Valto  Koski  /sd (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Käsittelyssämme on hallituksen esitys 39/2004 vp. Esityksessä ehdotetaan vuoden 2005 alusta voimaan tulevan yksityisten alojen työeläkejärjestelmää koskevan uudistuksen täydentämistä. Merimieseläkejärjestelmään ulotetaan vastaavat lainmuutokset, jotka yksityisten alojen työeläkejärjestelmässä toteutetaan vuoden 2005 alusta, ja lakeihin tehdään eräitä teknisiä muutoksia.

Kuten lakitekstissä todetaan, ehdotettavat muutokset liittyvät tavoitteeseen vaikuttaa eläkekustannusten nousun hillitsemiseen, riittävän ansiosidonnaisen eläketurvan turvaamiseen tulevaisuudessa sekä eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen kahdella kolmella vuodella. Eläkkeen laskusäännön uudistamisella pyritään yksinkertaistamaan eläkkeen määräytymistä sekä varmistamaan nykyistä oikeudenmukaisempi eläketurva erilaisilla työurilla.

Merimieseläkelain mukainen eläke laskettaisiin kunkin vuoden palkan karttumisprosentin perusteella. Eläkkeen määrään vaikuttaisivat koko työhistorian ansiot. Eläkkeen karttuminen alkaisi myös merimieseläkejärjestelmässä 18 ikävuodesta. Eläkettä karttuisi vuodessa kuitenkin tästä järjestelmästä 1,6 prosenttia työansiosta, ja karttuma nousisi 53 ikävuodesta 2,0 prosenttiin. Karttuma on 63 ikävuodesta 68 ikävuoteen 4,5 prosenttia työansiosta.

Työkyvyttömyyseläke muuttuu myös merimieseläkejärjestelmässä vakuutetulla 63 vuoden iästä vanhuuseläkkeeksi. Jos hän jatkaa työssä, eläkettä karttuisi 68 ikävuoteen saakka. Merimieseläkejärjestelmän erityisluonteen johdosta järjestelmässä ehdotetaan vakuutetulla säilytettäväksi mahdollisuus saada vanhuuseläkettä niin sanotussa alennetussa eläkeiässä.

Tulevan ajan eläkepalkan laskenta-aika muuttuu vastaavalla tavalla kuin työntekijäin eläkelaissa. Pitkään työkyvyttömyyseläkkeellä olevien eläketason varmistamiseksi työkyvyttömyyseläkkeitä korotetaan iästä riippuvalla kertoimella, kun viisi vuotta on kulunut eläkkeen alkamisesta. Uutta palkkakerrointa, jossa palkkojen osuus on 80 prosenttia ja hintojen 20 prosenttia ja jolla varmistetaan kaikkina työvuosina kertyneen eläketurvan säilyminen, sovelletaan myös merimieseläkejärjestelmässä. Palkattomilta jaksoilta kertyvän eläketurvan määräytyminen muuttuu vastaamaan työntekijäin eläkelain säännöksiä.

Merimieseläkejärjestelmässä varaudutaan muun yksityisen työeläkejärjestelmän tavoin eliniän pitenemiseen vuodesta 2009 käyttöön otettavalla elinaikakertoimella. Esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi säännöksiä palkattomilta ajoilta maksettujen sosiaalivakuutusetuuksien perusteella karttuvasta eläkkeestä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan eräitä muita teknisluonteisia täsmennyksiä vuoden 2005 alusta voimaan tuleviin yksityisten alojen eläkelakeihin. Laissa olevien raha- ja rajamäärien perusvuodeksi ehdotetaan vuotta 2004.

Arvoisa puhemies! Valiokunta on kuullut ison joukon asiantuntijoita, kuten asiapapereista ilmenee. Näiden mielipiteet ovat olleet apuna valiokunnan kannanmuodostukselle, ja haluankin tässä yhteydessä kiittää valiokunnan puolesta kaikkia asiantuntijoita sekä myös valiokunnan jäseniä, jotka ovat edesauttaneet tämän lakiesityksen nykymuotoon saattamisessa.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä mietinnössä esitetyin huomautuksin ja muutosesityksin.

Haluan korostaa, että asian käsittelyn yhteydessä on muiden asioiden lisäksi noussut esille erityisesti vakuutusyhtiön lääkärin rooli. Tätä valiokunta on mietinnössään laajasti pyrkinyt avaamaan. Valiokunta on tältä osin kuullut eduskunnan oikeusasiamiestä sekä vakuutusyhtiöiden edustajia, joiden lausuntoihin perustuen valiokunta ehdottaa merimieseläkelain 64 a §:n ja työntekijäin eläkelain 10 c §:n 2 momentin sanamuodon muuttamisesta sen täsmentämiseksi, että lääkäri voi merkitä kannanottonsa asian valmisteluasiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:n muotovaatimuksia. Täsmennyksellä on tarkoitus vähentää epäselvyyttä ammattihenkilölain soveltamisesta yleensä eläkelaitosten palveluksessa olevan lääkärin toimintaan. Lisäksi valiokunta pitää termin "asiantuntijalääkäri" sijasta selkeämpänä käyttää ilmaisua "laillistettu lääkäri".

Kuten valiokunnan mietinnöstä näkyy, valiokunta ehdottaa, että 3.—15. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina ja että 1. lakiehdotuksen 64 a § ja voimaantulosäännös sekä 2. lakiehdotuksen 10 c § hyväksytään muutettuina. Valiokunnan mietintöön liittyy yksi vastalause.

Tässä kaikki tältä osin.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kuten valiokunnan puheenjohtaja edellä totesi, tämä lakiesitys täydentää omalta osaltaan yksityisten alojen työeläkeuudistusta. Noin kaksi vuotta sitten tässä salissa ja tässä talossa käytiin varsin laaja ja kattava keskustelu TEL-lakien muuttamisesta. Tietysti tekisi mieli ryhtyä poimimaan tästä keskustelusta laajasti eri yksityiskohtia.

Valiokunnan käsittelyssä keskeiseen asemaan nousi kuitenkin nimenomaan ed. Kosken äsken mainitsema kysymys eläkelaitosten lääkäreitten asemasta. Pitkän mutta sitäkin hartaamman käsittelyn jälkeen valiokunta onnistui mielestäni pääsemään todella hyvään ratkaisuun huolimatta siitä, että ministeriön taivutteluun ilmeisesti etenkin hallituspuolueitten edustajilta meni kohtuullisen paljon sekä aikaa että tupakkia. Tällä hetkellä esitys on hyvä ja kannatettava.

Se asia, joka tästä laajasta ja välillä kohtuullisen erimielisestäkin TEL-käsittelystä tässä salissa nousee esiin tässä omassa vastalauseessani, on kysymys eläkeindeksistä. En ryhdy toistamaan niitä erinomaisia puheenvuoroja, joita täällä erityisesti keskustan mutta myöskin vasemmistoliiton edustajat siinä keskustelussa käyttivät, kun oli puhe eläkeläisten eläkkeitten ostovoiman turvaamisesta ja nimenomaan suhteellisesta turvaamisesta palkkoihin nähden.

Olen vastalauseessa todennut, että tuo ratkaisu, joka silloin tehtiin ja jota nyt ollaan tuomassa myöskin merimieseläkelakiin samoin kuin tänne jonkin ajan kuluttua käsittelyyn tuleviin valtion ja kuntien eläkelakeihin, on johtanut jo nyt tilanteeseen, jossa eläkeläisten ostovoima on jäänyt jälkeen palkkojen ostovoiman kehityksestä. Sitä ei voi pitää hyväksyttävänä, kuten varmasti kaikki me ajattelemme, jotka jo ennen vaaleja osallistuimme eläkeläisten vaalipaneeleihin ja olemme osallistuneet heidän paneeleihinsa vaalien jälkeenkin tai muuten heidän kanssaan seurustelleet. Eläkeläiset ovat varsin katkeria tästä indeksistä, ja se katkeruus todennäköisesti näkyi myöskin viime vaalien tuloksessa.

Joka tapauksessa olen siis ollut sitä mieltä, että tämä eläkeläisiä koskeva epäkohta pitäisi korjata niin, että tämä niin sanottu taitettu indeksi eli 80 prosenttia hinnoista ja 20 prosenttia palkoista tulisi muuttaa niin sanotuksi puoliväli-indeksiksi, jolloin sekä palkkojen kehityksen että hintojen kehityksen vaikutus otettaisiin yhtä suurena huomioon. Siksi esitän vastalauseeni mukaisesti, että 1. lain 18 § muutettaisiin kuulumaan siten kuin se on tässä vastalauseessa.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä on merimieseläkejärjestelmäesitys, jossa nyt vastaavat lainmuutokset, jotka on tehty yksityisten alojen työeläkejärjestelmään, tehdään merimieseläkejärjestelmään. Niin kuin täällä edellä ed. Virtanen toi esille, käsiteltäessä yksityisten alojen työeläkejärjestelmää käytiin hyvinkin polveilevaa tai monimuotoista keskustelua, ja se näkyi myös sitten sen hallituksen esityksen, mikä silloin jätettiin, mietinnössä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön oli jätetty kolme vastalausetta, ja erityisesti siellä korostui indeksikysymys.

Kannatan ed. Virtasen tekemää vastalausetta eli toisin sanoen olen yhtynyt siihen ja nimenomaan käyttäen niitä samoja perusteluja, mitä ed. Virtanen toi esiin, että nyt on eläkeläisten kohdalla selvästi todettavissa se, miten heidän ostovoimansa on kehittynyt. Varmasti vielä ajatellen sitä edellistä, kun yksityisten alojen eläkeuudistusta tehtiin, niin tähän päivään kun on tultu, se, millä tavalla eläkeläiset ostovoimansa tänä päivänä kokevat, on vielä vaikeampi. Näin näen, että tämä tulisi ottaa huomioon, ostovoiman kehitys, että indeksi olisi 50 ja 50 eli että hinta ja työ olisivat saman arvoiset.

Mitä vielä haluan tässä tuoda esille, on se, että kun tätä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltiin, niin siellähän meillä ei keskusteluun oikeastaan noussut mitenkään vahvasti tämä indeksikysymys, vaan nimenomaan se, mitä puheenjohtaja toi esille, tämä vakuutusyhtiön lääkärikysymys, lääkärin tehtävät, lääkärin rooli. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä on hyvin perusteellisesti tämä tuotu esille. Se huoli, mikä siihen sisältyy, on nimenomaan se, miten niissä prosesseissa, missä ihmiset odottavat sitä eläkepäätöstä, johonka he ikään kuin jo lähtöasetelmistaan ovat saaneet melkein sen vastauksen, että heille tullaan myöntämään eläke, ja se sitten kuitenkin muuttuu näissä viimeisissä vaiheissa kielteiseksi. Nyt kaiken sen, millä tavalla valiokunta tähän puuttui, tavoitteena oli se, että myös asianomaisella, jota asia koskee, olisi selkeästi kuva jo etukäteen, ja myös se, niin kuin valiokunta tässä mietinnössään korostaa, että eläkelaitoksen tulee kiinnittää erityisesti huomiota päätösten perustelemiseen. Niin kuin täällä sanotaan, hallintolain 45 §:n mukaan päätös on perusteltava ja perusteluissa on mainittava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun, ja mainittava sovelletut säännökset. Siis kysymys on hakijan oikeusturvasta ja oikeusturvan kannalta hyvin keskeisestä asiasta, näistä perusteluista. Tietysti tärkeätä olisi, että se, millä tavalla tämä koko eläkepäätöskäsittely etenee, olisi avoin ja selkeästi perusteltu eri vaiheissaan ja voitaisiin vähentää niitä valituksia, mitkä tulevat sitten sen päätöksen jälkeen.

Toinen asia, mihin sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti myös huomiota, oli se, että tietysti tässä on tavoitteena eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen. Valiokunta kiinnitti mielestäni hyvin huomiota siihen, että totta kai se tätä väestön ikääntymistä ajatellen on tärkeä asia, mutta se, millä tavalla ikääntyvät jaksavat työelämässä, on myös tärkeää. Niinpä valiokunta korostaa, että erityisesti työterveydenhuollon asema ja tehtävät tulevat tärkeäksi, kaikki se, millä tavalla työssä olemista, työterveyttä, vahvistetaan ja tuetaan ja näin sitä työssä olemista voidaan tukea.

Eli nämä kaksi asiaa nousivat vahvemmin kuin tämä indeksiasia, mutta kuitenkin vastalause mielestäni on oikeutettu, ja ajatellen, että se on kuitenkin ollut edellisellä kerralla, kun yksityisalojen eläkettä käsiteltiin, vahvasti mukana, niin mikä ettei se myös tässä olisi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että valiokunta on todella paneutunut tähän lääkärikysymykseen, eläkelaitoksen lääkärin rooliin. Tietysti on aina varottava sellaista uhkakuvan luomista, että siellä on pahoja ihmisiä lääkäreinä ja he tekevät koko ajan tieten tahtoen vääriä päätöksiä. Enemmänkin se proseduuri, joka on tässä potilaan taikka eläkkeen hakijan hänelle B-lausuntoja laatineen lääkärin toisaalta ja toisaalta eläkelaitoksen lääkärin ja siellä päätöksiä tekevien usein oikeusoppineiden välillä, tämä ristiriitainen tilanne, niin se pitää avata, ja sitä on vähitellen avattu eduskunnassa myös siltä osin, mikä on seuraava aste eli vakuutusoikeus. Siihenhän viime vaalikauden aikana myös kohdistettiin lainsäädäntöä, myös siihen mahdollisuuteen, että asianosainen voi hakea suullista käsittelyä. Vaikka vakuutusoikeudessa se mahdollisuus on, niin se toisaalta ei kyllin aktiivisesti toteudu. On aika vaikea päästä tähän suulliseen käsittelyyn.

