Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Laissa kosmeettisista valmisteista oikeastaan olennaisin sisältö liittyy kosmeettisten valmisteiden ja eläinkokeiden suhteeseen. Kosmeettiset valmisteet sinänsä voivat olla erittäinkin hyviä ja miellyttäviä, kuten vaikka ripsiväri tai shampoo, mutta toisaalta nyt ollaan maailmassa myös siinä tilanteessa, että erilaisia kosmeettisia valmisteita ja ainesosia näiden valmisteiden valmistamiseksi on riittävästi, joten tässä vaiheessa ei pitäisi enää maailmassa olla tarvetta sille, että eläinkokeilla kosmeettisia valmisteita tai niiden ainesosia testataan.

Tavoite lopettaa kosmetiikan testauksessa käytettävät eläinkokeet on ollut EU:ssa ja Suomessa yleisesti jo pitkään hyväksytty. Nyt tässä implementoidaan kosmetiikkadirektiivin 7. muutosta. Jo edellisen eli 6. muutoksen yhteydessä tavoitteeksi asetettiin kosmeettisten valmisteiden testaukseen käytettävien eläinkokeiden lopettaminen kokonaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueella. Sekä kansallisessa että eurooppalaisessa eläinsuojelua käsittelevässä lainsäädännössä on lisäksi selkeänä periaatteena, ettei turhia eläinkokeita saa tehdä.

EU:n kosmetiikkadirektiivin 7. muutoksessa eli siinä, jota tässä nyt implementoidaan kotimaiseen lainsäädäntöön, säädetään, että valmiiden kosmeettisten valmisteiden testaaminen eläinkokeilla kosmetiikkadirektiivin vaatimusten täyttämiseksi on kiellettyä EU:n jäsenvaltioissa. Kosmetiikan ainesosien testaamisen kieltäminen on tarkoitus saattaa voimaan viimeistään vuoteen 2009 mennessä. Katsottiin, että tätä ainesosien testaamisen kieltoa ei voida välittömästi toteuttaa EU:n alueella. Tätä voimaantuloaikaa on siirretty useita kertoja. Kuitenkin niille jäsenmaille, joille kielto on mahdollinen jo ennen esitettyä takarajaa, on jätetty mahdollisuus kieltää eläinkokeet myös kosmetiikan ainesosien testauksessa jo vuotta 2009 aiemmin.

Suomessa kosmetiikkateollisuus ei tee eikä teetä eläinkokeita, ja on melko epätodennäköistä, että tarvetta eläinkokeilla testaamiseen tästä päivästä vuoteen 2009 syntyisi, ja suomalainen kosmetiikkateollisuus on myös tätä mielellään tuonut esille omien tuotteidensa hyvänä puolena, että ne eivät tee eivätkä teetä eläinkokeita.

Kun tätä lakiesitystä valmisteltiin kauppa- ja teollisuusministeriössä, siellä oli esillä vaihtoehto, jossa kosmeettisten valmisteiden ainesosien testauskielto olisi tullut Suomessakin voimaan jo tämän lain myötä välittömästi. Tällainen lainsäädännöllä vahvistettu eläinkokeettomuus voitaisiin nähdä myyntivalttina suomalaiselle kosmetiikkateollisuudelle, joten tämä ainesosien ja ainesosien yhdistelmien eläinkokeilla testaamisen kielto olisi siis mahdollinen ja edullinen ratkaisu Suomelle. Toivottavasti tätä asiaa valiokuntakäsittelyssä vakavasti pohditaan.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, jonka haluaisin tässä lähetekeskustelussa ottaa esiin, on kosmeettisten tuotteiden ja eläinkokeiden merkintäkysymykset. Kuluttajilla on oltava mahdollisuus valita eläinkokeita välttävien yritysten tuotteita. Hallituksen esityksen muotoilu, jossa eläinkokeettomuusmerkintä on käytettävissä vain silloin, kun valmisteen yhtäkään ainesosaa ei mikään toimija ole koskaan testannut eläinkokeilla, ei ole mielekäs, koska tällainen muotoilu tekisi eläinkokeettomuusmerkinnän käytön käytännössä mahdottomaksi, sillä lähes kaikki kosmetiikan ainesosat on joskus, useat jo kymmeniä vuosia sitten, testattu eläimillä. Myönteistä sen sijaan pykälän tekstissä on, että sillä voidaan estää harhaanjohtavat "tätä tuotetta ei ole testattu eläinkokein" -tyyppiset väitteet tapauksissa, joissa eläinkokeettomuus koskee vain valmista tuotetta muttei esimerkiksi valmistajan teettämää ainesosan testausta.

