Täysistunnon pöytäkirja 70/2009 vp

PTK 70/2009 vp

70. KESKIVIIKKONA 17. KESÄKUUTA 2009 kello 10.07

Tarkistettu versio 2.0

3) Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6. päivänä marraskuuta 2008

 

Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä talousvaliokunnan mietintö, johon liittyy monta erikoisvaliokunnan lausuntoa, on kattava asiakirja ja ajankohtaisin asiakirja tällä hetkellä Suomessa, joka tästä ilmasto- ja energia-asiasta on tehty. Tässä yhteydessä, ja teen sen hyvin mielelläni, esitän kiitokset niille kaikille erikoisvaliokunnille, jotka tähän osallistuivat, erityisesti omalle talousvaliokunnalle ja sen valiokuntaneuvokselle Tuula Kulovedelle, joka jälleen tässäkin mietinnössä, kuten kolme vuotta sitten, teki erittäin suuren työn, jossa kaikki asiakokonaisuudet on otettu tähän mietintöön liitteineen.

Tämä mietintö kokonaisuutena ottaen on rakentava, eteenpäin suuntautuva, ja siinä on kompromisseja puolueiden sisällä ja puolueiden kesken, mikä ehkä toimeenpanossa on sitten aika haasteellinen asia. Mutta verrattuna siihen tilanteeseen, joka oli kolme vuotta sitten kesäkuussa, voidaan todeta, että näissä asioissa on menty hyvin paljon eteenpäin, keskustelu on täsmentynyt ja samalla se on tietysti tullut monelta osin myös vaativammaksi. Nämä opposition kolme vastalausetta, jotka tässä ovat, nekin ovat rakentavia poikkeamia hallituspuolueiden hyväksymistä teksteistä.

Tämä on ajanmukainen ja ansiokaskin ilmasto- ja energiastrategiakokonaisuus. Tälle pohjalle voidaan tätä tulevaisuutta rakentaa, johon liittyy ydinvoimahakemusten ratkaiseminen ja muun muassa lisävesivoiman rakentaminen.

Talousvaliokunnan mietinnön ja hallituksenkin strategian lähtökohdat ja tavoitteet ovat olleet kannatettavia. Siinä Euroopan unionin asettamat velvoitteet, ei-päästökauppasektorin päästövähennykset ja uusiutuvan energian osuuden lisääminen, sekä kustannustehokkuus, energiatehokkuus, energiaomavaraisuus ja riittävän kohtuuhintaisen sähkönsaannin turvaaminen ovat olleet keskeisiä asioita.

Valiokunta katsoo, että ilmastotavoitteiden täyttymisen lisäksi tavoitteet ovat omiaan parantamaan Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Niillä on myös positiivinen työllisyysvaikutus. Tämä tämänhetkinen taloudellinen tilanne maailmassa, Euroopassa ja myös Suomessa on ilmasto- ja energia-asioissa myös suuri mahdollisuus.

Uusiutuvan energian kasvavat markkinat ja energiatehokkuuden lisääminen luovat markkinoita myös uudelle teknologialle ja viennille. Valiokunta painottaa velvoitteiden täyttämiseen liittyviä positiivisia vaikutuksia, ja tähän kaikkeen kokonaisuuteen liittyy myös koulutus sen eri tasoilla, yliopistokoulutus ammattikoulutusta myöten ympäri Suomea.

Valiokunta pitää näitä hallituksen tavoitteita, peruslinjauksia, kannatettavina, mutta keinot, joilla näihin päästään, ovat monelta osin avoimia, ja näitähän näissä vastalauseissakin ja asiantuntijalausunnoissa koetetaan tuoda esille. Keskeisimpänä keinona on energiatehokkuuden lisääminen. Energiatehokkuustoimikunnan mietintö antaa tähän hyvän lähtökohdan.

Taloudellinen tila ja erityisesti metsäteollisuuden tuotannon supistukset luovat sekä uusia haasteita uusiutuvan energian velvoitteen täyttämiselle että epävarmuuden energiankulutuksen tulevasta kehityksestä. Valiokunta arvioi, että sähkön osuus energian kokonaiskulutuksesta saattaa tulevaisuudessa kasvaa. Tämä on se asia, josta käytiin ja varmasti täälläkin tullaan käymään keskustelua, mikä tulee olemaan sähkön ja sen kulutuksen osuus. Nykyinen, selonteon jälkeen merkittävästi muuttunut tilanne edellyttää, että hallitus arvioi energian- ja sähkönkulutuksen ennusteen sekä uuden sähköntuotantokapasiteetin tarpeen uudelleen esimerkiksi ydinvoimalupahakemusten käsittelyn yhteydessä, kuten hallituspuolueitten sopimuksen mukaisesti mietintöön kirjattiin. Mutta joka tapauksessa nähtiin tarpeelliseksi se, että käydään tätä keskustelua ottamalla huomioon, että olemme poikkeuksellisessa tilanteessa, joka saattaa jatkua pitkäänkin, ja sitten on mahdollisuus siihen, että tulee uudenlaisia energiatehokkuuskeinoja ja uudenlaisia sähköä kuluttavia mahdollisuuksia siihen, että asioita voidaan hoitaa toisinkin, mutta siinäkin tarvitaan sähköä. Mikä tämä kokonaistilanne tulee olemaan, se on se asia, johon tarvitaan varmasti yhteistyötä.

Sitten nämä tuet ja insentiivit. Valiokunta ei ole ottanut kantaa yksittäisiin insentiiveihin vaan todennut ne perusperiaatteet, joihin tulee kiinnittää huomiota tukimuotoja ja velvoitteita harkittaessa, muun muassa kustannustehokkuus, teknologiariippumattomuus, yhteisvaikutukset ja vaikutusanalyysit ja niiden avoin julkituominen.

Suomellehan tämä energia-asia on erittäin tärkeä, koska kaksi kolmasosaa energiasta on tuontienergiaa. Tässä mielessä kaikki keinot siihen, että me pääsisimme entistä suurempaan omavaraisuuteen, ovat tärkeitä, ja tähän liittyy olennaisena osana se valiokunnan mietinnön lähtökohta, kuten kolme vuotta sittenkin, että Euroopan unionin pitäisi maailmassa olla se johtava taho, joka vie näitä asioita eteenpäin. Senhän Euroopan unioni on omaksunutkin, ja monissa eri yhteyksissä, kun näitä yhteisiä tilaisuuksia on ollut Euroopan unionin puitteissa, todetaan, että Suomi ja Ruotsi, nimenomaan tässä järjestyksessä, ovat näissä kysymyksissä esittäneet hyviä ja kannatettavia tavoitteita Euroopan unionille, ja sitä tässä mietinnössä yritetään tehdä nytkin.

Sitä, miten energian tuotanto ja kulutus kohtaantuvat tai eivät sitten kohtaannu, tässä meidän mietinnössämme on pohdittu ja nähty se, etteivät bruttokansantuotekäyrä ja energiankulutusluvut enää seuraa toisiaan. Tulevan energiatehokkaamman teknologian ja jossain määrin mahdollisesti muuttuvan elinkeinorakenteemme myötä on perusteltua arvioida, että kansantaloutemme kasvun ja energiankulutuksen välinen korrelaatio saattaa vähetä entisestään. Tämä on myös se yksi asia, jota valiokuntien mietinnöissä on tuotu esiin asiana, joka on älyllisestikin hyvä haaste meille kaikille.

Päästöjen vähentämisen pitäisi olla sekä Euroopan unionin toimien että ilmasto- ja energia-strategian päätavoite. Valiokunta on tämän päästöjen vähentämistavoitteen tuonut tavoitteena Euroopan unionin tasollakin ja kotimaisestikin monessa eri yhteydessä esille. Tämän päästöjen kustannustehokkaiden vähentämiskeinojen etsinnän sijasta päätavoitteeksi nousee selonteossakin uusiutuvan energian lisäämisvelvoitteen täyttäminen päästöjen osalta. Tämä uusiutuvien energioitten energian osuus suhteessa päästöjen vähentämiseen ja sen sanominen oli se yksi asia, josta valiokunnassa keskusteltiin pitkäänkin ja päädyttiin tässä mietinnössä olevaan tekstiin.

Talousvaliokunnan mielestä tavoitteet ei-päästökauppasektorin päästöjen vähentämisessä, energian kokonaiskulutuksen kasvun pysäyttämisessä ja kääntämisessä pidemmällä aikavälillä laskuun, energiaomavaraisuuden merkittävä lisääminen ja kohtuuhintaisen sähkönsaannin turvaaminen kaikissa olosuhteissa ovat kunnianhimoiset mutta saavutettavissa olevat tavoitteet. Tämä asiakokonaisuus jo sinänsä on erittäin merkittävä.

Tässä valiokunnan laajassa mietinnössä eräänä taitekohtana tulee olemaan Kööpenhaminan kokous ja siinä olevat mahdolliset uudet velvoitteet niin Euroopalle, maailmalle kuin Suomellekin. Se, miten tavoitteet asetetaan tämän kaikkia maailman valtioita koskevan kokouksen jälkeen, on tässä mietinnössä todellakin otettu uudeksi taitekohdaksi.

Samoiten täällä tuodaan esille metsäteollisuuteen ja rakennemuutokseen liittyvä laaja viimevuotisten tapahtumien ongelmakenttä toteamalla, että paperitehtaitten sulkeminen asettaa merkittäviä haasteita uusiutuvan energian velvoitteen kustannustehokkaalle täyttämiselle. Uusiutuvan energian lisäämisvelvoitteesta on pidettävä kiinni, mutta on oltava valmis uusiin lisää-miskeinoihin. Nykyisessä tilanteessa on aiempaakin tärkeämpää lisätä energiatehokkuutta ja energiansäästöä. Valiokunta katsoo, että energiatehokkuustoimikunnan esitykset antavat tähän hyvän pohjan, kuten aikaisemminkin totesin.

Tähän valiokunnan mietintöön on loppuun tehty kahdeksan eri ponsiehdotusta, joiden käsiala ja muotoilu on hallituspuolueitten. Sen lisäksi tähän valiokunnan mietintöön liittyy kolme vastalausetta, joissa myös on ponsia. Kuten alussa jo totesin, tämä ote on joka tapauksessa eduskunnassa positiivisen rakentava, vaikka näitä poikkeamia on olemassa, koska — tämän saman sanon itse henkilökohtaisesti — ihan sellaista yhtä totuutta näissä, kun mennään yksityiskohtiin, ei ole olemassa. Minusta se on myös yksi totuus tämänhetkisestä tilanteesta. Toivon vilpittömästi, että Suomen eduskunta tässä mietinnössä ja tämän pohjalta pystyy ponnistamaan ilmasto- ja energia-asiassa eteenpäin.

Kimmo Tiilikainen /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen hillintä on noussut kansainvälisen politiikan ytimeen maailmanlaajuisesti. Viimeisimmät tiedot muutoksen etenemisvauhdista ylittävät aikaisemmat arviot. Se haastaa kansainvälisen yhteisön ja yksittäiset valtiot toimimaan entistä ripeämmin päästöjen vähentämiseksi.

Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa hahmotellaan toimet, joilla Suomi vastaa haasteeseen ja samalla täyttää EU:n sitoumukset. Keskustan eduskuntaryhmä korostaa, että kyseessä on vasta suunnan käännös ja alku matkalla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa.

Ilmastopolitiikka ohjaa energiapolitiikkaa. Päästöjen vähentäminen maapallon kantokyvyn tasolle on tärkein tavoite. Se koskee energiantuotantoa, teollisuutta, asumista, liikkumista ja kaikkia yhteiskunnan osa-alueita. On hienoa havaita, että suomalaisilla on runsaasti halua ja valmiuksia esimerkiksi säästää energiaa.

Teollisuuden ja energiantuotannon osalta päästöjen vähennys tapahtuu kustannustehokkaasti EU:n laajuisen päästökaupan kautta. Omilla toimillamme meidän on varmistettava päästöjen vähentäminen 16 prosentilla päästökaupan ulkopuolisilla aloilla. Nämä toimet ohjaavat tulevaisuudessa osaltaan arkipäiväämme, sillä vähennyksiä tarvitaan esimerkiksi lämmityksessä, liikenteessä, jätehuollossa ja maataloudessa.

Arvoisa puhemies! Strategian keskeisin ansio on kokonaisenergiankulutuksen kääntäminen laskuun. Toisaalta fossiilisen energian korvaaminen uusiutuvalla ja energiaomavaraisuutemme lisääminen edellyttävät mittavia investointeja uuteen energiantuotantokapasiteettiin. Yhteiskunnan sähköistyminen merkitsee myös sitä, että sähkön osuus energian kokonaiskulutuksesta kasvaa.

Talouden taantuma ja teollisuuden rakennemuutos ovat pudottaneet erityisesti sähkön kulutusta strategian ennusteista. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä hallituksen onkin arvioitava energian- ja sähkönkulutuksen ennustetta ja uuden tuotantokapasiteetin tarvetta uudelleen esimerkiksi ydinvoimalupahakemusten käsittelyn yhteydessä.

Energiatehokkuuden edistäminen ja energian säästö ovat tärkeitä keinoja strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategian käsittelyn loppuvaiheissa energiatehokkuustoimikunta esitti konkreettisia keinoja energiatehokkuuden parantamiseksi. Toteamme tyydytyksellä, että mahdollisuudet energiatehokkuuden alueella ovat strategiassa alun perin ennakoitua paremmat. Energiatehokkuutta edistäviin toimiin onkin ryhdyttävä ripeästi. Esimerkiksi sähkön ja lämmön yhteistuotantoa on edelleen lisättävä, vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset on saatava kattavammiksi ja energiakatselmuksia on toteutettava entistä järjestelmällisemmin. Motivan rooli on tässä keskeinen myös jatkossa.

Toisin kuin SDP omassa vastalauseessaan väittää, hallitus on huomioinut ilmastotavoitteet koko talouspolitiikassaan sekä edistää energiatehokkuutta ja energian säästämistä. (Ed. Huovinen: Mutta ei riittävästi!)

Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energian osuuden nosto 38 prosenttiin energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä on kova urakka. Haasteen vaativuutta lisää se, että suljettujen sellutehtaiden mukana bioenergian tuotanto on alentunut ja uusiutuvan osuus energian loppukulutuksesta on laskenut noin 1,5 prosenttiyksikköä. (Ed. Kankaanniemi: Näin on käynyt!) Tarvitsemme ravakasti lisää bioenergiaa metsistä, tuulisähköä, biokaasua, maalämpöä, vesivoimaa ja peltoenergiaa sekä jätteiden hyödyntämistä energiantuotannossa.

Ministeri Pekkarinen onkin pannut tuulemaan. Jo kuluvana vuonna on myönnetty lähes 70 miljoonaa euroa uusiutuvan energian investointiavustuksiin. (Ed. Huovinen: Onko se paljon tai riittävästi?) Investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon ovat myös hyvä keino lievittää taloustaantumaa. Keskustan ryhmä vaatiikin, että syksyn lisäbudjetissa on lisättävä valtuuksia investointiavustusten myöntämiseksi uusiutuvan energian hankkeisiin. (Ed. Kangas: Mikä on se hintalappu?)

Syöttötariffien käyttöönotto antaa ensi vuodesta lukien vahvan sysäyksen tuulivoiman ja biokaasun tuotannolle ja edelleen lisää energiainvestointien elvyttävää vaikutusta. Metsät tarjoavat suurimman mahdollisuuden lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Metsäteollisuuden yhteydessä tapahtuva tuotanto pitää säilyttää. Metsiemme kasvu antaa kuitenkin mahdollisuuden lisätä metsähakkeen käyttöä jopa 15 miljoonaan kuutioon nykyisestä 4 miljoonasta kuutiosta.

Metsäenergian lisäystavoitteen saavuttaminen edellyttää Kemera-avustusten lisäämistä ja liikenneverkoston kunnon parantamista ja logistiikan kehittämistä niin maalla kuin vesiväylillä. Keskustan eduskuntaryhmä on valmis myös uusiin metsäenergian edistämistoimiin, jos metsähakkeen käyttö ei muutoin kasva riittävän nopeasti.

Puubiomassasta voidaan valmistaa myös biodieseliä liikenteeseen tai lämmitysöljyksi. Biodieseltuotanto voi olla merkittävä uuden metsäteollisuuden kasvuala. Kehityksen vauhdittamiseksi pitääkin harkita uusiutuvan liikennepolttonesteen 10 prosentin osuuden tavoitteen nopeuttamista.

Turpeen käyttöä energiantuotannossa puoltaa omavaraisuuden lisääminen ja huoltovarmuuden parantaminen. Turpeen käyttöä tulee edistää liikennepolttonesteiden tuotannossa ja yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa ympäristövaikutukset huomioon ottaen. (Ed. Pentti Oinonen: Juuri näin!)

Arvoisa puhemies! Kunnianhimoiset ja välttämättömät energiatavoitteet avaavat Suomelle paljon mahdollisuuksia. Uuden teknologian kehittäminen ja rakentaminen parantaa työllisyyttä ja luo yrittämisen edellytyksiä. Hajautettu energiantuotanto edistää työllisyyttä koko Suomessa. Kyse on merkittävästä aluepoliittisesta piristysruiskeesta.

Hallituksen on edelleen panostettava energia- ja ympäristöteknologian tutkimukseen ja kehitykseen, jotta mahdollisuudet muuttuvat todeksi. Kohtuuhintaisen energian saanti on merkittävä teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Siksi tuotantokapasiteettia tarvitaan lisää ja samalla tarvitaan lisää kilpailua sähkömarkkinoille. (Ed. Kankaanniemi: Miten ydinvoima?)

Sähköverkon toimivuus on keskeinen yhteiskunnan palvelu. Keskustajohtoisen hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasikin eilen aivan perustellusti, että valtio hankkii Fin-gridin osake-enemmistön. Tämä on turvaamassa sitä, että kantaverkko säilyy omissa käsissämme.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmän mielestä Suomen on toimittava aktiivisesti niin EU:n sisällä kuin esimerkiksi suhteessa Venäjään kansainvälisen ilmastosopimuksen saavuttamiseksi joulukuussa. Tässä luotamme ja uskomme ministeri Lehtomäen panokseen. Kun kansainvälinen ilmastosopimus saavutetaan, merkitsee se samalla suurella todennäköisyydellä meille entistä vaativampia tavoitteita.

Keskustan ryhmä on valmis ottamaan myös vaativammat haasteet vastaan. (Puhemies: 7 minuuttia!) Haluamme nopeuttaa hallituksen hyvään vauhtiin päässyttä työtä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja samalla elvyttää Suomen taloutta ilmastomyönteisillä investoinneilla.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen kaltaisten vakaiden teollisuusmaiden tulee olla eturintamassa ilmastotoimien toteuttamisessa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä irtisanoutuu ilmastonmuutosta vähättelevistä lausunnoista ja peräänkuuluttaa kattavan, kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamista. Nopeat liikkeelle lähtijät voivat hyötyä uusista markkinoista, joita väistämättä syntyy muun muassa uusiutuvan energian käytön ympärille sekä energiatehokkuutta parantaville ratkaisuille. Uusia innovaatioita tarvitaan maailmanlaajuisesti, siksi t&k-toimintaa on tuettava voimakkaasti.

Valtioneuvoston selonteko pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiasta linjaa ne keinot, joilla Suomi parantaa energiatehokkuutta, vähentää päästöjään ja lisää uusiutuvan energian osuutta EU:n vaatimaan 38 prosenttiin asti. Strategian toimia tullaan tarkentamaan ja voimistamaan toimintaympäristön muutosten mukaan esimerkiksi silloin, jos EU:n päästötavoitteet tiukentuvat joulukuussa Kööpenhaminan ilmastokokouksen seurauksena.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä ilmasto- ja energiapäätöksissä on otettava ensisijaisesti huomioon päästövähennysten saavuttaminen, koska se on ainoa keino todella hillitä ilmastonmuutosta. Samalla on pyrittävä huolehtimaan mahdollisimman kohtuuhintaisesta energian saannista sekä kuluttajille että elinkeinoelämälle. Näin pystymme luomaan maahamme uusia investointeja ja työpaikkoja.

Talouden taantumassa ilmastotoimet on sovitettava yhteen työllisyyden ylläpitämisen kanssa. Elvytystoimet kannattaa kohdistaa niihin kohteisiin, jotka jatkossakin auttavat Suomea ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, kilpailukyvyn ylläpitämisessä ja uusien menestystuotteiden luomisessa.

Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkitys on kasvanut taloudellisen epävarmuuden myötä. Tuontisähkön hinta ja varsinkin saatavuus voivat muuttua radikaalistikin lyhyessä ajassa. Sähköntuotannossa Suomella on hyvät mahdollisuudet parantaa omavaraisuutta. Energiankäyttöä on suunnattava fossiilisista polttoaineista päästöttömästi tuotettuun sähköön, mikä mahdollistaa suuret päästövähennykset.

Sähköä voidaan tuottaa päästöttömästi uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla. Hajautetun ja monipuolisen energiantuotannon rinnalla tarvitaan myös suurempia yksiköitä, jotka tuottavat energiaa kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti ilman tukia.

Arvoisa puhemies! Uusiutuva energia on mahdollista tuottaa kotimaisista raaka-aineista, mikä auttaa työllisyyden ylläpitämisessä. Suomen suuret turvevarat auttavat omavaraisuuden vahvistamisessa.

Uusiutuvan energian lisäämisessä on lähdettävä liikkeelle markkinaehtoisesti kannattavimmilla energialähteillä. Näitä ovat vesivoiman tehonkorotukset, puun tarkempi käyttö, lämpöpumput sekä jätteiden energiasisällön hyödyntäminen. Lisätoimia on mahdollisuus tehdä matkan varrella, kun nähdään, miten energian hinta, uusiutuvien energialähteiden hyödynnettävyys sekä siihen tarvittava teknologia kehittyvät.

Metsähakkeen ja energiapuun käyttöä on lisättävä voimakkaasti, mikä luo uusia mahdollisuuksia erityisesti haja-asutusalueille. Tämän lisäksi on hyödynnettävä metsäteollisuuden tuotantoprosesseissa syntyvä jätepuu, jäteliemet, kuoret ja puru bioenergiana.

Puurakentamisessa on paljon vientipotentiaalia, ja se on myös ilmaston kannalta erittäin suositeltavaa, sillä puutuotteet sitovat hiiltä pitkäksi aikaa.

Tuulivoiman kapasiteetti nostetaan nykyisestä reilusta 100 megawatista 2 000 megawattiin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä korostaa, että Tuuliatlaksen tulokset ja tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset on otettava tarkkaan huomioon, jotta hyvää asiaa ei pilata voimaloiden taitamattomalla sijoittamisella. Lisäksi sähköverkkoamme on vahvistettava näiden uusien voimantuotantomuotojen lisääntyessä.

Suomalaista yhteiskuntaa on ohjattava vähähiilisyyttä kohti. Ohjauskeinojen, kuten investointitukien ja syöttötariffien, tulee palvella sekä ilmastoa että taloutta. Tärkeää on, että ohjauskeinot valitaan siten, että ne todella vähentävät päästöjä, ovat kustannustehokkaita ja erityisesti teknologianeutraaleja eivätkä vääristä markkinoita. Metsä on edelleen meille suomalaisille tärkeä kivijalka. Siksi puun energiankäyttöä on tuettava kohdennetusti siten, että tuki edistää myös metsänhoidollisia tavoitteita.

Hallitus on jo aloittanut ekologisen verouudistuksen, jossa verotuksen painopistettä siirretään ympäristö- ja kulutusveroihin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee vero-ohjauksen käyttöä siten, että vähäpäästöiset vaihtoehdot tulevat yhä kannattavammiksi. Erinomainen esimerkki tästä on jo toteutettu autoveron porrastus päästöjen mukaan.

Arvoisa puhemies! Säästetty energia on ilmaista energiaa. Asuinalueiden on tukeuduttava olemassa olevaan infrastruktuuriin ja kaukolämpöön tai kehitteillä oleviin energianeutraaleihin ratkaisuihin sekä kaavoituksessa että rakentamisessa. Haja-asutusalueilla energiatehokkuutta parantaa esimerkiksi talokohtainen uusiutuvan energian käyttö.