Mutta jotta todella eläkelaitoksen kanssa voitaisiin jatkaa vuoropuhelua eikä se olisi ainoastaan se A-nelonen, joka sieltä tulee, jossa viitataan pykälään ja sen momenttiin ja todetaan, että eläkelaitoksen mielestä työkykyä ei ole vielä niin paljon menetetty, että potilaan voidaan katsoa olevan työkyvytön ammattiinsa tai siihen verrattavissa olevaan työhön, niin tällainen ongelman avaaminen ja perustelu, vuorovaikutus ja kuuleminen vielä sen jälkeen, kun ratkaisu on eläkelaitoksella annettu, on tarpeen. Tästä työstä voi todella kiittää valiokuntaa ja sen puheenjohtajaa jne.

Mutta samalla tietysti haluan vielä tähän tuoda sen, että pystyimme vaikuttamaan muun muassa vakuutusyhtiöiden lääkäreiden asemaan vakuutusoikeuden asiantuntijoina, niin että tällainen kaksoishatutus, tavallaan jääviys, pystyttiin poistamaan. Se on myös tärkeää.

Mutta samalla haluan viitata tähän eriävään mielipiteeseen, jota pidän tärkeänä, että se täällä on, edustajat Virtanen ja Rauhala, ja kannatan tuota eriävää mielipidettä nimenomaan sen takia, että leikatun indeksin kysymys on jatkuvasti ajankohtainen. Sen tekee tietysti vielä ajankohtaisemmaksi se tosiasia, että käydyistä eduskuntavaaleista ei ole kuin runsas vuosi ja silloin se oli keskeinen keskustelunaihe äänestäjien kanssa. Silloin annettiin lupauksia, ja ne lupaukset nyt sitten menevät tätä rataa, eli niistä ei pidetä kiinni. Näin ollen tähän pitäisi myös vakavasti keskustelussa puuttua.

Leikattu indeksi on jatkuvasti ollut menetelmä, jolla eläkeläisten tulotaso on jäänyt jälkeen työssä käyvien tulotasosta. Nyt kun tähän tasa-arvoisuuteen ollaan pääsemässä niin, että molemmat sekä alle 65 vuotta olevat eläkeläiset että jo 65 vuotta täyttäneet eläkeläiset, eläkkeellä olevat, ovat yhtä huonossa asemassa eli tässä leikatussa tilanteessa, niin tätä ei voi pitää järkevänä politiikkana.

Matti Kangas /vas:

Herra puhemies! Vakuutusyhtiöitten lääkäreitten toiminta siinä, kun päätetään, pääseekö ihminen ja työntekijä eläkkeelle vai ei, on kyllä kovin arveluttavaa. Se koetaan kansalaisten keskuudessa yhdeksi suurimmaksi epäkohdaksi, että jossakin monen sadan kilometrin päässä lääkäri näkemättä potilasta päättää, että hän on työkelpoinen ja työkykyinen, vaikka hoitavat lääkärit, joita voi olla useampia, yksituumaisesti toteavat, että ei ole työkykyinen. Vaikka ed. Tiusanen täällä sanoi, että on huonoja ja hyviä lääkäreitä, mutta kyseenalaistaisin kyllä lääkärit, pitääkö heille antaa oikeus toimia lääkärinä, jos heidän lääkärintodistuksiaan ei hyväksytä missään.

Eläkeindeksistä sanoisin, että sen pitäisi olla 50 ja 50, palkkaindeksi 50 ja kuluttajaindeksi 50. Se olisi ihan oikein, koska eläkeläiset ovat jääneet elintasossa jälkeen palkansaajista ja tällä voisi hyvittää elintasoa, että nousisi. Samaten vetoaisin kanssa näihin vaalilupauksiin. Se oli yksi keskeinen asia viime vaalien alla paneeleissa ja yleisötilaisuuksissa, kun kerrottiin, että nämä tullaan nyt tulevalla eduskuntakaudella korjaamaan. Vetoaisin näihin kansanedustajiin, jotka tämmöisiä puhuvat.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin ed. Kankaalle vain vastata ja viitata siihen, että totesin, että eläkelaitosten lääkärit eivät ole sinänsä pahoja lääkäreitä, jotka tieten tahtoen hylkäävät eläkehakemuksia ja kiistävät eläkelausuntoja, vaan usein syy on siinä proseduurissa, siinä kohtaamisen heikkoudessa, millä eläkettä hakeva ja hänen lausuntonsa ja sitten toisaalta tämä niitä arvioiva asiantuntija kohtaavat. Täytyy todeta sekin, jonka ministeri Mönkäre usein toteaa, että myös B-lausunnot, joita lähetetään eläkehakemuksen tueksi, ovat vaillinaisia. Ne eivät ole kyllin hyviä. Itse teen joka viikko tätä työtä vastaanottoa pitävänä lääkärinä. Minä näen, että eivät ne ole paljon parantuneet viime vuosinakaan, vaikka siitä on paljon puhuttu. Mutta toisaalta vielä nämä eläkelaitosten asiantuntijalääkärit ovat itse usein työssä jossain sairaalassa, Husissa tai niin edelleen, ja myös omassa työssään tekevät B-lausuntoja, joita taas jälleen ehkä hylätään. Kyllä tämä on tällainen proseduuriasia, että pitäisi katsoa tämä menetelmä paremmaksi.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on osittain käsitelty niin sanottuja asiantuntijalääkäreitten lausuntoja. Se että asiantuntijalääkäri on yksi päätöksen valmisteluun ja päätökseen osallistuvista, on tuottanut mielenkiintoisia ongelmia. Voi viitata vain nykyisen eduskunnan oikeusasiamiehen Paunion antamaan muutamaan päätökseen silloin, kun hän oli apulaisoikeusasiamies, ja myöskin hiljakkoin, joitakin aikoja sitten, tulleeseen korkeimman oikeuden päätökseen, jossa todettiin nimenomaan se, että asianosaisella eli hakijalla on oikeus saada tietää, minkä sisältöinen asiantuntijalääkärin lausunto on ja kuka tämä henkilö on ollut. Mutta kun on kyse siitä, että lääkäri osallistuu päätöksen valmisteluun ja tekoon ikään kuin, sitaateissa, oikeuden jäsenenä, silloin asianosaisella ei ole tätä mahdollisuutta. Tämän noin vuosi sitten nykyinen oikeusasiamiehen toimisto ratkaisi nimenomaan sillä tavoin, että ei ollut mahdollisuutta saada tietää, mitkä olivat ne perusteet, joilla työkyvyttömyyseläkehakemus hylättiin.

Sen johdosta pidän erittäin tarpeellisena ja hyvänä sitä, että mietinnön lopussa valiokunta korostaa nimenomaan hallintolain 45 §:n mukaista periaatetta, että päätös on perusteltava. Tähänhän ovat myös oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies usean eri kerran puuttuneet. Täytyy vain valittaen todeta, että myös yleisissä oikeusistuimissa perustelut ovat monta kertaa hyvin niukat. Mielestäni valiokunta on erittäin hyvin perustellut, minkä takia perustelut on tehtävä nimenomaan ainakin niissä tapauksissa, joissa asiantuntijalääkäri on niin sanottu jäsen, koska silloin kun on ulkopuolinen asiantuntijalääkäri ja oikeuksien ja eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksen mukaisesti hakija saa ne tiedot tilattaessa, sen paperin, niin sieltä nyt jotakin voi saada, ja olen huomannut sen kehityksen näitten asiantuntijalääkäreitten lausunnoissa, että kun nämä päätökset ovat tulleet velvoittaviksi, sen jälkeen asiantuntijalääkärin lausunnot ovat muuttuneet sillä tavoin, että maallikkokin niistä voi jotakin ymmärtää. Aikaisemmin ne olivat niin ylimalkaisia, että niistä ei päässyt selville, mitkä olivat ne perusteet, joilla asiantuntijalääkäri näkemättä hakijaa ja kumoamalla hoitavan lääkärin lausunnon perusteli sitä kannanottoaan. Minun näkemykseni on se, että esittelijä esittää päätöksen työkyvyttömyyseläkehakemuksesta sen mukaisesti, mitä asiantuntijalääkäri on lausunut. Näin valitettavasti minun käsitykseni asiasta on.

Minä vaan toivon, että asianomaiset tahot nimenomaan silloin, kun on kyse kielteisestä päätöksestä, noudattavat ja lukevat nyt sitten valiokunnan mietinnön perusteluosat nimenomaan tältä osin. Nämä ovat hyvät, ja näin jos menetellään, silloin hakijakin tietää, mitkä ovat olleet ne perusteet, jotka ovat johtaneet siihen, että hakemus on hylätty. Nykyisinhän tilanne on se, että kolmannella taikka neljännellä kierroksella mahdollisesti työkyvyttömyyseläkehakemus tulee ainakin määrätyissä ongelmatilanteissa, ja joskus on tullut valitettavasti sellainen käsitys, että onko niin, että asiantuntijalääkäri on tienannut palkkansa, kun on saatu hylkäävä päätös siksi ajaksi, kun se uudelleen tulee. Jos valitusasteet käydään lävitse, se on puolitoista, kaksi vuotta ennen kuin uusi hakemus on uudelleen saman vakuutusyhtiön instanssin käsittelyssä.

Mutta, arvoisa puhemies, mietintöön liittyvä vastalause on mielestäni hyvä ja mielenkiintoinen. Tästä asiasta on niin paljon puhuttu, ja ennen vaaleja niissä vaalipaneeleissa, joissa minä Vaasan vaalipiirissä olin, keskustapuolueen ehdokkaat poikkeuksetta sanoivat, että tällainen taitettu indeksi ei ole mistään kotoisin, se pitää purkaa ja palata entiseen. Minä vaan nyt ihmettelen, mitä ne keskustapuolueen nyt istuvat kansanedustajat miettivät sitten, miten he selittävät nyt kentällä tämän. (Ed. Pulliainen: Eivät he selitä mitään!) — Saattaa olla, ed. Pulliainen, näin. (Ed. Seppo Lahtela: Ei se taida kansaa kiinnostaa!) — Kyllä se kiinnostaa. Jos lukee yleisönosaston kirjoituksia, kyllä se näköjään vieläkin kiinnostaa.

Vastalauseessa todetaan, että tammikuuhun 2004 mennessä yli 65-vuotiaitten työeläke oli jo jäänyt 6 prosenttia jälkeen siitä tasosta, jonka aikaisempi indeksi olisi tarjonnut. Minä en itse voi ymmärtää sitä, mikä ero on 64-vuotiaan ja 66-vuotiaan tavassa hankkia elantonsa tai ostaa. Rahantarve on kyllä varmasti saman suuntainen. Minä en voi ymmärtää sitä, että palkkatason painokerroin on 20 prosenttia ja hintatason painokerroin on 80 prosenttia. Kyllä sen pitää olla se 50 ja 50, niin silloin siinä päästään edes jonkinlaiseen, sanoisiko, kohtuullisuuteen siihen nähden, mikä yleinen palkkatason nousu yhteiskunnassa on ollut.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Esillä olevassa merimieseläkelain muuttamisessa on kysymys paljon puhutusta taitetusta indeksistä. Tuskin mistään asiasta saamme yhtä paljon kielteistä palautetta eläkeläisiltä kuin juuri tuosta niin sanotusta taitetusta indeksistä. Kuluvana keväänä muun muassa alkoholin hinnan alentamisesta on seurannut voimakas keskustelu kaikkialla siitä, miten se ensinnäkin vaikuttaa kielteisesti yleensä Suomessa rikollisuuteen ym., mutta se vaikuttaa myöskin eläkkeisiin. Tavalla tai toisella meidän on korjattava ne ongelmat, joita eläkeläiset joutuvat kokemaan.

Suurin osa eläkeläisistä edustaa kansalaisia, jotka ovat tehneet keskeisen työn maamme nostamisessa sille tasolle, josta nyt enemmistö kansalaisista nauttii. Eläkeläiset kokevat tilanteen todella epäoikeudenmukaiseksi juuri muun muassa tuon taitetun indeksin vuoksi. Näistä mainitsemistani syistä johtuen minä kannatan indeksimallia, jossa sekä ansiotason että kustannustason nousun painokerroin on tuo 50. Jos tämä ehdotus menee läpi, olkoon se päänavaus eläkeläisten suuntaan tämän virheen korjaamiseksi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Taitetusta indeksistä on käyty tässä salissa aikaisemminkin jonkin verran keskustelua, ja rintamalinjat ovat aika selviksi muodostuneet. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä ryhmästäni poiketen, että tämä 50—50-malli on kohtuullinen malli. Tiedän varsin tarkoin sen, että tämä on arvokas malli. Niinpä olen esittänyt myöskin mallin, miten se rahoitetaan, ja se on se, että saadaan harmaa talous kuriin tässä tasavallassa. Siitä saadaan riittävästi lisää varallisuutta käytettäväksi niin, että tämä pystytään rahoittamaan. Se onkin varsin kohtuullinen ratkaisu käytettäväksi nimenomaan tällaiseen tarkoitukseen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ajattelin puuttua samoihin asioihin, mitä tässä muutkin ovat todenneet, ensinnäkin tähän, mitä on lääkärintodistuksista puhuttu tämän merimieseläkelain yhteydessä. Se ongelmahan koskee kaikkia, ja voi todistaa samalla tavalla kuin edellä veljet, jotta jollakin tavalla tuntuu ihmeeltä se valtava hylkyjen määrä, mikä tulee eläkelaitoksesta siinä mielessä, jotta vaikka hoitavat lääkärit, erikoislääkärit nimenomaan, ovat tutkineet nämä eläkkeenhakijat, jostain ihmeen syystä jopa joissakin tapauksissa muistan, että sama vakuutusyhtiölääkäri oli sitten tyssäämässä oman lausuntonsa. Se on aika kova juttu. Toivon mukaan tähän nyt saadaan, kuten monet ovat toivoneet, joku järki. Niin pitkään kuin täällä eduskunnassa olen ollut, nämä samat asiat ovat pyörineet. Voi olla, että pienen askeleen se on voinut mennä eteenpäin mutta ei hyvin paljon kaikista niistä hyvistä seminaareista ja lupauksista huolimatta, mitä eri tahot eduskunnan auditoriossakin ovat luvanneet, jotka näitä eläkeasioita työkseen käsittelevät ja kehittävät olevinaan parempaan suuntaan.