Eläinkokeetonta kosmetiikkaa haluavalle kuluttajalle on tärkeää, ettei hän valmistetta ostamalla tue eläinkokeiden jatkumista eikä eläinkokeista hyötyvää yritystä. Sillä ei sen sijaan ole merkitystä, että ainesosat on jo kauan sitten saatettu testata eläinkokein, koska tätä emme enää näin jälkikäteisesti pysty estämään. Sen sijaan on nyt tärkeää pystyä tekemään ero yritysten välillä, jotka teettävät eläinkokeita tai eivät teetä.

On tärkeää, että eläinkokeista toiminnassaan irtisanoutunut yritys voi merkinnöillään mainostaa eläinkoepolitiikkaansa kuluttajille. Lakiin kosmeettisista valmisteista olisikin lisättävä mahdollisuus ilmoittaa kuluttajalle tuotemerkinnöin, että kosmetiikkavalmisteessa ei ole käytetty ainesosia, jotka on testattu eläinkokeilla tietyn valmistajan ilmoittaman päivän jälkeen. Valmistajalla on myös oltava kattavat näytöt kyseisen menettelyn noudattamisesta ja eläinkokeettomuuspolitiikastaan yleisesti.

Arvoisa puhemies! Nämä asiat, joita olen ottanut esiin tässä lähetekeskustelussa, toivottavasti tulevat vakavasti harkittaviksi ja myös säädettäväksi valiokuntakäsittelyn yhteydessä. Olen itse asiassa ajatellut jättää näistä kyseisistä kohdista myös lakialoitteen, jotta valiokunnalla olisi sitten tässä yhteydessä käytettävissään myös asianmukaiset pykälät näiden asioiden harkitsemisen yhteydessä.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä on hallituksen esitys kosmeettisista valmisteista. Se kieltää eläinkokeiden käytön valmiiden kosmeettisten valmisteiden testauksessa Euroopassa ja Suomessa. Tämä on eläinsuojelunäkökulmasta hyvä asia.

Olen kuitenkin melko samaa mieltä ed. Sinnemäen kanssa siitä, että kaikilta osin esitys ei kuitenkaan ole täysin riittävä, sillä ongelmaksi kehkeytyy lain kohta, joka määrää kosmeettisten valmisteiden ainesosien testauksesta koe-eläimillä. Kosmetiikan raaka-aineiden kehittämiseksi tehdään yhä runsaasti eläinkokeita. Monet eläinkokeista jo luopuneet kosmetiikan valmistajat käyttävät silti edelleen alihankkijoidensa valmistamia tai välittämiä ainesosia, joita testataan eläimillä.

Uusi kosmetiikkalaki tuo Euroopan unionin kosmetiikkadirektiivin Suomen lakiin. Direktiivi määrää kosmetiikan eläinkokeet kokonaan lopetettavaksi vasta vuonna 2013. Itse olisin toivonut, että kosmetiikan eläinkokeiden suora kielto olisi voitu kirjata lakiin jo nyt. Suomessa ei ole tehty vähään aikaan kosmetiikan eläinkokeita, joten sikälikin asia olisi ollut lähinnä nykykäytännön kirjaamista lakiin. Eläinsuojeluyhdistykset ovat toimineet tämän vaatimuksen kirjaamiseksi lakiin, ja olenkin pahoillani, että heidän ehdotustaan ei ole esitykseen tältä osin sisällytetty. Tärkeää olisi myös se, että jatkossa kielletään testattujen ainesosien tuonti ja testattujen tuotteiden tuonti myös muista maista maamme markkinoille.

