Täysistunnon pöytäkirja 71/2007 vp

PTK 71/2007 vp

71. TORSTAINA 25. LOKAKUUTA 2007 kello 16

Tarkistettu versio 2.0

10) Hallituksen esitys kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää ja nyttemmin valiokunta mietintönsä kautta, että kansaneläkelakia ja 21:tä muuta lakia muutettaisiin. Samoin esityksessä ehdotetaan, että kun kansaneläkkeeseen tehdään hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti 20 euron suuruinen tasokorotus, niin sillä on vaikutusta myös kuuteen muuhun eläkkeeseen, eläke-etuuteen. Samoin kansaneläkkeen tasokorotuksen seurauksena sotilasavustuksen perusavustuksen määrä nousee 20 eurolla ja ylimääräisen rintamalisän enimmäismäärä 9 eurolla kuukaudessa.

Valiokunta toteaa, että tämä hallituksen esitys on myönteinen, ja kun ottaa huomioon muut 1.1.2008 voimaan tulevat kansaneläkkeisiin liittyvät muutokset, kuntien kalleuskykyluokitus muuttuu ja lisäksi tulee indeksikorotus, joka tulee olemaan vuodenvaihteessa 2,5 prosentin suuruinen, niin niissä kunnissa, joissa on kolme neljäsosaa kansaneläkettä saavista henkilöistä ja joissa tuo kalleuskykyluokitus muuttuu, se tarkoittaa yhteensä 54 euron 93 sentin korotusta, muutosta, kansaneläkkeen määrään.

Valiokunta toteaa, että täyden kansaneläkkeen saajien määrä on jatkuvasti vähentynyt. Heitä on vajaa 100 000. Tyypillisimmät kansaneläkkeen saajat tänään, vuonna 2007, ovat naisissa 65-vuotiaita, naimisissa olevia, toisessa kuntaryhmässä asuvia eli juuri heitä, joille tuo yli 50 euron korotus tulee. Miehissä tyypillinen kansaneläkkeen saaja on 35—45-vuotias, naimaton, toisessa kuntaryhmässä asuva ja mielenterveydellisten syiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä oleva. Tämä on merkittävä asia, kun mietitään sitä, mikä on koko kansaneläkejärjestelmän tulevaisuus ja tarve. 35—45-vuotias mies on se tyypillisin mieshenkilö, joka kansaneläkettä saa.

Etuuksien korotukset ovat erittäin tärkeitä köyhyyden ehkäisemisen ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Kaikkien köyhyystutkimusten mukaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ovat monilapsisia perheitä, yksinhuoltajatalouksia sekä pelkän kansaneläkkeen varassa eläviä henkilöitä, ja valiokunta toteaa, että tämänkin tasokorotuksen jälkeen tämä vähimmäisturva on jäämässä melko matalaksi.

Tässä esityksessä on toinen periaatteellisesti merkittävä asia. Hallitus esittää ja nyttemmin valiokunta eduskunnan hyväksyttäväksi, että kansaneläkkeen, leskeneläkkeen täydennysmäärän, maahanmuuttajan erityistuen ja pitkäaikaistyöttömien eläketuen kansaneläkeosuuden alentamisesta laitoshoidossa luovutaan. Uudistuksen johdosta pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien kansaneläke nousee samalle tasolle, mitä se avohuollon asiakkaille on jo tänä päivänä. Tämä on yksi osa sitä muutostyötä, joka pohjautuu hallitusohjelmaan ja jolla on tarkoitus madaltaa avo- ja laitoshoidon rajaa ja näin tehdä palvelujärjestelmää riippumattomammaksi siitä, missä henkilöä varttuneemmalla iällä hoidetaan, missä se arkinen elämä tapahtuu. Tämä on periaatteellisesti merkittävä kysymys, ja nyt tehtävä muutos on osa tätä uudistusta. Laitoshoitoaleneman poistaminen kansaneläkkeestä helpottaa erityisesti vuorohoidossa olevien tilannetta, kun koti- ja laitospäivien lukumäärällä ei enää olisi vaikutusta kansaneläkkeen määrään.

Totean, että valiokunnan mietintö on yksimielinen, ja tämä jää sitten eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi.

Erkki Virtanen /vas:

Herra puhemies! Kuten valiokunnan puheenjohtaja edellä totesi ja kuten valiokunnan mietinnössä todetaan, "kansaneläkkeellä turvataan pientä ansioeläkettä saavan tai vailla ansioeläkettä olevan vähimmäisturvaa, joka uudistuksen jälkeenkin jää matalaksi". Molemmat lauseen osat pitävät paikkansa. Tämä on merkittävä siinä mielessä, että kansaneläkettä saavat ovat niitä kaikkein pienituloisimpia tässä maassa tai osa sitä ryhmää. On hyvä ja kiitosta ansaitseva hallituksen toimi, että näitten ryhmien elämisen tasoon saadaan edes tällainen korotus, mutta kuten edellä todettiin, matalaksi se taso edelleen jää. Huutokauppa tämän korotuksen oikeasta suuruudesta pidettiin kuitenkin jo ennen vaaleja, joten siihen ei mielestäni valiokunnassa ollut syytä. Siksi tämä esitys on yksimielinen.

