Mikaela  Nylander  /r:

  Värderade herr talman! Jag föreslår att lagförslaget förkastas.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Lukiolain uudistuksesta on puhuttu tavattoman paljon. On erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä tehty, ja minä todella toivon, että se, mitä on eduskunnalle esitetty, pitäisi myöskin paikkansa jatkossa. Tietenkin herää kysymys, että jos 97 prosenttia suomenkielisistä rehtoreista on sitä mieltä, että tämä on askel oikeaan suuntaan, niin vaikka esitän pieniä kysymysmerkkejä tuon perään, niin on kuitenkin pikku pakko uskoa, että näin tulee käymään. Ei kai 97 prosenttia koulujen rehtoreista voi olla väärässä, ja kai he ajattelevat oppilaitten, suomenkielisten oppilaitten, parasta. Mutta täytyy myöskin ottaa huomioon, että vain 21 prosenttia ruotsinkielisistä rehtoreista oli tämän kannalla. Eli lähes 80 prosenttia ruotsinkielisistä rehtoreista oli sitä mieltä, että tämä ei ole askel parempaan suuntaan.

Jos todella käy näin, että tulokset paranevat, niin kaikki on hyvin. Mutta jos ei näin käy, silloin tämä päätös on virheellinen ja huono. Niin kuin ensimmäisessä käsittelyssä kerroin, kun tämä oli ajankohtainen, keskustelimme omassa ryhmässämme, jonkin verran keskustelin vihreän eduskuntaryhmän kanssa, ed. Janina Anderssonin kanssa, keskustelin keskustan kanssa, oikeastaan kaikkien ryhmien kanssa, mitä jos ei tämä lakimuutos tuokaan niitä parannuksia, mitä toivotaan. Siinä vaiheessa esitin, että sisällytettäisiin lakiin pykälä, jonka mukaan tämä uudistus raukeaa, jos eräs ehto toteutuu. Se on aika harvinaista, että lakipykäliin sisällytetään ehto lain voimaantulosta tai lain purkamisesta, mutta se ei ole mahdotonta. Mikään ei estä sitä, etteikö lakia olisi voinut tuohon muotoon kirjoittaa.

Voin kertoa, että esimerkiksi Norjassa pari vuotta sitten säädettiin laki, joka oli ehdollinen. Se astuu voimaan, mikäli eräs ehto ei toteudu, ja se ehto oli se, että tietty määrä suuryrityksen johtokunnista ei ole naishenkilöitä. Eli jos naisten osuus suuryhtiöitten hallituksissa nousee tiettyyn määrään, niin laki ei koskaan astu voimaan, mutta jos ei nouse, niin silloin laki astuu voimaan ja velvoittaa yhtiöitä valitsemaan molempia sukupuolia yhtiöitten hallitukseen. Aivan samalla lailla olisi tässä asiassa voitu menetellä. Olisi sisällytetty lakiin ehto, että jos käy niin, että nuoret ylioppilaskokelaat eivät kirjoitakaan toista kotimaista, niin silloin palataan vanhaan.

Ilahduin suuresti, kun huhtikuun 15. päivänä luin Helsingin Sanomista, että pääministeri Vanhanen oli esittänyt jotain aivan samaa. Pääministeri Vanhanen tuon lehtitiedon mukaan oli sitä mieltä, että asiaan täytyy palata, jos ylioppilaskokelaat eivät kirjoita toista kotimaista. Tietenkin lähden siitä, tai ei tarvitse edes lähteä siitä, vaan ymmärrän, että pääministeri on edelleen samaa mieltä, mitä hän oli 15.4., ja se on rohkaissut minua myöskin ehdottamaan seuraavan sisältöisen ponnen, joka kuuluu näin:

"Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että lukiolain 18 §:n sisältö palautetaan ennen eduskunnan nyt hyväksymää lakia voimassa olleen lain sisältöiseksi siinä tapauksessa, että ylioppilaskirjoituksissa toisen kotimaisen kielen jättää kirjoittamatta yli 20 prosenttia kokelaista."

Tämä ei tarkoita sitä, että he kirjoittaisivat sitä joko pakollisena aineena tai ylimääräisenä aineena. Pääasia on, että kirjoittavat, koska silloin myöskin taso varmasti säilyy ja toivon mukaan paranee.

Värderade herr talman! På svenskt håll befarar man att den här lagen kan leda till en försämring inom skolvärlden. Den kan leda till att språkkunskaperna i det andra inhemska språket försämras, men vi bör beakta att nästan samtliga rektorer i de finskspråkiga skolorna är av den åsikten att det här är ett steg i rätt riktning. Varför skulle man då motsätta sig en lag som medför förbättringar?

Personligen är jag rädd för att den kan leda till försämringar och därför finner jag det vara nödvändigt att riksdagen i detta sammanhang godkänner en kläm som innebär att man ger lagen dess ursprungliga form i det fall att studenterna inte skriver det andra inhemska språket i den grad som man har utgått ifrån, eller med andra ord: Om den andelen underskrider 80 procent, så skulle de gamla bestämmelserna träda i kraft.

Jag blev synnerligen positivt överraskad när statsminister Vanhanen för tidningen Helsingin Sanomat den 15 april framförde samma sak, och när jag har diskuterat med riksdagsledamöterna i samlingspartiet har jag funnit många som har varit av den åsikten att en dylik kläm är av nöden, samma gäller Gröna förbundet och Vänsterförbundet. Därför hoppas jag att riksdagen kunde enhälligt godkänna denna kläm.

