Täysistunnon pöytäkirja 70/2002 vp

PTK 70/2002 vp

70. TORSTAINA 30. TOUKOKUUTA 2002 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

7) Laki vaalilain 107 §:n muuttamisesta

 

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Vaalilainsäädännön uudistus on ainakin mietinnässä, toivottavasti jopa etenemässä, oikeusministeriössä. Erityisesti esillä ovat vaalipiirijaon uudistukset, jotka ovat ilmeisen välttämättömiä eräiden vaalipiirien pienen koon johdosta.

Tässä yhteydessä olen tehnyt lakialoitteen, jolla esitän vaalilain 107 §:n muuttamista. Tämä merkitsisi sitä, että kansanedustajien vaalit siirrettäisiin nykyisestä maaliskuun kolmannesta sunnuntaista järjestettäväksi huhtikuun toisena sunnuntaina, tai jos se sunnuntai sattuu olemaan pääsiäissunnuntai, niin sitä seuraavana sunnuntaina.

Tällainen ajatus on pitkään ollut mielessäni, oikeastaan niin kauan, kuin olen eduskuntavaaleissa mukana ollut. Talvella 1987 ensimmäisissä vaaleissani aloitin varsinaisen vaalityön helmikuun 1. päivänä eli puolitoista kuukautta ennen vaaleja. Silloin oli 35 asteen pakkanen Keski-Suomessa pitkään vielä helmikuun puolella ja lunta valtavasti. Kun sitten pakkaset helmikuun puolivälissä hellittivät, niin alkoivat runsaat lumisateet ja liukkaat kelit. Silloinhan vielä helmi—maaliskuussa illat ovat suhteellisen pimeitä ja olosuhteet näin ollen mahdollisimman huonot vaaleihin valmistautumista ja vaalityötä ajatellen. Keliolosuhteista, pakkasesta, autojen jäätymisestä ja muusta johtuvat ongelmat lisäävät vaaratekijöitä siellä liikkuessa.

Edelleen, viime vaaleissa on yhä enemmän tullut käytännöksi tavata ehdokkaana ihmisiä ulkona toreilla, kävelykaduilla ja erilaissa ulkotiloissa. Tämä vaalityömuoto on tavattoman hyvä ja tehokas sekä ehdokkaan kannalta että erityisesti kansalaisten, äänestäjien, kannalta. Näin he voivat elävästi kohdata ehdokkaat siellä, missä liikkuvat, ilman että heidän tarvitsee iltoja istua jossakin tunkkaisissa kokoustiloissa tai sitten muutoin lähestyä ehdokkaita suuremmalla vaivalla.

Suomi on laaja maa. Meillähän vain tässä eteläisimmässä Suomessa ihan etelärannikolla ... Ed. Rehula totesi, että hän ei pidä tätä niin tarpeellisena, kun on hollolalainen. Ehkä Salpausselän eteläpuolella, voidaan sanoa, on hieman mukavammat ilmat yleensä jo helmi—maaliskuussa. Mutta etelän ehdokkaat voisivat hieman ojentaa kättä pohjoisemman ehdokkaille — Länsi-, Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomen vaalipiirien ehdokkaille — tässä suhteessa ja ajatella tätä asiaa meidän kannaltamme.

Meillä on todella suurimmassa osassa maata keskitalvi, hankalin vuodenaika monella tavalla, juuri helmi—maaliskuussa. Tähän meidän ongelmaamme noiden pinta-alaltaan laajojen ja pitkien etäisyyksien vaalipiirien alueilla tämä vaalien ajankohdan muutaman viikon siirto toisi merkittävän helpotuksen ja parannuksen. Tätä tarkoittaa tämä lakialoite. Toivon, että kun ministeriössä mietitään vaalilainsäädännön uudistusta, niin myös tämä asia otettaisiin siellä huomioon. Pelkät uudet talvirenkaat autoon eivät varmasti tätä ongelmaa riitä korjaamaan.

