Täysistunnon pöytäkirja 71/2007 vp

PTK 71/2007 vp

71. TORSTAINA 25. LOKAKUUTA 2007 kello 16

Tarkistettu versio 2.0

8) Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain 15 luvun 1 §:n muuttamisesta

 

Juha  Rehula  /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on työttömyysturvalain 15 luvun 1 §:n muuttaminen niin sanotusta sovitellun työttömyysetuuden enimmäismaksuajan täyttymisen jatkoajasta. Tämä on lainsäädäntöä, joka on säädetty vuonna 2000, ja nyt tämä on muistinvaraisesti kolmas kerta, kun tälle lainsäädännölle ollaan antamassa jatkoaikaa.

Valiokunta toteaa tästä lainsäädännöstä, on todennut aikaisemminkin ja toteaa tälläkin kertaa, että sovitellun työttömyyspäivärahaetuuden uudistamistarpeet tulisi arvioida mahdollisimman pikaisesti ja että asiasta tulisi säätää pysyvällä lainsäädännöllä. Kyse on 4 500 suomalaisen toimeentulon turvaamisesta tilanteessa, jossa työttömyys on kyseistä henkilöä kohdannut. Valiokunta omalta osaltaan tällä pikaisella valmistelutarpeella viestittää sosiaaliturvakomitealle, että tässä on yksi niistä asioista, joista pitää päätösehdotuksia tulla mahdollisimman pikaisesti.

Valiokunnan enemmistö esittää, että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana. Tähän valiokunnan mietintöön on jätetty vastalause, jonka vastalauseen allekirjoittajat esitellevät täällä täysistunnossa.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Niinpä esitellevätkin, eli esittelen sen vastalauseen perustelut nyt.

Sen verran korjaan valiokunnan puheenjohtajaa, että taitaa olla neljäs kerta. Nimittäin vuonna 2003 valiokunta lausui tästä muun ohella: "Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että nyt hyväksyttävän määräajan jatkamisen jälkeen enimmäisaika pyrittäisiin ensisijaisesti kokonaan poistamaan." Valiokunta jatkaa: "Tällaista ratkaisua puoltaa muun muassa se, että työttömyysetuuden suuruuden uudelleen määrittely 8 kuukauden välein turvaa hyvin sen, ettei etuuden taso muodosta kynnystä kokoaikatyöhön hakeutumiselle. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäiskesto voi päinvastoin nostaa kynnystä hakeutua osa-aikaisiin töihin tai kannustaa jäämään kokonaan työttömyysturvan varaan. Osa-aikatyön vastaanottamista ja osa-aikaisessa työssä pysymistä tulee kuitenkin tukea tilanteessa, jossa kokoaikatyötä ei ole tarjolla. Enimmäismaksuajan merkityksellisyyden väheneminen näkyy myös siinä, että enimmäisaikaa toistuvasti määräaikaisesti jatketaan."

2004 valiokunta on lausunut: "Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on asettamassa kolmikantaisen työryhmän, jonka tehtävänä on löytää vuoden 2005 aikana pysyvä ratkaisu sovitellun työttömyysetuuden maksuaikaan. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että nyt hyväksyttävän määräaikaisen järjestelyn jälkeen enimmäisaika pyrittäisiin ensisijaisesti kokonaan poistamaan."

Sitten 2005 vielä valiokunta on lausunut: "Hyväksyessään aiempia määräaikaisia pidennyksiä maksatuksen enimmäiskestoon sosiaali- ja terveysvaliokunta on pitänyt tarkoituksenmukaisena, että enimmäisaika pyrittäisiin ensisijaisesti kokonaan poistamaan - -."

