Täysistunnon pöytäkirja 7/2010 vp

PTK 7/2010 vp

7. TORSTAINA 11. HELMIKUUTA 2010 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Oulun yliopiston yhteistoimintaneuvottelut

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus on vedonnut yksityisiin yrityksiin, jotta ne pidättäytyisivät henkilöstönsä irtisanomisesta. No, hallitus näyttää nyt todella huonoa esimerkkiä. Oulussa, Oulun yliopistossa on käynnissä lähes 200:aa yliopiston työntekijää koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Tämä talouskriisi koskettaa myös muita yliopistoja. Porvarihallitus on syönyt sanansa ja lupauksensa turvata riittävä perusrahoitus suomalaisille yliopistoille eikä vain Aalto-yliopistolle. Tämä hallituksen toiminta on vakava uhka maakuntayliopistoille. Joulukuussa sosialidemokraatit esittivät lisärahoitusta yliopistoille. Se esityksemme ei mennyt läpi.

Herra valtiovarainministeri, te päätätte rahoista. Aiotteko pitää sananne ja lupauksenne ja korjata virheenne lisäbudjetissa, jotta näiltä ikäviltä irtisanomisilta vältyttäisiin esimerkiksi nyt Oulussa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Opetusministeri varmaan voi käydä tarkemmin läpi lukuja ja Oulun yliopiston tilannetta. Mikäli tilanne olisi yliopistorahoituksen osalta niin huono kuin kysyjä antaa ymmärtää, niin todennäköisesti kaikissa yliopistoissa olisi hätätila menossa, mutta näin ei ole. Olen ymmärtänyt, että tulosneuvotteluissa yliopistojen välillä sekä yliopisto että ministeriö ovat olleet hyvin tyytyväisiä lopputulokseen. Tämä hallitus on tehnyt historiallisen suuren rakennemuutoksen yliopistojen keskuudessa, joka on yliopistojen mieleen. Se on todella iso muutos. Me olemme lisänneet yliopistojen rahoitusta — siitä varmasti ministeri voi vielä tarkemmin sanoa — ja olemme kehittäneet uuden rahoitusmallin eli kannustamme yliopistoja vahvistamaan omia taseitaan. Eli ei ole vain niin, että yksityinen raha ostaa professuurin, niin kuin tähän asti on tehty, vaan että yksityistä rahaa kerätään yliopistojen taseisiin, jonka tuottoa yliopisto voi sitten itse käyttää. Sen mukaan, minkä verran yliopistot onnistuvat yksityistä rahoitusta keräämään, valtio tuo oman pottinsa vielä vastinpariksi. Eli hyvin paljon on tehty monessa asiassa. Kun olen saanut tavata yliopistojen rehtoreita ja yliopistojen väkeä, on tullut erittäin positiivista palautetta.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä te, valtiovarainministeri, nyt välttelette vastuuta. Syksyllä budjettia käsiteltäessä rehtorineuvoston lausunnossa yksiselitteisesti todettiin, että yliopistojen määrärahat reaalisesti laskevat. Valtion henkilöstön irtisanominen sopii dieettikokoomukselle, mutta Oulun ja maakuntayliopistojen alasajo on kyllä keskustapuolueen aluepolitiikan saavutusten hautakivi.

Henkilöstön vähentäminen muuallakin valtionhallinnossa, viittaan hätäkeskuksiin, Tulli- ja Rajavartiolaitokseen, on heikentämässä kansalaisten turvallisuutta, ja valtio on menettämässä verotuloja. Teidän, ministeri Katainen, viittauksenne tähän, että valtion henkilöstö pitää laittaa dieetille, on mitä syvällisin loukkaus valtion työntekijöitä kohtaan (Puhemies: Minuutti täyttyy!) ja myöskin opettajia ja sairaanhoitajia kohtaan.

Arvoisa ministeri, valtio itse vähentää työpaikkoja. Miten te ajattelette, että tämä toimintanne vaikuttaa työurien pidentämiseen, kun henkilöstön työhyvinvointi heikkenee ja ei ole näköpiirissä sen kaltaista tilannetta, että henkilöstö viihtyisi ja motivoituisi työssään?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus jatkaa tuottavuusohjelmaa, jonka edellinen hallitus aloitti, eli edellinen hallitus teki noin vajaan 10 000 hengen tuottavuusohjelman, jota siis tällä hetkellä noudatamme. Siis edellisen hallituksen päättämä tuottavuusohjelma toteutetaan tällä hetkellä muun muassa yliopistoissa. Kun se tuottavuusohjelma on päättynyt, niin aloitetaan jatkokausi vuodelle 2015 ulottuen.

