Täysistunnon pöytäkirja 70/2013 vp

PTK 70/2013 vp

70. TORSTAINA 13. KESÄKUUTA 2013 kello 17.21

Tarkistettu versio 2.0

8) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuulivoiman kompensaatioalueista ja laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain 54 §:n muuttamisesta

 

Mauri Pekkarinen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä joutuu antamaan tunnustuksen, tai oikeastaan mielellään sen tekeekin nyt ministerille ja ministeriölle ilman, että on tämmöistä pykälämuutosta vastalauseessa ollenkaan. Valiokunta on yksimielisesti voinut tämän hallituksen esityksen hyväksyä, ja kernaasti henkilökohtaisestikin siihen yhdyn.

Kysymyshän on siitä, että tuulivoiman rakentamisen tielle kohta sen jälkeen, kun saatiin nämä lainsäädännöt, joilla tämä järjestelmä käynnistettiin, alkoi ilmestyä kaikennäköisiä esteitä, sellaisia esteitä, joita siinä vaiheessa, kun lainsäädäntöä valmisteltiin, eivät lausunnonantajina ollessaan monet näistä valtion viranomaisista ollenkaan tuoneet esille, tai jos toivatkin, eivät ollenkaan vakavana huolena.

Yksi niistä huolenaiheista, jotka ovat tulleet nyt sitten tuulivoiman rakentamisen tielle, ovat nämä Puolustusvoimien käyttämät tutkat. Sanotaan ja väitetään, että tietyllä etäisyydellä nämä isot 3 megan myllyt aiheuttavat sellaisia varjoja näihin tutkiin, että tutkien tämmöinen laatu tai ikään kuin se palvelutehtävä siitä heikentyy tai vaarantuu, ja tällaisia alueita on nyt erityisesti täällä Raahen seudulla Pohjois-Pohjanmaalla. Tämä ongelma, tutkien sijoittuminen sinne ja näitten tuulimyllyjen sinne läheisyyteen rakentamisen tarve — siellä on hyvät tuuliolosuhteet — iskivät vastakkain eri vaiheiden jälkeen. Ja siitä tunnustus ministeriölle, että ministeriö on painanut päälle puolustushallinnon suuntaan, että on saatu ratkaisu aikaan, jolla siellä nyt sitten korvataan tämä nykyinen tutkajärjestelmä järjestelyllä, joka turvaa sekä Puolustusvoimain tarpeet että tekee mahdolliseksi nyt sitten rakentaa nämä tuulivoimalat sinne. Aika merkittävä tuulivoimapuisto syntyy sinne Raahen seudulle näitten toimien seurauksena.

Tämä esitys on ihan hyvä. Vastaavia alueita Suomessa on muuallakin, täällä Suomenlahden rannalla ja vähän muuallakin, alueita, missä on erittäin hyvät tuulivoiman rakentamisolosuhteet ja sitten joko lentoliikenteen, normaalin siviililiikenteen, tai sitten Puolustusvoimain tutkien kanssa näitä ongelmia. Nyt valiokunta kiinnittää huomioita tässä mietinnössään siihen, että on erittäin tärkeää, että tasapuolisesti tässä nyt luodun tämmöisen periaatelinjauksen pohjalta suhtaudutaan sitten myöskin jatkossa niihin esille tuleviin vastaavanlaisiin tilanteisiin, ovat ne tuolla Karjalan tai Etelä-Karjalan tai Kymen suunnalla tai missä tahansa muuallakin Suomessa sekä silloin, kun on kysymys puolustushallinnon tutkista tai lentoliikenteen tutkista tai muista vastaavista yhtä lailla tällaisista viranomaislähtöisistä ongelmista, jotka kenties tulevat ja varmaan tulevatkin tuulivoiman rakentamisen tielle. Tämä oli semmoinen vahva tahtotila, ja toivon, että tosiaan näin nyt sitten käytännössä myöskin meneteltäisiin.

Tämä Raahen tapauskin nyt sitten tietysti maksaa aika lailla, tai no, sanotaan Raahen lähelle tuleva järjestely, jota edellä kuvasin, noin 15 miljoonaa euroa. Ja tämä rahoitusjärjestelyhän nyt on rakennettu niin, että tässä nämä tuulivoimatuottajat, siis tuulivoiman rakentajat, maksavat itse suurin piirtein karkealla jyvällä noin puolet ja sitten toinen puoli tulee valtion budjetista. Mutta tässä kohtaa minä en kiitä hallitusta enkä sitä tässä asiassa tukevia nimenomaan sen takia, että nyt hallitus tämän rahoituksen tekee näiltä osin, tämän valtion rahoituksen osalta, sillä tavalla, että se leikkaa uusiutuvan tuesta koko lailla sillä samalla määrällä, millä valtio on mukana tämän Raahen seudun tuuliratkaisun rahoittamisessa. Se on huono juttu. Ja minulle on nyt kerrottu, mitä se käytännössä tarkoittaa, kun tämä leikkaus tapahtuu.

Tästä olen erittäin pahoillani, mutta siitä huolimatta, että tätä metodia, tämän rahoituksen järjestämisen metodia, en todellakaan hyväksy, niin tämä itse esitys, minkä hyvän se tuottaa, on merkitykseltään sellainen, että siitä syystä mitään vastalausetta tähän esitykseen kuitenkaan ei ole jätetty.

Mitä muuta tulee tuulivoiman rakentamisen tiellä oleviin esteisiin, siellä on kaikennäköisiä meluesteitä ja muita. En käy niitä nyt tässä enemmän erittelemään, mutta toivon ministerille ja ministeriölle, TEMille, voimia siinä, että niitä monta kertaa aika lailla keinotekoisia esteitä nyt sitten, joita on syntynyt, pyrittäisiin poistamaan ja saamaan ne velvoitteet hoidettua, mitä Suomi on luvannut ja mihin se on sitoutunut tuulivoimarakentamisessa, saataisiin nämä ratkaisut aikaiseksi.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Haluan toivottaa koko läsnä olevalle seurakunnalle hyvää maailman tuulivoimapäivää, joka toki varsinaisesti on ylihuomenna lauantaina, mutta sitä on Suomessa vietetty tänään — itse asiassa eilen, koska olemme jo yli puolenyön.

Edustaja Pekkarinen viittasi siihen, että kun edellisen hallituksen aikana saatiin taloudelliset esteet tuulivoiman edistämiseltä purettua, niin sen jälkeen rupesi yhtäkkiä ilmestymään yksiä sun toisia esteitä. Minulla on aika vahva mielikuva siitä, kun olimme silloin edustaja Pekkarisen kanssa tuossa samassa aitiossa silloisessa hallituksessa, että ainakin edustaja Pekkarinen itse ja allekirjoittanut kiinnittivät huomiota siihen, että on lukuisa joukko muita esteitä tuulivoiman rakentamisen tiellä kuin pelkästään taloudelliset esteet, ja siinä mielessä voinemme ehkä molemmat tässä kuulua siihen etujoukkoon, joka tämän oivalsi jo aikaa sitten. Mutta kyllä ne kysymykset vaikeita ja hankalia monelta osin ovat, ja niitä löytyy monelta hallinnonalalta.