Rakennuksille, koneille ja sähkölaitteille on luotava yhä tiukentuvat energiatehokkuuden vaatimukset. Kokoomuksen kannattamiin energiatehokkuutta parantaviin toimiin kuuluu muiden muassa liikenteen siirtyminen sähkö-, hybridi- ja biopolttoainetta käyttäviin autoihin. Joukkoliikenteen kehittäminen ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen tuovat oman osansa päästövähennyksistä.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet ovat niin suuria, ettei meidän kannata hylätä mitään päästöttömiä vaihtoehtoja ideologisista syistä. Haasteita ei myöskään ratkaista pelkästään aluepoliittisilla tulonsiirroilla tai vastakkainasettelulla rikkaiden ja köyhien välillä. Tuloksia saadaan kaikkien suomalaisten yhteisillä ponnistuksilla tämän kansallisen ja globaalin ongelman ratkaisemiseksi.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää valittuja ilmasto- ja energiapoliittisia linjauksia valtaosin hyvinä. Kokoomuksen painopiste ilmasto- ja energiapolitiikassa on päästöttömyys. Toimenpiteet on punnittava siten, että ne ovat kustannustehokkaita ja mahdollisimman markkinaehtoisia sekä ennen kaikkea aidosti päästöjä vähentäviä. Näin Suomi voi torjua ilmastonmuutosta tehokkaasti, toimia ilmastopolitiikan ja teknologian edelläkävijänä ja luoda uutta työtä ja hyvinvointia.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on alkanut, ja tiedemiehet ovat kiristäneet arvioitaan ilmastokriisin etenemisestä. Vaikutukset ovat nähtävissä: jää- ja lumipeitteet ovat jo kaventuneet, merenpinta on jo noussut, säätilan ääri-ilmiöt ovat jo lisääntyneet. Maanviljely vaikeutuu, ihmisten terveyttä uhkaavat tekijät lisääntyvät, eläin- ja kasvilajeja kuolee, ekosysteemit ja luonnon monimuotoisuus ovat uhattuina. Lista jatkuu.

Tämä sali on kuitenkin poliittisten eikä tieteellisten puheenvuorojen paikka. Miten me kansalaisilta vastuun saaneet torjumme ilmastonmuutosta? Kyse ei ole siitä, mitä voisimme tehdä, vaan mitä teemme.

Hallitus on ollut selonteossaan monisanainen. Selonteko piti saada eduskuntaan viime keväänä, sitten kesän jälkeen, ja lopulta se saatiin joulun alla. Siltikin se on täynnä yleisesti tunnettuja mahdollisuuksien listoja, joista monia on laitettu työryhmien selvitettäviksi ja lykätty edelleen eteenpäin. Jatkoselvityksessä oleviin asioihin eduskunnan on ollut mahdotonta ottaa kantaa. Eduskunta päättääkin tässä yhteydessä, että "päästöjen vähentäminen tulee toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti avoimiin kustannuslaskelmiin perustuen".

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii tahtoa muuttaa energia- ja kasvupolitiikkaamme sekä kulutustapoja. Hallituksen ilmastopoliittinen selonteko ei sisällä vaadittuja päätöksiä. Käsittelemme selvästi kompromissien kompromissia. Monet oikean suuntaiset tavoitteet jäävät kierrätettäväksi paperiksi, kun toteutustapa on auki ja rahoitus suunnittelematta.

Hallituksen sitoutumattomuuden puute näkyy talousarvioista, lisäbudjeteista ja kehysmenettelystä ja äskeisestä pääministerin antamasta talouskatsauksestakin. Ilmastonmuutoksen torjunta on totaalisesti unohdettu hallituksen talousasiakirjoissa. Hallituksen toimet eivät leikkaa päästöjä riittävästi, eivätkä ne toteuta kestävän kehityksen linjaa. Hallitus ei ole budjeteissaan tähän asti panostanut eikä tulevien vuosien budjettikehyksissäkään ole panostamassa riittävästi ilmastotavoitteiden toteuttamiseen. Sanoja riittää, tekoja ei näy.

Arvoisa puhemies! Hallituksella olisi ollut hyvä tilaisuus tämän selonteon yhteydessä linjata uutta talouskasvun suuntaa kestävään vihreään talouskasvuun ja päästöjä aidosti leikkaavaan suuntaan. Toisin on käynyt. Suomen hallitus ei edes uskalla arvioida oman elvytyksensä ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Meno muualla maailmassa on toisenlaista. (Ed. Matikainen-Kallström: Päinvastoin!) Yhdysvalloissa talouskriisiä korjataan edistämällä nimenomaisesti vihreää talouskasvua. Euroopassakin Saksa viherelvyttää liki 20 prosentilla elvytyspanoksista. (Ed. Kankaanniemi: Suomen vihreät eivät tee sitä!)

Energiansäästö on halvin ja nopein keino päästötavoitteiden kiristymisen toteuttamisessa. Julkisen rakentamisen tukeminen taloustaantuman aikana on järkevää. Vihreää kasvua saadaan sillä, että valitsemme oikein, mitä rakennamme ja mitä kulutamme. Ilmastonmuutoksen torjumisen aikana viherelvyttäminen on ehdottomasti järkevää. Meidän kannattaisi keskittyä niihin aloihin, joilla maailmalla on kysyntää. Toimia kannattaa tehdä yritysmaailman kanssa yhdessä, sillä sieltä löytyy suomalaista osaamista, vientipotentiaalia ja, mikä tärkeintä, työpaikkoja.

Suomalainen metsäteollisuus on maailman kärjessä muun muassa energiaosaamisessa ja metsäbiomassan käsittelyssä. Yrityksemme hallitsevat alan markkinoita. On pöyristyttävää, jos tehtaiden alasajon jälkeen seurauksia tarkasteltaisiin vain vähenevänä sähköntarpeena. Metsäteollisuuden ja metsäsektorin huippuosaamisen on jatkossakin oltava kansainvälistä kärkeä. Ala on tärkeä uusiutuvan energian tuottaja ja käyttäjä. Metsäteollisuuden toimintaedellytysten ja kehitysmahdollisuuksien turvaamiseksi sen kohtuuhintaisen energian ja raaka-aineiden saanti on turvattava. Alan kilpailukyvystä tulee huolehtia verouudistuksissa, ja Temmin tulee tarkastaa jäykät tukimekanisminsa kriisien estämiseksi.

Arvoisa puhemies! Kiinteistö- ja rakennusalalla on merkittävä rooli energiatehokkuuden lisäämisessä. Kiinteistöissä kuluu noin 40 prosenttia kaikesta energiastamme, ja liikenne mukaan lukien käytetyn energian määrä nousee jo puoleen. Valitettavasti esitetyt toimet näiden sektorien kohdalla eivät riitä. Hallitus ei tee Suomesta kansainvälisesti johtavaa energiatehokkuuden maata, vaikka siihen selonteolla sanallisesti pyritään.

Koska koko maamme rakennuskannasta uusiutuu vuosittain vain noin sadasosa ja sataa vuotta emme vain voi odottaa, energiatehokas korjausrakentamisen on keskeisessä asemassa. Rakentaminen työllistää. Myös lisäkoulutus energiakorjauksiin tulisi aloittaa heti. Korjausrakentamisella energiaa säästävät ja päästöjä vähentävät toimet tuottavat kestävää vihreää kasvua. Työttömiä rakennusmiehiä ja energiakorjauksia odottavia rakennuksia on kuitenkin paljon. Tämä osoittaa epäonnistunutta politiikkaa.

Joukko- ja raideliikenteen kilpailukykyä pitää vahvistaa. Joukkoliikenteen lippujen hintojen on oltava houkuttelevia, muuten ei yksityisautoilu vähene. Kevyen liikenteen mahdollisuuksia tulee parantaa erityisesti taajamissa. Ajoneuvoista on kehitettävä vähäpäästöisiä. Uusiutuvien polttoaineiden direktiivi EU:ssa mahdollistaa myös sähköauton käytön edistämisen biopolttoaineiden lisäksi. Ei pidä olla liian muutosvastainen. Autokanta ehtii uusiutua lähes kokonaan jo tämän selonteon strategian aikana. Suomen on tosissaan tarkasteltava sähköautojen tarjoama päästövähennyspotentiaali.

Jos tänään taas elää kaupunkilegenda, että tämä hallitus on panostanut joukkoliikenteeseen ja ratoihin, totuus on toinen. Tiet voittavat kilvan määrärahoista suhteessa ratoihin, kun tarkastellaan ylläpitoa. Perustienpitoon käytetään yli 500 miljoonaa, ratoihin noin 300. Joukkoliikenteen määrärahoja pienten ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteessä on alennettu liki 20 prosenttia. Ei kannata pitää meteliä siitä, että 5 miljoonaa annettiin suuriin kaupunkeihin. Se yksin ei riitä.

Sosialidemokraattien mielestä myös ilmasto- ja energiapolitiikassa ihmisten perusoikeuksille on annettava tärkeä asema. Jokaisella tulee olla oikeus puhtaaseen luontoon, terveelliseen, saasteettomaan ilmaan, vesistöön ja maaperään sekä oikeudenmukaiseen osuuteen luonnonvaroista, toimeentulosta ja taloudellisen kasvun mahdollisuuksista.

Ilmastonmuutoksen ja sen torjunnan aiheuttamien kustannusten ja rasitusten jakaminen pitää tehdä oikeudenmukaisella tavalla. Toimien sosiaaliset vaikutukset pitää huomioida. Muuten meillä ei ole pienintäkään mahdollisuutta saada ihmisiä sitoutumaan muutokseen. Tähän oleellisen tärkeään asiaan hallitus ei selonteossa kiinnittänyt huomiota. (Ed. Kankaanniemi: Ei ollenkaan!) Kun toimia aletaan toteuttaa, tulemme tarkastelemaan niitä myös oikeudenmukaisuuden kannalta.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit olivat aktiivisesti talousvaliokunnassa yhteistyössä tekemässä mietintöä. Sen vuoksi voimme yhtyä monilta osin eduskunnan kannaksi esitettyihin energiapolitiikan linjauksiin. Talousvaliokunnassa kirjasimme mietintöön, että Suomen tulee olla aktiivisesti mukana muokkaamassa EU:n sääntelyä siten, että se ottaa kansalliset tarpeemme huomioon. Asiantuntijakuulemisissa esitettiin huoli siitä, että omilla viestinviejillämme Brysseliin ei ole yhteistä käsitystä Suomen linjoista. Valiokunta edellyttääkin, että Suomi linjaa kattavammin näkemyksensä sähkömarkkinoiden integraation etenemistavasta kansalliset intressit huomioiden.

Uusiutuvan energian lisääminen edellyttää sekä uutta teknologiaa, poliittisia päätöksiä että rahoitusratkaisuja. Esimerkiksi tuulivoimapotentiaalia ei ole hyödynnetty tarpeeksi ja puun käyttöä tulee lisätä harkitusti. Mietinnössä koko valiokunta katsoi, että syöttötariffin, investointitukien sekä mahdollisten vihreiden tai valkeiden sertifikaattien vaikutuksista (Puhemies: Aika!) tulee saada vielä selkeät vaikutusanalyysit ennen lopullista päätöksentekoa.

Arvoisa puhemies, lopuksi: Windfall-vero tulisi asettaa jo nyt. Hallituksen esitys, ei nyt vaan vuoden päästä, ei ole perusteltu. Jäteveron tulee kohdella tasavertaisesti myös yksityisiä kaatopaikkoja, ja pakkausvero tulee ottaa käyttöön.

Sanat eivät riitä, me tarvitsemme tekoja. Tekojen tuloksellisuutta arvioimaan tarvitsemme asiantuntijoiden muodostaman ilmastopaneelin, joka raportoi päästöt vuosittain. Se olisi rehellistä, kun punnitsemme ohjauskeinoja ja energiantuotantovaihtoehtoja. Ilmastopaneelin työtä voi hyödyntää, kun arvioimme ilmastolain soveltuvuutta Suomeen.

Kohtuuhintaista sähköä tarvitaan jatkossakin Suomen palkkatasolla, kun sitoudutaan (Puhemies: Aika on mennyt!) kilpailukykyisen ja työllistävän toimintaympäristön rakentamiseen. — Varmaan seuraavassa puheenvuorossa esitetään sitten tämä lausuma, joka jäi esittämättä.

Annika Lapintie /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen otsikoinut tämän puheenvuoroni: "Hallituksen epätoivotalkoot."

Hallituksen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa ollaan esittävinään keinot EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteisiin pääsemiseksi. Siinä asetetaan myös ensimmäistä kertaa tavoite ja aikataulu energiankulutuksen kääntämiseksi laskuun sekä laajennetaan uusiutuvan energian tukea muun muassa syöttötariffijärjestelmän avulla. Siihen tämän paperin ansiot jäävätkin, ja nekin ovat näennäisiä.

Hallituksen ratkaisuesitykset sen sijaan ovat vaatimattomia tai puuttuvat kokonaan. Strategiassa nojataan yksinomaan ydinvoiman lisärakentamiseen. Hallituksen energiastrategia on pelkistäen: ydinvoimaa, ydinvoimaa ja sitten pikkaisen sokerina jotakin muuta. Tällainen selonteko ei voi toimia tiekarttana EU:n ilmastotavoitteiden toteuttamisessa, saati että sillä voitaisiin saavuttaa ne kasvihuonekaasujen vähennykset, joita uusin ilmastotieto edellyttäisi.

Uusimmat tutkimustiedot viittaavat siihen, että hiilidioksidipäästöt ovat lisääntyneet selvästi aiemmin ennakoitua nopeammin. Teollisuusmaiden tulee asettaa vuoden 2020 vähennystavoitteeksi vähintään 35—45 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna, ja tähän hallitus ei ole valmis.

Hallituksen strategia vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta vain 5 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi kuudennen ydinvoimalan oletetaan leikkaavan päästöjä 15 prosenttia. Hallituksen lupailema 20 prosentin vähennys perustuu siis yksinomaan siihen, että rakennetaan 1 600 megawatin ydinvoimala. Strategiasta ei ilmene, kuinka edes tämä 5 prosentin leikkaus toteutuu. Aikooko hallitus ajaa alas ydinvoimaa vastaavan määrän kivihiilivoimaa? Tohdin epäillä.

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia onkin ydinvoiman lisärakentamisen strategia. Mitä korkeammalle lopullinen kansainvälinen päästövähennys nousee, sitä enemmän ydinvoimaa tuottaa tämä strategia. Ydinvoimaan nojaaminen tukahduttaa uusiutuvan energian innovaatiot ja kasvun. Hallitus torjuu ilman saastumista kuin koira, joka jahtaa häntäänsä pyörimällä ympäri vauhdikkaasti, mutta täysin tuloksettomasti.

Arvoisa puhemies! Eduskunnalle on tehty kaksi lakialoitetta ilmastolaiksi, joka tekisi päästövähennyksestä valtioneuvoston lakisääteisen velvoitteen. Olen itse näistä toisen aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, ja toisen on ed. Tanja Karpela.

Ilmastolaki velvoittaisi vuotuiseen 5 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähennykseen ensi vuodesta alkaen. Tällöin vuoden 1990 tasoon verrattuna vähennys vuoteen 2020 mennessä olisi lähes 40 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä lähestyttäisiin jo 90:tä prosenttia. On valitettavaa, että eduskunnan ympäristövaliokunta ei ole ottanut ilmastolakialoitteita käsittelyynsä.

Hallituksen elvytystoimet eivät ole sisältäneet selvää kannustusta energian käytön tehostamiseen ja energia-alan innovaatioihin. Työ- ja elinkeinoministeriön mietinnön mukaan energiaa voitaisiin säästää enemmän kuin kaikki Suomen ydinvoimalat tuottavat.

Kokoomus säästää mielellään jokaisen mahdollisen euron ja sentin ihmisten toimeentulosta ja terveydestä. Sen sijaan energiaa kokoomus ei halua säästää.

Uusiutuvan energiantuotannon tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi syöttötariffia sekä bioenergialle että tuulella tuotetulle sähkölle. Hallitus asettaa etusijalle turpeen, joka on saastuttava ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Hallituksen ilmastotalkoista tulikin epätoivon talkoot. Kuinka liikenteen päästöt voi saada alas kymmenessä vuodessa, jos metron saaminen Espooseen kestää puoli vuosisataa? Missä ovat ne toimenpiteet, joilla omakotitalojen lämmitysjärjestelmät saadaan vaihdettua? Hollannissa korjataan julkisella rahalla 2,4 miljoonaa vanhaa rakennusta energiatehokkaammiksi. Talouslaman aikana juuri tämä on oikeaa politiikkaa. Myös Suomessa on energiatehokkaan rakentamisen huippuosaamista. Miksi osaamista ei hyödynnetä?

Energiayhtiöiden ansiottomien windfall-voittojen leikkaamisessa ei ole edetty. Niitä voittoja tulisi käyttää energiatehokkuuden edistämiseen ja uusiutuvien energialähteiden kehittelyyn ja rakentamiseen. Fortum on sen sijaan sijoittanut voittojaan riskipeliin Venäjällä Uralin ja Länsi-Siperian alueella.

Ydinvoimalla, turpeella ja autoliikenteellä näyttää Suomessa olevan valtiollinen suojeluspyhimys. Autoveroale ohjaa ostamaan yhä uusia yksityisautoja, ja turvevoimalle taataan hyvä hinta. Vastaavaa tärkeää etua eivät jostain syystä saa rautatiet, uusiutuva energia tai matalaenergiarakentaminen.

Tanskassa tuulivoimateollisuus työllistää yli 20 000 ihmistä. Suomen ydinvoimauskoinen hallitus valitsee toisen tien ja tekee maastamme ydinjätteen hautausmaan. Mitä jää perinnöksi kokoomuksen, keskustan ja vihreiden epätoivon talkoista? Lastemme perintö ei olekaan maa vaan hautausmaa.

Arvoisa puhemies! Tekoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan vasemmistoliiton mielestä juuri nyt eikä ensi viikolla. Tekojen on myös oltava riittäviä täyttämään uusimpien hiilidioksidipäästöjä koskevien havaintojen edellyttämät vähennykset, jotta vältettäisiin näköpiirissä oleva katastrofi.

Ehdotan, että eduskunta hyväksyy näin kuuluvan kannanoton: "Eduskunta ei hyväksy valtioneuvoston esittämän pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian lähtökohtaa lisäenergian tarpeeseen vastaamisesta ydinvoimaa lisäämällä. Eduskunnan mielestä tämä ei ole oikea tapa vastata ilmastonmuutokseen ja energian lisätarpeen kattamiseen. Siksi eduskunta katsoo, että hallitus pyrkiessään ratkaisemaan energiahaasteet lisäämällä ydinvoimaa on epäonnistunut ilmasto- ja energiapolitiikassaan."

Janina Andersson /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ärade talman! Olisipa ed. Lapintie istunut talousvaliokunnassa eikä ed. Kangas, olisi ollut niin mukavaa.

Tämä ilmasto- ja energiastrategia on vasta alkusoittoa ja tulee tiukentumaan pian merkittävästi. Tutkijoiden viesti ilmastokriisistä on muuttunut vuosi vuodelta huolestuttavammaksi. EU:kin voi joutua tiukentamaan 30 prosentin päästövähennystavoitettaan. Vuosisadan puoliväliin mennessä Suomen päästöt on saatava lähemmäs nollaa. Suomen olisi nyt syytä katsoa pidemmälle ja varautua nopeammassa aikataulussa päästövähennyksiin. Tavoitteen kiristäminen vähitellen on helpompaa ja halvempaa sekä tukee viherkaulustyöpaikkojen syntyä, toisin kuin äkillinen korjausliike myöhäisemmässä vaiheessa. Vihreä eduskuntaryhmä odottaakin innokkaasti syksyllä eduskuntaan tulevaa ilmasto- ja energiapoliittista tulevaisuusselontekoa. Mutta mitä uutta talousvaliokunnan mietintö tuo hallituksen laatimaan strategiaan? Mielestäni eduskuntakäsittelyn yhteydessä kolme tärkeää asiaa on noussut esille.

Ensinnäkin se, että energian- ja sähkönkulutusennusteet ovat ylimitoitettuja. Hallituksen strategiassa todetaan, että tavoitearvoja voidaan tarkistaa, jos EU:n Suomelle esittämät velvoitteet tai keskeiset olosuhteet muuttuvat olennaisesti. Sähkönkulutus on nyt laskenut talouden taantuman ja teollisuuden rakennemuutoksen takia vuoden aikana enemmän kuin koskaan kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Se on laskenut Loviisan toisen ydinreaktorin tuotannon verran tai viidentoista Vuotoksen tuotannon verran. Tämä lasku alkoi jo ennen taantumaa. Onkin siis loogista, että valiokunta edellyttää hallitusta arvioimaan uudelleen energian- ja sähkönkulutusennusteet niin, että nämä toimintaympäristömuutokset otetaan huomioon. Tämä esimerkiksi ydinvoimalupahakemusten käsittelyn yhteydessä.

Toiseksi, selluteollisuuden tuotannon aleneminen vaikuttaa voimakkaasti Suomen uusiutuvan energian osuuden tavoitteen saavuttamiseen. Tämän takia talousvaliokunta edellyttää hallitusta edistämään uusiutuvan energiantuotantotavoitteen toteutumista lisäämällä esimerkiksi Kemera-rahoitusta ja investointitukia. Hallitus myös alustavasti on linjannut syöttötariffeja sekä biokaasulle että tuulivoimalle. Syöttötariffit ja tienkäyttömaksut on kansainvälisesti todettu monissa tapauksissa vaikuttavimmiksi yksittäisiksi ohjauskeinoiksi. Vihreä eduskuntaryhmä kannattaakin syöttötariffien laajentamista metsäenergiaan ja rohkaisee hallitusta toimimaan aktiivisesti, jotta tienkäyttömaksut saataisiin käyttöön. Meidän on siirryttävä enenevässä määrin biokaasun käyttöön sekä Itämeren rehevöitymisen että ilmastonmuutoksen takia. Jokaisessa kylässä pitäisi olla biokaasulaitos, jossa tehdään vaikkapa lannasta ja yhdyskuntalietteestä lämpöä ja sähköenergiaa sekä kierrätysravinteita pelloille. Näin saataisiin hajautettu energiantuotantojärjestelmä, samalla kun vähennettäisiin maanviljelijöiden tarvetta ostaa yhä kallistuvia kemiallisia lannoitteita.

Ärade talman! Genom att producera biogas av dynga kan vi både minska övergödningen av Östersjön och öka produktionen av förnyelsebar energi. Förutom själva biogasverket skulle vi också behöva en satsning på rör för en flexiblare transport av gasen. Största energieffekten av biogas får man när man använder den som bränsle i trafiken. Jag hållet helt med ledamot Tiilikainens analys över förnyelsebar energi i Finland och speciellt med hur mycken flis vi skulle kunna använda i Finland.

Arvoisa puhemies! Kolmanneksi, meillä on nyt realistisemmat tiedot energiatehokkuuden ja energiansäästön mahdollisuuksista kuin hallituksella oli strategiaa kirjoitettaessa. Tästä pitää kiittää energiatehokkuustoimikuntaa, joka on saanut työnsä valmiiksi. Sen toimilla tähdätään 5 terawattitunnin sähkönkulutuksen säästöön vuoteen 2020 mennessä. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen mukaan energiatehokkuudella voidaan saavuttaa merkittävät vuotuiset säästöt, joiden arvo on lähempänä miljardia kuin puolta miljardia euroa. Toimikunnan ehdotuksia pitää nyt vaan toteuttaa. (Ed. Tennilä: Mikäs se teidän kantanne ydinvoimaan on?) — Tulee aivan kohta. — Siksi talousvaliokunta edellyttääkin hallitusta edistämään energiatehokkuutta ja energiansäästöä (Ed. Tennilä: Aika loppuu todennäköisesti!) esimerkiksi rakentamisessa ja liikenteessä sekä kotitalouksissa veropolitiikan, muun lainsäädännön, ohjeistuksen, tiedotuksen ja erilaisten muiden edistämiskeinojen avulla. On myös hyvä, että mietinnössä nostetaan esille kuluttajien ohjaus ja reaaliaikaiset sähkönkulutusmittarit, koska meillä kaikilla on paljon parannettavaa energiatehokkuudessamme.

Ympäristövaliokunta, vaikka ei voinut asiaa käsitellä, kuitenkin toteaa, että jatkossa tulee selvittää ilmastolakityyppisen instrumentin hyötyjä ja haittoja ilmastoenergiastrategian toteuttamiskeinona. Vihreän eduskuntaryhmän mukaan onkin syytä tarkastella, ovatko strategiat ja niiden päivitykset yksin riittävän tehokas ohjauskeino vai tarvittaisiinko niiden rinnalle sitovampaa ohjausta. Kannatamme ilmastolakia, joka viitoittaa ilman epäselvyyksiä sekä lyhyen, keskipitkän että pitkän aikavälin tavoitteet. (Ed. Huovinen: Miksi te ette hallituksessa toimi sen puolesta?)

Arvoisa puhemies! Ja ed. Tennilä! Vihreä eduskuntaryhmä ei kannata ydinvoiman lisärakentamista. Hallituksen ilmastoenergiastrategia korostaa, että periaatepäätöstä harkittaessa lähdetään siitä, ettei ydinvoimaa rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä silmälläpitäen. Elinkeinoministeriön syksyksi lupaamat uudet ennusteet tulevat luultavasti tekemään entistä selvemmäksi, että emme tarvitse enää lisää ydinvoimaa Suomen markkinoille.