Arvoisa puhemies! Arvelen niin, että mitään haittaa, ainakaan mitään merkittävää haittaa, vaalipäivän kolmen neljän viikon siirtämisestä ei olisi. Päinvastoin esimerkiksi ensi talvena tulee taas eteen se tilanne, että eduskunta on koolla vielä tammikuussa, ehkä helmikuussakin, koska usein vaalikauden viimeiset valtiopäivät venyvät sinne asioiden takia. Silloin eivät ainakaan vuodenvaihteen ja joulunedusajan budjettiongelmat ole enää painamassa, vaan silloin saataisiin tammi—helmikuussa vapaampaa tilaa viedä läpi ne lainsäädäntöhankkeet, jotka silloin vielä ovat avoinna. Tälle annettaisiin paljon paremmat mahdollisuudet kuin nyt. Nythän on tilanne usein se, että tammi—helmikuussa, kun eduskunta on vielä vaalien alla koolla, valiokuntia ei saada välttämättä päätösvaltaisiksi ja istunnoistakin on väkeä poissa sen tähden, että monet ovat jo tuolla kaukana maakunnissa vaalikentillä. Tähän toisi helpotuksen tämä muutos.

Edelleen voidaan ajatella, että jos vaalit ovat huhtikuussa, niin hallitusneuvottelut jäävät senjälkeiseen aikaan huhtikuun lopulle, toukokuun alkuun. Nykyisin ne käydään aika nopeasti kuitenkin, ja uusi hallitus kyllä pääsisi ennen kesää töihin. Nyt myös valtion talousarvioehdotuksen laatiminen tapahtuu aika nopeasti, kun on tietotekniikan avulla päästy siinä helpompaan menettelyyn kuin mitä on menneinä vuosina ollut. Näin ollen, vaikka uusi hallitus, ministerit, pääsisi talousarvioehdotuksen kimppuun vasta toukokuun lopulla, niin ongelmat eivät olisi kuitenkaan erityisen suuret, vaan asiat voitaisiin järkevästi hoitaa. Muita, esimerkiksi taloudellisia, tekijöitä en näe tämän muutoksen esteenä olevan.

Arvoisa puhemies! Lähetän varmasti itse tämän aloitteen oikeusministeriöön, jotta tietävät, mitä on tullut esitetyksi ja mitkä ovat perustelut. Mutta toivon myös, että kun syksyllä mahdollisesti lain uudistusesitys tulee käsittelyyn muilta osin, tämä aloite otetaan käsittelyyn. Ehkä ei olisi mitään ylipääsemätöntä estettä noudattaa tätä jo ensi vuoden eduskuntavaaleissa.

Jukka  Vihriälä  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! En ole niin täysin vakuuttunut kuin ed. Kankaanniemi oli tämän vaalilain 107 §:n muuttamisesta, onko se välttämätöntä. Saattaa olla, että näiden perustelujen osalta, mitä lakialoitteessa esitetään, se voisi olla järkevää, mutta mielestäni tämä antaa mahdollisuuden nyt pohtia, mitä pitäisi tai pitäisikö mitään tehdä nimenomaan eduskuntavaalien vaalipäivän muuttamiseksi. Onhan, jos oikein muistan, vaalipäivien osalta vuonna 58 viimeisen kerran ollut heinäkuussa vaalit, ja sen jälkeen hajotusvaaleja lukuun ottamatta on oltu talvikaudessa. Tältä osin tietenkin, siitä on aika pitkä aika kulunut ja yhteiskunta muuttunut, saattaa näin olla.