Kuten tiedämme kaikki, jotka asiaa ovat seuranneet, valtion puolella monia asioita on pystytty terveellä tavalla tehostamaan. Pääsääntöisesti tuottavuusohjelma on tuottanut hyviä tuloksia. Eläkkeellesiirtymisikä on valtion palveluksessa noussut. Työtyytyväisyys yksiköstä riippuen vaihtelee, mutta pääsääntöisesti se on joko pysynyt ennallaan tai parantunut. Nämä ovat erittäin hienoja osoituksia siitä, kuinka valtionhallinnossa osataan toimia uudella tavalla, uudella innovatiivisella tavalla. Meiltä lähtee eläkkeelle, siis valtion palveluksesta lähtee eläkkeelle (Puhemies: Minuutti täyttyy!) ja muihin ammattiin ja muihin töihin huomattavasti paljon enemmän kuin mitä henkilötyövuosia vähennetään eri hallinnonaloilla.

Minusta tämä on hyvä. Meillä fiksut, koulutetut valtion hallinnossa palvelevat ihmiset osaavat muuttaa työskentelytapoja ja parantaa palvelua niin, että voimme säästää myös henkilötyövuosissa aivan samalla tavalla kuin toimitaan yksityisillä sektoreilla.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Maakuntien yliopistot käyttävät tällä hetkellä suurimman osan ajastaan ylimääräiseen ulkopuoliseen varojen hankintaan ja toimintansa turvaamiseen. Voidaan aiheellisesti myös kysyä, onko tämä tiedeyliopistojen ensisijainen tehtävä. Sen lisäksi tehtävä ei ole helppo. Yritykset eivät ole valmiita tässä talouden tilanteessa sijoittamaan rahoja yliopistojen toimintaan. Nyt joudutaan siis yt-neuvotteluihin ja irtisanomisiin. Olisinkin kysynyt: Onko tämä hallituksen tapa turvata suomalainen huipputiede, ja näinkö kehitetään pääministerin peräänkuuluttamaa suomalaista osaamista, ja missä on hallituspuolue keskustan tahtotila alueiden elinvoimaisuuden säilyttämisessä?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Varsin tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta hallitus on toteuttanut yliopistouudistuksen ja siinä hallitusohjelmassakin linjatut taloudelliset tavoitteet johdonmukaisesti. Yliopistojen voimavaroja on lisätty. Tälle vuodelle yliopistojen rahoitus nousi yli 100 miljoonaa euroa, ja lisäksi vuoden vaihteessa tehtiin yhteensä miljardin päätökset sen hyväksi, että yliopistojen pääoma- ja kassavalmius saatettiin sille tasolle, että ne saattoivat irtautua valtiosta vuoden vaihteessa.

Yliopistojen varainkeruu, mihin ed. Peltonen viittasi, ei ole yliopistoille mikään pääasiallinen tehtävä, eikä se ole edes välttämättömyys, koska perusrahoitus on jatkossakin kaikille yliopistoille taattu. Mutta jos yliopistoilla on halua, niillä on mahdollisuus kerätä myös ulkopuolelta pääomaa, ja tähän olemme kannustaneet yliopistoja. Se on uusi varainhankinnan muoto, joka on nyt mahdollista, koska ne eivät ole enää valtion virastoja. Tätä vauhdittaakseen valtio on luvannut, että valtio laittaa oman lisänsä siihen pääomaan, jonka yliopistot tämän vuoden loppuun mennessä saavat kerättyä. Mutta korostan vielä, (Puhemies: Minuutti!) että valtiolta tulee jatkossakin perusrahoitus kaikille yliopistoille.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kun ministeri Kataista ja ministeri Virkkusta kuuntelee, niin kyllä tässä tulee tämä Runebergin päivä mieleen väistämättä. Te puhutte kuin Runeberg. Oulun yliopisto toi tänään tänne laskelmat rehtorinsa kautta. Perusrahoitus supistuu 3,2 miljoonaa euroa, rahoitusaukko on 8—9 miljoonaa euroa. Kumpi tässä nyt sitten puhuu muunnettua totuutta? Jompikumpi. En minä tiedä kumpi, mutta olennaista on se, että siellä ei perusrahoitus riitä ja Oulun yliopiston kohdalla yt-neuvottelut ovat lähtemässä käyntiin. Se on faktaa, eivätkä ne niitä huvikseen tee. Rahastahan siinä on kyse. Jos ulkopuolelta ei tule rahaa, niin valtion rahan pitää riittää. Yliopistot on perustettu tähän maahan sitä varten, että ne tuovat sitä lisäarvoa.

