Täysistunnon pöytäkirja 71/2007 vp

PTK 71/2007 vp

71. TORSTAINA 25. LOKAKUUTA 2007 kello 16

Tarkistettu versio 2.0

Metsäteollisuuden irtisanomiset

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Suomen metsätalous on kriisiytymässä. Meillä on esimerkkejä lähimenneisyydestä, joista karmeimmin olen itse kokenut Voikkaan UPM:n tehtaan lopettamisen, jossa yhteydessä irtisanottiin 1 100 työntekijää. Tänä aamuna ovat tulleet julkisuuteen Enson päätökset, jotka merkitsevät vähintään saman suuruisen henkilöstön irtisanomista eri puolilla Suomen metsäteollisuuspaikkakuntia. Näillä on merkitystä monella tavalla paitsi näiden ihmisten tuleviin kohtaloihin myöskin alueiden tulevaisuuden kannalta. Näyttää siltä, että monet joutuvat sen totuuden eteen, mistä hankkia itselle ja perheelle toimeentulo ja mitenkä yleensä tästä selvitään. Haluaisin tässä vakavassa tilanteessa vedota arvoisaan pääministeriin ja kysyä:

Mitä hallitus aikoo näiden viimeaikaisten irtisanomisten osalta tehdä, ja mitenkä se aikoo hoitaa jälkihoidon Voikkaan tehtaan osalta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Metsäteollisuus on rakennemuutoksen kohteena. Kustannuskehitys, markkinat, kapasiteetin ylijäämäongelmat ovat todellisia, ja tällä vuosikymmenellä on nähty, voi sanoa, niihin liittyen monia johtopäätöksiä. Metsäteollisuuden työpaikkojen koko määrä on tällä vuosikymmenellä alentunut noin 4 000:lla, mutta on silti ehkä väärin sanoa, että ala olisi kriisiytymässä, sillä alan liikevaihto Suomessa on noussut tämän vuosikymmenen aikana noin 12:sta 16 miljardiin euroon ja metsäteollisuus on tehnyt merkittäviä investointeja tämän vuosikymmenen aikana myös Suomeen.

Nämä Stora Enson tämän aamun supistukset olivat äärimmäisen ikävä, kielteinen uutinen. Ne kohdistuvat muutoinkin vaikeiden rakennemuutosten paikkakunnille. Hallitus on käynnistänyt hyvin nopeat toimet asiasta, ja siitä kohta ministerit Pekkarinen ja Cronberg kertovat tarkemmin. Nyt on hyvin tärkeää, että yhteiskunta, sen eri viranomaiset, te-keskukset, kaupungit, kunnat, alueiden yrityselämä ja Stora Enso myös yhtiönä muodostavat sellaisen yhteistyön, jolla myös näistä ongelmista selvitään. Nämä irtisanomiset tapahtuvat ajankohtana, jolloin meillä talous kasvaa ja työvoiman kysyntä on nousussa. Meillä on mahdollisuus löytää uutta työtä, kun välittömästi ryhdytään toimiin.

Hallitus on tänään neuvotteluissaan päättänyt siitä, että ensi viikolla annettavalla täydennyskirjeellä ensi vuoden budjettiin kohdistetaan 15 miljoonaa euroa rakennemuutospaikkakuntien työllisyysperusteisiin ja muihin yritysten investointitukiin. Samoin tänään annetussa tämän vuoden neljännessä lisäbudjetissa vapautetaan reilut 4 miljoonaa euroa työllisyysperusteisiin investointitukiin käytettäväksi, eli meillä on rahoituspohjaa olemassa, ja nyt pitää ryhtyä yhdessä töihin, joilla löytyy sellaisia yrityksiä, jotka ovat valmiita tätä työvoimaa ottamaan käyttöön.

Pyydän, että tässä samassa yhteydessä ministerit Pekkarinen ja Cronberg voisivat valottaa niitä toimenpiteitä, joihin hallinto on jo tänään ryhtynyt.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Meillä on edellisten kokemusten jäljiltä tällainen korkea virkamiestyöryhmä, joka on jo tänä aamuna tehnyt valmistelutyönsä, ja sen esityksen pohjalta hallitus päätti tämän 15 miljoonan euron kohdentamisesta tällä kirjeellä, mikä eduskuntaan tulee, näille rakennemuutospaikkakunnille.

Samaan aikaan, kun valtakunnan tasolla, koko maan tasossa, on ryhdytty näihin sanottuihin toimiin, niin varsinaiset konkreettiset toimet tapahtuvat kuitenkin tuolla maakunnissa, sekä Kemijärven ympäristössä että sitten tuolla Kymessä. Siellä te-keskusjohtajien toimesta on jo tänään pidetty ensimmäiset kokoukset, joissa on käynnistetty se valmistelukoneisto, jonka ydintehtävä on yhtäältä tunnistaa ne toimet, joilla parannetaan nyt näitten irtisanomisten kohteeksi joutuneitten ihmisten edelleensijoittumismahdollisuuksia muualle, muihin työpaikkoihin, ja toisaalta kartoittaa ne kohteet, joissa valtio investointituin voisi edesauttaa uusien työpaikkojen syntymistä vanhoihin yrityksiin ja myöskin ihan kokonaan uusien yritysten synnyttämistä.

Hallitus on päättänyt, että se nimeää nämä seudut nopean rakenteellisen muutoksen kohdepaikkakunniksi, mikä tarkoittaa sitä, että niillä alueilla voidaan myöntää tällaista korotettua tukea, investointitukea siis. Edelleen nämä alueet nimetään tällaisen ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaustuen piiriin. (Puhemies: Aika!)

Arvoisa puhemies! Nämä toimenpideryhmät valmistelevat esityksensä tämän yrityksen kanssa yhdessä. Yritys on luvannut olla mukana konstruktiivisesti asiassa.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Voikkaan ja Perloksen kokemusten pohjalta on työpolitiikassa kehitetty investointitukien lisäksi toimenpide-esitys, joka on muutosturva. Se antaa mahdollisuuden pitää huolta työntekijöistä. Tässä tilanteessa kaikki työvoimatoimistot alueilla ovat jo valmiustilassa. Muutosturva antaa mahdollisuuden työnhakuun vielä töissä ollessa ennen irtisanomista. Se antaa mahdollisuuden etsiytyä koulutukseen, ja tätä kautta on saatu aikaan erittäin hyviä siirtymävaiheita, nopeasti työstä työhön tai työstä koulutukseen.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Uskallan kyllä olla pääministerin kanssa eri mieltä. Suomen metsäteollisuus laajasti käsitettynä on kriisiytymässä. Nämä henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet ovat vain pieni osa. Stora Enso on ilmoittanut, että jos ei näihin tervehdyttämistoimenpiteisiin valtakunnassa metsäteollisuuden osalta ryhdytä, seuraa jatkotoimenpiteitä. Pitääkö meidän vartoa niin kauan, että pääministeri sen jälkeen tunnustaa, että sitten on todella kriisi?

Stora Enson esittämät perusteet tälle irtisanomiselle liittyvät myöskin tähän maassa harjoitettuun keskusteluun ja politiikkaan metsäteollisuudesta. Näillä mielestäni on ihan suora yhteys siihen politiikkaan, jota nykyinen hallitus on metsäteollisuuden suhteen harjoittanut. Ennen vaaleja muun muassa kokoomus puhui vahvasti Venäjän-suhteiden tiivistämisen tarpeesta. Käytännössä hallitus ei kuitenkaan ole harjoittanut tiiviimpää yhteistyötä tähän suuntaan puukauppojen aikaansaamiseksi. Hallitusta voidaankin syyttää enemmän toimettomuudesta kuin suhteiden tiivistämisestä. (Puhemies: Aika! — Ed. Zyskowicz: Sekin on nyt kokoomuksen vika!) Tällä samalla on yhteytensä metsäteollisuuden tilanteeseen ja sen tekemiin päätöksiin. Kysyn:

Aikooko hallitus nyt vihdoinkin puuttua tiedossa oleviin metsäteollisuuden ongelmiin ja omalta osaltaan ryhtyä pelastamaan Suomen metsäteollisuutta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kysyjä, ed. Koski, on oikeassa siinä, että aivan niin kuin Stora Enso tiedotteessaan kertoi, mikäli Venäjä toteuttaa puun vientitullisuunnitelmastaan myös ne seuraavat askeleet, niin silloin meidän teollisuutemme todella kriisiytyy. Menetämme erittäin paljon tuotantokapasiteettia, kun raaka-ainetta ei ole, ja tämä kyllä tiedostetaan. Nämä ovat jatkuvien neuvottelujen kohteena. Itse asiassa parhaillaan on käynnissä neuvottelut puutulleista. Venäjä on tehnyt tällä viikolla ensimmäisen ratkaisuesityksensä, ja se on esitys, josta nyt neuvotteluja ei saa päästää katkeamaan unionin ja Venäjän välillä. Suomi on jatkuvassa yhteydessä komissioon tässä kysymyksessä. Me ylläpidämme myös kahdenvälisiä yhteyksiä. Tämä on ollut viimeisten kahden vuoden aikana esillä oleva ongelma, ja uskon, että edustajan puoluetoverit, jotka edellisessä hallituksessa olivat, tuntevat erittäin hyvin sen työn, jota tässä taustalla on tehty.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Oli kyllä hämmästyttävää kuulla se vähättely tämän ongelman edessä, jolla pääministeri aloitti ensimmäisen puheenvuoronsa. Viidesosa meidän hyvinvoinnistamme tulee edelleenkin tavalla tai toisella metsästä, ja se, mitä siellä tapahtuu, on kyllä nyt tosi huolestuttavaa. Keskeisenä syynä muiden vaikeuksien ohella, jotka maailmalta tulevat, on se, että puun saatavuus on uhattuna ja puun hinta noussut pilviin, tiettyjen lajien hinnat lähes kaksinkertaistuneet.

On selvää, että tästä tulee aikamoinen taakka, ja nyt sen tuloksena uhkaa kokonaisten tehtaiden sulkeutuminen, kokonaisten tehtaiden sulkeutuminen. Ja tämä kerrotun mukaan ei ole edes päätepiste, vaan sama yhtiö ilmoittaa, että se on valmistautumassa mahdollisesti lisätoimiin, ja on suuri riski, että muut yhtiöt tulevat perässä. Tilanne on todella vakava. Tarvitaan nopeita ja tehokkaita toimia, jotta puuhuolto voidaan turvata. (Puhemies: Aika!) Kysyn:

Mitä hallitus aikoo tehdä tämän koko puuhuollon turvaamiseksi? Tähän ei riitä se, että niistä rahoista, jotka täällä on aikaisemmin leikattu muutospaikkakuntien tukena, nyt osa palautetaan.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minä nyt toivon, että sanamuodoista, joita olen käyttänyt, ei voisi syntyä sellaista vaikutelmaa, että vähättelisin jollakin tapaa tätä ongelmaa. Hallitus on välittömästi Stora Enson päätöksen julkistamisen jälkeen ryhtynyt kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joihin ryhdyttiin. Ja olemme pitkään tienneet ja tiedämme sen, että jos Venäjän puutulliratkaisu menee loppuun saakka, niin sillä on dramaattiset vaikutukset. Silloin ei puhuta 1 100:sta vaan yli kymmenkertaisesta määrästä irtisanottavia. Silloin, jos viidennes meidän raaka-ainepohjastamme putoaa, sillä on kriisinomainen vaikutus. Tämän ennaltaehkäisemiseen on kaikki voimat käytössä.

Sen lisäksi voidaan tehdä ja pitää tehdä toimia, joilla meidän omien metsiemme tuottoa lisätään. Metsänparannusvaroja tullaan nostamaan tämän hallituskauden aikana vuoteen 2011 mennessä 20 miljoonalla eurolla. Samalla tulemme suuntaamaan kohdistettuja toimia infrastruktuurin parantamiseen. Nämä ovat niitä keinoja, joilla valtiovalta (Puhemies: Aika!) voi edistää tätä puuhuollon turvaamista.

Markus   Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Kemijärvellä ja Itä-Lapissa harjoiteltiin jo viime kaudella sopeutumista äkilliseen rakennemuutokseen, kun Salcomp siirsi koko tuotantonsa Kiinaan. Juuri kun tuosta iskusta oli toivottu, saatiin uusi ikävä uutinen. Stora Enso lopettaa kannattavan ja tehokkaan sellutehtaan, siis kannattavan ja tehokkaan. Viime kaudella Itä-Lappi nimettiin sellaiseksi rakennemuutosalueeksi, mistä ministeri Pekkarinen sanoi, mutta valitettavasti ne toimet, joita sinne aiottiin kohdentaa, jäivät puolitiehen. Siksi kysynkin pääministeri Vanhaselta ja ministereiltä Pekkarinen, Cronberg ja Vehviläinen:

Oletteko valmiit sitoutumaan siihen, että valtion ja näiden rakennemuutosalueitten välillä tehdään selvä kirjallinen, konkreettinen sopimus tukitoimista, jotta saadaan varmuus, että ne toimet toteutuvat? Eikö tätä uutta superministeriötä perusteta juuri tehokkaampaa aluepolitiikkaa varten?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Äsken ministerit Pekkarinen ja Cronberg jo kertoivat niistä alueellisista työryhmistä, jotka siis perustetaan. Kemijärveä varten tarvitaan työryhmää, johon kootaan kaikki toimijat, valtion viranomaiset, koulutusviranomaiset, alueen yritystahoja edustavat ja yhtiö itse ja kaupungin edustajat, maakuntaliitto. Siihen tulevat kaikki ne toimijat, jotka voivat vaikuttaa elinkeinojen kehittämiseen, uusien työpaikkojen perustamiseen. Ne tekevät tiivistä yhteistyötä, ja valtiolla on sitten myös rahoitusmahdollisuuksia tukea tätä. Sitä varten tulemme ensi viikolla budjetin täydentävässä kirjeessä varaamaan rahaa myös sitä Kemijärven työryhmää varten.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ei tuohon kovin paljon täydennettävää jäänyt, mutta ehkä kannattaa sekä ed. Mustajärvelle että myöskin ed. Heinäluomalle sanoa, että kun tämä irtisanomisten määrä on suuri ja merkittävä mutta kuitenkin verrattomasti pienempi kuin eräät edeltävät, vastaavan tapaiset tapaukset, niin siihen välittömästi 15 miljoonan euron lisän osoittaminen muiden tukirahojen lisäksi minusta kertoo siitä, että hallitus todellakaan ei vähättele. Minä en muista niitten vuosien aikaan, joita tässä talossa olen ollut, että on vastaavalla tavalla ja vastaavalla nopeudella reagoitu.

Mitä tulee aikaisempiin toimiin edellisellä vaalikaudella, (Ed. Laitinen: Paljonko niitä leikattiin?) niin voi todeta, että kyllä niihin hankkeisiin, mitä tuli Kemijärven alueelta, kyettiin reagoimaan. Liikenneinvestoinneista en nyt vastaa tässä yhteydessä. Ne yritysinvestoinnit, mitä sieltä kyettiin osoittamaan, kyettiin myöskin pääsääntöisesti rahoittamaan.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Tämähän on valtion omistajapolitiikkaa myös, ja täällä ministeri Häkämies ei ole vielä puhunut ollenkaan siitä, millä tavoin valtio on osallistunut näihin keskusteluihin. Suomessa on edelleen paljon metsiä, Suomessa on energiaa saatavissa. Meillä on osaavaa työvoimaa, ja tämä on yksi meidän kansallisvarallisuutemme tärkeä osa. Nyt täällä ollaan pelkästään luopumassa, pelkästään ollaan myymässä suomalaista omaisuutta, ja kuitenkin meidän pitäisi tähän panostaa. On paljon sellaisia valtioita kuten esimerkiksi maailman suurimman energia- mutta myös valuuttavarannon omistava Kiina, joka on kiinnostunut yhteistyöstä nimenomaan sellaisten yritysten kanssa, joilla on raaka-aineet lähellä.

Minkälaisia keskusteluja ja tulevaisuudennäkymiä valtiolla on ollut tässä tilanteessa, koska aina on erilaisia vaihtoehtoja? (Ed. Tennilä: Käsien levittelyä!)