Meillähän on tässä asiassa useampi niin sanottu tutkintalinja, joissa yritetään painaa päälle. Täällä on toisaalta kysymys meri- ja lentoliikenteen eri ulottuvuuksista, jotka vaikeuttavat tuulivoimatuotantoa, sitten on tämä Puolustusvoimien tutkakysymys, sitten on erilaiset luvitusjärjestelmät ja sitten on melukysymykset, jos mietitään näitä isoimpia juttuja. Ja tältä osin haluan välittää näitä kiitoksia kyllä pitkältä osin eteenpäin puolustusministeriölle. Kun olemme neuvotelleet ympäristöministeriön ja liikenneministeriön ja puolustusministeriön ja eräitten muitten ministeriöitten kanssa, niin ensimmäinen ja todellinen läpimurto saatiin kuitenkin puolustusministeriön kanssa. Se on minun mielestäni erittäin arvokasta.

Mitä tähän Raahen alueeseen — tai niin kuin tuossa lakiesityksessä puhutaan hieman laajemmin Perämeren alueen tutkakompensaatioalueesta — tulee, niin on hyvä huomata sen valtava potentiaali. Kuten lakiesityksestä käy ilmi, puhutaan jopa 1 terawattitunnin kokoisesta vuosituotannosta, mitä vuonna 2020 voisi olla, ja itse asiassa jopa vielä tätäkin suuremmasta. Hahmottaakseen, kuinka isosta asiasta on kysymys, niin pelkästään tällä alueella on mahdollista tuottaa kaksi kertaa enemmän tuulivoimatuotantoa kuin koko Suomen tuulivoimakapasiteetti tällä hetkellä on yhteensä.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Jatketaan kiitoksilla näin perjantaiaamustakin ministeriön ja varsinkin TEMin suuntaan. Täällä on saatu luova ratkaisu — ja kohtuullisen nopealla aikataululla pystytty järjestämään — Perämeren ongelmissa, missä on rakenteilla noin 150 tuuliturbiinia, ja siltä osaltaan saadaan tämä tuulivoimarakentaminen liikkeelle. Tässä jo edellä tulikin esille, että meillä on aivan luvattoman paljon näitä lupaongelmia, niitä on tässä kasaantunut, ja ongelma on niitten hidas ratkaisu, ainakin ympäristöministeriön suuntaan. Toisaalta siinä on kyllä meidän maakuntakaavoitukset ja monet muut asiat. Eli sillä, joka sinne omalle takapihalleen niitä haluaa rakentaa, voi olla tämäkin ongelma. Luvitusongelma on iso, mutta tässä on päästy ratkaisuun.

Tuo rahoituskaan ei ihan nyt täysin miellytä, että lähdetään sitten näin rakentamaan, mutta hätätilanteessa tämäkin kelpaa. Eli esteitä on hyvä poistaa myös muilta osin, ja toivon, että tästä saataisiin tämänkin esimerkin kautta mallia sinne ympäristöministeriön suuntaan.

Eipä tässä esityksestä enempää.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Tuossa ministeri Vapaavuoren puheenvuorossa tulikin vastaus suurimpaan osaan kysymyksistäni. Oikeastaan haluaisin sen lisäksi vain toivoa, että hallitus tai ministeriö tekisi kaikkensa, jotta näitä kompensaatioalueita saataisiin aikaiseksi muuallekin nopealla aikataululla. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin aika monta hanketta erityisesti Kaakkois-Suomessa odottaa sitä, että näitä ongelmia saadaan ratkottua, ja se on hyvä asia, että sitten ennen pitkää näitä tuulimyllyjä saadaan rakennettua.

Oikeastaan nyt vielä, kun ääneen pääsin, mainostan sen verran, että Lappeenrannassa vihitään käyttöön 21.8. Suomen suurin tuulipuisto, käsittää 7 isoa turbiinia. Haluankin näin esittää ministeri Vapaavuorelle kutsun tässä ja nyt tulla vihkimään tämä puisto käyttöön. Tervetuloa!

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Tuulivoiman hyödyntäminen on yksi uusiutuvan energian suhteellisesti eniten kasvupotentiaalia omaavista aloista. Meidän onkin rakennettava alan toimintaympäristöä sellaiseksi, että tavoitteet uusiutuvan energian tuotantomääristä on mahdollista saavuttaa kansantaloudellisesti kestävällä tavalla. Uutta teknologiaa on pyrittävä hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan.

Tässä käsillä olevassa esityksessä pyritään edistämään tuulivoimarakentamista pieneltä osin, siltä osin kuin sitä ovat hidastaneet puolustustekniset seikat. Tämäkin on tervetullut lisä keinovalikoimaan, jolla uusiutuvan energian kansallisia tavoitteita toteutetaan.

Toivon kuitenkin, että keinovalikoimaa kartutetaan vielä paljon lisää, jotta tuulivoima lisääntyy. Elikkä näitä lisää, kiitos.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn kanssa onnittelijoihin siinä suhteessa, että on todella hienoa, kun nyt puolustusministeriön puolella saatiin tätä ratkaisua eteenpäin, löydettiin tietynlainen malli siihen, miten voidaan käytännössä ruveta ratkaisemaan. Meillä on ollut tässä jo monta vuotta sitten todellakin kaunis tavoite tuulivoiman huomattavasta lisäämisestä, 2 500 megawattia, mutta eipä ole hirveästi tapahtunut sen jälkeen. Tämä on nyt kenties se ensimmäinen suuri avaus sitten, ja on todella upeata, että Raahen seudulla tämä homma lähtee liikkeelle.

Todellakin pyytäisin myöskin ministeriä tarkkaavaisesti analysoimaan sen meidän toivomuksemme, että silloin ei tulisi tätä kilpailun vääristymää, että tietylle alueelle saadaan nopeasti liikkeelle, kun toisetkin pyrkivät. Se on tietysti myöskin rahoituskysymys, ja se on tietynlainen mallikysymys. Nythän myöskin yksityiset toimijat sitten maksavat osittain tätä mallia. Oikeastaan voisi kysyä, onko tämäntyylisiä keskusteluja ollut Puolustusvoimien lisäksi myöskin vaikka Tiehallinnon kanssa taikka lentoliikenteen osalta, minkäänlaisia vastaavia. Toinen kysymys liittyy siihen, mitä on tämän syöttötariffin osalta tällä hetkellä, kun tämä on näin viivästynyt. Meinataanko tässä viritellä jotakin jatkoaikaa, vai onko tämä se aikataulu, mikä alun perin oli tehty, vaikka hankkeet eivät ole lähteneet liikkeelle?

