Täysistunnon pöytäkirja 70/2009 vp

PTK 70/2009 vp

70. KESKIVIIKKONA 17. KESÄKUUTA 2009 kello 10.07

Tarkistettu versio 2.0

2) Pääministerin ilmoitus taloustilanteesta

 

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallituksen toimintalinja on ollut löytää ratkaisuja etukäteen talouskriisin eri vaiheissa tuleviin ongelmiin. Hallituksen tavoitteena on viedä Suomi mahdollisimman ehyenä läpi taantuman. Hallitus on sitoutunut huolehtimaan myös heikoimmista ja ehkäisemään syrjäytymistä.

Hallitus toimii taloustaantumassa siten, että työllisyys voidaan pitää mahdollisimman kor-keana ja työttömyydestä aiheutuvat haitat voidaan minimoida. Viime lamasta muistamme, että työllisyyden saaminen uudelleen nousuun on vaikeaa ja vie aikaa. Tämän vuoksi on tärkeää pyrkiä julkisen talouden kestävyyden sallimissa rajoissa tukemaan työllisyyttä mahdollisimman voimakkaasti. Hallitus seuraa koko ajan suhdannekehitystä ja uusien suhdannepoliittisten toimien tarvetta tarkasti ja on valmis reagoimaan tilanteen vaatimalla tavalla.

Viime vuoden aikana kärjistyneeseen kansainväliseen rahoituskriisiin ja sitä seuranneeseen reaalitalouden syvään taantumaan on reagoitu sekä rahapolitiikan että finanssipolitiikan keinoin. Euroalueella korot ovat laskeneet tuntuvasti, ja euroalueen sisällä korkojen lasku on välittynyt hyvin kotitalouksien ja yritysten uusien luottojen korkoihin. Samalla Euroopan keskuspankki on pitänyt huolen siitä, että pankeilla on ollut saatavissa riittävästi likviditeettiä. Aktiivinen työ talouskriisin nujertamiseksi Euroopassa jatkuu yhteisvoimin ja koordinoidusti.

Suomen finanssipolitiikka on euroalueen elvyttävimpien joukossa riippumatta siitä, käytetäänkö EU:n komission vai Oecd:n arviota. Hallituksen toimet ovat jakautuneet karkeasti kahteen ryhmään: elvytystoimiin ja rahoituksen toimivuuden turvaamiseen. Elvytyspolitiikan toimet ovat olleet erittäin laajat. Toimista on päätetty useassa eri yhteydessä: viime vuoden toisessa lisätalousarvioesityksessä, tämän vuoden talousarvioesityksessä, sitä täydentävässä esityksessä, eduskunnan antamassa budjettimietinnössä ja tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä. Toimien lukumäärä ja mittaluokka on erittäin suuri.

Menemättä yksityiskohtiin, elvytyspolitiikasta voi nyt tehdä seuraavat havainnot.

Oli erittäin järkevää, että hallitus päätti ensin vuonna 2007 olla toteuttamatta keskellä korkeasuhdannetta lainkaan hallitusohjelman veronkevennyksiä hallituskauden alussa. Sen sijaan hallitus päätti toteuttaa valtaosan hallitusohjelman veronkevennyksistä vuonna 2009. Ostovoima ja kotimarkkinamme saivat näin piristysruiskeen juuri oikeaan aikaan.

Toiseksi, kansaneläkemaksun poistamisella alennetaan työllistämisen kustannuksia. Siten se auttaa työllisyyden ylläpitämisessä myös taantuman aikana. Esimerkiksi kuntien menoja se alentaa vuonna 2010 määrällä, joka vastaa noin 6 000 henkilön työvoimakustannuksia.

Kolmanneksi, sosiaalisen vuokra-asuntorakentamisen voimakas elvyttäminen muun uustuotannon nopeasti vähentyessä on myös ollut perusteltua. Se onkin jo lisääntynyt tuntuvasti. Samoin korjausrakentamisen tuet ja kotitalousvähennyksen laajentaminen sekä korottaminen ovat mitä ilmeisimmin jo lisänneet korjausrakentamista.

Neljänneksi, väylärakentamisessa oli perusteltua päättää käynnistää nopeasti uusia hankkeita, jotka olisi myöhemmin joka tapauksessa pitänyt toteuttaa. Maa- ja vesirakentamisen työllisyys ja kapasiteetin käyttöaste ovatkin arvioiden mukaan säilymässä kohtuullisen korkealla tasolla vuosina 2009 ja 2010.

On myös perusteltua, että valtio tukee merkittävästi nopean laajakaistaverkon laajentamista koko maahan. Se työllistää välittömästi ja elvyttää verkkojen kautta tarjottavien palveluiden tuotantoa.

Nämä ovat vain esimerkkeinä niistä lukuisista eri toimista, joita eri sektoreilla on tehty.

Rahoituksen saatavuuden vaikeutumisen ja luottamuksen heikkenemisen kautta kriisi vaikuttaa koko kansantalouteen. Elvytystoimien ohella hallitus onkin kiinnittänyt erityistä huomiota rahoituksen saatavuuteen. Tällaisia toimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi pankkien varainhankinnan valtiontakuut ja Finnveran suhdannelainat.

Elvytystoimilta on edellytetty, että ne ovat aidosti tarpeellisia ja nopeasti täytäntöön pantavissa sekä vaikutuksiltaan mahdollisimman tehokkaita työllisyyden kannalta. Elvytystoimien vastapainona hallitus on painottanut julkisen talouden kestävyyden turvaavia rakenteellisia uudistuksia. Ajatuksena on ollut päättää näistä uudistuksista jo nyt, mutta toteuttaa ne vasta talouskriisin mentyä ohi. Esimerkiksi kelamaksun poistamisen rahoittamiseksi tarkoitetut energia- ja ympäristöverotuksen korotukset ovat astumassa voimaan vuoden 2011 alussa.

Eri arvioiden mukaan Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on karkeasti noin 5 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Toisin sanoen koko julkisen talouden tasapainon pitäisi olla rakenteellisesti noin 10 miljardia euroa parempi, jotta julkinen velkaantuminen ei kasvaisi hallitsemattomasti.

Miten sitten kestävyysvaje olisi paikattavissa? Tapoja on karkeasti ottaen kolme: kasvua tukevat rakenteelliset toimet, verojen korottaminen tai menojen leikkaukset. Kaikkiin vaihtoehtoihin pitää liittyä tuottavuuden kasvattaminen.

Rakenteellisissa uudistuksissa on kyse ennen kaikkea työurien pidentämisestä. Esimerkiksi yhden vuoden lisäys keskimääräisessä työurien pituudessa parantaa julkisen talouden tasapainoa karkeasti 1,5 prosentilla suhteessa kokonaistuotantoon. Eli työurien pidentäminen runsaalla kolmella vuodella nyt arvioidusta riittäisi poistamaan koko laskennallisen kestävyysvajeen. Rakenteellisen työttömyyden alentamiseen hallitus tähtää koulutusta ja uudelleenkoulutusta sekä työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta parantamalla.

Työurien pidentämistä koskeva työ on käynnissä kahdessa erillisessä työryhmässä. On erikseen Jukka Rantalan vetämä työryhmä sekä EK:n johtajan Jukka Ahtelan vetämä työryhmä, joka keskittyy työelämän kehittämistoimiin. Työryhmät työskentelevät nopealla aikataululla, ja molempien työryhmien on määrä esittää ehdotuksensa vuoden loppuun mennessä. Toki aiemminkin ehdotukset olisivat tervetulleita.

Julkisessa talouskeskustelussa on arvosteltu, että valtiontalous ei ole tasapainossa. Tällaisen kriisin keskellä on epärealistista edes tavoitella tasapainoa juuri nyt. Päinvastoin, alijäämällä pehmennetään kriisin vaikutuksia. Tasapainottaviin toimiin on kuitenkin ryhdyttävä heti, kun nousu alkaa.

Mitkä ovat sitten lähivuosien isoja suureita selvitäksemme? Niitä ovat pitkäaikainen maltillinen palkkapolitiikka, työurien uskottava pidentäminen, veroratkaisut ja oikein kohdistetut kasvua stimuloivat ratkaisut. Näitä jokaisen tahon yhteiskunnassa pitäisi kesän ylitse vakavasti miettiä.

Kun taloudellinen tilanne on muuttunut nopeasti, on sekä kansantaloutta että julkista taloutta koskevia ennusteita jouduttu nopeasti päivittämään. Tilanteen muuttumisesta on tiedotettu heti, kun on ollut olemassa uusi valtiovarainministeriön ennuste kehityksestä. Tammikuussa vuoden ensimmäistä lisätalousarviota varten valtiovarainministeriössä tehtiin vielä erillinen ennustetarkistus uusimpien toteutuneiden tietojen perusteella, jolloin eduskunnalle saatiin toimitettua mahdollisimman ajantasainen tieto suhdannekehityksestä. Kun tässä yhteydessä hallituksen puolelta todettiin, että valtion lainanottotarve on nousemassa huomattavasti aiemmin ennakoitua suuremmaksi, monet arvostelivat liiallisesta synkistelystä.

Kehyspäätöksessä ja samaan aikaan maaliskuun lopussa eduskunnalle toimitetussa taloudellisessa katsauksessa kuvattiin valtiovarainministeriön viimeisin, maaliskuussa tehty suhdanne-ennuste. Sen mukaan kokonaistuotannon arvioitiin tänä vuonna supistuvan 5 prosentilla. Samassa yhteydessä laadittiin vuoden 2009 tuloarvioille uusi ennuste, joka oli 1,9 miljardia euroa alempi kuin helmikuun alussa eduskunnalle annetussa vuoden 2009 ensimmäisessä lisäbudjetissa. Samoin kehyspäätöksessä ja taloudellisessa katsauksessa kerrottiin tulo- ja menoarviosta johdettu viimeisin arvio budjetin alijäämästä vuosina 2009—2013. Vuoden 2009 budjetti arvioitiin 9,9 miljardia euroa alijäämäiseksi.

Päivitetyt tulo- ja alijäämäarviot kerrottiin kehyspäätöksen liitteessä 4 ja lisäksi kehyspäätöksessä kerrottiin suhdanneherkimpien tulolajien osalta, kuinka monta prosenttia niiden arvioitiin vuonna 2009 vähenevän. Taloudellisessa katsauksessa vuoden 2009 päivitettyjä tuloarvioita esiteltiin yksityiskohtaisemmin erityisesti ansio- ja pääomatuloveron, yhteisöveron ja autoveron osalta. Samoin taloudellisessa katsauksessa kuvattiin valtiontalouden tasapainoa kansantalouden tilinpidon mukaan. Talousarvio ja arvio budjettitalouden alijäämästä eivät ole olennaisesti muuttuneet kehysselonteon antamisen jälkeen.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan valtiovarainvaliokunta käsitteli kehyspäätöksen liitteineen. Myös taloudellinen katsaus toimitettiin eduskunnalle tiedoksi. Näissä molemmissa on runsaasti tietoa valtiontalouden tilasta ja kehitysnäkymistä, mutta myös kuntataloudesta ja julkisen talouden kokonaisuudesta. Eduskunnalla ei ollut huomautettavaa kehysselonteon johdosta. (Ed. Kuoppa: Meillä oli!) — Tällä puolella salia oli huomautettavaa kyllä, se pitää myöntää kyllä. (Ed. Laakso: Ja talousasiantuntijoilla oli!)

Tavanomainen käytäntö on, että hallitus antaa vuoden aikana kaksi lisäbudjettiesitystä, ensimmäisen keväällä ja toisen syksyllä. Tänä vuonna ensimmäinen lisäbudjettiesitys annettiin tavanomaista aikaisemmin ja myös syksyn lisäbudjettiesitys tullaan antamaan normaalia aiemmin, yhtä aikaa ensi vuoden talousarvioesityksen kanssa. Nämä aiennukset johtuivat taloustilanteeseen reagoinnista. Hallitus on käytännössä käynyt vuoropuhelua taloudesta eduskunnan kanssa lähes viikoittain kuluneina kuukausina.

Hallituksen talouspolitiikan jo päätetyt elvytystoimet ulottuvat pääsääntöisesti ensi vuoden loppuun asti. Samalla hallitus kuitenkin jatkuvasti seuraa tarkkaan taloustilanteen kehitystä, ja hallitus on valmis reagoimaan tilanteen muuttuessa, aivan kuten eduskunta on edellyttänyt.

Valtiovarainministeriön eilen julkistaman ennusteen mukaan kuluvan vuoden puolivälin paikkeilla, eli nyt, ollaan suhdannekuopan pohjalla. Vaikka lievä käänne parempaan näyttäisi jo tapahtuvan lähikuukausina, on vuosikeskiarvona ensi vuoden talouskasvu vielä olematonta. Tätä ja ensi vuotta kokonaisuutena tarkastellen voi kasvuarvion sanoa pysyneen jotakuinkin muuttumattomana keväiseen ennusteeseen verrattuna. Suhdanne-ennusteiden heikentymisen kierre näyttäisi siis olevan ohi.

Maailmantaloudessa on havaittavissa vakiintumisen merkkejä. Viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa tapahtunut tuotannon jyrkkä ja laaja-alainen pudotusjakso lienee vähitellen päättymässä, mutta tuotannon tasot säilyvät vielä tämän vuoden matalina. Taloudellista aktiviteettia ovat toisaalta tukeneet korkojen lasku ja mittavat finanssipoliittiset elvytystoimet ympäri maailmaa sekä varastojen laajamittaisen alasajon lakkaaminen.

Uuden nousukauden alkaminen on kuitenkin vielä epävarmaa, samoin sen kestäminen. Työttömyyden jatkuva kasvu yhdessä reaalitalouden jatkuvien ongelmien kanssa saattaa vielä tuottaa uusia rasitteita rahoituslaitoksille. Hieman pitemmällä aikavälillä julkisten talouksien mittava velkaantuminen yhdessä runsaaksi kasaantuneen likviditeetin kanssa saattavat puolestaan aiheuttaa inflaatiopaineita ja tarvetta talouspolitiikan kiristämiseen. Niinpä tuleva nousukausi saattaakin jäädä vaatimattomaksi.

Suomen kansantalouden avoimuuden voimakas kasvu korkeasuhdannevuosina sekä teollisuuden suuri osuus olivat kuitenkin lisänneet merkittävästi kansantalouden haavoittuvuutta maailmankaupan romahtaessa. Teollisuustuotannon äkkipysäytys ja samanaikainen maailmanlaajuinen rahoituskriisi muuttivat mielialat hetkessä synkiksi, ja myös kotimainen kysyntä kääntyi nopeasti laskuun. Työmarkkinoilla tilanne muuttui myös nopeasti huonoon suuntaan. Vaikka työllisyys säilyi vuodenvaihteeseen saakka korkeana, uusrekrytointien lähes täydellinen loppuminen ja lähinnä teollisuuden laajamittaiset lomautukset käänsivät työttömyyden nopeutuvaan nousuun tämän vuoden puolella ja samalla synkistivät kotitalouksien tulevaisuuden.

Vuodesta 2009 tulee tuotannon ja työpaikkojen menetysten suhteen 1990-luvun alun jyrkimpään pudotusvaiheeseen verrattava koettelemus. Bruttokansantuote on kesän kynnyksellä painunut kolmen vuoden takaiselle tasolleen. Tuotanto supistui tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä jyrkemmin kuin euromaissa keskimäärin, 7,5 prosenttia viime vuoden vastaavasta neljänneksestä ja 2,7 prosenttia viime vuoden viimeisestä neljänneksestä. Pudotus oli hieman suurempi kuin maaliskuun ennusteessa. Saatavissa olevat tiedot huhtikuulta viittaavat tuotannon tason laskeneen edelleen, ja koko vuoden 2009 bkt:n supistumiseksi arvioimme nyt 6 prosenttia eli 1 prosenttiyksikkö maaliskuista ennustetta enemmän.

Kansantalouden supistumisen jääminen 6 prosenttiin edellyttää, että tuotanto ei loppuvuonna juurikaan enää supistu alkuvuoden tasosta. Tähän liittyy negatiivinen riski. Vaikka maailmantalouden pahin synkkyys on hälvenemässä, uuden nousun oraat ovat vielä heiveröisiä. Etenkin EU-maiden vaikeudet jatkuvat suurina ainakin koko loppuvuoden, työttömyys lisääntyy, ja julkisen talouden rahoitusasemat heikkenevät dramaattisesti. Tämän ennusteen lähtökohtana on, että maailmantalous alkaa toipua ainoastaan hitaasti ensi vuoden aikana.