Kun tässä kuunteli vähän aikaa ennen omaa puheenvuoroani ed. Lapintietä, joka piti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron, niin voi vaan todeta, että kyllä kuulosti aivan erilaiselta kuin teidän edustajanne valiokunnassa, ed. Kangas, siellä puhui. Hän aina korosti ydinvoiman tärkeyttä, kuinka tuulivoima on kallista, turve on hyvää. Toivon todellakin, että tästä eteenpäin valitsette myös talousvaliokuntaan sellaisen edustajan, joka ajaa teidän ryhmänne linjaa, eikä niin, että menette aivan kahdella rattaalla. Vähän tulee vihaiseksi. (Ed. Tennilä: Kohta tulee teidän pomo, Pekkarinen! — Puhemies: Aika! —Välihuutoja vasemmalta) Mielenkiintoinen vivahde tässä ydinvoimahehkutuksessa on se omavaraisuuden korostaminen. Ovatko omavaraisuudesta puhuvat tietämättömiä siitä, että ydinvoima pohjautuu tuontiuraaniin, vai haluavatko he avata uraanikaivoksia Suomeen? (Ed. Kallis: Halutaan! — Ed. Pulliainen: Ruotsinkielisille alueille ilman muuta!)

Suomen talous on pitkään nojannut energiaintensiivisiin aloihin, kuten metsä- ja paperiteollisuuteen. Metlan tuoreen raportin mukaan massan, paperin ja kartongin tuotanto laskee vielä yli kolmanneksen vuoden 2007 tasosta vuoteen 2020. Metsäteollisuuden rakennemuutos johtuu toisaalta siitä, että paperituotteiden kysynnän oletetaan hiipuvan teollisuusmaissa, ja toisaalta siitä, että sekä nopeasti kasvavaa raaka-ainetta että halpaa työvoimaa löytyy muualta kuin Suomesta. Suljettuja tehtaita ei luultavasti enää koskaan avata uudelleen. Tehtaiden sulkeminen on jättänyt monet työttömäksi aiheuttaen taloudellista ja henkistä ahdinkoa.

On ymmärrettävää, että tässä tilanteessa moni haluaisi palata menneeseen, mutta menneeseen ei ole enää paluuta, vaan meidän täytyy löytää uusia ratkaisuja. Taantumasta selvitäksemme tarvitsemme uutta talouskasvua, mutta se ei välttämättä ole eikä sen tarvitse olla yhtä energiaintensiivistä kuin vanhan. Päinvastoin. Esimerkiksi Metlan näkemys on, että metsäteollisuuden uusi tuotanto ei tule kuluttamaan yhtä paljon sähköä kuin vanha tuotanto. Tuotannon kasvua odotetaan muun muassa bioenergiasta ja puurakentamisesta. Suomella on vahvaa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osaamista. Satsaamalla kestäviin ratkaisuihin täällä kotimaassa me parannamme asemiamme myös vientimarkkinoilla ja saamme uusia viherkaulustyöpaikkoja. (Puhemies: Aika!)

Hyvät kollegat! Suomi voi ja Suomen kannattaa olla ilmastonsuojelun edelläkävijä.

Toinen varapuhemies:

Tässä sallittiin ajanylitys kaksikielisen osuuden takia, mutta tietysti aika olisi riittänyt paremmin, jos olisi keskitytty yhden ryhmän näkemysten esittelyyn.

Christina Gestrin /r(ryhmäpuheenvuoro):

Ärade talman! Utmaningarna har vuxit för regeringens långsiktiga energi- och klimatstrategi under vintern och våren på grund av den ekonomiska recessionen. Samtidigt kan också rätt styrda stimulansåtgärder medverka till att uppfylla Finlands klimatåtaganden. Det går att förena miljö- och ekonomi.

Statsrådet kommer i höst i samband med budgetbehandlingen att återkomma till finansieringen av energi- och klimatstrategin. Enligt finansministeriet kommer strategin att vara ett av insatsområdena i samband med att man omfördelar 200 miljoner euro av budgetmedlen. Svenska riksdagsgruppen anser att statsrådet senast i samband med budgetbehandlingen måste ha tillgång till nya prognoser om energikonsumtionen och nya uppgifter om genomförandet av energi- och klimatstrategin, uppgifter som också beaktar det nuvarande ekonomiska läget och förändringarna i efterfrågan på och konsumtionen av elektricitet.

Finland måste hålla fast vid sina internationella åtaganden och överenskommelser och utöver det vara en aktiv pådrivare i klimatpolitiken, satsa på utveckling, forskning och ibruktagning av energieffektiv teknologi samt förnybar energi. Det här kan på sikt få en stor betydelse också för vår exportindustri.

Vaikka Suomen energiankulutus on vähentynyt radikaalisti viimeisen vuoden aikana seurauksena erityisesti siitä, että useat tehtaat metsäteollisuusalalla ovat lopettaneet toimintansa, on kuitenkin ennusteita, jotka osoittavat, että päätrendi maailmanlaajuisessa energiankulutuksessa on kuitenkin toinen. Kansainvälinen energiajärjestö Iea ennustaa energiankulutuksen kasvavan tasaisesti ja sähkönkulutuksen kohoavan 21 prosenttiin koko energiankulutuksesta. Vielä vuonna 2030 energiankulutus tulee 80-prosenttisesti perustumaan fossiilisiin polttoaineisiin. Öljyllä on edelleen keskeinen asema, mutta kivihiilen käyttö tulee myös kasvamaan. Iea:n mukaan vuoteen 2030 mennessä käytetyn uusiutuvan energian osuus tulee nousemaan 7 prosentista vain 10 prosenttiin kokonaiskulutuksesta. Nämä huolestuttavat luvut kuvaavat yhtä mahdollista ekologisesti kestämätöntä tulevaisuuden näkymää ja osoittavat Kööpenhaminassa ensi syksynä pidettävän ilmastokonferenssin suuria haasteita.

Faktum är att politikerna måste lyckas med att enas om ett avtal som innebär att den globala energikonsumtionen kan stävjas och som bygger på en större energieffektivitet och på förnybara energiformer i mycket större utsträckning än hittills. EU:s klimatpolitiska krav är ett steg i rätt riktning men i framtiden kommer politikåtgärderna att tvingas bli ännu mycket strängare.

Meidän on tulevaisuudessa saatava enemmän energiatehokkuutta pienemmällä energiapanoksella. Tarvitaan sekä porkkanoita että piiskaa, jotta onnistuttaisiin muuttamaan energia- ja ilmastopolitiikkaa vielä kestävämpään suuntaan. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on jo kauan korostanut taloudellisten ohjausmekanismien, esimerkiksi syöttötariffien, ilmastosentin tai vihreiden sertifikaattien käyttöönoton tarvetta. Lisäksi meidän on lisättävä energian omavaraisuusastetta. Tämä onnistuu parhaiten lisäämällä voimakkaasti uusiutuvan energian käyttöä, panostamalla energiaa säästäviin toimenpiteisiin ja suurempaan energiatehokkuuteen.

Olemme iloisia siitä, että myös Suomi ottaa käyttöön sekä biokaasun että tuulivoiman syöttötariffit, ja tuemme syöttötariffien käyttöönottoa myös bioenergian ja tulevaisuudessa esimerkiksi myös aurinkovoiman tukimuotona. Meillä on Suomessa edelleen suuret mahdollisuudet lisätä biomassan käyttöä energiahuollossa. Suomessa on laaja maaseutu, metsiä ja peltomaita. Joitakin vuosia sitten tehdyn selvityksen mukaan puoli miljoonaa hehtaaria peltomaita voidaan käyttää bioenergian tuotantoon elintarvikehuoltoa vaarantamatta. Nyt mahdollisuutta on hyödynnettävä parhaalla mahdollisella tavalla.

Myös aurinkoenergiaa, aurinkokeräimiä, vesivoimaa ja lämpöpumppuja tullaan tarvitsemaan energiantuotannon omavaraisuuden lisäämiseksi. Suuri merkitys on myös tiukemmilla normeilla rakentamiselle ja rakennuksille. Tuki energiatehokkuuden lisäämiseksi rakennuksissa voi johtaa mittaviin säästöihin energiankulutuksessa. Nopeaa siirtymistä matalaenergiataloihin, passiivitaloihin sekä taloihin, jotka generoivat energiaa, on voimakkaasti kannustettava. Energiatehokas korjausrakentaminen on ympäristöystävällinen tapa työllistää ja elvyttää taloutta.

För Finlands del är det ett logiskt alternativ att aktivt delta också i EU:s klimat- och miljöarbete. Globalt sett och även när det kommer till höstens klimatkonferens är det ändå EU och de övriga industrialiserade länderna som utgör vår referensram. Både unionens och Finlands målsättning ska vara ett globalt omfattande nytt klimatavtal. Bara genom att få med också USA, Ryssland, Japan och Australien tillsammans med EU kan klimatavtalet stå på en trovärdig grund. Globalt sett är det viktigt att man kan komma överens med de snabbast växande ekonomierna och utvecklingsländerna om åtgärder som kan vidtas där.

För EU:s del måste satsningar göras på den inre energimarknaden. En fungerande energimarknad och tillräckligt hög driftsäkerhet är viktiga förutsättningar både för konkurrenskraften och satsningarna på förnyelsebar energi. Om man i framtiden i högre grad samordnar EU:s energimarknader än vad man gör i dagens läge bör man också i högre grad koordinera styrmekanismerna.

Med tanke på att Finland redan idag är en del av den nordiska elmarknaden borde också de nordiska länderna sträva efter att förenhetliga styrmekanismerna på elmarknaden, vilket man dessvärre ännu inte har gjort. Vi borde också här i Finland sträva efter att ställa våra klimatpolitiska mål minst lika högt som de övriga nordiska länderna, framförallt Sverige och Danmark, och verka för gemensamma strategier inom den globala energi- och klimatpolitiken.

Toimi Kankaanniemi /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Kristillisdemokraatit edellyttävät, että Suomi täyttää ilmastopoliittiset sitoumuksensa ja lisäksi varautuu Kööpenhaminassa todennäköisesti asetettaviin uusiin tavoitteisiin. Tärkeinä tavoitteina tulee olla myös energiaomavaraisuuden kasvattaminen ja huoltovarmuuden vahvistaminen.

Valtioneuvoston strategian sisältämien toimenpiteiden on muun muassa ympäristövaliokunnan lausunnossa arvioitu olevan riittämättömiä. Sekä energiatehokkuuden lisääminen että uusiutuvan energian 38 prosentin osuus energian loppukäytöstä vaativat todella tehokasta ja konkreettista toimintasuunnitelmaa. Tämä selonteko ei ole riittävä. Hallitus jättää pääosaan päästökauppajärjestelmän, jonka vaikutuksista on erilaisia näkemyksiä ja johon liittyy vakava hiilivuodon riski.

Talousvaliokunnan mietinnössä edellytetään, että valtioneuvoston on viipymättä tarkennettava energian- ja erityisesti sähkönkulutusennusteet kansantaloudessa tapahtuneiden suurten muutosten johdosta. Hallituksen tuleekin antaa mahdollisimman pian Kööpenhaminan kokouksen jälkeen ja viimeistään vuoden 2010 syyskuun loppuun mennessä tarkennettu selonteko eduskunnalle. Tätä vaativat kristillisdemokraatit muun muassa vastalauseessa. Tätä edellyttää myös alan toimijoiden ja muun muassa elinkeinoelämän tarve saada asiallinen tieto tulevan politiikan sisällöstä.

Suomen energiapolitiikassa tarvitaan tehokkaita energiansäästöön ja energiatehokkuuden kasvattamiseen johtavia toimenpiteitä. Tältä osin on käytettävä sekä kannustavia keinoja, kuten neuvontaa, tiedotusta ja tukia, että velvoittavia keinoja, kuten lainsäädäntöä sekä veroratkaisuja. Kaikilta osin on kuitenkin otettava huomioon sekä kuluttajien että elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Taloudelliset rasitteet tulee jakaa oikeudenmukaisesti eri tuottaja- ja kuluttajaryhmien kesken.

Arvoisa puhemies! Suomen tavoitteena tulee olla fossiilisten polttoaineiden käytön puolittaminen vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää toimenpiteiden optimaalista onnistumista. Jatkossa tarvitaankin entistä monipuolisemmin eri energiantuotantomuotoja. Erittäin tärkeää on arvioida kaikkien eri tuotantomuotojen ympäristövaikutukset sekä hyötyjen suhde kustannuksiin. Riittäviä arvioita sen enempää hallitus kuin talousvaliokuntakaan ei ole esittänyt, ja näin ollen priorisointi on jäänyt tekemättä.

Kristillisdemokraatit eivät sulje mitään yksittäistä tuotantomuotoa etukäteen pois. Etusijalle on kuitenkin asetettava uusiutuvia energialähteitä hyödyntävät tuotantomuodot. On suorastaan hälyttävää, että uusiutuvan energian tuotanto on nykyisen hallituksen aikana kääntynyt laskuun ja tavoite 38 prosentin osuudesta on karannut yhä kauemmaksi. Suunnanmuutos on välttämätön ja kiireellinen.

Vesivoiman rakentamista muun muassa säätövoiman turvaamiseksi tulee selvittää luonnonsuojelunäkökohdat huomioon ottaen. Vaikka tuulivoima vaatii huomattavaa tukea, tulee sen osalta tavoitteeksi asettaa 3 000 megawatin nimellisteho, jonka Energiateollisuus ry:kin on nähnyt mahdollisena. Haketta, pellettejä ja metsätähteitä käyttäviä pieniä sekä sähköä että lämpöä tuottavia laitoksia tulee rakentaa lisää ja niiden toimintaedellytykset tulee turvata. Hakkeen ja pellettien ajautuminen vientiin tulee estää varmistamalla, että lyhyiden kuljetusetäisyyksien puitteissa niille on riittävä kysyntä. Tavoitteeksi tulee asettaa jopa tuhannen biokaasulaitoksen rakentaminen.

Ruotsi käyttää 47 prosenttia jätteistä energian tuottamiseen, Suomi vain 9 prosenttia. Muutoin hyödyntämättä jäävien jätteiden energiakäyttöä tulee voimakkaasti lisätä polton, mädätyksen, biokaasutuotannon tai muun soveltuvan tekniikan avulla. Aurinkoenergian, pienten tuulivoimaloiden sekä maalämmön hyödyntämistä tulee tehostaa. Maatilojen energiantuotantoa on edistettävä. Turpeella voidaan korvata kivihiiltä kotimaisena energialähteenä ja sitä voidaan käyttää hakkeen rinnakkaispolttoaineena ja biodieselin valmistukseen ottaen tarkoin huomioon kaikki ympäristönäkökulmat sekä myönteiset työllisyys- ja aluepoliittiset vaikutukset. Ydinvoimasta valiokunnan mietinnössä on esitetty tavoitteet ja perustelut. Hallituksen tuore päätös turvata kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n omistus- ja päätösvalta kotimaisissa käsissä on tärkeä.

Herra puhemies! Energiakulutuksen ja -tehokkuuden lisäämiseksi tulee kannustavia tukia lisätä lämmön talteen ottamisen sekä vähäpäästöisten järjestelmien käyttöönottamisen ja energiakorjausten vauhdittamiseksi. Rakennusmääräysten tiukentaminen on oikea linja, samoin puurakentamisen edistäminen. Kodinkoneiden sekä lämmitys- ja muiden laitteiden sähkönkulutuksen huippujen tasoittamiseksi tulee edistää automaattisten huoneistokohtaisten niin sanottujen älymittareiden käyttöä ja energian hinnoittelun muuttamista esimerkiksi markkinahintaan perustuvaksi tuntihinnoitteluksi.

Sähkö- ja hybridiautojen sekä biokaasun liikennekäytön edistämiseksi näille tulee säätää nollaveroluokka. Valtion tulee tukea biodieselin tuotantoa rahoittamalla biomassan kaasutuslaitosten rakentamista usean sellu- ja paperitehtaan yhteyteen. Uusiutuvien liikennepolttonesteiden käyttö tulee nostaa lakisääteisesti asteittain 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Joukkoliikennettä tulee eri tavoin kehittää. Maaseudun asukkaiden tarpeet tulee ottaa huomioon. Energia- ja ilmastopolitiikan toimenpiteet eivät saa kohdistua epäoikeudenmukaisesti mihinkään väestöryhmään, toimialaan tai kuluttajamuotoon. Tärkeää on tiestön lisäksi panostaa erityisesti raide- ja sisävesiliikenteen kehittämiseen.

Hallituksen tulee varmistaa se, että erityisesti julkisella sektorilla on vahvan ammattiosaamisen omaava henkilöstö tarjoamassa kuluttajille asiantuntevaa neuvontaa sekä suunnittelupalvelua energia- ja ilmastoasioissa. Julkisen sektorin tulee itse olla edelläkävijä energiaratkaisuissa.

Herra puhemies! Hallituksen selonteon yksi vakava puute on rahoitustietojen vajavaisuus. Raskaasti velkaantuvan valtion on osoitettava ensi vuosikymmenellä tähän tarkoitukseen miljardeja euroja julkisia varoja. Alan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta tulee kasvattaa. Näin voidaan luoda myös edellytykset suomalaiselle työlle ja yrityksille sekä alan viennin kasvavien mahdollisuuksien hyödyntämiselle. Näin voidaan edistää myös työllisyyttä ja elinkeinoja kaikkialla maassa ja erityisesti taantuvilla ja vaikean työttömyyden maaseutualueilla, joilla on energialähteitä.

Myös Suomen kehitysyhteistyössä on painotettava energia- ja ilmastohankkeita.

Kristillisdemokraatit edellyttävät, että niin sanotuista windfall-voitoista ei ryhdytä perimään yleiskatteista veroa (Puhemies: Aika!) vaan maksua, joka ohjataan erilliseen perustettavaan ilmasto- ja energiarahastoon. Jos windfall-maksuja peritään esimerkiksi 300 miljoonaa euroa vuodessa, se luo merkittävän mahdollisuuden panostaa ilmastonmuutoksen ehkäisemistä koskevaan työhön.

Herra puhemies! Vaikka kristillisdemokraatit yhtyvät pääosin talousvaliokunnan mietinnön sisältöön, ehdotan, että eduskunta hyväksyy talousvaliokunnan mietinnön ensimmäiseen vastalauseeseen sisältyvän kannanoton, joka sisältää 19 konkreettista kohtaa ja linjausta.

Pertti Virtanen /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Ärlige talman! Sitä ei pitänyt laskea, se oli vieraalla kielellä.

Arvoisa puhemies! Kollegat! Kuulin justiin, että täällä on tämmöistä demokratiaa näilläkin alueilla kehitelty, kun puhuu vieraita kieliä. Onko joka kieli erikseen, puhemies, niin että jos puhuu välillä englanniksi ja ruotsiksi ...

Toinen varapuhemies:

Se koskee tietysti samaa asiaa.

Puhuja:

Aha, selvä. Näin aluksi sitten selvällä suomen kielellä ja syvällä rintaäänellä kannatan ed. Kankaanniemen esittämää vastalauseeseen 1 sisältyvää kannanottoa.

Arvoisa puhemies! Kollegat! Kansalaiset! Hallituksen tavoitteet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, säästää energiaa ja saavuttaa omavaraisuus sähkön tuotannossa ovat perussuomalaisten mielestä kannatettavia, niin kuin omastanikin. Jos näihin tavoitteisiin kuitenkin pyritään vain ydinvoimakapasiteettia lisäämällä, vaarana on, että resursseja ei oteta riittävästi uusiutuvien kotimaisten energialähteiden kehittämiseen. Uusiintuvien energiamuotojen osuutta on kasvatettava huomattavasti nykyisestään. Varsinkin tutkimustoimintaan tulee keskittyä, jotta tavoitteet uusiutuvan energian osuudesta saadaan toteutettua. Uusiutuvan energian tuotannon kehittämisessä on myös tärkeää, että se toteutetaan riittävässä valtion ohjauksessa. Tulevaisuusvaliokunnan jäsenenäkin, arvoisa puhemies, uskallan luvata, että kun asiat viisaasti Suomessa hoidetaan, tältä alueelta, jos mistä, tulemme saamaan kaivettua uusia työpaikkoja ja sitä kaivattua maailmalle hyvyydestämme kertovaa brändiä.

Kuten valtioneuvoston selonteossakin todetaan, riippuu uusiutuvan energian osuus Suomen energiankulutuksesta olennaisesti mahdollisuudesta hyödyntää metsäteollisuuden prosessien sivutuotteita energian tuotannossa. Kun metsäteollisuuden tuotanto on supistunut, tarvitaan entistä enemmän panostusta muihin uusiintuviin energialähteisiin. Runsaista metsistämme voidaan uusiutuvana energiana hyödyntää metsähaketta. Eduskunta on vuonna 2002 ydinvoimapäätöksen yhteydessä edellyttänyt toimia energiapuun käytön tehostamiseksi. Valitettavasti toimet ovat jääneet suurelta osin toteuttamatta ja nyt selonteossa hankkeen, hakkeen, hakkeen käytön ... No niin, hankkeitakin kyllä täällä käytetään vähän omituisesti aina, jos oikein hyödyntää tämmöistä kirjaviisautta tai kirjainviisautta. Valitettavasti toimet ovat jääneet suurelta osin toteuttamatta. Nyt selonteossa hakkeen käytön lisäämistä energian tuotannossa jälleen lupaillaan. Jokohan nyt keskustan lupaukset toteutuvat? Perussuomalaiset edellyttävät, että metsähake saadaan vihdoinkin paremmin hyödynnettyä.

Myös tuulivoimaa tarvitaan lisää. Vesi- ja aurinkovoiman käyttöä on tehostettava. Lisäksi biomassa- ja biokaasuenergiaa tulee hyödyntää nykyistä enemmän. Erilaisten pienvoimaloiden toimintaa tulisi valtion toimesta tukea. Myös turvetta tulee pitää yhtenä energian tuotannossa hyödynnettävänä mahdollisuutena, ja onkin hyvä, että mietinnössäkin pidetään turpeen käytön edistämistä tärkeänä. Turve on resurssi, ei rikos.

Alueellinen energiatalous on tulevaisuudessa avainasemassa, ja sen on oltava jatkuvan panostuksen kohteena. Lähes kaiken jätemateriaalin kierrätys ja hyödyntäminen energiana on mahdollista, jos vain tahtoa löytyy. Sen verran lisäisin tuohon turpeen käyttöön, että kohtuus kaikessa, vaikka siellä ed. Mieto nyt viittoileekin, koska aikoinaan itse pääsin tutustumaan Jyväskylän yliopistossa höylättyjen soitten uusiokäyttöön ja siihen, mitä niillä sitten kasvaa, kun oikein koetetaan, mutta niitäkään ei ollut ainakaan vielä vähän aikaa sitten kunnolla pantu edes käytäntöön. Tosiaan kun turve maan keuhkoina, maailman keuhkoina, maapallon keuhkoina on aika tärkeä, niin ei siinäkään nyt ihan sinisilmäisesti pidä vaan tuijottaa siihen energiahyötyyn.

Arvoisa puhemies! Suomen kaltaisessa maassa asuntojen energiatehokkuus on tärkeässä roolissa silloin, kun pyritään puhtaaseen ja kestävään kulutukseen. Uudisrakentamisessa valtion tulee ohjata rakentamista energia- ja ilmastostrategian näkökulmasta ja kansalaisia tulee kannustaa vapaaehtoisiin toimiin olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen. Nykyisin lähinnä korotetaan veroja hyvän asian nimissä, ilman että asiaan liittyviä inhimillisiä ja psykologisia seikkoja sen enempää huomioidaan. Hätäilyllä ja kiireellä ei tehdä kuin huonoja energiaratkaisuja, pimeässä siis ilmeisesti, jos ollaan siis maaemoa pelastamassa.

Erityisesti kaupunkien lähiöissä sijaitsevien kerrostalojen korjausrakentamisella voidaan säästää lämmitysenergiaa. Korjausrakentamiselle olisikin juuri nyt otollinen hetki myös työllistämisen kannalta.

Perussuomalaiset haluavat myös muistuttaa, että Suomi on harvaanasuttu maa, jossa kaikki eivät voi kulkea raiteilla tai ratkaisevasti vähentää yksityisautoilua. Nämä realiteetit täytyy muistaa liikenteen energiatehokkuus- ja päästöjen vähentämistavoitteita suunniteltaessa.

Syrjäseutujen joukkoliikenteen toimintaedellytykset tulee turvata, ja vähempipäästöisten teknologioiden sekä biopolttoaineiden käyttöönottoa on tuettava. Tässä vaan huomauttaisin, että pohjoisesta jo toista kertaa tällä viikolla junilla ei päässyt. Kun Tampereen asemalla kaksi tuntia seisoo ja kun se on aika yksityistettyä ja valtio on jättänyt VR:n omiin hoteisiinsa, mikään ei toimi. Kuulutuksia ei tule ihmisille, kun odotetaan Pendolinoa. Sitten kun vanhemmat ihmiset yrittivät päästä näihin korvaaviin busseihin, niin kaikki tämmöiset kokoomuslaiset nuoremmat jupit tönivät näitä pois siitä, että ehtivät äkkiä bussiin ja Helsinkiin hommiin. Eli kyllä nämä inhimilliset seikatkin pitää ottaa näissä ratkaisuissa huomioon, että syrjäseuduilta pääsee junilla ja busseilla. Ihmisten kuljetus ei ole pelkästään niin kuin itikan kuljetusta tuolla ed. Miedon kotiseuduilla.