Mutta tässä tulee minusta asia, joka olisi erittäin tärkeä pohtia myöskin tässä salissa. Varmaan kun vaalilakia ja vaalipiirijakoa ollaan uudistamassa, myöskin mietitään, millä saataisiin äänestysaktiivisuutta lisättyä ja onko vaalipäivällä merkitystä äänestysaktiivisuudelle — jos vaalit ovat kesäaikana, keväällä tai talvella — koska äänestysprosenttihan on pudonnut aivan järkyttävästi. En usko sillä kovin suurta merkitystä olevan. Mutta kun esimerkiksi europarlamenttivaalit nyt pidetään joka viides vuosi ja ne ovat kesäkuun puolessavälissä ja prosentti on erittäin alhainen, löytyisikö apu siitä, että nämä ja eduskuntavaalit mahdollisesti yhdistettäisiin? Silloin kun oli europarlamenttivaalit muiden vaalien yhteydessä, äänestysprosentti oli huomattavasti korkeampi kuin se oli viime kerralla, kun ne olivat vain pelkkinä europarlamenttivaaleina, (Ed. Kekkonen: Ne olivat kunnallisvaalit!) — kun kunnallisvaalien yhteydessä oli tämä äänestys.

Jos ajatellaan, voitaisiinko eduskuntavaalit siirtää, niin todennäköisesti europarlamenttivaaleja ei siirretä yksistään Suomen takia, vaan siinä vaaditaan myöskin muiden maiden suostumusta, että näin voi tapahtua. Siinä, voitaisiinko eduskuntavaalit siirtää europarlamenttivaalien yhteyteen eli kesäkuun alkuun — mitä se aiheuttaisi budjetinteolle jne. — on tiettyjä ongelmia. Kyllä minä ymmärrän, että vuonna 58 ja sitä aikaisemmin budjetit pystyttiin tekemään, vaikka oli kesävaalit. Se on järjestelykysymys, mitä asioita halutaan painottaa.

Siinä mielessä on ihan paikallaan, että ed. Kankaanniemi on tehnyt aloitteen. Nythän näistä asioista pitäisi ja tulisikin keskustella. Huhtikuu saattaisi olla ennen kaikkea Itä- ja Pohjois-Suomen ja keskisen Suomen alueella parempi, jos ajatellaan ilmastollisia olosuhteita, mutta kyllähän myöskin huhtikuun alkupäivinä saattaa olla erittäin huonoja tai sanotaan häijyjä ilmoja, jos se ilmoista on kiinni, että mennään äänestämään. Mutta kyllä äänestysaktiivisuutta pitäisi voida lisätä, ja jos vaalipäivän siirrolla jotakin voidaan auttaa, minusta se olisi erittäin hyvä asia.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Olen joskus lukenut lehdistä semmoisen määreen kuin poliittinen itsekkyys. Minusta tämä lakialoite täyttää kaikki sen määreen mittarit.

Kohta numero yksi: Tuolloin vielä illatkin ovat melko pimeitä, liikkuminen on vaarallista! Minä toivon, että ed. Kankaanniemi menee kertomaan tämän oivalluksensa rekka-autokuljettajille, linja-autonkuljettajille tai vaikkapa tanssimuusikoille.

Sitten: Suuri osa vaalikampanjasta käydään nykyisin siten, että ehdokkaat tapaavat ihmisiä ulkona toreilla ja kävelykaduilla. Tässä ei varmaankaan pitäisi yleistää. Itselleni tällainen tapa on perin vieras.

Kolmas kohta: Taloudellisesti muutos hyödyttäisi ehdokkaita, koska vaalityöhön liittyvät ajot tapahtuisivat koko maassa nykyistä huomattavasti suuremmalla osin turvallisella kesäkelillä. Minä toivon, että ed. Kankaanniemi menee kansan pariin ja perustelee esitystään sillä, että ajankohdan muuttaminen tulee hänelle itselleen taloudellisesti halvemmaksi.

Ed. Vihriälän kanssa olen siinä samaa mieltä, että tämä on asia, jota täytyisi pohtia nimenomaan suhteessa eurovaaleihin ja Eurooppaan, mutta tällaisin perustein pohtiminen saattaa jäädä kovin lyhyeksi.