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Suomen valtio todellakin omistaa kyseisestä yhtiöstä 12,5 prosenttia ja määräysvallasta 25 prosenttia. Mutta kysymyksessä on pörssiyhtiö, niin kuin kysyjä hyvin tietää. Pörssiyhtiössä liiketoimintapäätökset tekee yhtiön hallitus. Tämä omistaja käyttää valtaansa sitten yhtiökokouksessa, ja tätä asiaa ei sinne viety. On selvää ja on nähtävissä jo useamman vuoden ajalta, että yhtiön kannattavuuskehitys oli sen kaltainen, että siellä on jotakin tehtävä.

Minä itse tuolta alueelta, Kymenlaaksosta, kotoisin olevana tiedän toki, kuinka kipeitä nämä ratkaisut ovat, mutta yhtiön hallitus tekee nämä päätökset ajatellen kaikkia osakkeenomistajia ja yhtiön tavoite on tuon kannattavuuden palauttaminen, jotta nyt sitten nuo jäljelle jäävät työpaikat voitaisiin säilyttää. Kun täällä kritisoitiin, haluan antaa kyllä pääministerille tunnustusta siitä, että hallitus lähti liikkeelle erittäin nopeasti, varmaan teki suomenennätyksen siinä, että nämä valtiovallan toimet, (Puhemies: Aika!) lievittävät toimet, on pantu käyntiin heti samana päivänä.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Välittömänä syynähän tähän katastrofitilanteeseen on Stora Enson Amerikan seikkailu. Miljardeja euroja paloi rahaa sillä seikkailuretkellä. (Ed. Sasi: Kuka oli ministeri silloin?) Nyt kurssia nostatetaan näillä kovilla ja tylyillä päätöksillä. Mutta arvoisa valtionyhtiöiden ohjausministeri, vai mikä se teidän roolinne nyt mahtaa olla, onko se ohjaamattomuusministeri, kaiken yksityistämisen jälkeenkin Suomen valtio omistaa Stora Ensosta 25 prosenttia äänivallasta ja Kela 10 prosenttia. Teillä on käsissänne 35 prosentin osakepotti. (Ed. Laakso: Suurin omistaja!) Venäjän suuntaan te hoitte, että Venäjä, Venäjä, Venäjä-uhka.

Mitä te olette sanonut Storan johtajille tässä tilanteessa, kun he kysyivät teiltä, mitä tässä tehdään, vai onko niin, että teiltä ei kysytty edes mitään? Koska te tiesitte tästä, ja mitä te sanoitte? Tämähän ei voi olla niin, että valtio on iso omistaja ja sitten vaan todetaan, että ne tekivät semmoisen päätöksen, olipa ikävä juttu, ja nyt koetetaan paikata näitä vaurioita laastarilla.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Totta kai omistajaohjausministeri käy keskustelua yhtiön johdon kanssa, (Ed. Tennilä: No, mitä te sanoitte?) ja tämä tilanne, niin kuin kerroin, oli tiedossa. Te sanoitte, ettei mitään tehdä. Otetaan nyt yksi esimerkki. Esimerkiksi tämä Kemira GrowHow sai uuden isännän ja sitä kautta (Ed. Tennilä: Ei ruveta Kemirasta puhumaan, puhutaan Storasta nyt!) selvästi otettiin askel eteenpäin, jotta saataisiin Itä-Lapissa sijaitseva Soklin kaivos auki. Se on varmasti positiivinen asia.

No, mitä sitten tulee tähän Stora Ensoon ja tuohon Amerikan kauppaan, johon vetoatte: Ensinnäkin yhtiö kertoo, että sillä ei suoraa suhdetta ole. Tuo kauppa tehtiin vuonna 2000. Näin jälkikäteen varmasti se hinta oli korkea. Saman virheen teki moni muukin, mutta silloin, niin kuin sanottu, oli toinen hallitus ja silloin tuon asian päällä istui silloinen kauppa- ja teollisuusministeri Tuomioja, joka siinä aika lähellä istuu, että kysykää sitten häneltä sitä asiaa.

Liisa Jaakonsaari /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus tarjosi tuttuja lääkkeitä tähän metsäteollisuuden kriisiin: muutosturvaa, työllisyysperusteisia investointeja. Ne ovat tosi tuttuja, näitä juuri, joita kokoomus halveksi ennen vaaleja. Ja nyt sitten nämä lisäykset, joita budjettiin tulee: sehän on vähän naurettavaa, että ensiksi ne poistetaan ja sitten lisätään. Vaikka näin voi tehdä maailmanennätysvauhtia, sisältö tästä jää puuttumaan.

Arvoisa puhemies! Haluan kysyä kuitenkin, koska asia on erittäin vakava ja metsäteollisuuden tulevaisuus näyttää synkältä. Suomen tulevaisuus lepää puussa ja päässä, ja päällä menee vähän paremmin kuin puulla.

Onko hallituksella nyt tarkoitus esimerkiksi tulevaisuusselonteon yhteydessä tarkastella syvällisemmin metsäteollisuuden tulevaisuutta? Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on jo päättänyt näin tehdä, mutta tiedämme, että eduskunnalla sinänsä on erittäin vähän resursseja tehdä näin. Mutta hallituksen tehtävä on nähdä (Puhemies: Aika!) strategiset kysymykset nyt suurina, ja nyt on niitten aika.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Jo se hallitus, jossa ed. Jaakonsaaren puolue oli mukana, käynnisti suomalaisen metsäteollisuuden uudistautumisen ja uudistustyön, ei yksin, vaan nimenomaan alan kanssa. (Ed. Jaakonsaari: Mutta jatkatte sitä!) Teollisuus tarvitaan tässä itse mukaan. Sen omat panostukset esimerkiksi tutkimukseen, teknologiaan, kehittämistyöhön ovat olleet mitättömän pieniä, alle puoli prosenttia liikevaihdosta. Nyt me olemme käynnistäneet, muutama viikko tai kuukausi sitten on perustettu esimerkiksi tämä ensimmäinen niin sanottu Shok, Strategisen huippuosaamisen keskittymä, juuri tänne metsäteollisuuden alalle. 50 miljoonaa euroa on pantu rahaa likoon, valtaosa yrityksiltä itseltään, mutta erittäin merkittävät panostukset myöskin valtiovallan puolelta. Tarkoitus on uudistaa metsäteollisuutta, myöskin niitä tuotteita. Tarkoitus on, että uudesta liikevaihdosta itse asiassa erittäin merkittävä osa, jopa 40 prosenttia, on 15 vuoden päästä muita kuin niitä tuotteita, joiden tällä hetkellä edes tiedetään välttämättä olevan markkinoilla. Tässä esitin kuvaa vähän siitä, eikä tämä ole vain tämän hallituksen ansiota tai edellisen, kummankaan, tässä ovat yhteistyössä (Puhemies: Aika!) eri hallitukset toimineet alan kanssa ja saaneet mielestäni välttämättömän käänteen aikaan.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! 2,5 miljoonan kuutiometrin kapasiteetin menetys raakapuun käytössä, joka valtaosaltaan on pyöreätä puuta, on suuri menetys. Ja tiedämme, että valtaosa tästä puusta tuottaa myöskin kotimaista uusiutuvaa energiaa selluntuotannon yhteydessä, sekin on myönnettävä. Mutta rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että tämän hallituksen toimesta sekä metsänparannusvaroihin, alemman tieverkon kehittämiseen että metsätilojen perintöverouudistukseen ollaan satsaamassa tulevaisuudessa selvästi enemmän, jotta (Ed. Skinnari: Näpertelyä! — Välihuutoja vasemmalta) raaka-aineen tuotanto jatkossakin voisi olla mahdollista. Puun hinta määräytyy markkinataloudessa markkinoilla, sille emme voi mitään, ja se on syytä teidänkin tunnustaa. Me voimme kysyä, mitkä ovat ne toimet, joita esimerkiksi budjetin lähetekeskustelussa te esititte. Te kyseenalaistitte kaikki. (Puhemies: Aika!) Nyt minä kysyn ministeri Pekkariselta:

Mitä te luulette, mikä merkitys tällä menetyksellä tulee olemaan uusiutuvan energian kotimaisuuden osuudelle ja mikä merkitys tällä on hiilidioksidipäästöille?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tällä on toki merkitys, koska koko meidän metsäbioenergian käytöstä 80 prosenttia tulee metsäteollisuuden sivutuotteena. Nämä jäteliemet, vastaavat, ne muodostavat 80 prosenttia koko Suomen metsäteollisuuden bioenergiapohjasta. En voi sanoa, että tässä on monesta prosentista kyse, mutta jonkun prosentin vaikutus tietysti tällä on, ellei nyt sitten synny uutta teollisuutta nimenomaan, joka nojaa puuhun, joka tuottaa myös näitä sivujakeita.

