Täysistunnon pöytäkirja 70/2001 vp

PTK 70/2001 vp

70. PERJANTAINA 1. KESÄKUUTA 2001 kello 13

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain 16 ja 33 §:n muuttamisesta

 

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Nyt toisessa käsittelyssä oleva hallituksen esitys sairausvakuutuslain 16 ja 33 §:n muuttamisesta on perusteltu ja hyvä ja selkeä parannus maatalous- ja muiden yrittäjien sairauspäivärahakysymykseen. Haluankin hyvin lyhyesti todeta sen, että lakiehdotus parantaa noin 30 000 viljelijän sairauspäivärahakäytäntöä ja nämä viljelijät pääsevät niin sanotun nollapäivärahan loukosta, heinäkuun alusta tosin pyynnöstä, mutta sitten vuoden 2004 alusta alkaen tämä tullaan aina määrittelemään MYEL-tulosta ilman eri hakemusta.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on pidettävä valitettavana sitä, että tämä niin sanottu nollapäivärahakäytäntö säilyy edelleen. On noin 15 000 kansalaista, jotka ovat tämän piirissä. Sairausvakuutuksen niin sanottu nollapäiväraha tuli 1996 Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana. Kansaneläkelaitoksen tutkijat ovat selkeästi todenneet, että tämä muutos heikensi vähäosaisempien perusturvaa erittäin merkittävästi, sillä tarveharkintaista päivärahaa maksetaan vain hyvin pienelle osalle tulottomia. Kelan tutkijat pitävät kohtuuttomana, että myös ilman päivärahaa jäävät joutuvat odottamaan työkyvyttömyyseläkettä noin vuoden täysin tyhjän päällä. Tällaisia nollapäivärahalla eläkettä odottavia oli tilastojen mukaan vuonna 99 noin 1 200 kappaletta.

Arvoisa puhemies! Tästä lakiesityksestä käytiin jo tiistaina täällä mielenkiintoista keskustelua ennen kaikkea niiden ihmisten kohdalla, jotka elävät kotona ja tekevät kodin piirissä työtä. On avoimesti todettava, että nämä kansalaiset eivät ole sairauspäivärahan kohdalla tasa-arvoisessa asemassa. Toivonkin, että tähän kysymykseen hallitus puuttuu ja tuo tarvittavat muutosehdotukset tähän saliin.

Arvoisa puhemies! Haluan tässä yhteydessä ottaa myös maatalousyrittäjien sairauspäivärahaa muutenkin esille. Maatalousyrittäjillehän maksetaan sairaustapausten johdosta niin sanottua mela-sairauspäivärahaa. Tämän tarkoitus on korvata viljelijöiden toimeentulo sairauden sattuessa ennen kuin Kelan maksama varsinainen sairauspäiväraha alkaa yhdeksännestä arkipäivästä alkaen. Mela-rahaa ei saa alusta lähtien. Se alkaa vasta neljännestä sairauspäivästä. Siihen saakka viljelijä joutuu maksamaan sairautensa ja sijaisapunsa kokonaan itse. Tämä niin sanottu karenssipäiväraha säädettiin 90-luvun lopulla. Kun tämä säädettiin, sen jälkeen päivärahahakemukset ovat vähentyneet, mutta toisaalta viljelijöiden sairastavuus ei suinkaan ole vähentynyt samassa suhteessa. Karenssista johtuu, että viljelijä ei ole tänään sairauden sattuessa tasavertaisessa asemassa muiden väestöryhmien kanssa. Toivoisinkin, että hallitus paneutuisi myös tähän ongelmaan, jonka kustannusvaikutus olisi noin 5 miljoonaa markkaa, ja että se otettaisiin mahdollisimman pian käsittelyyn hallituksen piirissä.

Ilkka Taipale /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustelu tästä asiasta on mielenkiintoinen. Haluaisin nyt asettaa vastakkain toisaalta maanviljelijät ja kotirouvat, toisaalta mielisairaat ja kehitysvammaiset. Maanviljelijät ja kotirouvat pärjäävät yhteiskunnassa. Muilla on handicap, ja he joutuvat odottamaan vuoden 95 jälkeen 300 päivää ilman päivärahaa, ilman rahaa, sitä eläkettä, joka heille kuuluu vammaisuuden perusteella. Tämä mielisairaiden, kehitysvammaisten ja muiden nuorena vammautuneiden sorto on lopetettava ennen kuin maanviljelijöiden tai kotirouvien sorto.