Ministeri Katainen, minä ymmärrän, ettei kokoomuksella ole aluepolitiikkatahtoa ollut koskaan, mutta, ministeri Pekkarinen, missä on se keskustan tahto? Pääministeri ei ole täällä. Pääministeri ei vastannut samaan kysymykseen eilen, vastatkaa te. Ministeri Väyryseltä ei saa enää vastauksia näihin asioihin. Ministeri Pekkarinen, vastatkaa: Missä on keskustan tahto?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kaikkien yliopistojen perusrahoitus on taattu, ja mikään yliopisto ei tälle vuodelle ole saanut vähemmän rahaa kuin viime vuonna. Mutta vertailu on hyvin vaikeaa, koska yliopistojen taloudessa on tapahtunut paljon muutoksia, muun muassa alv-muutokset ja harjoittelukoulujen rahoitus. Oulussa lisäksi Biokeskus Suomen toiminta on organisoitu uudella tavalla, joten rahat eivät ole täysin vertailukelpoisia. Se tilanne, mikä Oulun yliopistossa on, on mielestäni erittäin valitettava. Tilanne on kehittynyt vuosien varrella. Se ei ole mitenkään yliopistolakiin liittyvä, ikään kuin seuraamus siitä, tai vuoden vaihteessa tapahtunut muutos, vaan kyse on vuosien varrella syntyneestä muutoksesta ja tilanteesta, siitä, että rakennemuutosta ei ole tehty riittävän ajoissa ja riittävässä määrin. Mielestäni myös muutostilanteissa yliopiston on hoidettava vastuullisesti henkilöstöpolitiikkaansa. Ei voi ajatella, että henkilöstön irtisanomiset olisivat joku ensisijainen tavoite.

Yliopistot ovat perustaneet yhteisen palvelukeskuksen Certian, ja se tulee tarkoittamaan sitä, että jatkossa tukihenkilöstön, (Puhemies: Minuutti!) hallintohenkilöstön osuus ja tarve yliopistoissa tulee vähenemään, mutta mielestäni yliopistojen on hoidettava tätä rakennemuutosta vastuullisella tavalla. Yliopistojen henkilöstöpolitiikka ei ole enää sidoksissa valtion yleiseen henkilöstöpolitiikkaan, koska yliopistot ovat nyt itsenäisiä oikeushenkilöitä.

Ensimmäinen varapuhemies:

Menemme yleensä linjalla kysymys—vastaus, mutta tässä tuli selvä kysymys ministeri Pekkariselle. Ministeri Pekkarinen, olkaa hyvä, minuutti.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Me tässä salissa joitakin kuukausia sitten päätimme Aalto-yliopistosta. Sovimme sen pääomittamisen pelisäännöistä ja sovimme myöskin siitä, millä tavalla tuon Aalto-yliopiston toimintamäärärahoihin tulee seuraavan kymmenen vuoden aikaan ylimääräinen lisä, joka ensimmäisen viiden vuoden aikaan kasvaa reippaasti, ja sen jälkeen seuraavien viiden vuoden aikaan tuo Aalto-yliopisto on kilpailussa kaikkien muiden yliopistojen kanssa tuloksellisuutensa perusteella. Tässä annettiin Aalto-yliopistolle merkittävä etu. Tiedän edustajien eri puolilla maailmaa kulkiessaan kehuskelevan sitä, että meillä on tällainen Aalto-yliopisto ja sitä me tarvitsemme jnp., mutta tämän ohella me kuitenkin kaikesta huolimatta päätimme siitä, että me lisäämme myös kaikkien muiden yliopistojen määrärahoja, ja näin tehtiin.