Esimerkiksi jätevesiuudistus tulee rasittamaan taloudellisesti jo ennestäänkin tiukoilla olevia syrjäseutujen asukkaita, eikä heille pidä asettaa kohtuuttomia kustannuksia vaativia lisävelvoitteita ympäristönsuojelun nimissä. Myöskään, ministeri Pekkarinen, kesämökkien energiankäytön ja verotuksen suhteen ei pidä mennä ympäristönsuojelun nimissä älyttömyyksiin. Niin kuin tässäkin tiedetään, moni pettää itseään varsinkin hallituspuolueissa sillä, kun sanotaan, että näin pelastetaan Äiti Maapallo, ja sitten kun menee Helsinkiin katsomaan, niin kaikki autot seisovat liikennevaloissa. Eli yksityisautoilu saastuttaa eniten, kun se huonosti hoidetussa kaupungissa, vihreiden hoitamassa kaupungissa saastuttaa kaikkien meidän ilmaa. Se todistaa siitä, että teot eivät vastaa ollenkaan sitä, mitä sitten puheilla ajetaan.

Arvoisa puhemies! Näin lopuksi, perussuomalaiset ovat huolissaan ja itse olen huolissani ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista ongelmista, kuten lisääntyneistä luonnonkatastrofeista ja kehitysmaita uhkaavasta vesipulasta. Muutos näkyy myös lähempänä meitä esimerkiksi Itämeren alueen ilmaston lämpenemisenä; se vielä kauniisti koko globaalisen huolen puolesta. — Ja nyt vielä 20 sekuntia, niin on 7 minuuttia.

Toinen varapuhemies:

Ryhmäpuheenvuorokierros on käyty. Vastalauseessa on sosialidemokraattien lausumaehdotus. Kysyn nyt ed. Kumpula-Natrilta, oliko tarkoitus tehdä tämä ehdotus puheenvuorossa.

Puheenvuoron saatuaan vastasi

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä näin pääsi käymään, etten sitä ehdotusta muistanut tehdä. Sosialidemokraatit ovat tehneet monia esityksiään kestävän vihreän kasvun käynnistämiseksi ja päästöjen todelliseksi alentamiseksi vastalauseessa 3.

Esitän, että eduskunta hyväksyisi talousvaliokunnan mietinnössä esitetyn kannanoton kohtien lisäksi vastalauseessa 3 esitetyn kohdan.

Susanna Huovinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hiilidioksidipäästöt ovat uusimpien tutkimusten mukaan kasvaneet rajummin kuin aikaisemmin kyettiin ennustamaan, sillä päästöt ovat kasvaneet 40 prosenttia yli aiemman pahimman skenaarion. Jos ilmastonmuutosta ei saada torjuttua, se voi vuosisadan loppuun mennessä saavuttaa ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta kriittisen tason. Tähän oikeastaan tiivistyy ympäristövaliokunnan lausunnon keskeinen huoli ja kannanotto suhteessa tähän strategiaan. Mahdollisuus siis siihen, että ilmastonmuutoksesta tulee kumulatiivinen, itseään ruokkiva prosessi, jota emme voi pysäyttää, on todennäköisempi kuin vielä muutama vuosi sitten. Energiaturvallisuus ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen vaativat ympäristövaliokunnan mielestä hallituksilta maailmanlaajuisesti radikaaleja toimenpiteitä, taloudellisia kannustimia, lainsäädännöllisiä rajoitteita näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Olemme listanneet tässä lausunnossa laajasti sitä keinovalikkoa, jolla voisimme näihin yhteisiin haasteisiin käydä vastaamaan.

Me olemme tässä lausunnossa käsitelleet myöskin kansainvälisiä ilmastosopimusneuvotteluja, EU:n tavoitteita mutta myös tämän strategian vaikuttavuutta ja eri energiamuotoja. Erityisen ponnekkaasti ympäristövaliokunta on halunnut korostaa energiatehokkuutta niin yhdyskuntarakenteessa, uudis- ja korjausrakentamisessa, julkisissa hankinnoissa kuin myös teollisuudessa ja kotitalouksissa. Tähän kaikkeen tarvitaan koulutusta, neuvontaa, ja luulen puhuvani kyllä koko ympäristövaliokunnan puolesta, kun totean, että on hyvä, että nämä asiat on huomioitu tuossa talousvaliokunnan mietinnössä.

Lisäksi ympäristövaliokunta korosti sitä, että ilmastonmuutoksen hillinnän vaikutuksia on kyettävä arvioimaan laajasti. Pelkkä taloudellinen arviointi ei riitä, vaan tarvitaan ympäristövaikutusten, sosiaalisten, alueellisten ja tulojakovaikutusten arviointia, ja valiokuntamme myös totesi tätä strategiaa koskien, että ympäristövaikutusten arviointi on ollut tässä strategiassa puutteellinen.

Ympäristövaliokunnan mielestä ilmastopolitiikan ja tieteen välistä yhteyttä on edelleen määrätietoisesti kehitettävä. Monet tutkimustulokset saadaan valitettavasti käyttöön vasta vuosien viiveellä, ja tämä ei edistä oikea-aikaisten toimenpiteiden tekoa. Enemmän valiokunnan mielestä on satsattava jatkossa myös eri hallinnonalojen väliseen yhteistyöhön ja koordinaation parantamiseen. Tässä varmasti on hallituksella vielä paljon parantamisen varaa. Ilmastopolitiikka ei kuitenkaan kuulu vain valtiovallalle vaan myös maakunnille, alueille ja kunnille.

Arvoisa puhemies! Myös ympäristövaliokunta alleviivasi täälläkin jo todettua seikkaa siitä, että strategian lähtökohtana olevat laskelmat niin kulutuksen kuin päästöjenkin osalta voivat muuttua ja ovat jo muuttuneet nopeasti. Strategia ei pidä sisällään vielä kaikkia konkreettisia toimenpiteitä, ja tästäkin syystä vaikuttavuuden ja erityisesti ympäristövaikutusten arviointi ei ole ollut eduskunnalle tässä yhteydessä mahdollista. Näistä syistä johtuen myös ympäristövaliokunta edellytti tuossa lausunnossaan, että eduskunta saa selvityksen taantuman ja teollisuuden rakennemuutoksen vaikutuksista ja tarvittavista lisätoimenpiteistä päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi varsinkin, kun tiedämme, että kansainväliset ilmastoneuvottelut tulevat todennäköisesti vain kiristämään myöskin Suomen osalta näitä tavoitteita.

Puhemies! Ympäristövaliokunnan lausuntoon sisältyy kaksi eriävää mielipidettä.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää talousvaliokuntaa erittäin hyvästä mietinnöstä. Asia tuli käytyä perusteellisesti läpi, ja ne kannanotot, mitä valiokunta on kirjannut, otan erittäin positiivisesti vastaan. Ne vauhdittavat niitä monia toimia, jotka ovat jo meneillään, ihan oikealla tavalla. Ristiriitaa näkemyksissä ei juurikaan ole.

Kun minä katsoin sosialidemokraattien vastalauseen, täytyy sanoa, että ei nyt hirveän paljon sieltäkään löytynyt sellaista, joka oli selvästi vastoin sitä linjaa, mikä oli koko valiokunnan kanta tai mikä on hallituksen strategian kanta. Sitten kun kuuntelin ed. Kumpula-Natrin puheenvuoroa, siinä kyllä vaikutti siltä, että kaikki on ihan päälaellaan, mutta tätä kai opposition toiminnan pitää ollakin, vähän yrittää kääntää, mutta ehkä ei oikein nyt se kääntäminen päälaelleen mennyt ihan niin kuin ... (Ed. Kumpula-Natrin välihuuto — Ed. Skinnari: Eikö ole puhujasta opittu?) — Kyllä, kyllä, näin varmasti on.

Arvoisa puhemies! Muutama kommentti vielä.

Ensinnäkin tällä strategialla Suomi ottaa erittäin vahvan osavastuun maailmanlaajuisen ilmastokysymyksen hoitamisessa. Se osavastuun ottaminen näkyy monessa asiassa, ensinnäkin siinä, että Suomi lähtee tehokkaisiin toimiin, ja on jo lähtenyt, päästöjen vähentämiseksi. Ministeri Lehtomäki kertoo niistä toimista tarkemmin. Suomi hoitaa ne velvoitteet, mitä meille EU:n yhteisestä taakanjaosta näiltä osin tulee. Sen ohella Suomi selvästi ottaa vastuun uusiutuvan energian erittäin massiivisesta lisäämisestä, energiatehokkuuden parantamisesta ja kaiken kaikkinensa koko tästä uudesta maailmanlaajuisesta tilanteesta, jossa uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja ympäristöteknologian alalla on uudelle bisnekselle sijaa. Suomi tunkeutuu siihen ja ottaa myöskin elinkeinopolitiikallaan vahvan otteen siitä mahdollisuudesta, mitä tämä uusi maailmanlaajuinen järjestys tullessaan tuo.

Muutama esimerkki niistä toimista.

Tämä strategia tarkoittaa sitä, että Suomen on lisättävä uusiutuvaa energiaa vuoteen 2020 mennessä 30 terawattitunnin verran. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Se tarkoittaa, kun koko Pääkaupunkiseudun kaikki sähkö ja lämpö, mitä täällä käytetään, on 18 terawattituntia, että lähes kaksinkertainen määrä tähän, mitä täällä käytetään sähköä ja lämpöä, on tarkoitus tuottaa nyt uusiutuvana energiana vuoteen 2020 mennessä. Hallitus on käynnistänyt tämän tien, jolla noustaan tälle tasolle. Tämän vuoden aikaan — ja nyt ennen kaikkea ed. Kumpula-Natrille — tämän hallituksen nimenomaan tämän vuoden budjetilla ja viime vuoden lopussa tälle vuodelle budjetoiduilla rahoilla hallitus on jo päättänyt, että me tuemme uusiutuvan energian investointeja 87 miljoonalla eurolla. Kun te väheksytte näitä toimia, niin sanottakoon nyt tässä, että edelliset ennätykset ovat noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. (Ed. Huovinen: Haastekin on erilainen!) — 87 miljoonaa euroa nyt, ed. Huovinen, on ihan eri maailmasta kuin niinä aikoina, jolloin me väänsimme kättä siitä, onko se 25 miljoonaa vai 30 miljoonaa vuodessa, mitä meillä oli käytettävissä uusiutuvan energian käytön edistämiseen. Tällä tiellä ollaan.

Tämän lisäksi hallitus on käynnistänyt toimia, joilla se edistää myöskin liikenteen uusiutuvan polttoaineen käyttöä. Tarkoitukseni on vielä huomenna käydä keskustelut alan toimijoiden kanssa siitä, josko Suomi voisi liikenteessä ottaa uusiutuvaa polttoainetta nopeammin käyttöön kuin mitä on EU meiltä edellyttänyt ja mihinkä me tässä strategiassakaan olemme konsanaan sitoutuneet. Eri toimijoiden näkemys huomenna kootaan, jos vaan teknologiset, tekniset ja tuotannolliset edellytykset siihen on olemassa. Tarkoitukseni on, että eduskuntaan tuodaan laki vielä aika pian, jolla lailla sitten Suomi ja suomalaiset velvoitetaan käyttämään myöskin liikenteessä uusiutuvaa polttoainetta enemmän kuin tähän saakka olleissa tavoitteissa on tehty.

Mitä energiatehokkuuteen tulee, jo tehtyjen toimien ansiosta Suomi on säästänyt noin 9 terawattitunnin verran energiaa. On energiatehokkuussopimukset, energiaverotus, uusien laitteiden ja vempainten, jotka tulevat markkinoille, tiettyjen ryhmien osalta on jo nyt tarkat määräykset, kuinka paljon ne saavat energiaa käyttää. Nämä ovat jo niitä toimia, joihin on ryhdytty. Energiatehokkuustoimikunta, jonka taannoin asetin, teki esitykset siitä, että 37 terawattitunnin verran pitäisi vielä 2020:een mennessä energiatehokkuutta parantaa. Toimenpide-esitykset on listattu. Tarkoitus on, että ryhmä ryhmän jälkeen osin EU:n päätöksillä, osin kansallisilla päätöksillä nämä toimet otetaan käyttöön. Tavoite on siis saada 37 terawattitunnin suuruiset säästöt, ja se on aika paljon.

Mitä vielä tulee alan tutkimukseen, siis ennen kaikkea uusiutuvaan tai energiatehokkuuteen liittyvään tutkimukseen, teknologiatyöhön, vuoden 2006 julkista rahaa oli käytössä 60 miljoonaa euroa, viime vuonna noin 150 miljoonaa euroa. On aika hyppäys. Me emme ole olleet tumput suorana. Me aloitimme jo edellisen hallituksen aikaan tässä oikean linjan, mutta tämä hallitus on pannut vielä paremmaksi, ja rahaa on nyt näihin tarpeisiin käytössä.

Ei myöskään bisneksen osalta Suomessa ole — niin kuin kuulin eräässä ryhmäpuheenvuorossa tänä päivänä aiemmassa keskustelussa sanottavan — jotenkin uusi bisnesalue ympäristö- ja energiateknologia. Ei, me olemme siellä jo vahvasti mukana. Me kehitämme maailman johtavana maana tällä hetkellä esimerkiksi toisen sukupolven biodieseltuotantoa Suomeen. Ei mikään muu maa maailmassa ole meitä edellä, me olemme kärjessä. Me olemme teknologisesti maailman kärjessä monilla uusiutuvan energian tai tehokkuuden osa-alueilla, ja tarkoitus on näitä bisneksiä viedä eteenpäin. Sokit, jotka ovat sekä ympäristö- että energiapuolella, ovat sitä, jossa korkein osaaminen, tutkiminen, kootaan (Puhemies: 6 minuuttia!) ja edesautetaan bisnestä eteenpäin saamaan siitä maailmanlaajuisesta siivusta oma osuutemme.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee energian kulutukseen, myöhemmissä puheenvuoroissa palaan sitten siihen.

__________

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

__________

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Puheenvuoroissa on viitattu tähän taloustilanteeseen ja elvytyspolitiikkaan, ja haluan siihen liittyen vain erittäin selvästi todeta, että kyllä tämä hallitus on viherelvyttänyt ja se tulee viherelvyttämään. Ajatellaan niitä satsauksia, joita energiatehokkuuden parantamiseen on tehty, ajatellaanpa veroratkaisuja sitten autoilun tai kotitalousvähennyksen parantamisen myötä, ajatellaanpa sitten erilaisia investointisatsauksia niin vesienkäsittelyyn kuin raideliikenteeseenkin tai sitten tutkimus- ja kehityspanoksia, joihin ministeri Pekkarinen äsken viittasi. Kyllä meillä tehdään selvästikin kestävän kehityksen mukaista elvytyspolitiikkaa.

Toisekseen tässä on ollut aika aktiivisesti esillä kysymys ilmastolaista, ja se on hyvä ja tärkeä asia keskusteltavaksi. Me olemme erityisesti tuon tulevaisuusselonteon yhteydessä sitä pohdiskelleet, ja monestihan meillä viitataan Ison-Britannian kokemuksiin silloin, kun ilmastolaista puhutaan. On kuitenkin huomionarvoista, että Isossa-Britanniassakin tuossa laissa, jossa on siis vuosittaiset sinänsä sitovat päästövähennykset, ei kuitenkaan sanktiojärjestelmää muuta kuin poliittisen vastuunkannon kautta ole. Minun mielestäni ilmastolailla on ajatuksellisesti aika paljon linkitystä tähän meidän strategiseen lähtökohtaanne, että on selvät tavoitteet päästöjen vähentämisestä ja voimakas poliittinen sitoutuminen siihen. On tietysti myöskin sitten katsottava, millä tavalla se yhteensopii esimerkiksi Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän kanssa. Mutta pidän asiaa tärkeänä, ja on hyvä, että siitä eduskunnassa keskustellaan.

No, kolmas tärkeä kokonaisuus, arvoisa puhemies, on tietysti se, mitä kansainvälisellä maailmanlaajuisella tasolla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen osalla nyt sitten jatkossa tapahtuu. Kööpenhaminan neuvotteluprosessin osalta on kyllä todettava, että kansainvälinen sopimus on vielä aika pahasti auki ja ne sisällölliset kysymykset, jotka ovat olleet avoinna nyt jo jonkin aikaa, ovat avoinna edelleen, jotka liittyvät ennen kaikkea rahoitukseen, teknologian siirtoon ja sitten siihen, minkälaiset satsaukset teollistuneissa maissa tehdään päästöjen vähentämiseksi myös numeroina mitattuna ja mitä sitten taas odotetaan kehitysmaissa ja kehitysmaiden puolelta varsinkin nopeimmin ja ripeimmin kehittyvien kehitysmaiden puolelta.

Tässä on se paradoksi tai suuri haaste menossa, että tieteellinen näyttö antaa osviittaa siitä, että meidän pitäisi entisestään kiristää tavoitteita ja että on ensisijaisen tärkeää tehdä leikkauksia nopeasti, ja sitten taas elävän elämän neuvotteluprosessi osoittaa, että se on kaikkein vaikein asia, että sitoudutaan päästövähennyksiin numeraalisesti vuoteen 2020 mennessä.

Jotta ei tule liian pessimististä kuvaa, niin on kaksi kuitenkin hyvin tärkeää myönteistä asiaa, ensinnäkin se, että neuvotteluprosessi globaalilla tasolla on edelleen käynnissä. Sitä ei ole kukaan yrittänyt kaataa. Kaikilla on vakaa aikomus päästä hyvään sopimukseen. Toinen pitkällä aikavälillä erittäin tärkeä asia on tietenkin myöskin se, että kyllä varsinkin läntisissä teollisuusmaissa on kaikkialla yhdenmukainen näkemys siitä, että vuoteen 2050 mennessä on päästävä erittäin vähähiilisiin, käytännössä hiilettömiin yhteiskuntiin.

Ensimmäinen varapuhemies:

Nyt on debatin aika, V-painike ja ylös, olkaa hyvä! Otamme jonkun mittaisen debatin. Meillähän odottaa tuolla 51 puheenvuoron lista, ja sehän tietysti vielä kasvaa, mutta otamme jonkun mittaisen debattiosuuden tähän tietenkin. Minuutti on siis kaikille.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunta, mikäli tämä mietintö nyt täällä hyväksytään, niin kuin todennäköistä on, edellyttää, että saamme avoimet, vertailukelpoiset laskelmat, mihin noita hurjia summia, joita ruvetaan sitten jakamaan, tullaan käyttämään. Kun tulemme tukemaan uusiutuvia energiamuotoja, jotta ne pääsevät todellisuudessa Suomessa merkittävään asemaan, kenelle ja miten tuet jaetaan, on merkittävä kysymys. Aiotteko, ministeri, antaa eduskunnan vaatimuksen myötä avoimia laskelmia niistä tehokkuusvaikutuksista, jotta ne käytetyt eurot mahdollisimman paljon päästöjä vähentävät?

Toinen kysymys on myös, että peltobiomassojen ja vesistöjen yhdistäminen on aika vaikea yhtälö ja jos kovin paljon luullaan pelloilta lisää saatavan, niin pitäisikö tarkistella myös tämä sähköautomahdollisuus. Direktiivi sanoo, että uusiutuvia voidaan hyödyntää myös uusiutuvan sähkön avulla, ja autokanta uudistuu melkein kokonaan ennen kuin on vuosi 2020, johon tämä strategia liittyy.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ydinvoiman edullisuutta perustellaan koko ajan sillä, että se on niin halpaa, että sillä saadaan tuotettua paljon halpaa sähköä. Ihmettelenkin sitä ja mielelläni kuulisin vaikka molempienkin ministerien vastauksen, mihin tämä halpuus perustuu.

Jos ydinvoimasähköllä pitäisi ottaa vastuu kaikesta siitä riskistä, mitä se sisältää, ja todellisuudessa vastata niistä ydinvoiman mahdollisesta vahingosta sattuvista kuluista, niin se vakuuttaminen olisi varmasti huomattavasti kalliimpaa kuin nyt arvioidaan.

Samalla tavoin pitäisi myös ottaa huomioon se ydinvoiman alkulähde eli uraani ja uraanikaivokset ja niitten käyttö Suomessa, ja vieläkään en jaksa uskoa, että Suomi olisi ainoa maa maapallolla, joka on ratkaissut ydinjätteen loppusijoituksen turvallisesti.

Millä tavalla voitte perustella sitä ja erityisesti tätä hintaa, mihin tämä posketon edullisuus perustuu, kun niitä todellisia kustannuksia ei missään oikein koskaan tahdo nähdä?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! SDP:n esittämä kritiikki toimien hitaudesta tai riittämättömyydestä on sikäli perusteetonta, että jos vertaa esimerkiksi viime hallituskauteen, kun SDP oli mukana hallituksessa, niin on edetty hirmuisen paljon ripeämmin. Investointiavustuksia ei ole koskaan annettu siihen tahtiin kuin nyt. Syöttötariffit otetaan ensi vuonna käyttöön. Ympäristöohjaavaa verotusta on kehitetty. Tällä tavalla hallitus toimii eikä pelkästään puhu.

Olisin kysynyt ministeri Pekkariselta tätä liikennebiopolttonesteiden vauhdin edistämistä, mihin viittasitte ja mihin myös keskusta ryhmäpuheessaan antoi selkänojaa. Se olisi erittäin tärkeätä, että tällä puolella päästään eteenpäin, koska se, että liikennepolttonesteitä pystyttäisiin valmistamaan uusiutuvista kotimaisista metsävaroista palmuöljyn sijaan, on erittäin tärkeä tavoite, ja siitä lisää konkretiaa olisi mukava kuulla.

Toinen asia on se, että lisäbudjetissa on tuo 200 miljoonan euron uudelleenkohdennusvara. Toivottavasti löytyy runsaasti niitä energiatehokkuutta ja uusiutuvan (Puhemies: Minuutti!) energian tuotantoa lisääviä kohteita, joihin näitä voidaan erityisesti suunnata.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Etenimme talousvaliokunnassa hyvin yhteisessä hengessä ja saimme aikaan kattavan kokonaisuuden. Siinä sosialidemokraatit olivat hyvin rakentavasti mukana, ja saimme luotua tänne yhteisen näkemyksen. Nyt teidän ryhmäpuheenvuoronne, ed. Kumpula-Natri, oli täysin poikkeava siitä, mikä meillä oli henki ja minkä me saimme aikaan. Te puhuitte siitä, että keinot puuttuvat ja korjausrakentamista ei ole. Mutta tämä hallitushan nimenomaan satsaa näihin asioihin erilaisten kotitalousvähennyksien, asunto-osakeyhtiövähennysten kautta kuten myöskin erilaisilla energiatehokkuustoimenpiteillä.

Ed. Lapintie, te peräänkuulutitte energiansäästämistä, että me emme ole mitään saaneet energian säästämisessä aikaan. Me puhumme tässä mietinnössä energiatehokkuudesta, joka on käytännössä sama asia. Nimenomaan näillä erilaisilla toimenpiteillä saadaan aikaan säästämistä, kun käytetään energiatehokkaita toimenpiteitä. Näillä on nimenomaan elvyttäviä ja työllistäviä vaikutuksia, kun satsaamme nimenomaan sosiaaliseen asuntotuotantoon, korjausrakentamiseen jne.

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! UPM:n Kajaanin-paperitehdas käytti vuodessa sähköä hieman vähemmän kuin koko Porin kaupunki, ja meillä on menossa aika voimakas rakennemuutos. Oliko tämä muutos tiedossa jollain lailla, kun strategiaa valmisteltiin, vai onko nyt oikeasti niin, että niissä luvuissa sitä ei näy? Etenkin tämä bioenergiapuoli ja uusiutuva puoli, vaikka kuinka satsataan ja tehdään enemmän kuin koskaan aikaisemmin, näyttää nyt huonolta liittyen tähän sellutehtaiden alasajoon. Onko tämä nyt semmoinen asia, että se vaatii taas lisää toimenpiteitä, ja onko teillä jotain takataskussa, kun te olette muutenkin niin vikkelä ja energinen? Miten saadaan näitä uusiutuvia vielä lisääntymään tämän lisäksi?

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade herr talman! Energieffektivitetskommissionen fick sitt arbete färdigt i början av juni och miljöutskottet hann därför inte behandla förslagen. Det ska bli intressant att höra mera om vad rapporten innehåller.