Liisa  Hyssälä  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Taipale otti ihan oikean asian esille. Jos sairas on nollapäivärahalla ja joutuu odottamaan päätöstä työkyvyttömyyseläkkeestä, vaikka sairaus olisi kuinka vaikea, silloin toimeentulo on erittäin vaikeaa. Jos ajatellaan, että lainsäätäjä on jättänyt tilanteen harkinnanvaraisen avun varaan, niin todellakaan tämä tarveharkintainenkaan päiväraha ei korvaa millään lailla kattavasti kansalaisten sairaudesta aiheutuvia kuluja, jos ottaa huomioon, että tarveharkintaista päivärahaa 60 sairausvuorokauden jälkeen on maksettu vuosittain noin 1 500 henkilölle ja näitä kuitenkin on kaikkiaan noin 15 000, jotka vuosittain saavat niin kutsuttua nollapäivärahaa. Sen lisäksi tarveharkintainen päiväraha leikkaantuu puolison tulojen vuoksi. Esimerkkinä voi sanoa, että jos puolison tulot ovat 3 200 markkaa kuukaudessa, tarveharkintaista päivärahaa ei enää makseta. Kyllä silloin todella suistuu köyhyyteen ja epävarmuuteen, jos nollapäivärahalla oleva tulee työkyvyttömäksi ja joutuu odottamaan päätöstä.

Arvoisa puhemies! Tässähän nyt kuitenkin korjataan maatalous- tai muun yrittäjän sairausvakuutuksen päivärahan määräytymistä. Se on ihan hyvä. Tähän jää todellakin niitä aukkoja, joista ed. Vihriälä totesi. Erityisesti maatalousyrittäjien sosiaaliturva on puutteellista verrattuna palkansaajien vastaavaan turvaan. Tätä on kehitettävä tulevina vuosina. Sen lisäksi tähän jää erittäin suuri ongelma, joka koskee niitä, joiden vuositulo on alle 5 000 markkaa, ja tänä pätkätöitten aikakautena se on erittäin tavallista. Tilastojen mukaan tässä joukossa on esimerkiksi monia palveluammateissa olevia, jotka tekevät esimerkiksi ravintola-alalla pieniä pätkätöitä. He ovat sairauden tullessa kokonaan ilman sosiaaliturvaa. Näin ei voi sivistysvaltiossa olla, ja minimisairauspäiväraha on palautettava.

Kun 96 tämä laki säädettiin Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana, silloin erityisesti haluttiin todeta, että päiväraha korvaa ansionmenetystä. Mutta kyllä sairausvakuutuslain henki on se, että päivärahalla korvataan myöskin sairauden hoitamisesta aiheutuvia tarpeellisia kustannuksia ja siten turvataan toimeentuloa. Totta kai perheenäidillä sairastuessaan on monenlaisia huolia, lastenhoitohuolia, sairaalamaksujen, poliklinikkamaksujen maksamista, lääkekuluja jne. Kyllä minimisairauspäiväraha varmasti tulee silloin ihan tarpeeseen.

Tässä ei ole kysymys suurituloisten hyysäämisestä, vaan nimenomaan pienituloisten kansalaisten sairauspäivärahan turvaamisesta. Keskusta esitti silloin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kustannusneutraalin mallin, jolla pienin sairauspäiväraha olisi kyetty säilyttämään. Jos suurimmista, aivan yläpäästä, olisi hieman laskettu, olisi saatu alaraja säilytettyä. Tähän ei hallituspuoluelaisilla ollut halua eikä tahtoa. Se oli tietoinen poliittinen päätös, jossa vähävaraisia, pienituloisia kansalaisia kohdeltiin kaltoin. Olemme ehdottomasti sitä mieltä, että tämä on korjattava. Toivomme, että hallitukselta tulee pikaisesti uusi esitys, jossa minimipäiväraha palautetaan kaikille.

Sosiaali- ja terveysministeri  Maija  Perho

Arvoisa puhemies! Ed. Hyssälä toi esille kaikki ne kysymykset, jotka ykköskäsittelyssä olivat esillä. Toistan sen, että suurimpaan osaan niistä väliinputoamistapauksista, epäkohdista, joita keskustelussa on noussut esille, on tulossa korjaus ensi vuoden alusta. Näitä ratkaisuja parasta aikaa hiotaan ja valmistellaan. Esimerkiksi tilanteeseen, jossa työkyvytön henkilö on jo saanut työeläkepäätöksen mutta joutuu odottamaan kansaneläkettä, on tarkoitus löytää ratkaisu, samoin moniin muihin väliinputoamisongelmiin. Tämän hallitus on päättänyt ihan oma-aloitteisesti hyväksyessään köyhyys-, pienituloisuusongelmiin liittyvän ohjelman.