Mitä muutoin tulee tähän kysymykseen, todellakin metsänparannusvaroja on nyt lisätty, toisin kuin — en vertaa nyt kovin kaukaiseen aikaan — joskus aikaisemmin on voitu lisätä. Tällä kertaa lisätään, joskus aikaisemmin ei lisätty sillä tavalla kuin nyt on voitu tehdä.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Ilolla tervehdin tätä hallituksen todella nopeaa toimintaa tässä rakennemuutokseen johtavassa tilanteessa (Välihuutoja vasemmalta) ja todella halua auttaa näitä alueita ja ahdinkoon ajautuvia ihmisiä. Puun saatavuus on ilman muuta avaintekijöitä jäljelle jäävien työpaikkojen säilyttämisessä, ja siinä on ilman muuta hallituksellakin mahdollisuus toimia kansainvälisten suhteiden eteen.

Mutta mikä on hallituksen rooli esimerkiksi siinä, kun hienopaperimarkkinoiden kysyntä vähenee ja pienenee ja alan kannattavuus pienenee? Miten hallitus tämmöisessä tilanteessa voi yksinkertaisesti toimia?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kyllä ydinsanoma varmaan liittyy siihen, että siitä raaka-aineesta, mikä meillä on, meidän on tehtävä maailman korkeinta, parasta osaamista käyttäen, maailman parasta teknologiaa hyödyntäen entistä kalliimpia tuotteita. Se on se ydinviesti. Emme me pärjää enää jatkossa yhtä hyvin kuin tähän saakka niiden maiden kanssa, joissa puu kasvaa seitsemässä vuodessa, tuottaa yhtä paljon kuin meillä suurin piirtein sadassa vuodessa. Meillä pitää suhteellisten kilpailuetujen tulla jostakin, ja ne ovat nämä osaamisen, teknologian, kautta saatavat, jotka ovat suomalaisessa hyvässä alan työvoimassa ja suomalaisessa hyvässä alan teknologiaosaamisessa, ja näihin me panostamme entisestään myös näillä toimilla, mistä nyt on puhetta, mistä hallitus on tehnyt periaatepäätöksen.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Viime kesänä ajankohtaiskeskustelussa jo sosialidemokraatit peräsivät hallitukselta määrätietoisempaa, aktiivisempaa toimintaa metsäteollisuuden ja sahateollisuuden toimintaedellytysten varmistamiseksi erityisesti puutullien ja nousevien kantohintojen yhtälöä vastaan. Tämä järisyttää taloutemme, työllisyytemme perustaa hallitsemattomalla tavalla, on aluetaloudellisesti erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomelle ja koko kansantaloudelle nyt kohtalokas.

Tähän arvosteluun on yhtynyt myös Elinkeinoelämän keskusliiton johto. Se toteaa, että hallitus ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin. Presidentti saa tunnustusta, mutta hallitus ei ole tullut katsomosta, jossa se tyynenä seuraa MTK:n lyhyen tähtäimen edunvalvontaa, kantohintojen nousua, tyynenä. Ei tässä asiassa voida mennä Brysselin selän taakse. Tämä on kansallisesti niin keskeinen asia, että Suomen on aikaansaatava Venäjän viranomaisten kanssa hallitustasolla ja metsäteollisuuden toimijoiden kesken sellainen tiivis yhteistyö, jolla todella auotaan nämä solmut ja ratkaistaan tämä puuhuollon kysymys.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Koetan kuitenkin kysymyksen tuosta kritiikistä löytää.

Sitä, mitä puutulleista kerroin, ei tarvinne toistaa. Emme me siinä mene Brysselin selän taakse, mutta muistutamme siitä, että tullit ja kauppapolitiikka kuuluvat unionin kompetenssiin. Mutta Bryssel toimii tässä myös niiden neuvojen mukaan, joita me Suomesta annamme. Sen lisäksi meillä on myös Suomen ja Venäjän väliset jatkuvat keskustelut tässä aiheessa. Me olemme järjestäneet metsäalan huippukokouksen, mutta tässä asetelmassahan kyse on Venäjän puolelta siitä, että näissä metsäalan huippukokousideoissa sinänsä Venäjän sanoma on se, että he haluavat investointeja. Sen tähdenhän he ovat strategisesti määrittäneet tavoitteekseen nostaa vientitulleja pakottaakseen investointeja lännestä sinne. Tässä menevät intressit jonkin verran ristiin. Me haluamme nojata niihin pelisääntöihin, joita maailmankaupassa pitää noudattaa, joista EU:n ja Venäjän välillä on 2004 kertaalleen sovittu (Puhemies: Aika!) eli edellisen hallituksen aikana. Sen pohjalta pitää nyt löytää myös tähän vientitullikriisiin ulospääsy, ja se esitys, jonka Venäjä toissa päivänä jätti, muodostaa minusta semmoisen pohjan, jonka pohjalta ratkaisu voidaan tehdä. Nyt ei keskusteluja saa päästää Brysselin ja Moskovan välissä katkeamaan, vaan siitä pitää saada ratkaisu, joka vie meidät tästä umpikujasta ulos.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tässähän on kaksi isoa syytä. Toinen syy on se, että yksityistetään, annetaan valtaa pois valtiolta. Tämä hallitus suunnittelee yhä voimakkaammin vallan antamista ulos, ja sitäkään valtaa, omistamista, mitä on, lammasmaisesti ei käytetä. Omistaja, valtio, ei omaa tahtotilaansa tässäkään asiassa tuo esille. Herra pääministeri, kysymys kuuluu: Aiotteko te vetää tämän yksityistämisohjelman pois valtuuksien nostamisen osalta eduskunnasta, ettei niitä loppujakin kruununjalokiviä myydä?

Ja toinen on ison luokan kysymys: Suomessa on irtisanominen, lomauttaminen huomattavan halpaa. Aiotteko tehdä sille jotakin, jotta sillä puolella myös Suomi on kilpailukykyinen, jos tällaista termiä tässä asiassa voi käyttää?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ei hallituksella ole mitään yksityistämisohjelmaa. (Vasemmalta: On!) Minusta eduskunnan jäsenenä tällaisen väitteen esittäminen, kun kuitenkin valtiovalta toimii tässä omistajana, on väärää informaatiota. (Ed. Tennilä: Ei ole!) Jokainen ratkaisu tehdään erikseen. Edellinen hallitus myi valtion omaisuutta 4,9 miljardilla eurolla. Se hallitus, jossa vasemmistoliitto oli mukana, taisi muuten myydä ehkä jopa enemmän, ehkä jopa enemmän, en jaksa muistaa lukuja tarkkaan. Te varmasti muistatte ne luvut paremmin.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! On syytä alleviivata sitä, että myyntivaltuus, josta ed. Martti Korhonen puhui, on eri asia kuin myynti. Aivan kuten pääministeri sanoi, meillä on erittäin maltillinen politiikka tässä suhteessa. Tämän kuluneen vuoden aikana valtio on luopunut vajaasta miljardista. Vastaava luku edellisen hallituksen aikana oli 5 miljardia neljän vuoden aikana. Eli tämä kertoo siitä, että meillä ei ole mitään ideologista eikä mitään muutakaan myyntisuunnitelmaa. Meillä ei ole salaisia eikä julkisia myyntilistoja, vaan myydään silloin, kun sen yhtiön ja suomalaisten etu niin vaatii, niin kuin nyt Kemira ja Kemira GrowHow, molemmat, ovat aivan erinomaisia esimerkkejä siitä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Ihan rehellisesti on annettava hallitukselle tunnustus nopeasta reagoinnista tämän päivän tilanteeseen ja tästä 15 miljoonan euron rahoituksesta, jolla voidaan tehdä se, mitä on nopeasti tehtävissä. Mutta se tilanne, että nämä tämän päivän dramaattiset uutiset koskevat aika pieniä paikkakuntia, herättää kysymyksen, miten näiden kohteena olevat perheet menestyvät tai pärjäävät. Ne tarvitsisivat kenties kriisiapua. Esimerkiksi asuntojen hinnat Kemijärvellä, miksei Kymenlaaksossakin, lähtevät helposti laskemaan, ja korkotaso on nousussa, ja monia tällaisia kysymyksiä.