Talouskasvu on Suomessa jäämässä tänä vuonna heikommaksi kuin euroalueella keskimäärin. Vientimme hyödyke- ja aluerakenne heikentävät suhteellista asemaamme myös ensi vuonna. Kotimarkkinatuotanto supistuu yhä, sillä työttömyyden kasvu leikkaa kotitalouksien kysyntää ja yritysten investoinnit vähenevät. Käynnissä olevasta taantumasta odotetaan kuitenkin lyhyempää kuin 1990-luvun alussa, jolloin kasvu käynnistyisi ensi vuoden aikana.

Työllisyys alkoi merkittävämmin heiketä puolisen vuotta tuotannon kasvun pysähtymisen jälkeen. Uusrekrytoinnit pysähtyivät jo viime vuoden puolivälissä, ja lomautukset laajenivat nopeasti vuoden lopulla, mutta työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun asti. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuodenvaihteessa, ja heikkenevä kehitys jatkuu ensi vuoteen. Tämän vuoden huhtikuussa työllisiä oli 69 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työpaikat vähenevät lähes kaikilla toimialoilla, ja työllisten määrä jää koko vuonna 100 000 pienemmäksi kuin viime vuonna. Tänä vuonna työttömyysaste nousee keskimäärin 9 prosenttiin viime vuoden 6,4 prosentista ja työttömiä tulee olemaan lähes 250 000 henkeä. Ensi vuonna työllisyystilanne heikkenee edelleen ja työttömyysaste kohoaa keskimäärin ainakin 10 prosenttiin. Kausitasoittamattomissa kuukausiluvuissa mentäneen tätäkin korkeammalle.

Hallitus on vastannut työttömyyden ja lomautusten lisääntymiseen kolmessa vaiheessa: lisäämällä irtisanottujen ja lomautettujen kouluttamismahdollisuuksia, etsimällä keinoja nuorisotyöttömyyden, erityisesti nuorten miesten työttömyyden torjumiseksi sekä lisäämällä tukityöllistämistä pitkäaikaistyöttömyyden kasvun ehkäisemiseksi. (Ed. Tennilä: Niitä työllisyysrahoja on vähemmän kuin viime vuonna!)

Julkisen talouden rahoitusasema oli vielä viime vuonna 4,1 prosenttia ylijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon ja velkaantuneisuutemme aleni edelleen. Tämän vuoden alkupuoliskolla julkisen talouden rahoitusasema kääntyi alijäämäiseksi, ja koko vuonna alijäämäsuhde heikkenee viime vuodesta yli 6 prosenttiyksikköä. Koko vuonna alijäämän arvioidaan painuvan 2 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon ja julkinen velkasuhde kohoaa yli 40 prosenttiin. Ensi vuonna alijäämäsuhde nousee 4,5 prosenttiin. Julkisen talouden myöhempi tasapainottaminen edellyttää talouden elpymisen ohella myös aktiivisia muita toimia.

Valtiontalous on heikkenemässä erityisen nopeasti syvän taantuman sekä elvytystoimien seurauksena. Yhdeksän vuotta kestäneen ylijäämäkauden jälkeen valtiontalous on tänä vuonna selvästi alijäämäinen. Suhdanneherkkien verotulojen kuten yhteisöverojen ja luovutusvoitoista maksettavien verojen ohella myös kotitalouksien maksamat ansioverot vähenevät osin veronkevennyksistä johtuen. Vuonna 2009 valtion tilinpidon mukaiset tulot jäävät yli 5 miljardia euroa viimevuotisia vähäisemmiksi. Menot vastaavasti lisääntyvät kolmisen miljardia euroa, ja valtiontalouden alijäämä on lähes 7 miljardia euroa. Valtionvelka lisääntyy tätäkin enemmän. Ensi vuonna valtion alijäämä syvenee edelleen.

Kuntatalouden rahoitustasapaino taas heikkeni alkuvuonna tänä vuonna selvästi, kun verotulot supistuivat tammi—toukokuussa yli 3 prosenttia viimevuotisesta. Samalla kuntien menojen kasvu on jatkunut, ja valtionosuuksien kasvusta huolimatta kuntatalous painuu tänä vuonna alijäämäiseksi puoli prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja menoleikkauksiin ovat velkaantumisen kasvaessa suuret. Ensi vuodesta on tulossa erityisen vaikea.

Miten tässä tilanteessa on suhtauduttava lisäelvytykseen? Kaikkia lisätoimia harkittaessa on otettava huomioon jo tehtyjen elvytyspäätösten mittaluokka, maailmanlaajuisen taantuman aiheuttama julkisen talouden alijäämä sekä nopeasti eteen tuleva ikääntyminen. Valtiontalouden menotasoa ei kehyspäätöksellä leikata. Taloustilanteen vaatiman liikkumatilan luomiseksi ja politiikan painopistemuutosten mahdollistamiseksi hallitus valmistelee vuoden 2010 budjettiesitykseen yhteensä 200 miljoonan euron uudelleen kohdennukset. Näin syntyvää liikkumavaraa on tarkoitus kohdentaa muun muassa metsä- ja energiasektorien tarjoamien mahdollisuuksien vahvistamiseen, aikuiskoulutuksen uudistamiseen, aktiivitoimenpiteiden lisäämiseen, maahanmuuttopolitiikan tarpeisiin sekä talouden tulevaa kasvupotentiaalia vahvistaviin t&k- ja muihin investointeihin. Tämä työ on jo käynnissä, ja hallitus päättää esityksistään budjettiriihen yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Suomen talouspolitiikan ja siitä tiedottamisen voi tiivistää kolmeen kohtaan.

Ensinnäkin hallituksen esittämien ja eduskunnan päättämien elvytystoimien mittaluokka on Suomessa historiallisen suuri ja euroaluevertailussa suurimpien joukossa.

Toiseksi, Suomi on ensimmäisiä maita, jotka ovat ennakoivasti lähteneet varautumaan talouskriisin aiheuttaman valtion velkaantumisongelman ratkaisemiseen. Edelleenkin ehdottomasti paras ratkaisu tähän niin sanottuun kestävyysongelmaan on työurien pidentäminen ja rakenteellisen työttömyyden alentaminen.

Kolmanneksi, hallitus on informoinut eduskuntaa ja julkisuutta välittömästi uusien kansantaloutta ja valtiontaloutta koskevien arvioiden valmistuttua. Eilen julkaistun suhdannearvion muutoksia maaliskuussa julkaistuun arvioon nähden voidaan pitää sekä kansantalouden että valtiontalouden osalta pieninä verrattuna maaliskuun arvioihin sisältyneisiin muutoksiin nähden.

Arvoisa puhemies! Pyydän liittämään ruotsinkielisen käännöksen pöytäkirjaan.

Lisäksi, arvoisa puhemies, tiedän, että edustajilla on kiinnostusta esittää kysymyksiä ja jatkokysymyksiä vuoden takaiseen kyselytuntiin liittyen. Olen siihen valmis, ja olemme puhemiehen kanssa sopineet, että tämän talouskeskustelun jälkeen puhemies varaa ajan tätä varten.

Puhemies:

Näin voidaan menetellä, jos katsotte voivanne siihen suostua. Siis tästä asiayhteydestä irrotettuna voidaan käydä lyhyt keskustelu tämän talouskäsittelyn päätteeksi, jos se eduskunnalle käy. Pyritään tuossa noin viittätoista vaille 12 aloittamaan se, ja toivon, että pysyttelemme sitten tässä talouskeskustelussa siihen asti luonnollisesti.

Pääministeri Vanhasen esittämä ilmoitus on ruotsinkielisenä näin kuuluva:

Regeringens handlingslinje har varit att på förhand hitta lösningar på de problem som uppkommer i krisens olika skeden. Regeringens mål är att leda Finland genom recessionen så oskatt som möjligt. Regeringen har förbundit sig att också ta hand om de svagare och att förhindra utslagning.

Under den ekonomiska recessionen arbetar regeringen för en så hög sysselsättningsgrad som möjligt och för en minimering av de olägenheter som arbetslösheten medför. Från den senaste recessionen minns vi att det är svårt och tidskrävande att få sysselsättningsgraden att åter börja stiga. Därför är det viktigt att vi inom ramen för en hållbar offentlig ekonomi strävar efter att så kraftigt som möjligt stödja sysselsättningen. Regeringen följer hela tiden noggrant konjunkturutvecklingen och behovet av nya konjunkturpolitiska åtgärder och är redo att vidta de åtgärder som situationen kräver.

Den tilltagande internationella finanskrisen under förra året och den djupa recessionen i realekonomin som följde på krisen har motverkats med såväl penningpolitiska som finanspolitiska åtgärder. I euroområdet har räntorna sjunkit kännbart och inom euroområdet har räntesänkningarna fått ett betydande genomslag på räntorna på hushållens och företagens nya krediter. Samtidigt har Europeiska centralbanken sett till att bankerna har kunnat uppnå tillräcklig likviditet. Det aktiva arbetet med att få ett slut på den ekonomiska krisen i Europa fortsätter genom samarbete och samordning.

Den finländska finanspolitiken hör till de mest stimulerande i euroområdet enligt såväl EU-kommissionens som Oecd:s bedömningar. Regeringens åtgärder kan indelas grovt i två grupper: stimulansåtgärder och åtgärder för att trygga finansieringen. Inom stimulanspolitiken har mycket omfattande åtgärder vidtagits. Beslut om stimulansåtgärder har fattats i flera olika sammanhang: i samband med den andra tillläggsbudgetpropositionen för 2008, budgetpropositionen för 2009, den kompletterande budgetpropositionen för 2009, riksdagens budgetbetänkande och den första tilläggsbudgetpropositionen för 2009. Åtgärderna är ytterst betydande både till antal och omfattning.

Utan att gå in på detaljer kan man redan nu konstatera följande om stimulanspolitiken:

Det var mycket förnuftigt att regeringen 2007 först fattade beslut om att inga skattelättnader enligt regeringsprogrammet ska genomföras i början av regeringsperioden mitt under högkonjunkturen. Däremot beslöt regeringen att genomföra största delen av skattelättnaderna enligt regeringsprogrammet 2009. På så sätt fick köpkraften och hemmamarknaden en vitamininjektion precis i rätt tid.

För det andra minskar slopandet av folkpensionsavgiften sysselsättningskostnaderna och bidrar därmed till att upprätthålla sysselsättningen även under recessionen. Exempelvis minskar kommunernas utgifter 2010 med ett belopp som motsvarar arbetskraftskostnaderna för cirka 6 000 personer.

För det tredje har det också varit motiverat att kraftigt stimulera byggandet av sociala hyresbostäder när annan nyproduktion minskar i snabb takt. Denna typ av byggande har redan ökat märkbart. Likaså har utvidgningen och höjningen av reparationsstöden och hushållsavdraget helt uppenbart redan ökat reparationsbyggandet.

För det fjärde var det i fråga om byggandet av trafikleder motiverat att besluta att snabbt inleda flera projekt, som i vilket fall som helst skulle genomföras senare. Enligt de bedömningar som gjorts kommer sysselsättnings- och kapacitetsutnyttjandegraden inom mark- och vattenbyggande att hållas på en relativt hög nivå åren 2009 och 2010.

Det är likaså motiverat att staten på ett betydande sätt stöder utvidgningen av ett snabbt bredbandsnät så att detta omfattar hela landet. Åtgärden har en omedelbart sysselsättande effekt, och den stimulerar produktionen av tjänster som erbjuds via näten.

Det här var bara exempel på de otaliga åtgärder som har vidtagits inom olika sektorer.

När det blir svårare att få finansiering och förtroendet minskar får krisen konsekvenser för hela samhällsekonomin. Vid sidan av stimulansåtgärder har regeringen därför fäst särskild vikt vid tillgången till finansiering. Som exempel på regeringens åtgärder kan nämnas statsgarantier för bankernas medelsanskaffning och Finnveras konjukturlån.

Det har förutsatts att stimulansåtgärderna är faktiskt nödvändiga, kan vidtas snabbt och är så effektiva som möjligt med tanke på sysselsättningen. Som motvikt till stimulansåtgärderna har regeringen betonat vikten av strukturreformer som tryggar den offentliga ekonomins hållbarhet. Tanken har varit att besluta om reformerna redan nu, men att de ska genomföras först när den ekonomiska krisen är över. Exempelvis kommer de höjningar av energi- och miljöskatterna som är avsedda för att finansiera avskaffandet av FPA-avgifterna att träda i kraft i början av 2011.

Enligt olika bedömningar är hållbarhetsunderskottet i Finlands offentliga ekonomi grovt räknat cirka 5 procent i förhållande till totalproduktionen. Med andra ord borde balansen i hela den offentliga ekonomin strukturellt sett vara cirka 10 miljarder bättre för att den offentliga skuldsättningen inte ska öka okontrollerat.

Hur ska hållbarhetsunderskottet då balanseras? Det finns grovt räknat tre sätt: strukturella åtgärder som stöder tillväxten, höjda skatter eller minskade utgifter. Samtliga alternativ måste vara förknippade med ökad produktivitet.

När det gäller strukturreformer är det framför allt fråga om att förlänga tiden i arbetslivet. Exempelvis innebär en ett års förlängning av den genomsnittliga tiden i arbetslivet att balansen i den offentliga ekonomin förbättras med cirka 1,5 procent i förhållande till totalproduktionen. En förlängning av tiden i arbetslivet med drygt tre år jämfört med den nuvarande förväntade tiden skulle med andra ord räcka för att råda bot på hela det beräknade hållbarhetsunderskottet. Regeringen har som mål att minska den strukturella arbetslösheten genom att öka möjligheterna till utbildning och omskolning liksom även genom att öka arbetskraftens regionala och yrkesmässiga rörlighet.

Arbetet för att förlänga arbetskarriärerna pågår i två olika arbetsgrupper, en som leds av Jukka Rantala från Pensionsskyddscentralen och en som leds av Jukka Ahtela från Finlands Näringsliv och som fokuserar på åtgärder för utveckling av arbetslivet. Arbetsgrupperna arbetar med snäva tidsramar och de avser att lämna sina förslag före utgången av 2009. Det är klart att det också skulle vara välkommet med förslag som lämnas tidigare.

I den offentliga debatten om ekonomin har det framförts kritik mot att statsfinanserna inte är i balans. Under en kris av detta slag är det orealistiskt att ens eftersträva balans, tvärtom, ett underskott mildrar konsekvenserna av krisen. Balanserande åtgärder måste vidtas genast när uppsvinget börjar.

Vilka element ska vi under de närmaste åren fokusera på för att klara oss? Svaret är en långvarig måttfull lönepolitik, en trovärdig förlängning av arbetskarriärerna, nya skattelösningar och rätt inriktade tillväxtstimulerande åtgärder. Varje samhällssektor bör under sommarens lopp seriöst dryfta detta.

Det ekonomiska läget har förändrats på kort tid och därför har man varit tvungen att göra en snabb uppdatering av prognoserna gällande såväl samhällsekonomin som den offentliga ekonomin. Riksdagen har informerats om förändringar i det ekonomiska läget genast när finansministeriet har lämnat en ny prognos om utvecklingen. Vid finansministeriet gjordes i januari i samband med den första tilläggsbudgeten för 2009 ytterligare en särskild prognosjustering utifrån de senaste faktiska uppgifterna så att så aktuella uppgifter som möjligt om konjunkturutvecklingen kunde lämnas till riksdagen. När regeringen i detta sammanhang konstaterade att statens behov av upplåning håller på att öka avsevärt mer än beräknat, var det många som kritiserade regeringen för att vara alltför pessimistisk.

I rambeslutet och den ekonomiska översikt som samtidigt lämnades till riksdagen i slutet av mars beskrevs finansministeriets senaste konjunkturprognos, som gjordes i mars. Enligt prognosen minskar totalproduktionen med 5 procent 2009. Samtidigt gjordes en ny prognos för inkomstposterna för 2009. Enligt prognosen minskar inkomsterna med 1,9 miljarder euro jämfört med den första tilläggsbudgeten för 2009, som lämnades till riksdagen i början av februari. I rambeslutet och den ekonomiska översikten informerades också om den uppskattning av budgetunderskottet åren 2009—2013 som senast har gjorts på basis av inkomst- och utgiftsposterna. Budgeten för 2009 uppvisar ett underskott på uppskattningsvis 9,9 miljarder euro.

I bilaga 4 till rambeslutet anges de uppdaterade uppskattningarna av inkomsterna och underskottet och i rambeslutet anges dessutom hur många procentenheter de mest konjunkturkänsliga inkomstslagen uppskattas minska 2009. I den ekonomiska översikten redogörs mer detaljerat för de uppdaterade uppskattningarna av inkomsterna för 2009, särskilt i fråga om förvärvs- och kapitalinkomstskatterna, samfundsskatten och bilskatten. I den ekonomiska översikten beskrivs också balansen i statsfinanserna enligt nationalräkenskaperna. De uppskattade inkomsterna och uppskattningen av underskottet i budgetekonomin har inte ändrats väsentligt efter det att ramredogörelsen lämnades.