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Ei voi kyllä välttää ajatusta, etteikö tässä nyt ole kysymys vähän samanlaisesta ilmiöstä, mitä H.C. Andersen kuvasi sadussaan keisarin uusista vaatteista.

Suomessa on rakennettua tuulivoimakapasiteettia lähes 300 megawattia, ja kun maa- ja metsätalousvaliokunnassa on paljon viime aikoina käsitelty energiakysymyksiä, niin olen ihan mielenkiinnosta käynyt kantaverkkoyhtiö Fingridin sivuilla sitten seuraamassa voimajärjestelmän tilaa, paljonko Suomessa tuulivoimalla sähköä tuotetaan, ja tässä 29.5. tulostin. Silloin Suomessa sähköä kulutettiin 8 600 megawattia, tuulivoimalla tuotettiin 8 megawattia, joka on siis promille tästä kulutetusta sähköstä mutta varsin pieni luku suhteessa tähän 300 megawatin tuotantokapasiteettiin.

30.5. — tämä tuloste on sinänsä kyllä ihan legendaarinen, kun on kysymys toukokuusta ja Oulussa on ollut lämpötila 30 astetta — sähkönkulutus oli 8 800 megawattia, tuulivoimatuotanto 2 megawattia. Se on promillen neljäsosa Suomen sähköntuotannosta. Jos esimerkiksi tuonti, joka silloin on ollut 2 400 megawattia, olisi haluttu korvata tuulivoimalla, olisi tuulivoimaa pitänyt olla tuhatkertainen määrä siihen nähden, mitä sitä tänä päivänä on, ja sitä on, voin sanoa, tuolla Meri-Lapissakin esimerkiksi jo huomattavan paljon. Mietin, miltä siellä maisema näyttäisi, jos sitä olisi tuhatkertainen määrä tähän verrattuna. Kysyisin kyllä ministeriltä, että jos nyt esimerkiksi tälle Perämeren tuulivoima-alueelle voidaan rakentaa kaksinkertainen määrä tuulivoimaa siihen nähden, mitä Suomessa on tänä päivänä tuulivoimaa, niin mitä väliä sillä on Suomen energiantuotannon kannalta, koska ei tämä kyllä kovin paljon Suomen energiaomavaraisuutta paranna, että tuulivoimaa rakennetaan.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa herra puhemies! Laki tuulivoiman kompensaatiosta ja uusiutuvien tuotantotuesta on odotettu. Tähän on tarvetta, sillä jotta toteuttaisimme 38 prosentin uusiutuvan energian tavoitteen ja pääsisimme edes lähelle sitä määrää, mitä olemme itse tässä salissa asettaneet tavoitteeksi, 9 terawattituntia vuoteen 25 mennessä tuotettuna tuulivoimalla, on aika pitkä matka vielä.

Tästä syystä talousvaliokunta — myöskin kiitokset puheenjohtajalle — on ihan omana asiana käsitellyt tuulivoimaa ja siihen liittyviä ongelmakohtia. On mietitty, mitkä olisivat ne edistettävät asiat, joihin voitaisiin valiokunnan puolelta kiinnittää huomiota ja lykkiä vähän eteenpäin, sillä tuntuu, että selvityksiä on tehty. Meillä on ollut selvitysmies Tarasti, ja meillä on erilaisia raportteja. Ja kuten todettu, ongelmia on sekä luvituksissa, monenlaisissa prosesseissa, valitusmahdollisuuksissa, maanomistajien korvauskysymyksissä, lentoliikenteessä, lintujen muuttoreiteissä, välkevaikutuksissa, melussa, monissa monissa asioissa. Mutta ehkä näistä suurimpana kivenä ovat olleet nämä tutkavaikutukset ja erityisesti tietysti rannikkoseuduilla, joilla toisaalta tuuliolosuhteet ovat myöskin parhaimmat. Tässä kohden yhteistyö työ- ja elinkeinoministeriön ja puolustusministeriön kanssa tuntui joskus takkuilevan. Olen tyytyväinen, että tällä hetkellä asia on hyvässä järjestyksessä.

Jos katsoo sitä listaa, mitä eduskunta on jo päättänyt tehdä tuulivoiman edistämiseksi, niin on tietenkin mainittava, että on lisätty viimeksi muistaakseni 20 miljoonaa merituulivoiman demohankkeisiin ja on tehty edellisellä kaudella myöskin tuulivoiman syöttötariffilaki, joilla ajateltiin saada tuulivoimaa käynnistymään. Elikkä ihan toimettomina ei ole tältäkään osuudelta oltu.

No, nyt sitten ollaan tilanteessa, jossa voidaan määritellä, mikä on se kompensaatioalue, jolleka sitten tämän lain mukainen malli olisi mahdollista toteuttaa niin, että valtio lähtee mukaan muuttamaan tutkia ja tekemään uusia ratkaisuja, mitä Puolustusvoimien puolelta näihin tarvitaankaan, minkä jälkeen sitten tuulivoimayhtiöt maksavat niin sanottuna tuulivoimamaksuna turbiinikohtaisesti takaisin nämä. Jotenka ajatus, että valtio tukisi toista kautta, ei toteudu tässä, vaan kyllä kaikki yhtiöt joutuvat tämän oman osansa maksamaan.

Nyt ollaan siis puhumassa Perämerestä ja Raahen alueesta. Ja kuten täällä jo mainittiinkin, niin on tietysti monia muitakin alueita, jotka odottavat ratkaisua, vaikkapa se kaakkoinen Suomi. Siellä on VTT:n laskelmat ja selvitykset saatu ja nyt odotetaan syksyyn mennessä luvattuja Puolustusvoimien arviointeja ja myöskin euromääräisiä vaikutuksia, mitenkä paljon sitten valtion tulisi siinä kohtaa väliin laittaa ja minkälaisia tutkien muutoksia sille alueelle tarvittaisiin. Ja sitten palataan tähän saliin taas takaisin, että mistä löytyvät ne rahat seuraavien alueiden hankkeiden kompensointiin.

Tärkeätä näissä kompensaatiomaksuissa on myöskin se, että vaikka voin uskoa, että eri alueilla joudutaan tekemään hyvin erilaiset muutokset tähän tutkajärjestelmään, niin ei ole kyllä mitenkään kilpailullisesti kohtuullista, että ne varsinaiset turbiinimaksut poikkeaisivat sitten kovin paljon toisistaan. Tähän on valiokunta myöskin kiinnittänyt tässä meidän mietinnössä huomiota. Haluttiin tähdentää tätä tasapuolisuutta.