Onko hallitus paneutunut tähän puoleen, miten perheiden, joita tämä konkreettisesti koskee, voimavarat, henkisetkin voimavarat ja taloudelliset sen mukana, turvataan?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Muutosturva työvälineenä näissä tilanteissa ottaa nimenomaan huomioon koko perheen. Siinä yritetään edesauttaa perheen joko muuttoa tai sopeutumista. Siinä tarjotaan koko perheelle apua. Nimenomaan tässä suhteessa näemme, että siinä on mahdollisuus.

Asuntojen hinta on tietenkin sellainen asia, johon emme voi vaikuttaa. Jos katsotaan Perloksen esimerkkiä, niin siellä nimenomaan tämän muutosturvan ansiosta on saatu uusia työpaikkoja, on saatu koulutusta, asuntojen hinnat eivät ole romahtaneet. On tietenkin kysymys tästä, että on pieniä paikkakuntia. Tässä ehkä Kaakkois-Suomessa emme ole niinkään vaikeuksissa. Kemijärvi on asia, johon paneudumme erittäin syvällisesti.

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Nämä päätökset tietysti ovat dramaattisia kaikilla paikkakunnilla, joita ne koskevat, mutta ennen kaikkea ehkä Lapissa Kemijärvellä tilanne on varsin paha, koska suuri teollinen työllistäjä, ja nyt jo toinen, ollaan sieltä sulkemassa.

Ministeri Pekkarinen, mitkä ovat ne ajatukset, joita hallituksella on uusista korvaavista työpaikoista ehkä juuri Lapin osalta? Matkailuelinkeino on siellä lisääntynyt, mutta ei tietysti kaikkia työllistä siinä piirissä. Uutta teknologiaa pitäisi saada, uusia teollisia työpaikkoja, näille alueille. Mitä hallitus voi konkreettisesti tehdä?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Pääasiallinen aloite tässä asiassa on tietysti sen alueen itsensä käsissä. Siellä jo ennen tätä päivää on näissä erilaisissa alueohjelmissa katsottu, mitä siellä itse pidetään tärkeänä. Kyllä ne toimet siellä alueella liittyvät ennen kaikkea matkailuun, mutta myöskin sellaisiin palvelutoimiin, joita voidaan alueellistaa muualta. Kyllä nyt siinä työssä, mikä on tänään jo alkanut Lapissa, katsotaan paitsi nämä teolliset työpaikat, niitten lisäysmahdollisuudet muualla, myöskin tämmöiset palvelutehtävät, call centerin tyyppiset, niitä vastaavat työpaikat, jotka voisivat siirtyä sinne muualta. Siellä on hyvää, osaavaa työvoimaa, ja uskon, että myöskin Kemijärvellä päästään siihen, mihinkä nyt tämän vuoden aikaan on päästy näillä muilla paikkakunnilla. Minulla on tässä tilasto siitä, miten on onnistuttu nyt tässä edellisessä urakassa. Kahdeksasta seudusta yhtä paikkakuntaa lukuun ottamatta kaikkialla muualla työllisyys on parantunut taakse jääneen 10—11 kuukauden aikaan. (Puhemies: Aika!) Minä uskon, että näillä toimilla päästään samaan.

Sinikka  Hurskainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Laihat on kyllä hallituksen eväät, mitä nyt tässä tilanteessa luvataan Kymen alueelle, jossa kolme paikkakuntaa joutuu tämän irtisanomistilanteen uhriksi. Ihmettelen, kun hallitus ilmoittaa suurena asiana täällä, että 15 miljoonaa annetaan ja että tänään on nopeasti tehty päätös. Hyvä, että edes se, mutta se on ehdottomasti riittämätön, vaikka se jaettaisiin näiden kolmen paikkakunnan kesken. Kymessä ongelmat ovat todella rajut tällä hetkellä, ja kysynkin nyt hallitukselta, onko hallituksella muita eväitä kuin tämä 15 miljoonaa. Työryhmiähän täällä kuului yksi ja toinen ministeri perustavan asian puitteissa. Siellä tarvitaan nopeita toimenpiteitä. Kysyisin, kun hallitus nyt tällä hetkellä pohtii eri virastojen siirtämistä alueille, (Puhemies: Aika!) voisiko mahdollisesti väyläviraston saada Kymen alueelle, joka tällä hetkellä on liikenneongelmissa myös kaikkien muiden asioiden lisäksi.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Pyytäisin, että ei vähäteltäisi kuitenkaan tätä 15:tä miljoonaa, ja sen päälle on, niin kuin sanoin, tänään annetussa lisäbudjetissa 4,3 miljoonaa euroa sellaisia varoja, jotka vapautetaan nimenomaan työllisyysperusteisiin investointeihin ja joita voidaan rakennemuutospaikkakunnilla käyttää. Kyllä se suurempi ongelma nyt tulee olemaan se, että löytyy kasvuhakuisia yrityksiä, löytyy uusia yrittäjiksi haluavia, jotka pystyvät perustamaan sellaisia yrityksiä, jotka voisivat ottaa käyttöön tätä valtion apua siihen investointivaiheeseen. Näiden yritysideoiden kaivamiseen nyt tarvitaan myös näitä työryhmiä, sitä laajaa yhteistyötä, mikä pitää saada aikaan. Kyllä tämä on samalla, voisi sanoa, kutsu ympäri maata oleville yrityksille, joilla on työvoimapulaa, -kapeikkoja olemassa. Nyt näillä paikkakunnilla on työvoimaa, mahdollisuus saada investointiavustuksia. Tulkaa sinne.

Liikenneministeri   Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Haluaisin todeta tähän ed. Hurskaisen kysymykseen, että alueellistamisasiat tehdään aina omana päätöksenä. Mutta sitten näistä liikennehankkeista, mitkä koskevat Kaakkois-Suomea: Minun käsitykseni mukaan millekään muulle alueelle ei ole tehty tähän mennessä niin paljon päätöksiä kuin sinnepäin, (Ed. Hurskainen: Ei ole ongelmiakaan missään niin paljon!) jos ajatellaan tätä E18-ratkaisua, mikä on kirjoitettu hallitusohjelmaankin, ja tehdään kovasti töitä, että se liikenneinfra siellä kaakonkulmalla olisi todella hyvässä kunnossa ja olisi turvallista.

Samalla sanon tässä, kun ed. Mustajärven taholta myös viitattiin näihin liikennejärjestelyihin Lapissa, että itse asiassa meillähän on erittäin paljon esityksiä olemassa, jotka on kollattu läpi Lapin joukkoliikennetyöryhmän osalta. Sen perusteella on myös tehty tämän hallituksen osalta jo päätöskin siitä, että Kemijärven yöjunayhteys voidaan 1.3.2008 aloittaa. Kuten tässä ministeri Pekkarinen sanoi, (Puhemies: Aika!) niin se on nimenomaan myös siellä paikallisten ihmisten ja toimijoiden käsissä, miten tulevaisuutta rakennetaan.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kun tässä tämän rahan määrää vähäteltiin, vielä kertaalleen: Ei tämän hallituksen eikä ymmärtääkseni aikaisempienkaan hallitusten pyrkimyksenä ole edes yrittää sitä, että yksin valtion rahalla voidaan paikata se, mikä lähtee pois. Valtion rahan rooli on tässä olla veturina auttamassa yksityistä pääomaa investoimaan sellaiseen, joka tuottaa työpaikkoja, ja kyllä kahdelle alueelle tämä on aika merkittävä muun rahan lisäksi.

Mitä tulee vielä siihen, miten on onnistuttu aikaisemmin, jos nyt ajatellaan nimenomaan tätä Kymen aluetta ja Karjalaa: Lappeenrannan seutukunnassa työttömyys on laskenut tämän kauden aikaan 12,5 prosentista 9,8 prosenttiin ja Kouvolan seutukunnassa 11,8 prosentista 9,3 prosenttiin.