Energiatehokkuustoimikunta on kesäkuun alussa saanut työnsä valmiiksi ja esittänyt 125 mahdollista toimenpidettä, joilla voidaan parantaa energiatehokkuutta. Paras energia on todellakin säästynyt energia ilmaston ja talouden kannalta. Kysyn sen vuoksi, kuinka nopeasti energiatehokkuustoimikunnan ehdotuksia voidaan hyödyntää ja tuoko hallitus jo syksyllä tänne eduskuntaan uusia ehdotuksia juuri energiatehokkuuden parantamiseksi.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen ymmärtänyt, että strategia tarkoittaa konkreettista toimintaohjelmaa, jolla pyritään tiettyihin etukäteen hyväksyttyihin tavoitteisiin. Tämä strategia ei nyt kyllä sisällä valitettavasti niitä keinoja, vaikutuksia, kustannuksia ja kohdentumisia, jotka siitä olisi pitänyt löytyä. Se todetaan kyllä myös ympäristövaliokunnan lausunnossa muun muassa. Ei ole tietysti ihme, että tilanne on tämä, kun kokoomus ajaa yksisilmäisesti ydinvoimalinjaa (Ed. Harkimo: Ei pidä paikkaansa!) ja vihreät ajavat sitä linjaa, että mikään ei käytännössä käy. Eihän siitä voi saada tietysti mitään strategiaa.

Mutta nyt, ministeri Pekkarinen, aika kuluu, vuosi 2020 lähenee. Nyt tarvitaan todella konkreettinen ohjelma. Onko hallitukselta tulossa ja missä vaiheessa tällainen ohjelma? Tässähän päästään vain noin 5 prosentin päästövähennyksiin tällä strategialla, päästökaupan puolelle jää (Puhemies: Minuutti!) hirveän paljon taakkaa, jossa on ongelmia paljon.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minua ihmetyttää laivalasteittain tapahtuva ulkomaisen kivihiilen tuonti Suomeen. Meillä olisi potentiaalia kasvattaa kotimaisen energialähteen käyttöä, kuten esimerkiksi turpeen, jolla voitaisiin helposti korvata tuontikivihiili ja joka olisi myös ympäristöystävällisempää käyttää. Samalla edistettäisiin kotimaista työllistämistä erityisesti lämpövoimaloiden yhteydessä.

Kysyisin jommaltakummalta paikalla olevalta ministeriltä, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että tuontikivihiili korvattaisiin kotimaasta saatavalla turpeella ja että tulevaisuuden turvetuotannon tarpeet otettaisiin maakuntakaavoissa huomioon.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensiksi rahasta ja sen käytöstä: Nyt kun on syvä lama verrattuna siihen, mitä viime hallituskaudella oli, rahaa joudutaan käyttämään laman voittamiseksi, niin sen takia tämä näkökulma, jonka ed. Kumpula-Natri otti SDP:n ryhmäpuheenvuorossa, on minusta tässä mielessä täysin perusteltu.

Olisin kysynyt sitä, missä aikataulussa nyt, kun valiokunnan mietinnössä on sidottu uudelleen energialaskelmat siihen, mikä on tosiasiallinen tilanne, tämä ydinvoimalupapäätösten tekeminen näitten hakemusten perusteella ratkaistaan. Koska tämä asia on tulossa eduskuntaan, ja onko mahdollista, että näitä pelisääntöjä nykyisen lain pohjalta voitaisiin täällä käsitellä?

Vielä yksi kysymys tähän: Kun Suomi hakee YK:n turvaneuvoston jäsenyyttä, voitaisiinko ilmasto- ja energia-asiat kytkeä siihen, että Suomi olisi aktiivinen näissä asioissa ja tulisi yksi peruste siihen, miksi Suomi pitäisi siihen valita?

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että hallituksen ja ministerien tulee täällä puolustaa itse tekemäänsä strategiaa, mutta tietenkin voisi jossakin kohtaa tunnustaa, että ehkä vielä sen riman olisi voinut asettaa hieman korkeammallekin. Itse olisin halunnut kysyä ministeri Lehtomäeltä, mitä mieltä olette siitä, että ympäristövaliokunta totesi, että ympäristövaikutusten arviointi on tässä selonteossa tehty puutteellisesti.

Ministeri Pekkariselle haluaisin esittää kysymyksen siitä, onko mielestänne strategian tulonjakovaikutukset, alueelliset vaikutukset laskettu ja todennettu tässä strategiassa niin hyvin kuin olisi voitu tehdä. Energiatehokkuustoimenpiteitä te täällä kehuitte kovasti. Tosiasia on se, ministeri Pekkarinen, että te olette vuosikausia istunut tässä samassa tehtävässä ja joka vuosi lähestulkoon meidän energiatehokkuutta edistävä Motiva-yhtiömme kamppailee rahapulan kansaa. Kyllä minusta tässä teillä olisi peiliin katsomisen paikka. Niitä miljoonia varmasti löytyisi myöskin (Puhemies: Minuutti on mennyt!) tämän työn tukemiseen, jossa kansalaisia rohkaistaisiin energiatehokkuuteen.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton talouspolitiikan linja muuttuu saman päivänkin aikana. Aamupäivällä te esititte toimenpiteitä talouskasvun vahvistamiseksi ja elvyttämiseksi. Tänään iltapäivällä ryhmän puheenjohtaja esittää toimia talouskasvun hidastamiseksi, ydinvoiman poisrajaamiseksi energiavaihtoehdoista, turpeen käytön lopettamista, joka on maakunnissa tärkeä polttoaine, ja monia muita toimia, joilla näivetettäisiin Suomen kansantaloutta ja ennen kaikkea maakuntien aluetaloutta. Tämä on ihmeellistä, mutta tämän joutui näköjään näkemään.

SDP:n osalta oli juuri niin kuin ed. Matikainen-Kallström sanoi, että muutenhan SDP olisi ollut mietinnön takana, mutta siinä oli yksi "mutta", ja se "mutta" oli oppositioasema tällä kertaa. Pieni "mutta", mutta tällä linjalla toivon mukaan se "mutta" on myöskin jatkossa. (Ed. Skinnari: Täytyy oppositiota vaihtaa!)

Täällä ovat ministerit hyvin kuvanneet sen, mitenkä nykyisen hallituksen linja on sekä energiapolitiikan että ympäristöpolitiikan kannalta parempaa ja tehokkaampaa kuin aikaisemmin. Se on kiistatta osoitettu ja näytetty, ja sillä linjalla on hyvä jatkaa.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomus on hyvin paljon kokonaisvaltaisen energia- ja ilmastopolitiikan kannalla, ja siihen lukeutuu paljon muutakin kuin ydinvoiman kannattaminen.

EU:n vaatimusten mukaisten uusiutuvien energialähteiden lisääminen on erittäin haastavaa, ja näin on varsinkin, jos vesirakentamista ei voida lisätä. Olemassa olevien voimaloiden tehokkuuden nosto alkaa olla maksimissaan, ja ainoa ratkaisu säätösähköä tuottavan vesivoiman lisäämiseksi on hyväksyä uusia altaita vesivarastoimiseen. (Ed. Tiusanen: Koko Lappi veden alle!) Esimerkiksi paljon korostettu tuulivoima edellyttää nimenomaan säätösähköä.

Suunnitteilla oleva vesilain uudistaminen on menossa. Onko tarpeen mukaan jäädytettävä koko uudistus, jotta voidaan edetä myöhemmin järkiperäiseen ratkaisuun? Mitä on tapahtumassa Kollaja-altaan osalta? Ollaanko puuttumassa koskiensuojelulakiin?

Matti  Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tehtiin hyvä mietintö. Ed. Andersson kehui siitä minua, että olin ahkerasti sitä tekemässä ja saatiin hyvä mietintö. Näin on. Mutta me saimme yksimielisen mietinnön. Te olitte sen mietinnön takana. Te arvostelitte minua, mutta olette kumminkin tämän mietinnön takana; ydinvoiman hyväksymässä, turvevoiman hyväksymässä ja kaikki, mitä siinä oli. (Eduskunnasta: Montako raidetta löytyy?) Nyt kun on lama käynnissä, pitäisi tällaisiin päästöttömiin energiamuotoihin investoida. Ne ovat tuulivoima, vesivoima ja ydinvoima. Kaikki muut enemmän tai vähemmän kasvihuonepäästöjä laskevat tuonne ylös.

Kysynkin ministeriltä liittyen tulevaan Kööpenhaminan kokoukseen: Suomen kasvihuonepäästöt ovat 2—3 promillen luokkaa. Se on aika iso tämä taakka jo nyt, ja jos sitä vielä kasvatetaan, niin miten huolehditte, että Suomi ei joudu kohtuuttoman taakan alle?

Samoiten vähän ihmettelisin, kun valiokunnassa oltiin yksimielisiä, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja Skinnari totesi, että nämä vastalauseetkin olivat tukemassa tavallaan tätä mietintöä (Puhemies: Minuutti täyttyy!) taikka eteenpäin viemässä, niin täällä nyt ollaan vähän eri lailla, retoriikka tuntuu olevan erilaista kuin tuolla valiokunnassa.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit kritisoivat hallituksen strategiaa ryhmäpuheenvuorossaan konkretian puutteesta. Tästä kiinnostuneena tietysti käännyin sosialidemokraattien vastalauseen puoleen ja yritin etsiä sieltä sitä peräänkuulutettua konkretiaa. Sosialidemokraattien konkretiaa tämän vastalauseen mukaan otsikon "Välittömiä toimia" alla on muun muassa se, että "yhdyskuntarakennetta pitää tiivistää". Hyvä tavoite, mutta konkretia jäi vielä vähän uupumaan. "Ympäristönsuojelun kannalta tärkeitä määrärahoja pitää lisätä." Edelleen samaa mieltä, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? (Ed. Huovinen: Lisää rahaa!) Toivoisin siis, että sosialidemokraatit hieman pinnistäisivät, ja jos kritisoivat hallitusta konkretian puutteesta, yrittäisivät myös itse vähän parempaa.

Hallituksen toimenpiteiden jatkovalmistelu on jo hyvin pitkällä. Windfall-verosta linjattiin aiemmin keväällä, energiatehokkuustoimikunta jätti mietintönsä viime viikolla, ruuhkamaksuselvitys saatiin tänään, ja tariffityöryhmä antaa mietintönsä tämän kuun loppupuolella, eli monessa asiassa edetään erittäin kovaa vauhtia.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Kumpula-Natri, mihin käytetään investointituet uusiutuvan energian lisäämiseksi? Ne käytetään uusiutuvien raaka-aineitten hyödyntämiseksi erilaisiin tarkoituksiin, kuitenkin vielä niin, että me emme avustuksia pääsääntöisesti myönnä päästökauppasektorilla oleviin yrityksiin vaan kaikkialle muualle. Eli sekä ennen kaikkea puupohjaisen bioenergian ja toisekseen tuulienergian investointeihin ne rahat on käytetty ja käytetään jatkossakin. Pieni määrä käytetään energiatehokkuuden parantamiseen, ei ihan mitätön mutta kuitenkin, ja aivan pieni määrä tällaisten pienten vesihankkeitten tehojen nostamiseen, mutta siellä rahat ovat aika pieniä. Suurin piirtein tähän se kaikki on käytetty. Tarkoitus on, että kun tänä vuonna on käytettävissä 87 miljoonaa euroa, toive on, että vielä saataisiin lisää alkusyksystä annettavassa lisäbudjetissa.

Ed. Tiilikainen, liittyen liikenteen biopolttoaineisiin: Tällä hetkellä maailmassa liikenteen biopolttoaine tuotetaan suurelta osalta ruuaksi kelpaavista raaka-aineista. Suomessa tämä teknologiatyö, mitä tehdään, perustuu nimenomaan ruuaksi kelpaamattomien biopohjaisten uusiutuvien raaka-aineitten hyödyntämiseen, ja tällä on maailmanlaajuisesti erittäin hyvä markkinasauma, kunhan se teknologia tulee käyttöön. Arvio on, että 2013, 2014 meillä voisi olla täyden mitan tuotantoa, ja tietyllä tavalla myöskin reverenssiä suomalaiselle tuotannolle on ajatus rakentaa sillä, että täällä meillä otettaisiin vähän nopeutetussa tahdissa käyttöön tätä liikenteen toisen sukupolven polttoainetta.

Mitä tulee uusiutuvan energian kokonaiskäyttöön, samaan aikaan kun on toisaalta lisätty erittäin paljon kapasiteettia, on ihan totta se, että metsäteollisuuden alasajautumisen seurauksena metsäteollisuuden itse tuottama uusiutuva energia on vähentynyt erittäin rajusti. Neljä paperitehdasta, neljä sellutehdasta, 12 paperikonetta vuodesta 2005 on Suomessa hävinnyt kokonaan pois. Jokainen ymmärtää, että sillä on suuri vaikutus. Jokainen ymmärtää, että paperia ei noin vaan varastoon rakenneta, jos ei sillä kysyntää maailmanmarkkinoilla ole. Tämä kaikki on vaikuttanut ilman muuta myös sitten nyt nimenomaan metsäteollisuuden tuottamaan energiaan. Mutta tämä ei poista sitä totuutta, että tätä uusiutuvaa biopohjaista raaka-ainetta on tavattoman paljon käytössä, ja siihen juuri tähtäävät nämä toimet, joilla valtio nyt vielä rahalla ja ensi vuonna sekä investointituilla elikkä rahalla että myöskin syöttötariffilla, molemmilla, yrittää ottaa käyttöön kiihtyvässä vauhdissa uusiutuvaa energiaa.

Arvoisa puhemies! Vielä energiatehokkuudesta se, että todellakin Motivan tai jonkin organisaation rahat eivät yksin riitä, vaan tarvitaan niitä toimenpiteitä, joilla niitä energiatehokkuustoimia viedään eteenpäin. (Ed. Huovinen: Neu-vontaa kansalaisille!) Niitä meillä on jo käytössä iso kasa, ja uusia erittäin konkreettisia on tullut. Hallitus vielä syksyn aikaan tekee sellaisen pe- riaatepäätöksen energiatehokkuustoimikunnan työryhmän esitysten pohjalta, millä tavalla, keiden vastuulla, (Puhemies: 3 minuuttia!) millä toimin tehokkuutta yritetään saada aikaiseksi.

Jos puhemies vielä sallisi tästä kokonaisenergian kulutuksesta, vai ehkä seuraava puheenvuoro sitten?

Ensimmäinen varapuhemies:

No, jos tiiviisti menee, niin antaa mennä. (Naurua)

Puhuja:

No, tällä ehdolla vielä. — On ilman muuta selvää, että hallitus pitää tiukasti kiinni siitä, että kokonaisenergiankulutus saadaan käännettyä laskuun 2020 mennessä ja että sähkön kulutuksen kasvua voidaan hillitä. Mutta tästä kaikesta huolimatta meidän on varauduttava siihen, että Suomessa tarvitaan enenevässä määrin kuitenkin jatkossakin sähköä, ilman muuta näin. Hallituksen tarkoituksena on, että 2020 mennessä Suomi on reilusti omavarainen sähköstä. Ei meille tarvitse tuoda, vaan me tuotamme täällä vähintään sen määrän, minkä me täällä kulutamme. (Ed. Tennilä: Siihen te tähtäätte!)

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että näillä uusiutuvilla energialähteillä rakennamme paljon uutta kapasiteettia. Meillä on rakenteilla yksi ydinvoimalaitos, mutta näiden jälkeenkin vielä, jos me aiomme ajaa samaan aikaan alas tämän hiilen käytön, minkä alasajon puolesta täällä äsken puhuttiin, (Puhemies: 4 minuuttia!) niin se mitä todennäköisimmin edellyttää vielä myöskin ydinvoiman lisärakentamista ennen vuotta 2020. Vaikka me käyttäisimme kaiken mahdollisen biopohjaisen energian, se ei yksin riitä vastaamaan siihen kysyntään, mikä on näköpiirissä. Tämä tausta huomioon ottaen me joudumme mitä todennäköisimmin avaamaan ovea myöskin ydinvoiman lisärakentamiselle.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta on todellakin kiinnittänyt huomiota siihen, että tämä ympäristövaikutusten arviointi on vielä aika yleispiirteinen. Yleisesti ottaen tietysti päästövähennykset ovat ympäristön kannalta myönteinen uudistus ja nämä yksittäiset, esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeethan enemmän perustuvat siihen hankekohtaiseen yvaukseen, mutta varmasti tosiasia on se, että meidän pitää vähän niin kuin tehokkaammin koordinoidusti ja kokonaisvaltaisesti katsoa myös näitä ympäristövaikutuksia.

Tässä yhteydessä korostaisin myöskin tämän energiatehokkuuden parantamisen merkitystä. Vaikka täällä on kiinnitetty siihen kriittistäkin huomiota niin kuin ympäristövaikutusten näkökulmasta, niin on syytä muistaa, että vaikka meillä on päästöttömiä energiantuotantomuotoja, niin meillä ei ole ympäristön kannalta yhtä ainutta ongelmatonta energiantuotantomuotoa, ja sen takia tämä energiatehokkuus on itse asiassa aivan avainasemassa tämän toteuttamisen kannalta.

Sitten ed. Kankaan kysymykseen siitä, että pitää olla varuillaan, ettei Suomi kanna tässä kohtuutonta taakkaa. Tämä on kyllä semmoinen iso, lähes filosofinen keskustelu kehitysmaiden ja rikkaiden teollistuneiden maiden välillä siitä, että tosiasia on kuitenkin se, että kasvihuoneilmiö ilmakehässä on meidän teollisuutemme historian synnyttämää ja meillä ne kasvihuonepäästöt myös tällä hetkellä ovat erittäin suuret per capita verrattuna kehitysmaihin, (Ed. Kangas: Eivät ole kehitysmaita, Kanada ja USA!) ja sen vuoksi on erittäin tärkeää, että me kannamme oman vastuumme. Se on tärkeää myös siitä syystä, että on aivan selvä asia, että me emme saa muuten Kiinaa, Intiaa, Brasiliaa, tämän kaltaisia maita mukaan. On välttämätöntä saada ne ilmastotalkoisiin mukaan, jotta tulosta syntyy. Me emme saa niitä mukaan, jollei meillä ole riittävää näyttöä ja sitoutumista siitä, että me todellakin aiomme tehdä oman osamme. Ja minusta meillä pitää Suomessa olla semmoista tervettä itseluottamusta tässä kysymyksessä myös, että jollei tämmöinen maa kuin Suomi, tällä osaamisen ja korkean teknologian tasolla, näillä uusiutuvan energian mahdollisuuksilla, jos me emme pysty tähän päästövähennykseen, niin kuka pystyy.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun vihreiden ed. Anderssonia kuuntelee, niin tuntuu, että ollaan tyytyväisiä metsäteollisuuden vaikeuksista (Ed. Andersson: Ei pidä paikkaansa!) ja energiankulutuksen vähenemisestä. Savuava piippu on merkki elävästä kylästä. Tältä osin haluan korostaa sitä, että myöskin uusiutuvan energian tavoitteet kaikkoavat, jos metsäteollisuuden rakenteet menevät alas. Me tarvitsemme kotimaassa tuotettua kilpailukykyistä energiaa, jotta kehittyvä metsäteollisuus turvataan, ja tarvitaan uutta sähköntuotantokapasiteettia. On tietysti selvä, että metsäteollisuuden toimintaedellytykset pitää myöskin energiaverotuksessa katsoa. Nyt kelamaksun kautta on tehty jopa lisää kustannuksia. Kiinnitän molempien ministerien huomiota siihen, ettei riitä, että meillä on pakkausveroja, pitää myös tukea käsittelyä, kierrätystä. Oli suuri vahinko, että esimerkisi Corenso-pakkausten kierrätys, täydellinen suomalainen innovaatio, laskettiin Stora Enson kautta alas ajettavaksi. (Ed. Skinnari: Kyllä!) Kiinnittäisin huomiota siihen, että pitää myöskin panostaa näihin ympäristöystävällisiin tekniikoihin ja myöskin työkalupakissa olla metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden rakenteisiin enemmän keinoja.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Lehtomäki totesi, että ilmastolaki Britanniassa esimerkiksi muistuttaisi tätä meidän pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaa niin, että tämä meidän strategiamme voisi korvata jotenkin ilmastolakia. Kysyn teiltä, ministeri Lehtomäki, mitä mieltä olette siitä, että kun tämä strategia ainoastaan 5 prosentilla vähentää vuoteen 2020 mennessä hiilidioksidipäästöjä vuoden 1990 tasosta, niin miten se 5 prosenttia yleensä ottaen voidaan edes hyväksyä, tuodaan sellaista strategiaa tähän taloon. Ja se 15 puuttuvaa prosenttia tulee siihen ydinvoimaa rakentamalla, ja siitä saadaan se 20 prosenttia. Tämä on aivan kummallista, että lähtökohtaisesti näin on meille, ympäristövaliokunnalle, selitetty. Yli-insinööri Timo Ritonummen vastaus oli aika yksiselitteinen. Hän oli paikalla.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin näihin päästövähentymiin. Tässä strategiassa on arvioitu, että ei päästökauppasektorilla päästäisi 16 prosentin vähennyksiin ja loppu, tämän 20 prosentin eurooppalaisen tavoitteen saavuttaminen, riippuu siitä, miten päästökauppasektorilla onnistutaan. Se on aivan kriittinen. On väärin väittää, että se päästövähennys olisi vain 5 prosenttia.

Mutta, arvoisa puhemies, oleellista ilmastokriisin voittamisessa on kansainvälinen sopimus ja toisaalta se, että me pääsemme aikanaan teknologiassa niin pitkälle, että me voimme ottaa hiilen talteen tai keksiä täysin päästöttömiä uusia energiamuotoja. Näihin ilmastoneuvotteluihin haluaisinkin tehdä kysymyksen ministeri Lehtomäelle. Ilmeisesti Kööpenhaminaa valmisteltiin Bonnin kokouksessa, ja kiinnostaisi tietää, millaisessa hengessä noita neuvotteluja käytiin. Mikä on tämän hetken tunnelma siitä, mitä Kööpenhaminassa voitaisiin saavuttaa? Odotuksethan ovat erittäin korkealla. Obama tulee uuden Yhdysvaltain hallinnon kanssa neuvotteluihin, ja se antaa (Puhemies: Minuutti!) meille kaikille toivoa ilmastosopimuksesta.

Timo V.  Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa muutama puheenvuoro taaksepäin ed. Pentti Oinonen käytti puheenvuoron, jonka mukaan hän halusi korvata muun muassa turpeella kivihiilen käyttöä Suomessa. Tällä kertaa täytyy sanoa, että arvostan tätä ed. Oinosen käyttämää puheenvuoroa ja näkemystä.

Mutta, puhemies, tämän strategian tavoitteet ovat monella tavalla erittäin hyvät. Näistä tavoitteista ja sisällöstä on annettava todella hallitukselle suuri kiitos alkaen EU-tason neuvotteluista. Mutta sitten aivan kysymyksenä noin kansantalouden näkökulmasta, tällä strategialla ja sen aikaansaannoksella on todella merkittäviä taloudellisia hyötyjä, mutta tällä on myös kustannusvaikutuksia muun muassa kuluttajien näkökulmasta, ja haluaisinkin kuulla hiukan tällaista kokonaistaloudellista arviota tämän strategian merkityksestä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen tässä jo pitempään pelännyt, että ed. Rajamäellä on niin kova vauhti päällä, että hän unohtaa savukaasut putsata, kun niitä tuossa ihaili nyt.

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkariselle kysymys, liittyy metsäpuoleen. Nimittäin tuore metsäinventaario osoitti, että kasvu on jo 99,5 miljoonaa kiintomottia, joka on paljon. Elikkä se tarkoittaa siis käytännössä sitä, että on myöskin mahdollisuus käyttää puuta metsäenergiana. Nyt on hiukan hämmentänyt tuolla maa- ja metsätalousvaliokunnassa se, että ministeri on kuulemma asettanut oman metsäpäällikkönsä tekemään puuhaa tuolla elinkeinoministeriössä. Mistä tässä nyt oikein on kysymys? Millä tavalla te nyt koordinoitte tätä hommaa maa- ja metsätalousministeriön kanssa, koska siihen näyttäisi kyllä olevan tällä hetkellä aihetta ja tarvetta?

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Metsäteollisuus tarvitsee edullista energiaa. Se on nähty tässä jo, miten paljon meiltä on hävinnyt ja mennyt metsäteollisuutta muualle. Sen takia tämä päästökauppahomma — minusta Suomen pitäisi tunnustaa se rehellisesti, jotta tässä on menty ihan väärään suuntaan, lähteä siitä, jotta tehdään normit ja valvotaan niitä ja sitä kautta saadaan asia kuntoon eikä tällä tavalla, että nostetaan päästöjen hintaa, jotka ostetaan jostakin Venäjältä tai mistä ostetaankin. Koska se byrokratiahan maksaa hirveästi, niin uhrataan nekin rahat ennen vaikka siihen hiilen sieppaamiseen sieltä piipun päästä, miten saadaan päästöttömästi tehtyä tämä juttu, ja siihen teknologiaan. Se on kuitenkin ainoa kestävä tie. Ei pidä kapitalisoida tätä päästöjen osaa, mikä tarkoittaa sitä, että ostetaan muualta ja Suomessa tupsutetaan enemmän tai jossakin muussa maassa tupsutetaan, jolle voidaan ostaa se päästö.