Ismo  Seivästö  /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemen lakialoite kyllä osui ihan oikeaan ajankohtaan, koska vaalilakia ollaan nyt todennäköisesti johonkin suuntaan muuttamassa ihan senkin takia, että suhteellisuutta parannettaisiin ja ettei missään vaalipiirissä olisi kynnys eduskuntapaikkaan kolmea neljää prosenttia korkeampi. Se, että siirrettäisiin vaaleja hieman eteenpäin, kyllä saattaisi lisätä aktiivisuutta eli nostaa sitä äänestysprosenttia, jonka laskusta tässä olemme yhdessä olleet huolissamme.

Sen sijaan jos yhdistettäisiin europarlamenttivaaleihin, käsittääkseni tulee sitten se ongelma, että europarlamentin toimiaika on pidempi kuin meidän eduskuntamme toimiaika. Ellen nyt aivan väärin muista, se on viisi vuotta. Meillä vaalit on joka neljäs vuosi, eli se sitten merkitsisi sitä, että Suomessakin eduskuntakausi tulisi viiden vuoden mittaiseksi. En oikein kesävaaleja suosisi, mutta en näkisi ollenkaan mahdottomaksi huhtikuuta vaalipäiväksi. Sen jälkeen, niin kuin ed. Kankaanniemi totesi, kyllä ehditään vielä hallitus muodostaa ja seuraavan vuoden budjetti valmistella.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kankaanniemen aloite on ihan aiheellinen pohdittava siinä mielessä, mitä hyvää tässä on ja onko tässä joitakin haittakohtia. Itse juuri mietin vähän samalla tavalla kuin ed. Vihriälä sitä, millä tavalla voisi vaikka joitakin vaaleja yhdistää ja millä tavalla äänestysprosenttiin vaikuttaa. Nimittäin uskon, että ongelmien yhtenä syynä tietysti sen lisäksi, että ihmiset ovat jollakin tavalla kyllääntyneet politiikkaan — eivät löydä eroja hirveän paljon puolueissa ja sanotaan, että kaikki ovat vähän saman näköisiä — on se, että vaaleja alkaa olla niin paljon, jotta sinällään tulee väsymys. Minusta olisi syytä katsoa, onko mahdollista kunnallisvaalit ja eduskuntavaalit jopa yhdistää, koska siinä kuitenkin vuosimäärät täsmäävät, joten siinä ei tule sitä ongelmaa, joka EU-vaalien osalta on olemassa.

Kaiken kaikkiaan kun katsoo, pitäisikö vaaleja siirtää kesempään, missään tapauksessa en näe, jotta se lisäisi äänestysaktiivisuutta, jos pidetään kesällä vaalit, koska silloin ainakin meillä päin ihmiset matkustavat kaupungeista mökeilleen. Siinä tahtovat unohtua sitten, kun siellä kalastellaan, kukkapenkkejä muokataan ja ruusuja leikellään, tämmöiset yhteiskunnalliset asiat.

Minusta vaalit pitää käydä semmoisena aikana, jolloin ei Suomen luonnossa ole oikeastaan muuta tekemistä. Silloinhan vaaleja pitäisi päinvastoin aikaistaa kylmempään aikaan. Vaalithan pitäisi käydä helmikuussa, jolloin joulusta on päästy ja on pitkät härkäviikot. Silloinhan olisi sopivaa aikaa tämmöiseen yhteiskunnalliseen toimintaan paneutua, kun ei ole juhlapyhiä eikä niihin liittyviä askareita, jolloin vaalit olisivat kohokohta, ennen kaikkea senkin lisäksi vielä, kun mietitään Suomen olosuhteita ja katsotte keväällä, vaikka maalisvaaleissa, niitä vaalimainoksia, joissa vaikka minkä näköistä äijänkuvaa on tienvarsissa, rähmällään siellä ovat, kun paperi on revennyt, kun vettä on satanut. Parempi aikahan olisi kovan pakkasen aikaan: Kuvat säilyvät hyvin ehjinä eikä sade niitä piekse. Sen takia ihan ympäristön ja tienvarsien siisteyden kannalta minusta parempihan olisi kaiken kaikkiaan, että vaalit pidettäisiin aikaisemmin.