Erkki   Tuomioja  /sd:

Herra puhemies! Vuonna 1999 valtion osuus ja vaikutusmahdollisuudet Ensossa olivat ihan saman suuruiset kuin ovat tänä päivänä. Siitä huolimatta mahdollisesti jopa pörssisäätiön kannalta kyseenalaisesti toinen valtion edustajista hallituksessa kyllä informoi KTM:ää, jossa todettiin, selvitettiin, että tällainen investointihanke ei vaikuta Yhdysvalloissa kovin perustellulta, mutta ei ollut kerta kaikkiaan edellytyksiä tai omistajapolitiikan välineitä, joilla tähän olisi voitu puuttua. Nyt kuitenkin kiinnostaa tietää, jos teillä on ollut ennakkotietoa asioista, onko viestitetty, että kaikki tämä, mitä nyt Enso on tekemässä, on ok, vai olisiko tämä voitu yhtiön sisälläkin saattaa harkintaan.

Ja toinen: Eikö tässä kannattaisi meidän kaikkien, jotka olemme olleet tässä viime vuosien yksityistämispolitiikassa osallisia, nyt vähän miettiä, että kun meillä on tätä kansallisvarallisuutta, niin sen sijaan, että nyt jatkuvasti haetaan valtuuksia sen lisämyymiseen, (Puhemies: Aika!) oltaisiin myöskin valmiita tarvittaessa sen nostamiseen niin, että voitaisiin tällaisessa tilanteessa myös omistajavaltaa käyttää?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän ed. Tuomiojan esille nostamaan vallankäyttömahdollisuuteen vuonna 2000 tai sitten tällä kertaa: Kun Stora Enso teki päätöksiä silloin vuonna 2000, tuo kauppahan julkistettiin 22. päivä helmikuuta vuonna 2000, te olitte silloin kauppa- ja teollisuusministeri. Tuota kauppaa on sitten jälkikäteen arvioitu muun muassa julkisuudessa ja on todettu, että se oli ehkä näin jälkikäteen arvioiden ainakin kallis, mutta yhtä kaikki on arvioitu, mitä valtio-omistaja olisi tuolloin voinut tehdä. Tuohon tv-ohjelmaan te ette mennyt, mutta siinä oli sitaatti teidän lausunnostanne, joka kuului: "Kyse ei ollut enää sellaisesta yrityksestä, jossa valtio olisi voinut teoriassakaan harjoittaa omistajaohjausta." Eli tuo oli teidän näkemyksenne silloin vuonna 2000, ja nyt täällä aika moni on ihan toista mieltä, että sillä samalla omistusoikeudella olisi voinut tehdä ihan toisin.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa on tietysti tärkeintä huolehtia siitä, että mahdollisimman moni työttömäksi jäävä työllistyisi uudelleen. Tässä suhteessa hallitus on toiminut hyvin ripeästi, ja on myöskin erittäin tärkeää, että toimet myöskin konkretisoituvat samalla tavalla kuin nyt on jo aiemminkin tapahtunut.

Ottaisin kuitenkin tässä esille myöskin sen näkökulman, että erityisesti Kemijärven tehtaan osalta suuri ongelma on ollut puun saatavuus, ja siinä se Greenpeacen toiminta Ylä-Lapissa ja muu luontoaktivistien toiminta on ollut hyvin haitallista. (Vasemmalta: Ei ole!) Kerron tässä, mitä Ylelle on sanonut Kemijärven kaupunginjohtaja Timo E. Korva: "Olen nähnyt toivottomana luonnonsuojelijoita vastaan käytävän taistelun, että tämä jatkuva metsätalouden jyrsiminen osaltaan johtaa tähän tulokseen." (Ed. Jaakonsaari: Se on Korvaa se!) Onko näin ollut, ja mitä aiotaan tehdä, että tämä prosessi ei jatku muualla?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Yhtiö tässä tämän päivän ilmoituksessa korostaa erityisesti kahta erityistä asiaa. Toinen liittyy jo tehtyihin Venäjän puutullipäätöksiin ja toinen Yhdysvaltain dollarin tasoon. Sitten taustana tälle kaikelle on se yleinen heikko kannattavuuskehitys, joka yrityksellä on, ja sen taustalla on ylikapasiteetti monista aloista. Sen tähden poistetaan alalta puoli miljoonaa tonnia sellukapasiteettia, puolisen miljoonaa tonnia erilaatuista paperikapasiteettia. Tämä on ongelma, joka ei koske vain tätä yhtä yhtiötä. UPM:n edellisen saneerausohjelman mukaan yli 2 500 henkilöä kolmen vuoden aikana poistetaan hyvin saman tyyppisistä syistä johtuen. Myös nämä ovat niitä tekijöitä, jotka yhtiö itse on ilmoittanut taustaksi tälle päätökselle, ja se on pörssitiedotteessa kerrottu, ja minusta kannattaa pitäytyä niissä.

Hannes   Manninen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tiedustelisin, onko tarkoitus käydä keskusteluja yhtiön kanssa, koska kieltämättä yhtiön johdon taitamaton toimintakin menneinä vuosina on yhtenä tekijänä, että yhtiö osallistuisi samalla tavalla kuin UPM Voikkaalla näillä erilaisilla rahoituspaketeilla työntekijöiden yrittäjyyden kynnyksen alentamiseen jne.

Toiseksi: Onko ehditty vielä arvioida sitä, kun Euroopan unioniin perustettiin rahasto, joka tietyissä joukkoirtisanomisissa voi avustaa myöskin, täyttäisikö tämä mahdollisesti ne edellytykset, niin että Suomi voisi saada myöskin Euroopan unionilta avustusta tämän todella vakavan ja vaikean tilanteen parantamiseen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Yhtiön johto eilisiltana informoi minua tästä päätöksen täsmällisestä sisällöstä, ja siinä yhteydessä pyysin, että yhtiö osallistuu näihin jatkotoimenpiteisiin vähän samalla tavalla kuin tässä muutamat muut yhtiöt nimeltä mainitsematta ovat tehneet. Meillä on hyvä syy uskoa, että yhtiö tulee harkitsemaan tätä. Heidät vedetään mukaan näihin alueellisiin työryhmiin, ja valtiovallan odotus on voimakas siitä, että yhtiö tulee omilla panoksillaan edesauttamaan sitä, että työntekijät siirtyvät yrittäjiksi, antamaan panoksensa näihin muihin jatkokoulutusmahdollisuuksiin.

Tämä unionin niin sanottu globalisaatiorahasto, sen rahan käyttötarvehan on tämmöisen meikäläisen muutosturvan kaltainen. Sinällään meillä on omaa rahoitustakin olemassa. Ehkä tämän päivän arvio on se, että saattaa olla, että Kemijärvi, vaikka tämä ratkaisu suhteellisesti on Kemijärvelle ehkä kaikkein suurin, mittaskaalaltaan kuitenkaan ei riitä unionin rahoitukselle. Meillä on omat rahoitusvälineet olemassa siihen. Mutta Summan kohdalla, kun kyse on Kymessä vähän niin kuin saman alan jatkumosta, (Puhemies: Aika!) myös pitää katsoa, onko mahdollisuuksia saada rahaa myös tästä globalisaatiorahastosta.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Globalisaatiorahoituksen ehtonahan on, että irtisanomisten määrä paikkakuntakohtaisesti pitäisi olla tuhat henkeä. Tässä, kuten sanottu, kolmella palkkakunnalla ei täyty tämä ehto. Otamme selvää, onko joitain muita mahdollisuuksia ehkä katsoa tätä kokonaisuutena, vaikka irtisanomiset tapahtuvatkin eri paikkakunnilla. Mutta kuten pääministeri jo tässä sanoi, globalisaatiorahaston kautta ei rahoiteta suoranaisesti investointeja, vaan ennen kaikkea näitä muutosturvan tyyppisiä asioita: koulutusta, työstä työhön sopeutumista, ammatinvaihtoa. Näin ollen niitä rahoja meillä on tällä hetkellä kyllä käytössä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama kierros sitten ministeri Vehviläinen kiinnitti Kemijärven kohdalla huomiota näihin logistisiin yhteyksiin ja yhteyteen, siihen yöjunaan.

Arvoisa ministeri, eikö kuitenkin olisi kaikkein tehokkainta ja pitkällä aikavälillä eniten vaikuttavaa se, että nyt Rovaniemeltä Kemijärvelle tämä rautatieyhteys sähköistettäisiin? Se olisi vahva osoitus silloin siitä, että Kemijärvestä pidetään aina huolta, logistisesta yhteydestä muuhun maahan ja maailmaan pidetään huolta. Ja sitten myöskin, jos jonakin päivänä tulee tarve, niin Kelloselän kautta vedetään yhteys Murmanskin rataan, ja se on sillä sipuli.