Sitten toinen asia, joka liittyy tähän indeksikysymykseen. Itse olen johdonmukaisesti ollut aina sitä mieltä kaikissa tilanteissa, että tämä 50—50-indeksitarkistus on sillä tavalla kohtuullinen ja oikein ottaen huomioon nämä reunaseikat, mitä muutoin meillä on olemassa. Nimittäin suomalainen eläketaso ei ole millään muotoa korkea. Kun verrataan eurooppalaiseen tasoon, me olemme siellä keskiarvon alapuolella, ei edes keskiarvossa. Indeksitarkistuksen osalta tämä meidän järjestelmämme on ollut sinällään poikkeus, nimittäin joissakin maissa on pelkästään kuluttajahintaindeksi, mutta en lähde niitä arvioimaan, koska siellä on toisen tyyppinen muutenkin tämä eläkerakenne. Jos katsotaan tätä mallia, mikä nyt pääsääntöisesti on aikaisemmin hyväksytty, niin sehän tarkoittaa sitä, jotta kun kuitenkin ihmisten keski-ikä nousee ja verrataan sitä elintasoa, kun ihminen on töissä ja sitten olevinaan on hankkinut eläkkeen, niin todellisuudessa se ostovoima, jos ikää riittää, jää kovin pieneksi.

Sen takia me olemme niille sukupolville velkaa, jotka tällä hetkellä ovat eläkkeellä, ja myös ne tulevat sukupolvet ovat meille sen verran velkaa siitä, että mekin tätä yhteiskuntaa olemme rakentaneet, että meillä olisi kohtuullinen toimeentulo myös eläkepäivinä. Minä olen jossakin mielessä kauhulla kuunnellut ja jopa lukenutkin joissakin lehdissä kantoja, joissa ja myös eduskunnassa on todettu, että ay-liike ja yli viisikymppiset syövät Suomen nuorten tulevaisuuden. On hyvä, että ed. Pulliainen on tässä järkimies. (Ed. Pulliainen: Tässäkin!) — Voi todeta, että tässäkin asiassa järkimies. — Hän ei ole hairahtunut näiden puhujien joukkoon, jotka täällä salissakin ovat todenneet, jotta ay-liike ja yli viisikymppiset syövät. Se on nimittäin kova lausuma. Sehän tarkoittaa sitä, että heitetään nämä ikääntyneet, heidän työnsä ja tekemisensä, ihan kokonaan laidan yli ja heillä ei ole mitään arvoa. On vaarallinen suunta yhteiskunnassa, jos tähän pitemmälle mennään. Sen takia odotan, jotta tässä tämmöisten jo tehneiden ja meidän, jotka tehdään, ja tulevien ihmisten ihmisarvoa mitattaisiin myös sillä, jotta arvostetaan sen jälkeen, kun ei enää pystytä työelämässä olemaan, ollaan eläkkeellä joko vanhuuden tai sairauden takia.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Virtanen on tehnyt hyvän muutosesityksen indeksiasiaan. Viime eduskuntakaudella asia nousi monta kertaa esille tässäkin salissa, niin kuin täällä on todettu.

Eläkeläiset kokevat todella suureksi vääryydeksi tämän niin sanotun leikatun indeksin, joka jo aika lyhyellä aikavälillä heikentää eläkeläisten ostovoimaa verrattuna muihin tulonsaajaryhmiin. Tässä yhteydessä mielestäni pitää myös muistaa se, että esimerkiksi roima viinaveron alennus maksatetaan osittain myös eläkeläisillä, kun käytetään tätä hallituksen esittämää leikattua indeksiä.

Arvoisa puhemies! Täällä on tuotu esille, että keskustan edustajat antoivat ennen eduskuntavaaleja suuria lupauksia eläkeläisille. Tämä on totta. Omassa vaalipiirissäni oli myös tilanne saman suuntainen. Nyt on sitten lupausten lunastamisen vuoro, ja minä ainakin seuraan mielenkiinnolla keskustan edustajien äänestyskäyttäytymistä ja uskon myös, että eläkeläiset ovat asiasta hyvin kiinnostuneita. Tässä ed. Esa Lahtela toi minusta erittäin hyvin esille tämän asian myöskin, ja uskon, että ainakin hän pysyy siinä linjassa, mikä hänellä tähän eläkeasiaan on ollut.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Eläkepolitiikka koskettaa ikääntyneitä lähimmäisiämme tänä päivänä ja meitä kaikkia tulevaisuudessa, jotka hengissä pysymme vähän pitempään tai lyhyempään.

Nyt tässä lakiesityksessä, joka on käsittelyssä, jatketaan Lipposen hallituksen linjalla eli taitettua indeksiä viedään nyt merimiehille ja muutoinkin se on tulossa tietysti kuntiin ja valtion aloille tässä talossa käsittelyssä olevien lakiesitysten pohjalta. Tässä eduskunnassa ainoastaan perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat tässä asiassa puhtaalla, selkeällä, johdonmukaisella, yksiselitteisellä ja rehellisellä linjalla. (Ed. Pulliainen: Eikö muita adjektiiveja löydy?) — Adjektiiveja voisi löytyä lisää, mutta ei ole tarpeen, koska nämä kuvaavat jo riittävästi.

Edellisissä hallituksissa olivat mukana sosialidemokraatit johtavana hallituspuolueena, kokoomus eläkeasioista vastanneen ministerin kautta muun muassa ja muutoinkin, oli mukana vasemmistoliitto, (Ed. Laakso: Ei kaikki!) oli mukana Rkp — vasemmistoliitto puolueena oli hallituksessa (Ed. Valpas: Hallituksessa, muttei äänestämässä!) — ja vihreä liitto, ruotsalainen kansanpuolue, kaikki. Tämä ylileveä, ylilaajapohjainen hallitus oli maassa, istui kahdeksan vuotta ja vei läpi näitä esityksiä. Esimerkiksi ammattiyhdistysliike oli varsin hiljaa, kun koko vasemmisto oli mukana tekemässä tätä työtä, jolla olemassa olevia eläkkeitäkin rokotettiin. Pohjaosahan leikattiin pois, ja sitten tuli tämä kuuluisa taitettu indeksi, jota nyt sitten viedään eteenpäin kaikkeen muuhunkin.

Kun edellinen hallitus ja sitä edeltänyt Lipposen hallitus toimivat tällä tavalla eläkeläisiä kohtaan, äärettömän kylmästi, asia nousi luonnollisesti vahvasti esille vaalikeskusteluissa runsas vuosi sitten. Kautta linjan, en ihan tiedä, olivatko kokoomuslaiset niinkään mukana, (Ed. Lamminen: Oli varmaan!) mutta muut olivat vaatimassa, että linjaa on kirkkaasti ja voimakkaasti käännettävä; on otettava asiat tarkasteluun eikä vain tarkasteluun, vaan tehtävä muutokset, käännettävä todellakin eläkepolitiikan linja toiseen suuntaan.

Minulla on tässä esimerkiksi kansanedustajaehdokas Liisa Hyssälän vaalimainos, (Ed. Pulliainen: Onko edelleen ehdokkaana?) numeroa ei tästä näy, mutta tässä vaaliesitteessään — komeasti painettu, tämä on kyllä kopio, 131 on ollut numero — hän toteaa: "Lähiajan kiireisin toimenpide on pienimpien eläkkeiden korottaminen. Minimieläke on saatava nykyisen 400 euron tasosta noin 700 euroon kuukaudessa. Kansaneläkkeen pohjaosan poisto ja taitetun indeksin käyttöönotto olivat suuria virheitä; pohjaosan palautus on selvitettävä. Taitettu indeksi on ikäsyrjintää, se on poistettava." (Ed. Pulliainen: Tuleeko Hyssälä nyt valituksi?) Tämä oli kansanedustajaehdokas Liisa Hyssälän vaalimainos ja se sanoma, jolla hän keräsi mittavan vaalivoiton itselleen ja omalle puolueelleen.

Varmasti suomalaiset odottivat, että kun tällaisella vaaliohjelmalla tulee vaalivoitto ja hallitukseen pääsy puolueelle ja vielä sosiaali- ja terveysministeriöön ministerin salkku, niin suunta muuttuu. (Ed. Pulliainen: Onko muuttunut!) Mutta arvoisat edustajat, nyt näemme, suunta ei ole pätkääkään muuttunut, vaan vauhti kiihtynyt. Nyt leikataan niiltäkin eläkeläisiltä indeksi, joilla se vielä on ollut leikkaamatta. (Ed. Lamminen: Kuumentakaa tunteita vain!) Lipposen hallitusten linja siis jatkuu entiseen malliin ja taitaa vain kiihtyä.

Tuo minimieläke 400:sta 700:aan, se on juhlallinen lupaus. Nyt on tulossa 7 euroa parin vuoden päästä. (Ed. Pulliainen: Siinähän jää vielä petrattavaa!) Tämä lupaus tässä vaaliohjelmassa antaisi 300 euroa, mutta tulossa on 7 euroa. On käsittämätöntä.

Kansaneläkkeen pohjaosan poisto ja taitetun indeksin käyttöönotto olivat Hyssälän mielestä virheitä ja niin minunkin mielestäni. Siksi vastustin niitä, siksi ed. Hyssälä viime kaudella vastusti niitä. Mutta nyt, missä on tulokset? Ei mitään ole tapahtumassa. Tämä hallitusohjelmahan sisältää lukuisia, yli 53, selvityksiä, mutta niiden joukossa ei ole tätä Hyssälän lupaamaa pohjaosan palautuksen selvitystyötä. (Ed. Pulliainen: Se on niin helppo juttu, ettei tarvitse selvittää!) Nyt pitäisi panna tämä selvitys käyntiin pikaisesti, oliko todella pohjaosan leikkaus, poisto, jonka vasemmisto ja oikeisto veivät läpi, oliko se virhe. Mielestäni oli virhe.

Taitetusta indeksistä, josta nyt on kysymys ja josta pian pääsemme äänestämään, olen aivan saa mieltä kuin ed. Hyssälä: Taitettu indeksi on ikäsyrjintää, ja se on poistettava. Nyt se poistetaan tavallaan sillä tavalla, että se tulee kaikille. Ei se mikään poisto ole, se on sen laajentaminen kaikille. Ja mihin se johtaa? Se johtaa siihen, että eläkeläiset jäävät joka päivä jälkeen siitä kehityksestä, mikä on meillä palkansaajilla. Esimerkiksi viime vuonna palkkaindeksi nousi 4 prosenttia ja eläkeläiset saivat 1 prosentin korotuksen eläkkeisiinsä, suunnilleen. Tänä vuonna voi öljyn hinta vähän vaikuttaa, jos se on pysyvämpää, toiseen suuntaan, mutta kun viinan hinta putosi voimakkaasti hallituksen tyhmällä päätöksellä, niin käy niin, että raittiit ja ryyppäävät eläkeläiset kärsivät tästä, käsittämätöntä, käsittämätöntä. Tällä linjalla me olemme.

On hyvä, että edustajat Virtanen ja Rauhala ovat tehneet linjakkaan vastalauseen ja pääsemme äänestämään. Tämä on pieni osa, tämä merimieseläkekysymys, tässä kokonaisuudessa, jonka piti olla täysin toisenlainen, toisen suuntainen, mutta näin ei ole, ja nyt pääsemme mittaamaan, miten tässä käy. Eläkeläisillä ei ystäviä taida liiemmälti olla, mutta perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit pysyvät rintamassa varmasti loppuun asti ryhdikkäästi.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! Varsin monet edellisen kauden kansanedustajat, jotka kuuluivat hallitusryhmiin, äänestivät silloin leikattua indeksiä vastaan. Näin ollen se olisi mahdollista varmasti nyt tässäkin eduskunnassa, niin kuin ed. Esa Lahtela on sanonut tekevänsä. Hallituspuolueiden kansanedustajilla on mahdollisuus nimenomaan toimia johdonmukaisesti tässä asiassa, niin kuin Esa Lahtela on sanonut, eli toimia nimenomaan leikattua indeksiä vastaan.

Ed. Hyssälä, joka nyt on ministerinä, on poistanut ikäsyrjinnän, mutta jos sitä poistetaan hallituksen toimesta niin, että leikattu indeksi annetaan kaikille eläkeläisille iästä riippumatta, niin itse ongelmaa ei poisteta eli sitä, että eläkkeet jäävät jatkuvasti palkkakehityksestä ja tapahtuu suhteellista köyhtymistä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Jos palaa vielä noin vuosi taaksepäin niihin vaalikeskusteluihin, mitä kentällä käytiin, niin täytyy tietenkin todeta, että niissä keskusteluissa ei pärjännyt ainakaan eläkeläisten puolustajana, kun silloinen oppositio, keskustan edustajat, latasi, että kansaneläkkeen pohjaosan poisto ja taitetun indeksi käyttöönotto olivat suuria virheitä.