Unto Valpas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Syöttötariffit edesauttavat uudistuvan energian syntymistä. Tämä on hyvä asia. Mutta tuleeko se koskemaan myös näitä pieniä yksiköitä, kysyisin ministeriltä. Mielestäni esimerkiksi tuulivoima ja bioenergia ovat sellaisia, että tämmöisiä pieniä yksiköitä myöskin tarvitaan. Ne ovat hajautettuja, niillä on suuri merkitys paikallisesti. Eli onko tarkoitus asettaa joku raja, että pitää sitä tehoa olla tietty määrä, ennen kun voidaan tämmöiseen syöttötariffiin päästää?

Toinen kysymys: Milloin hallitus aikoo tehdä tämän mahdollisen päätöksen lisäydinvoimasta, ja kuinka monta myllyä on tarkoitus rakentaa vielä lisää? Suomihan on ainoa Länsi-Euroopan ja johtavien teollisuusmaiden valtio, (Ed. Matikainen-Kallström: Ei pidä paikkaansa!) joka tähän ydinvoimaan on innostunut. Herää vielä kysymys, tarvitaanko tätä lisäydinvoimaa nyt, kun sähkönkulutus laskee koko ajan ja samanaikaisesti lisätään huomattavasti tätä uusiutuvaa energiaa.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kumpula-Natri täällä aiemmin hiukan kritisoi tuota peltobiomassan roolia uusiutuvan energian tuotannossa. Totta onkin, ettei hallituskaan lähde siitä, että sillä nyt ratkaistaisiin kaikki maailman ongelmat, mutta olisi aika hölmöä jättää käyttämättä se mahdollisuus, mikä liittyy erityisesti ympäristönsuojeluun ja uusiutuvan energian lisäyksen tarpeen ja näiden resurssien olemassaolon yhdistämiseen hyvin älykkäällä ja modernilla tavalla. Esimerkiksi biokaasun tuotanto näillä resursseilla on todella varteenotettava vaihtoehto. Biokaasu olisi parhaiten hyödynnettävissä esimerkiksi liikennepolttoaineena, jossa sen hyötysuhde on kaikkein korkein. Tällä hetkellä esimerkiksi Gasum Oy suunnittelee tällaista koko Suomen kattavaa biokaasutankkausasemien verkostoa. Kysyisinkin ministeri Pekkariselta, millä tavalla biokaasu liikennepolttoaineena on huomioitu näissä uusissa liikennepolttoainesuunnitelmissa.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Teknologian kehittymisellä on merkittävä rooli liikenteen päästöjen vähentämisessä, oli sitten kyse uusiutuvasta energiasta tai sähköautoista. Tämän lisäksi olisikin huomioitava myös asennekasvatus ja koulutus. Tähän erityisesti liikennevaliokunta on kiinnittänyt omassa lausunnossaan huomiota, että kansalaisille tulee antaa puolueetonta ja laadukasta informaatiota ilmastoystävällisen liikkumisen merkityksestä ja siihen liittyvistä vaihtoehdoista ja valinnan mahdollisuuksista. Näin ollen koulutus, neuvonta ja viestintä tulee sisällyttää kiinteäksi osaksi muiden ohjauskeinojen täytäntöönpanoa. Taloudellisen ajotavan koulutuskampanja on yksi asia, jota valiokunta on korostanut. Tästähän jokainen liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä ympäristövaliokunnan jäsen sai omakohtaisia kokemuksia, kuinka tehokkaalla taloudellisella ajotavan koulutuksella voi vähentää liikenteen päästöjä noin 10 prosentilla.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee uutta sähköntuotantoa turvatakseen energiahuollon riittävän omavaraisuuden ja myös kilpailukyvyn. Tämän myötä tietysti riippuvuus sähkön tuonnista vähenee. Vaikka energian kokonaiskulutus ei lähitulevaisuudessa kasvakaan, niin sähkön käyttö tulee Suomessa joka tapauksessa kasvamaan. Ydinvoiman lisärakentaminen tukee hyvin ilmasto- ja energiastrategiatavoitteita. Toki ydinvoiman lisäksi tarvitaan myös panostuksia uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen unohtamatta kuitenkaan energiatehokkuuteen ja energiasäästämiseen panostamista.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joko keskitetysti tai hajautetusti, se on todellinen vaihtoehto energian lisätuotannossa. Jos tehdään ministerin suunnittelemat kymmenien miljardien investoinnit tämmöiseen jättilaitokseen tai jopa useaan sellaiseen, niin kaikki muu jää puheeksi. Menee tila ja menee tarve. Kyllä se näin tulee käymään. Sitä rupatellaan näistä uusiutuvista ja sen semmoisista ja se tehdään sitten näin.

Minä olen tämän hajautetun mallin kannalla, koska se myös työllistää pysyvästi, ja mitä peräänkuuluttaisin, on semmoinen läpimurto metsähakkeen käytön lisäämiseksi, jossa myöskin se keruu on nyt avainasemassa.

Lapissa on kaksi isoa hanketta nyt jo lupeissa. Rovaniemelle on tekeillä bioenergialaitos. Kemiin on lupeissa tai ainakin keskustelujen pohjalta pääteltävissä mahdollista saada biodiesellaitos, mutta metsähaketta, sitä pitää ruveta nyt saamaan näihin laitoksiin. Lapissa on monia muitakin tämmöisiä paikallisia hankkeita. Tässä on läpimurron paikka, mutta niihin pitää myös oikeasti satsata (Puhemies: Minuutti on mennyt!) eikä vaan lähteä siitä, että se jättimylly hoitaa lopulta koko homman.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Selkeä yhteinen tavoite lienee toivon mukaan saada vähäpäästöiset energiamuodot myös kuluttajalle edullisemmaksi vaihtoehdoksi.

Viime viikolla pitämässämme energiaseminaarissa Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen Vattin asiantuntija piti erityisen ongelmallisena niitä huojennuksia, joita meilläkin on isopäästöisemmille vaihtoehdoille, kuten esimerkiksi turpeelle ja dieselille. Hänestä selkeä käytäntö olisi, jos vero-ohjaus kohdistettaisiin yksinkertaisesti ja loogisesti niin, että isopäästöiset vaihtoehdot olisivat aina myös tiukemmin verotettuja kuin vähäpäästöiset.

Haluankin kysyä ministeri Pekkariselta: Millaisia pohdintoja ministeriössä on vero-ohjauksen selkiyttämiseksi nykyisestä?

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kumpula-Natri ja myös ed. Kaunisto nostivat esille tämän peltobioenergiakysymyksen, ja siinä yhteydessä kyllä pitäisi tarkastella uudelleen tätä bioetanolituotantoa. Kun nimittäin valkuaisrehusta on valtakunnassa huutava pula, niin edelleen kannattaisi tutkia myös tämä etanolituotanto, niin että saataisiin myös kotimaista valkuaista siinä samalla.

No, tästä turveasiasta. Ed. Pentti Oinonen otti esiin tärkeän asian, tämän turpeensaannin varmistamisen, ja tähänhän myös maa- ja metsätalousvaliokunta lausunnossaan puuttui ja esitti, että maakuntakaavoissa pitäisi tämä kysymys huomioida, koska vain parissa maakuntakaavassa nykyään on se huomioitu ja niissäkin vain nykykäytön pohjalta. Talousvaliokunta on tämän asian ottanut mietinnössään myös huomioon. Tämä on tärkeä kysymys, koska jos halutaan lisätä metsähakkeen käyttöä, niin ainakin nykytekniikalla näissä kattiloissa tarvitaan myös turvetta mukana.

Merikukka Forsius /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten tässäkin keskustelussa on tullut esiin, sekoitetaan turve usein virheellisesti uusiutuvaan energiaan. Erityisesti omavaraisuus- ja huoltovarmuusnäkökohtia painottaen myös talousvaliokunta on esittänyt turpeenkäytön edistämistä. Turve ei ole kuitenkaan luokiteltavissa uusiutuvaksi energiamuodoksi eikä se ole ilmastopoliittisessa katsannossa missään tapauksessa uusiutuva energialähde. (Ed. Pentti Oinonen: Totta kai on!) On epärealistista olettaa tällaisen kannan menevän läpi kansainvälisissä neuvotteluissa.

Mielestäni hirttäytyminen turpeeseen ei lupaa hyvää. Paitsi että turpeenpoltto on kivihiiltäkin pahempaa ilmastopäästöjen kannalta, on turvesoiden merkitys hiilinieluina merkittävä.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Halusin peltobiomassasta sillä lailla kestävää, että se olisi kestävää myös lähivesien kannalta. Pohjalaiselle on turha sanoa, eikö peltobiomassaa voitaisi käyttää, mutta myös siellä on joet, jotka ovat uintikelvottomia, ja se ei naurata. Kokonaisuudet ovat tärkeitä, ja sen takia tästä kysyin, miten ajattelette hallituksessa yhdistää näitä kahta näkökulmaa.

Muiden talousvaliokuntakollegojen huoleen siitä kritiikistä, kun teimme hyvää yhteistyötä ja kieltämättä hyvän mietinnön, niin on kai niin, että voimme sanoa asioita myös suorempaan kuin mitä tänne ovat hallitusryhmät suostuneet kirjoittamaan. Täällä itsessään sanotaan, että rahoitustarpeita koskevat asiat käsitellään ja päätetään valtiontalouden kehys- ja talousarvioprosesseissa, ja kiistin, olin niistä huolissani, että siellä näitä toimia ei ollenkaan samassa mittakaavassa näy kuin niitä näkyy näissä tahtotiloissa.

Täällä itse talousvaliokunta kirjoittaa tämän yksimielisessä osassa, että energiamäärärahat tulee mitoittaa niin, että tavoitteet ja velvoitteet toteutuvat, ja sanoopa jopa, että lisätoimenpiteiden tarpeen (Puhemies: Minuutti on mennyt!) arviointi tulee tehdä uudelleen.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen kovin hämmentynyt siitä, miten kevyesti vihreät tämän asiakirjan myötä hyväksyvät lisäydinvoiman. Itse en ole moiseen alennusmyyntiin valmis ja siksi tulen varsinaisessa puheenvuorossani kannattamaan ed. Annika Lapintien ryhmäpuheessa tekemää ja omissa nimissäni pöydälle jaettua kannanottoa.

Olen myös pettynyt ylipäätänsä hallituksen vihreän jalanjäljen keveyteen. Alun perinkin strategia oli itse asiassa aika kunnianhimoinen. Sen konkreettiset keinot eivät millään tavalla edistäneet edes niitten mainittujen tavoitteitten saavuttamista, ja ennen kaikkea täällä samanaikaisesti käsittelyssä olevat kaksi asiakirjaa todistivat, että tämä paperi on pelkkää paperia. Nimittäin tämä strategia ei millään tavalla konkretisoitunut hallituksen elvytystoimissa, jotka olivat täällä samaan aikaan käsittelyssä, eikä ole myöskään konkretisoitunut kehyskeskustelussa ja kehyspaperissa, mikä tänne tuotiin, eikä sen jälkeenkään, kun eduskunta tätä käsitteli.

Milloin hallitus aikoo ruveta toimimaan tämän strategiapaperinsa mukaisesti?

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Sirnölle toteaisin heti, että kuten ministeri Pekkarinen tuossa luetteli ja kuvasi tätä laajaa energiapakettia, niin ei voi olla näkemättä sitä tosiseikkaa, että se on myös samalla elvyttävä. Toteaisinkin, että varmaan tämmöiset alueelliset näkökohdat huomioidaan, kun päätetään esimerkiksi tulevista ydinvoimaloista.

Arvoisa puhemies! Keskitetty ilmastopolitiikka on asia, joka tuo mukanaan ongelmia, mutta siellä on myös mahdollisuuksia. Ongelmat tietenkin liittyvät yritysmaailmaan ja mahdollisuudet taas tiedemaailmaan.

Suomalainen tiede on mukana monissa tutkimusyhteisöissä, jotka edistävät paitsi puhdasta energiantuotantoa myös teknologiaa. Kysyisinkin ministeriltä sitä, kun on esitetty kritiikkiä, että tutkimusmäärärahat olisivat hajanaisia, ne eivät olisi tehokkaita tuloksiltaan, niin pystyykö ministeri kumoamaan tämän väitteen.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! EU vaatii meitä lisäämään uusiutuvaa energiaa ja vähentämään päästöjä. Se ei todellakaan onnistu ilman, että me rakennamme lisää ydinvoimaa ja tuulivoimaa. Nämä molemmat edellyttävät, että me rakennamme niin Kollaja-altaan kuin Vuotoksen altaan. Milloin me saamme nämä päätökset voimaan, aikaiseksi, hyvät ministerit?

Sitten minä olisin ministeri Lehtomäeltä kysynyt sellaista asiaa, onko todellakin tämä Itämereen kaivettava kaasuputki pelkästään ympäristökysymys. Muut ympäristövallat, Itämeren alueen vallat, pitävät sitä myös turvallisuuskysymyksenä. Minä olen puuttunut tähän asiaan jo kahdesti eri asian yhteydessä tässä eduskunnassa enkä ole saanut vastausta siihen asiaan, minkä vuoksi se linjaus täytyy tehdä Suursaaren pohjoispuolelta meidän omien talousvesiemme kautta. Miksi sitä ei todellakaan voi vetää sieltä Suursaaren eteläpuolelta? Vähin, mitä te voitte tehdä, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) on edellyttää, että se vedetään eteläpuolelta. Tämä on peruskysymys tässä asiassa.

Johanna  Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka strategiassa onkin hyviä tavoitteita, niin on totta, että kun asioita viedään käytäntöön, niin tarvitaan myös ympäristölainsäädäntöä viemään asioita eteenpäin. Itse asiassa ihan kaikessa toiminnassa ja lainsäädännössä meillä pitäisi olla ilmastolasit silmillä ja miettiä kaikkien päätöksiemme ilmastovaikutuksia. Tähän yhteyteen voi ottaa esimerkiksi liikeaikalain, joka suosii pienten lähikauppojen sijaan automarketteja ja on siis ilmastomielessä askel taaksepäin.

Mutta, arvoisa puhemies, nyt näin kesän kynnyksellä kiinnostaa kevyt liikenne, ja energiatehokkuustoimikunnan mietinnössäkin on linjattu kevyen liikenteen edistämistavoitteita. Itse asiassa valtakunnallinen pyöräilyohjelma on vuodelta 1993, ja siinä olevat tavoitteet pyöräilyn osuuden kaksinkertaistamisesta eivät ole toteutuneet, ja myös hallitusohjelmassa mainitaan pyöräily. (Puhemies: Minuutti!) Kysyisin, minkä suuntaisia ajatuksia kevyen liikenteen ja pyöräilyn edistämiseksi on.

Kari  Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota, että keskustan ryhmäpuheenvuorossa ei taidettu käsitellä asiaa ydinvoima ollenkaan, ei sen paremmin puolesta kuin vastaankaan, vaikka se on hyvin keskeinen osa tätä linjaa. (Ed. Zyskowicz: Ei kun se on toisinpäin!)

Mutta toinen asia, johon haluan kiinnittää huomiota, on puurakentaminen. Monissa maissa puurakentamiseen ja puutuotteisiin satsataan erittäin paljon myöskin ilmastonmuutoksen hallinnan näkökulmasta, ja kun ed. Laukkanenkin saapui saliin, niin ihmettelen vähän, että valiokunta ei tähän esimerkiksi kannanotossaan kiinnittänyt huomiota. Se olisi ollut tarpeellinen kannanotto, yksityiskohta, puurakentamisen edistäminen. Ympäristövaliokunta on lausunnossaan sitä käsitellyt ansiokkaasti, ja se olisi ollut aiheellista ottaa myöskin talousvaliokunnan mietintöön ja siihen sisältyvään kannanottoon. Kysyisinkin oikeastaan ministeri Pekkariselta, koska tiedän, että aktiivisuutta on ollut vuosien ajan puurakentamisen edistämisohjelmien kautta, mitkä ovat näköalat tästä eteenpäin.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos ed. Oras Tynkkynen tai vihreät tai ylipäätään hallitus olisivat tutustuneet sosialidemokraattien jo pitkään esittämiin vaihtoehtolinjauksiin, niin varmasti löytäisitte sieltä hyvin paljon ilmastonmuutoksen torjuntaa tukevaa konkretiaa. Ed. Tynkkynen, me haluamme lisää rahaa joukkoliikenteelle, emme halua vähentää sitä niin kuin te vähennätte tällä hetkellä pienten ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteen tukia. Me haluamme lisää rahaa raiteille, lisää rahaa uusiutuviin energialähteisiin, vihreään elvyttämiseen.

Arvoisa hallitus! Kun puhutaan konkretiasta, konkreettisesti viivyttelemällä windfall-veroa menetetään verotuloja 300 miljoonaa vuodessa. Minulla on tässä lehtileike Helsingin Sanomista, missä kerrotaan, että ympäristöministeriö on täysin kypsynyt tähän menoon, kun ei saada päätöksiä jäteveron laajentamisesta yksityisille kaatopaikoille, millä konkreettisesti saataisiin satoja miljoonia euroja lisää valtiontalouden tuloiksi. (Puhemies: Minuutti on täysi!) Tässä konkretiaa teille! Missä teidän viherelvytyksenne on? Ette ole edes laskeneet sen määrää tässä.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Rakentaminen on saanut tässä mietinnössä vajaan sivun verran tekstiä. Tässä kyllä erinomaisesti todetaan se, että rakentaminen ja rakennuksiin liittyvä energiankäyttö kattaa noin 40 prosenttia Suomen loppuenergiakäytöstä. Minusta tämä konkretian avaaminen on jäänyt kyllä hieman vajaaksi, ja yhdyn ed. Uotilan näkemykseen tässä puurakentamisen vahvassa nostamisessa, mutta silloin, kun puhumme energiansäästöstä, niin on puhuttava aina myös rakentamisesta ja rakennuksista. Tässä on selkeästi avattu sitä, että tulisi neuvontaa lisätä, uusia avauksia tehdä. Totean sen, että Suomi on monessa suhteessa valitettavasti aika paljon jäljessä. Mehän olemme nyt rakentamismääräyskokoelmaan tekemässä muutoksia energiatehokkuuden osalta, mutta esimerkiksi passiivitalokysymykseen liittyen Saksassa tällä hetkellä on 17 000 rakennettua passiivitaloa ja meillä vasta mietitään, mitenkähän niitä ruvettaisiin rakentamaan. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Tiedotus ei ole järkevää tai ei ainakaan onnistu, mieluummin toisinpäin. Tässä neuvonnan ja kaavoituksen rooli on myös erittäin tärkeä.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeastaan ensin haluaisin kommentoida ed. Kankaanniemen taannoin sanomaan lausuntoon, että talousvaliokunnassa kokoomus yksisilmäisesti ajoi ydinenergian puolta. Sitten me olemme olleet valitettavasti eri talousvaliokunnassa, täällä on rinnakkaisia talousvaliokuntapuolia. (Ed. Kankaanniemi: Ei kun hallitus!) Kyllä me olemme ajaneet hyvin monipuolista energiapalettia. Me olemme ajaneet omavaraisuutta, me olemme ajaneet huoltovarmuutta, me olemme ajaneet kohtuuhintaista sähköä, eli erittäin monipuolinen energiapaletti, joka näkyy myöskin tässä mietinnössä ja valiokunnan kannanotossa.

Yksi asia, mitä ei ole kovinkaan paljon käsitelty, liittyy ekologiseen verouudistukseen ja veropuolen elementteihin. Olisinkin kysynyt arvoisilta ministereiltä, kun olin muutamia päiviä sitten itse asiassa tällaisessa ekologisen verouudistuksen seminaarissa ja siellä puhuttiin esimerkiksi kotitalousvähennyksestä energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen, energiatehokkuuden kytkemisestä kiinteistöveroon, autoveron alentamisesta kenties sähköautoille tai omasta luokasta niille, työsuhdeauton verotusarvosta liittyen CO2-päästöihin, tämän tyylisistä asioista. Onko tällaisia virityksiä myöskin olemassa?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki ilmastoasiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että päästöt on saatava laskuun, muuten vakava ilmastokatastrofi ei ole vältettävissä.

Arvoisa puhemies! Jos EU:n yhteinen päästövähennys tiukkenee 20 prosentista 30:een, miten hallitus vastaa tähän tiukennukseen? Miten tiukempi tavoite konkreettisesti pystytään toteuttamaan?

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maatalouden ensisijainen tehtävä on tietenkin tuottaa ruokaa. Mutta meillä on sellainen tilanne tällä hetkellä, että me viemme 400—500 miljoonaa kiloa, ehkä vähän enemmänkin, viljaa joka vuosi Suomesta pois, ja itsekin olin aikanaan, ministeriaikana, miettimässä sitä, pitäisikö etanolitehdas rakentaa. Silloin olin hyvin skeptinen sen suhteen, kun näiden vanhojen etanolitehtaiden energiatehokkuus oli heikko. Nyt kuitenkin esimerkiksi Ranskaan on tehty aivan hiljattain valmistunut uusi etanolitehdas, jonka energiatehokkuus, energiahyötysuhde on aikaisempiin verrattuna huomattavasti parempi. Nyt varmaan kannattaisi miettiä uudelleen tätä asiaa, kun, niin kuin on todettu, valkuaistarve joka tapauksessa on meillä olemassa.

Toinen seikka maatalouteen liittyen on sivutuotevirtojen kehittäminen. Muun muassa oljen käytön lisäämistä mielestäni pitäisi edistää. Olki tosin sitten tarvitsee muun muassa turvetta rinnalle, eli puun ja muiden biomassojen (Puhemies: Minuutti on mennyt!) poltossa turve on aivan välttämätön osatekijä tässä kokonaisuudessa.

Vielä sanon sen, että mitä ydinvoimaan tulee, niin kannatan sen lisärakentamista.

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Metsäteollisuuden alasajo on viime vuosina ollut totta Suomessa. Lukuisat koneet ovat lakanneet käymästä, ja näin ollen tietenkin sähkönkulutuskin on hetkellisesti varmaan alentunut. Metsäteollisuuskapasiteettia on kuitenkin Suomessa vielä runsaasti jäljellä, ja puuta todellakin tarvitaan.

Suomella on Euroopan unionin toiseksi laajimmat sisäveliväylät, ja näiden hyötykäytöstä liikenne- ja viestintävaliokunta on kantanut huolta. Valiokunta on painottanut sisävesiväylien kehittämistä, joten kysynkin tässä yhteydessä: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä puun ja puupohjaisten biomassojen kuljetuksien lisäämiseksi merkittävästi sisävesillä?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Strategiassa olennaista on ilmastonmuutokseen vastaaminen ja toisaalta energiaomavaraisuuden lisääminen, ja tämän jälkimmäisen osalta on ihan välttämätöntä lisätä ydinvoimaa ja myöskin hyödyntää turpeen mahdollisuudet.

Mitä sitten tulee uusiutuvan energian edistämiseen, niin tietysti tähän tutkimukseen ja tuotekehitykseen pitää satsata, kuten hallitus tekeekin. Mutta tällä hetkellä tilanne on se, kuten maa- ja metsätalousvaliokunta kymmeniä asiantuntijoita kuultuaan voi todeta, että ainoastaan vesivoima tällä hetkellä kannattaa itse itsensä, ja sen takia vesivoimaan tulee panostaa, sekä tehon korotuksiin että uusiin hankkeisiin.

Mitä sitten tulee bioenergian laajempaan hyödyntämiseen, niin on erittäin tärkeää tietysti hyödyntää metsähakkeita, lisätä energian puukäyttöä, mutta olennaista tässä on se, minkä ministeri Pekkarinen sanoi aikaisemmin, että me erotamme ne biopohjaiset, jotka vievät tilaa ruuan tuotolta, ja ne, jotka eivät vie. Se on globaalia vastuuta, että me emme vie ruuan tuotolta tilaa, (Puhemies: Minuutti täyttyy!) koska me nyt jo tiedämme, että nykyinen viljantuotanto ei kata edes tämän vuoden kulutusta maailmanlaajuisesti.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pyysin vastauspuheenvuoron ed. Uotilan puheenvuoron johdosta. Erittäin hyvä, että nostitte tämän rakentamisen esiin tässä yhteydessä. Meillä nimittäin betoni-, tiili-, teräsrakentaminen tuottaa yli 5 prosenttia meidän päästöistämme siinä, missä puurakentaminen sitoo. Puun ekologinen kilpailukyky rakennusmateriaalina on aivan ylivoimainen. Se on hiilinielu.