Riksdagens finansutskott har behandlat rambeslutet och bilagorna till det. Den ekonomiska översikten har också lämnats till riksdagen för kännedom. Både rambeslutet och översikten innehåller rikligt med information om det statsfinansiella läget och utvecklingsutsikterna, men också om den kommunala ekonomin och den offentliga ekonomin som helhet. Riksdagen hade inget att anmärka med anledning av ramredogörelsen.

Gängse praxis är att regeringen lämnar två tillläggsbudgetpropositioner per år, den första på våren och den andra på hösten. I år lämnades den första tilläggsbudgetpropositionen tidigare än vanligt och också höstens tilläggsbudgetproposition kommer att lämnas tidigare samtidigt med budgetpropositionen för 2010. Det här var en reaktion på det ekonomiska läget. Under de senaste månaderna har regeringen fört en dialog om ekonomin med riksdagen praktiskt taget varje vecka.

De stimulansåtgärder för den ekonomiska politiken som regeringen redan har fattat beslut om sträcker sig i regel till slutet av nästa år. Samtidigt följer regeringen hela tiden noggrant med utvecklingen av det ekonomiska läget, och regeringen är färdig att reagera när situationen förändras, så som riksdagen har förutsatt.

Enligt den prognos som finansministeriet i går har offentliggjort nås botten för konjunktursvackan ungefär vid mitten av innevarande år, dvs. nu. Även om en svag förändring mot det bättre ser ut att ske redan inom de närmaste månaderna, är den ekonomiska tillväxten nästa år, räknat som årsmedelvärde, ännu obefintlig. Om man betraktar detta och nästa år som en helhet kan man säga att tillväxtprognosen i stort sett har hållits oförändrad, jämfört med vårens prognos. Den onda cirkeln av allt svagare konjunkturprognoser ser alltså ut att ha upphört.

I världsekonomin kan skönjas tecken på stabilisering. Den kraftiga och omfattande nedgångsperioden i produktionen i slutet av förra året och i början av detta år torde så småningom ta slut, men produktionsnivån fortsätter ännu i år att vara låg. Den ekonomiska aktiviteten har uppmuntrats av räntesänkningar, av omfattande finanspolitiska stimulansåtgärder och av att den omfattande lageravvecklingen upphört.

Det är ännu osäkert om en ny konjunkturuppgång börjar, likaså hur länge den varar. Den ökande arbetslösheten kombinerat med fortsatta problem för realekonomin kan ännu medföra nya belastningar för finansinstituten. På litet längre sikt kan den betydande skuldsättningen inom den offentliga ekonomin i kombination med ansamlad likviditet ge upphov till inflationstryck och till ett behov att skärpa den ekonomiska politiken. Därför kan den kommande konjunkturuppgången vara modest.

Den kraftigt ökade öppenheten inom den finska samhällsekonomin under högkonjunkturen samt industrins stora andel hade dock märkbart ökat samhällsekonomins sårbarhet då världshandeln rasade. Tvärbromsningen för industriproduktionen och den samtidiga globala finansieringskrisen ledde på ett ögonblick till dystra stämningar och också en hastig minskning av den inhemska efterfrågan. På arbetsmarknaden förändrades situationen också snabbt till det sämre. Även om sysselsättningen var hög ända fram till årsskiftet ledde obefintliga nyrekryteringar och omfattande permitteringar, närmast inom industrin, till att arbetslösheten vände allt snabbare uppåt under detta år och till att hushållens framtidsutsikter samtidigt blev allt dystrare.

År 2009 blir i fråga om produktionen och förlusten av arbetsplatser en motsvarande prövning som den kraftiga nedgångsperioden i början av 1990-talet. Bruttonationalprodukten har inför sommaren sjunkit till samma nivå som den hade för tre år sedan. Produktionen minskade under det första kvartalet detta år snabbare än i euroländerna i medeltal, med 7,5 procent i jämförelse med motsvarande kvartal i fjol och med 2,7 procent i jämförelse med det sista kvartalet i fjol. Nedgången var en aning större än prognosen från mars. De uppgifter som är tillgängliga från april tyder på att produktionsnivån fortfarande har sjunkit. Vi uppskattar nu att bnp för hela 2009 minskar med 6 procent, dvs. med 1 procentenhet mera än i prognosen från mars.

En förutsättning för att minskningen inom samhällsekonomin ska stanna vid 6 procent är att produktionen under resten av året inte minskar i jämförelse med nivån i början av året. Det finns en negativ risk i anslutning till detta. Även om man kan skönja en ljusning i världsekonomin vilar den begynnande uppgången ännu på en bräcklig grund. Problemen i framför allt EU-länderna är fortsättningsvis stora åtminstone under resten av året; arbetslösheten stiger och den finansiella ställningen för den offentliga ekonomin försvagas dramatiskt. Utgångspunkten för denna prognos är att världsekonomin endast långsamt återhämtar sig under nästa år.

Den ekonomiska tillväxten i Finland ser i år ut att bli svagare än i euroområdet i genomsnitt. Den tillgångs- och regionstruktur som vår export har försvagar vår position relativt sett också under nästa år. Produktionen på hemmamarknaden minskar ännu, eftersom den ökade arbetslösheten kraftigt minskar hushållens efterfrågan, och även företagens investeringar minskar. Den nu pågående lågkonjunkturen väntas dock vara kortare än lågkonjunkturen i början av 1990-talet, varvid tillväxten kunde börja under nästa år.

Sysselsättningen började märkbart minska ungefär ett halvt år efter att produktionstillväxten hade avstannat. Nyrekryteringen avstannade redan i mitten av förra året, och permitteringarna ökade snabbt i slutet av året, men sysselsättningen var hög ända till slutet av 2008. En tydlig förändring mot det sämre skedde vid årsskiftet och den negativa trenden fortsätter till nästa år. Antalet sysselsatta var i april i år 69 000 färre än för ett år sedan. Arbetsplatserna minskar i så gott som alla branscher och antalet sysselsatta kommer under hela året att vara 100 000 färre än förra året. I år stiger arbetslöshetsgraden till i genomsnitt 9 procent från 6,4 procent i fjol, och nästan 250 000 personer kommer att vara arbetslösa. Nästa år försämras sysselsättningsläget fortsättningsvis och arbetslöshetsgraden ökar i genomsnitt till åtminstone 10 procent och ännu högre för enskilda månader.

Regeringen har tacklat den ökade arbetslösheten och permitteringarna i tre faser: utbildningsmöjligheterna för uppsagda och permitterade har utökats, olika åtgärder har tagits fram för avvärjande av arbetslösheten bland ungdomar — framför allt i fråga om unga män — och dessutom har regeringen ökat stödsysselsättningen för att därmed förhindra att långtidsarbetslösheten ökar.

Den finansiella ställningen för den offentliga ekonomin resulterade ännu i fjol i ett överskott på 4,1 procent i förhållande till totalproduktionen, och skuldsättningen minskade fortfarande. Under förra hälften av detta år resulterade den finansiella ställningen för den offentliga ekonomin i ett underskott, och för hela året försämras underskottskvoten med över 6 procentenheter i jämförelse med förra året. Man uppskattar att underskottet för hela året sjunker till 2 procent av totalproduktionen. Den offentliga skuldkvoten stiger till över 40 procent. Nästa år torde underskottskvoten stiga till 4,5 procent. En balansering av den offentliga ekonomin i ett senare skede förutsätter utöver en återhämtning av ekonomin också aktiva åtgärder.

Statsekonomin försvagas speciellt snabbt som en följd av den djupa recessionen och stimulansåtgärderna. Efter en överskottsperiod på nio år uppvisar statsekonomin i år ett tydligt underskott. Utöver konjunkturkänsliga skatteintäkter, såsom samfundsskatt och skatt på överlåtelsevinst, minskar också de skatter som hushållen betalar på förvärvsinkomsterna, delvis på grund av skattelättnader. Statens bokföringsmässiga inkomster 2009 minskar med över 5 miljarder euro jämfört med i fjol. Utgifterna åter ökar med ungefär 3 miljarder euro, och statsekonomins underskott är nästan 7 miljarder euro. Statsskulden ökar till och med mera än så. Nästa år ökar statens underskott fortfarande.

Finansieringsbalansen för den kommunala ekonomin försvagades under första hälften av 2009, då skatteintäkterna i januari—maj minskade med över 3 procent jämfört med i fjol. Samtidigt har kommunernas kostnader ökat snabbt och trots en ökning i statsandelarna visar den kommunala ekonomin 2009 ett underskott som motsvarar på 0,5 procent av bruttonationalprodukten. Trycket att skärpa kommunalbeskattningen och att göra kostnadsnedskärningar är stort då skuldsättningen ökar. Nästa år blir extra svårt.

Hur ska man förhålla sig till ytterligare stimulans i den rådande situationen? Vid bedömningen av alla tilläggsåtgärder måste man beakta omfattningen av de stimulansåtgärder som det redan har fattats beslut om, det underskott i den offentliga ekonomin som den globala recessionen har orsakat och det faktum att befolkningen åldras i snabb takt. Statsfinansernas utgiftsnivå kan inte skäras ned genom rambeslut. För att skapa det spelrum som den ekonomiska situationen kräver och för att möjliggöra ändringar i de politiska prioriteringarna bereder regeringen omdisponeringar på sammanlagt 200 miljoner euro i budgetpropositionen för 2010. Avsikten är att det spelrum som uppnås på detta sätt ska användas bl.a. för stärkande av de möjligheter som skogs- och energisektorn erbjuder, reformer av vuxenutbildningen, ökade aktiva åtgärder, invandrarpolitiska behov samt för FoU-investeringar och andra investeringar som stöder ekonomins framtida tillväxtpotential. Detta arbete pågår redan och regeringen beslutar om sina förslag i samband med budgetförhandlingarna.

Finlands ekonomiska politik och förmedlingen av information om den kan sammanfattas i tre punkter.

För det första är omfattningen av de stimulansåtgärder som regeringen har föreslagit och riksdagen beslutat om historiskt stor i Finland och bland de största i euroområdet.

För det andra är Finland bland de första länder som på förhand har skapat beredskap för att lösa det problem med statlig skuldsättning som följer av den ekonomiska krisen. Den absolut bästa lösningen på detta s.k. hållbarhetsproblem är fortfarande en förlängning av tiden i arbetslivet och minskad strukturell arbetslöshet.

För det tredje har regeringen informerat riksdagen och gått ut i offentligheten med information genast efter det att nya bedömningar av samhällsekonomin och statsfinanserna har gjorts. Förändringarna beträffande såväl samhällsekonomin som statsfinanserna i den bedömning som offentliggjordes i dag, kan anses vara små jämfört med bedömningen i mars, och mindre än de förändringar som ingick i den.

Dessutom är jag medveten om att ledamöterna är intresserade av att ställa frågor och tilläggsfrågor i anknytning till frågestunden för ett år sedan. Jag är beredd på det och vi har överenskommit med talmannen om att han reserverar tid för detta efter debatten om ekonomin.

Keskustelu pääministerin ilmoituksen johdosta

Hannes Manninen /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä pitää pääministerin ilmoitusta taloustilanteesta tärkeänä ja tarpeellisena. Se katkaisee siivet vääriltä väitteiltä. Se osoittaa, että hallitus on toiminut avoimesti sekä määrätietoisesti, jotta selviydymme rahoitus- ja talouskriisistä mahdollisimman pienin vaurioin. Parasta ilmoituksessa on, että siinä ei ole mitään oleellisesti uutta tai aiemmasta poikkeavaa. Se vahvistaa luottamusta hallitukseen ja sen talouspolitiikkaan. Samalla se osoittaa, että puheet taloustietojen pimityksistä ovat perusteettomia mielikuvituksen tuotteita.

Politiikka ja talouspolitiikka erityisesti ovat psykologiaa mutta ennen kaikkea joukkuepeliä. Onnistuminen vaatii luottamusta, yhteishenkeä ja uskoa tulevaisuuteen koko yhteiskunnassa. Siinä ei ole sijaa kaunistelulle muttei myöskään kauhukuville. Jos pelottelee leikkauksilla ja suurilla veronkorotuksilla, on reilua kertoa, mistä leikataan ja mitä veroja korotetaan. (Ed. Zyskowicz: No kertokaa!)

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmän mielestä taloustilanne on vakava. Siksi edellytämme jatkossakin tosiasioiden tunnustamista, rehtiä ja avointa sekä ennakkoluulotonta selviytymiskeinojen etsintää. Se vaatii yhteiskunnallista keskustelua ja erilaisten näkemysten ja vaihtoehtojen esittämistä. Eduskunnassa sen virittäminen on ensi sijassa opposition tehtävä ja velvollisuus, mutta samalla myös mahdollisuus.

Hallituksen talouspolitiikan linja on selkeä. (Ed. Kuoppa: Aina vain veronalennuksia!) Työllisyyden hoito on tärkein tehtävämme. Lyhyellä tähtäyksellä se on vaatinut ja vaatii vahvaa elvytystä. Näin on tehtykin. Hallitus on päättänyt mittavista toimista pankkien, yritysten ja viennin rahoituksen turvaamiseksi. Valtio on aikaistanut omia sekä kuntien ja yritysten investointeja. Rakentamista ja erityisesti asuntorakentamista sekä rakennusten perusparannusta on edistetty lainsäädännöllisin ja taloudellisin kannustein. Tosiasia kuitenkin on, että työllisyyden heikkenemistä ei voida estää, ainoastaan hidastaa, valtion toimin. Näin on paitsi Suomessa myös kaikkialla muualla maailmassa, myös opposition ihannoimassa Obama-maassa.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että työntekijöiden koulutukseen, muutosturvaan ja työttömien sekä työttömyysuhan alla olevien aktivointitoimenpiteisiin varataan riittävät määrärahat. Myös tästä ovat hallituksen linjaukset ja päätökset jo olemassa. Valtiontalous on heikentynyt nopeasti syvän taantuman aiheuttamien tulojen menetysten ja menojen kasvun seurauksena. Alijäämä on tänä vuonna noin 10 miljardia ja ensi vuonna sitäkin suurempi. Kuntien rahoitusasema heikkenee samoin, joskin viiveellä ja vähemmän valtion päättämien merkittävien tukitoimien vuoksi.

Vakava huoli julkisen talouden nopeasta velkaantumisesta ja sen kestävyydestä on perusteltu. Velkaantumisen on oltava hallittua. Se ei saa kuitenkaan estää täsmäelvytystä ja talouden tulevaa kasvupotentiaalia vahvistavia investointeja. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tässä suhteessa myönteisenä hallituksen hyväksymää kasvualoitetta. Pääministeri Vanhasen ideoima aloite tähtää kasvuedellytysten luomiseen koko Suomessa ja valtion vahvempaan rooliin. Keinoina ovat tutkimus- ja tuotekehitykseen sekä esimerkiksi liikenteeseen liittyvät perusinvestoinnit, kuten Pohjanmaan rataan, Pääkaupunkiseudun hankkeisiin ja pohjoisten suurten kaivoshankkeiden yhteyksiin.

Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi tarvitaan talouskasvun ohella rakenteellisia muutoksia. Työuria on pidennettävä työmarkkinajärjestöjen kanssa sovitulla tavalla ja rakenteellista työttömyyttä on alennettava. Kasvava velkaongelma huomioiden on ilmeistä, että myös veroastetta joudutaan nostamaan seuraavan noususuhdanteen aikana, menoleikkaukset ovat keinoista viimeisenä. (Ed. Kumpula-Natri: Painotetaanko ne suurituloisille?) Keskustajohtoinen hallitus onkin toteuttanut sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa myös vaikeutuvissa oloissa. Se näkyy pienimpien sosiaalietuuksien korotuksina ja syrjäytymisen ehkäisemiseen varattuina määrärahoina. Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että köyhän asiaa ei unohdeta jatkossakaan. (Ed. Tennilä: "Jatkossa" on oikea muotoilu!)

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä toteaa, että hallituksella on selkeä talouspoliittinen linja: Suomi viedään mahdollisimman ehyenä läpi taantuman ja julkinen talous tasapainotetaan seuraavan noususuhdanteen aikana. Keskustan eduskuntaryhmä tukee tämän määrätietoisen ja vastuullisen linjan jatkamista.