Mutta sen ohella tuottavuusohjelma, mitä hallitus ajaa, mikä koskee kaikkia, ei ole jättänyt koskettamatta myöskään yliopistojen määrärahoja ja opetusministeriötä. (Puhemies: Minuutti täyttyy!) On ihan oikein, että se koskee kaikkia muitakin hallinnonaloja, ei vain joitakin, vaan kaikkia. Näin ollen se on koskenut jonkun verran myös yliopistoja. Useimpien yliopistojen kohdalla — en tiedä muita kuin Oulu, jonka kohdalla joudutaan leikkaamaan — valtaosan kohdalla kuitenkin minun tietojeni mukaan tilanne on toisinpäin. On valitettavaa, että Oulun kohdalla nyt on käymässä tällä tavalla.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Surullista: paljon sanoja, mutta hyvin vähän tekoja. Arvoisa ministeri Virkkunen, te itse totesitte, että henkilöstön aseman osalta hallituksen tahto on alusta asti ollut selvä: uudistuksessa henkilöstön asema ja edut turvataan. Tätäkö tämä turvaaminen nyt on, että esimerkiksi Oulun yliopistossa saneerataan ihmisiä pois työpaikoiltaan?

Tämä on, ministeri Katainen, se uudistus, mistä te sanoitte, että tämä on kokoomusministerien tekemä fantastinen yliopistouudistus, ja tässä me näemme tulokset. Yliopistoilla on käsissään rahoituksen osalta nippu petettyjä lupauksia. Tuottavuusohjelma koskee edelleen yliopistoja, toisin kuin hallitus lupasi, ja työnantajamaksuja ei ole korvattu yliopistoille, toisin kuin hallitus lupasi. Kysyn teiltä, ministeri Katainen: Miksi on niin, että heti kun kokoomus tuli hallitukseen, yliopistoilla alkavat yt-neuvottelut? Ministeri Katainen, te istutte rahanyörien päällä, miksette te turvaa tätä sivistystehtävää (Puhemies: Minuutti on nyt täysi) ja huolehdi lupaustenne mukaisesti yliopistorahoitusta kuntoon?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Jottei vaan kenellekään ulkopuoliselle jää epäselväksi: tuottavuusohjelma koskettaa yliopistoja edellisen hallituksen päätöksen mukaisesti ja aivan oikein. Jos se olisi ollut väärin, niin miksi sitä olisi yliopistoille annettu? Mutta se on oikein. Kyllä jokaisella hallinnonalalla voidaan asioita teetättää uudella tavalla ja paremmin, ja sen takia meillä on muun muassa Yliopistojen palvelukeskus, jonne kytketään tämmöiset tukipalvelut, ettei jokaisen yliopiston tarvitse itse teetättää tukipalveluita vaan ne voivat ostaa ne muualta, jolloin kustannuksia säästetään. Joissakin yliopistoissa kasvaneet määrärahat on saatu käyttöön siten, että myös kustannukset ovat olleet pienempiä, koska siellä on tehty rakenteellisia uudistuksia aiemmin. Joissakin yliopistoissa sitä ei ole syystä tai toisesta tehty, ja näin ollen yliopistot ovat erilaisessa asemassa.

Mutta toistan nyt vielä sen, että jos kaikki yliopistot olisivat (Puhemies: Minuutti!) vain rahanpuutteen vuoksi kriisissä, niin se näkyisi, mutta kun näin ei ole, niin voidaan kysyä, mitä Oulussa on erikoista, että siellä näin on. Toivon mukaan, ja uskonkin, että siellä saadaan asiat kuntoon.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Tieteestä ja yliopistoista kiinnostuneet ja huolta ja myös ihan siellä vastuuta kantavat tahot ovat huolissaan siitä, miten meidän yliopistot selviävät kansainvälisessä kilpailussa tai kansainvälisessä kehityksessä erityisesti ajatellen meillä yliopistoissa ja tutkimusyksiköissä tehtävää perustutkimusta.