Minulla on ollut tilaisuus saada jopa tällainen alkuperäinen versio, joka jaettiin tietenkin jokaiseen varsinaissuomalaiseen kotiin: Liisa Hyssälän, silloisen oppositiososiaalipoliitikon, nykyisen ministerin, Liisa huomaa ihmisen -esite, jossa hän korostaa kovasti, kuinka hänen mielestään tärkeimpiä asioita, jotka joudutaan korjaamaan seuraavalla kaudella, on se, että minimieläke nostetaan 400 euron tasosta 700 euroon, ja myöskin tämä pohjaosan palautus on välittömästi selvitettävä. Taitettu indeksi on hänen mukaansa ikäsyrjintää ja se on poistettava. Nyt vain mietin tässä opposition edustajana, että jos äänestän tämän Liisa Hyssälän esitteen mukaisesti, tuenko minä siinä hallitusta vai mahdollisesti jotakin muuta, koska haluaisin tietenkin ihan lojaalisti olla hallituksen ministerin takana, jos hän on sitoutunut tähän, että näin me toimimme.

Reijo Paajanen  /kok:

Arvoisa puhemies! Itse olin vaalikentillä, kun tänne eduskuntaan pyrin, kovasti sitä mieltä, että tuo taitettu indeksi ei ole oikeudenmukainen eläkeläisille, ja olen sitä mieltä edelleenkin. Tässä meidänkin joukkueessamme varmasti enemmistö on toista mieltä, mutta kyllä oma kantani on se, että tässä on syrjinnästä kysymys ja eläkkeet, jotka suurimmilta osilta ovat äärimmäisen pieniä, eivät nouse lainkaan. Se raha jää tuolta talouselämästä pois jne. Itse kyllä kannatan tuota vastalausetta ja toivon, että enemmistö sen tajuaa tässä eduskunnassa.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! (Ed. Lamminen: Nyt saa Hyssälä kyytiä!) Täällä on käyty pitkähkö keskustelu eläkeindekseistä ja taitetusta indeksistä, mutta keskustan edustajat täällä salissa vaikenevat tässä keskustelussa kahdella kielellä. Teidän hiljaisuutenne on korvia huumaavaa. Miksi te ette sano mitään? Miksi te istutte hiljaa? (Ed. Kerola: Kohta sanotaan!) Tässä on kyseessä hallituksen esitys, jossa tämä niin sanottu taitettu indeksi ulotetaan koskemaan kaikkia eläkkeensaajia. Tämä on osa uudistusta, jossa taitettu indeksi myös julkisella sektorilla tulee koskemaan kaikkia eläkkeensaajia. Viime vaalikaudella te piditte näistä asioista tässä salissa hirveätä meteliä. Viime vaalikaudella te vastustitte kiivaasti taitettua indeksiä ja ilmoititte, että jos te saatte tukea vaaleissa, niin te toimitte tällaisia uudistuksia vastaan. Ei se mitään, että viime vaalikaudella te teitte näin, myös eduskuntavaaleihin te ratsastitte näillä asioilla. Eduskuntavaaleissa te keräsitte eläkeläisiltä kannatusta sumuttamalla eläkeläisiä. Eläkeläisille te kerroitte, että jos äänestätte keskustaa, niin te tulette toimimaan taitettua indeksiä vastaan. Eläkeläisille te kerroitte, että jos äänestätte keskustaa, te tulette toimimaan pohjaosan palauttamisen puolesta. Eläkeläisille te kerroitte, että jos äänestätte keskustaa, te tulette toimimaan huomattavien kansaneläkkeen tasokorotusten puolesta.

Hyvät keskustan edustajat, missä ollaan nyt? Mitkä olivat teidän puheenne ja mitkä ovat teidän tekonne? Juuri nyt olemme käsittelemässä sellaista hallituksen esitystä, jossa te poistatte tämän ikäsyrjinnän ulottamalla taitetun indeksin kaikkiin eläkkeensaajiin, myös yli 65-vuotiaisiin, ei vain alle 65-vuotiaisiin. (Ed. Laakso: Mikä on kokoomuksen linja?) Te toimitte täysin päinvastoin, 180 astetta eri tavoin, kuin mitä vaaleissa lupasitte.

Mitä te sitten vaaleissa lupasitte? Ehkä on hyvä palauttaa mieliin. Nykyinen ministeri Liisa Hyssälä sanoi tässä kuuluissa vaaliesitteessään, joka jaettiin eri puolille Varsinais-Suomea, muun muassa seuraavaa: "Lähiajan kiireellisin toimenpide on pienimpien eläkkeiden korottaminen. Minimieläke on saatava nykyisen 400 euron tasosta noin 700 euroon kuukaudessa." (Ed. Laakso: Mitä mieltä kokoomus on?) Ministeri Hyssälä lupasi siis 300 euron korotusta. Tämä hallitus on toteuttamassa parin vuoden päästä 7 euron korotuksen. Voi kysyä, kuinka paljon kansanedustaja ja ministeri voi eläkeläisiä harhaan johtaa, ennen kuin hän menettää poliittisen uskottavuutensa.

Ministeri ja edustaja ja edustajaehdokas Hyssälän esite jatkuu seuraavasti: "Kansaneläkkeen pohjaosan poisto ja taitetun indeksin käyttöönotto olivat suuria virheitä; pohjaosan palautus on selvitettävä. Taitettu indeksi on ikäsyrjintää, se on poistettava." (Ed. Laakso: Mikä on kokoomuksen linja?)

Hyvät ystävät, pohjaosan palautusta ei hallitusohjelman mukaan selvitetä, aivan kuten ed. Kankaanniemi täällä kertoi. Päinvastoin te keskustan edustajat olette toteuttamassa hallitusohjelmaa, jossa pohjaosan palautusta ei selvitetä, vaan pohjaosan palautus jää teidän toteutumattomien vaalilupaustenne joukkoon. Mitä tulee taitetun indeksin poistamiseen, te ette ole sitä poistamassa, päinvastoin te olette ulottamassa sen kaikille eläkkeensaajille. Te toimitte aivan päinvastoin kuin mitä vaaleissa lupasitte.

Kun olen täällä edustajaehdokas Hyssälän esitettä aikaisemminkin esitellyt, pääministeri, puheenjohtaja Vanhanen sanoi eräällä kyselytunnilla, että ei pidä lukea yksittäisten edustajaehdokkaiden esitteitä, pitää puhua puolueen vaaliohjelmasta. Hyvä on, puhutaan keskustan puolueena vaaliohjelmasta, keskustan vaaliohjelmasta. Mitäs täällä sitten sanotaan vastaavista asioista? Täällä sanotaan sivulla 13, vasen palsta, toinen pallukka ylhäältä: "Yhtenäistetään eläkeindeksit." Aivan oikein, te yhtenäistätte eläkeindeksit sillä, että myös yli 65-vuotiaille tulee se huonompi indeksi, joka aikaisemmin oli alle 65-vuotiailla. Tätäkö te tarkoititte, kun te eläkeläisille vaaditte eläkeindeksien yhtenäistämistä?

Entäs seuraava pallukka? Se sanoo näin: "Eduskunta päättää palauttaa kansaneläkkeiden pohjaosan leikkaukset oikeudenmukaisella tavalla." Teidän mielestänne oikeudenmukainen tapa on ilmeisesti se, että lainkaan ei palauteta, koska te lupasitte palauttaa oikeudenmukaisella tavalla, ja te, hyvät kollegat, ette tee asian suhteen tässä salissa tai hallituksessa yhtikäs mitään, ette yhtikäs mitään. Te menitte eläkeläisten luokse, te bluffasitte, te sumutitte, te saitte heiltä kannatusta ja sen jälkeen tulitte tänne ja unohditte kaikki ne lupaukset, jotka olitte heille antaneet. Tässä, ed. Laakso, on vastaus kysymykseenne, mitä kokoomus tekee. Kokoomus pelaa rehellistä peliä. Se ei eläkeläisille lupaillut liikoja vaaleissa eikä myöskään ole täällä näitä lupauksiaan pettämässä. Mutta keskusta, ed. Anttila, ed. Rehula, ed. Väistö ja kumppanit, lupasi eläkeläisille ummet ja lammet, maan ja taivaan, ja mitään siitä ei ole toteuttamassa, mitään ei ole lupauksistaan lunastamassa. (Ed. S-L. Anttila: Vaalikautta on paljon jäljellä!)

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi siteeraus ahkerasti lukemastani lehdestä Suomenmaasta. (Naurua) Torstaina 26. päivänä helmikuuta tänä vuonna Taavi Laitila, joka kertoo olevansa pitäjäneuvos ja tehneensä 50 vuotta maalaisliiton ja keskustan kenttätyötä Haapavedellä — ehkä tunnette miehen, minä en tunne — kirjoittaa seuraavaa: "Keskustapuolueen vaaliohjelmassa oli paljon hyviä asioita, muun muassa kuntien asiat, maatalous, lapsiperheet, ruuan arvonlisävero, pieneläkeläiset, työttömät. Keskusta voitti vaalit, vaikkakin niukasti." Sen jälkeen hän kysyy näin: "Miten on käynyt ruuan arvonlisäverolle tai pienille eläkkeille? Ei ole kuulunut kuin huminaa." Sen jälkeen Taavi Laitila, joka kertoo tehneensä 50 vuotta keskustan ja Maalaisliiton kenttätyötä Haapavedellä, kirjoittaa ilmeisen pettyneenä ja ehkä vähän katkeroituneenakin seuraavaa: "Arvoisat kansanedustajat! Seuraavissa vaaleissa, tehdessänne ehdokkaana vaalityötä, kertokaa rehellisesti ja avoimesti vähäosaisille kansalaisille mahdollisuutenne, että tuskin tulette saamaan mitään eläkkeen korotuksia aikaan. Rehellisyys ennen kaikkea on parempi kuin turhat lupaukset, ja silloin meidän äänestäjienkin olisi helpompi vetää oikeat johtopäätökset."

Herra puhemies! Taavi Laitilan kirjoitukseen ei ole paljoa lisättävää.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Työeläke on palkan jatke. Kysyn ministeri Kalliomäeltä, eikö lähtökohta ole se, että vähintään 60 prosenttia on eläkkeen suuruus palkkaan nähden jatkossa. Minkä takia SAK puolustaa voimakkaasti palkansaajia, mutta SAK:n edustajat eli sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto: en ole kuullut, että kukaan teistä voimakkaasti puolustaa eläkeläisiä. Häpeän kollegojeni puolesta ja itseni puolesta sitä, että kun olen ollut jo yhdeksän vuotta kansanedustajana, Ben Zyskowicz kohta 30 vuotta kansanedustajana, niin vieläkään eläkeläisten asioita ei ole pystytty korjaamaan. He ovat tämän isänmaan rakentaneet, hyvinvointivaltion rakentaneet, lapset kasvattaneet, ja täällä vaan pelleillään keskenämme, pannaanko taitettu indeksi vai 50 ja 50. Lähtökohtana pitää olla, että se on 60 prosenttia palkasta ja piste.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tässä täytyy ed. Kuosmaselle todeta, että kokoomuspuolue ollessaan hallituksessa ajoi innolla taitettua eläkeindeksiä, todella kovasti. Voin todeta, että niitä kansanedustajia, jotka silloin vuoden 1995 lopussa vastustivat taitettua eläkeindeksiä tässä salissa, ei ollut kovin monta, eikä valitettavasti meitä ilmeisesti ole tänä päivänäkään riittävästi.

Näin ollen, ed. Zyskowicz, olisitte voinut oikein rehellisesti sanoa, että hallituksessa kannatitte taitettua eläkeindeksiä, nyt vastustatte. (Ed. Zyskowicz: En vastusta!) — Hyvä, viimeinkin tuli se rehellinen vastaus. Vielä huonompi. Elikkä te olette sitä mieltä, että eläkeläisiltä pitää riistää entistä enemmän. Sitähän se merkitsee.

Haluan vaan ed. Kuosmaselle muistuttaa, että on syytä katsoa, kenen nimi siinä vastalauseessa oli silloin 1995, kun taitettua eläkeindeksiä tähän maahan tuotiin.

Seuraavaksi: Jos vuoden 1996 alussa työeläke oli 5 000 markkaa, joka oli suunnilleen SAK:laisen keskipalkkaisen työntekijän, suomalaisen keskipalkkaisen työntekijän, työeläke, niin viime vuoteen mennessä alle 65-vuotiaan eläkeläisen työeläke olisi noussut noin 5 400 markkaan. Puhun markoista, koska silloin olivat myöskin markat käytössä. Mutta kun hän oli yli 65-vuotias, hänen eläkkeensä olisi vain noin 5 140—5 150 markkaa kuukaudessa, elikkä näin paljon, noin 250 markkaa kuukaudessa, on menettänyt tällainen keskieläkkeen saaja taitetun indeksin johdosta. Tämän lisäksi täytyy vielä huomioida, että nämä samat eläkeläiset menettivät myöskin kansaneläkkeen pohjaosan. Elikkä kyllä nyt, jos halutaan, että eläkeläisten eläkkeet turvataan tulevaisuudessa ja erityisesti niiden, jotka saavat pientä eläkettä, koska tämä koskee myöskin pieniä työeläkkeitä, niin taitetusta eläkeindeksistä pitäisi ehdottomasti luopua ja palata siihen vanhaan indeksiin, jossa hinnat vaikuttivat 50 prosenttia ja palkkojen osuus oli 50 prosenttia, kun indeksiä laskettiin.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Olen tietenkin ed. Zyskowiczin kanssa samaa mieltä siitä, että sellaisia kansanedustajia, jotka toimivat eri tavalla oppositiossa ja hallituksessa, sietääkin arvostella. Jos he vaaliohjelmassaan esittävät jotakin toista kuin mitä he sitten hallituksessa ovat valmiit toteuttamaan, niin tällaista käyttäytymistä sietää arvostella.