Tärkeätä on tietysti myös seurata nyt, miten tämä malli käynnistyy ja miten ne seuraavat alueet lähtevät käyntiin ja erityisesti, kun tässä kohtaa nyt on käytetty tätä syöttötariffirahoitusta, mikä mielestäni on ihan perusteltu, niin mistä löytyvät sitten niitten seuraavien alueiden rahoitukset. Tulevatko ne näistä turbiinimaksuista, jotka nyt saadaan sitten tämän lain puitteissa, ja voidaanko niitä kohdentaa seuraaviin? Sitä en tiedä, ja sen takia esitän sen huolen myöskin tässä.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Aika kovalla menettelyllä täytyy seuraava tämmöinen alue tehdä, kun se vaatisi uuden lain, mutta ehkä sitten käsittely voi olla ripeää, jos ja kun uusia tämmöisiä tarpeita ilmenee. Tässä on parasta se, että ala on käynyt neuvotteluita julkisen puolen kanssa ja ala itsekin on tyytyväinen siihen, että ratkaisu löytyi, koska investointihalukkuutta on. Hassua olisi, jos ei Suomen julkisella sektorilla olisi myös halua investointien sallimiseen, kun niitä investointeja halutaan tehdään alueelle, jota itse pidämme maamme tulevaisuuden perustana, eli cleantechiin ja puhtaaseen energiaan.

Kaiken kaikkiaan tarvitsemme investointeja, ja toivon, että julkinen puoli mahdollisimman vähän sitten niitä omalla byrokratiallaan estäisi tai edes hidastaisi niinkin merkittävästi, että paljon on toimijoilla esimerkkejä tapauksista, joissa viiden vuoden pyörittely eri lupien, ympäristölupien, kanssa on jo turhauttanut investointien valmistelijoita niin, että he ovat sitten siirtyneet muihin hommiin. Meidän tavoitteemme mukaisesti Suomeen pitäisi rakentaa nykyisten 130 tuulivoimalan lisäksi yli 700 voimalaa, ja tätä tahtia se ei oikein nopeasti etene.

Kun ministeri ilahtui siitä, että puolustusministeriön kanssa nyt ollaan kuitenkin otettu ensimmäinen askel, niin Lauri Tarasti teki huhtikuussa esityksiä, vaati poliitikoilta ripeitä päätöksiä, ja 16 kohdan listan. En tiedä, osaako ministeri suoraan lonkalta antaa vastausta, moniko noista Tarastin suosittelemasta listan 16 kohdasta on nyt valmiina tehtynä, mutta vielä pitää tarkentaa äskeistä lausettani: hän antoi tuon esityksen huhtikuussa 2012. Nyt on kesäkuu 2013, ja ministerin ilonaihe oli, että yhden kanssa on päästy eteenpäin hallinnonaloista, ja tämäkin koskettaa vain tutkia.

Vielä toivon sitä, että meillä lähemmäksi teitä, lähemmäksi lentokenttiä, kauemmaksi mökeistä, olisi selkeämpää, yhdenmukaista tulkintaa, miten lakeja ja miten evästyksiä tehdään. Kaikkein ikävimpiä ovat ne, että kun on laki, niin sen jälkeen joku ministeriöstä lähtevä — tässä tapauksessa, mitä olen kuullut, ympäristöministeriöstä lähtevä — paperi antaa suosituksissa eri lukuarvoja kuin mitä laissa on tehty. Otapa siinä sitten toimijana selvää, mikä on sallittua ja mikä ei.

Tämmöistä terveistä puolenyön jälkeen. Vaikka tämä asia on hyvä, niin paljon on vielä työtä jäljellä.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan myös itse sanoa kiitokset tästä vaiheesta, että vihdoin ja viimein olemme tässä pisteessä. Jo viime kaudella muistan, kun tästä asiasta keskusteltiin silloisen ministeri Häkämiehen sekä ministeri Pekkarisen kanssa, ja Etelä-Karjalan näkökulmasta tuntui, että asiat eivät tunnu etenevän mihinkään suuntaan, mutta nyt sitten ilmeisesti Pekkarisenkin avustuksella ollaan päästy asioissa ja askelissa eteenpäin ja nyt sitten tässä vaiheessa ollaan, että voimme ainakin jo tunnistella sitä, että jotakin lähtee selkeästi liikkeelle.

Nyt hallitus on määritellyt myös tuulivoiman kompensaatioalueet, ja tietenkin eteläkarjalalaisena, lappeenrantalaisena, edustajana, kun olen seurannut vuosia tätä prosessia, olen todella pahoillani ja harmissani, että tämä Etelä-Karjalan alue tästä kompensaatioalueesta nyt puuttuu. Täällä on tullut selkeästi esille myös se, että nyt on mallinnettu tänne se toimintamalli, miten tätä prosessia viedään eteenpäin VTT:n kautta, ja sitten sitä kautta, kun VTT tuo omat selvitykset, Puolustusvoimat tuo esityksensä tähän asiaan. Mutta mikä on näitten alueitten asema ja rooli, jotka eivät kuulu tässä vaiheessa tähän kompensaatioalueeseen? Ja missä vaiheessa nämä alueet saavat sitten tavallaan tätä myönteistä signaalia näitten tuulivoimaloiden kehittämiseen?

Kuten täällä edustaja Kopra totesi, niin myönteistäkin on tapahtunut elikkä Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa kuitenkin yksi tuulivoima-alue lähtee liikkeelle, ja minun mielestäni se on upeaa, komeaa katsottavaa.

Kysyisin nyt kuitenkin vielä ministeriltä — koska selkeästi nämä alueet ovat erilaisessa asemassa ja kuitenkin hallituksen esityksessäkin todetaan, että Kaakkois-Suomi on hyvää tuulialuetta ja sitä pitäisi lähteä viemään eteenpäin, ja nyt tässä on selkeästi nähtävissä, että eri alueet ovat myös kilpailuasetelmassa erilaisessa asemassa juuri siitä syystä, kun tämä kompensaatioalue on rajattu esimerkiksi eteläkarjalaisittain pois — onko nyt mahdollista, että Puolustusvoimille asetetaan selkeä aikarajoite sille, mihinkä mennessä, kun VTT tekee tämän esityksen, myös Kaakkois-Suomi ja Etelä-Karjala saisi jonkunlaisen myönteisen signaalin sinne, että asiat etenevät siellä myös myönteisesti eteenpäin? Valitettava tosiasia on, että vaikka täällä on kehuttu Puolustusvoimia, niin meidän näkökulmastamme Puolustusvoimat on se kulmakivi sille asialle, että tämä tutkakysymys ei etene, ja tuntuu siltä, että ei ole myöskään halukkuutta (Puhemies koputtaa) ja yhteistyöhalua viedä tätä asiaa eteenpäin. Siihen me tarvitsisimme nyt kyllä ministerin apua ja tukea tähän prosessiin.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Silloin kun syöttötariffijärjestelmää rakennettiin, Etelä-Karjalassa ei, edustaja Kiljunen, ainakaan minun tietooni tullut. Ei Puolustusvoimat silloin, rehellisesti sanottuna, vielä reagoinut oikeastaan, ei siellä, ei Raahessa, ei juuri missään muuallakaan. Kertoivat jotain duubioita ja niin pois päin.