Pekka  Ravi /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen kokonaistuotanto on laskenut viime vuoden loppupuolelta lähtien. Kansainvälinen talousnäkymä on edelleen epäselvä, vaikka — kuten äsken kuultiin pääministerinkin puheesta — laskun rauhoittumisen merkkejäkin on jo selvästi näkyvissä. Taloustilannetta ja sen kehittymistä on useaan otteeseen käsitelty myös täällä eduskunnassa. Onkin hyvä, että hallitus nyt jälleen tuo tänne uusinta informaatiota ja eduskunta pääsee keskustelemaan siitä, miten Suomi viedään taantuman läpi eheänä ja mahdollisimman vähin vaurioin.

Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomen taloudella meni hyvin. Julkinen talous oli reilusti ylijäämäinen, minkä myötä pystyimme yhtä aikaa kohentamaan palveluita, parantamaan sosiaalietuuksia ja lyhentämään valtionvelkaa. Nyt taantuman olosuhteissa joudumme ottamaan lisävelkaa palvelutason ylläpitämiseksi sekä elvytystoimia varten. Valtionvelan arvioidaankin kaksinkertaistuvan neljässä vuodessa noin 100 miljardiin euroon.

Nykyinen hyvinvointiyhteiskuntaa tukeva elvytyslinja on oikea. Samalla on kuitenkin jo varauduttava tulevaan. Suomella on edessään haastava kaksoisongelma: miten julkinen talous vakautetaan taantuman hellitettyä ja miten peruspalvelut turvataan pitkällä aikavälillä. Vastuullinen päättäjä ei nyt sorru heittelemään lupauksia valtavista menonlisäyksistä. Meidän on kyettävä yhdessä löytämään ratkaisuja, jotta Suomessa on jatkossakin mahdollisuus tarjota hyvät palvelut, sosiaaliturva, koulutus ja terveydenhuolto, kaikille kansalaisille. Erityisen tärkeää on, että kaikissa olosuhteissa heikoimmassa asemassa olevista pystytään pitämään huolta.

Talouden vakauttamiseksi on olemassa erilaisia vaihtoehtoja, joista on käytävä perusteellista keskustelua. Vaihtoehtona on mainittava työurien pidentäminen, palvelutuotannon tehostaminen, veronkorotukset ja kustannusten hillintä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää näistä keinoista ehdottomasti parhaimpina ja oikeudenmukaisimpina työnteon lisäämistä sekä julkisen palvelutuotannon kehittämistä.

Viennistä riippuvaisena maana meiltä edellytetään parempaa osaamista ja suurempaa tehokkuutta kuin monilta kilpailijamailtamme, joissa työvoimaa riittää paremmin ja joissa palkat ovat matalampia. Ahkeralla työnteolla ja osaamisella säilymme kärkijoukoissa jatkossakin. Hyvinvoinnin säilyttäminen vaatii myös parempaa tuottavuutta, jäykkien rakenteitten uudistamista ja sitä, että kansalaiset ovat mahdollisimman laajasti mukana työelämässä. Innovaatiot, teknologian entistä parempi hyödyntäminen ja uudet palvelutuotannon tavat tuovat julkiseen talouteen pelivaraa ja säästävät samalla veroeuroja.

Nykyhallitus on aloittanut ekologisen verouudistuksen, jonka myötä ympäristö- ja kulutusveroja on korotettu. Näin on syntynyt tilaa keventää työn verotusta. Tämä on paitsi rakennepoliittisesti oikea suunta myös erityisen tärkeää nykyisessä suhdannetilanteessa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä painottaa, että työn verotus on kyettävä pitämään tasolla, joka edistää työn tekemistä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Haluan toistaa monta kertaa täältä esittämäni lauseen: työnteon tulee aina olla kannattavaa.

Hyvä uutinen on se, että määrätietoiset elvytystoimet ovat jo alkaneet vaikuttaa. Kotimarkkinoiden kysyntää on pidetty yllä, ja rakennusteollisuutta auttavat muun muassa useat infrastruktuurihankkeet sekä tuettu vuokra-asuntotuotanto. Ilman näitä hallituksen tarkkaan harkittuja ja kohdennettuja elvytystoimia työttömyysluvut olisivat varmasti nykyistä synkemmät.

Syyskuussa eduskunta saa käsiteltäväkseen vuoden 2009 toisen lisätalousarvion, jossa vielä palataan kuluvan vuoden tarpeisiin. Samoihin aikoihin aletaan käsitellä myös vuoden 2010 budjettia. Siihen on jo nyt sovittu 200 miljoonan euron uudelleenkohdennus, jota tulee käyttää ensi vuoden tärkeimpään haasteeseen, työllisyyden ylläpitämiseen. (Ed. Gustafsson: Ei ole riittävä!)

Kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa tukensa hallituksen talouspolitiikan linjalle. Kokoomus haluaa korostaa, että yhteisiä varoja on jatkossakin käytettävä vastuullisesti ja suunnitelmallisesti, siten että ne takaavat kaikille suomalaisille hyvinvointia myöskin tulevaisuudessa. Tällaisia Suomen kilpailukykyä ylläpitäviä kohteita ovat muun muassa koulutusjärjestelmän, työnteon, yrittäjyyden, infrastruktuurin sekä tutkimus- ja kehitystyön tukeminen.

Puhemies:

Haluan huomauttaa, että meillä on aika rajallinen aika käytettävissämme.

Kari Rajamäki /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunnan budjettivalta edellyttää sitä, että eduskunnalla on käytettävissään ajantasaiset tiedot talouden kehityksestä. Tätä talousennusteiden päivitystä hallitus on kiertänyt kuin kissa kuumaa puuroa.

Sosialidemokraatit ovat vaatineet päivitettyjä taloustietoja ja lisäbudjettia, jotka vastaisivat siihen, että taantuma on muuttunut lamaksi ja finanssikriisi työllisyyskriisiksi. Hallitus on vastannut "huomenna, huomenna" ja lupaillut epämääräisesti lisäbudjettia syksyksi. Vasta kun eduskunnan puhemies yhtyi sosialidemokraattien kritiikkiin, pääministeri päätti antaa tämän ilmoituksen eduskunnalle.

Mielenkiintoista on se, että hallitus tunnusti kuntatalouden kriisin vasta kuntavaalien jälkeen ja nyt hallitus tunnustaa talousennusteiden heikenneen vasta EU-vaalien jälkeen. Mitä uutta informaatiota kehysselonteon palautekeskustelun ja tämän päivän välillä on tapahtunut? (Ed. Manninen: Ei mitään!)

Arvoisa puhemies! Hallitus on jatkuvasti vähätellyt kriisin syvyyttä ja alkanut kutsua jo hallitusohjelmaan kirjattuja veronkevennyksiä elvytykseksi. Hallitus ei vieläkään tunnusta tilanteen vakavuutta. Elvytyksen nimissä se suuntaa verokevennykset lähinnä suurituloisille. Hallituksen veroelvytys ei toimi, koska työllisyys heikkenee myös kotimarkkinoilla.

Sen sijaan, että hallitus tukisi kulutusta ja työllisyyttä pieni- ja keskituloisille kohdistetuilla veronkevennyksillä, se murentaa vakavasti hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Hallituksen omat toimet ja välinpitämättömyys muun muassa harmaan talouden torjunnassa kasvattavat tarvetta lisävelkaan. (Ed. Zyskowicz: Tuossa ei ole mitään logiikkaa! Hallitus on tukenut kotimaista kulutuskysyntää!)

Tässä inhimillisesti ja taloudellisesti vaikeassa tilanteessa tarvitaan toimintakykyistä ja uskottavaa hallitusta ja selkeää talouspoliittista linjaa. Työttömyyden nousun torjunnan on oltava talouspolitiikan ehdoton prioriteetti. Nyt eivät haravatalkoot ja toivo riitä, tarvitaan konkreettisia tekoja.

Kuluvan vuoden aikana työllisten määrä supistuu noin 100 000 hengellä. Bkt supistuu pahimmin sitten vuoden 1991. Kokonaistuotanto pysynee tämän vuoden alapuolella todennäköisesti myös lähimmät 2 vuotta. On rehellisesti aika myöntää, että työttömyys on räjähtämässä käsiin ja nousemassa ensi vuonna selvästi yli 10 prosentin ja yli 300 000 hengen. Työttömyys kohdistuu määrällisesti rajuimmin miehiin ja alueellisesti jyrkimmin teollisuuspaikkakunnille.

Vientiteollisuutemme ja osaamisemme tukeminen vaatii nyt paremmin ajan tasalla olevaa työkalupakkia, jotta tuotantoa ei esimerkiksi kansainvälisen kilpailun ja muiden maiden tukiratkaisujen avulla siirry maastamme. Rakentaminen alenee rajusti, ja rakennusalan työttömyyden kasvu uhkaa myös alihankintatyöpaikkoja. Rakentamista on lisättävissä kotimaisin päätöksin. Valtio voi pääomittaa Kuntarahoitusta ja lisätä sen mahdollisuuksia myöntää pitkäaikaisia rakennuslainoja. Samoin tarvitaan nykyistä suurempia infrahankkeita. Yritystukien käsittelyajat ovat sietämättömiä. Nyt tarvitaan työ- ja elinkeinoministeriössä pikaisesti byrokratian purkua ja tukien yksinkertaistamista myös pienemmille yrityksille.

Yksinkertaisin ja varmin työllistämistoimi on, että julkinen sektori, eli kunnat ja valtio, välttää omien työpaikkojensa vähentämistä. Tuottavuusohjelma on jäädytettävä toistaiseksi sekä voimakkaasti lisättävä kunnille annettavia valtionapuja sosiaali- ja terveyspalvelujen ja opetustoimen turvaamiseksi. Ilman lisätoimia julkinen työllisyys supistuu noin 20 000 hengellä.

Hallituspuolueet torjuivat pari viikkoa sitten SDP:n esityksen pikaisesta työllisyyttä ja yritystoimintaa elvyttävästä lisäbudjetista. SDP vetoaa edelleen vakavasti hallitukseen kriisin inhimillisten ja taloudellisten seurausten hallitsemiseksi. Kansallisen eheyden ja selviytymisen sekä edustuksellisen demokratian vahvistamiseksi niin hallituksen kuin oppositionkin on istuttava nyt samaan pöytään.

Hallitus heräsi liian myöhään nuorisotyöttömyyden kasvuun. Nuorten kesätyöpaikkojenkin annettiin mennä menojaan. Seuraavaa kesää ei ole varaa menettää.

Työvoima- ja koulutuspolitiikkaa on tehostettava sekä harjoittelu- ja koulutuspaikkoja lisät-tävä.

Herra puhemies! Valtionvelan hoitaminen on helpompaa kuin työttömyydestä ja syrjäytymisestä aiheutuvan inhimillisen laskun maksaminen, ja nyt on viimeinen hetki tehdä tästä johtopäätöksiä. (Ed. Zyskowicz: Tämähän on hallituksen linja!)

Herra puhemies! Kansanvallan kannalta valitettavaa, että pääministeri kompuroi oman puolueensa vaalirahoituksen kanssa. Suomen talouden kannalta on vielä vakavampaa, että hän ja hallitus eivät ymmärrä, miten vakavassa talous- ja työllisyystilanteessa olemme.

Paavo Arhinmäki /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! (Ed. Zyskowicz: Mikä on vasemmistopupulistin vaihtoehto?) Jo varhain viime syksynä vasemmistoliitto varoitti, että Suomi on ajautumassa lamaan. Me vaadimme tuolloin hallitukselta välittömästi tuntuvaa taloudellista elvyttämistä. Pääministeri Matti Vanhanen ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen leimasivat vasemmistoliiton talouspoliittisen kritiikin vastuuttomaksi pelotteluksi. Ilmeisesti silloin ja myös nyt pääministeri puhui niin totta kuin osasi.

Hallituksen vitkuttelun vuoksi elvytystoimet myöhästyivät ratkaisevasti. Sitä paitsi hallituksen toimet laman torjumiseksi suunnattiin tehottomasti ja ideologisesti. Hallitus on laskenut elvytyksen nimissä hyvätuloisten veroja ja poistanut kelamaksun. Jos halutaan aidosti vaikuttavaa elvytystä, pitää panostaa muun muassa korjaus- ja vuokra-asuntojen rakentamiseen, (Ed. Zyskowicz: Näin on tehty!) ratahankkeisiin sekä muihin ympäristöä ja energiaa säästäviin investointeihin.

Tehokasta elvyttämistä on myös kaikkein pienimpien sosiaalietuuksien korottaminen. Se on sitä paitsi välttämätöntä myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vuoksi. Pienituloiset käyttävät kaikki lisäeuronsa kotimaisen kysynnän vahvistamiseen — hyvätuloisille suunnatut veronalennukset säästetään sukanvarteen.

Suomen köyhien tragedia on, että uusi taloustaantuma on tullut ennen kuin edellisen laman perintöä on hoidettu pois. Kortistoissa on työttömiä, jotka ovat olleet siellä 1990-luvulta lähtien. Köyhyys ja leipäjonot ovat kasvaneet myös hyvien taloudellisten suhdanteiden aikana. Työttömien peruspäiväraha on jäänyt kolmanneksella jälkeen palkoista 1990-luvun alusta laskien. Peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea on korotettava siis reilusti ja pikaisesti.

Perusturvan tason parantaminen ei ole vain talouspoliittinen asia. Kyse on ihmisten perusoikeuksista, ihmisarvosta. Perusturvan taso on nykyisin niin matala, että sairastuminen voi suistaa köyhyyteen. Tuore Sairas köyhyys -tutkimus kertoo, että heikoimmassa asemassa olevat ihmiset eivät saa riittävästi terveyspalveluja ja heiltä jäävät myös monet etuudet saamatta. Osa turvaverkosta pudonneista on niin sairaita ja kotiinsa linnoittautuneita, etteivät he kykene itse edes hakemaan esimerkiksi Kelan etuuksia.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on väläytellyt, että elvytyshanoja ollaan jo sulkemassa. Se on vasemmistoliiton mielestä ennenaikaista, kun kriisi näyttää olevan vasta aluillaan. Päinvastoin valtion budjetin kautta tehtävää elvytystä tarvitaan lisää. Ekologisten rakennushankkeiden lisäksi pitäisi painottaa erityisesti kuntien kautta tapahtuvaa elvytystä.

Massatyöttömyys tulee yhteiskunnalle taloudellisesti ja henkisesti kalliiksi. Suomella ei ole varaa säästää työttömyyden hoidossa. Nyt tarvitaan solidaarista veropolitiikkaa keräämään tarvittavia varoja elvytykseen. Veropohjaa on vahvistettava korottamalla pääomaveroa, palauttamalla varallisuusvero ja peruuttamalla hyvätuloisten veronalennukset.

Työttömyyden nousu nähdään vasta viipeellä, kun irtisanomisajat ja muut järjestelyt on käytetty loppuun. Työttömyys ruokkii uutta työttömyyttä, kun työttömillä ei enää ole varaa tehdä ostoksia tai käyttää erilaisia palveluja. Monille työttömille tulee dramaattisia vaikeuksia muun muassa asuntolainojen takaisinmaksussa. Raju yhteiskunnallinen, vahvan eriarvoistumiskehityksen synnyttämä konflikti on vasta tuloillaan.

Arvoisa puhemies! Yritysten vaikeudet heijastuvat nopeasti yhteiskuntaan. Erityisesti kuntatalouksien tila heikkenee, kun yrityksiltä ja työntekijöiltä saadut verotuotot vähenevät ja toisaalta kasvavan työttömyyden myötä sosiaaliturvan menot kasvavat. Monet kunnat ovat talouksiaan tasapainottaakseen turvautuneet lomautuksiin ja irtisanomisiin. Määräaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden työsopimuksia ei enää ole jatkettu.

Kuntapuolen ja muiden palvelujen työllisyyden heikkeneminen ja työttömyyden kasvu on vasta alkamassa. Ellei kuntien taloustilannetta nopeasti helpoteta, on seurauksena työttömyysasteen nousu selvästi päälle 10 prosentin työttömien määrän kohotessa kohti 300 000:ta. Julkinen sektori ei saa ruokkia tällaista massatyöttömyyttä ja lamaa.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto on erityisen huolestunut nuorisotyöttömyydestä, joka on muutamassa kuukaudessa lähes kaksinkertaistunut. Puhe työurien pidentämisestä on silkkaa hurskastelua, kun nuori sukupolvi ei pääse edes työuran alkuun. Jos emme estä kaikin keinoin työttömyyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden räjähtämistä käsiin, teemme vastuutonta tulevaisuuspolitiikkaa. (Ed. Sasi: Mikä on teidän keinonne? Meillä on keinot!) Meillä ei ole varaa ajaa kokonaista nuorta sukupolvea työttömyyskierteeseen. Eikö 1990-luvun lamasta ole opittu mitään?