Henrik Lax /r:

Värderade talman, arvoisa puhemies! I Finland har vi länge utgått från att gymnasieutbildningen skall garantera en god allmänbildning. Därför har studentexamen innehållit ett betydande antal obligatoriska ämnen, tidigare ännu fler än idag.

Idag är det valfrihetens evangelium som regeringen och riksdagen bekänner sig till. Valfriheten sägs uppmuntra eleverna till bättre studieresultat, de skall få en bättre studiemotivation. Detta sägs inte minst gälla studierna i det så kallade andra inhemska språket.

När regeringen hade avlåtit sin proposition skrev Iltasanomat under en stor rubrik "Viisaat valitsevat vapaaehtoisen ruotsin kielen" egentligen det som vi alla vet. Skolungdomarna gör alldeles kloka val om de vet vad de har att vänta sig av livet, inte minst i sitt eget hemland. Vi vet idag att det på arbetsmarknaden råder brist på personer som kan svenska. Det är alltså lättare att i Finland få arbete och göra karriär om man också kan svenska vid sidan av allt annat som behövs.

Med beaktande av den uttalade tron på valfrihetens saliggörande är det minsta man kan förutsätta av statsministern, undervisningsministern och övriga som tror på valfriheten att de öppet, tydligt och klart upplyser hemmen och skoleleverna om att dessa kommer att ha lättare att försörja sig i sitt eget hemland om de också lär sig svenska. Inte skadar det heller att sprida kunskap om att det också är lättare att lära sig världsspråk som till exempel engelska, franska, spanska och tyska om man först lärt sig svenska. Det här gäller till och med det ryska språket. Jag tar dessutom för givet att regeringen målmedvetet följer upp de uttalanden som fogades till statsrådets protokoll när propositionen om ändring av gymnasielagens 18 § avläts till riksdagen.

För egen del ber jag att få understöda riksdagsledamot Bjarne Kallis förslag till uttalande.

Arvoisa puhemies! Me olemme Suomessa kauan luottaneet siihen, että lukio-opetuksen tulisi taata oppilaille hyvä yleissivistys. Sen vuoksi kautta vuosien ylioppilastutkintoon on sisältynyt monta pakollista ainetta, aikaisemmin vielä useampia kuin tänä päivänä. Nyt on kuitenkin valinnanvapauden evankeliumi vallassa. Tähän vannovat hallitus ja myös eduskunta. Uskotaan, että valinnanvapaus antaa oppilaille paremman työmotivaation ja tuo tullessaan parempia opintotuloksia. Näin todetaan erityisesti toisen kotimaisen kielen osalta.

Kyllähän meidän koululaisemme järkeviä valintoja tekevät, jos heillä on käsitys siitä, mikä heitä odottaa sen jälkeen, kun he koulusta jonakin päivänä pääsevät. Sen vuoksi Ilta-Sanomat siihen aikaan, kun hallituksen esitystä valmisteltiin, kirjoitti asiasta otsikoiden juttunsa "Viisaat valitsevat vapaaehtoisen ruotsin kielen". Tänään me tiedämme, että työmarkkinoilla vallitsee pula ruotsin kielen taitoisista ihmisistä eli tänä päivänä on helpompi saada työtä, helpompi edetä uralla, jos kaiken muun vaadittavan ohella myös osataan ruotsia.

Kun nyt on vannottu valinnanvapauden, vapaaehtoisuuden, nimeen, niin täytyy voida olettaa, että pääministeri etunenässä opetusministerin avulla ja kaikkien muidenkin, jotka uskovat tähän vapaaehtoisuuteen, selkeästi tuovat esille, kertovat kodeille ja kouluille, että koululaisilla tulee olemaan helpompaa ansaita leipänsä myöhemmässä vaiheessa elämässään, jos he myös oppivat ruotsin kielen. Pahitteeksi ei tietenkään myöskään ole, jos oppilaille tehtäisiin selväksi, että ruotsin kielen oppiminen madaltaa kynnystä moneen muuhun valtakieleen, kuten englantiin, espanjaan, ranskaan, saksaan, jopa venäjän kieleen. Pidän ilman muuta selvänä, että hallitus myös määrätietoisesti toteuttaa niitä toimia, joita on edellytetty niissä lausumissa, jotka liitettiin valtioneuvoston pöytäkirjaan, kun tämä lakiesitys hyväksyttiin eduskunnalle annettavaksi.

Lopuksi haluan omasta puolestani kannattaa ed. Bjarne Kalliksen lausumaehdotusta.

Janina Andersson /vihr:

Värderade talman! Min mening var att understöda ledamot Kallis förslag, men när ledamot Henrik Lax redan gjorde det så behöver jag inte. Det jag nu kan säga i stället är att jag verkligen önskar att alla studiehandledare i Finland får en utskrift av ledamot Lax anförande i sin hand för kommande tider, för det här var just det fakta som skoleleverna säkert behöver.

Arvoisa puhemies! Minun ei tarvitse enää kannattaa ed. Kallista, kun ed. Lax sen jo teki, mutta kannatan myös.

Mikaela Nylander /r:

Värderade talman! Nu är det dags att föreslå att lagförslaget förkastas.

Eva Biaudet /r:

Ärade talman! Jag understöder riksdagsledamot Nylanders förslag. Kannatan edustaja Nylanderin ehdotusta.

Klaus Hellberg /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa minusta on järkevää hyväksyä tämä ed. Kalliksen lausumaehdotus. Se olisi eräänlainen perälauta sille, että ruotsin kielen opetus kuitenkin säilyisi kohtuullisesti Suomessa, ja siksi kannatan sitä.