Ylipäänsä tietysti kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että jos Suomeen rakennetaan 2 500 megawattia tehoa 2020:een mennessä, mikä on se meidän ohjelmamme, 6 terawattituntia, 2 500 megaa tehoina, niin se tarkoittaa noin 700 myllyä. Saksassa on tällä hetkellä 24 000 myllyä, ja Saksan ohjelma tarkoittaa 70 000:ta myllyä. Saksan pinta-ala on pikkuisen isompi kuin Suomen, ja siinä missä Suomi ei meinaa millään saada tänne sopimaan 700:aa myllyä, niin Saksa meinaa saada sopimaan Saksaan 70 000 myllyä. Se on paljon enemmän ja tiiviimmin asuttu maa, siellä on yli 80 miljoonaa asukasta ja Suomessa on 5,4 miljoonaa asukasta, että jotain tässä nyt on ihan perustavaa laatua olevalla tavalla... Eikä Saksa ole vaille puolustusta. Kyllä siellä puolustusjärjestelmät on. (Välihuuto) — No, siellä on Awacsit, minä myönnän sen, jonkun verran Awacsit auttavat asiaa, muttei ne Awacsit siellä joka kulmilla ole.

Ja samalla kun ihan osoitan ymmärtämystä sille, mitä Etelä-Karjalasta tässä äsken sanottiin, että siellä pitää olla vastaava kohtelu, kuitenkin on niin, että totta kai niitten pitää ensin sopia siellä niistä isoista alueista. Ei jokaista myllyä varten erikseen voi tällaista päätöstä tehdä, siellä pitää syntyä vastaava juttu kuin tuolla Raahen seudulla syntyi, ja minä uskon, että ministeri on valmis osaltaan viemään sen jälkeen sitä eteenpäin. Ylipäänsä se, että jos armeija pikkuisen epäilee jollakin suunnalla Suomea, että tuo mylly tuolla saattaa nyt merkitä, mitä tuulimyllyjä rakennetaan, jotain teoreettisia varjoja meidän alueellemme, niin heti siihen sitten mennään mukaan. Kyllä tässä myöskin Puolustusvoimien kannattaisi nyt vähän katsoa — minä ymmärrän, että Raaheen pitää tällainen tulla, koska eihän sitä tiedä, milloin Ruotsista hyökätään Suomeen päin — missä määrin puolustushallinnon... (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)

Arvoisa puhemies! Vielä myös nämä muut esteet, mitä niitä on tässä nyt tullut, ja tässä edustaja Paatero ihan hyvän litanian niitä toi esille: Nehän ovat vähän tällä tavalla. Nyt erityisesti ministerille voimia käydä kädenvääntöä, tervettä, rakentavaa, ystävällistä ympäristöministeriön kanssa. Kyllä kaikennäköiset ötökät, mitkä vain ovat tulleet vastaan — vaikuttaa siltä, että ympäristöministeriössä jokaiselle ötökälle on oma virkamies ja sitten se virkamies vaalii sen ötökän etua välttämättä näkemättä sitä, mikä on se koko Suomen kansakunnan yhteinen etu, ja nyt näitten ötököitten etu ja sitten kansallinen etu pitäisi tässä kyllä saada jonkunlaiseen keskinäiseen sopusointuun ja päästä asiassa eteenpäin. Minä kyllä uskon, että päästään. Meillä on näitä hakemuksia, on monen tuhannen megan edestä tällä hetkellä vireillä, ja vaikka niistä kaikki nyt eivät menisikään luonnekkaasti eteenpäin, niin uskon, että näistä tavoitteista, joita monet kritisoivat viime vaalikaudella, kun me ajoimme tämän asian läpi, me nyt toteamme täällä aika laajasti, edustaja Auttoa lukuun ottamatta, että kyllä tämä sinänsä ihan on hyvä juttu.

Mitä edustaja Auttoon, hänen puheenvuoroonsa, vielä tulee: Edustaja Autto, tämä Suomen uusiutuvien edistämisjärjestelmä on rakennettu sillä tavalla, että on lähdetty halvimmasta kalliimpaan päähän niitten velvoitteitten täyttämiseksi. Ensin niin paljon vettä, joka ei tarvitse sentinkään tukea, kuin maasta löytyy suinkin, ensin vettä. Sen jälkeen puuta ja muuta biomassaa niin paljon kuin sitä voidaan käyttää. Niissä määrissä, mistä sovittiin viime vaalikaudella puun käytöstä, mentiin niin pitkälle, että Metsäteollisuus ry hyppi seinille kaiken aikaa, että sovittiin liian suuresta määrästä puun käyttöä. Sitten kun puu ei riitä enää, niin sen jälkeen mentiin sitten seuraavaksi edullisimpaan, ja seuraavaksi edullisin oli silloin, ja on muuten tänä päivänäkin edelleenkin, tuulivoima, koska sitten nämä aurinkosähköt ja aaltosähköt ja niin pois päin ovat vielä hirveän paljon kalliimpia uusiutuvia vaihtoehtoja kuin konsanaan nämä tässä. (Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto) — No, biokaasu, siinähän on se energiaraaka-aine se tärkein eikä se, missä muodossa se energia otetaan. Nyt minä koko ajan puhuin energiaraaka-aineesta, edustaja Kumpula-Natri. Se on yksi lysti, mitä se energia on. Minä uskon, että jatkossa se, mitä biomassasta rakennetaan tai valmistetaan energiaksi, suhteellisesti entistä enemmässä tulee olemaan muuta kuin sähköä ja lämpöä, koska nimenomaan sille lämmölle ei löydy sitä käyttäjää, vaikka sille sähkölle löytyisikin. Se on kumminkin chp:tä se, miten se kannattaa tuottaa.

Mitä vielä näihin edustaja Auton pohdintoihin tästä tuulivoimasta tulee: Edustaja Pirttilahti — arvostan hänen neuvokkuuttaan hyvin suuresti monessa asiassa — nytkin kiikutti minulle tuohon etupenkkiin tämän vihreän iPadinsa ja oli avannut tuon Fingridin sivun, ja kun edustaja Autto löysi enimmillään, oliko se, 3 megaa sieltä joku kerta tuulella, niin tuossa kaksi minuuttia sitten se kulutus oli 89 megawattia ja tällä hetkellä tehoja on käytössä tasan 90 megawattia. Nämä ovat lukemat juuri tällä hetkellä. Jos joku epäilee, kun kaikilla teillä on iPad siellä, menkää Fingridin sivulle, seuratkaa. Se on ajantasaseurantaa, mitä sieltä voi kaiken aikaa tehdä.