Mutta, ed. Zyskowicz, aivan yhtä hyvin sellainen käyttäytyminen, jota te olette harrastanut koko parlamentaarisen uranne aikana, synnyttää arvostelua, se, että te olette johdonmukaisesti kannattanut kaikkia sellaisia leikkausesityksiä, joiden tuloksena eläkkeitä on leikattu. Juuri sellainen käyttäytyminen mielestäni vaatii erityistä arvostelua. Te olette niitä, jotka olette eduskuntaryhmän puheenjohtajana olennaisesti vaikuttanut siihen, että taitettu eläkeindeksi ylipäänsä on voinut tulla voimaan. Te olette vaikuttanut olennaisesti ryhmän puheenjohtajana siihen, että kansaneläkkeen pohjaosaa leikattiin. Te olette vaikuttanut olennaisesti myös siihen ja vaikutatte myös tänään siihen, ettei taitettua eläkeindeksiä korjata, vaan että taitettu eläkeindeksi todellakin ulotetaan kaikkiin eläkkeisiin. Mielestäni tämän kaltainen käyttäytyminen vaatii myös arvostelua, ei vain se, että joskus on oikealla linjalla, joskus eläkeläisten puolella, joskus vastaan. Eli, ed. Zyskowicz, tällä hyökkäyksellä keskustaa vastaan te yritätte peittää sen tosiasian, että te olette koko ajan johdonmukaisesti ollut ajamassa eläkeläisten etujen vastaisia leikkauksia.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kuulin varmasti väärin tänne, kun ed. Kuosmanen ikään kuin olisi sanonut, mitä en usko, ettei vasemmisto ole puolustanut eläkeläisten asiaa. Jos näin ed. Kuosmanen vahingossa on sanonut, niin haluan vain todeta, että 1997—2001 pohjaosan leikkausta vastusti myös varsin moni vasemmistoliiton kansanedustaja. Palvelumaksujen nostamista pitää, ed. Kuosmanen, vastustaa, ja tätä olemme vastustaneet. (Ed. Bryggare: Ryhdikkäästi!) Leikatun indeksin kohdalla myös edellisen hallituksen aikana äänestimme lukuisasti sitä vastaan.

Näin ollen uskon, että meiltä löytyy ihmisiä, myös yhteisestä vaalipiiristämme kansanedustajia, jotka edelleenkin suhtautuvat vakavasti siihen, että eläkeläisten asema todella suhteellisesti heikkenee. Se asia kuluu, kun siitä puhutaan, mutta tosiasia ei muutu.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvä, että ed. Laakso astuu reippaasti esiin puolustamaan keskustan eduskuntaryhmää, koska keskustalaiset edelleen itse vaikenevat tässä salissa molemmilla kotimaisilla kielillä, ja kuten sanoin, teidän hiljaisuutenne tällä hetkellä tässä keskustelussa on korvia huumaavaa.

Mitä sitten, ed. Laakso, tulee itse asiaan, minä olen sitä mieltä, että vastuullisen poliittisen päätöksentekijän tehtävä on (Ed. Kuoppa: Leikata lisää!) ajaa ja tukea sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat kansakunnan tulevaisuuden kannalta tarpeellisia ja välttämättömiä. Kun me haluamme jatkossa edistää työllisyyttä, haluamme vähentää nousupaineita työeläkemaksuihin ja haluamme turvata tämän kansakunnan tulevaisuuden, olemme joutuneet monien muiden ryhmien ohella suuntaamaan säästö- ja leikkaustoimenpiteitä myös eläkkeensaajien ryhmään. Tämä on fakta, ja tätä faktaa en millään tavoin pyri peittelemään tai siitä vaikenemaan. Päinvastoin, kun olen näitä mielestäni tarpeellisia ratkaisuja tukenut, olen myös ollut valmis eläkkeensaajien edessä erilaisissa tilaisuuksissa, tässä salissa ja muualla puolustamaan näitä ratkaisuja, perustelemaan näitä ratkaisuja ja kertomaan, minkä vuoksi koen ja näen, että ne ovat olleet tarpeellisia ja välttämättömiä ratkaisuja. Tämän linjan mukaisesti olen toiminut ja tämän linjan mukaisesti tulen jatkossakin toimimaan.

Sen sijaan sellainen kaksinaamainen peli, mitä esimerkiksi Suomen keskusta tämän koko eläkeläisproblematiikan tiimoilla on harrastanut, ei mielestäni vaadi minkäänlaista arvostusta, se, että mennään vaaleissa eläkeläisten eteen, annetaan huikeita lupauksia, ummet ja lammet, kuu taivaalta, ja sitten tullaan tänne, tähän saliin, tuohon hallitukseen, rikotaan kaikki nämä vaalilupaukset, tehdään aivan muuta politiikkaa, kuin mitä on luvattu eläkkeensaajille, ja vaietaan tässä salissa ja äänestetään näiden vaalilupausten vastaisten toimenpiteiden puolesta.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Jokainen suomalainen työssä käyvä on maksanut kansaneläkemaksua sen takia, että sitten, kun hän eläkkeelle pääsee, saa kansaneläkettä nauttia. Nyt on todella suuri virhe tehty. Ajatelkaapa, että esimerkiksi rintamanaisilta ja rintamamiehiltä siitä pienestä palkkiosta, minkä yhteiskunta antoi heille heidän sodassa ollessaan, kansaneläkevakuutusmaksut ulosmittauksen kautta otettiin 1948, mitattiin ulos rintamamiehiltä. Nämä henkilöt, jotka isänmaata puolustivat, joutuivat siitä pienestä palkkiosta maksamaan kansaneläkemaksun, ja nyt he eivät saa edes kansaneläkkeen pohjaosaa vanhoilla päivillään. Edelleen olen sitä mieltä, että jos puoluejohtajamme täällä eduskunnassa haluavat ja me kaikki kansanedustajat haluamme korjata tämän epäkohdan, nyt se onnistuu, kun kaikki ovat yksituumaisia tästä asiasta.

Ed. Kuopalle, ed. Tiusaselle ja ed. Laaksolle sanon, että minä olen hyvin itsellinen ajattelija ollut täällä eduskunnassa aina, olin sitten hallituspuolueen edustajana tai oppositiopuolueen edustajana, ja kaikissa tilanteissa, kun kansaneläkkeen pohjaosaa leikattiin tai taitettua indeksiä syötettiin, painoin punaista.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Olen tietenkin — ja korostan vielä — samaa mieltä ed. Zyskowiczin kanssa siitä, että keskustan käyttäytyminen ennen vaaleja ja vaalien jälkeen on ristiriitaista ja keskusta on syönyt eläkeläisille antamansa vaalilupauksen.

Mutta haluan vielä kerran todeta sen, ed. Zyskowicz, että silloin, kun näitä leikkauksia tässä salissa tehtiin Lipposen hallituksen aikana, teillä oli täsmälleen samanlainen rooli kuin keskustalla on tänään. Myös te olitte tässä salissa hiljaa. Me muistamme lukemattomat keskustelut täältä, lukemattomat keskustelut, joissa salin oikea puoli — tai tässä tapauksessa salin vasen puoli — oli tyhjä. Ei ollut ketään oikealta vastustamassa esimerkiksi hallituksen leikkauksia, eräitä yksittäisiä kokoomuksen kansanedustajia lukuun ottamatta.

Todettakoon vielä se, että se kansanedustaja, joka kokoomuksessa kaikkein aktiivisimmin puolusti eläkeläisiä ja vastusti ed. Zyskowiczin aktiivisesti kannattamia eläkeleikkauksia, kostoksi pantiin ulos kokoomuksen listoilta viime eduskuntavaaleissa. Kysymys oli kansanedustaja Seppo Kanervasta. Juuri sen takia hänet pantiin ulos kokoomuksen listalta, että hänen linjansa eläkekysymyksissä oli toinen kuin kokoomuksen ryhmän valtaosan linja.

Kalevi Lamminen /kok:

Arvoisa puhemies! Itse eläkeläisenä, kun jäin pois viime eduskuntakaudella, sain korvat punaisena kuulla siitä virheestä, joka tehtiin vuonna 96. Silloin päätin, että yritän vielä kerran tulla korjaamaan tätä asiaa. Nyt tämä eläkekorjaus on esillä ainakin pieneltä osin, varsinkin kun oppositiopuolue keskusta oli samaa mieltä, että tämä asia korjataan. Mikään muu asia oikeastaan ei eläkeläisiä kiinnostanut. Kun olin eläkeläisten tilaisuuksissa monta kertaa, niin tämä asia nousi aina pintaan, aina siitä keskusteltiin, eikä minulla ollut oikeastaan mitään selvää vastausta tähän antaa.

Tämä vastalause on hyvä, ja tulen äänestämään sen puolesta.

Mutta jotain tästä keskustelusta olen oppinut kuitenkin, tai en tiedä olenko oppinut, mutta kuitenkin sen, että vaalilupauksia ei pidä antaa eikä ainakaan niitä pidä mustaa valkoiselle kirjoittaa. Ne tulevat esille täällä salissa hyvin hyvin hyvin katkerasti. Tämmöisillä kommervenkeillä ei myöskään vaalivoittoa pitäisi ottaa.

Rakel  Hiltunen  /sd:

Arvoisa puhemies! Enpä ole vielä tähän mennessä ed. Zyskowiczin puheista provosoitunut, mutta nyt minua vähän kyllä käy jo sääliksi tämä kiihko. Kyllä sanoisin, että sen sijaan, että näistä pöytälaatikoista etsimme toistemme vaalilupauksia, olisi hyvä oikeastaan rauhoittua itse kunkin, yhtä hyvin ed. Zyskowiczin kuin allekirjoittaneen, ja mennä peilin eteen ja katsoa itseään ja seuraavaksi mennä sitten yhden äänestäjän eteen ja katsoa äänestäjää silmiin ja ottaa palaute sieltä.

Kyllä sanoisin vielä sen, että tässä asiassa on kysymys kahdesta asiasta, jotka ovat ikäviä ja edellisen hallituksen aikaansaannoksia kylläkin: Ihmiset luottivat ja ovat rakentaneet eläkeikänsä luottaen jatkuvuuteen ja turvallisuuteen, ja sitä luottamusta on tietyllä tavalla petetty, kun tämä ratkaisu aikanaan tehtiin taloudellisessa paineessa, ja toinen on se, että kyllä tietyt eläkeläiset ovat edelleen köyhiä ihmisiä tässä maassa.

Jos edustajat Zyskowicz ja Kuosmanen olisivat viime kaudella käyttäneet samanlaisia intohimoisia puheenvuoroja köyhien ihmisten puolesta kuin nyt, niin uskoisin, että tätä päätöstä ei ehkä tässä muodossa olisi tehtykään. Kysymys oli nimenomaan kokoomuksen vaatimasta ratkaisusta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! En voi olla puuttumatta ed. Hiltusen äskeisen puheenvuoron siihen osaan, että ei muka saisi kaivella pöytälaatikoista näitä papereita. Se on meidän erityinen tehtävämme. Se on nimenomaan poliittista keskustelua. Sitä varten me täällä olemme: kaivelemme, kuuntelemme ja käymme debattia. Aikoinaan valtioneuvos Johannes Virolainen opetti meitä siihen, että muistakaa nyt, että tämä on se teidän keskeinen tehtävänne, elkää luopuko siitä koskaan. Mutta narrata ei saa kyllä.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kuosmanen odottaa jotakin uutta avausta. Voin sanoa, että ed. Kuosmanen tulee pettymään. Mitään uutta avausta ei tule, mutta totuudessa pyrin soveltuvin osin pysymään. (Naurua)

Merimieseläkelain muutoksen osalta ja siinä käsiteltävän mietinnön osalta tämä on saanut aivan ainutlaatuisia keskustelun piirteitä ja myöskin, sanoisin, tämmöisen hallitus—oppositio-politiikan piirteitä. Ilokseni kuuntelin pari hyvää puheenvuoroa, millä tämä sali alkoi täyttyä: ed. Zyskowiczin, joka haukkui erittäin hyvin, siinä olisi isompikin orava puussa pysynyt, ja ed. Kankaanniemen, joka mielestäni käsitteli asiaa niin kuin sitä poliittisesti pitää käsitellä, sillä lailla, että se kiinnosti kuulijaa, ja varmaan, jos tämä suuri Suomen kansa olisi tämän kuullut, niin olisi ymmärtänyt, että ed. Kankaanniemi on tässä politiikassa korvaamaton.

Sen osalta, kun kuuntelin ed. Kuoppaa ja ed. Laaksoa, jotka kertoivat siitä, mitä tämä kokoomuksen hallituspolitiikka on kahden Lipposen hallituksen aikana ollut olemassa, käsittääkseni siinä sanottiin se totuus, mikä nyt on olemassa, ja totuutta pitää näissä asioissa soveltuvin osin pyrkiä käyttämään. Itse käytän sitä mahdollisimman paljon silloin, kun se on mahdollista. (Välihuutoja) — Jos tätä asiaa voi vielä jatkaa, ed. Lamminen, pääsemme asiaan kohta.

Kun kuuntelin tätä keskustelua, minulle jäi vähän semmoinen vaikutelma, (Ed. Kuosmanen: Kepu pettää!) — ed. Kuosmanen, tulemme tähän asiaan — että onko täällä hallituspuolueitten edustajia ollenkaan. Kun en nähnyt televisiokuvaa, niin arvelin, että ketään keskustalaista ei ole salissa olemassa, kun keskusta mainitaan moneen kertaan ja asia ei tule esille, onko keskusta ollut mitenkään tässä pelissä mukana vai ei. (Ed. Kuosmanen: Niitä hävettää!) — Tämän osalta, ed. Kuosmanen, keskustan edustajana voin käyttää tämän puheenvuoron, seisoa rehtinä ja rehellisenä. Porvarillisen ajattelumaailman tavoin katsoen se tässä, ed. Kuosmanen, hävettää, että nykyinen hallitus, keskustakin siinä mukana ollen, jatkaa tätä kokoomuksen viitoittamaa turmiopolitiikkaa, missä tämä eläkeläisten leikkaus, taitettu indeksi ja kaikki siinä olevat asiat ovat tulleet esille ja toteutuneet. — (Ed. Lamminen: Soveltuvin osin!) — Näin osin, ed. Lamminen, nyt ei ole sovellettu mitään, vaan hallitus jatkaa soveltuvin osin sillä vanhalla ohjelmalla, vanhalla rintamalla.