Kosmetiikkateollisuuden eläinkokeet aiheuttavat kohtuutonta kärsimystä eläimille ja ovat ihmisten kannalta turhia. Myös luotettavia vaihtoehtoisia menetelmiä, joilla turhat ja tuskalliset eläinkokeet voidaan korvata, on runsaasti käytettävissä. Tänä päivänä yhä useammat kuluttajat vastustavatkin kosmetiikan eläinkokeita ja valitsevat markkinoilta eläimillä testaamattomia kosmeettisia tuotteita.

Lakiehdotuksessa on onneksi kirjattu tarkkaan kriteerit, joiden perusteella yritykset ilmoittavat, onko tuotteen valmistuksessa käytetty eläinkokeita myös ainesosien osalta. Tämä on välttämätöntä, jotta asiakkaat voivat valita helposti eettisimmän vaihtoehdon. Monet yritykset eivät enää käytäkään eläinkokeita, kuluttajien viesti on siis mennyt perille. Eläinkokeista luopuneet kosmetiikkayritykset käyttävät sellaisia raaka-aineita, joiden turvallisuus tunnetaan. Olemassa on jo tuhansia testattuja ainesosia ja yhdisteitä riskittömän kosmetiikan valmistamiseksi.

Mielestäni sivistysvaltiossa ei tule hyväksyä kosmetiikan turhia ja eläimille kipua aiheuttavia testejä. Ihmisen turhamaiset tarpeet eivät saa koitua eläinten kärsimykseksi. Eläinkokeet ovat myös varsin epäluotettavia, sillä reaktiot ja vaikutukset eri lajien välillä eivät aina ole yhtäläiset ja edes verrattavissa.

Arvoisa puhemies! Haluan tässä yhteydessä tuoda esiin myös sen, että Suomi on monessa mielessä edelläkävijä vaihtoehtoisten menetelmien kehittämisessä. Tämä voi olla tulevaisuudessa maamme kansainvälinen kilpailuvaltti. Monet muutkin ajankohtaiset käsittelyssä olevat asiat, kuten kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista ja lupamenettelystä annettu asetus Reach, antavat vaatimuksia ja suosituksia vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseksi.

Suomen tulee jatkossakin panostaa näihin vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen entisestään. Myös suomalaiset kosmetiikan tuotteet, joita ei ole testattu eikä niiden ainesosia ole testattu eläimillä, voivat olla hyväkin markkinavaltti ja menestystekijä kansainvälisillä markkinoilla, kuten ed. Sinnemäki täällä aiemmin toi esiin.

Arvoisa puhemies! Toivoisin, että eduskunnalla olisi vielä liikkumavaraa siihen suuntaan, että välitön eläinkoekielto voitaisiin sisällyttää vielä tässä vaiheessa lakiin.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Noin 38 000 eläintä vuodessa on joutunut Euroopassa kärsimään kosmetiikkayritysten eläinkokeissa. Eläinkokeilla testattua kosmetiikkaa on tietenkin boikotoitu jo vuosien ajan, ja se on myöskin mahdollista, koska vaihtoehtoisia kosmetiikkatuotteita, joita ei ole testattu eläimillä, on markkinoilla runsaasti, ja tietenkin voidaan todeta, että meikkien käyttäminen ei välttämättä ole tarpeellista laisinkaan. Kosmetiikan tutkiminen eläimillä aiheuttaa eläimille turhaa kärsimystä, sillä näitten valmisteitten turvallisuus on mahdollista varmistaa myös vaihtoehtoisilla testausmenetelmillä, kuten täällä edelliset puhujat toivat esille.