Elikkä minun viestini on, että tässä ollaan nyt jo sitten jonkun verran tätä rakennettu ja nyt ollaan alkuvaiheessa, tavoitteet ovat siellä 2020 se 2 500 megaa. Minä uskon, että huolimatta siitä, että tämä hallitus ei välttämättä hirveän kauan jatka, ministeri Vapaavuori kerkiää sinä lyhyenäkin aikana, mikä hänellä ja muulla hallituksella on tässä aikaa, tehdä paljon sen eteen, että tästä tavoitteesta voisi tulla totta.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Ymmärrän edustaja Pekkarisen lennokkaan puheenvuoron hyvän tarkoituksen, mutta huomautan, että puhemiesneuvoston ohjeet kieltävät tämän iPadin näin monimuotoisen käytön täällä istuntosalissa. (Naurua)

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ilman iPadia.

Minä olen niin iloinen tuosta aikaisemman ministeri Pekkarisen puheenvuorosta ja myöskin nykyisen ministeri Vapaavuoren puheenvuorosta, nimittäin jäin aika alakuloisiin tunnelmiin meidän maa- ja metsätalousvaliokunnan keskusteluissa ja jotenkin täysin alakynteen myöskin optimismini kanssa. Nyt minulla on sellainen olo, että tässä nyt yksi hullu kysyy enemmän kuin sata viisasta ehtii vastata. Ja ministeri vastaa, mihin kysymyksiin näinä aamuyön tunteina nyt sitten katsoo parhaaksi ja haluaa vastata.

Ensinnäkin, näkeekö ministeri mahdolliseksi saavuttaa nämä ilmasto- ja energiastrategiassa tuulivoimalle asetetut tavoitteet: 9 terawattia vuoteen 2025 mennessä, näinhän se oli?

Sitten toinen kysymys. Tanskassa energiasta tuotetaan jopa yli 20 prosenttia tuulivoimalla. Kuinka se on mahdollista sen kokoisessa maassa?

Sitten minua aina askarruttaa, että onko tämä joku tämmöinen elävä legenda, vai voisitteko nyt kertoa ihan tässä meille, mitä esteitä konkreettisesti ympäristöministeriössä on, jotka estävät tämän tuulivoiman rakentamisen, jos siellä on tämmöisiä raivattavia esteitä?

Itse tulen tuolta Perämeren pohjukasta ja alun perin Kemistä, nykyisin Oulusta, ja siellä tämä positiivisuus ja myötämielisyys tuulivoimalle on verratonta, myös koko Pohjois-Pohjanmaalla. Minä olen miettinyt, että onko täällä tällaisia henkisiä, alueellisia, sosiaalisia esteitä, miksi eri maakunnista tulevat edustajatkin suhtautuvat tuulivoimaan niin eri tavoin.

Sitten ihan viimeinen kysymys: onko pienimuotoisella tuulivoimalla tulevaisuutta, eli kannattaako rakentaa pikkuinen tuulimylly, ja milloin sitä voi sitten nettomittaroida ja valtakunnan verkkoon syöttää sitä sähköä, mitä siitä syntyy?

Heikki  Autto  /kok:

Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Pekkarisen puheenvuorossa parasta oli varmasti kehotus kansanedustajille aktiivisesti seurata tätä Fingridin sivua, koska se on todella sivistävää luettavaa, ja kyllä minua itseäni huolestuttaa se, jos todella 2 500 megawattia aiotaan rakentaa tämänkaltaista tuotantokapasiteettia, jonka tuotanto heilahtelee käytännössä nollan ja sitten tämän, onko se nyt, noin 30 prosenttia sen tuotannon tehosta, mikä tällä hetkellä siellä voimajärjestelmässä on, välillä. Se heilahtelee hyvin nopeasti, koska tuulen energian fysikaalisista ominaisuuksista johtuen, kun tuulen nopeus putoaa puoleen ja tämä energiamäärä on riippuvainen tuulen nopeuden kuutiosta, niin se tuulen sisältämä energiamäärä putoaa yhteen kahdeksasosaan. Eli juuri siitä syystä tämä tuulen energia on varsin voimakkaasti vaihteleva energiantuotantomuoto.

Kyllä hämmästelen tätä ministeri Pekkarisen puheenvuoroa, että Suomessa vesivoimavarat ja metsävarat olisi täysimittaisesti hyödynnetty energiantuotannossa. Kyllä minun mielestäni tänä keväänäkin tuolta Kemijoen tulvaluukuista juoksutettiin hukkaan kymmenien miljoonien eurojen edestä sitä parasta mahdollista säätövoimaa, täysin uusiutuvaa puhdasta kotimaista vesivoimaa, ja sen rakentamista kyllä peräänkuuluttaisin.

Ja kyllä olen edelleen myös sillä kannalla, että jos todella välittäisimme siitä, miten saadaan uusiutuvaa päästötöntä energiaa, niin nämä ponnistelut, mitä nytkin täällä puolenyön jälkeen salissa käytetään tuulivoiman edistämiseksi, toisivat suunnattuina kotimaisen metsäbioenergian käytön lisäämiseen paljon enemmän sitä uusiutuvaa energiaa — jos se on oikeasti se tavoite, mitä haetaan. Eri asia on, jos on joku muu tavoite tässä asiassa.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puheenjohtaja! En malta olla kommentoimatta vähän tähän keskusteluun muutamille. Kun puhuttiin Tanskasta, että jopa 20 prosenttia tuulesta, niin toisaalta voi ajatella, että 80 prosenttia hiilestä. Se on taas se toinen näkökulma, mikä Tanskan osalta on, kun kovasti kehutaan sitä. Meillä on kyllä aika mahtava tilanne täällä Suomessa: on tällainen laaja paletti tätä energiapuolta.

Toinen asia, joka liittyy ympäristöministeriöön tuulen osalta, on melukysymys. Sehän on se suuri kysymys: 35 desibeliä maksimissaan, vähemmän kuin jääkaappi. Siellä rupeaa nousemaan tällaisia uusia esteitä koko ajan tuulivoimalle, kun vanhoja yritetään saada purettua jotenkin pois. Kyllä tässä pikkuisen tällainen ötökkäfiilis kieltämättä tulee, että aina tulee joku, joka estää kaikenlaisen uuden toiminnan.