Mutta tämän, ed. Kuosmanen, voisi sanoa, että ennen kuin seuraavat vaalit tulevat, keskustan jälki alkaa näkyä ja Suomen kansa tulee saamaan semmoisen parannuksen tähän aikaiseksi, että ne syvästi katuvat, että yleensäkään ovat koskaan luottaneet kokoomukseen. (Naurua) Jos tätä maailmaa katsotaan, kun kuuntelin näitä kokoomuksen puheita puoluekokouksen yhteydessä, sen jälkeen, kun uusi puheenjohtaja oli valittu ja hän esitti linjapuheenvuoron, linjapuheenvuorossa todettiin ja kerrottiin, mihin mennään, mitä tulee, mitä syntyy ja miten käy, mutta siinä jäi aina vaan sanomatta se, mikä joka toisen lauseen välissä olisi pitänyt sanoa, että näin kokoomus oli hallituksessa, näin nykyhallitus jatkaa, eikä syyttää sitä nykyhallitusta siitä työstä ja siitä linjasta, mikä oli kokoomuksen linja, niin kuin se aikaisemmin oli olemassa. (Ed. Kuosmanen: Vuoden kepu on pettänyt!) — Tämän osalta, ed. Kuosmanen, kuunnelkaa, tulee vielä tämä käytännön totuuskin. — Siinä uuden puheenjohtajan linjapuheessa ei ollut mitään muuta, mikä olisi ollut totta, kuin se, että todettiin, että nykyhallitus jatkaa entisellä rintamalla ja keskusta on uskollinen tälle kokoomuksen valitsemalle hallituspolitiikalle, mikä oli Lipposen hallitusten aikana olemassa, kahden Lipposen hallituksen, ensimmäisen ja toisen, yhtään tässä asiassa ei ole muuttunut eikä kääntynyt.

Ymmärrän hyvin, että jotkut alkavat kuunnella, mitä seuraavaksi tulee, mutta, herra puhemies, tämä tästä merimieseläkelaista ja ed. Zyskowiczin viitoittamasta eläkepolitiikasta, mitä keskusta on saattamassa parempaan suuntaan niin, että Suomen kansakin tulee paremmin voimaan kuin kokoomuksen aikana.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Päätin pysyä tuolla huoneessani enkä provosoitua, mutta provosoiduin kuitenkin. Ensinnäkin haluan muistuttaa tässä salissa kaikkia siitä, että nämä eläkepoliittiset ratkaisut vuonna 95 tehtiin sateenkaarihallituksessa, jossa oli niin edustajien Laakso ja Kuoppa puolue kuin moni muukin puolue tässä salissa, myös sosialidemokraatit, joten on aivan kohtuutonta vyöryttää syytä yhden hallituspuolueen päälle. Nämä on tehty yhteisvastuullisesti kolmikantavalmistelun pohjalta. Tästä minä haluan myös muistuttaa.

Haluan muistuttaa myös siitä, että tämä indeksiratkaisu, joka aikanaan tehtiin, vaikuttaa kaikkein olennaisimmin siihen, että jatkossa palkansaajan työeläkemaksut ja työnantajan työeläkemaksut eivät nouse sitä tahtia kuin muuten. Tämän tavoitteen saavuttamisessa auttavat myöskin ne eläkepoliittiset päätökset, joita tehtiin viime kaudella ja joista täällä nyt keskustellaan.

Minusta tämän keskustelun ydinkysymys on ollut poliittinen rehellisyys, se, olemmeko me valmiita puolustamaan myös sellaisia päätöksiä, jotka eivät ole yksinomaan myönteisiä, niillä argumenteilla, joilla ne on tehty, elikkä sillä argumentilla, että tässäkin salissa on osattava nähdä yhtä vaalikautta pidemmälle ja huolehdittava siitä, että meidän lapsemme tai lastenlapsemme eivät joudu aivan kohtuuttoman verorasituksen kohteiksi, jota verorasitusta työeläkemaksut osaltaan edustavat.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Haluan muistuttaa siitä, että eläkeindeksien leikkausta osa silloisen sateenkaarihallituksen ministereistä puolusti nimenomaan laman varjolla. Ajatus oli se, että kun Suomi pääsee lamasta yli, niin sen jälkeen myös tehdään joukko päätöksiä, joilla korjataan tehtyjä eläkeleikkauksia. Haluan myös muistuttaa ed. Perhoa siitä, että tämä ratkaisu silloin 95:kään ei ollut yksimielinen. Myös vasemmistossa oli silloin kansanedustajia, jotka vastustivat tätä työeläkeindeksin leikkausta.

Mutta käsi sydämelle, hyvät edustajatoverit. Luulenpa, että tämä on sellainen kysymys, että jos ei olisi puoluekuria, niin työeläke- ja indeksijärjestelmä palautettaisiin heti paremmaksi. Eli ongelma on se, että valtaosa meistä on tekemässä nyt päätöstä, joka on ristiriidassa meidän omien kannanottojemme ja omien käsitystemme kanssa siitä, mitä pitäisi tehdä. Puoluekurilla toisin sanoen saattaa syntyä tilanne, jossa eduskunnan vähemmistö hallituksen esitykseen nojaten itse asiassa päättää vastoin eduskunnan enemmistön tahtoa siitä, minkälainen päätös loppujen lopuksi syntyy. Eli vasemmistoliiton ryhmässä, ymmärtääkseni demarien ryhmässä, keskustan ryhmässä, kokoomuksen ryhmässä, kristillisissä, vihreistä en tiedä, todennäköisesti he ovat ehkä yhtä kahta kansanedustajaa lukuun ottamatta leikkauksen kannalla, mutta meistä valtaosa olisi tässä asiassa tekemässä toisenlaisen päätöksen, ellei puoluekuri sitoisi teitä, hyvät hallituspuolueiden kansanedustajat.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Laakson puheenvuoron jatkoksi voisi tietysti todeta, että viimeisen kahden vuoden aikana tässä salissa edustettuna olevista puolueista enemmistö, kun nyt tätä keskustelua kuuntelee, on kannattanut taitetun indeksin poistamista. Ne ovat vaan kannattaneet sitä vähän eri aikoina, mikä on tietysti eläkeläisten kannalta vähän ongelmallista.

Ed. Kuosmaselle toteaisin, kun hän totesi, että vasemmistoliitto ei ole tässä asiassa mitään tehnyt: Kun jonkin verran tunnen tuota vastalauseen ensimmäistä allekirjoittajaa, niin uskon kuitenkin, että on se tehnyt.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä käydään keskustelua kahdella tasolla, mikä sinänsä on tietysti perusteltua, toisaalta siitä, minkälaiset eläkepoliittiset ratkaisut, joita on tehty viime vuosina, ovat olleet ja miten ne on perusteltu. Sanon sen, minkä olen aikaisemminkin sanonut, että olen puolustanut ja puolustan nytkin niitä tehtyjä ratkaisuja, jotka mielestäni ovat olleet välttämättömiä kansakunnan tulevaisuuden kannalta ja jotka ovat omalta osaltaan takaamassa esimerkiksi sen, että työeläkemaksun korotuspaine ei muodostu liian suureksi; työeläkemaksun suuruudella olisi välittömät kielteiset vaikutukset verokiilan kautta, johon sekin kuuluu, esimerkiksi työllisyyskehitykseen.

Mutta toinen keskustelun taso, jota tässä on käyty, on kysymys politiikan moraalista ja poliittisesta rehellisyydestä. Sen suhteen olen peräänkuuluttanut sitä, että jos keskusta menee vaaleihin ja saa niukan, mutta selvän vaalivoiton nimenomaan kalastamalla eläkeläisten kannatusta ja suosiota lupaamalla, että se korjaa edellisten hallitusten eläkepolitiikassa tekemät virheet, nimenomaan lupaamalla, että pohjaosa palautetaan, taitettu indeksi poistetaan, kansaneläkkeeseen tehdään huima tasokorotus, niin miten puolueen moraali ja miten politiikan johdonmukaisuus voi kestää sen, että kun puolue sitten tulee hallitukseen, se kääntää jokaisessa näissä asioissa kelkkansa, se ei tee yhtään mitään täyttääkseen yhtään näistä vaalilupauksistaan. Ed. Seppo Lahtela tässä sanoi, että nyt noudatetaan vielä vanhaa politiikkaa, mutta vielä tulee se aika, jolloin keskustan eläkepolitiikka rupeaa näkymään. Ei muuten tule, ed. Lahtela. Hallitusohjelmassa ei ole mitään siihen viittaavaa. Teidän vaikenemisenne ja hiljaisuutenne täällä kertoo, että sellaista aikaa ei tällä vaalikaudella eikä tulevina vaalikausina tullakaan näkemään. Keskusta petti eläkeläiset viime vaaleissa, ja tästä on tässä keskustelussa myös kysymys.

Jukka  Vihriälä  /kesk:

Herra puhemies! Eduskuntahan on politiikan tekemisen paikka, ja sitä on täällä nyt hartaasti tehty. Näin pitää tehdäkin. Mutta on syytä nyt muistuttaa ed. Zyskowiczille ja kokoomuslaisille, muillekin, siitä, milloin tehtiin nämä eläkeläisiä koskevat suuret ratkaisut. Ne tehtiin nimenomaan Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana. (Ed. Zyskowicz: Milloin tehtiin teidän vaalimainokset?) — Ne tehtiin silloin, kun oli niiden aika, (Naurua) ja niitä ei tarvita tänä päivänä.

Täällä on nyt sitten myöskin puhuttu puoluekurista. Se pitää paikkansa, että jos puoluekuria ei olisi, tässä eduskunnassa ei pystyttäisi tekemään mitään järkeviä päätöksiä, jos eivät ryhmät toimisi ryhminä. Kaikki meistä sen tietävät. Turha täällä hurskastella sillä, että tämä eduskunta pystyisi toimimaan, jos täällä jokainen äänestäisi vain yksilönä, niin kuin kokoomus monta kertaa tätä esittää. Kyllä täällä tarvitaan poliittisten menettelytapojen noudattamista aina silloin, kun ollaan oppositiossa tai hallituksessa.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Vihriälä, te olette nyt hallituksessa ja teidän on aika näyttää, minkälaista eläkepolitiikkaa keskusta tekee.

Ed. Hiltuselle tässä sanoisin, että kyllä teillä meni sekaisin tässä kokoomus ja kolmikanta, kun sanoitte, että nämä eläkepoliittiset ratkaisut olisivat aivan erilaisia, jos kokoomus ei olisi esittänyt näitä ratkaisuja, jotka täällä salissa on tehty. Kyllähän teidän pitäisi tietää, että nämä eläkepoliittiset ratkaisut on tehty kolmikannan keskustelujen ja sopimuksen perusteella ja sen jälkeen hallitus on tehnyt niistä päätökset, eli se, mitä te sanoitte täällä, ei missään nimessä pidä paikkaansa. Toivon, että korjaatte sanomanne.

Sitten täällä on kaksi asiaa mennyt sekaisin: kokoomuksen vastuullinen, tulevaisuuteen suuntautunut eläkepolitiikka, jossa me kannamme vastuuta siitä, että työeläkejärjestelmä kantaa, ja toisaalta keskustan vaalilupaukset, käsittämättömät lupaukset, eläkeläisille siitä, mitä te aiotte hallituksessa tehdä. Kyllä nämä kaksi asiaa ovat täällä menneet sekaisin. Arvoisat keskustan kansanedustajat, nyt on teidän aika näyttää, minkälaista eläkepolitiikkaa te teette. Me olemme ylpeitä siitä politiikasta, mitä me olemme tehneet. Ei kokoomuksella ole mitään piiloteltavaa siinä, minkälaista eläkepolitiikkaa me olemme tehneet. Näitä kahta asiaa ei todellakaan pidä sekoittaa.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Ed. Perholle haluan todeta: Tietenkin ilolla kuuntelin sen, että hän oli huolestunut palkansaajien toimeentulosta ja siitä, että palkansaajille tulee liikaa rasitteita. Se on erityisesti tietenkin pienipalkkaisilla ihmisillä todellinen ongelma. Mutta samalla tavalla ongelma on liian pienet eläkkeet. Siis tässähän on kysymys siitä, että eläkkeet jäävät jälkeen kustannustason ja palkkatason noususta entistä enempi (Ed. Zyskowicz: Ei kustannustason!) ja eläkkeellä on aiempaa vaikeampi tulla toimeen. Tässä on muistettava, että eläke nykyisin on korkeintaan 60 prosenttia. Useimmilla eläkeläisillä työeläke on alle 60 prosenttia reilusti. Elikkä puhutaan todella paljon pienemmistä tuloista, ja niistä te olette valmiit leikkaamaan, ed. Perho, paljon pienemmistä tuloista. Tämä on tietenkin kokoomuksen linja. Se on valmis leikkaamaan myöskin pienistä työeläkkeistä. Siitähän tässä on kysymys.