Meillä oli 1990-luvun puolivälissä, ministeri Pekkarinen, olitte itse myötävaikuttamassa, Puun aika -ohjelma, Puu-Eurooppa- ja Puu-Suomi-ohjelmat, oli mittavia Tekes-ohjelmia. Meillä on koko metsäklusteri tavallaan uuden rakenneuudistuksen äärellä. Tavallaan tämmöinen sellun paperitie on kuljettu tietyin osin loppuun, ja meidän täytyy löytää ratkaisuja, millä me vahvistamme mekaanisen puun jatkojalostusta ja sen roolia koko suomalaisessa metsäklusterissa. Siksi olisi erittäin arvokasta, arvoisa puhemies, että, ministeri Pekkarinen, me saisimme uudelleen näitä merkittäviä puurakentamista edistäviä ohjelmia, joiden tavoitteena ei ole vaan tämmöisiä referenssejä niin kuin Sibeliustalo, Joensuun Areena, puukaupunkihankkeet, vaan se, että me saamme puurakentamisen (Puhemies: Minuutti täyttyy!) pysyväksi rakenteeksi suomalaiseen rakentamiseen.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On syytä lausua kiitos ja tunnustus valiokunnalle hyvästä mietinnöstä, mutta nyt ei meillä energiapoliittisissa ratkaisuissa enää puuhastelu auta. Täällä kun on väitetty, että kokoomus ajaisi yksisilmäisesti vain ydinenergian lisärakentamista, niin se ei ollenkaan pidä paikkaansa, mutta jotta ilmastonmuutos voidaan pysäyttää, tarvitaan merkittäviä, radikaalejakin päätöksiä ja niitä tarvitaan maailmanlaajuisesti. Meille Suomeen eivät sovi samanlaiset suuret keskitetyt yksiköt, joita esimerkiksi tiheään asutussa Euroopassa on. Tietysti täälläkin raskaan teollisuuden ja suurten asutuskeskusten lähettyville tarvitaan näitä isompia energiantuotantoyksiköitä, mutta hajautettu energiantuotanto on se, mitä me Suomessa tarvitsemme, ja myöskin kokoomus kannattaa sitä hyvin voimakkaasti.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Viitanen toivoi, että olisimme tutustuneet sosialidemokraattien esityksiin. Näin olen tehnyt. Ed. Kumpula-Natri ryhmäpuheenvuorossa valitti, että hallitus satsaa enemmän tienpitoon kuin radanpitoon. Sosialidemokraatit esittivät lisätalousarvioesityksessään tismalleen saman suuruisen lisäysesityksen sekä tienpitoon että radanpitoon, samoin tässä niin kutsutussa luottamusbudjetissa. Eli te kritisoitte hallitusta siitä samasta politiikasta, jonka te itse olisitte tehneet samassa asemassa. Ei kovin johdonmukaista.

Sosialidemokraatit eivät vastalauseessaan kykene edes esittämään, millä keinoilla konkreettisesti uusiutuvaa energiaa lisättäisiin. Me elämme vuotta 2009, ja te ette osaa päättää vihreiden sertifikaattien ja syöttötariffien välillä. (Ed. Kumpula-Natri: Haluatteko, että päätämme hallituksen puolesta?) Aika erikoista.

Ed. Sirnö syytti vihreitä ydinvoiman kevyestä hyväksymisestä. Siitä vihreitä voi syyttää, että emme ole onnistuneet vakuuttamaan hallituskumppaneita siitä, että ydinvoiman lisärakentamista ei tarvita, muta siitä vihreitä ei voi syyttää, ettemmekö olisi yrittäneet parhaamme.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Liikenne on länsimaissa suuri ilmastopäästöjen aiheuttaja. Myös meillä Suomessa autollisten kotitalouksien määrä on noussut, ja Pääkaupunkiseudulla joka neljännessä taloudessa on jo kaksi autoa. Kuten talousvaliokunta mietinnössään toteaa, liikenteen päästöt muodostavat noin 18 prosenttia Suomen kokonaiskasvihuonepäästöistä. Polttoaineista syntyvät hiilidioksidipäästöt sekä muut epäpuhtaudet ovat paitsi ympäristö- myös terveyshaitta. Ilmastonmuutoksen lisäksi ne aiheuttavat ihmisille ja erityisesti lapsille vakavia sairauksia, kuten astmaa. Astmalasten määrän onkin arvioitu nousevan jopa 20 prosenttia vuoteen 2016 mennessä, jos päästöjä ei saada kuriin.

Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: Onko odotettavissa konkreettisia toimenpiteitä, joilla erityisesti yksityisautoilua vähentäviä kimppakyytimahdollisuuksia kehitettäisiin?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vihreät sertifikaatit ovat olleet meillä tavoitteena. Mutta nyt, kun ne eivät tuntuneet etenevän, haluamme nähdä, että syöttötariffit tulevat tolkullisiksi eikä niitä tehdä menoautomaateiksi lähestulkoon kaikille, mitä tähän mennessä on keksitty, kun varmaan kymmenelle erilaiselle keinolle oli syöttötariffeja esityksessä erilaisten asiantuntijoitten kuulemisessa. Se keino on se olennainen.

Päästövähennykset, joita toivomme, että Kööpenhaminassa tiukennetaan, tulivat ed. Alanko-Kahiluodon puheessa esille. Kun meillä täällä kirjataan, että nykyisillä keinoilla, niitä tehostamalla, ei päästä edes nykyisiin päästötavoitevähennyksiin, niin miten näillä samoilla keinoilla päästäisiin 30 prosenttiin? Tuskinpa millään.

Sitten vielä metsäteollisuudesta: Vaikka koneet on ajettu alas ja selluteollisuudesta erityisesti, niin kyllä bioenergian tuotanto oletettavasti niissä samoissa laitoksissa vaatii myös varsin paljon sähköä, jotenka meillä kokonaisenergian kulutus ja sähköntuotantotarve ei varmaankaan vähene.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kumminkin me elämme viennistä ja bkt:stä 45 prosenttia tulee sieltä. Se on keskeinen asia, millä Suomi pystyy eteenpäin menemään. Kyse on siitä, pysyvätkö teolliset työpaikat Suomessa, investoidaanko Suomeen. Tästä on kyse, ja silloin pitää pitää huoli, että tulee sellainen toimintaympäristö, että investoinnit ja työpaikat täällä säilyvät.

Ministeri Lehtomäelle, kun hän kertoi, että Suomen pitää taakkansa kantaa: No, näinhän se on. Mutta, niin kuin totesitte, 2—3 promillea on Suomen päästömäärä. Vaikka täällä lopetettaisiin kaikki tämä toiminta, se ei ympäristötasetta heilauta yhtään mihinkään. Pitää vähän Suomenkin etua ajaa. Eivät kaikki ole köyhiä maita — Kanada, USA, Australia ja miksei Kiina ja Brasiliakin. (Puhemies: Minuutti on nyt täysi !) Kyllä niille kuuluu ...

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilimastonmuutos on tosiasia, mutta Suomi on täynnä uusiutuvaa luonnon enerkiaa eli bioenerkiaa eri muoroissa. Tietysti metsästä löytyy eri muoroissa saatavaa bioenerkiaa. Mutta kiinnittääsin huomiota, niin ku ed. Pentti Oinonen monen muun tukijana on sanonu, niin Suomen nevat, suot, sielä on suuremmat bioenerkiavarastot ku Pohojanmeren öljyvarat. Jos nämä olis Saksas, Ranskas, se olis käytännössä. Ruottis on puolittaan hyväksytty, jotta turve on uusiutuva. Se nimittään Länsi-Suomessa kasvaa 8 milliä vuores, täälä etelässä millin, jotenka kehoittaasin ja kysyisinkin ministeriltä: Mihinä vaihees laajamittainen turpehen käyttö tulevaisuuressa on mahrollista?

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen linjasi erittäin selkeästi nyt sen, mikä energiankäytön tulevaisuus, sähkönkäytön tulevaisuus on meillä jatkossa. Tämä oli nyt kerrankin semmoista oikeaa, selkeää puhetta, että tässä ymmärsi jokainen, että me pyrimme siihen, että sähkön käytön kasvu tulevaisuudessa katkaistaan. Mutta sähkön käyttö lisääntyy: sähköautot, lämpöpumput jne., omavaraisuuden lisääntyminen ja fossiilista polttoaineista poistuminen nimenomaan kasvattavat sähkön kulutusta. Nyt se ei ole varmaan enää epäselvää kenellekään.

Täällä tuli kokoomusta kohtaan erilaisia kommentteja siitä, mitä kokoomus kannattaa. Kokoomus kannattaa sitä, että hajautetun ja monipuolisen energiantuotannon rinnalla tarvitaan myös suurempia yksiköitä, jotka tuottavat energiaa kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti ilman tukia, eli kokoomus kannattaa hajautettua energiantuotantoa mutta myös isoja kokonaisuuksia.

Samoin sitten turpeeseen: Kokoomuksen linjaus on se, (Puhemies: Minuutti!) että kun hallitus haluaa nimenomaan omavaraisuuden lisääntymistä, niin turve kuuluu siihen. Yhdymme täysin talousvaliokunnan lausuntoon ja lausumaan siitä, että erityisesti omavaraisuus- ja huoltovarmuusnäkökohtia painottaen (Puhemies: Minuutti on nyt reippaasti jo!) turpeen käyttöä edistetään ympäristönäkökulmat huomioiden.

Ensimmäinen varapuhemies:

Ministeri Pekkarinen. Suosiolla 4 minuuttia. Puhujakoroke.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin: Ydinvoiman lisärakentaminen ei lisää energiaomavaraisuutta. Me emme tuota ydinenergian raaka-ainetta täällä Suomessa, ja luulenpa, että emme sitä tuota tulevaisuudessakaan. Tämä kannattaa varmasti ihan pitää noin mielessä. (Ed. Tennilä: Ahaa!)

Mitä tulee siihen, onko tämä strategia konkreettinen, puuttuuko tästä konkretia: Tämä strategia tunnistaa erittäin tarkasti arvion niistä uusiutuvan energian erilaisista raaka-aineista, mitä meillä on, niitten potentiaalista, kuinka suuri se on, ja sen lisäksi tämä sanoo, minkälaisia keinoja pitää käyttää, jotta erityyppiset uusiutuvat raaka-aineet voidaan käytännössä saada käyttöön. Näiltä osin tämä on poikkeuksellisen konkreettinen, jos strategia-nimikkeellä halutaan asiakirjasta puhua.

Mitä tulee rahan käyttöön, niin se on ihan totta, että normaalistikin menettely valtionhallinnolla on se, että sitten isot linjaukset tehdään, niin kuin aina, vuosittaisten budjettien yhteydessä, mutta kyllä meidän kehyspäätöksemme lähtee tuleville vuosille siitä, että se on noin 45—50 miljoonaa jatkossakin, ja sen lisäksi sitten syöttötariffi sekä tuulelle että biokaasulle tulee erikseen vetämään biokaasua ja tuulta markkinoille.

Ed. Tennilä puuttui mielestäni tärkeään asiaan, kun te totesitte sen, että bioenergiaa on periaatteessa tarjolla aika paljon. Metsät kasvavat, niin kuin ed. Pulliainen sanoi, noin 100 miljoonaa kuutiota. Niitä hakataan entistä vähemmän, valitettavan vähän tällä hetkellä. Potentiaalia on jo ihan harvennuspuun sieltä ottamiseksi. Se on sekä metsätalouden kannalta hyvä että samalla saadaan raaka-ainetta nimenomaan uusiutuvan energian tarpeisiin. Nyt pulma on se, että vaikka me olemme laittaneet erittäin paljon rahaa niihin investointitukiin, joilla innostamme investoijia, niin pulma on se, että nämä uusiutuvan, ennen kaikkea puuperäisen, metsäperäisen, raaka-aineen tarjoajat eivät ole kaikki valmiita tarjoamaan sitä raaka-ainetta. Tässä hallitus on tiukan paikan edessä, millä tässä saadaan myöskin innostamaan nämä tarjoajat, varsinkin sellaiset metsänomistajat, jotka eivät ole aktiivisia metsänomistajia. He eivät välttämättä mene sinne harvennusmetsään ja ota sieltä sitä puuta näihin tarpeisiin.

Pientuulivoima, ed. Valpas: Nyt esitys on, että mega on se raja, sitä suuremmat tuulihankkeet voisivat saada syöttötariffia. Minä olen kyllä valmis tässä harkitsemaan sitä, että se voisi olla vähän pienempikin, kuitenkin niin, että ne liittymiskustannukset eivät nyt olisi ihan 50:tä prosenttia siitä hyvästä. Kyllä siinä joku suhde pitää sitten olla niitten kustannusten, mitä siitä aiheutuu, ja sen hyödyn välillä, mitä siitä käytännössä saadaan.

Mitä vielä turpeeseen tulee, ensinnäkään ei ainakaan tässä strategiassa väitetä, että turve on uusiutuva energianlähde. Se on hitaasti uusiutuva energianlähde, ja se on tässä mielessä aivan erilainen kuin kivihiili. Professori Laineen tutkimuksen mukaan paikasta riippuen, mistä turve otetaan, sen päästöt ovat verrattuna siihen, mitä sille tällä hetkellä määritetyt päästöt ovat, vain 20 prosenttia minimissään ja enimmilläänkin 80 prosenttia siitä, mitä Ipcc-paneeli on sille antanut. Tästä syystä tarkoitus ja pyrkimys on saada sille se muutos, minkä se ansaitseekin, tuo turve, näissä päästölaskelmissa, joka helpottaa ilman muuta sen käyttöä. Mitä tulee vielä siihen, että jos on vaihtoehtona kivihiili ja suomalainen turve, niin kannattaa meidän nyt vähän vaikka tukeakin sitä suomalaista turvetta sen sijaan, että kivihiili kaivetaan maan ääristä, tuolta Etelä-Afrikasta enimmillään ja pahimmillaan, kuskataan tänne, aiheutetaan päästöjä ja sitten poltetaan, samalla kun turve on siinä vieressä koskemattomana.

Mitä vielä tulee sähköntarpeeseen, nyt kannattaa muistaa, että me tässä päätämme, että me lopetamme tuonnin, ja se pitää korvata, 12—13 terawattituntia. Me vastaamme myöskin kulutuksen kasvuun — ennen pitkää se kuitenkin kääntyy kasvuun. Kolmas tärkeä juttu: Tässä strategiassa lähdetään siitä, että asteittain myöskin hiilen käyttö kokonaan ajetaan alas, muttei vielä tässä lähdetä siitä, että se kokonaan ajettaisiin alas. Jos ilmastosopimus Kööpenhaminassa syntyy, meidän on päästöjä ajettava nopeammin alas. Mistä sen ajamme alas? Energiantuotannosta. Silloin kivihiilen käyttö on käytännössä kokonaan lopetettava, lauhteessa kokonaan, välittömästi, 2020 mennessä, ja myöskin sitten chp:ssä ennen pitkää 2020-luvulla. (Puhemies: 4 minuuttia!) Nämä pitää korvata ja siihen tarvitaan näitä uusiutuvia vaihtoehtoja, erilaisia, siihen tarvitaan rakenteilla oleva ydinvoimalaitos ja siihen saatetaan tarvita vielä näitten uusiutuvien massiivisen rakentamisen lisäksi vielä kenties jonkun verran myöskin ydinvoimaa. Tavallaan tässä on se yhtälö, mistä ratkeaa linjaus myöskin suhteessa ydinvoimaan.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Käyn tiiviisti läpi muutamia asioita, jotka tässä keskustelussa tulivat esille.

Ensinnäkin pakkausten kierrätyksestä ja siihen liittyvästä teknologiasta: Jätelain uudistamisen yhteydessä meillä on tarkoitus kiristää ja nostaa pakkausten kierrätysvelvoitetta ja sillä lailla tehostaa tuottajavastuun toteutumista, ja uskon, että se myöskin markkinavetoisesti silloin edesauttaa sitä, että osaamista ja teknologiaa hyödynnetään.

Sitten tämä numeraalinen luku siitä, paljonko nämä päästöt vähenevät: On erittäin keskeistä muistaa, että päästökauppasektorin siirtyminen pois kansallisesta kiintiöstä Euroopan unionin tasoiseen kiintiöintiin tekee mahdottomaksi tarkalleen tietää, kuinka paljon juuri Suomen kohdalla päästöt vähenevät, koska päästökaupan piirissä olevissa laitoksissa unionin tasolla tätä kiintiötä lasketaan ja sillä tavalla sen heijastuma tulee epäsuoremmaksi meidän kansalliseen tasoomme nähden.

Minä puolustaisin tässä näitten joustomekanismien käyttöä, josta on esitetty tässä myöskin aika kriittisiä kommentteja. Kansainvälisten päästöoikeuksien ja esimerkiksi kestävän kehityksen mekanismin hyödyntämisen kautta pyritään löytämään kustannustehokkaita tapoja päästöjen vähentämiseen, joka ei aina ole se projekti, mikä täällä meillä on käynnissä, vaan voi löytyä toiselta puolelta maailmaa, ja nämä mekanismit ja niiden käytön lisääminen ja kohdentumisen parantuminen ovat erittäin tärkeä asia kehitysmaiden näkökulmasta, erittäin tärkeä niiden intressissä oleva asia myös kansainvälisessä neuvotteluprosessissa.

Ed. Orvon nostamaan kysymykseen siitä, mitä Kööpenhaminassa voidaan saavuttaa, on kyllä tällä hetkellä vielä erittäin vaikea vastata. Mutta tosiasia on se, että vielä emme ole nähneet teollistuneilta mailta likimainkaan sellaisia päästövähennyssitoumuksia kuin mitä Euroopan unioni on omissa avauksissaan odottanut.

Ed. Ukkolan Suursaari-kysymykseen: Suomi on omassa lausunnossaan kansainvälisessä yva-prosessissa todennut, että tästä Suursaaren eteläisestä linjauksesta pitää saada tarkempia tietoja, eli siinä mielessä olemme tähän asiaan kiinnittäneet kriittistä huomiota.

Muutoinhan noin ylipäätään tähän vesivoimaan liittyen: Tietysti sateisuuden lisääntyminen meilläkin parantaa vesivoiman hyödyntämismahdollisuuksia, mutta tämä strategiahan ei hallituksen puolelta lausu vesivoimasta oikeastaan mitään uutta, ei näitten kiistanalaisten hankkeidenkaan osalta mitään uutta hallitusohjelmaan verrattuna.

Ekologinen verouudistus toivon mukaan etenee eri sektoreilla. Valtiovarainministeriöhän valmistelee tuota polttoaineverotuksen uudistamista päästöisyyden perusteella, ja monilla muillakin sektoreilla sitä on tarkoitus tehdä.

Pari sanaa turpeesta vielä: Ilmastopolitiikan näkökulmasta kysymys siitä, onko turve uusiutuva, hitaasti uusiutuva, ei uusiutuva, on hieman akateeminen kysymys. Olennaista on se, että turpeella on tällä hetkellä erittäin kova päästökerroin. Vaikka tämän kotimaisen huoltovarmuuden näkökulmasta on ehkä muitakin toiveita, niin minulla ei ole näköpiirissäni mitään, mikä kansainvälisellä tasolla tulisi turpeen päästökerrointa muuttamaan.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tällä 2000-luvulla on tapahtunut aika merkittävä muutos suomalaisessa energiapolitiikassa ja varmasti vähän eurooppalaisessa ja maailmanlaajuisessakin politiikassa. Kun tässä salissa käsiteltiin 2000-luvun alussa energiapoliittisia linjauksia, keskusta oli käytännössä lähes yksin puolustamassa uusiutuvan energian käyttöä ja kotimaisen bioenergian lisäämistä. Nyt tämän keskustan tavoitteen taakse on tullut koko eduskunta, voi sanoa, laidasta laitaan, oikealta vasemmalle. Kaikki puolueet haluavat tukea keskustan alkuperäistä tavoitetta uusiutuvan energian käytön lisäämisestä. Tämä on hieno asia, ja halusin sanoa sen näin eduskunnan pöytäkirjaan, koska historiallinen muutos tässä on tapahtunut.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen selonteko antaa hyvän perustan ja hyvän peruslinjan niitten kansainvälisten sopimusten täyttämiseen, mihin Suomi on myös sitoutunut ilmastopäästöjen vähentämisessä ja uusiutuvan energian käytön lisäämisessä. Ne ovat tärkeitä tavoitteita, ja sen takia on tärkeää, että konkreettisilla ohjelmilla varaudutaan näihin velvoitteisiin pääsemään.

Pidän itse tärkeänä, että me saamme aikaan jatkossa riittävän kattavan kansainvälisen sopimuksen, jossa sitoutumisen aste on riittävä, jotta näihin ilmastopäästöjen rajoituksiin aivan aidosti päästään maailmanlaajuisesti. Sen lisäksi on tärkeää, että uusiutuvan energian käytön tavoite, joka on kova Euroopassa, ja se on kova Suomessakin, toteutetaan. Se on myöskin erittäin iso myönteinen asia maakuntien, Suomen myönteiselle kehitykselle, koska se merkitsee käytännössä kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja koko tämän uusiutuvan energian ketjun eri osille, korjuun, jalostuksen, kuljetuksen, teknologian kehittämisen, viennin, kaikkien niitten myönteisten tekijöitten osalta, jotka liittyvät uusiutuvan energian hyödyntämiseen.

Talousvaliokunnassa hallitusryhmät löysivät hyviä linjauksia lausumiksi, jotka tänne on kirjattu. Siellä on huomioitu energiatehokkuuden, energian säästämisen lisääminen muun muassa rakentamisessa ja liikenteessä sekä kotitalouksissa, kotimaisten investointien edistäminen päästöttömän ja vähäpäästöisen sähkön, energiantuotannon osalta. Suomennettunahan se tarkoittaa ydinvoimaa, vesivoimaa, bioenergiaa.

Sitten uusiutuvan energian tuotantotavoitteita halutaan edistää lisäämällä Kemera-rahoitusta ja investointitukia ja parantamalla liikenneverkoston kuntoa sekä ottamalla käyttöön uusia edistämiskeinoja ja pilottihankkeita. Valiokunnalle esiteltiin Pohjois-Suomen metsänomistajien ja maakuntien liittojen toimesta pienpuun logistiikkahanke, jonka valiokunta ainoana listasi tänne konkreettisten pilottihankkeitten joukkoon toteutettavaksi hankkeeksi lähivuosien aikana.

Turpeen osalta pidimme tärkeänä, että turpeella on tärkeä kansallinen merkitys Suomen energiahuollon kannalta, energiaomavaraisuuden kannalta ja huoltovarmuuden kannalta. Sen takia halusimme, että sen kehittämistä ja tuotantoa lisätään tietyiltä osin, erityisesti biodieselin raaka-aineena. Maa- ja metsätalousvaliokunta oli hyvin kiinnittänyt huomiota turpeen saatavuushaasteisiin. Maakuntakaavoitusta pitää edistää ja maakuntakaavoissa pitää tehdä turvetuotannon mutta myöskin muitten energiatuotannon alueitten osalta tietyt varaukset, jotta riittävän nopealla tavalla sitten myöskin luvitusprosessit etenevät. Tämä oli hyvä linjaus, ja siihen myöskin talousvaliokunta yhtyi.

Jätteen hyötykäytön edistämisen osalta esitämme linjauksena, että sitä lisätään erityisesti lämmön, sähkön ja biokaasun tuotannossa. Haluamme lisäpanoksia energia-, ympäristö-, teknologia- ja tutkimusrahoitukseen, viennin edistämiseen ja kaupallistamiseen. Tällä tavalla haluamme tehdä tästä energiasektorista myöskin entistä merkittävämmän vientituotteen, joka voi olla viemässä myöskin Suomen talouskasvua eteenpäin, auttaa nousemaan tästä talouden taantumasta ja tuomaan Suomeen paljon uusia työpaikkoja.

Haluan myös antaa myönteisen palautteen hallitukselle, erityisesti ministeri Pekkarisen toimelle Fingrid Oyj:n omistuksen osalta. Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi yksimielisesti linjauksen, jossa valtio tulee hankkimaan enemmistön Fingridin osakekannasta, pitämään sen suomalaisessa omistuksessa, turvaamaan sen, että siirtohinnan kohtuullisuus tulee säilymään, ja sitä kautta antamaan varmuutta energiamarkkinoille. Tämä oli hyvä linjaus, ja näyttää siltä, että hallitus huomioi jo talousvaliokunnan kannan ennakkoon, mistä on annettava hallitukselle ripeydestä myönteistä palautetta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama näkökohta, joihinka en ole huomannut täällä kiinnitetyn huomiota. Ensinnäkin sinä aikana, kun tätä strategia-asiakirjaa on eduskunnassa käsitelty, on tapahtunut maailmalla näissä asioissa erinomaisen suuria muutoksia. Pohjana on kaksi asiaa, ensiksi finanssikriisi, sen pohjalta syntynyt talouskriisi ja sen rinnalla edennyt ruokakriisi, joka kuitenkin tässä on vähän niin kuin omassa kategoriassaan. On aivan selvää, että tällaisiin asioihin on pakko reagoida niillä valtioilla, joille on kertynyt tämän historiaan jääneen noususuhdanteen aikana suuria valuuttapääomia ja joille toisaalta on käynyt niin, että niitten omat energiavarannot muun muassa ovat huvenneet sellaisiksi, että on pakko hankkia muualta itselleen energiaa. Näin on käynyt muun muassa Kiinalle. Kiina on näyttänyt mallia siihen, mitenkä nämä hommat pitää hoitaa, kun pääomia on kassassa 4 500 miljardia dollaria, siis aika näppärä määrä lähteä kaupantekoon.