Ja arvoisalle kollegalle, Heikki Autolle: Samanaikaisesti, kun tulee tällaisia ongelmia, että ei ole tasainen energiatuotanto, kehitellään myöskin uutta teknologiaa. Joku Wärtsilä on tehnyt vaikka Smart Power Generation -systeemin, vesivoima on hyvä säätövoimakuvio, jopa sähkön kulutuksen optimointi kuluttajan osalta, joka taas vähentäisi sitten kulutusta silloin, kun nämä jutut ovat kalleimmillaan. Että yritetään löytää se balanssi, ja tässä on aika hyviä uusia elementtejä löydettävissä nyt jo ja varmaan vielä enemmän seuraavina vuosina.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Löysin ensimmäisen asian, mistä olen Auton kanssa samaa mieltä, ja se on tämä Vuotoksen rakentaminen. Olen ollut iät ajat sitä mieltä, että niin pitäisi tapahtua ja niin pitäisi tehdä, mutta ei sitä viime vaalikaudella saatu aikaiseksi, ja tämän vaalikauden hallitushan on ohjelmaan suorastaan kirjannut, että sellaista ei sitten tehdä. Mutta, edustaja Autto, siinä seuraavassa hallituksessahan tämä asia sitten hoidetaan.

Mitä tulee nyt vielä siihen, että on hetkiä, ettei ollenkaan ole tuulivoimaa: Minä en nyt kyllä usko sellaiseen, ei Suomi ole sellaisessa ilmastollisessa tilassa, että joka puolella Suomea yhtä aikaa. Kun myllyjä kuitenkin alkaa tulla ihan pohjoisesta, ylimmästä Lapista lähtien tänne eteläisimpään alueeseen saakka, kyllä aina jossakin vähän tuulee. Tämä on ensimmäinen juttu.

No, mitä sitten, kun rakennetaan 2 500 megawattia tuulitehoa? Kuinka paljon se tarvitsee säätövoimaa, että se tuuliteho saadaan niin kuin maksimaalisesti irti? Tuossa edellisessä tehtävässäni, jota en viitsi sanoa nimeltä ääneen, selvitytin tämän, koska siinä valmistelutyön yhteydessä oli erimielisyyksiä siitä näitten asiantuntijoitten kesken. Toisen selvityksen teki VTT ja toisen teki Aalto-yliopisto. Nämä eivät päässeet yksimielisyyteen, mutta olennaista oli kuitenkin se, että 2 500 megawatin tuuliteho tarvitsee säätövoimaa ei sitten kuitenkaan enempää kuin toisen vaihtoehdon mukaan 240 megawattia ja toisen vaihtoehdon mukaan 420 megawattia. Ne olivat ne ääripäät, joilla kuitenkin saadaan se 2 500 megaa täysimääräisesti käyttöön. Siis kumpikaan ei esittänyt enempää kuin 420 megawattia. Tämä vähän kuvaa sitä. Edustaja Autolla oli laskukaava. Minä en ihan sitä ymmärtänyt, mutta näin käytännössä tämä asia on.

Muuten yhdyn edustaja Jaskarin huoleen siitä, että kyllä ympäristöministeriössä nämä melurajatkin nyt sitten yritetään laittaa tosiaan. 35 desibeliä — jos mylly ei saa pitää sitä ääntä, mitä normaalikunnossa oleva jääkaappi pitää, niin on se nyt tietysti vähän kohtuuton vaatimus. Toivotaan, että järki palaa näihin ratkaisuihin näiltä osin.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Oli mukava huomata, että kovasti arvostamani edustaja Pekkarinen on löytänyt yhtymäkohtia politiikassamme, ja varmasti niitä löytyisi enemmän, jos edustaja Pekkarinen kaikilta kiireiltään malttaisi niitä lisää etsiä. Olen mielelläni edistämässä muun muassa tätä hänen mainitsemaansa vesivoiman lisärakentamista. Täytyy myös sanoa se, että vaikka olen käyttänyt värikästä kieltä tästä tuulivoimasta, niin en voi olla toteamatta kuitenkaan sitä, että siis tämä kyseinen lainsäädäntö on varmasti laadittu hyvin, ja ottaen huomioon sen tavoitteen, että meillä on tavoite edistää tuulivoimaa, niin tässä ministerikin on tehnyt hyvää työtä ja me nyt sitten lainlaatijoina.

Edelleen vain peräänkuulutan sitä, että näin puolenyön jälkeen jos panisimme huomiomme jonkun muun energiantuotantomuodon edistämiseen yhtä suurella tarmolla, niin saisimme enemmän sitä uusiutuvaa energiaa aikaan. Haluan vielä tuoda ministeri Pekkariselle huomion siitä, että Saksassa on rakenteilla 22 gigawattia hiilivoimaa, joten ei sielläkään nyt aivan puhdasta tämä energiapolitiikka ole. Kun Pekkarinen toi esiin tämän luvun, että noin 400 megawattia tarvitaan uutta säätökapasiteettia tämän tuulivoiman epävarmuuden paikkaamiseen, niin kun tähän asti Suomi on säätökapasiteetin osalta joutunut luottamaan hyvin pitkälle pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin, jotka tässä on jo useammassa puheenvuorossa todettu aivan ainutlaatuisen erinomaiseksi järjestelyksi, kun siitä ollaan siirtymässä yhteiseurooppalaiseen markkinaan ja tiedetään, että Saksa tulee oman energiapolitiikkansa vuoksi vaatimaan kaiken Pohjoismaitten säätökapasiteetin, niin Suomi jää vaille sitä aiemmin Norjan vesivoimasta saatua säätökapasiteettia. Meidän oma säätökapasiteettimme on hyvin puutteellinen, ja se puutteellisuus vain pahenee sitä mukaa kuin esimerkiksi tämä hallitus nyt ei ole aktiivisesti lähtenyt säätövoimakapasiteettia tuon Pekkarisenkin mainitseman Kemihaaran altaan osalta sitten täydentämään.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Yritän vastata niihin kysymyksiin, jotka edelleen muistan.

Aloitetaan edustaja Koprasta. Kiitos kutsusta Lappeenrantaan, ja tulossa ollaan. Mitä Lappeenrantaan edelleen tulee ja tulee erääseen täällä käytettyyn puheenvuoroon, jossa hieman haluttiin vähätellä tätä nyt käsillä ollutta ratkaisua ja todettiin, että sekin jonkun pienen lisän tuo, haluan edelleen muistuttaa siitä, että yksinään tämä Perämeren alueen kapasiteetti on kaksi kertaa enemmän kuin koko nykyinen kapasiteetti yhteensä. Kun äsken laskin, että se Lappeenrantaan syntyvä Suomen suurin tuulivoimapuisto, jossa taitaa olla seitsemän turbiinia — 7 kertaa 3 on 21 — on hieman alle prosentin meidän tavoitteestamme, ja kun tämä Perämeri pystyy yhteen terawattituntiin, joka on noin kuudesosa tavoitteestamme, niin siitä voidaan laskea, että se Perämeren hanke on noin 20 kertaa isompi kuin tämä Lappeenrantaan syntyvä Suomen suurin. Eli tässä mielessä en nyt oikeasti vähättelisi sitä hanketta ja haluaisin oikeasti aivan erinomaisen täydestä sydämestäni kiittää puolustusministeriötä siitä vastaantulosta, mikä tämän osalta on saatu aikaiseksi.