Anni Sinnemäki /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtio joutuu kattamaan tänä vuonna viidenneksen menoistaan velalla. On selvää, että valtion menojen näin massiivinen kattaminen velalla voi olla vain tilapäistä. Toisaalta on myös selvää, että velan ottaminen juuri nyt on välttämätöntä. Menojen leikkaaminen tulojen tasolle ei riittäisi, vaikka esimerkiksi opetusministeriön kaikki määrärahat yliopistosta peruskoulujen valtionosuuksiin jäädytettäisiin.

Kuten pääministeri totesi, hallitus on sitoutunut vastaamaan taantumaan niin, että huolehdimme niistä, joille taantuman vaikutukset tuntuvat kipeimmin. Hallitus on sitoutunut myös siihen, että taantumaan vastataan vahvalla elvytyksellä, ei heikkoa suhdannetta vahvistamalla.

Vihreä eduskuntaryhmä pitää velanottoa perusteltuna mutta katsoo, että velkaa otettaessa on hyvä olla näkemys myös sen takaisinmaksusta. Tulevaisuuden ikääntyvässä Suomessa talous tulee kasvamaan totuttua hitaammin ja velan lyhentäminen tulee olemaan vaikeampaa kuin aikaisemmin. On pyrittävä siihen, että taantuman taakka jaetaan kohtuullisesti sukupolvien kesken.

Politiikkariihessä hallitus teki perusteellisen kokonaisarvion tilanteesta. Menojen leikkauksia hallitus ei pitänyt mahdollisina aikana, jolloin hyvinvointivaltion suojaverkkoja tarvitaan kipeämmin kuin muina aikoina. Verojen merkittävä nosto keskellä taantumaa ei olisi suhdannepoliittisesti viisasta. Näistä syistä hallitus päätti lähteä rakenteellisten uudistusten tielle ja tähdätä työurien pidentämiseen. Tämä on hyvä linjavalinta. Mitä paremmin siinä onnistumme, sitä vähemmän on myöhemmin paineita palata muihin vaihtoehtoihin, menojen leikkauksiin tai veronkorotuksiin. Valittua linjaa tullaan varmasti arvioimaan seuraavien vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Silloin toivottavasti jo näemme, millaiselle kasvun uralle taantumasta on päästy, ja voimme myös arvioida päätöksiä työurien pidentämisestä ja sen puremisesta.

Arvoisa puhemies! Vihreät katsovat, että tulevaisuudessa tasapainon saavuttamiseksi tarvitaan pohdittua veroasteen nostoa. Korotuksista on hyvä käydä keskustelua jo nyt. Verotuottoja voidaan mielestämme kasvattaa kulutuksen verotusta kiristämällä, kiinteistöveron osuuden kasvattamisella ja pääomaverojen maltillisella lähentämisellä kohti työn verotusta sekä käymällä kriittisesti läpi erilaisia poikkeuksia ja huojennuksia, joita verojärjestelmässämme on paljon. Yksi prioriteetti on luonnollisesti harmaan talouden torjunta ja verotuottojen turvaaminen sitä kautta.

Tämä hallitus on päättänyt miljardiluokan verosiirtymästä työn verotuksesta ympäristökuormituksen verotukseen. Se on merkittävä painopisteen muutos, enemmän kuin tässä asiassa mikään aikaisempi hallitus on tehnyt. Ympäristö- ja energiaverojen ykköstavoitteena on ympäristökuormituksen vähentäminen, mutta esimerkiksi liikenteen ympäristöveroilla on myös merkittävä fiskaalinen rooli. Osana valmisteilla olevaa verouudistusta tulee olla sen, että käydään kriittisesti läpi kaikki ympäristökuormituksen kannalta merkittävät tuet ja vähennykset, joita vielä on hyvinkin paljon.

Taantuma on kriisin lisäksi myös mahdollisuus. Ilmastopolitiikan tavoitteiden vuoksi tulevina vuosikymmeninä koko kuluttamisen, liikkumisen, asumisen ja energiatuotannon infrastruktuuri on rakennettava uudestaan. Uuden kasvun aloja on siis nyt jo nähtävissä. Joku tulee tekemään ne työt, joilla maailma siirtyy vähähiiliseen aikaan. Olisi Suomelle suureksi eduksi, jos me olisimme myymässä matalaenergiataloja, energiatehokkuuskonsepteja ja älykkäitä liikenneratkaisuja eikä vain ostamassa niitä ulkopuolelta.

Vihreä eduskuntaryhmä haluaa hallituksen valmistautuvan syksyn budjettiriiheen pohtimalla juuri sitä, miten voimme vauhdittaa suomalaista osaamista vähähiilisen maailman rakentamisessa. Erityisen tarkasti tulee käydä läpi ne energiatehokkuutta parantavat toimet, jotka energiatehokkuuden edistämistä pohtinut toimikunta viime viikolla jätti.

Ensi syksynä on edessä myös sosiaaliturvauudistuksen loppuun saattaminen. Vihreä eduskuntaryhmä ei pidä niistä puheenvuoroista, joissa sosiaaliturvan uudistamista jarrutellaan taantuman nimissä. Taantuman keskellä voidaan tehdä uudistuksia, joita sosiaaliturvassamme tosiaankin tarvitaan. Katsomme, että toimeentulotuen maksatus on siirrettävä Kelaan. Se on tehokkain tapa huolehtia siitä, että ihmiset saavat heille kuuluvan perusturvan. (Ed. Zyskowicz: Se olisi erittäin huono uudistus, onneksi sitä ei tulla tekemään!)

Pitkällä tähtäimellä tavoittelemme työurien pidentämistä ja työllisyysasteen nostamista. Se edellyttää, että työn tekeminen kannattaa myös niille ihmisille, jotka saavat pientä palkkaa.

Ulla-Maj Wideroos /r(ryhmäpuheenvuoro):

Herr talman! Det är minsann inget lätt jobb att sköta Finlands ekonomi i dagens situation. Det är osäkert och det är snabba förändringar som gör det nästan omöjligt att förutspå den ekonomiska utvecklingen på sikt. Men, man kan inte heller bara stå och se på och göra ingenting. Alltså har regeringen valt att stimulera, till och med lånestimulera. Hittills har omkring 3 miljarder euro använts till stimulansåtgärder i vårt land. Det här motsvarar omkring 1,5 procent av bnp. Det är en stor andel oberoende om man mäter med EU- eller Oecd-mått. Effekterna av stimulanspolitiken syns inte fullt ut ännu, men ett är säkert, utan de åtgärder som regeringen vidtagit skulle läget vara ännu sämre.

Det är klart att stimulans med lånade pengar är ett risktagande, men denna situation kräver risktagande, förstås utan att ta onödiga risker, om det nu finns sådana. Det allra viktigaste är att se till att människor som behöver samhällets tjänster faktiskt också får dem. Den finländska välfärdsmodellen bygger helt enkelt på solidaritet med de mest utsatta och på den linjen måste vi fortsätta. Åtgärderna som vidtas måste ha som målsättning att trygga välfärden, återställa tillväxten och balansen i vår ekonomi, motverka arbetslöshet och trygga vår betalningsförmåga, speciellt på lång sikt.

Arvoisa puhemies! Julkisessa taloudessa, valtiolla ja kunnilla, kestää vielä ennen kuin laskusuhdanne on ohitettu. Jos valtio tällä hetkellä arvioi bruttokansantuotteen supistuvan jopa 6 prosenttia tänä vuonna ja jos työttömyys ensi vuonna nousee yli 10 prosentin, valtion haasteet jatkuvat. Kuntien talous heikkenee tänä vuonna verotulojen huomattavan alenemisen johdosta. Kunnissa on edelleen suuri paine kunnallisveron korottamiseen ja menojen leikkaamiseen.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta on nykyisessä järjestelmässämme, jota yritämme turvata kaikin keinoin. Tämä asettaa vaatimuksia sekä valtion että kuntien talouden toiminnalle myös taantumassa. Tämän vuoksi olemme päättäneet joukosta toimenpiteitä kuntien talouden vahvistamiseksi ja tällä tavalla palvelutuotannon turvaamiseksi. Kuntien osuutta yhteisöverosta korotetaan, kiinteistöveron rajoja on tarkistettu, eräiden investointien valtionosuuksia on korotettu, ja myös päätöksellä työnantajan kansaneläkemaksun alentamisesta on myönteinen vaikutus kuntien talouteen. Valtio vahvistaa muun muassa näillä toimilla kuntien taloutta palveluiden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Herr talman! Det är ett grannlaga arbete att hitta på goda alternativ till den förda politiken. Regeringen höll inne med skattelättnaderna efter tillträdet 2007 och lättade i stället på skatterna först 2009, det som ju faktiskt hade en positiv effekt på hemmamarknaden. Vi beslöt i riksdagen att också avskaffa arbetsgivarens folkpensionsavgift för att underlätta situationen för företag och arbetsgivare. Stimulansåtgärderna som regeringen fört fram har riktat sig till byggande, både av hus, vägar och annan infrastruktur. Men det här kommer tyvärr inte att räcka.

Vi måste fortsätta att stimulera. Vi måste satsa på ungdomsverkstäder och läroavtal. Vi måste se till att vårdsektorn får den personal den behöver och vi måste givetvis se till att ungdomarna får den utbildning de behöver. Vi måste alltså se om vårt hus. Vi måste kanske till och med fundera över vilka åtgärder som inte mera biter och vad vi egentligen borde göra i stället. Att sänka skatterna för att stimulera konsumtionen är visserligen bra i vissa situationer, men nu är det dags att överväga saker och ting på nytt. Det är också nu dags att konstatera att ytterligare skattesänkningar inte är aktuella.

Herr talman! Det är viktigt att Finlands exportindustri faktiskt har reella möjligheter att överleva lågkonjunkturen. För att detta ska vara möjligt så kan det ännu behövas speciella insatser.

Bjarne Kallis /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suurella mielenkiinnolla odotin pääministerin ilmoitusta ja ennen kaikkea, mitä se ilmoitus sisältää. Täytyy sanoa, että petyin kovasti. Kiinnitin huomiota erityisesti kahteen asiaan.

Pääministeri toteaa, mitkä ovat lähivuosien isoja suureita selvitäksemme, sitten hän luettelee: niitä ovat pitkäaikainen maltillinen palkkapolitiikka, työurien uskottava pidentäminen, veroratkaisut ja oikein kohdistetut kasvua stimuloivat ratkaisut. Hän antaa eduskunnalle tehtävän, että näitä jokaisen tahon yhteiskunnassa pitäisi kesän ylitse vakavasti miettiä. Tämä oli viesti meille: miettikää kesän aikana näitä asioita.

Minä miettisin kyllä muita asioita. Minä miettisin sitä, miten saadaan kilpailukykyä suomalaisille yrityksille. Minä miettisin, mistä voidaan mahdollisesti leikata, ettei velka kasvaisi niin paljon. (Ed. Tennilä: Jaha!) — Jaha, kuuluu tuolta, minä palaan tähän puheeni loppupuolella.

Toinen asia, mihin kiinnitin huomiota, oli puheen lopussa, missä pääministeri toteaa: "Eilen julkaistun suhdannearvion muutoksia maaliskuussa julkaistuun arvioon nähden voidaan pitää sekä kansantalouden että valtiontalouden osalta pieninä verrattuna maaliskuun arvioihin sisältyneisiin muutoksiin nähden." — "Pitää pieninä"!

Bkt:n arvioidaan laskevan taas 1 prosenttiyksiköllä. Mitä tämä merkitsee valtiontaloudelle? Se merkitsee toista miljardia euroa. Toista miljardia euroa pidetään pienenä. Tulot laskevat, menot kasvavat. Minä olisin odottanut, että olisi todella esitetty, mitä tulee tehdä. Minä olen jo todennut, että yritysten kilpailukykyä pitää parantaa. Aina joku myy, ja jos joku myy, se tarkoittaa sitä, että kysyntää on. Jos toinen myy, niin toinen on meitä parempi.

Metsäteollisuus on huutanut apua, on huutanut välittömiä toimenpiteitä ja on myöskin maininnut, mitä pitäisi tehdä. Ei hallitus ole reagoinut. Vienti laskee yli 20 prosentilla ja tuonti noin 5 prosenttiyksikköä vähemmän. Mitä tämä tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että vaihtotaseemme huononee, ja todetaan, että pieniä muutoksia, miettikää kesän yli, miten saadaan pidempiä työuria ja minkälaisia palkkaratkaisuja.

Kun ed. Tennilä huusi, mitä leikkauksia, minä tiedän, että hallitus ei tämmöisenä aikana uskalla mitään leikkauksia esittää eikä oppositiokaan sitä uskalla tehdä. (Ed. Tennilä: Ei ole haluja eikä ole leikattavaa!) — Ed. Tennilä ja minä, me molemmat tiedämme, että huono on se talousmies, joka ei 46 miljardin budjetista pysty jotakin supistamaan. Löysiä löytyy kaikkien budjeteista. Ne löytyvät tämän talon budjetista, ne löytyvät kotitalouksien budjeteista, ne löytyvät lähes kaikkien budjeteista. — Kaikkein tärkeintä olisi se, että hallitus neuvottelisi opposition kanssa, mitä mahdollisesti yhteiskunnan edun mukaisesti voitaisiin tehdä, jotta vaje ei kasvaisi niin suureksi. Silloin ei haeta poliittisia pisteitä, kun samassa veneessä istutaan ja tavoite on yhteinen, pelastaa tämä maa vielä suuremmasta katastrofista.

Te otatte liian kevyesti nämä asiat. Syntyy aivan sellainen kuva, en minä sano, että te haluatte peittää ja salata niitä tosiasioita, mutta te ette lue, te ette tiedosta sitä, mitä maailmassa tapahtuu. (Ed. Kankaanniemi: Ajan merkki!) Ruotsissa bkt laskee. USA:sta, joka on edelleen maailman moottori, tuoreimmat tiedot: budjettialijäämä kasvaa, vaihtotaseen alijäämä kasvaa. Se vaikuttaa Eurooppaan, se vaikuttaa meihin. Saksassa suuret yritykset menevät konkurssiin, valtio yrittää auttaa, mutta alaspäin mennään. Baltian maat: täysi katastrofi, konkurssin partaalla, devalvointia tulee. Ruotsissa on tilanne ihan sama. Täällä sanotaan, että miettikää kesän yli, miten maltillisia palkkaratkaisuja saadaan ja miten työuria voidaan pidentää.

On vakavasta asiasta kysymys, ja silloin kun vakavasta asiasta on kysymys, ei pidä peitellä ja salata tosiasioita.

Raimo Vistbacka /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! "Satoja Finnairin työntekijöitä uhkaa lomautus tai irtisanominen", "Rautaruukki vähentää Suomessa yhteensä 460 työntekijää ja lomauttaa noin 3 200", "Metsäteollisuudesta voi kadota kymmeniätuhansia työpaikkoja" — tällaisia otsikoita olemme saaneet koko kuluvan vuoden lukea lehdistä. On siis täysin selvää, että Suomi on ajautunut taloudelliseen lamaan, joka kasvattaa työttömyyttä rajulla vauhdilla. Tämän laman seurauksena myös hallituksen ennustama bkt:n lasku on ylittymässä hälyttävästi. Eilenhän puhuttiin jo -6 prosentista. Lopputuloksena on se, että hallituksen elvytystoimet, jos niitä edes vakavissaan voi sellaisiksi kutsua, ovat jäämässä alimitoitetuiksi.

Perussuomalaisten mielestä hallituksen mainostama elvytys on myös painottunut aivan liikaa verohelpotuksiin, jotka on vielä toteutettu parempiosaisia suosivasti. Käsittämätöntä on se, ettei hallitus antanut nyt kevätkaudella elvyttävää lisäbudjettia, jolla olisi pystytty käynnistämään jo kesällä järkeviä työllistäviä kohteita, sillä on muistettava, että ennen töiden alkua kohteet on pääosin kilpailutettava. Meidän pitäisi kuitenkin huomioida se, että näiden kaikkien kasvavien työttömyysprosenttien ja irtisanomis- ja lomautusilmoitusten takana on tavallisia suomalaisia ihmisiä.