Kerroitte, arvoisa ministeri, että perusrahoitusta on aikamoisesti myönnetty ja jaettu, mutta miten tästä perusrahoituksesta voidaan ajatella, että se menee nimenomaan siihen perustutkimuksen rahoitukseen, koska on juuri nämä kiinteistöt ja muut kulut? Erityisesti näen tärkeänä, että tämmöinen pitkäjänteinen perustutkimus ei voi olla pelkästään tämän ulkopuolisen rahoituksen varassa. Ja kun huoli kuitenkin on, että ulkopuolinen rahoitus ei näytä kovin selvästi kohdentuneen kaikkiin yliopistoihin, niin onko se pitkäjänteistä myöskään, tämä ulkopuolinen rahoitus?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Suomalaisten yliopistojen rahoitus ei ole ollut ulkopuolisten tahojen varassa tähän asti, eikä se ole jatkossakaan, vaan valtio takaa perusrahoituksen jatkossakin opetus- ja tutkimustoimintaan. Merkittävä uudistus tuossa uudessa yliopistolaissa on se, että siinä on nyt mukana indeksi, joka vuosittain nostaa tuota rahoituksen määrää kustannuksia vastaavasti. Myöskään tuottavuusohjelma ei enää tämän hallituskauden jälkeen koske yliopistoja.

Mutta tuo kysymys, mihin kiinnititte huomiota, on erittäin tärkeä: perustutkimuksen asema. Siihen tullaan nyt panostamaan. Se on yksi osa tätä meidän yliopistoreformiamme, joka on nyt meneillään. Yliopistojen hallinnollisen, taloudellisen aseman uudistus, yliopistolaki, on osa tätä, ja tänä vuonna tullaan erityisesti painottamaan rakenteellista kehittämistä, kansainvälistymistä, tutkijan uran vahvistamista ja tutkimuksen infrastruktuureita.

Meillä 1990-luvun alussa ryhdyttiin kasvattamaan paljon tohtoritutkintojen määrää, mikä oli hyvä siihen aikaan tehty linjaus, mutta nyt olennaista on kiinnittää huomiota (Puhemies: Minuutti!) tutkijan uran jatkuvuuteen ja siihen, että perustutkimuksessa on riittävät voimavarat.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Emoyliopiston rahoitustilanne heijastuu myös maakuntaan. Opetusministeri Henna Virkkunen on lausunut, että päätösvalta opettajankoulutuksen jatkosta Kajaanissa on Oulun yliopistolla. Uusi yliopistolaki velvoittaa Oulun yliopistoa järjestämään opettajankoulutusta. Sen sijaan se, miten ja missä, on yliopiston omassa päätösvallassa, on ministeri Virkkunen todennut.

Korkeakoulutuksen, mukaan lukien yliopistokeskus, ammattikorkeakoulu, opettajankoulutuslaitos, säilyminen Kainuussa on äärimmäisen tärkeää. Kysynkin opetusministeri Virkkuselta: Mikä on ministerin todellinen tahtotila asian suhteen? Onko kädet sidottu ja päätösvalta todella ainoastaan Oulun yliopistolla?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Yksi tuon yliopistouudistuksen tärkein tavoite oli se, että enemmän taloudellista ja hallinnollista autonomiaa ja yliopiston päätöksentekoa siirtyy valtiolta nyt yliopistoille itselleen. Eli merkittävästi enemmän on päätösvaltaa nyt yliopistoilla itsellään, mutta itse asiassa tuo Kajaanin opettajankoulutukseen liittyvä pohdinta ei ole riippuvainen yliopistolaista, vaan aikaisemminkin asetuksessa on määrätty ainoastaan se, mistä koulutusaloista yliopistolla on vastuu. Eli Oulun yliopistolla on ollut vastuu hoitaa opettajankoulutusta, ja vuosittain olemme sopineet määrätyn tutkintotavoitteen Oululle, mutta aikaisemminkin se on ollut yliopiston omassa päätösvallassa, niin kuin se on tälläkin hetkellä, missä toimipisteissä koulutusta järjestetään.