Siirrytään sitten edustaja Auttoon. Ensinnäkin kannattaa palauttaa mieleen nämä eri uusiutuvien lisäämistavoitteet, jotka silloisen ministeri Pekkarisen aikana määriteltiin ja joihin nykyinen hallitus tältä osin täysin yhtyi. Tästä lisäystarpeesta vuoteen 2020 mennessä suurin osa eli 25 terawattituntia on tarkoitus hoitaa metsäpohjaisella biomassalla. Toiseksi suurin on tuulivoima eli 6, joka on siis noin neljäsosa siitä, mitä metsäpohjaisilla ajateltiin, ja kolmanneksi suurin on lämpöpumput, joka oli muistaakseni 2,6, ja näin nämä kokoluokat menevät.

Mitä vielä korkeasti kunnioittamaani ja hyvään ystävääni edustaja Auttoon tulee, niin voisin sanoa, että tämä kysymys on vähän niin kuin että onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä: kun toteatte, että kun tuuli putoaa puoleen, niin siitä saatava tuulivoima putoaa kahdeksasosaan; voisi sanoa myös näin, että kun tuuli kasvaa kahdella, niin se tuotanto kasvaa kahdeksankertaisesti. Eli näitä voi aina katsoa kummasta tulokulmasta tahansa.

Edustaja Haapasen kysymykseen siitä, onko realismia saavuttaa nämä tavoitteet: Emme ole vielä tehneet arvioita siitä, saavutammeko vuoden 2025 tavoitteet, mutta vuoden 2020 tavoitteitten osalta olemme hyvin vakuuttuneita, että ne tullaan saavuttamaan. Suomessa on tällä hetkellä vireillä hankkeita 8 500 megawatin määrältä, kun tavoitteena on 2,5 eli noin 3,5-kertainen määrä. Eli tavallaan voisi sanoa, että riittää, että kolmasosa niistä, jotka ovat vireillä, toteutuu ennen vuotta 2020, ja kyllä meillä on vakaa usko, että näin tulee käymään.

Edustaja Kumpula-Natrille toteaisin, että olemme saaneet nyt jonkun verran edistystä muuallakin. Myös liikenneministeriön, entisen Liikenneviraston osalta on päästy eteenpäin nimenomaan näitten teitten suojavyöhykkeitten ja muitten osalta ja myös käsittääkseni näitten lentoliikenteen varalaskeutumissuuntien ynnä muitten osalta. Eli kyllä sielläkin edistystä on saatu, mutta ne eivät kohdistu samalla lailla yksittäisiin paikkoihin, että voitaisiin arvioida, mikä niitten faktinen merkitys on, ja tältä osin voi sanoa, että tämä puolustusministeriön kanssa nyt saatu yhteisymmärrys on yksittäisenä tekijänä huomattavan paljon merkittävämpi.

Täällä oli jo puhetta ympäristöministeriön vastuualueella olevista haasteista. Siellä on kaksi haastetta. Toinen liittyy tähän melukysymykseen. Jos minä muistan oikein näitä desibelejä, niin 35 on suositus tuulivoimalle, joka ei ole siis lakisääteinen mutta jota käytännössä noudatetaan, kun modernin jääkaapin taustameteli on 38. Toinen liittyy sitten ylipäänsä luvituskäytäntöihin ja niihin liittyvään byrokratiaan, erilaisiin selvittelyihin ja muihin, ja näitten osalta nyt aidosti kyllä tarvittaisiin edistystä, että tässä päästään eteenpäin.

Sitten lopuksi varsinkin edustajien Paatero ja Kiljunen esille ottamaan kysymykseen uusista mahdollisista tutkakompensaatioalueista. Tämä lakihan on muotoiltu yleisesti ottaen sillä tavoin, että se muodostaa raamin sille, että se voidaan tehdä missä tahansa, mutta perustuslaillisista syistä tässä piti erikseen määritellä tämä alue. Siellä oli jopa karttaan merkitty, miten se rajataan. Siellä piti määritellä muun muassa tämä tuulivoimamaksun suuruus, joka oli neuvoteltu paikallisten toimijoitten kanssa ja niin edelleen. Kyllä tietenkin lain kautta ne seuraavatkin kompensaatioalueet pitää tehdä, mutta ei toki yhtä pitkän kaavan mukaan.

Kysymyshän on siitä, että meillä parhaat tuuliolosuhteet ovat pitkälti rannikkoalueilla, mutta rannikkoalueisiin liittyy myös merkittävämmät aluevalvontaan liittyvät haasteet, joihin sitten liittyy tämä Puolustusvoimien tutkaverkosto. Se on joka paikassa omanlaisensa. Jokainen paikka on uniikki paitsi tuuliolosuhteitten ja paitsi tuulivoimatuotannon mahdollisuuksien osalta myös Puolustusvoimien tutkajärjestelmän kautta, ja sen takia ei ole olemassa yleispätevää sääntöä, että jos joku tehdään paikassa x jollakin lailla, niin se voitaisiin suoraan siirtää paikkaan y, vaan kysymys on siitä, minkätyyppisiä ja kuinka monia tutkia pitää siirtää ja mihin niitä pitää siirtää ja kuinka paljon se maksaa, ja sen takia jokainen tapaus on omanlaisensa. Kaikkien näitten kanssa tehdään töitä, mutta tietenkin on selvää, mitä tämä lakiesityskin osoittaa, että koska tämä on ratkennut ensimmäisenä, niin se on ollut näistä tulokulmista yksinkertaisesti helpoin.

Arvoisa puhemies! Ötököistä en paljon tiedä enkä tiedä edes, miten ne liittyvät tähän asiaan, mutta voin vakuuttaa, että naarastiikerin lailla yritän taistella kaikkien näitten esteitten voittamiseksi siten, että päästäisiin eteenpäin riippumatta siitä, kuinka kauan tämä tai joku muu hallitus istuu.

Aivan siunatuksi lopuksi, arvoisa puhemies: kun edustaja Pekkarinen ennusti, että seuraavan hallituksen aikana rakennetaan Vuotoksen allas, niin minä ennustan, että ei rakenneta, joten voimme sitten sitä seuraavan hallituksen aikana katsoa, edustaja Pekkarinen, että kumpi oli oikeassa.

Yleiskeskustelu päättyi.

​​​​