Ed. Vihriälälle haluan todeta, kun hän totesi, että jos ei puoluekuria olisi, ei syntyisi eduskunnassa lainkaan järkeviä päätöksiä: Nyt täytyy vaan kääntäen kysyä, onko eläkkeiden leikkaus ollut sitten järkevä päätös. Sehän puoluekurilla ajettiin täällä läpi. Minun mielestäni eläkkeiden leikkaus ei ollut järkevä päätös, elikkä myöskin puoluekurilla voidaan tehdä mielestäni vähemmän viisaita ja vähemmän järkeviä päätöksiä.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan istuntosalissa on vaarallista kiittää ketään; sillä on yleensä taipumus kääntyä itseä vastaan. Haluan sen kuitenkin tässä yhteydessä tehdä ja kiitokset haluan osoittaa ed. Perholle, joka käänsi, ainakin yritti kääntää, kokoomuksen ryhmänjohtajan ja lukuisien muiden edustajien tämän iltapäivän puheita sille tolalle, kuin niiden tulisi olla. Yhdenkään eläkeläisen asema ei tässä maassa parannu sillä, että täällä helppoheikkimäisesti irvaillaan, mässäillään sanan säilällä. (Ed. Zyskowicz: Paraneeko se keskustan vaaliohjelmilla?) Jos sillä saa itselleen henkilökohtaisen nautinnon, niin siitä vaan. Nautintoa voi lähteä hakemaan esimerkiksi kahvikupin voimalla tuolta eduskunnan kuppilasta.

Eläkeratkaisuissa tässä salissa harvalla puolueella — täältä on ed. Kankaanniemi kaksi löytänyt — on ihan puhtaan valkoinen paita. Toisekseen, nyt ollaan tekemässä ratkaisua, joka noudattaa Vanhasen hallituksen ohjelmaa, johon keskustan eduskuntaryhmä on sitoutunut, sitoutunut tavalla, jossa on kirjattu ylös, että me jatkamme sitä eläkeuudistusta, jonka eduskunnan enemmistö päätti helmikuussa 2003. (Ed. Zyskowicz: Miksi te ette muuta sitä? Tehän lupasitte muuttaa sitä!) Niitten keskustelujen pohjalta, jotka silloin on käyty, ja niitten ratkaisujen, niitten periaatelinjauksien pohjalta, jotka silloin on käyty, ollaan eteenpäin menossa.

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz, te vertaatte keskustan vaaliohjelmaan. Tässä onkin ollut viime kuukaudet näiltä osin aika rauhallista, mutta olette näköjään taas jostakin hämähäkinverkkojen, -seittien, alta sen vaaliohjelman löytänyt ja väitätte, että keskustan vaaliohjelmalla ja Vanhasen hallituksen hallitusohjelmalla ja eläkepolitiikan osalta tältä osin ei ole mitään tekemistä keskenään. Ed. Zyskowicz, te puhutte totuuden vastaisesti. (Ed. Zyskowicz: Mitä se tekeminen on, kertokaa!)

Sirkka-Liisa Anttila /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Minäkin yhdyn ed. Rehulan tavoin niihin kiitoksiin, joita ed. Rehula kohdensi ed. Perholle. On ihan totta, että ed. Perhon puheenvuoro yritti palauttaa tätä salikeskustelua vastuulliselle tasolle. Minusta vastuuseen kuuluu, hyvät kollegat, se, että myönnetään myöskin se, mitä itse on hallitusvastuussa ollen tehty. (Ed. Zyskowicz: Minähän nimenomaan myönsin!) Ed. Zyskowiczin puhujakorokkeelta käyttämässä ensimmäisessä puheenvuorossa ei ollut pienintäkään mainintaa siitä, mitä on tapahtunut silloin, kun kokoomus oli hallituksessa.

Minusta olisi paljon hedelmällisempää meidän käydä keskustelua siitä, millä me jatkossa pystymme toimimaan ja turvaamaan sen — ihan niin kuin tässä hallituksen esityksessä, jota nyt käsitellään — että entistä useampi suomalainen voisi olla pidempään työelämässä mukana, koska meillä ei yksinkertaisesti ole varaa eikä mahdollisuuksia siihen, että ihmiset jäävät eläkkeelle alle 60-vuotiaina. Tämä nyt käsittelyssä oleva esitys tähtää ihan samaan, jota muun muassa Euroopan komissiokin on korostanut omissa työllisyysohjelmissaan, että jäsenvaltioissa pitää toimia niin, että ihmisillä on mahdollisuus jatkaa työelämässä pidempään ja siihen saada myöskin erilaisia kannustimia. Eli kysymys on siitä, millä tavalla me jatkossa toimimme niin, että me saamme entistä useamman ihmisen työskentelemään pidempään kuin 59-vuotiaaksi.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä eläkepoliittisessa keskustelussa on kerrottu, mitä viime kaudella on tehty näitä uudistuksia ja mitä on edelliskaudella tehty, mutta on unohdettu tyystin myönteiset asiat. Ensinnäkin viime kaudella poistettiin tämä eläkeläisten korotettu sairausvakuutusmaksu, ja sillä on ollut merkitystä. Myös veroratkaisut ovat tuntuneet eläkeläisten kukkarossa myönteisesti. Tehtiin 12 euron tasokorotus kansaneläkkeisiin ja edelleenkin palautettiin pohjaosan kaksinkertainen leikkaus, eli ei todellakaan voi syyttää edellistä hallitusta siitä, etteikö eläkeläisten asemaa olisi parannettu. Suhteessa näihin toimenpiteisiin nyt istuvan hallituksen 7 euron tasokorotus vuonna 2006 on aika vaatimatonta luokkaa. Mutta kuten totesin tästä indeksiratkaisusta, se on pitkän tähtäimen ratkaisu, jolla pyritään siihen, että eläkejärjestelmän kestävyys säilyy siinäkin vaiheessa, kun työssä käyvät ikäluokat pienenevät.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Minun on nyt pakko toistaa se, mitä minä tässä tunti aikaisemmin puheenvuorossani sanoin. (Ed. Laakso: Me voimme lukea sen!) — Joka ei halua kuunnella, voi kävellä omaan huoneeseensa. (Ed. Pulliainen: Eikö saa kuppilaan mennä?)

Suurin osa tämän päivän eläkeläisistä on ollut rakentamassa tätä maata sodan jälkeen sille tasolle, josta me kansanedustajat täällä ja koko kansan suurin enemmistö saamme nyt tänä päivänä nauttia. Tästä on vain periaatteessa kysymys. Eläkeläiset ovat eläkkeensä ansainneet, niin kuin ed. Kuosmanen täällä lyhyessä puheenvuorossaan sanoi. Se on minun lähtökohtani tähän asiaan.

Arvoisa puhemies! Minä arvostan sitä ed. Ben Zyskowiczin peräänkuuluttamaa rehtiyttä, että jos ollaan jotain mieltä asiasta, toimitaan sen mukaisesti ja johdonmukaisesti ja jokainen hetki. (Ed. Laakso: Siis myös väärän asian puolesta?) Minun metsuri-isävainajani tuolla Lapissa neuvoi hiukan, jos ei meinannut tapahtua jokin asia, niin kuin hän toivoi. Hän sanoi: "Poika perhana, sen tehet, minkä luppaat." Se on, hyvät keskustalaiset, teille nyt tänä päivänä se neuvo. Minä olen ollut mukana kaksissa kansanedustajavaaleissa, minä olen kuunnellut kaksi kertaa Keski-Suomessa jokaisessa paneelissa, mitä keskustalaiset ovat eläkeläisille luvanneet. Te olette nimenomaan luvanneet korjata kaiken sen, minkä te näette ja eläkeläiset näkevät, että heitä kohtaan on tapahtunut epäoikeudenmukaisesti. Siitä tässä on nyt kysymys. Ed. Ben Zyskowicz johdonmukaisesti kertoo, mitä hän on ollut mieltä aikaisemmin ja mitä hän on mieltä nyt. Olkaa yhtä rehtejä, olkaa samalla linjalla tänä päivänä kuin olitte vaalien alla. Mennään keskisuomalaiseen paneeliin taas keskustelemaan yhdessä. Minä kysyn teiltä jo kohta julkisesti siellä, mitä te sanoitte tänä päivänä, kun käsiteltiin merimieslakia ja siihen liittyvää taitettua indeksiä. Mitä te seuraavan kerran siellä vastaatte ja muualla maakunnassa? Oletteko silloinkin hiljaa, ja millä perustelette tämän käyttäytymisenne nyt ja ennen vaaleja? Te tiedätte hyvin, että minä en ole ollut eduskunnassa aikaisemmin ja olen johdonmukainen ollut koko ajan kaksien vaalien alla ja tänä päivänä täällä eduskunnassa omille ajatuksilleni sen vanhan neuvon mukaan, jonka äsken teille kerroin, ja tulen olemaan myöskin jatkossa.

On pakko ihmetellä todella sitä suurta ristiriitaa puheiden ja tekojen välillä, ja se ei ole, keskustapuoluelaiset, vain siinä yhdessä asiassa, mitä te tänä päivänäkin olette tehneet. Te äänestitte luonnonsuojelulain lausumaa vastaan, joka oli isäntien ja emäntien omaisuuden turvaamiseksi tarkoitettu lausuma. Kun te olette hallituksessa, te äänestitte sitä vastaan. Ja kun muutettiin luonnonsuojelulakia, sieltä te halusitte poistaa, nimenomaan ed. Sirkka-Liisa Anttila esittää, että poistetaan isäntien ja emäntien omaisuutta turvaava lauseke 30 vuorokaudesta.

Arvoisa puhemies! Minä pysyn asiassa. Minä kerroin kaksi vertausta, jotka ovat samanlaisia kuin tämä kolmas. Ne vain kertovat keskustapuolueen poliittisesta käyttäytymisestä jotakin tänä päivänä ja menneinä vuosina.

On tiedostettava, että tässäkin talossa tehdään virheitä, haluan teille, hyvät ystävät, lopuksi sanoa. Minusta on aivan rehtiä se, että jos vuonna 2004 huomataan, että vuonna 1995, yhdeksän vuotta sitten, on tehty melkein koko eduskunnan kattavalla voimalla päätös, jota pitäisi korjata, niin on rehtiä puhetta sanoa, arvoisat edustajatoverit, että sitä muutetaan. Tässä on ensimmäinen vaihe, jolla te voitte kyntenne hallituksessa näyttää, ja keskustakin, että te toimitte niin kuin on puhuttu, eikä tämän tarvitse olla ainut mahdollinen tie, että eläkeläisten asema Suomessa paranee. On vain uskallettava nostaa koko järjestelmä pöydälle ja tunnustettava se tosiasia, että kun ihminen saa pienimmän mahdollisen eläkkeen, hänellä on valtavat sairauskulut, hänellä on kova asunnon vuokra ynnä muuta, niin hän ei elä sillä. Tästä tässä on kysymys.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa eläkkeistä on noussut laajemmin esiin keskustan vaalipetos. Miksi? Siksi, että eläkeläisille annetut katteettomat lupaukset ja niiden pettäminen tässä salissa ja hallituksessa on keskustan vaalipetoksen symboli ja edustaja Hyssälän kuuluisa vaalimainos on keskustan vaalipetoksen ikoni.

Kun keskustalaiset olivat pitkään täällä vaienneet, avasivat edustajat Vihriälä, Rehula ja Anttila sanaisen arkkunsa. Mitkä olivat puolustelut ja perustelut nyt tehtäville ratkaisuille, joissa — vielä korostan — on kyse siitä, että tämä taitettu indeksi, jonka keskusta siis lupasi poistaa, ulotetaan kaikkia eläkkeensaajia koskevaksi?

Ed. Vihriälän puolustus oli se, että perusratkaisuthan on tehty jo 90-luvulla. Ed. Vihriälä, ne ratkaisut on tehty 90-luvulla, mutta nämä vaalimainokset, ed. Vihriälä, nämä vaalimainokset on tehty vuoden 2003 eduskuntavaalien alla. Ne, jotka näiden vaalimainosten houkuttelemina keskustaa äänestivät, odottivat, ed. Vihriälä, että te toimisitte valitussa uudessa eduskunnassa eli tässä salissa näiden lupaustenne mukaisesti ettekä sanoisi, että vaalimainokset olivat vaalimainoksia, me jatkamme sitä politiikkaa, jota on tehty jo 90-luvulla. Miksi te teitte nämä vaalimainokset, miksi te annoitte eläkeläisille nämä lupaukset, miksi te petitte eläkeläisiä, jos ei teidän tarkoituksenne todellakaan ollut toimia omien lupaustenne mukaisesti?

Ed. Anttila sanoi, että ed. Zyskowicz ei ole valmis puolustamaan omia ratkaisujaan. Päinvastoin, olen valmis puolustamaan. Ne eläkeratkaisut, joihin täällä on viitattu, joita on tehty 90-luvulla, joita olen ollut mukana tekemässä, niitä olen valmis tänäkin päivänä puolustamaan ja tulen kohta alkavassa äänestyksessä äänestämään hallituksen esityksen mukaisesti. Mielestäni tehdyt ratkaisut ovat olleet tarpeellisia ja välttämättömiä. Ne ovat tähdänneet tulevaisuuteen, ne ovat tähdänneet kansakunnan tulevaisuuteen, muun muassa siihen, että liian korkeat työeläkemaksut eivät olisi haittaamassa työllisyyden myönteistä kehitystä. Olen näitä ratkaisuja tehnyt, olen niitä eläkeläisten edessä puolustanut ja olen ja puolueeni on ollut näistä tehdyistä ratkaisuista kantamassa vastuun ja maksamassa poliittista hintaa.

Sen sijaan, mitä te olette tehneet, ystävät keskustassa? Te olette menneet eläkeläisten eteen, te olette luvanneet pohjaosan palauttamista; se ei palaudu. Te olette luvanneet taitetun indeksin poistamista; se ei poistu. Te olette luvanneet suurta korotusta kansaneläkkeisiin; sellaista ei tule. Te olette antaneet eläkeläisille lupauksia, joita te nyt petätte, joita te ette toteuta, ja siitä te syytätte edellisiä hallituksia. Te syytätte edellisiä hallituksia siitä, että nyt vaalien alla annoitte hulvattomia lupauksia, joita nyt ja lähipäivinä tässä salissa olette pettämässä ja jatkamassa sitä politiikkaa, jota te vaalikampanjassanne ilmoititte vastustavanne.