Homma pelaa sillä tavalla, että hankitaan uusiutumattomien energianlähteitten varantoja kansallisvaltioista, erityisesti kehitysmaista. Ivy-maat ovat yksi alue, Afrikan kehitysmaat ovat yksi alue, sama on myöskin Aasiassa. Tämä tarkoittaa silloin sitä, että ostetaan joko koko varanto taikka merkittävä osa varantoa, jolloinka paikallisille ihmisille jää se valuutta kouraan mutta se energianlähde lähtee siitä valtiosta pois. Tämähän merkitsee sitä, että maailmankaupasta nämä varantoerät häipyvät kokonaan pois. Se merkitsee täsmälleen sitä, että siitä ei voi seurata mitään muuta kuin että maailmanmarkkinahinnat tulevat näitten uusiutumattomien energiavarojen osalta yksikköhintoina kohoamaan aivan ulaluokkaan, mikä vaikuttaa silloin tietysti myöskin saatavuuteen. Siis joko ei ole rahaa hankkia, ostaa taikka sitten ei pärjää kilpailussa. Tällä on tietysti erittäin suuri vaikutus sellaiseen valtioon kuin Suomi, joka ostaa uusiutumattomat energiavarantonsa kaikki ulkomailta. Kuultiin juuri, mikä oli ministerin näkemys näistä asioista, että jatkossakin tulee olemaan näin. Siis toisin sanoen tältä kannalta tämä tulevaisuuden energiapaletti tulee saamaan aivan siitä riippumatta, mitä täällä nyt hurskaasti päätetään ja äänestetään jnp., aivan toisenlaisen sisällön kuin täällä nyt on papereissakaan edes vihjeenomaisesti esitetty.

Arvoisa puhemies! Toinen asia on se, että energiapolitiikka on tästä eteenpäin koko maapallolla maankäyttöpolitiikkaa. Se on aivan viimeiseen piirtoon saakka sitä. Kysymys on siitä, kenellä on pinta-alaa. Tämä koskee sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti, ja tarvitaan maankäyttösuunnitelmia. Sen takia tämmöiset maakuntakaavatkin ovat tässä olleet ihan oikealla tavalla esillä. Otan tämän maatalousjutun ihan semmoisena esimerkkinä, mitenkä tämä homma nyt taitaa mennä. Siis 2,25 miljoonaa peltohehtaaria on käytettävissä, siitä 500 000 hehtaaria on ollut aikaisemmin energiatalouskäytössä. Nyt me tarvitsemme ehdottomasti vähintään 280 000 hehtaaria ei primäärisesti energia- vaan valkuaisrehutuotantoa. Se näissä papereissa klikkaa, koska sehän on ruokatuotantoa (Ed. Korkeaoja: Kyllä!) ja se on sitä ensisijaista ja siinä sivussa tulee sitten sitä energiaa. Niin kuin täällä ministeri aivan oikein totesi, niin se tuotanto on tällä hetkellä energiataseeltaan positiivista elikkä se on siis energiatehokasta paremmin kuin aikaisemmin. Aivan täsmälleen samalla tavalla meidän tulee tehdä suunnitelmat koko uusiutuvan energian osalta maankäyttösuunnitelmina. Se on perimmin viime vaiheessa se ainoa mahdollisuus, kun ne uusiutumattomat putoavat paletista pois eikä niistä tarvitse keuhkota sen enempää.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri! Valtioneuvoston selonteon tavoitteet ja ratkaisut ovat vuodessa 2020 lukiten samalla linjaukset vuoden 2050 ja sen jälkeisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön yli-insinööri Ti-mo Ritonummi vastasi 20. maaliskuuta 2009 ympäristövaliokunnassa kysymykseen, kuinka paljon valtioneuvoston strategia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, ja tuolloin ministeri Pekkarinen oli myös läsnä. Hänen vastauksensa oli seuraava: "Energiamääristä ja muista kasvihuonekaasupäästöistä voi laskea, että kokonaispäästövähennys tavoiteurassa vuonna 2020 vuoden 1990 tasosta on noin 5 prosenttia. Tulos riippuu siitä, miten päästökauppasektorin päästöt toteutuvat. Strategian taulukoiden 6 ja 9 alaindeksissä esitetään vaihtoehto, että kuudennesta ydinvoimayksiköstä tehtäisiin myönteinen periaatepäätös ja se valmistuisi ennen vuotta 2020" — siis se ydinvoimala. "Tällöin hiilidioksidipäästöt laskisivat noin 10 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä on noin 15 prosenttia vuoden 1990 päästöistä. Tuolloin kasvihuonekaasupäästöt yhdessä muiden strategian toimien kanssa olisivat vuonna 2020 noin 20 prosenttia alle vuoden 1990 tason."

Tämä selonteko siis merkitsee ainoastaan 5 prosentin kokonaispäästövähennystä. Strategia on siis ydinvoimastrategia. Strategian sisään on valettu 1 600 megawatin ydinvoimalan rakentaminen. Eduskunta sidotaan etukäteen hyväksymään tulossa olevan 1 600 megawatin ydinvoimala ydinenergialain mukaisen luvan käsittelyssä.

Tämä strategia siis on kolmelta neljännekseltään ydinvoiman lisärakentamista, josta, toisin kuin hallituksessa ajatellaan, ei suoraan seuraa kivihiililauhteen, turpeen tai maakaasun käytön vähentäminen, ja vain yksi neljännes on kaikkea muuta, kuten energian käytön tehostamista, bioenergian, tuulivoiman tai maalämmön, kuten lämpöpumppujen jne., käytön lisäämistä.

Kyseessä on siis todella nyt hallitus, joka pohjaa energiaratkaisun ydinvoimaan. Näin siitä huolimatta, että Olkiluoto 3 valmistuu kolme vuotta myöhässä. Sen rakentamista perusteltiin aikoinaan venäläisellä ydinvoimasähkön tuonnilla. Nyt kuudennen yksikön rakentamista perustellaan samoilla perusteilla. Teollisuus kuitenkin tulee aina hankkimaan sähkönsä sieltä, mistä saa sen halvimmalla.

Kummallisinta tässä on, että hallituspuolueena oleva vihreä liitto hyväksyy tämän kaiken hintana hallituksessa olemisesta. Tässä menee kyllä lapsi pesuveden mukana.

Talousvaliokunnan mietintö ei ole strategiaansa kummempi. Sen kahdeksassa päätösehdotuksessa todetaan tosin hallituksen arvioivan energian- ja sähkönkulutusennustetta ydinvoimalupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Näin varmasti joudutaan tekemään joka tapauksessa. Nyt on tapahtunut selvä historiallinen sähkönkulutuksen aleneminen. Onkin myönteistä, että valtioneuvosto on asettanut Suomen tavoitteeksi energian loppukulutuksen kasvun pysäyttämisen ja kulutuksen kääntämisen laskuun. Nyt käsillä oleva strategia ei tätä kuitenkaan toteuta.

Samalla kuitenkin talousvaliokunnan kolmannessa päätösehdotuksessa esitetään ydinvoiman rakentamista ja viidennessä ehdotuksessa turpeen käyttöä. Ydinvoimakanta olisi ollut viisasta jättää siihen, kun eduskunta käsittelee ydinvoiman lisärakentamista. Turpeen käytön edistäminen on harvinaisen kaukana Suomen EU:lle antaman 20 prosentin päästövähennystavoitteen toteuttamisesta, ja tähän ministeri otti hyvin kantaa tänään.

Käsittelyssä oleva strategia vähentää sen laatijan ilmoituksen mukaan siis vain 5 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä.

Puhemies! Ilmastolaki on käyttökelpoinen päästöjen vähentämisväline, jolla voidaan saavuttaa ilmastotieteen vähentämistavoitteen mukainen 35—40 prosentin päästövähennys vuoteen 2020 mennessä. Ilmastolakia ei kuitenkaan talousvaliokunta ole lainkaan käsitellyt, mistä siis pitkä, pitkä, pitkä miinus.

Puhemies! Lopuksi voidaan todeta, että niille henkilöille, jotka ovat olleet tätä strategiaa laatimassa, ei voi antaa anteeksi, jotka tietävät, mitä he tekevät, ja sellaisiakin on mukana.

Reijo Paajanen /kok:

Herra puhemies! Keskustelemme Suomen tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeästä asiasta, ilmasto- ja energiastrategiasta.

EU:ssa on tehty paljon työtä yhteisten energiamarkkinoiden päästökauppajärjestelmän ja kansainvälisten ilmastosopimusten puolesta. Ensi joulukuussa näemme, miten YK:n ilmastosopimuksen käy Kööpenhaminassa ja kiristyvätkö päästövähennystavoitteet entisestään.

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme ennen kaikkea kansainväliset pelisäännöt, jotka kaikki keskeiset toimijat hyväksyvät. EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet velvoittavat Suomea vähentämään päästöjä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. On siis äärimmäisen tärkeää pohtia keinoja, joilla maamme vastaa ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Herra puhemies! Talouskriisi koettelee koko maailmaa ja syö samalla innostusta ja resursseja ilmastopolitiikan uudistuksilta. Energian saatavuus ja kohtuullinen hinta on jatkossa yksi keskeisimmistä kysymyksistä teollisuuden säilymiselle niin täällä Suomessa kuin koko Euroopassakin. Energiatilanteella on suora vaikutus talouskasvuun ja kilpailukykyymme. Suomen energian saannista on valtaosa tuonnin varassa ja painotus on fossiilisissa polttoaineissa. Energiaomavaraisuuden lisääminen on siis välttämätöntä sekä huoltovarmuuden että ilmastopolitiikan näkökulmasta katsottuna.

Öljyn hinnan voi myös olettaa kohoavan nopeasti tulevina vuosina. Mitä nopeammin löydämme vaihtoehtoisia energialähteitä kustannustehokkaasti, sen parempi. Lyhyemmällä aikavälillä voidaan pyrkiä öljyriippuvuuden vähentämiseen erilaisin hybridiratkaisuin esimerkiksi. Ydinvoiman lisärakentamista tarvitaan kasvavan energiatarpeen tyydyttämiseksi mutta ensisijaisesti on edistettävä uusiutuvan energian käyttöä.

Bioenergian, vesi- ja tuulivoiman, rakennusten maalämpöpumppujen käyttöönotto vaatii investointeja, mutta pitemmän päälle ne kannattavat. Uusiutuvan energian käyttö luo myös kysyntää ympäristöystävällisille innovaatioille ja voi tuoda tätä kautta Suomelle uusia vientituotteita.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen pitää pohjautua elinkeinoelämän tutkijoiden ja julkishallinnon yhteistyölle. Oiva esimerkki halusta ja innosta osallistua ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun on viidessä suomalaisessa kunnassa aloitettu hanke. Tavoitteena on vähentää kuntien päästöjä EU:n asettamia tavoitteita laajemmin ja nopeammin. Samalla edistetään ilmastoa säästävän teknologian käyttöönottoa. Etelä-Karjalan kunnista projektissa on mukana Parikkala. Hankkeessa seurataan energian kulutusta ja tehdään päästöseurantaa elinkeinoelämän ja asukkaiden toiminnan kautta.

Kunnilla on avainrooli oman energiatuotantonsa ja energiankäytön päästöjen seuraamisessa sekä jätehuollon järjestämisessä. Konkreettiset toimenpiteet voidaan toteuttaa järkivihreällä ajattelulla. Kunnat voivat suosia hankinnoissaan vähäpäästöisiä tuotteita ja parantaa kiinteistöjensä energiatehokkuutta. Kunnan liikennejärjestelyillä on suuri merkitys sille, voivatko kuntalaiset liikkua helposti kävellen, pyöräillen tai joukkoliikennevälineitä hyväksi käyttäen. Yritykset ja asukkaat voivat puolestaan valita vähän kasvihuonekaasuja aiheuttavan lämmitystavan kiinteistöihinsä.

Arvoisa herra puhemies! Energiansäästöön ja energiatehokkuuteen tähtääviin toimiin on varattava asianmukainen tuki ja rahoitus. Monista haasteista huolimatta näen uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämisessä useita positiivisia puolia. Yrittäjätaustan omaavana henkilönä minusta on erinomainen asia, että tätä kautta aukeaa arvokas mahdollisuus sekä olemassa oleville että uusille yrityksille kehittää aivan uudenlaista ympäristöteknologiaa. Uusiutuvan energian käytön edistäminen kannattaa tietysti toteuttaa mahdollisimman markkinaehtoisesti. Jos aiomme säilyttää elinkelpoisen ympäristön tuleville sukupolville, koko yhteiskunta on saatava mukaan talkoisiin.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä energia- ja ilmastostrategiassa voin määritellä olevan neljä suurta asiaa. Ensinnäkin energiankulutuksen määrä ja sähkönkulutuksen määrä ja se, millä tavoin energia tuotetaan. Toiseksi uusiutuvan energian tavoitteen saavuttaminen. Kolmanneksi päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden lisääminen. Ja neljänneksi vielä sitten se, voisiko tämä ilmasto- ja energia-ala olla myöskin Suomen tuleva kasvun ala elinkeinopoliittisesti.

Ensinnäkin energiankulutuksen määrästä talousvaliokunnan yhteydessä keskusteltiin runsaasti, onko energian kokonaiskulutus ja jopa sähkönkulutus kääntymässä laskuun Suomessa. Oli erittäin hyvä, että päästiin sellaiseen lopputulokseen, että nyt katsotaan, mikä tämä taloudellinen tilanne on, ennen kuin tehdään liiaksi etukäteen johtopäätöksiä tästä asiasta. Ja niin kuin on jo nähtävissä, yhteiskunta kuitenkin näyttää sähköistyvän. Jos 4—5 terawattituntia metsäteollisuudessa nyt on vähentynyt kulutus tämän taantuman takia, niin voidaan ennakoida, että 5—7 terawattituntia tulee lisää, mikäli otetaan huomattavasti enemmän sähköautoja käyttöön vastaavasti. Eli näitä suuntia emme pysty kovin helposti määrittelemään. Johtopäätös voi tämän perusteella olla, että kenties koko energiankulutus tulevaisuudessa vähenee mutta sähkön osuus huomattavasti kasvaa siitä osalta ja kenties sähkönkulutus tulevaisuudessa kasvaa.

Tämä toinen puoli on tietysti sitä sitten, millä tavoin energiaa tuotetaan, ja kuten itse mietinnössä on hyvin sanottu, kaksi kolmasosaa energian saannistamme on tuonnin varassa eli tuontiraaka-aineilla, öljy, maakaasu, kivihiili, tuotetaan jopa puolet energiastamme. Toisaalta tosiasia on, että huippukulutuksen aikaan meillä on vajausta jopa 3 000 megawattia ja se korvataan tuonnilla. Eli tässä voidaan taas sanoa johtopäätöksenä, että meidän täytyisi päästä pois fossiilisista polttoaineista, meillä täytyisi olla omavarainen tuotanto, ja sitä kautta, sekä huoltovarmuuden näkökulmasta että ilmastopoliittisista näkökulmista, nämä johtopäätökset voimme tehdä. Ja totta kai yksi syy on myöskin raha, koska on oletettavaa, että öljyn hinta nousee, kohoaa jyrkästi jo ensi vuosikymmenen alussa ja maakaasu seuraa sitä perässä. Eli tarvitaan sähköntuotantokapasiteettia niin, että tuotantomme on omavaraista ja meillä on riittävästi perusvoimaa ja mahdollisimman monipuolista kotimaista tuotantoa, koska tarvitsemme myöskin kilpailukykyistä energian hintaa.

Sitten tästä uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamisesta. Siinä me olemme todella haasteellisessa tilanteessa. Nykyisin metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvien biopolttoaineiden osuus on jo lähes puolet uusiutuvan energian tuotannosta ja myöskin tavoitteesta, ja tällä hetkellä metsäteollisuuden tilanne on, mikä on, jolloin se asettaa tähän uusiutuvaan energiaan todella kovat tavoitteet. Eli meidän on mietittävä, mitenkä tämä tavoite saavutetaan, miten tämä tuotanto pystytetään, ja tietysti myös niin, että se on mahdollisimman markkinaehtoinen, mahdollisimman teknologianeutraali. Eli voidaankin sanoa, että meidän täytyy miettiä, mitkä ne kustannusrakenteet ovat. Arvioiden mukaan tukeahan ei tarvitse ollenkaan vesivoimalle, kierrätyspolttoaineille ja halvimmille biokaasuille. Pientä tukea edellyttävät metsähankkeet, puun pienkäyttö, puupelletit, peltobiomassat, lämpöpumppu, ja eniten julkista tukea edellyttävät tuulivoima ja aurinkoenergia, mutta kaikkia näitä tapoja tarvitaan.

Tietysti kolmantena tai yhtenä erittäin merkittävänä kohtana on päästöjen vähentäminen, energiatehokkuuden lisääminen. Siinä on monia keinoja: kiinteistöjen energiatehokkuuden lisääminen, kiinteistöjen lämmitysjärjestelmän uusiminen uusiutuvaan energiaan, ajoneuvokannan uusiminen esimerkiksi sähköautotyyppisesti plus joukkoliikenteen tukeminen, teollisuuden huomattavasti energiatehokkaammat koneet, alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Näissä uskon, että esimerkiksi veropolitiikalla olisi vahva ohjaava vaikutus.

Lopuksi voi sanoa myöskin näistä energia- ja ympäristöteknologian markkinoista. Suomella on todellinen mahdollisuus tulla tässä merkittäväksi toimijaksi. Jos mietitään, että ympäristöalan liikevaihto maailmassa on jo 600 miljardia euroa ja se kasvaa noin 15 prosenttia vuodessa, niin meillä on todellinen mahdollisuus tulla myöskin tässä asiassa eturivin toimijaksi ja luoda kenties tältä alalta uusia Nokioita.

Jari Leppä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Muutama sana lausuntovaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan, näkökulmasta tähän strategiaan. Ensinnäkin aloitan sillä, että kiitän talousvaliokuntaa erittäin hyvästä työstä, jota se on tehnyt, ja siitä, että se on ottanut myöskin maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnot erittäin monilta osin hyvällä tavalla huomioon. Muutaman huomion haluan kuitenkin tässä vaiheessa esittää.

Valiokunta lähti tietysti ajattelutavassaan siitä, että nykyinen maailmantalouden voimakas ja nopeasti syventynyt taantuma on muuttanut tilannetta myös valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategian antamisen jälkeen, ja tämä talouden nopea heikentyminen ja taantuma vaikuttavat myös strategian lähtökohtiin ja sen toteuttamiseen. Tässä varmaan merkittävimpänä Suomea koskettavana asiana on metsäteollisuuden kapasiteetin voimakas supistuminen ja jopa osittainen romahtaminen, jotka vaikuttavat suoraan kotimaisen energian osuuteen mustalipeän ja mekaanisten sivutuotteiden tuotannon laskun kautta.

Suomessa ilmastonmuutoksen haasteisiin voidaan parhaiten vastata uusiutuvan energian käytön lisäämisellä ja energiatehokkuuden parantamisella. Valiokunta on arvioinut, että Suomen nykyiset luonnonvarat mahdollistavat uusiutuvan energian käytön erittäin huomattavan lisäämisen, mutta tavoitteita ei todennäköisesti saavuteta ainoastaan nykyisiä ohjaus- ja tukijärjestelmiä käyttämällä. Tarvitaan uutta, tarvitaan innovatiivisuutta ja rakenteiden muuttamista sekä kokonaan uusia ohjauskeinoja ja toimintatapoja.

Uusiutuvan energian tuotannon systemaattisella laajentamisella luodaan myös maaseudulle runsaasti uusia toimeentulomahdollisuuksia ja työpaikkoja, jos nykyistä tehokkaammissa edistämistoimissa onnistutaan. Valiokunta toteaa ja korostaa myös, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäämällä luo erinomaiset mahdollisuudet kotimaiselle maa- ja metsätaloussektorille sekä koko maaseudun elinvoimaisuudelle ja asuttuna pitämiselle ja myöskin huoltovarmuudelle.

Puhemies! Muutama havainto liittyen niihin asioihin, joita valiokunta erityisesti korosti ja jotka ehkä vähän vähemmälle ovat jääneet tässä talousvaliokunnan mietinnössä. Yksi sellainen on puurakentaminen. Se tuli jo täällä äsken hyvin voimakkaasti keskustelussa esille, sen myönteiset vaikutukset kaikkiin muihin rakentamismateriaaleihin verrattuna. Silloin puhutaan nielusta eikä aiheuteta uusia kasvihuonepäästöjä läheskään siihen tapaan kuin perinteinen betoni- ja teräsrakentaminen aiheuttavat. Se on myöskin meille pohjoisille valtioille erittäin luontainen tapa toimia. Tämä asia on erittäin tärkeä huomioida hallituksen tulevissa ratkaisuissa.

Toinen asia on se, kun puhutaan sekä energiaketjusta että ruokaketjusta, ja valiokuntakin lähti siitä hyvin voimakkaasti, että aina ensin tulee peltokasvien tuotannossa ruokaketju ja sitten toisena vasta energiajakeet. Kuitenkin meidän valkuaisomavaraisuutemme lisäämiselle, joka tällä hetkellä on vain noin 20 prosentin tienoilla, on erittäin huutava tarve monestakin eri syystä liittyen viimeaikaisiin salmonelloihin ja liittyen meidän omavaraisuuteemme ja huoltovarmuuteemme. Siksi etanolin tuotannossa — kumpi nyt sitten on sivuvirtaa ja kumpi päätuotetta, etanoli vai valkuaisrehu — tämän asian eteenpäin vieminen on äärimmäisen tärkeää. Suomeen mahtuu vähintään yksi iso etanolitehdas, ja toivon, ja valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että tällainen hanke saataisiin pikaisesti käyntiin. Me olemme valkuaisomavaraisia, jos me pystymme kaiken meidän nykyisen rehuviljasatomme käyttämään myöskin tätä kautta. Samoin valiokunta kiinnitti erityistä huomiota turvetuotantoalan turvaamiseen muun muassa maakuntakaavoituksen osalta, joka tukipolttoaineena varsinkin on erittäin tärkeä monelle muulle uusiutuvalle energialähteelle. Sen tässä on erinomaisella tavalla talousvaliokunta ottanut huomioon.

Eräs asia, johon valiokunta kiinnitti huomiota, on EU:n valtiontukisuuntaviivojen ja niiden tulkintojen muuttaminen sillä tavalla, että kasvihuonekaasupäästöjä rajoittavien kansallisten toimenpiteiden käyttöönottoja voidaan entisestään mahdollistaa. Nyt meillä tulkinnat ovat monelta osin niin tiukkoja, että ne eivät tätä mahdollista, ja siksi tähän toivotaan aivan erityistä huomiota kiinnitettävän. Meidän tavoitteemme eivät kaikilta osin ole yksiselitteisesti samaan suuntaan meneviä niiden toimenpiteiden kanssa, joita tällä hetkellä tehdään, ja siihen pitää muutosta saada.

Puhemies! Erittäin tärkeä asia on uusiutuvien energialähteiden huoltovarmuuden parantaminen ja se, että siihen jatkossa kiinnitetään huomiota, ja tästä resurssista täytyy pitää kiinni erittäin voimakkaalla tavalla. Se luo meille uusia mahdollisuuksia.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Suurin muutos ilmasto- ja energiapoliittisessa keskustelussa viime vuosina on energiatehokkuuden ja energiansäästön roolin merkittävä nousu. Se näkyy, kun vertaa tätäkin tänään käytyä keskustelua siihen keskusteluun, joka samassa salissa käytiin edellisen hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta.

Strategiassa on nyt asetettu ensimmäistä kertaa Suomen historiassa tavoitteeksi taittaa energiankulutuksen kasvu. Vuonna 2020 energiankulutuksen kokonaistason pitäisi olla jo alempi kuin pari vuotta sitten. Eikä urakka edes jää tähän, vaan vuosisadan puoliväliin mennessä energiankulutusta pitäisi edelleen leikata kolmanneksen verran. Tämä tavoite ei myöskään ole jäänyt roikkumaan ilmaan, vaan viime viikolla energiatehokkuustoimikunta julkisti mietintönsä, joka sisältää 125 toimenpide-ehdotusta, joilla energiatehokkuutta voidaan parantaa.

Myös talousvaliokunta on mietinnössään asettunut fiksusti tu