Arvoisa puhemies! Nämä mietinnöt, joissa näin on lausuttu, on täällä täysistunnossa hyväksytty. Siitä voi kait tulkita, että eduskunnan tahto on laajasti ollut se, että enimmäiskesto pitäisi äsken valiokunnan mietinnöstä lainatuin syin poistaa. Ilmeisesti ainut, joka sitä on oikeasti vastustanut, on ollut Elinkeinoelämän keskusliitto, tai mikä se nyt kulloinkin entisinä aikoina, näiden mietintöjen hyväksymisen aikaan, on ollutkaan. Joka tapauksessa siis työnantaja ei ole tähän suostunut, vaikka eduskunta olisi niin tahtonut, ja tässä sitä edelleen ollaan. Sinänsä on varmaan ehkä perusteltuakin, että tämä sosiaaliturvan uudistamiskomitea tätäkin käsittelee, koska joka tapauksessa, vaikka se lausuma, jota tulen esittämään toisessa käsittelyssä, hyväksyttäisiin, uusi lakiesitys ei kuitenkaan nyt ihan heti varmaan tähän hätään tule, joten voihan se komiteakin tästä jotain lausua. Kun nyt tulkitsen valiokunnan puheenjohtajan äsken lausumaa, niin toivon, että yhteisesti saattaisimme todeta, että sieltä komiteasta todella tulee tämän lausuman, jossa siis esitetään tämän enimmäiskeston poistamista, mukainen kanta hallitukselle ja hallitus mahdollisimman pikaisesti antaa tällaisen esityksen eduskunnalle.

Arvoisa puhemies! Tätä hartaasti odottelemaan jääden totean, että tulen lakiesityksen toisessa käsittelyssä esittämään tällaisen lausuman liitettäväksi eduskunnan kantana tähän yhteyteen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Aikanaan vuonna 1994 senaikainen hallitus ulotti kaikki lyhytaikaiset työsuhteet, alle kuukauden työsuhteet, tähän sovitellun päivärahan piiriin. Sehän lisäsi paljon byrokratiaa ja hidasti työttömyyskorvausten käsittelyä. Se toi nimittäin ammattiliitoissa, työttömyyskassoissa ja Kelassa työpaikkoja kyllä lisää, mutta pitää kysyä, ovatko ne järkeviä työpaikkoja sinällään. Kun paperia pyöritetään ja käydään laskemaan takautuvasti, mitä kolmenkymmenen päivän sisään tai kuukauden sisään on tehty, tienattu euro vai kaksi, ja sitten se sovitellaan koko kuukaudelle pienentämään työttömyysturvaa, niin eihän siinä ole mitään järkeä.

Siitä lähtien — työelämävaliokunnassa olen ollut vuodesta 1995 lähtien — olen aina kysynyt siellä, eikö tätä voitaisi nyt lähteä korjaamaan, siis pakitetaan se asia. Minusta järkevintä tässä olisi tehdä semmoinen juttu, jotta päästäisiin siihen tilanteeseen, mikä on ollut ennen vuoden 94 elokuuta, eli puolessavälissä vuotta tämä muuttui. Kun ihminen on työtön, hän saa tietysti siltä päivältä työttömyyskorvausta, ja kun on työssä, saa palkkaa, mikä on hyvin selkeä systeemi, eikä tarvitsisi tämmöistä veivausta ja tämmöistä ylimääräistä puljausta tehdä, mikä tässä on olemassa. Mutta nyt kun tämä on olemassa, niin tulen äänestämään tietysti tämän lausuman mukaan sillä tavalla, jotta tämä enimmäiskesto poistetaan, mutta kun tämä komitea nyt siellä työskentelee, niin toivoisi, että sieltä löytyy nyt semmoinen järki, jotta palataan siihen vanhaan systeemiin ja saadaan tätä ylimääräistä byrokratiaa pois ja ihmiset kokevat ikään kuin saavansa palkkaa, kun ovat töissä, eikä olisi tämmöistä veivausta, jotta lasketaan, montako euroa hän tienasi kuukaudessa vai ei.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä ensimmäisessä käsittelyssä oleva hallituksen esityshän ei sinällään muuta nykytilannetta, vaan jatketaan joulukuun loppuun vuoteen 2009 saakka nykyistä.