Sen sijaan se, mikä tässä on minusta ongelma, on tämä toinen esitys, johon valiokunnan puheenjohtajakin viittasi, tämä pitkäaikaishoidossa olevien kansaneläkettä ja sen maksamista koskeva muutos. Sekin esitys on aivan hyvä, mutta ongelma on siinä, että se on osa tätä sosiaalitoimen kuntien 2 prosentin valtionosuuden alentamista, siis tällä perustellaan sitä. Sitä perustellaan myöskin asiakasmaksujen leikkauksella ja sitten tietysti sillä prosentin alennuksella poistetaan myös (Puhemies: 2 minuuttia!) täysimääräisestä indeksikorotuksesta kunnille koituva hyöty ja kustannustenjaon tarkistuksesta koituva hyöty. Tässä katsannossa tätä osaa tähän liittyvästä lainsäädännöstä ei tietenkään voi pitää hyväksyttävänä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Aina kun tulee parannuksia eläkkeisiin, se on totta kai hyvä, ja erinäköisiä etuisuuksia. Mutta tässä tällä hetkellä on se kääntöpuoli, että kun katsoo, mitä tapahtuu kaiken kaikkiaan, niin välttämättä se käteen jäävä osuus niillä, jotka ostavat samat tuotteet ja elävät samalla tavalla kuin tähänkin mennessä, voi mennä miinusmerkkiseksi, koska hallitus on tekemässä tämmöisiä ihan älyttömiä ratkaisuja energiaverotuksen osalta, ennen kaikkea semmoisia, jotka koskevat syrjäseutujen eläjiä. Siinä mielessä ihmetyttää, miten johtava hallituspuolue, joka tähän mennessä ainakin on puhunut ymmärtävänsä maaseudun asioita ja syrjäisempien seutujen ihmisten asioita, nyt on tekemässä tämän tyyppistä ratkaisua.

Sitten toisaalta, kun ottaa huomioon palvelumaksujen korotukset ja sen vielä, jotta kunnat todennäköisesti joutuvat kuitenkin nostamaan veroprosenttejaan, ja sitten toisaalta nämä palvelumaksujen korotukset eivät edes jää sinne kuntiin, niin sehän tarkoittaa sitä, jotta ne eivät edes näy indeksitarkistuksessa jatkossa, ja tämä tarkoittaa sitä, jotta todellisuudessa tämähän on niin kuin silmänkääntötemppu. Meillä joskus aikanaan vaikutti Kuikka-Koponen. Hän oli tämmöinen taikuri. Ilmeisesti häntä sanottiin silmänkääntäjäksi senaikaisen käsityksen mukaan. Tämä hallitus on vähän saman näköinen juttu kuin Kuikka-Koponen. Se vaan näyttää tekevän jotain, mutta todellisuudessa se saattaa olla ihan niin kuin taikatemppu, simsalabim, kuten joskus aikanaan sanottiin.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämäkin etuuden korotus oli käsitykseni mukaan kaikilla puolueilla listalla ennen vaaleja, ja on hyvä, että hallitus sen näin nopeasti on tuonut ja valiokunta myöskin käsitellyt.

Arvoisa puhemies! Voi sanoa näin, että valiokunnan mietintö on hyvin ansiokas siinä, että korostetaan nimenomaan köyhyyden ehkäisemistä ja rehellisesti tunnustetaan se, että tämä vähimmäisturva ei tahdo kuitenkaan varmasti vielä riittää tämän korotuksen jälkeen. Täällä on myöskin todettu se, mikä on esimerkiksi naisten osalta keskimääräinen summa, eli 567 euroa kuukaudessa, kun saa täyttä kansaneläkettä, ja siinä on mukana eläkkeensaajan asumistuki. Tämä ei todella ole suuri summa, kun pohtii sitä, millä tavoin maksut nousevat, niin kuin ed. Lahtela täällä totesi. Eli minun mielestäni kyllä pitäisi meillä olla varaa siihen, että tällä sukupolvella nimenomaan, joka vanhuuden takia saa tätä eläkettä — meidän järjestelmämme ei ollut silloin sellainen, että olisi ollut MYEL tai työeläkkeitä ollut mahdollista edes ansaita — olisi edes kohtuullinen toimeentulo. Eli jonkinlainen perustoimeentulolisä kuitenkin näille ihmisille olisi saatava.