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ihan hieno idea, näin sanon, näitä sähköistämisesityksiä on paljon muuallakinpäin. Nyt pidetään kiinni siitä, mistä on päätetty. Tämä yöjunayhteys, kun seurasin tätäkin salia viime vaalikaudella loppuvaalikaudesta vähän toisista tehtävistä, oli äärimmäisen tärkeä. Siitä on tehty nyt päätös, mutta sitten tietysti liikenneinfran laajemmin kehittämisestä ja sähköistämisasioista tehdään päätöksiä siinä selonteon yhteydessä, toivottavasti ensi vuoden talvella.

Markus   Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Satosella oli osin mittasuhdeharhaa, kun hän veti esille Venäjän puutullit ja lisäsuojeluvaatimukset Lapissa, että ne olisivat olleet ratkaiseva syy siihen, että Kemijärven sellutehdas lopetetaan. Kyllä suurin syy oli se, että toimiva johto tupeloi, hukkasi välittömänä kauppahintana laskettuna 3 miljardia euroa, kokonaisvaikutukseltaan 5 miljardia, ja maksattaa tämän laskun niillä ihmisillä, jotka tekevät sen tuloksen. Se on se syy. Mutta kysymys ministeri Häkämiehelle — te ette ole vieläkään vastannut siihen:

Mikä oli teidän vastauksenne Stora Enson toimivalle johdolle, kun sitä kysyttiin?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Niin kuin sanoin, totta kai olen seurannut jo pitkään, siitä saakka kun nämä vastuut kohdalle tulivat, tuon alan kehitystä. Jokaisella oli tiedossa, että koko metsäteollisuutta, ei pelkästään tätä kyseistä yhtiötä, vaivaa kannattavuusongelma, ja näitä esimerkkejä oli muualtakin. Totta kai toin esille sen, että tälle hallitukselle jokainen menetetty työpaikka on kipeä, mutta samaan hengenvetoon minun täytyy alleviivata sitä, että pörssiyhtiössä yrityksen päätökset tekee yhtiön hallitus. Joka toisin väittää, ei tunne lainsäädäntöä.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Osa tätä metsäteollisuuden tulevaisuuden arviointia on puuhuollon turvaaminen, kuten täällä on tänään sanottu. Kyllä täytyy todeta, että vähintään epävarmuutta ja osin myös häiriötä puuhuollolle ovat aiheuttaneet jatkuvat vaatimukset lisäsuojelusta. Kysynkin maa- ja metsätalousministeriltä ja ympäristöministeriltä:

Mikä on hallituksen viesti muun muassa Lappiin teollisuuden ja puunjalostajien puuhuollon turvaamiseksi, ja mikä on viesti lisäsuojeluvaatimuksia esittäville tahoille?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin vajaa kaksi viikkoa sitten olen saanut käydä Lapissa seminaarissa, jossa käsiteltiin tätä puuhuoltokysymystä. Oma viestini sinne suuntaan on se, että suojelutarpeet on nyt hoidettu. Meidän pitää kyetä hoitamaan niin, että Metsä-Lapista kyetään jatkossa Metsähallituksenkin toimesta enemmän saamaan puuta markkinoille. Tässä viestini lyhyesti.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

Arvoisa puhemies! Hallituksen ympäristöpoliittisena linjana metsiensuojelua koskien on aivan selvästi ollut koko kauden se, että pohjoisessa suojelu on riittävää ja Kemijärven puuhuoltoa ei sillä vaaranneta.

Metsähallitukselta olemme tänään tarkistaneet tilanteen. Sen mukaan Metsähallituksen taholta on pystytty toimittamaan Stora Ensolle kaikki tarvittava puu, ja Metsähallitus on myös ilmoittanut, että se tulee jatkamaan metsätaloutta koko nykyisen talousmetsän alueella ja uskoo, että sille puulle löytyy kysyntää ja kannattavat toimitusmahdollisuudet muualta.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän kaiken keskustelun jälkeen jää kyllä pohtimaan sitä, onko hallitus tosiasiassa alistunut siihen, että hyväksytään se, että meillä on erittäin korkea puun hinta, vaikeuksia puun saatavuudessa, ja sitten annetaan sen lopputuloksena tehtaiden sulkeutua ja ryhdytään miettimään, mitä hoitotoimenpiteitä tehdään muutosturvan ja muiden kautta. Jos näin on, niin linja on ehdottomasti väärä. Tämä on niin iso asia Suomelle, että pitäisi vakavasti tarttua puun hintaan ja saatavuuteen ja hoitaa tämä Venäjän-asia kuntoon, jotta me saamme metsäteollisuudelle jatkossakin työpaikkoja ja hyvinvointia Suomeen.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Venäjän kohdalla edellinen ja entinen ministeri Heinäluoma tietää, mitä siinä on tehty edellisen kauden aikana, ja samat ponnistelut ovat jatkuneet. Niin kuin sanoin, saattaa olla, että vielä tälläkin hetkellä ovat parhaillaan neuvottelut käynnissä. Venäjä on nyt tehnyt sen pitkään odotetun ratkaisuesityksen, ja sen pohjalta nyt pitää tulos pystyä saamaan.

Kotimaisten toimien osalla tässä täytyy jonkin verran olla nyt kyllä epäkohtelias entistä hallituskumppania kohtaan. Esimerkiksi nämä metsänparannusvarojen nostot, joilla vaikutetaan puunsaantiin pitkäjänteisesti, pystyttiin nyt tekemään tämän hallituksen toimesta. (Ed. Zyskowicz: Kokoomus tuli hallitukseen!) Se on hyvä ratkaisu. Samoin meidän pitää pystyä sen 20 miljoonan euron päätöksen mukaan kohdistamaan rahaa sellaisille perustienosuuksille, jotka nimenomaan puukuljetusten kannalta ovat tärkeitä. Samoin ensi vuoden budjettiin liittyy ratarakentamisen kohdalla tässä suhteessa erittäin tärkeä hanke. Sitten on hyvin tärkeä se päätös, joka on tehty metsätilojen perintöverotuksen helpottamiseksi. Sillä luodaan edellytyksiä sen tyyppiselle metsätilayrittämiselle, (Puhemies: Aika!) jossa omistajilla on intressi pitkäjänteisesti huolehtia myös puun myynnistä.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Ei tässä nyt tarvita erityistä kohteliaisuutta tai epäkohteliaisuutta. Mutta pahaa pelkään, että ei tämä puun hintakysymys nyt metsänparannusvaroista ole kiinni, niitähän on tavan takaa lisätty, (Ed. Ahde: Eikä sukupolvenvaihdoksista!) vaan tämä on hivenen isompi kysymys, jonka perusongelma menee tähän Venäjän-tuonnin loppumiseen, jos siellä viidesosa meidän puuhuollostamme on tämän varassa. Tältä osin me olemme käyneet erittäin ison keskustelun 141-tuesta, ja hallitus on julmistellut siinä asiassa ainakin suusanallisesti myös täällä, mutta tämä on mittaluokaltaan vielä merkittävämpi kysymys. Nyt tullaan siihen ydinasiaan, miten te hoidatte Venäjän-suhteita.