Arvoisa puhemies! Minua itseäni hämmästyttää hieman se, kun kuuntelin ed. Erkki Virtasen puheenvuoroa ja kun luki mietinnön, että loogisena itse olisin pitänyt sitä, että eduskunta olisi todella sillä tavoin ilmaissut todellisen tahdon, kantansa siitä, mitä se on aikaisemmin lausunut, ja painottaen tuonut sen esiin. Kyllä kieltämättä mietinnössä puhutaan tarpeellisuudesta jne., mutta ainakin itse olen tottunut siihen, että silloin kun halutaan jotakin asiaa korostaa ja tässä erityisesti sitä, että eduskunta on yhä edelleen samalla mielellä, niin itse olisi nähnyt sen niinpäin, että olisi järkevää korostaa sitä esimerkiksi lausumalla. Näin itse olen tulkinnut näitä eduskunnan kannanottoja silloin, kun lausumia tuodaan esille.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Vasemmiston edustajat ovat esittäneet vastalauseessaan ponnen, jonka mukaan hallituksen pitäisi valmistella työttömyysturvalain muutos, jolla laista poistetaan sovitellulle työttömyyspäivärahalle asetettu enimmäiskestoaika. Ei tietenkään nyt sovitellun työttömyyspäivärahan tarkoituksena ole se, että siitä tulee pysyvä toimeentulotuki. Työttömyyspäivärahan perusteena on se, että henkilö työllistyy kokopäivätoimisesti. Meillä on työvoimahallinnossa pitkään ollut se käytäntö, että työtön voi olla päivärahalla puolitoista vuotta.

Arvoisa puhemies! Käytäntöä pitää muuttaa varhaisen puuttumisen suuntaan. Se merkitsee, että työtön tai osa-aikatyötön on aktivoitava työllisyystoimenpitein, joita voisivat olla koulutus, oppisopimus, työharjoittelu, palkkatuettu kokoaikainen työsuhde tai kuntouttaminen. Aktivoinnin pitää tapahtua välittömästi henkilön ilmoittautuessa työhakijaksi työvoimatoimistoon. Erityisiin aktivointitoimiin pitää ryhtyä kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Samanlaisten aktivointitoimien pitäisi koskea myös soviteltua päivärahaa saavia henkilöitä. Työhallinnon pitää aktivoida osa-aikaiset ikääntyneet työntekijät kokopäivätöihin. Soviteltu päiväraha ilman enimmäiskestoaikaa olisi työhallinnon viesti siitä, ettei tarvitse työllistyä kokoaikaisesti.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Laxell on kyllä nyt hieman väärässä. Kysymys ei ole siitä viestistä. Kysymys on siitä, että kun osalle ihmisistä on osa-aikatyötä mutta ei kokoaikatyötä, niin silloin on tietenkin kohtuullista, kun siitä osa-aikatyöstä se palkka on niin pieni, että siihen saa tukea, joka estää sen, ettei tarvitse mennä toimeentulotukea hakemaan. Tämähän on se peruslähtökohta. Toki me varmasti kaikki olemme ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnat aiemmin ovat tämän lähtökohdan ottaneet perusasiaksi. Ongelma on vain siinä, että kaikkia ei ole pystytty työllistämään kokoaikaisesti. Jos näin olisi, niin eihän tätä koko tukea tarvittaisikaan.

Ed. Vistbacka ihmetteli jotakin, josta en oikein ymmärtänyt, mitä hän ihmetteli. Siis itse asiassa asia on niin, että paras esitys tähän olisi ollut tehdä rinnakkaislakiesitys, jolla kyseinen pykälä, joka siis tässä ei ole auki, tämä enimmäiskesto, olisi voitu poistaa, kuten pari kertaa aiemmin viime kaudella teinkin. Nyt vaan oli niin, että sellaista lakialoitetta ei sattunut olemaan täällä voimassa, joten puhtaasti tämmöisistä lainsäädäntöteknisistä syistä piti tyytyä lausumaan, ja olisihan sekin nyt jotakin.