Tästä ei aikaisemminkaan ole ollut, edellisessäkään laissa eikä asetuksissa, määräyksiä, eli todella vastuu on siellä yliopiston omassa hallituksessa. Toivon, että Kainuun edustajat yhdessä yliopiston kanssa pääsevät näissä hyviin ratkaisuihin, koska uskon, kuten edustajakin tuossa totesi, että Kainuun kannalta se on erittäin tärkeää, että alueella on jatkossakin korkeakoulutusta ja tutkimusta.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! Koko yliopistouudistuksen tavoite oli juuri se, että yliopistot itse voivat tehdä päätökset tieteen ja opetuksen lähtökohdista niin, että siellä yliopistoissa, siellä alueilla, on se päätöksentekovalta.

Yliopistot ovat ison haasteen edessä, ja on tärkeää, että yliopistoilla on riittävät voimavarat. Haasteellisia tilanteita on, mutta tosiasia on se, toisin kuin täällä SDP väittää, että yliopistot ovat saaneet voimavaroja tämän hallituksen aikana lisää enemmän kuin koskaan, kun SDP on ollut hallituksessa. Hieman ihmettelen sitä, että kun esimerkiksi ed. Heinäluoma oli valtiovarainministerinä, yhtään uutta innovatiivista asiaa ei tullut, miten yliopistoille annettaisiin rahaa, ja tämän hallituksen aikana on luotu uusia keinoja rahoittaa yliopistoja sen lisäksi, että valtiovalta kantaa perusrahoituksesta vastuun, aivan kuten erinomaisesti ministeri Virkkunen totesi.

Mutta kysyn, arvoisa puhemies, ihan lyhyesti, kun nyt on ollut mahdollista kannustaa yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä antamaan rahaa yliopistoille — on tärkeää, että ympäröivä yhteiskunta myöskin rahoittaa yliopistoja eivätkä vain veronmaksajat — niin kysyn, onko mahdollista, että tämä kannustin voitaisiin vakinaistaa ja ehkä nostaakin sitä rajaa.

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tästä on ehkä ollut vääriäkin käsityksiä julkisuudessa, että jollakin tavalla tämä varainkeruu ulkopuolisilta tahoilta päättyisi tämän vuoden lopussa. Mutta näinhän se ei suinkaan ole, vaan nyt, kun yliopistot eivät enää ole valtion virastoja, jatkossa ne voivat ottaa vastaan lahjoituksia, osakkeita, asuntoja, silkkaa rahaa, omaan pääomaansa ja käyttää sen tuottoja opetuksen ja tutkimuksen hyväksi, ja tämä mahdollisuus tulee jatkossakin olemaan kaikilla Suomen yliopistoilla.

Hallitus on halunnut tätä uutta vaihetta tukea ja kannustaa sillä porkkanalla, että jos yliopistot tämän vuoden loppuun mennessä saavat miljoonan kerättyä ulkopuolista pääomaa, valtio laittaa kaksi- ja puolikertaisesti vielä saman summan karttumaan yliopistojen pääomaan, ja myös yksityisiä henkilöitä on haluttu verovähennysmahdollisuudella kannustaa tähän. Yliopistot ovatkin nyt virittäneet omaa alumnitoimintaansa, koska on kymmeniätuhansia, satojatuhansia aikaisempia opiskelijoita, jotka voivat nyt tukea omaa opinahjoaan ja tukea näin suomalaista koulutusta ja tutkimusta. Eli tämä mahdollisuus tulee jatkossakin olemaan, en tiedä, voinko sanoa aina yliopistoilla, (Puhemies: Minuutti!) mutta ainakin tämän lain pohjalta se tulee jatkumaan ja tämän vuoden loppuun mennessä tehtyjä lahjoituksia erityisesti vielä tuetaan hallituksenkin omalla porkkanalla.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Virkkunen! Yliopistojen sivistystehtävä on asia, joka huolestuttaa minua kovasti erityisesti tässä taloustilanteessa. Luin vastikään lehdestä, että opetusministeriö on pyytänyt eri yliopistoilta esityksiä siitä, miten yliopistot itse voisivat ikään kuin tehostaa toimintaansa tai mistä tutkimuksen aloista ne mahdollisesti voisivat luopua. Nyt kun taloustilanne on todella huono ja yliopistoilla on painetta kerätä nimenomaan sellaista rahoitusta, joka ikään kuin suuntautuu semmoisille aloille, joissa ne voivat saada ikään kuin myös lyhytaikaisia tai lyhyemmän aikavälin voittoja, tehdä uusia innovaatioita, niin miten tällaisessa tilanteessa kannetaan täältä käsin vastuuta siitä, että yliopistot pystyvät huolehtimaan myös tästä sivistyksellisestä tehtävästä, ettei jätetä retuperälle sellaisia esimerkiksi humanistisia aineita tai yhteiskunnallisia aineita, joiden olemassaolo on kuitenkin hyvin tärkeää tieteen ja tutkimuksen näkökulmasta?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tällä profiloinnilla ja rakenteellisella kehittämisellä pyritään juuri siihen. Tällä hetkellä meillä on varsin pirstaleinen tutkimus ja opetuskenttä, eli todella monessa yliopistossa ja korkeakoulussa opetetaan, tutkitaan samoja asioita ja aiheita pienillä voimavaroilla. Tavoitteena on se, että jatkossa yliopistot keskittyisivät entistä enemmän omiin vahvuuksiinsa ja tekisivät uudella tavalla tätä työnjakoa, jotta saisimme kehitettyä vetovoimaisia, vahvoja tutkimusyksikköjä ja pystyisimme antamaan korkeimpaan tutkimukseen perustuvaa opetusta näissä yksiköissä. Mutta on juuri tärkeää se, että jatkossakin opetusministeriö asetuksella varmistaa, mitä koulutusvastuita yliopistoilla on, jotta pienetkin kielet ja kulttuurit esimerkiksi säilyisivät eivätkä kaikki yliopistot keskittyisi nyt liiaksi samoille aloille.