Onko teillä kyky saada tämä viesti Venäjälle lävitse? Mitä seurauksia tämän tuonnin loppuminen meille aiheuttaa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Venäjä on ollut itse hyvin määrätietoinen vuosien ajan siinä, että nostamalla puutulleja saataisiin investointeja Venäjälle. Me emme allekirjoita tätä logiikkaa, koska tämä metsäteollisuuden kehittäminen Venäjällä tapahtuu samalla tavalla portaittain kuin se on tapahtunut Suomessa, ja siinä tarvitaan sellaista yhteistyötä, jossa ensin lähdetään tästä puuraaka-aineen hankintaketjun synnyttämisestä, lähdetään sahaustoiminnasta, vähitellen siirrytään sitten suurempimittakaavaiseen maan teollisuuteen. Tällainen oikotie, jota he hakevat, ei toimi. Venäjällä kyllä on tiedossa, mitä vaikutuksia näillä heidän toimillaan on Suomeen, ja sen tiedon pitää vaikuttaa myös heidän lopulliseen ratkaisuunsa siitä, että he peruuttavat osan näistä toimista, joita ovat tehneet. Siihen vaikutetaan niillä neuvotteluilla, joita Suomi käy Venäjän kanssa ja joita EU käy Venäjän kanssa.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on vähän omituinen keskustelu, kun asioissa on kuitenkin syy ja seuraus. Silloin kun Stora Enso teki Amerikan-investointinsa, vastuullinen ministeri oli demari ja vasemmistoliitto istui hallituksessa. Mutta vasemmistoliitto on siinä oikeassa, että nyt pitää miettiä, millä tavalla metsäteollisuuden kilpailukykyä parannetaan, ja tässä suhteessa, olisiko hallitus valmis kokoamaan yhteisen pöydän ääreen metsänomistajat, MTK:n miettimään, millä tavalla puunkorjuuta voidaan tehostaa, saada enemmän puuta markkinoille, ja myöskin Paperiliiton, jonka kanssa voitaisiin katsoa, millä tavalla toimintoja voidaan tehtaissa tehostaa, jotta kannattavuus säilyisi, ja myöskin tietysti työnantajat mukaan samaan pöytään. Eikö tässä olisi ideaa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kaikkeen tällaiseen ollaan valmiita, mutta samalla täytyy todeta, että kyllä näitä keskusteluja on erittäin paljon käyty. Ja metsäalalla kyllä jokainen osapuoli tuntee vastuunsa. Tässä tarvitaan yhtä lailla Paperiliittoa, tässä tarvitaan metsänomistajia, tässä tarvitaan teollisuutta, yhteiskuntaa näitten eri toimien osalla. Mutta emme saa jättää tätä ongelmaa pelkästään tämän Venäjä-ongelman varaan, koska kyllä me tarvitsemme toimia, joilla Suomessa oma puuhuolto pitkäjänteisesti saadaan toimimaan nykyistä paremmin, saadaan selvästi enemmän kotimaan metsistä puutavaraa ulos, ja siinä tarvitaan myös metsänparannusvaroja.

Se, että meillä ei ole koivukuitua, ei parane millään muulla kuin sillä, että on sellaista metsänparannustoimintaa, jolla parinkymmenen vuoden tähtäimellä aletaan saada kuitua. Se vaatii suurta pitkäjänteisyyttä, ja minä uskon, että alalla itselläänkin tunnustetaan itsekriittisesti niitä virheitä, joita aikanaan on tehty: miksi ollaan tilanteessa, jossa ollaan niin tiukasti koivukuidun osalta sidoksissa yhteen maahan.

Erkki Tuomioja /sd:

Herra puhemies! Ministeri Häkämies ja aikanani minä olemme olleet kauppa- ja teollisuusministeriössä täsmälleen samassa asemassa, mitä tulee valtion omistajaohjausmahdollisuuksiin Stora Ensoon liittyen. Ero on kuitenkin siinä, että minä en pidä tilannetta hyvänä. Kysyn sen vuoksi:

Ovatko ministeri Häkämies ja tämä hallitus valmiita harkitsemaan uudelleen omistajapolitiikkaa sen sijaan, että jatkuvasti lisätään yksityistämistä ja vähennetään mahdollisuuksia? Olisi myöskin valmiuksia ottaa tällaisissa tilanteissa enemmän omistajavastuuta ja enemmän omistajavallan käyttöä. Tämä on mielestäni asia, joka koskee meitä kaikkia, jotka olemme olleet tässä viime vuosien politiikassa mukana.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut kolmannen lisätalousarvion, jossa haemme valtuutta 139 miljoonan euron edestä osallistua Finnairin osakepääoman vahvistamiseen. Se vaan todistaa ja kertoo sen, että kyllä hallitus toimii yhtiökohtaisesti kumpaankin suuntaan. (Ed. Laitinen: Miten teollisuuden puolella, ei yhtään?)

Puolustusministeri  Jyri  Häkämies

Herra puhemies! Ihan jatkona, mitä pääministeri totesi. Näiden lisäksi on toteutettu kaksi muuta:

Kemira GrowHow on ilmoittanut investoivansa Suomeen lisää, mitä kautta Soklin kaivoshanke otti myönteisen askeleen eteenpäin. Toivottavasti toteutuu. Sitä Itä-Lappi varmasti kipeästi kaipaa.

Toinen oli sitten varsinainen Kemira, jossa valtio jäi omistajaksi, mutta yhtiön isommaksi omistajaksi tuli kasvollinen teollinen omistaja, joka on vielä kotimainen. Uskomme tätä kautta kehittävämme tuota yhtiötä.

Tuossa nuo kolme operaatiota ovat, eivätkä ne kovin radikaaleilta vaikuta — suomalaisilta kyllä.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Jos sosialidemokraattien askel on joskus horjahdellut tässä yksityistämisessä, niin kyllä me täältä vasemmalta olemme äkkijyrkästi vastustaneet yksityistämistä. (Eduskunnasta: Ei pidä paikkaansa!) Edelleenkin sitten on kuitenkin tilanne Stora Enson osalta se, että 35 prosenttia äänivallasta on valtion käsissä, kun laskee yhteen valtion ja Kelan. En saanut vastausta valtio-ohjausministeriltä, valtio-omistuksen ohjausministeriltä, vai ohjaamattomuusministeri, mikä se nyt onkaan.

Herra pääministeri, minulla on se käsitys, että tämmöisiä päätöksiä ei tehdä ohi maan hallituksen. Ei varmasti tehdä, jos niin iso omistaja on olemassa. Informoitiinko teitä, ja milloin, tästä katastrofipäätöksestä? Ja mitä te sanoitte, koska te sen viimeisen sanan sanotte hallituksessa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kun minua informoitiin ratkaisun sisällöstä, kysyin, onko tämä yhtiön hallituksen lopullinen päätös, ja vastaus oli "on". Eli yhtiö oli tehnyt päätöksen. Ja näinhän se menee, että vaikka valtio on yksi omistaja, kuten ministeri Häkämies on korostanut, niin kyllä omistajaohjauksessa on tietyt periaatteet, joilla pörssiyhtiöt toimivat, (Ed. Tennilä: 35 prosenttia käsissä!) ja sen mukaan toimitaan. Olen tyytyväinen siitä, että eilen kello 19.30 sain nämä yksityiskohdat tietooni, koska se auttoi siinä, että saatoimme kaiken sen organisoida, että tänään meillä on ollut tässä kerrottavana kaikille ne toimet, mihin hallitus välittömästi pystyy ryhtymään.

Kyösti   Karjula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomi on pieni kansantalous ja erittäin vahvasti viennistä riippuvainen. Meidän nykyiset vahvat vientiyrityksemme ovat hakeneet vahvaa kansainvälistä asemaa aika merkittävällä tavalla omistusjärjestelyjen kautta. Nyt kysynkin:

Kun meidän pitäisi löytää uutta toimintalogiikkaa, jolla uudet yritykset, pienet yritykset pääsisivät vahvemmin kansainvälistymään, onko hallituksella suunnitelmia, joilla vahvistetaan nimenomaan näitä kansainvälistymisen mahdollisuuksia uusien, kasvavien yritysten osalta?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Hallitus on hallitusohjelmassaan sanonut selvästi, että se satsaa nimenomaan tutkimukseen, teknologiaan, kehittämistyöhän ja nyt sitten myöskin viennin edistämiseen, kansainvälistämiseen. Ja uuden ministeriön hallintoratkaisussakin nämä toimet sidotaan yhteen, mikä edesauttaa tavallaan sen osaamispotentiaalin ikään kuin muuttamista uusiksi tuotteiksi, uusiksi yrityksiksi, kansainvälistyviksi ja kasvaviksi yrityksiksi. Näihin valtiovalta panee rahaa, ja sillä rahalla valtiovalta houkuttelee ja saa yksityistä rahaa kaksin—kolminkerroin verrattuna siihen valtion omaan panokseen. Tämä on se tie, mitä kautta vain Suomi voi menestyä. Ei halvalla työvoimalla, vaan sillä, että me teemme entistä vaativampaa, vaateliaampaa ja sitä kautta enemmän rahaa meille tuottavaa.

Mitä Suomen investointeihin tulee, niin kannattaa nyt kuitenkin muistaa, että tällä vuosituhannella on kuitenkin Suomeenkin investoitu nettomääräisesti metsäteollisuudessa yli 800 miljoonaa euroa.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.