Missään tapauksessa en lähtisi siitä, niin kuin edellinen edustaja totesi, ed. Kekkonen, jotta tässä olisi ehdokkaan omista lähtökohdista oleva ajattelu siitä, miten pääsisi helpommalla ja voisi olla vähemmän vaatteita päällä ja olisi mukavampi olla. Siinähän nähdään, kuka on karaistunut ja vahva edustaja, kun pärjää 30 asteen pakkasessa ihmisten kanssa ja hernekeittoa tarjoaa.

Yksi juttu vielä liittyy vaalimainontaan. Nimittäin on aika itsekästä sanoa, mutta itse olen käyttänyt hankia vaalimainonnassa. Kyllähän huhtikuussa tahtovat hanget olla aika vähissä, jolloin ei voisi käyttää tällaisia valtavan isoja lumipenkkoja, jotka tienvarsissa ovat. Tuhka ei nimittäin näy sulassa maassa, mutta valkoisella hangella se näkyy hyvin. Se on ekologinen tapa eikä vaadi painokoneita eikä mitään muuta kuin puhdasta tuhkaa, joka on seulottu ja jossa ei ole sitten mitään epäpuhtauksia. Sinne saadaan hyvät tekstit aikaan ja näkyvät eivätkä sinällään haittaa liikennettä.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Ajatus, että vuodenajalla, vuodenajan valinnalla vaalien ajankohdaksi, ratkaistaisiin äänestysprosenttiin liittyvät pulmat, on perin erikoinen. Tällaisesta ajattelusta varmaan valtio-opin laitoksella voidaan tehdä monta gradua ja päätyä ihmettelemään oikein tieteellisin perustein. Syyt tällaiseen äänestämättömyyteen ovat tietysti jossain aivan muualla kuin vuodenajassa.

Mutta kun nyt on tullut todetuksi, että vuonna 58 vaalit olivat eri aikaan kuin ne ovat olleet sen jälkeen koskaan, tuolta ajalta muuten on myöskin sellainen käsite poliittisessa historiassa kuin mätäkuun valtiopäivät, jotka eivät myöskään ole perin suuressa määrin politiikan arvostusta olleet kohentamassa.

Mutta palataanpa vuoteen 58. Tätä asiaa voi analysoida myös vaalituloksen kautta. Tuolloin vuonna 58 ylivoimainen vaalivoittaja oli Suomen kommunistinen puolue. Se oli Suomen suurin puolue noiden vaalien jälkeen. Siinä kauas taakse jäivät niin sosialidemokraatit kuin maalaisliittokin. Kristillistä liittoahan ei tuolloin vielä ollut edes olemassa. Kokoomuskin oli perin pieni puolue tuolloin. Jos oikein muistan, noissa vaaleissa se sai 23 kansanedustajaa.

Mutta toistan vielä: Tämä asia asiana ilman näitä perusteluita ja ilman tätä puolileikkisää sävyä, jota täällä on harjoitettu, on pohtimisen arvoinen mutta ei suhteessa omiin vuodenaikoihimme vaan suhteessa eurooppalaiseen käytäntöön. Minusta perin harkitsemisen arvoinen asia on, että suomalaiset vaalit (Puhemies koputtaa) ja eurooppalaiset vaalit sijoitettaisiin samoihin aikoihin. Toki tässä on suuria pulmia, esimerkiksi Englanti, jossa vaalijärjestelmä on sellainen, (Puhemies koputtaa) että vaaleja ei säännöllisesti pidetä vaan sen jälkeen, kun hallitus on menettänyt luottamuksensa.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, olosuhteet ja maailma ovat hieman muuttuneet vuodesta 1958. Lohduttaisin sen verran ed. Kekkosta, että jos nyt vaalit pidettäisiin huhtikuussa, tuskin Suomen suurimmaksi puolueeksi nousisi Suomen kommunistinen puolue. Kyllä minä luulen edelleen, että siellä SDP, keskusta ja kokoomus kilpailisivat suurimman puolueen tittelistä.