Tämän hallituksen esityksen taustalla on direktiivi, josta on neuvoteltu jo lähes 20 vuoden ajan, mutta siirtymäaikaa on lykätty vuodesta toiseen kosmetiikan suurvalmistajamaiden, muun muassa Ranskan, painostuksen johdosta. Alun perin tämän lain taustalla olevan direktiivin piti astua voimaan jo vuonna 1998, ja siitä päätettiin sitten vuonna 1993, jolloin siinä säädettiin kolmen vuoden siirtymäaika ja sen lisäksi vielä kahden vuoden lykkäys sen jälkeen. Suomi on johdonmukaisesti kannattanut eläinkokeitten kieltoa jo heti silloin alusta pitäen vuodesta 1993 lähtien. Kosmetiikanvalmistajien lobbaus on kuitenkin aiheuttanut sen, että tässä hallituksen esityksessäkin nähdään, että vuonna 2004 eli tänä vuonna astuisivat voimaan ainoastaan näitten valmiitten tuotteitten kosmetiikkatestausten kiellot ja sitten ainesosien kohdalla siirryttäisiin vuoteen 2009 ja vaikeasti korvattavien ainesosien kohdalla peräti vuoteen 2013 saakka. Kuitenkin mahdollisuus on maakohtaisesti nopeampaankin aikatauluun, ja kauppa- ja teollisuusministeriössä lain valmistelussa kuulemisissa tuli esille myös tämä toinen vaihtoehto eli ainesosien kohdalla koe-eläinkielto astuisi voimaan samassa aikataulussa kuin valmiiden tuotteiden kohdalla elikkä jo tänä syksynä.

Suomessa yleisellä tasolla eläinkokeita sääntelee eläinsuojelulaki ja sen perusteella annettu asetus koe-eläintoiminnasta. Yksityiskohtaisin säännöksin osoitetaan, mihin tarkoituksiin eläinkokeita saa ja mihin niitä tulee käyttää ja sitten miten eläimiä tulee hoitaa, niitä eläimiä, joita käytetään sitten näihin testeihin, joten koe-eläintoiminta on säänneltyä siellä toisen lain puolella. Sinällään koe-eläintoimintaan ei ole tarkoitus yleisellä tasolla tässä kosmetiikkalainsäädännössä ottaa kantaa, vaan ainoastaan niiltä osin kuin se koskee kosmetiikan raaka-aineitten testaamista.

Kuten ed. Taiveaho täällä toi esille, niin vaara siihen, että eläintestaus lisääntyy, on ihan ilmeinen, koska meillä on eduskunnassa juuri käsitelty tämä kemikaaliasetus eli niin sanottu Reach-asetus, jonka taustalla on myös se pelko, että sitä myöden, kun näitä kemikaalituotteita joudutaan uudelleen testaamaan, testaamisissa käytettäisiin nimenomaan eläinkokeita.

Jos tarkastellaan asiaa kansainvälisesti, niin Suomessa on tähän mennessä pyritty määrällisesti laskemaan eläinkokeitten määrää ja kansainvälisesti ajatellen olemmekin varsin maltillisella linjalla. Meillä Suomessa käytetään noin 200 000 eläintä näissä eläinkokeissa, kun esimerkiksi Ruotsi käyttää jo kaksinkertaisen määrän ja Kanadassa peräti noin 1,7 miljoonaa eläinkoetta tehdään vuosittain. Yhdysvalloissa on tällainen luokitteluero, että siellä esimerkiksi hiiriä ja rottia ei edes luokitella millään tavoin koe-eläimiksi, joten sieltä ei mitään tämmöistä vertailukelpoista tietoa saada.

Tuntemattomien aineiden ja voimakkaammin ärsyttävien kemikaalien alkutestauksessa on tosiaankin käytössä tänä päivänä jo lukuisasti vaihtoehtoisia menetelmiä ja teollisuus on vapaaehtoisesti ottanut näitä vaihtoehtoisia menetelmiä seulontatesteikseen, koska ne ovat nopeampia ja halvempia kuin nämä koe-eläinkokeet, puhumattakaan juuri sitten tästä imagohyödystä, joka näille kosmetiikkayrityksille on ihan ilmeinen.