Jos hallitus ei voi pelastaa näitä ihmisiä maailmantalouden tilanteen aiheuttamalta työttömyydeltä, niin se halutessaan pystyisi tai ainakin sen pitäisi pystyä auttamaan työttömiksi jääviä ja lomautettuja tällaisten vaikeiden aikojen yli. Eräs asiantuntijahan totesi, että kun ihmiset ovat töissä, he eivät jouda ryyppäämään eivätkä syrjäydy tai sairastu mielenterveysongelmiin. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että köyhyysrajan alapuolella elävien kansalaisten määrä kasvaa koko ajan kiihtyvällä vauhdilla.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tulisi kaikissa taloustoimissaan nyt panostaa työllisyyteen. Kun ulkomaankauppa ei vedä, on ryhdyttävä niin sanottuihin kotikutoisiin toimiin. Meillähän on suuri joukko erilaisia työllistäviä hankkeita, kunhan vain saataisiin rahoitus kuntoon. Rakennusalan syöksyä voitaisiin helpottaa, kun lisävaroja osoitettaisiin esimerkiksi Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntorakentamiseen sekä homekoulujen ja muiden julkisten rakennusten korjausrakentamiseen. Nyt aiheutetaan typerällä politiikalla yhteiskunnalle suuria ja arvaamattomia menoja pitkällä tähtäimellä. Perusväylänpidon rahoitusta lisäämällä saataisiin tehtyä järkeviä töitä, jotka on kuitenkin tehtävä jossain vaiheessa, jos maa halutaan pitää kauttaaltaan asuttuna. Lisärahoitus perusinfraan myös hidastaisi paljon puhuttua ilmastonmuutosta.

Omat ongelmansa aiheuttaa monille yrityksille ja kunnille se tosiasia, että viime aikoina markkinakorko ja niin sanottu marginaali ovat jopa vaihtaneet paikkaa. Jos ja kun korot alkavat nousta ja lainamarginaalit pysyisivät entisellään, niin moni velallinen on tulevaisuudessa tosipaikan edessä yrittäessään selvitä velvoitteistaan. Mikäli työllisyysastetta ei saada nostettua, voi maassamme olla edessä uusi konkurssien ja pakkohuutokauppojen vyöry, jonka kautta jälleen kerran on edessä omaisuuden uusjako, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät entisestään.

Arvoisa puhemies! Valtiovallan tulisikin nyt aikaistaa laajasti niitä kohteita, joita on valmiiksi suunnitelmissa tuleville vuosille, vaikka sitten velkarahalla. Tulevat veronmaksajatkin olisivat varmasti tyytyväisempiä, kun maksun aikana pystyvät tiedostamaan, mihin järkeviin hankkeisiin velkarahat on käytetty. Nyt kaivataan vallitseviin olosuhteisiin mitoitettuja, tulevaisuutta tukevia ja työllistäviä investointeja eikä seisomista lähes tumput suorassa muistelemassa, mistähän ne puolueen vaalirahat oikein tulivatkaan.

Puhemies:

No niin, toivon, että käytäisiin oikein rytmikäs keskustelu, lyhyitä, mieluummin alle 2 minuutin puheenvuoroja, ja sitten jossain vaiheessa pääministeri ja ministerit vastaavat myöskin lyhyesti.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Nämä elvytystoimiin luettavat veronkevennykset päätettiin suurelta osin ennen nykyistä kriisiä, joten merkittävimmäksi uudeksi elvytystoimeksi jäi työnantajien kelamaksun poisto, tämä ministeri Kataisen tammikuun hutaisu, (Ed. Zyskowicz: Ei ne sitten vaikuttaneet!) jossa perusturva jäi perusetuuden verotuksella katettavaksi ja metsäteollisuuden energiakustannukset nousivat 150 miljoonaa euroa. Suoria, työllisyyttä tukevia toimia teillä ei ole juuri lainkaan.

Tässä suhteessa on erittäin vakavaa, että te teette nyt sitten tämmöisen 200 miljoonan euron uudelleenkohdentamisen sinänsä tärkeisiin t&k-hommiin, mutta te leikkaatte nyt monelta ministeriöltä tuottavuusohjelman päälle. Jopa poliisi, Rajavartiosto, moni joutuu leikkausten kohteeksi osin sen takia, että teillä perusteettomien turvapaikanhakemusten käsittely riistäytyi käsistä ja yli 70 miljoonaa euroa joudutte rahoittamaan sisäisesti tämän tyyppisiä asioita.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on syytä todeta oppositiolle, että elvytystä on kaikki se, mikä alijäämänä näkyy budjetissa. (Välihuutoja) Se on päivänselvä asia.

Ed. Arhinmäki täällä otti esille nämä pienimmät päivärahat. Se on sellainen asia, että niitä voidaan korottaa jopa merkittävästi sinä päivänä, kun hyväksytään se periaate, että sen yhteys muuhun ansiopäivärahaan lopetetaan, katkaistaan. Sitä yhteyttä vasemmistossa sosialidemokraatit erityisesti pitävät yllä työnantajien tuella. Teidän on ratkaistava se, oletteko te kaikkein pienituloisimpien asialla vai ette tulevaisuudessa. Siitä on paljon kysymys. (Ed. Gustafsson: Olemme ratkaisseet sen jo sata vuotta sitten!)

Ed. Kallikselle haluan todeta, että ei saa sotkea välittömiä lyhyen ajan toimenpiteitä ja pitkän ajan kestävän taloudenhoidon periaatteita. Nämä välittömät toimenpiteet, joita te vaaditte, ovat hallituksen jokapäiväistä työtä. Hallitus tekee sitä jatkuvasti.

Sen sijaan ne, mitä pääministeri luetteli, ovat nimenomaan tämän kestävän taloudenpidon oleellisia peruspilareita, ja niitä kannattaa ed. Kalliksen miettiä myös kesällä (Ed. Kallis: Miettiä yli kesän?) ja vähän talvellakin varmasti, jotta saadaan isänmaa pelastettua, niin kuin hän aivan oikein pyysikin, että isänmaa pelastettaisiin. Sitä me kaikki täällä haluamme.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhanen täällä edelleen vakuutteli — kuka uskoo Vanhasen puheita, kuka ei — että elvytys on ollut isoa ja merkittävää. Tosiasiassa kysymys on ollut hyvätuloisten veronalennuksista, (Ed. Zyskowicz: Höpö, höpö!) ja me kaikki tiedämme, että veronkevennykset on todettu kaikkein heikoimmaksi elvytyskeinoksi.

Tällä hetkellä meitä uhkaa esimerkiksi rakennusalalla joukkotyöttömyys. Asuntojen rakentamistarve on vuosittain noin 30 000 asuntoa, mutta nyt ollaan jäämässä alle puoleen, noin 14 000 asuntoon. Tällaisiin kohteisiin sitä elvytystä tarvitaan, ei veronalennuksiin.

Yksi konkreettinen keino olisi se, että korjausrakentamisen ylimääräistä tukea tulisi jatkaa ja tukiprosenttia nostaa. Sillä saadaan todellista työllisyyttä, ja sillä pystytään myös terveyttä ja ympäristöä edistämään.

Lopuksi haluan todeta ed. Manniselle: Ei kai nyt kaikki alijäämä ole elvytystä. Esimerkiksi Suomi on mittavassa määrin ostamassa aseita, ja on aika erikoista, jos aseiden ostaminen on teidän mielestänne kansantalouden elvyttämistä. (Ed. Manninen: Kyllä se on!)

Kimmo Sasi /kok:

Herra puhemies! Europarlamenttivaalien jälkeen ihmeteltiin, miksi vasemmisto hävisi, ja todettiin, että syy on se, että teillä ei ole minkäänlaista vaihtoehtoa Eurooppa-tasolla. (Ed. Gustafsson: Miten kokoomuksen kävi?) Kuten teidän omasta piiristänne on sanottu, teidän vaihtoehtonne on unelmahöttöä. Käydään muutama pointti lävitse. (Välihuuto — Ed. Saarinen: Mies kuin unelma!)

Kun te vaaditte, että työnteon verotusta on kiristettävä, se merkitsee samalla palkkojen, sosiaaliturvan, eläkkeitten alentamista, mutta tehän vastustatte myöskin sitä. Eli te ette tiedä, mitä te haluatte. (Ed. Skinnari: Mies kuin höttö!) Kun te haluatte, että kulutuskysyntää pitää lisätä ja hallitus on alentanut pienituloisten ja keskituloisten tuloverotusta, mikä lisää kulutuskysyntää, sekään ei kelpaa teille. Kun ruuan arvonlisäveroa alennetaan, jotta pienituloiset selviäisivät lamassa, te vastustatte myöskin sitä. (Ed. Kuoppa: Pienituloiset eivät saaneet sentinkään alennusta!)

Kun kolmikantaisesti yritetään torjua lamaa sosiaalitupolla, te vastustatte muun muassa tärkeimpiä sosiaalivakuutusalennuksia, sosiaaliturvamaksujen alennuksia, tältä osin.

Kun työuria yritetään pidentää, te vastustatte myöskin tässä salissa niitä. Teidän linjanne on todellakin höttöä, unelmahöttöä.

Arvoisa puhemies! Hallituksella on selkeät vaihtoehdot. Me otamme nyt lainaa suuresti, jotta me voimme elvyttää, jotta työpaikkoja kyetään säilyttämään. Mutta ne lainat, velat, on myöskin joskus myöskin joskus maksettava, ja se tapahtuu yrittämisellä. Meidän täytyy suosia yrittämistä. Muistakaa se.

Myöskin työuria on pidettävä. Tarkoittaa sitä, että meidän on tehtävä pidempään työtä. Tätä hallitus yrittää tehdä. Älkää vastustako sitä.

Myöskin tuottavuutta on yritettävä parantaa. Se tarkoittaa, että myöskin julkishallinnossa, jossa on menty taaksepäin, pitää panostaa siihen, että tehdään asiat tehokkaammin ja sillä tavalla nostetaan kansakunta suosta.

Hallituksella on selkeä ohjelma. Minä ainakin luotan hallitukseen.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Mihin ovat unohtuneet ne puheet, joita pidettiin syksyllä ja joissa todettiin, että Suomen kansantaloudelle on kaikkein tärkein vienti. Pääministeri ei tainnut mainita vientiä kertaakaan puheessaan.

Vienti on edelleen meille äärettömän tärkeää, ja jos vientimme volyymi laskee yli 20 prosentilla, kyllä pitäisi kerätä ne puheet, mitä syksyllä pidettiin, ja kuulla, mitä vientiyritykset vaativat, mitä ne toivovat. UPM:n johtaja Pesonen sanoi, ettei vaadita, ei haluta mitään sen enempää kuin mitä muut, kilpailijamaat, saavat. Mutta kun antaisitte edes sen, mitä kilpailijamaat antavat, niin ne pärjäisivät paremmin. Minä ihmettelen suuresti. Kysymyksessä on työpaikkojen säilyttäminen. Kysymyksessä on vientitulojen saaminen. Tarttukaa siihen.

Ville Niinistö /vihr:

Arvoisa puhemies! Elvytystoimet on arvioitava todellakin suhteessa julkisen talouden kestävyyteen, niin kuin hallitus tekee ja sen takia tekee myös ensi vuonna uudelleenkohdennuksia, mutta elvytys on myös silta yli taantuman. Sillä luodaan uutta hyvinvointia ja varmistetaan, että yhteiskunnan koheesio säilyy niin, että suomalaisten luottamus tähän yhteiskuntaan säilyy.

Sen takia tässä tilanteessa on myös arvioitava, minkälaisia lisäelvytystoimia tarvitaan tästä näkökulmasta ja millä toisaalta luodaan sitä uutta kasvua, uusia kestäviä työpaikkoja, ja tässä viherkaulustyöpaikat on selkeästi semmoinen ala, johon Suomen pitäisi satsata.

Toinen asia, mitä haluan korostaa, on se, että rakenteellisia uudistuksia tarvitaan myös työllisyysasteen ylläpitämiseksi. Tässä Sata-komitean työ on erittäin tärkeää. Meillä on erittäin vaikea yhdistää sosiaaliturvaa työn tekemiseen ja pienituloinen työ ei ole riittävän kannattavaa, ja näitten ihmisten asemaa on parannettava sillä, että sosiaaliturva kannustaa paremmin työhön ja perusturva vahvistuu sitä kautta. Nämä uudistukset on pakko tehdä tässä tilanteessa, ne tulivat jopa aikaisempaa tärkeämmiksi, ja hallituksen olisi syytä antaa signaali, että Sata-komitean on saatava hyviä tuloksia aikaan.

Mikä on pääministerin näkemys lisäelvytykseen nyt syksyllä, sen kohdentamiseen uuden hyvinvoinnin luomiseksi ja toisaalta Sata-komitean rooliin?

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri omassa puheenvuorossaan totesi nimenomaan tästä ensi vuoden budjetin 200 miljoonan euron uudelleenkohdentamisesta. Se on varmasti hyvä, mutta jostakinhan se leikataan. Ja kun tuolla maakunnassa, periferiassa liikkuu, niin kyllähän siellä tämä perustiestö on yksi sellainen asia, joka pitää saada kuntoon. Nythän raha menee vaan teiden ylläpitoon, kun rakenteet ovat niin heikkoja. Kunnostus olisi eräs työllistävä keino varmasti.

Arvoisa puhemies! Kun pääministeri ilmoittaa, että tätä 200:aa miljoonaa käytetään myös maahanmuuttopolitiikan tarpeisiin, eikö nyt olisi kuitenkin tärkeää antaa viesti, että meillä turvapaikkapolitiikkaa pitää muuttaa taikka muutetaan siten, että tänne ei tule aiheettomia turvapaikanhakijoita ja ankkurilapsia, koska yksi ankkurilapsikin maksaa veronmaksajille 50 000 euroa vuodessa ja nyt käsittelyajat ovat jo yli vuoden. Pienistä virroista ne suuret vuolaat joetkin alkavat, ja tämä olisi eräs esimerkki siitä.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, ärade talman! De ekonomiska villkoren är naturligtvis osäkra och krävande och en sak är säker, nämligen den att en hög sysselsättningsgrad är ytterst avgörande för hur vi klarar det här läget, hur vi kommer att ha det i privata hushåll, i kommunerna och staten. Så den bör vara vägledande för politiken.

Nykyisessä tilanteessa on edistettävä yrittäjyyttä, työllistämistä ja kulutusta, vaikka joudutaan nostamaan lainanottoa. Eli toimenpiteiden tavoitteena pitää olla taloutemme kasvun ja tasapainon palauttaminen ja korkean työllisyyden ylläpitäminen edelleen mahdollisimman korkealla.

Vi vet att åldersstrukturen sätter mycket hård press på kostnadsutvecklingen i fortsättningen. Det krävs strukturändringar i förvaltningen. Med det här vill jag säga att det är mycket viktigt att man stimulerar kommunerna att genomföra Paras- eller Kssr-reformen i den anda som ramlagen förutsätter, så att man kan åstadkomma större kommuner och större samarbetsområden.

Sitten vielä, jokainen menetetty nuori ihminen ja henkilötyövuosi on nähtävä pelkona, uhkana Suomen kansantaloudelle ja hyvinvoinnille. Muutokset ikärakenteessa merkitsevät tällaista uhkaa. Me tiedämme, että 1990-luvun laman taloudelliset vaikeudet jättivät ikävät seuraukset nimenomaan perheille, nuorille ja lapsille. Nyt on kaikin keinoin vältettävä vastaavanlainen kehitys. Vaikeudet siirtyvät helposti lapsiin vanhempien kautta. Tiedämme, että resurssien leikkaukset kouluissa, päivähoidossa ja nuorten lasten ympäristössä ovat riskitekijöitä, joihin meillä ei ole varaa.

Överhuvudtaget så gäller det att satsa mera på de hälsofrämjande åtgärderna för att inte utslagningen ska öka ytterligare. Då handlar det om att ta ansvar för dem som har det sämst ställt och ännu en gång att ta ansvar för barn och uppväxande unga och deras välmående.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ilmoitus annettiin nimenomaan sen takia, että voidaan tuorein tieto edellisen suhdannekatsauksen perusteella antaa eduskunnalle, ja samalla siinä kuvattiin mahdollisimman tarkkaan se, millä tavalla eduskuntaa on informoitu talouden tilanteen kehityksestä.

Ed. Kallikselle: Tämä viesti siitä, että kesän yli on mietittävä näitä aiheita, oli suunnattu ennen muuta tietysti työmarkkinajärjestöille sekä palkkapolitiikan osalta että työurien pidentämisen kohdalla. (Ed. Kallis: Siinähän sanottiin, että jokainen taho!) Se oli vakavasti esitetty viesti. Ne toimenpiteet tähtäävät juuri tähän, voi sanoa, vähän pidemmän tähtäimen selviämiseen. (Ed. Kallis: Tehän puhutte meille!)