Tähän on nyt kannustettu yliopistoja, että ne entistä enemmän kävisivät läpi profiilejaan ja tulevaisuuden painoalojaan, ja näistä tullaan jatkossakin asetuksella määräämään. Toki tämä ei voi kovin nopeasti tapahtua, koska opettajat ja opiskelijat ovat sisällä tietyillä aloilla, (Puhemies: Minuutti!) mutta tutkimuksesta se varmasti lähtee. Ensi sijassa panostetaan tietyille tutkimusaloille ja jatkossa myös opetus näihin kohdistuu.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Sarkomaa, silloin kun sosialidemokraatit olivat hallituksessa, ei yhdessäkään yliopistossa käyty yhteistoimintaneuvotteluja. Te olette laittaneet muutkin kuin Oulun yliopiston kurjimukseen, tunnen tilanteen Tampereen, Lappeenrannan, Jyväskylänkin kohdalta.

Sitten erittäin mielenkiintoinen asia. Ministeri Virkkunen, olette todennut: uudistuksessa henkilöstön asema ja edut turvataan. Onko tämä nyt tämmöinen kokoomuslainen työreformi, että edut ja asema turvataan sillä tavalla, että käydään 200 henkilön kohdalta yt-neuvottelut?

Ja sanon lopuksi sen, että kun on kysymys yliopistoista, on kysymys Suomen tulevaisuudesta, Suomen alueellisesta tasa-arvosta, ja kysymys on myös työllisyydestä. Tämä on armoton isku yliopistolaitokselle, ja sen takia vetoan vielä ministeri Kataiseen: Tuokaa se lisäraha, (Puhemies: Minuutti!) jotta yliopistojen ei tarvitse irtisanoa henkilöstöään!

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Juuri näin on, kuten ed. Gustafsson totesikin, eli yliopistolain voimaanpanolaissa turvattiin palveluksessa olevan henkilöstön asema. Tämä koski myös määräaikaista henkilöstöä, eli heillä palvelussuhde jatkui vuodenvaihteen yli, ja muutoksen myötä henkilöstö säilytti tähän asti saavutetut palkkaus- ja muut etuutensa. Parhaillaanhan yliopistotyönantaja, edustajat ja järjestöt käyvät nyt neuvotteluja kaikkia yliopistoja koskevasta uudesta työehtosopimuksesta.