Ed. Rehula, te sanotte täällä hurskaasti, että eläkeläisten asema ei sillä parane, että me täällä käymme tällaista keskustelua keskenämme. Ei sillä eläkeläisten asema parane, mutta ei parane eläkeläisten asema silläkään, ed. Rehula, että te ja teidän toverinne, puoluetoverinne, vaalien alla menette ja kalastatte valheellisilla lupauksilla eläkeläisten äänet ja sitten tulette tähän saliin ja tuohon hallitukseen ja petätte nämä eläkeläisille annetut lupaukset. Sillä paranee ehkä keskustan asema, ainakin parani viime vaaleissa. Oletteko nyt itseenne tyytyväisiä, kun näillä valheellisilla lupauksilla saitte eläkeläisiltä tukea ja saitte vaalivoiton, jotta voisitte sillä vaalivoitollanne pettää ne samat lupaukset, joilla te sen vaalivoiton hankitte. Se on keskustan politiikkaa.

Eläkeläisten asiasta, herra puhemies, on koko ajan kyse.

Ed. Rehulan perustelu nyt tehtäville ratkaisuille on myös se, että tältä osin Vanhasen hallitus vain jatkaa edellisten hallitusten politiikkaa. Näinhän se tekee, ed. Rehula. Ongelma on vain siinä, että te lupasitte eläkeläisille, että te ette jatka Lipposen eläkepolitiikkaa. Te lupasitte eläkeläisille, että te päinvastoin lopetatte Lipposen eläkeläisiä sortavan politiikan. Te lupasitte eläkeläisille, että te otatte aivan uuden linjan eläkepolitiikassa, että eläkeläisille koittaa valoisampi vaihtoehto ja turvallinen muutos. Ja nyt te tulette tänne saliin ja sanotte, että eihän tässä sen kummemmasta ole kyse, me vain jatkamme Vanhasen hallituksessa Lipposen hallituksen politiikkaa. Totta kai minä sen tiedän, että te jatkatte. Totta kai minä tiedän, että tämä esitys, jota, puhemies, nyt käsittelemme, on jatkoa sille, mitä aikaisemmin on tehty. Mutta kun te nimenomaan eläkeläisille lupasitte, että te ette jatka tätä väärää eläkepolitiikkaa, kun te eläkeläisille lupasitte, että te muutatte tätä politiikkaa ja tulee suunnanmuutos. Missä se suunnanmuutos nyt on, ed. Rehula?

Sanoitte myös, että on väärin, kun väitän, että keskustan vaaliohjelmalla ja Vanhasen hallituksen eläkepolitiikalla ei olisi keskenään mitään tekemistä. Ed. Rehula, on väärin väittää, että olisi väärin, kun näin väitän. Se väitteeni on nimittäin oikea. Sillä, mitä te eläkeläisille lupasitte — pohjaosa palautetaan, taitettu indeksi lopetetaan ja eläkeläisille peruseläkkeisiin tulee suuri korotus — sillä ei todellakaan ole mitään tekemistä Vanhasen hallituksen eläkeläisiä koskevan ohjelman kanssa, koska tuon ohjelman mukaan pohjaosaa ei palauteta, tuon ohjelman mukaan taitettua indeksiä ei poisteta, vaan päinvastoin, niin kuin te nyt juuri olette päättämässä, se ulotetaan kaikkiin eläkeläisiin, ja tuon ohjelman mukaan eläkeläisille ei todellakaan tule tuntuvaa tasokorotusta. Eläkeläiset saavat 7 euroa vuonna 2006. Että kehtaatte tehdä niin pienen korotuksen sen jälkeen, kun 300 euroa on ed. Hyssäläkin vaalimainoksessaan luvannut!

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi palaan Taavi Laitilan, pitäjäneuvoksen ja 50 vuotta maalaisliiton ja keskustan kenttätyötä Haapavedellä tehneen keskustaveteraanin, kirjoitukseen. Hän kirjoitti Suomenmaassa 26. helmikuuta seuraavaa: "Keskustapuolueen vaaliohjelmassa oli paljon hyviä asioita, muun muassa kuntien asiat, maatalous, lapsiperheet, ruuan arvonlisävero, pieneläkeläiset, työttömät. Keskusta voitti vaalit, vaikkakin niukasti." Sen jälkeen hän jatkaa vähän myöhemmin: "Työllisyyden parantumisesta ei ole merkkiäkään. Paljon puhuttuihin lapsilisiin tuli 10 euron korotus yhdelle lapselle perheessä. Miten on käynyt ruuan arvonlisäverolle tai pienille eläkkeille? Ei ole kuulunut kuin huminaa. Hallituksen taholta nämä asiat eivät nousseet mitenkään esille edes viimeisimmässä kehyskeskustelussa." Hän lopettaa näin: "Arvoisat kansanedustajat! Seuraavissa vaaleissa tehdessänne ehdokkaana vaalityötä kertokaa rehellisesti ja avoimesti vähäosaisille kansalaisille mahdollisuutenne, että tuskin tulette saamaan mitään eläkkeen korotuksia aikaan. Rehellisyys ennen kaikkea on parempi kuin turhat lupaukset, ja silloin meidän äänestäjienkin olisi helpompi vetää oikeat johtopäätökset."

Herra puhemies! Kuten edellisessä puheenvuorossani sanoin, tämän keskustaveteraanin Taavi Laitilan kirjoitukseen ei tältä osin ole mitään lisättävää.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz, jos jaksaisitte kuunnella muutaman kommentin äskeisen puheenvuoronne johdosta. Tehän päädyitte siihen tulokseen, että te haluatte edistää työllisyyttä ettekä halua olla tämän vastalauseen mukaisen ratkaisun takana. Tämähän oli se sanoma. Jos ajatellaan sitä, että jos toteutettaisiin tämän vastalauseen mukainen menettely, joka merkitsisi sitä, että näitten eläkeläisten käteenjäävä tulo jonkin verran kohentuisi jatkossa, niin mitä, ed. Zyskowicz, ajattelette, voitaisiinko kuvitella, että se rahamäärä, joka näin yhteiskuntaan tulee liikkeelle, voisi mennä kokonaisuudessaan kulutukseen, siis välittömästi siihen kulutukseen, jonka varassa niin sanottu taloudellinen kasvu tällä hetkellä on? Näinhän siinä käy. Siis jokainen euro ja sentti, joka sinne menee lisää, menee välittömästi pyörittämään yhteiskunnan rattaita.

Ed. Zyskowicz, neuvottelujenne keskellä kuunteletteko vielä tämän? (Ed. Zyskowicz: Kuunnellaan!) Elikkä siis toisin sanoen, kun te pyritte sijoittamaan työllisyyden hyväksi, niin itse asiassa teille tarjoutuisi tässä juuri nyt malli, joka toimisi idioottivarmasti sen työllisyyden hyväksi. Käyn tätä keskustelua teidän ehdoillanne, koska te tätä tivolia täällä nyt parhaillaan pyöritätte. Olen teidän kanssanne aivan samaa mieltä siitä, mitä kommentoitte ed. Rehulalle, että on todellakin niin, että vaalien aluksien puheilla ja kirjoituksilla ja hallitusohjelmilla, jos päästään hallitusvastuuseen, täytyy olla kiinteä yhteys. Muutoinhan tässä hommassa ei ole minkäänlaista järkeä. Tässä rehellisyysosassa olen teidän kanssanne samaa mieltä, mutta olen myöskin päässyt siihen käsitykseen, että kokoomuksen tarjonta eläkeläisille on se, että eläkkeitäkin maksellaan, jos jaksellaan. Ja sekin on sanoma, joka on mielenkiintoinen sanoma. (Ed. Zyskowicz: Kukaan ei ole ryhmässämme asiasta samaa mieltä!)

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Tietysti on aivan totta, että pitää antaa mahdollisuus siihen, että ne ihmiset ovat pidempään työssä, joitten kunto sen edellyttää. Mutta tästä viimeisestä keskustelusta, missä tähän taitettuun indeksiin on menty, kyllä toteaisin sen, että kun viime vaalien alla Vaasan vaalipiirissä noin 20 paneelissa itse varmasti olin, niin, arvoisat keskustan edustajat Vaasan vaalipiiristä, en voi sanoa väärin taikka varmasti voitte yhtyä siihen, että joka ainut kerta niin Tiistejoella kuin Alajärvellä tai Lappajärvellä aina ensimmäisenä oli ruuan arvonlisävero, seuraavana pohjaosa ja sen jälkeen taitettu indeksi. Näin on varmasti ollut.

Sitten eräs asia, minkä ed. Pulliainen otti esille, jonka monessa ryhmäpuheenvuorossa olen tuonut esiin. Minä tiedän, että on niin pienituloisia eläkeläisiä, että raha ei riitä kunnolla, ed. Kerola, edes ruokaan, vaikka te äsken huutelitte välihuudossa toisin. Eli jos tämä indeksi olisi oikeudenmukaisempi näitten ihmisten kohdalla, niin se raha käytettäisiin kuitenkin kulutukseen, ja jos se kohdistuisi kotimaisten hyödykkeitten ostamiseen, se lisäisi työllisyyttä kotimaassa. Tämä on minun vakaa käsitykseni.

Mari Kiviniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluaisin korjata ed. Zyskowiczin puheenvuorosta yhden olennaisen virheen. Tuo vihreä kirjanen, jota hän kädessään heilutteli, ei ole vuonna 2003 tehty keskustan vaalimainos, vaan se on vuonna 2002 keskustan puoluekokouksessa hyväksytty kannanotto. (Kokoomuksen ryhmästä: Vielä pahenee!) Mutta sinänsä on sympaattista, että ed. Zyskowicz jaksaa lukea keskustan puoluekokouksen päätöksiä. Minun täytyy tunnustaa, että en ole kyllä kokoomuksen puoluekokouksen uusimpia päätöksiä jaksanut Internetistä katsoa, mutta keskustan puoluekokous on suurempi kokous kuin muitten puolueitten kokoukset yhteensä. Sinänsä on hyvä, että ed. Zyskowiczkin jaksaa niihin tukeutua. Jos lähdetään sitten puhumaan keskustan varsinaisesta vaalikannanotosta, yksityiskohtaisesta esityksestä hallitusohjelmaa varten, se tehtiin ja hyväksyttiin helmikuussa 2003 ja on kyllä melko lailla yksi yhteen sen suhteen, mitä hallitusohjelma sitten on.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Päätin jo osaltani tältä päivältä lopettaa tämän keskustelun, mutta kun ed. Kiviniemi otti esille tämän uuden kysymyksen tästä vaaliohjelmasta, siihen on pakko vastata.

Ensinnäkin, ed. Kiviniemi, tiedän, että osana keskustan vaalipetosta oli myös se, että teillä oli useampi vaaliohjelma: yksi, jota kentällä tarjottiin keskustan vaaliohjelmana äänestäjille, eli tämä ja toinen helmikuussa 2003 hyväksytty ohjelma, jota sitten kabineteissa ja täällä vastuullisilla foorumeilla tarjottiin talousasiantuntijoille ja muille ja sanottiin, että katsokaa, keskustalla on näin maltillinen ja rakentava vaaliohjelma.

Mutta kysymys siitä, onko tämä teidän vaaliohjelmanne: Lainaan, mitä tiedotuspäällikkö Markku Rajala lähettäessään medialle 16. päivänä tammikuuta 2003 meilin sanoi. Hän lähetti näin: "Ohessa liitteenä" — tämä oli siis liitteenä — "keskustan eduskuntavaaliohjelma." Teksti kuuluu näin: "Keskusta päätti vaaliohjelmastaan ja tavoitteistaan kaudelle 2003—2007 Hämeenlinnan puoluekokouksessa kesäkuussa 2002. Se on mielestämme varsin seikkaperäinen tavoitteiden ja keinojen osalta. Vastuulliset mediat ottanevat huomioon, että kun verrataan eri puolueiden vaaliohjelmia," — "vaaliohjelmia" kursivoitu — "keskustan osalta oikea vertailukohta nyt ja vaaleihin asti on ohessa liitteenä oleva Hämeenlinnan kokouksen hyväksymä paperi. Toivon, että tältä osin keskusta saa itse määritellä, mikä sen vaaliohjelma on. Markku Rajala, tiedotuspäällikkö, Suomen Keskusta." (Hälinää — Puhemies koputtaa)

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Kun nyt olen aika pitkään seurannut tätä keskustelua, joka tähän merimieseläkelain uudistukseen liittyy, on pakko todeta, että kovin vähän tähän itse substanssikysymykseen on kiinnitetty huomiota. Sen sijaan täällä on käyty tätä keskustelua, joka on oikeastaan aika tavalla sivuasia. Kun ajattelen nyt niitä, jotka saattavat kuunnella tätä keskustelua, esimerkiksi niitä henkilöitä, jotka tämän merimieseläkelain soveltamisen piiriin tulevat, tuleeko heille minkäänlainen käsitys siitä, miten Suomen eduskunta tästä lain sisällöstä ajattelee? Sen takia olisin toivonut, että olisi nyt esimerkiksi lähestytty tätä eläkeuudistusta siltä perustalta, miten voidaan eläköitymisikää siirtää tämän lain perusteella, millä tavoin nämä tavoitteet palvelevat tätä jne. Tätä keskustelua tässä on hyvin vähän sivuttu, ja sitä pahoittelen. Olen kiitollinen, että valiokunta ei syyllistynyt tämän tyyppiseen keskusteluun.