Kun tätä koe-eläintoimintaa koskevaa eläinsuojelulain pykälää muutettiin vuonna 85, niin silloinen talousvaliokunta täsmensi mietinnössään tätä hallituksen esitystä, joka siis koski nimenomaan koe-eläintoimintaa, näillä sanoin: "Esimerkiksi yksinomaan kauneudenhoitoa palveleviin tarkoituksiin suoritettavat eläinkokeet eivät tule kysymykseen 9 §:n" — siis nykyisen 31 §:n — "mukaisina tieteellisinä kokeina tai muina koe-eläimillä suoritettavina kokeina ja testeinä." Elikkä jo silloin vuonna 85 talousvaliokunta tällä lausumallaan selkeästi rajasi nämä kosmetiikkateollisuuden kokeet ihan omaan kategoriaan muista lääketieteellisistä ja tieteellisistä eläinkokeista, joten uskallan toivoa, että kun tämä on tulossa talousvaliokuntaan, niin kun jo silloin on osoitettu vuonna 85 tällaista hyvää harkintaa, niin tämä sama linja siellä sitten myös säilyisi. Elikkä jos nyt sitten Suomi lainsäädännön tasolla nopeuttaisi tätä kieltoa käyttää koe-eläimiä kosmetiikkateollisuudessa myöskin näitten ainesosien osalta, niin silloin me edelleenkin vahvistaisimme pyrkimystä olla Euroopan unionissa edelläkävijä näissä eläinsuojeluasioissa ja samalla myöskin me näyttäisimme sitten hyvää tietä tämän lainsäädännön taustalla olevan unionin antaman direktiivin vahvistamisessa myös niissä maissa, joissa kosmetiikkateollisuus on aloittanut suuren lobbauksen hankkeen viivästyttämiseksi.

Viime syksynä jätin lakialoitteen, jossa tänne eläinsuojelulain 31 §:ään halusin siirtää tämän kosmetiikkateollisuuden koe-eläinkiellon asetuksen puolelta, koska silloin meillä ei tämmöistä kosmetiikkalakia vielä ollut olemassa. Mutta nyt kun tämä on täällä omassa laissaan, tulen ehdottomasti talousvaliokunnassa vaikuttamaan omalla panoksellani siihen ja pyrin myöskin toisiin valiokunnan jäseniin vaikuttamaan siinä, että tämä kosmetiikkateollisuuden eläinkoekielto tulisi koskemaan jo vuodesta 2004 myös näitä teollisuuden raaka-aineita elikkä näitä ainesosia.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on menossa talousvaliokuntaan, jolle ympäristövaliokunta antaa lausunnon. Tässä on tärkeästä asiasta kysymys. Haluaisin painottaa todella sitä, että kun tätä direktiivitasolla on käsitelty eduskunnassa, nimenomaan ympäristövaliokunta on ottanut asiaan kantaa ja se on ollut ympäristövaliokunnassa lausunnolla.

Nyt aikataulu jälleen kerran on tiukka. On 8. kesäkuuta, ja hyvin lyhyt aika on jäljellä, ennen kuin tulee kesätauko. 11. syyskuuta tämän pitäisi astua voimaan hallituksen esityksen mukaisesti, ja se taas viittaa Euroopan unionin direktiivin täytäntöönpanon ajankohtaan. Pitäisin kuitenkin erittäin tärkeänä, että eduskunnalta ja valiokunnilta löytyisi aikaa tämän käsittelyyn, riittävä aika. Se, mitä ed. Essayah totesi talousvaliokunnan puolesta, on tietysti hyvä. Hän talousvaliokunnan jäsenenä siellä myös vaikuttaa asiaan positiivisella tavalla, ja me toki yritämme — meitä on täällä kolme, jotka työskentelevät ympäristövaliokunnassa — vaikuttaa tähän ympäristövaliokunnan lausuntoon, että se ehtisi asianmukaisesti valmiiksi.