Sitä, miksi aiemmat valiokunnat eivät ole suostuneet kirjoittamaan tätä tahtoa lausuman muotoon, pitää tietysti kysyä silloisten hallituspuolueitten edustajilta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Laxell tuossa totesi, jotta pitäisi järjestää kokopäivätyötä. Minä olen samaa mieltä. Nyt kun hallituspuolueiden taholta tulee tuommoisia kannanottoja, se on just oikein. Näin pitäisi olla, mutta kun se vaan pitäisi olla. Se ei ole niin kuin realismia.

Tiedän, että monissa paikoin, tuolla isoissa myymälöissä esimerkiksi, lähes kaikki työpaikat ovat osa-aikaisia, elikkä siellä ei työnantajan toimesta halutakaan järjestää kokopäiväistä työtä. Nyt jos tekisi niin, jotta tämä enimmäiskesto katkaistaankin, sanotaan, että okei, nyt sinä olet syönyt kaikki päivärahasi pois, sehän tarkoittaa sitä, että se ihminen joutuu elämään sitten sillä osa-aikatyön palkalla. Jos se on neljä tuntia, niin hän joutuisi elämään sitten sillä. Ja se on vielä usein semmoinen palkka, että kun hän menee soskun luukulle sitten kysymään, että hei, tämä ei riitä minun elämiseeni, niin hänelle sanotaan, jotta tämä just yltää niiden normien yli, vähän riippuu, missä asuu ja mitä muita kustannuksia, mutta se useimmiten riittää siihen. Sitten hän joutuisi olemaan sen paluuehdon sillä osa-aikatyön palkalla ennen kuin saisi uudelleen tämän päivärahan. Eihän se voi näin olla. Elikkä tässä se ihminen ajettaisiin nyt loukkuun, semmoiseen viimeisen päälle köyhyysloukkuun, hän ei saisi toimeentulotukea tai joissakin tapauksissa voisi saada vähän, mutta kysehän on siitä ajasta, kunnes saa uudelleen sitten työttömyysturvan.

Minusta tämä esitys, mikä on tässä, on hyvä, koska sitä aikaisempaa, mitä sanoin, sitä koko juttua ei olla valmiit vielä muuttamaan, ja silloin pitäisi saada tämä, niin kuin tässä nyt hallitus esittääkin.

Raimo Vistbacka /ps:

Herra puhemies! Ed. Erkki Virtaselle toteaisin sen, että tarkoitukseni oli ainakin viestittää sitä, että eduskunta viestittäisi edelleen saman kannan, mikä aikaisemmin on ollut, ja perinteisesti se on lausumalla esitetty, mikäli ymmärsin oikein puheenvuoronne siitä, että eduskunta on aikaisemmin kahtena vuonna todennut nimenomaan sen, että tämä sovitellun työttömyysedun enimmäismääräaika poistettaisiin kokonaan. Ja sen johdosta vaan hämmästelin sitä, että valiokunta ei ole siihen lähtenyt.

Mutta, arvoisa puhemies, tähän, mitä ed. Laxell otti esiin: Eräs ongelma minun mielestäni tällä hetkellä kokonaisuudessaan on se, että monta kertaa, kun henkilö on sairauslomalla taikka ei pääse työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta ei pysty menemään töihin, tällainen sairas ihminen ohjataan vaan työvoimatoimistoon, ja se on kyllä minun mielestäni aika väärä tilanne. Siinä pitää olla joitakin toimeentulomahdollisuuksia ihmisellä. Jos pääsee sitten pätkätöihin taikka muuta, niin se tietysti edesauttaa, mutta pitää se toimeentulo jollakin tavoin ihmiselle turvata, ettei nyt toimeentuloluukulla tarvitsisi kokonaan olla. Järjestelmässä on paljon korjaamisen varaa tällä hetkellä.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Meidän työelämämme ja sitä kautta sosiaaliturvajärjestelmämme, ansiosidonnainen sosiaaliturvajärjestelmä, perustuu keskeisiltä osiltaan sille, että joko ollaan töissä tai ei olla, ja me olemme kulkemassa kohti aikaa, jolloin jokaisen työpanos on tärkeä. Vaikka se olisi tuntimääräisesti, päivämääräisesti, viikkomääräisesti, vuositasolla vähäinen, kaikki tarvitaan. Tämä on sen tyyppistä lainsäädäntöä, jota nyt ollaan edelleen jatkamassa vain määräaikaisena mutta jota minun mielestäni noin laajemminkin tarvitaan. On totta, että myös henkilökohtaisesti odotukset sosiaaliturvakomitealta ovat isot ja sinne on kasattu paljon paineita, mutta voisin ajatella niin, että tämän tyyppisen lainsäädännön, jos minkä, eteenpäinvieminen ja kokonaisuuden katsominen sellaisessa tilanteessa, missä koko sosiaaliturvajärjestelmää, vähimmäisturvaa ja ansiosidonnaista turvaa tarkastellaan, olisi tärkeää ja tämän kaltaiset asiat olisivat siellä mukana. Näin voisin kuvitella.