Perussuomalaisten ed. Vistbackalle: Miksi lisäbudjettia ei annettu keväällä? Siksi koska se aiennettiin tammikuulle, mutta juuri niiden syiden takia, mitä ed. Vistbacka esitti, me aiensimme sen tammikuulle, jotta niitä hankkeita saataisiin käyntiin. Ehkä osa saadaan käyntiin jo kesällä, mutta varsinkin edes syksyllä, koska viivettä on rakennuslupien kilpailuttamisen ja muiden kanssa paljon. Tammikuussa annoimme lisäbudjetin, johon käsityönä poimittiin semmoiset hankkeet, jotka varmasti saadaan alkamaan tämän kriisin keskellä.

Vasemmistoliiton ed. Arhinmäelle: Te ensimmäisenä elvytystoimenanne vaaditte korjausrakentamista ja vuokra-asuntojen rakentamista. Tämä rakennusalan työllisyydestä huolehtiminen on vasemmistoliitolle perinteisesti tärkeä sektori, ja niin se on hallituksellekin. Korjausrakentamisessa meillä on käytännössä piikki auki. Meillä on kotitalousvähennys, jota jokainen voi käyttää, ja meillä on asunto-osakeyhtiöiden osalta 10 prosentin avustus, jonka ehdot on määritelty, ja kaikki ne ehdot täyttävät hankkeet tullaan rahoittamaan. Siellä on piikki auki. Ja vuokratalojen rakentamisessa myöskään ei ole läheskään kaikkia valtuuksia käytetty. Sielläkin on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia olemassa. Mutta sen sijaan minä varoittaisin kyllä siitä, että lähdetään lupailemaan tätä 10 prosentin korjausavustusta. Nyt sitä ed. Arhinmäen mukaan pitäisi nostaa. Jos tällainen mieliala lähtee liikkeelle kentällä, niin yksikään asunto-osakeyhtiö ei tee näitä päätöksiä. Ne jäävät odottamaan sitä, että täällä prosentit nousevat. Toivoisin tässä suhteessa sitä, että tehdään päätöksiä ja noudatetaan niitä.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Suomen taloustilanne on hyvin vakava, ja sen sijaan, että olemme lukeneet viimeisimmät talousluvut lehdestä, olisi ollut tietenkin hyvin toivottavaa, että eduskunnan budjettivallan nimissä me olisimme saaneet aikaisemmin hallitukselta tänne täsmälliset talousluvut, niin kuin sosialidemokraatit ovat esittäneet. Me olemme vaatineet tänne lisäbudjettia. Pääministeri viittasi alkuvuoteen, mutta, hyvä pääministeri, tilanne on heikentynyt sen jälkeenkin hyvin dramaattisesti, ja juuri sen takia me olisimme tarvinneet touko—kesäkuussa eduskuntaan lisäbudjetin, jossa olisi ollut täsmälliset luvut niin tulojen ja menojen osalta kuin myöskin työllisyyttä edistäviä ja tukevia lisätoimia.

Mutta, arvoisa puhemies, ensi vuonna noin joka neljäs valtion käyttämä euro on velkarahaa, ja uskon, että tässä salissa ei ole kovinkaan monta ihmistä, jotka olisivat sitä mieltä, että velkaa ei tässä tilanteessa pidä ottaa. Me olemme siitä hyvin yksimielisiä, että tilanne on niin vakava, me tarvitsemme lisävelkaa, mutta sitten tullaan siihen kysymykseen, mihin tuota velkaa otetaan. Minä uskon, että sen suhteen tästä salista löytyykin jo hyvin erilaisia näkemyksiä. Otetaanko lisävelkaa ylisuurten veronkevennysten tekemiseen ja sitä kautta rapautetaan valtion tulopohjaa, niin kuin hallitus on tekemässä, vai otetaanko lisävelkaa, jotta voidaan tukea työllisyyttä ja vahvistaa kuntataloutta, niin kuin me sosialidemokraatit olemme esittäneet? Nyt olemme nähneet, mihin tämä velkaelvytys ja ennen kaikkea veroelvytys on johtamassa: taloustilanne heikkenee, työttömyys kasvaa, eli hallituksen lääkkeet eivät toimi.

Hallitus on valmistelemassa paraikaa ensi vuoden budjettiesitystä. Ministeriöt ovat antaneet omat esityksensä, ja olisinkin nyt kysynyt teiltä, arvoisa pääministeri, onko hallitus valmis muuttamaan linjaansa niin, että tuo ensi vuoden talousarvioesitys, joka eduskunnalle syyskuussa annetaan, ei pidä sisällään uusia veronkevennyksiä.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Olin nuorena kansanedustajana kuuntelemassa, kun Kekkonen 1975 julisti Suomeen kansallisen hätätilan ja runnasi hallituksen, jonka ainoa tehtävä oli torjua työttömyyttä. Työttömiä oli silloin 63 000.

Nyt te olette julistautuneet urhoolliseksi, mutta teidän työllisyystoimenne ovat pelkkää näpertelyä siihen nähden, mitä tarvitaan. Työttömyys on nousemassa 300 000:een, mutta esimerkiksi valtion tukityöllistettyjen määrä on pienempi nyt kuin se oli vuosi sitten. Ei tässä mitään urhoollisuutta ole tämmöisessä toimintalinjassa, ja toivon, että te otatte todesta ne tarpeet, jotka ovat olemassa. Näillä teidän esityksillänne edessä olisi ollut käynti Linnassa ja vakava keskustelu, jos Kekkosen aikaa elettäisiin.

Pitää ruveta tositoimiin ja käyttää myös valtion välineitä työllistämiseen. Tässä on työministeri paikalla, ja täytyy sanoa, että kyllä vihreiden hommakin on pelkkää näpertelyä ollut, mutta ehkä se kansalaispalkka kiinnostaa enemmän kuin ihmisten työllistäminen, en tiedä.

Arvoisa pääministeri, pienituloisista pitää tällaisena aikana kantaa erityistä huolta. Täällä on meidän puoleltamme esitetty jo työmarkkinatuen korotusta, ja se on välttämättömyys. Työttömiä on paljon. Työmarkkinatuen taso on aivan riittämätön, ja kun sitä nostetaan, myös ansioturva työttömyyspuolella nousee. Se kytky on tällä lailla tarpeen, sillä eivät kaikki liittojen jäsenetkään mitään hääppöistä päivärahaa saa. Keskustalla on tässä väärät tiedot kokonaan. Se on tosi pieni se keskimääräinen ansiosidonnainenkin työttömyyspäiväraha.

Herra pääministeri, vielä yksi asia: Kesän aikana käsitellään mediamaksuesitystä eduskuntaan. Mediamaksu tulee turvaamaan, jos se toteutuu niin kuin täällä kaikkien puolueiden yhteinen esitys on ollut tässä työryhmässä, Ylen kestävän rahoituksen ja riippumattomuuden, mutta sen rinnalle tarvitaan pienituloisia tukevia toimia. Pitää nostaa verotuksen perusvähennystä ja korjata toimeentulotukilakia, jotta köyhimmätkään eivät informaatiosta syrjäydy. Te olette tästä puhunut, ja toivon, (Puhemies: Nyt meni 2 minuuttia, pidetään yllä rytmiä!) että te liitätte näitä esityksiä siihen mediamaksuesitykseen.

Antti Kalliomäki /sd:

Puhemies! Ministeri Katainen on toistuvasti peräänkuuluttanut hyvinvointivaltion — tai hyvinvointiyhteiskunnan, niin kuin te sanotte — turvaamista kaikissa oloissa, vaikeimmissakin oloissa. Tiedämme tarkkaan, että sen rahoitus edellyttää hyvin pitkäkestoista vahvaa talouskasvua. Näköala tästä vuosiksi eteenpäin kertoo raskaasta työttömyydestä, työllisyysasteen putoamisesta, korkeasta veroasteesta, kuntien ja valtion raskaasta velkaantumisesta, ja kaiken taustalla on vielä se tosiasia, että tupot ovat historiaa, vientikysyntä saattaa pitkällä aikavälilläkin heikentyä tästä ja ikääntymisongelma on tunnettu. Nyt kysymys kuuluu, miten näistä eväistä voidaan rakentaa vahva, kestävä talouskasvu.

Oppositio on esittänyt osaltansa nopeita politiikkamuutoksia, jotta eväät voisivat olla paremmat. Hallitus suurissa ratkaisuissa haluaa siirtää vastuun seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle.

Minusta tässä joutuu kysymään, onko nyt todella kysymys siitä, että kaksi vuotta edessä on käsien levittelyä isoissa talouspolitiikan kysymyksissä ja sen jälkeen sitten kevyet mullat tuolle paljon puhutulle hyvinvointivaltiolle, hyvinvointiyhteiskunnalle, ehkä seuraavan porvarihallituksen toimesta.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksella näyttää selkeästi olevan johtamisen ja päätösten toteuttamisen ongelma. Kun ajatellaan esimerkiksi sitä 50 miljardin takausta pankeille, niin täällä pääministerikin käsitteli sitä, kuinka rahoitus ei toimi. Rahoitus ei todellakaan toimi, mutta mitä tekee hallitus? Hallituskaan ei toimi. Tämä on yksi erittäin tärkeä asia sen suhteen, että Suomi alkaa jähmettyä. Se alkaa jähmettyä tuolla maakunnissa.

Siihen liittyy myös Euroopan unionin rahojen käyttö Suomessa. Sekään systeemi ei toimi. Me olemme odottaneet nyt elinkeinoministeriöltä, että saisimme viimein sen systeemin käytännössä toimimaan, koska monet hankkeet tuolla maakunnassa ovat odottaneet jo pitkän aikaa, että päätöksiä syntyy. Nämä kaikki yhdessä ovat aiheuttaneet kaikkien muitten vaikeuksien ohella sen, että Suomessa tällä hetkellä työllisyystilanne on heikentynyt ja että näkymät tulevaisuuteen ovat heikentyneet. Tässä suhteessa toivoisi tietysti, että hallituksella olisi näköala tulevaisuuteen.

Valtiosihteeri Raimo Sailas toi esille sen, että nyt tarvitaan veronkorotuksia. Nyt olisinkin kysynyt sitä, mikä on valtiovarainministeriön linja näissä kysymyksissä: jos virkamies puhuu tätä, niin mitä se tarkoittaa käytännössä? Onko nyt niin, että suurituloisten veronkevennykset, jotka tässä tehtiin ja joita nyt velkarahalla rahoitetaan eri sektoreilla elinkeinoelämässä, nyt sitten perutaan, vai minkälaisia toimenpiteitä siellä Sailaksen johdolla on suunniteltu, (Ed. Rajamäki: Pienituloiset pannaan maksamaan!) vai kuka sitä johtaa?

Toinen asia on sitten vielä lopuksi Sata-komitea: Täällä viitataan aina Sata-komitean työhön. Se on myös eräs tapa viivyttää asioita. Pienituloiset palkansaajat (Puhemies: 2 minuuttia on kulunut!) ja monet muut tarvitsevat tällä hetkellä parempaa toimeentuloa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Eduskunta saa aina kaiken sen taloustiedon, mitä vain haluaa pyytää ja keksii pyytää. Sitä toimitetaan, on toimitettu tähänkin mennessä. Viimeisintä suhdannekatsausta ei voitu aikaisemmin julkistaa, koska se valmistui eilen. Sen takia siitä nyt juuri tänä päivänä puhutaan. Eli aina, kun eduskunta vaan haluaa jotakin taloustietoa, yksityiskohtaa, se meillä virkatyönä toimitetaan, sitä ei tarvitse sen ihmeellisemmin epäillä. Se on aina eduskunnan käytettävissä.

Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen tämän kriisinkin jälkeisinä aikoina — luulen, että se on yhteinen tavoite kaikilla. Semmoista ihmettä ei ole koskaan vielä keksitty, että olisi suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja heikko julkinen talous. Vahvaa julkista taloutta ei saada vain vaatimalla lisää rahaa, vaan vahva julkinen talous tulee sillä, että tämän kriisin jälkeen talous tasapainotetaan.

Täällä on hyvin monissa puheenvuoroissa todettu, että hyväksytään tilapäinen velkaantuminen. Mutta pitää katsoa, mitä se tilapäinen velkaantuminen tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että sitä velkamäärää ei pystytä talouskasvulla tämän kriisin jälkeen hoitamaan, vaan pitää tunnustaa, että talous pitää pistää sen jälkeen kuntoon eli todennäköisesti pitää korottaa veroja, mahdollisesti karsia menoja, mutta kaikkein paras keino, myös ihmisen kannalta paras, on työurien pidentäminen, koska silloinhan ihminen saa paremman eläkkeen, saa itselleen lisää tuloja. Aivan yhtä lailla keinona on julkisten palvelujen tehostaminen, tuottavuuden kasvattaminen, siitä me kaikki hyödymme. Nämä ovat niitä parhaita keinoja mutta eivät yksin todennäköisesti riitä julkisen talouden tasapainottamiseen. (Ed. Tennilä: Ikääntyneitähän sanotaan irti nyt koko ajan!)

Älkää syyttäkö ed. Kallista siitä, että hänellä oli ihan perusteltuja näkemyksiä. Olen siitä hänen kanssaan eri mieltä, samoiten kuin ehkä ed. Kalliomäen kanssa, että veronkorotukset ja menojen karsinta pitäisi tehdä juuri nyt. Hallituksen politiikka on se, että elvytyksen nimissä on järkevää toimia niin kuin nyt toimimme, mutta sen jälkeen meidän pitää pistää julkinen talous kuntoon, (Ed. Kallis: Löysät pois, löysät pois!) ja se tulee vain työnteolla. Nykyisten kaltaiset työurat, alipitkät työurat, eivät riitä hyvinvointivaltion rahoituspohjan vahvistamiseen, se on päivänselvä asia. Tämä on ehkä se kaikkein suurin rakenteellinen kysymys, mutta tarvitsemme totta kai muitakin: veroasteen korotusta, joidenkin menojen karsimista. (Ed. Gustafsson: Pitää luoda työpaikkoja!)

Markku  Uusipaavalniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus on ollut hieman hukassa näissä talousasioissa jo useamman vuoden. Globaalin luottokuplan aikaansaama ylikysyntä veti kaiken tuotannon. Tilanne ei tule palaamaan. Kilpailukyky Suomessa on mennyt, ja kun maailmantalous lähtee nousuun, Suomi ei automaattisesti seuraa perässä.

2011 alussa veronkorotukset — sanoitte, että tämä on teidän suunnitelmanne, kun taantuma on mennyt ohi. Taantuma ei ole silloin ohi. Te olette yltiöoptimisteja.

Työurien pidentäminen kolmella vuodella poistaisi teidän mielestänne kestävyysvajeen, joka on 10 miljardia. Haluaisinpa nähdä sen matematiikan, joka tuottaa, kun yksi työntekijä laitetaan tekemään töitä, 100 000 euroa Suomen valtiolle. Olkaa ystävällinen ja näyttäkää se! Jos teillä on tämä suunnitelma taskussanne, niin maailma on kyllä täynnä työntekijöitä, jotka 20 000—30 000 eurolla vuodessa tekevät teille sen 100 000 euroa. Meillä ei siis ole hätää.

Tietojen pimittämisestä olen täysin samaa mieltä, kun joku täällä on väittänyt, että tällaista tapahtuu. Se ei ole urbaani legenda. Talousvaliokunta ei pyynnöistään huolimatta saa Finanssivalvonnalta esimerkiksi pankkien stressitesteistä parametreja eikä laskentametodeista tietoa, ei myöskään lainojen vakuuksista, joita pankeilla on.

Stressitestissä muun muassa mainittiin, että luottotappiot ovat reilut 4 prosenttia luottokannasta. Kahteen otteeseen olen tiedustellut, miten siitä seuraa 6 miljardia, kun luottokanta Finanssivalvonnan sivujen mukaan on 193 miljardia. Vastausta en saanut.

Myöskin stressitestissä on otettu korkokannaksi erittäin matala 1 prosentin taso ja sanotaan, että se on pahin skenaario pankkien kannalta. Olen hieman eri mieltä. Miksei stressitestissä (Puhemies: 2 minuuttia on kulunut!) testata esimerkiksi 5 prosentin tasoa, joka aikaansaa ...

Puhemies:

Valitettavasti nyt joudumme pitämään vähän tiiviimpää rytmiä. Ed. Jaskari, sitten ed. Rajamäki, sitten vastaus, ja sen jälkeen me siirrymme mahdollisesti muihin kysymyksiin ja käymme keskustelua niistä noin kello 12.10 asti.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Mielestäni pääministeri asetti meille myöskin erittäin hyvän haasteen, haasteen miettiä asioita, miettiä ratkaisumalleja, miten mennään eteenpäin. Se ei ole ainoastaan työmarkkinajärjestöille vaan myöskin meille haaste heittää avoimesti näitä keskusteluun.

