Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti tästä Nuijamaan rajanylityspaikasta: Se avattiin nykyisessä muodossaan liikenteelle vuonna 75 ja varmasti silloin ei pystytty näkemään, silloisen Neuvostoliiton aikana, millaiseksi liikenne Venäjän kanssa kehittyy. Suurin ongelma, mikä tällä hetkellä rajanylityksessä on, on ne valtavat jonot, jotka kulkevat Nuijamaan asuintaajaman lävitse, ja ennen kaikkea talviaikana, jolloin asukkaitten on vaikea olla saamatta sitä pakokaasua, mikä autoista lähtee. Jonot ovat parhaimmillaan kymmenkunta kilometriä. Rajanylityspaikan ja sen pisteen siirto suunniteltuun paikkaan on erinomaisen tärkeää jo pelkästään asukkaitten viihtyvyyden kannalta, mutta tietysti myös liikenteen kannalta. Vuonna 99 rekkoja liikkui 77 000 kappaletta, kun niitä viime vuonna oli 160 000. Uskotaan, että seitsemän kahdeksan vuoden aikana tuo määrä vielä tuplaantuu. Elikkä tältä osin äärimmäisen tärkeä hanke.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tämä Nuijamaan kansainvälinen rajanylityspaikka on osa Ten-verkkoa. Samalla tavalla Vaalimaan maantieliikenteen rajanylityspaikka on osa kansainvälistä Ten-verkkoa, EU-verkkoa. Molemmilla ja lisäksi tietysti myös Imatran ylityspaikalla on tämä ympäristökysymys ongelma silloin, kun syntyy jonoja, ja myös turvallisuus on jatkuvasti kyseenalainen etenkin E18:lla, joka on pääsuunta tässä Ten-verkossa.

Mitä tulee Nuijamaan kansainvälisen maantieliikenteen rajanylityspaikan lainsäädäntöön, tähän hallituksen esitykseen 65, niin tässä voidaan todeta, että hallitus on hyvin toiminut. Tämähän on tällainen yhteistyökysymys, joita on Venäjän rajaviranomaisten ja Venäjän vastaavien toimijoiden, liikenneministeriön jne., kanssa jatkuvasti vireillä. Yksi asia, joka on pahasti kesken, on Saimaan kanavan kehittäminen ja sen vuokrasopimuksen jatkaminen. Näin ollen kaikki yhteistyö, joka tuo positiivista esimerkiksi maantieliikenteen puolella, vahvistaa myös varmasti luottamusta täällä kanavaliikennepolitiikassa.

Raimo Vistbacka /ps:

Herra puhemies! Tietysti on hyvä, että tie saadaan sellaiselle paikalle, ettei se liikaa häiritse ympäristöä, asuinympäristöä, eikä myöskään muuten, ja se, että saadaan sujuvaksi. Eräs kohta minua vaan hämmentää pikkasen siinä. Tietysti tiedän, että rahoitus tulee niin kuin se tulee, mutta kun saadun selvityksen mukaan nämä kustannukset ovat 20 000—25 000 euroa vuositasolla, tietysti toivoisin, että ne eivät olisi täältä Manner-Suomen perustienpidosta pois. Ei se nyt suuri summa ole, mutta kun tuntuu siltä, että vaikka kilometrin pätkää yrittää saada kuntoon tuolla maakunnassa, aina sanotaan, ettei ole rahaa, ja nyt kyllä tavallaan rahaa löytyy tuonne naapurimaan puolella auki pidettävän tien kunnostukseen.