Arvoisa puhemies! Kun luin tätä tekstiä, hieman jäin hämmästelemään erästä lukumäärää. Täällä todetaan, että täyden kansaneläkkeen saajia on tällä hetkellä vajaa 100 000, joista vähän yli puolet saa kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkkeenä. Minulla on sellainen muistikuva, että tässä joitakin aikoja sitten puhuttiin noin runsaasta 80 000 eläkkeensaajasta, jotka saavat pelkkää kansaneläkettä nimenomaan vanhuuseläkkeenä. Mutta saattaa olla, että muistikuvani on väärä.

Juha Rehula /kesk:

Herra puhemies! Täällä kun on riittävän kauan, niin pääsee käymään monenlaisia keskusteluja. Eläkekeskusteluihin on joskus pitänyt keskustan kansanedustajana varustautua isoilla tykeillä. On ollut tilanteita, jolloin on pitänyt hakea panssarin suojaa, niin paksun panssarin suojaa kuin suinkin löytää. Tässä sitä nyt ollaan ja tähän on maailma tullut, että ei täällä salissa ole tänään ed. Kuoppaa, ei täällä ole ed. Kankaanniemeä, ei täällä ole ed. Marjaana Koskista. Edustajien Esa Lahtela ja Vistbacka kanssa minä olen käynyt lukuisia eläkepoliittisia keskusteluja ja saatan ennakoida, että tämä keskustelu, joka on nyt valitettavan laimea siihen nähden, mikä tämä esitys on, vaan kertoo siitä, niin kuin nykymaailmassa on, että good news is not news. Tässä on pikkasen siitä kysymys.

Ed. Esa Lahtela, te yrititte virittää listaa siitä, mikä kaikki muu on pielessä, että on kysymys silmänkääntötempusta. Joka tapauksessa tässä on kysymys 20 euron tasokorotuksesta, niin sanotuiksi mummon markoiksi muutettuna 120 suuruisesta markan eläkkeen nostamisesta. Myönnän, että kahvikuppien ja muitten hinnat ovat nousseet, mutta joka tapauksessa tämä korotus on sen kaltainen, että ne keskustelut, joita täällä vielä vuosi sitten käytiin häpäisemisestä ja muusta — on nytkin tullut palautetta, että tämä on liian pieni jne. — ovat olleet nyt vähemmällä.

Ed. Vistbackalle haluan sanoa, että sen verran olen eri puolueitten vaaliohjelmiin perehtynyt ja keskusteluissakin mukana ollut, että tässä on oppinut, millä lailla tänne saliin pitää nykyään varustautua. Kun maassa on tällä hetkellä kolme suurta puoluetta, niin näiden kolmen puolueen vaaliohjelmista yhdestä ei saattanut löytää sanaa kansaneläke, saati sitten, että löytäisi jonkun summan. Se summa kyseisen puolueen kohdalla, jonka nimen jätän ajanpuutteen vuoksi mainitsematta, tuli sitten aivan (Puhemies: 2 minuuttia!) viimeisellä vaaliviikolla, kun puheenjohtajan oli pakko vastata tilanteessa, jossa jopa kokoomus kannatti 20 euron nostamista kansaneläkkeisiin.

Anni  Sinnemäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Kansaneläkkeen 20 euron tasokorotushan vastaa jotakuinkin niitä lupauksia, joita vaaleissa kansaneläkkeen osalta on annettu. Itsekin olen saanut sellaista palautetta, joka on ymmärrettävää, että tämä ei monien hyvin pienituloisten eläkeläisten mielestä ole suinkaan riittävä tasokorotus. Mutta se on silti omasta mielestäni kohtuullinen, jos katsomme sitä, mitä muutoksia sosiaaliturvassa kaiken kaikkiaan tapahtuu, ja se varmasti on kohteena joka tapauksessa ollut oikea. Ja se kuitenkin kokonaisuudessaan tulee hyvin suurelle määrälle eläkeläisiä.

Valiokuntakäsittelystä sen verran, että jos puhutaan henkilöistä, jotka saavat pelkkää kansaneläkettä, niin siellä on kaksi keskeistä ryhmää. Toisen ryhmän muodostavat ne jo hyvin iäkkäät naiset, joilla ei käytännössä ole työhistoriaa lainkaan ja jotka siksi eläkkeenään saavat nimenomaan kansaneläkettä, ja sen lisäksi on ihmisiä, joilla ei itse asiassa ole työhistoriaa myöskään juuri lainkaan ja jotka ovat eri syiden, esimerkiksi mielenterveysongelmien, takia päätyneet eläkeläisiksi jo hyvin nuorella iällä. Sen voi ehkä tähän todeta, että näiden ryhmien osalta, jotka pelkkää kansaneläkettä saavat, toimeentulo tämänkin tasokorotuksen jälkeen jää hyvin niukaksi.

Yleiskeskustelu päättyi.