Katsoin opposition kommentteja, ja tuntuu siltä, että rakenteelliset verouudistukset ja tällainen veroelvytys olisivat aina pahasta. Kuitenkin jos katsotaan edellistä lamaa, niin se yritysverotuksen uudistus, mikä silloin tehtiin, antoi yhtenä tärkeänä elementtinä meille mahdollisuuden nousta taas uudelleen jaloillemme. Nyt meidän pitäisi ajatella sitä kautta, minkälaisia rakenteellisia uudistuksia me verotuksen puolesta teemme, joilla rakenteet menevät eteenpäin. Silloin tulee tämä Sata-komitea esille, että aina työnteko olisi kannattavampaa kuin työmarkkinoiden ulkopuolella oleminen.

Teknologiapolitiikassa, innovaatiopolitiikassa on nähty, ja siitä on tutkimustuloksia, että itse asiassa verotukselliset innovointilähteet ovat parempia kuin suorat tuet tällä hetkellä, viimeisten tutkimusten mukaan. Sen takia kysynkin pääministeriltä tai elinkeinoministeriltä, missä vaiheessa tulee tämäntyylisiä verotuksellisia suuntaavia toimia, rakenteellisia uudistuksia. Ilmeisesti vasta siinä vaiheessa, kun nämä työryhmäselvitykset on tehty. Ja mitkä olisivat nämä nopeat toimet, esimerkiksi tänä kesänä, kun yrityksillä on todella likvidiongelmia pk-puolella, olisiko sellainen esimerkiksi alvin maksatusten siirtäminen tai tämä carry back -systeemi? Nyt olisi se nopeiden toimien aika, mutta sitten rakenteellisiin toimiin.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Vakava talouskriisi ja budjetin täydellisyysperiaate olisivat molemmat puoltaneet jo viime syksynä veroratkaisujen uudelleenarviointia. Maa järisi, hallitus meni vanhan kirjan mukaan. Samoin jo viime syksynä oli nähtävissä infrahankkeita, joita pitäisi nopeasti panna käyntiin, valtion töitä aientaa. SDP esitti jo joulukuun alussa ne liikennehankkeet, jotka te käynnistitte helmi—maaliskuussa. Ja vientiteollisuuden suurissa vaikeuksissa, jotka johtuvat juuri globaalista lamasta ja epäedullisista valuuttakurssimuutosten vaikutuksista, on pakko nyt löytää teollisuuden työllistämis- ja toimintaedellytysten parantamiseen uusia toimia. Tässä tarvitaan niin hallituksen kuin ennen kaikkea teollisuuden ja työntekijöiden kanssa yhdessä tapahtuvaa sopimista. Siinä on oltava osana teollisuuden toimintaedellytyksiä parantavat toimet, energiapolitiikka, investointien verokohtelu, pk-toiminta. Vetoan vakavasti siihen, että SDP:nkin aiemmin esittämien näkemysten, joita myöskin palkansaajat ovat esittäneet, "teollisuuden korpilammen", paikka on nyt.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Suomi ei säästä työttömyyden hoidossa, ja 1990-luvun lamasta on otettu oppia. Silloin lisättiin tukityöllistämistä erittäin voimakkaasti, laadusta ei pidetty huolta, ja se johti siihen, että pysyviä työuria ei syntynyt.

Hallitus kohdentaa työttömyyden hoidossa erittäin voimakkaasti tiettyihin kohderyhmiin toimenpiteitä, ja työttömyys etenee tällä hetkellä hyvin vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa olemme nähneet lomautettujen määrän voimakkaan lisääntymisen. Hallitus on vastannut kouluttamalla lomautettuja ja mahdollistamalla erittäin edulliset koulutusmahdollisuudet lomautetuille. Tällä hetkellä nuorisotyöttömyys lisääntyy, ja syksyllä todennäköisesti myös osa lomautetuista irtisanotaan. Hallitus lisää tällä hetkellä tukityöllistämistä, myös julkisella sektorilla. Ja ensi keväänä olemme varautuneet siihen, että jos pitkäaikaistyöttömyys jostain syystä lähtee kasvuun, niin siihen löytyy myös täsmätoimia.

Puhemies:

Pääministerin talouspolitiikkaa koskeva ilmoitus on nyt käsitelty, mutta me jatkamme ikään kuin tässä asiayhteydessä. Pääministeri on ilmoittanut olevansa valmis vastaamaan kysymyksiin, jotka julkisuudessa ovat olleet esillä, joten kehotan nyt edustajia, joilla on kysyttävää, ilmoittautumaan. Myönnän tästä eteenpäin vain minuutin mittaisia puheenvuoroja.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Herra pääministeri! Politiikassa on tärkeää eri osapuolten luottamus. Erityisen tärkeää on se, että ministerit täällä eduskunnassa puhuvat totta. Luottamus edellyttää sitä, että ministerien sanaan voi luottaa.

Herra pääministeri, vastatessanne kysymykseeni suullisella kyselytunnilla noin vuosi sitten, te ette puhunut totta. Nyt on käynyt ilmi, että olitte mukana Kesärannassa neuvottelemassa Nova Groupin edustajien kanssa ja sopimassa vaalituesta keskustapuolueelle.

Herra pääministeri! Miksi te salasitte ettekä kertonut tapaamisestanne ja puhunut eduskunnalle totta? Miten aiotte palauttaa tehtävänne edellyttämän luottamuksen ja uskottavuuden niin oppositiolle kuin koko eduskunnalle ja Suomen kansalle?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Otin tämän aamun lehdestä tämän ed. Gustafssonin vuosi sitten tekemän kysymyksen. Hän silloin kysyi siitä, oikeastaan hän esitti väitteen kysymyksen muodossa siitä, että olisin ollut tapaamisessa, jossa olivat läsnä Tapani Yli-Saunamäki, puoluesihteeri Korhonen ja allekirjoittanut, ja tapaamisessa olisi käsitelty tätä Kehittyvien maakuntien Suomea, ja pyysitte kertomaan roolini tämän yhdistyksen synnyssä. Olin muistaakseni saman päivän aikana saanut täällä käytävillä väitteitä vastaani, että tämmöinen kolmikon kokous olisi ollut, jossa olisi jotenkin tämän yhdistyksen synnystä päätetty. En ole osallistunut tällaiseen kokoukseen, jota silloin kysyitte. (Välihuutoja) Tänään ensinnäkin itse asiassa tarkistin sen, että tämä Kehittyvien maakuntien Suomi oli perustettu noin kuukausi aiemmin.

Oma virheeni viime keväänä oli se, että kun muistelin puolitoista vuotta aikaisemmin olleita tapahtumia, minulla oli erittäin vahva mielikuva, että tällainen yrittäjien kanssa oleva tapaaminen oli täällä eduskunnassa. En tiedä, mistä se oli syntynyt, mutta tämä oli se mielikuva tapaamisen paikasta. Ja kun kysymyksessä esitettiin yhdistelmä, että tämmöisellä kolmikolla, jolla ei ole kokoonnuttu, olisi käsitelty tämmöisen yhdistyksen perustamista ja paikkaa, (Ed. Heinäluoma: Keitä siellä oli?) nämä tiedot eivät niin kuin täsmänneet siihen mielikuvaan, mikä minulla oli. Sen tähden annoin sen vastauksen, jonka silloin annoin. Tavattu on, paikan suhteen muistin paikan väärin, mutta tällaista tarkoitusta ja tällaista kokoonpanoa, jota vuosi sitten kysyitte, en pystynyt tunnistamaan, koska sitä ei ollut tapahtunut.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Jos tätä asiaa ajattelee ihan näin kansan terveellä järjellä, niin tulee kyllä mieleen, että ehkä te, herra pääministeri, kuitenkin sisimmässänne tunnistitte silloin tapahtuneen jotain väärää suhteessa tähän taloudelliseen tukeen. Nythän on pakko todeta se, että esimerkiksi tämä Nova Group on tällä hetkellä konkurssissa. Itse asiassa siellä pitäisi suorittaa erityistilintarkastus. He tukivat poikkeuksellisen mahtavalla summalla keskustan vaalityötä. Ja kun tiedän, että tekin sisimmässänne olette rehti suomalainen mies, niin on kiistatta ollut vaikeuksia tunnustaa eduskunnan edessä sitä, että te olitte mukana sopimassa näistä rahoista.

Minulla on tässä ihan sanatarkka lainaus siitä, miten te minulle vastasitte. Te totesitte: "Mutta sen kyllä muistan täsmälleen, olisinko ollut käsittelemässä Kehittyvien maakuntien Suomen asioita muussa yhteydessä kuin täällä eduskunnan kuppilassa käydyssä keskustelussa, ja sen kyllä muistaisin." Että vielä niin kuin vahvennatte sen. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Nyt on kuitenkin todettu, että toisin tapahtui, niin että annos nöyryyttä, annos rehellisyyttä Suomen kansanedustajia, eduskuntaa kohtaan!

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Myös kysyjän kannattaa tunnustaa sisimmässään se, että vuosi sitten teillä oli ilmeisesti semmoinen käsitys, että olisin ollut osallistumassa tämän Kehittyvien maakuntien Suomen perustamiseen, (Ed. Gustafsson: Puoluesihteeri on todennut, että olitte tunnin paikalla!) ja haitte siihen todistetta tällaisella väitteellä tapaamisesta, jota ei todellakaan siinä muodossa eikä sillä tarkoituksella ollut, jota väitätte. (Ed. Kimmo Kiljunen: Sisältö on tärkein!)

Niin kuin sanoin, se yhdistys oli perustettu jo kuukautta aikaisemmin enkä osallistunut sen yhdistyksen perustamiseen millään tavalla. Eli tässä haettiin todisteita sille, että olisin ollut sitä kiisteltyä yhdistystä perustamassa.

Kun kysymyksessänne oli väitteitä ja tietoja ja sisällöllistä tarkoitusta, jota en kerta kaikkiaan tunnistanut omakseni, niin vastasin myös näin. Se neuvottelu, joka järjestettiin, mikä mielikuva siis itsellänikin oli, että se oli eduskunnassa, se on se minun muistivirheeni tästä paikasta. Puolitoista vuotta myöhemmin en valitettavasti paikkaa muistanut. Välissä oli varmaan 2 000 muuta palaveria. En tiedä, mistä se mielikuva oli syntynyt, mutta sen muistivirheen tunnustan, mutta en sitä, että tässä teidän kysymyksessänne esitettyihin väitteisiin olisin väittänyt vastoin totuutta.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! En nyt oikein tiedä, miten tämän ilmaisisi. Mutta, pääministeri Vanhanen, teidän kiemurteluanne on suorastaan kiusallista katsoa, kun ette halua puhua asiasta, vaan puhutte muodoista ja seikoista. Itsekin olen ollut hämmästynyt julkisuudessa olleista tiedoista, joissa oma puoluesihteerinne Korhonen on ilmoittanut teidän olleen läsnä silloin, kun näitä vaalirahoitusasioita on käsitelty. Mietinkin kovasti, ovatko keskustan kansanedustajien vaatimukset puoluesihteeri Korhosen erottamiseksi reaktioita siihen, että hän ei enää salannut ja tukenut teitä, vaan on paljastanut näitä tietoja.

Mutta asian ydin on siinä, että aikaisemmin kun kansanedustajat ja ministerit ovat kantaneet poliittista vastuuta, niin aika vähäistenkin seikkojen vuoksi, kuten esimerkiksi entinen ulkoministeri Kanerva yksityiselämän sotkujen vuoksi, on erottu tehtävistä. Minun on ihan pakko kysyä avoimuuden, julkisuuden, vaalirahoitusavoimuuden vuoksi:

Katsotteko te, herra pääministeri, että teillä edelleen on tämän eduskunnan luottamus?

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Täällä käyty keskustelu osoittaa vähintään sen, että puolueiden vaalirahoitus täytyy todellakin nyt saada hyvin nopealla aikataululla avoimeksi.

Vetoan, että ennen kuin tästä saadaan aikaan laki, niin puolueet, myös kokoomus ja sosialidemokraatit sekä vasemmistoliitto, aivan vapaaehtoisesti kertoisivat rahoittajansa. Kristillisdemokraatit ovat sen tehneet. Jos kytköksiä ei nimittäin paljasteta, niin kyllä helposti herää epäily, millaisia vaalirahoittajille suunnattuja sitoumuksia puolueilla on ihan konkreettisissa poliittisissa ratkaisuissa, sanotaan vaikka sunnuntaikaupan vapauttamisessa.

Kun vuosi sitten täällä käytiin keskustelua tästä Kehittyvien maakuntien Suomen tuesta, niin ihmettelen kyllä sitä, miksi tuossa yhteydessä ei näitä muitakin tukiryhmiä tuotu esiin. Siihen olisi ollut täysi mahdollisuus silloin, jo silloin, paljastaa kaikki niin keskustan kuin muidenkin puolueiden osalta, ja kysyn nyt (Puhemies: Ja nyt minuutti kului umpeen!) pääministeriltä:

Millä aikataululla saadaan tämä laki aikaan?

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Keskustapuolue rypee vaalirahoihin liittyvissä sotkuissa. Tällä viikolla paljastui, että pääministerin muisti on luultua valikoivampi vaalirahoittajien tapaamisen suhteen. Toisin sanoen pääministeri Matti Vanhanen puhui mitä ilmeisimmin muunneltua totuutta kansalaisille.

Ei olekaan ihme, että kansalaisten luottamus maan johtoon horjuu. On kysyttävä, nauttiiko tämä hallitus tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa tarvittavaa luottamusta. Kuka voi edes ottaa tosissaan pääministerin ilmoitusta, kun totuudet keskustan omasta taloudenpidosta tuntuvat muuttuvan päivittäin? Pääministeri Vanhanen:

Nautitteko te omasta mielestänne sitä luottamusta, jota teiltä edellytetään pääministerinä tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa?

Puhemies:

Nyt menetellään niin, että ed. Gustafsson lopettaa tämän kysymyskierroksen ja sitten pääministerin vähän pidempi vastaus. Sen jälkeen ulkoasiainvaliokunta odottaa.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! On syytä palata tämän asian periaatteelliseen ja poliittiseen ytimeen, ja se on se, että on perustettu tällaisia pöytälaatikkoyhdistyksiä keräämään rahaa. Yhdistykset eivät kokoonnu puheenjohtajansa johdolla. Voidaan asettaa kyseenalaiseksi niitten juridinen asema, mutta vähintäänkin niitten moraalinen oikeus toimia siinä muodossa kuin ne ovat toimineet ja keränneet tässä yhteydessä sitten keskustalle huomattavan vaalituen. Tämä asia nyt kulminoituu nimenomaan tähän Nova Groupiin ja tapaamiseen Kesärannassa tammikuussa, minkä pääministeri silloin vuosi sitten kiisti ja minkä nyt puoluesihteeri Korhonen on todennut, että noin tunnin verran siellä on keskusteltu, ja pidän mahdottomana sitä, ettei pääministerin asemassa oleva henkilö muista tällaista tilaisuutta, jossa sovitaan erittäin merkittävästä 200 000 euron vaalituesta keskustalle.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän erittäin hyvin tämän kyselytunnin tarkoituksen, koska on esitetty se käsitys, että pääministeri ei vastannut totuudenmukaisesti ed. Gustafssonin vuoden takaiseen kysymykseen. Äsken kerroin, mitä kysyttiin ja miten vastasin. (Ed. Lapintie: Entäs sitten tämän päivän tiedot, voisiko niihin saada vastauksen?)

Nyt ed. Gustafsson tarkoituksella muutti tämän. Ei enää puhunutkaan tämän yhdistyksen tapaamisesta, vaan Nova Groupin tapaamisesta. (Välihuutoja)

Tällä kyselytunnilla vastataan kysymyksiin, ja mikäli olisi esitetty myös tätä Nova Groupia koskeva tapaus, luultavasti silloinkin olisin sanonut, että se pidettiin täällä eduskunnassa, koska tämmöisessä tapaamisessa olin, mutta en sellaisessa tapaamisessa, mitä ed. Gustafsson silloin kyseli, enkä siinä tarkoituksessa. En ollut mukana tämän KMS-yhdistyksen perustamisessa, eikä sitä perustettu sellaisessa kolmikossa, johon ed. Gustafsson vuosi sitten viittasi. (Välihuutoja) Tässä nyt on kaikki se, mitä pystyn tästä asiasta sanomaan.

Mutta liittyen ed. Gustafssonin vuosi sitten esittämään kysymykseen: silloin vastasin, kuten vastasin, ja se on totuudenmukaista.

Puhemies:

Keskustelu on päättynyt.