Niilo Keränen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kävimme tämän lakiehdotuksen tiimoilta ensimmäisessä käsittelyssä varsin perusteellisen keskustelun valiokunnan mietintöön sisältyvän vastalauseen pohjalta. Vastalauseessa oppositio esitti, että sairausvakuutuksessa otettaisiin uudestaan käyttöön minimisairausvakuutuspäiväraha. Kuten muistetaan, ehdotuksemme kaatui äänestyksessä äänin 97—52. Monista myönteisistä puheista huolimatta hallituspuolueitten edustajat vastustivat minimisairauspäivärahan myöntämistä kaikille, siis myös niille mielisairaille, joista ed. Taipale äsken puhui.

Arvoisa puhemies! Emme nyt ole esittämässä oppositiosta mitään ponsilauselmaa tähän. Toivon, että käyty keskustelu kannustaa hallitusta hoitamaan asiat kuntoon, kun syksyllä köyhyyspaketti tehdään, kuten ministeri Perho äsken totesi.

Liisa   Hyssälä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Perho totesi, että hallitus on ihan oma-aloitteisesti tuonut uudistuksen tänne. En tiedä, onko se ihan oma aloitekaan. Olemme oppositiosta kyllä painostaneet kaikki nämä kuusi vuotta. (Ed. Zyskowicz: On se teidän ansiotanne!) Joka vuosi olemme painostaneet ja äänestyttäneet. — Ed. Zyskowicz, tuntuu siltä, että jäitte aika yksin puolustaessanne vanhoja kantoja tällä viikolla eduskunnassa. Äänestyksessä vielä voititte, mutta ette puheissa. Seuraavalla kerralla voi käydä toisin päin.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä korjataan maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien sairauspäivärahakäytäntöä. Kokonaan ongelma, jonka edellinen Lipposen hallitus oma-aloitteisesti synnytti, ei vielä poistu. Meidän mielestämme sairauspäivärahajärjestelmään tulee palauttaa toimiva minimisairauspäiväraha samaan tapaan kuin se on ollut sairausvakuutusjärjestelmän alusta alkaen. Menetykset, joita Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana toteutettu järjestelmän muutos toi, kohdistuivat juuri niihin heikoimmassa asemassa oleviin, joiden toimeentulosta nyt on vuosien ajan keskusta pitänyt ja kantanut huolta. On ollut ilo kuulla, että hallitus on nyt tuomassa korjauksen ensi vuoden puolella näihin väliinputoajien ongelmiin.

Joka tapauksessa meidän tulisi tunnustaa, että jokainen työ, myös kotona, perheissä, kasvatustehtävissä tehtävä työ, on arvokasta ja jokaiselle tulisi taata minimipäiväraha, perustoimeentulo, sairauden sattuessa. Tästä syystä keskusta on pitänyt asiaa esillä. Haluamme tämänkin käsittelyn yhteydessä edelleen muistuttaa ongelmasta, joka on vielä todellisuutta hyvin monen henkilön kohdalla.

Ed. Vihriälä toi esille viljelijöiden sairastavuuden. Tälläkin puolen on todettava, että sairastuvuus on pikemminkin lisääntymässä kuin vähenemässä. Siitä syystä myös sillä puolen pitäisi tehdä ne korjaukset, jotka ed. Vihriälä nosti esille, karenssiajan osalta.

Kyösti Karjula  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Haluan lyhyesti kommentoida sellaista aluetta, joka sairausvakuutuslain uudistuksen yhteydessä on ehkä jäänyt vähemmälle huomiolle. Peruslähtökohta on erittäin hyvä, että MYEL-yrittäjäeläkepohjainen sairausvakuutuslain uudistus toteutetaan. Mutta haluan nyt tuoda esille ennen kaikkea jatkotyötä ajatellen näkökohdan, jonka seuranta on erittäin tärkeä.

Nimittäin, jos ajatellaan maatilayksikköä, joka on tuloksellinen, hyvin hoidettu maatila, siellä yrittäjätulo voi nousta sille tasolle, että niillä lähtökohdilla, joilla MYEL-vakuutus tänä päivänä laaditaan, yrittäjätulo ja sairausvakuutuksen perustana oleva sairauspäiväraha jäävät alhaisemmaksi, kuin verottava tulo mahdollistaisi.

Minusta, arvoisa rouva puhemies, tämä on iso periaatteellinen kysymys. On tärkeä, että me saamme perustason riittäväksi, mutta jos ajatellaan sitä, että meidän pitäisi toteuttaa lainsäädäntöä, joka suosii yrittäjyyttä, kannustaa yrittämiseen, niin minusta tähän lakiuudistukseen liittyy nyt pieni loukku, joka on tuomassa lisää velvoitteita yrittäjille, nostamassa vakuutuskustannuksia, mutta silti onnistuessaan hyvin yrittäjä ei saa sitä hyötyä täysimääräisesti itselleen.