Tuo yt-neuvottelu, mihin Oulun yliopistossa on uuden yliopiston hallituksen päätöksellä nyt menty, ei liity tähän yliopistolain uudistukseen eikä akuutisti mielestäni tämän vuoden tilanteisiin, vaan kyse on todella monen vuoden aikana syntyneestä tilanteesta, siitä, että ei ole sopeutettu toimintaa voimavaroihin. Mielestäni se on todella valitettava tilanne, että näin radikaaliin ratkaisuun on siellä nyt lähdetty, mutta toivon, että sieltä löytyy hyvä ratkaisu, koska kysehän on yt-neuvottelusta, missä henkilöstön kanssa käydään läpi tätä tulevaa tilannetta ja strategiaa ja profiilia. (Puhemies: Minuutti!) Oulunkin yliopisto on Certia-palvelukeskuksen käyttäjä eli jatkossa tuki- ja hallintopalveluita enemmän ostetaan Certiasta.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee tätä keskustelua, niin en yhtään ihmettele, että ministeri Pekkarinen putoaa välillä pöydän alle häpeästä.

Ministeri Katainen, te kutsuitte tätä muutosta historialliseksi. Historiallinen se oli ainakin siinä mielessä, että sitä vastustivat niin opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta kuin professorit. Viime keväänä kun vasemmistoliitto jätti vastalauseen tästä yliopistolaista, totesimme, että se heikentää henkilöstön asemaa ja riippumattomuutta ja tuo bisnesmallin yliopistoihin. Oulun yliopisto on ensimmäinen yliopisto, joka uuden yliopistolain mukaisesti nimesi hallituksen. Tässä hallituksessa on puolet ulkopuolisia ja se otsikoitiin Tekniikka & Talous -lehdessä seuraavasti: "Valta siirtyi professoreilta bisnesjohtajille Oulun yliopistossa".

Ministeri Virkkunen, te sanoitte, että yliopistolaki on parasta, mitä yliopistoille on tapahtunut sitten niiden perustamisen. Luuletteko, että ne 1 600 Oulun yliopiston tutkijaa, opettajaa, muuta henkilökunnan jäsentä, jotka ovat nyt yt-neuvottelujen piirissä, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) allekirjoittavat tämän teidän näkemyksenne?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Olen edelleen sitä mieltä, että yliopistolaki on parasta, mitä suomalaisille yliopistoille on tapahtunut sitten niiden perustamisen jälkeen. Se oli erittäin hyvä uudistus. Ainoa huono puoli siinä oli se, että se tehtiin vasta nyt, mutta ehkä Suomessa aika oli kypsä tälle uudistukselle vasta tänä vuonna, tämän hallituksen aikana. Mielestäni se on aivan erinomainen askel tässä koko yliopistoreformissa, missä pystymme jatkossa näin toimin varmistamaan sen, että suomalainen tutkimus ja tiede pystyvät toimimaan, nousemaan maailman huipulle itse valitsemillaan aloilla.

Pidän aivan ensiarvoisen tärkeänä sitä, että yliopistot eivät enää ole valtion virastoja. Ne voivat noudattaa nyt omaa politiikkaansa, panostaa koulutukseen, tutkimukseen itse valitsemillaan aloilla eivätkä enää ole niin kiinteä osa tätä varsin jähmeääkin valtion virasto-organisaatiota. Mielestäni uudistus oli erittäin tervetullut, ja sehän sai vahvan tuen koko prosessin ajan yliopistoyhteisöltä. (Ed. Arhinmäki: Ei yhteisöltä, ainoastaan rehtoreilta!) Muun muassa yliopistojen hallitukset tukivat vahvasti tätä reformia. Yliopistojen hallituksissa kaikki ryhmät olivat edustettuna, niin henkilöstö kuin opiskelijatkin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Näyttää olevan hiukan vaikeaa niin valtiovarainministerille kuin opetusministerille tajuta Oulun yliopiston tilanne tällä hetkellä.

Luin lehdestä, että arvoisa ministeri Lehtomäki oli vakavasti vedonnut Oulun yliopiston akuutin talouskriisin pelastamiseksi. Arvoisa ministeri Lehtomäki: Kuinka pistätte järjestykseen opetusministerin ja valtiovarainministerin?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Kysyjä viittaa meidän kainuulaisten kansanedustajien yhdessä tekemäämme avoimeen kirjelmään Oulun yliopiston hallitukselle, joka, niin kuin ministeri Virkkunen tässä totesi, kantaa viimekätisen päätöksentekovallan ja -vastuun tässä asiassa.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.