Sen sijaan ed. E. Lahtelalle toteaisin sen verran, että on tiettyjä osia maasta jo sellaisia, joissa kovaa hankea ei enää ole ollenkaan. Turun seudulla muun muassa, jos lunta nyt sentti, korkeintaan kaksi on, siihen ei paljon seipäänkuvia pystytetä eikä millään tuhkalla kovin suuria tekstejä maalata. Olosuhteet ovat hyvin erityyppiset eri puolilla maata.

Ed. Kankaanniemelle haluaisin sen vielä todeta lopuksi, että hän on optimistinen henkilö. Kun monet ennustavat ilmastomuutosta maailmaan ja Suomeen, että ilmasto lämpenee ja lämpenee, ed. Kankaanniemi on ilmeisesti perjantain äänestyksen tuloksen perusteella tullut siihen tulokseen, että suomalaiset ainakin hoitavat oman panoksensa ilmastomuutoksen torjumisessa ja sään lämpenemisessä. Siinä suhteessa perjantain äänestystulos oli ilmeisesti aivan oikea.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti. Ed. Kekkonen epäili sitä, onko ajankohdalla merkitystä. Minä olen sitä mieltä ihan vakaasti, että kun katsoo suomalaista elämänrytmiä ja sitä, miten ihmiset toimivat, kyllä minusta eri vuodenaikoina on erinäköisiä aktiviteetteja ja paneudutaan joihinkin asioihin enemmän kuin toisiin. Viimeksi kun kesäaikana pidettiin EU-vaalit, silloin yhtenä syynä ainakin ihmiset väittivät, jotta heiltä unohtui. No, se voi olla selitys. Kuitenkin oltiin joissakin muissa puuhissa tai oltiin matkoilla. Kesäaikaan nimittäin matkustetaan aika paljon ja sen takia ollaan myös poissa siitä ympäristöstä, missä käydään äänestämässä. Ennakkoäänestys on sitä varten tietysti mahdollinen, mutta joku selitys ilmeisesti vuodenaikakin on.

Minä itse näen kuitenkin, että semmoisena aikana vaalit pitää järjestää, jolloin muuta touhua ei ole hirveän paljon, joudetaan paneutumaan. Pitkät härkäviikot ovat juuri sellaisia sopivia. Silloin joutaa tekemään vaalityötä eikä uutisiakaan niin hirveän paljon muuten ole, joten paremmin ehdokkaiden kinastelut ja erilaisuudet näkyisivät lehdissä, ja lehtimiehillekin tulee töitä ja tietysti mainosmarkkoja sellaiseen aikaan, jolloin muutoin on hiljaista.

Toimi  Kankaanniemi  /kd:

Arvoisa puhemies! Se, että täältä löytyy tällaisia henkilökohtaisia perusteita, oli minulle aivan suuri yllätys. Voihan ne niinkin lukea, mutta kyllä ne koskettavat aivan kaikkia ehdokkaita aivan tasaisesti ja samalla lailla. Ehdokkaaksi voi kuitenkin päästä melkein kuka vaan nykyisin.

En nyt kyllä sitä ajatellut, että tämä vaikuttaisi äänestysaktiivisuuteen merkittävästi. Kesään ei missään tapauksessa vaaleja pidä panna. Ruotsissa on syyskuussa. En tiedä, onko se hyvä ajankohta. Toisaalta taas yhdistäminen muihin vaaleihin, eurovaaleihin, ei teknisesti oikein onnistu. Kunnallisvaalit on haluttu pitää erillisinä sen tähden, että paikallisasioitten merkitys ja tärkeys jäisi eduskuntavaalien varjoon, jos vaalit olisivat yhtä aikaa, ja minusta se on hyvä peruste pitää ne erillään.