Katson, että tämmöisen sovitellun työttömyysetuuden käyttö on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista, niin kuin tämän talon, eduskunnan, terminologia kuuluu. Toisekseen: Olen itse ollut mukana vuosien varrella toteamassa, esittämässä, että tästä tulisi pysyvää lainsäädäntöä. No, me tiedämme, millä tavalla tämän tyyppinen lainsäädäntö valmistellaan, ja meillä on pohjaehdotus, jossa tätä ei vielä pysyväksi tässä vaiheessa esitetä.

Sitten ed. Vistbackalle haluan sanoa, että valiokunnat ovat erilaisia, siellä on erilaisia valiokuntien jäseniä ja meitä sosiaalivaliokunnan jäseniä usein syytetään siitä, että meillä on kaikki asiat yhtä tärkeitä, olivat ne pieniä tai isoja. Olen ajatellut itse niin, että tämä on sen tyyppinen asia, että tämä on iso ja tärkeä, mutta tämän pystyy hoitamaan muutenkin kuin lausumien kautta, (Puhemies: 2 minuuttia!) ja jatkossakin puheenjohtajana pyrin viitoittamaan valiokunnan käsittelyä niin, että lausumat käytetään silloin, kun ne ovat todella tarpeeseen.

Erkki   Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Korostan vielä ed. Vistbackalle, että aiemmat valiokunnat eivät ole kirjoittaneet tästä lausumia. Ne olivat valiokunnan mietintötekstejä. Sinänsä painavaa tekstiä, mutta hieman kevyempää kuin ne lausumat, ja siksi tässä nyt lausumaa esitetään.

Sinänsä allekirjoitan sen, mitä ed. Rehula tuossa edellä sanoi. Olennaisempaa kuin se, kirjoitetaanko mietintöteksti tai lausuma, on se, että asia saadaan korjattua. Jos, ja toivottavasti kun, valiokunnan nyt ei-lausumaksikin kirjoitettu kanta, jos se nyt ei eduskunnan tahtona se lausuma sinne sitten tule, vaikuttaa Sata-komiteaan ja sen jälkeen hallitukseen niin, että tämä ihan selkeä ongelma poistuu, olen erittäin tyytyväinen valiokuntaan ja saatanpa olla tyytyväinen jopa hallitukseenkin, mutta sitä pitää ensin odottaa.

Vielä ed. Laxellille: Tässä enimmäiskestossa on itse asiassa sellainen ongelma, että se rohkaisee jäämään työttömäksi. Ihminen, jolle olisi tarjolla osa-aikaista työtä, josta hän itse näkee, että se raha ei riitä elämiseen, ja hän kenties näkee, että se on kuitenkin juuri sen yli, kuten ed. Lahtela kertoi, yli sen toimeentulotukinormin, niin hän osaa laskea, että hänelle on edullisempaa pysyä työttömänä. Ja sen sijaan tilanteessa, jossa ei tule sitä uhkaa, että sitten 36 kuukauden kuluttua se katkeaa, voi huomattavasti rauhallisemmin mielin ottaa vastaan sen osa-aikaisenkin työn, jota tarjotaan, jos voi uskoa (Puhemies: 2 minuuttia!) ja tietää, että siihen saatava oheistuki takaa elämisen jonkinlaisen tason.

Yleiskeskustelu päättyi.