Toinen näkökulma, joka liittyy nousevaan vakuutusmaksuun, ennen kaikkea MYEL-vakuutusmaksujen osalta, on siinä, että kun nyt joudutaan korottamaan hyvin monessa tapauksessa MYEL-vakuutusmaksua, mutta silti meillä ei ole käytettävissä riskin tasaukseen liittyviä mekanismeja, voi olla tietyissä tapauksissa, esimerkiksi huonon satovuoden jälkeen, että korkea MYEL-vakuutusmaksu aiheuttaa maatilan tappiollisen tuloksen. Tämän vuoksi en malta olla palaamatta siihen, miten meidän pitäisi lainsäädännössä uudistaa myös niitä verotuksen mekanismeja, joilla me voimme paremmin tasata vuosittaista tulosta niissä liiketoiminnoissa, joissa on ennakoimattomia luonnosta aiheutuvia seurannais- ja riski-ilmiöitä.

Ben Zyskowicz  /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa oppositio on moittinut hallituksen talouspoliittista linjaa siitä, että hallitus mukamas vain keskittyy valtion velan lyhentämiseen, kun taas opposition linja olisi se, että lyhennetään velkaa, mutta tehdään myös maltillisia sosiaalipoliittisia uudistuksia, kuten sijaispuheenjohtaja Jäätteenmäki kirjoitti.

Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on erinomainen esimerkki siitä, että valtionvelan lyhentämisen, joka on järkevää ja vastuullista politiikkaa, ohella hallitus tekee jatkuvasti perusteltuja sosiaalipoliittisia uudistuksia. Tässä on kyse, niin kuin keskustelussa kävi ilmi, kymmenientuhansien viljelijöiden ja muiden pienyrittäjien sairausvakuutuspäivärahan parantamisesta, mutta sen lisäksi hallitus on tällä vaalikaudella tehnyt lukemattomia muitakin perusteltuja sosiaalipoliittisia uudistuksia. Mainitsen niistä vain lyhyesti eläkeläisten sairausvakuutusmaksun alentamisen, kansaneläkkeen tasokorotuksen, aikuisten hammashuoltouudistuksen, toimeentulotukilain uudistuksen, työmarkkinatuen lapsikorotusten nostamisen, asumistuen parantamisen ja syyskuun alussa voimaan tulevan kuntouttavaa työtoimintaa koskevan uudistuksen.

Liisa  Hyssälä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Aivan kummallista puhetta edustaja Zyskowiczilta, että tässä tehtäisiin sosiaalipoliittista uudistusta. Päivärahakysymyksessähän korjataan vanhaa syntiä, niin sanotusti, joka tehtiin kuusi vuotta sitten. Hallitus poisti silloin minimisairauspäivärahan, ja nyt osalle tässä palautetaan, kun on huomattu, että virhe on tehty. Oikein on tietenkin, että nyt korjataan. Uudistus tämä ei ole. Kuusi vuotta nämä ihmiset ovat olleet ilman päivärahaa. He ovat kuusi vuotta kärsineet sairastuessaan. Tämä on käsittämätöntä puhetta!

Ben Zyskowicz  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Hyssälä jakaa tehtävät ratkaisut sellaisiin, jotka ovat sosiaalipoliittisia uudistuksia, parannuksia, korjauksia, ja sellaisiin, jotka ovat vain tehtyjen virheiden tarkistamisia. Tämä jako on tietysti täysin mielivaltainen. Kun esimerkiksi mainitsin, että tällä vaalikaudella on alennettu ja tullaan edelleen alentamaan eläkeläisten sairausvakuutusmaksua, niin että kokonaistaloudelliset vaikutukset tulevat vuositasolla olemaan noin 1,5 miljardia markkaa, niin edustaja Hyssälä voisi tietysti sanoa siitäkin, ettei se ole mikään uudistus, koska aikanaan on sairausvakuutusmaksu eläkeläisten kohdalla nostettu tietylle tasolle, ja sitten kun sitä alennetaan, eihän siinä mitään uudistusta tapahdu.

Ed. Hyssälä saa harjoittaa täällä salissa sellaista semantiikkaa kuin haluaa, mutta näiden kansalaisten kohdalla, oli sitten kyse, niin kuin tässä on, maatalousyrittäjistä tai eläkeläisistä jossakin toisessa asiassa, heidän kohdaltaan oleellista on se, että olosuhteet paranevat, elämänehdot paranevat ja tilanne kehittyy myönteiseen suuntaan.

Keskustelu päättyy.

​​​​