Ulkomainonnan osalta totean, että ainakin meillä Keski-Suomessa ovat olleet jo useat eduskuntavaalit sillä lailla, että puolueitten piirijärjestöt ovat keskenään vapaaehtoisesti sopineet, että villiä hankimainontaa ei harjoiteta lainkaan, ja sopimus on pitänyt täysin, ja ympäristö on pysynyt siistinä. Vain kuntien tauluissa ovat mainokset, ja niissä ne ovat pysyneet kohtuullisen hyvin. Uskon, että jos on maalis—huhtikuussa vaaliaika, mainokset pysyvät vielä paremmin kuin silloin räntäsateella, jota on ehkä kuitenkin helpommin aikaisemmin.

Muistakaa, hyvät edustajatoverit, Oulun, Lapin ja ehkä tulevan Itä-Suomen vaalipiirin laajuus ja ne talviset olosuhteet, jotka niissä nimenomaan on. Näitä alueita erityisesti haluan ajatella. Ehkä ed. E. Lahtelakin tulevaisuudessa voi olla laajan Itä-Suomen vaalipiirin ehdokas, jolloin kohtaa sen ongelman, mikä on nyt Lapissa ja Oulussa ja osittain kyllä meillä Keski-Suomessakin.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Kesävaaleihin ja alkusyksyn vaaleihin liittyy monia ongelmia ajankohdan puolesta, mutta en näe, että niitä ongelmia on huhtikuun kohdalla.

Se, että Euroopan parlamentin vaaleissa äänestysprosentti jäi niin alhaiseksi, osin varmasti, ed. E. Lahtela, johtui ajankohdasta. Mutta ehkä toinenkin syy siihen on löydettävissä ja monia muitakin. Ehkä osa kansalaisista tunsi, että Euroopan parlamentti ja EU-vaalit ovat liian kaukainen asia; oli sellainen tunne, ettei voi vaikuttaa. Siksi on tärkeätä se, että politiikka hoidettaisiin tässä talossa ja tässä valtakunnassa sillä tavalla, että jokainen kansalainen tuntisi äänestämisen tärkeäksi ja tuntisi sen, että sillä äänellä vaikutetaan omaan elämään ja lähipiirin elämään. Se on hyvin pitkälti myös tämän salin käsissä, mikä vaikutelma ja mikä tunne kansalaisilla on politiikasta.

Toimi  Kankaanniemi  /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Seivästölle vielä viime perjantaiseen äänestystulokseen liittyen pieni huomautus: Kun ydinvoiman rakentaminen voitti täällä, minä näen niinpäin, että kun meille rakennetaan lisää ydinvoimaa, kasvihuoneilmiö ei etene ja siinä mielessä nimenomaan tämä lakialoite on entistäkin tärkeämpi. Meillä pysyy ankara talvi, ja sitähän tässä asiassa ajatellaan.

Antero  Kekkonen  /sd:

Herra puhemies! Ajattelin käyttää ihan toisesta asiasta puheenvuoron tai toisesta näkökulmasta, mutta kun ed. Kankaanniemi nyt sanoi, että tämä ratkaisu sai aikaan sen, että kasvihuoneilmiö ei etene, miksi hän sitten äänesti niin kuin hän äänesti? Tämä hämmästys meni nyt yli sen, mitä aioin ensin kysyä.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Tarkoitin juuri tätä, että eduskunnan perjantainen päätös, joka mahdollistaa ydinvoiman jatkorakentamisen ja voimakkaan panostamisen uusiutuviin kotimaisiin energialähteisiin, juuri vaikuttaa siihen, ettei kasvihuoneilmiö suomalaisten toimesta etene. Tätä nyt juuri tarkoitin. Pyydän anteeksi ed. Kankaanniemeltä, jos ilmaisin asian jotenkin niin epäselvästi, ettei puoluetoveri sitä ymmärtänyt. Mutta tätä juuri tarkoitin.

Keskustelu päättyy.