Täysistunnon pöytäkirja 72/2001 vp

PTK 72/2001 vp

72. KESKIVIIKKONA 6. KESÄKUUTA 2001 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys laiksi korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenttien ja jäsenten palvelussuhteen ehdoista annetun lain kumoamisesta ja valtion virkaehtosopimuslain muuttamisesta

 

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Voimassa oleva lainsäädäntö ei ole antanut mahdollisuutta tarkistaa korkeimpien oikeuksien tuomareiden palkkausta, vaikka jälkeenjääneisyys suhteessa muihin ylimpiin virkamiespalkkoihin on ilmeinen. Tällaista vääristymää on syntynyt nykyisen lainsäädännön voimassa ollessa jo pidemmän aikaa. Eduskunnan hallintovaliokunnan ja lakivaliokunnan mietinnöissä ja lausumissa on palkkauksen korjaustarpeeseen kiinnitetty useaan otteeseen huomiota.

Hallitus on nyt tuonut eduskunnalle esityksen, jossa tätä ongelmaa esitetään korjattavaksi. Hallituksen esitys on ollut myös perustuslakivaliokunnan lausunnolla. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että ensimmäinen lakiehdotus voitaisiin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, mutta toisen lakiehdotuksen osalta käsittelyn tulisi tapahtua perustuslain 73 §:ssä säädetyssä järjestyksessä. Hallintovaliokunta on päätynyt ratkaisussaan sääntelyehdotukseen, jossa korkeimpien oikeuksien presidenttien ja jäsenten palvelussuhteen ehdoista annettua lakia ei kumottaisi, vaan kyseisten tuomareiden palkan määräytymisestä ja sen tarkistamisesta säädettäisiin nykyistä täsmällisemmin kyseisessä laissa. Toinen lakiehdotus sen sijaan voidaan tässä sääntelyehdotuksessa tarpeettomana hylätä.

Valiokunta ehdottaakin tältä pohjalta, että niin sanotun palkkalain 1 §:n 1 momentissa korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenttien palkka säädetään tasolle 52 705 markkaa kuukaudessa ja jäsenten palkka 44 795 markkaa kuukaudessa. Ehdotuksemme mukaan tämän lain tulisi tulla voimaan 1. päivänä heinäkuuta tänä vuonna.

Arvoisa puhemies! Tämän ehdotuksen pohjalta presidenttien palkka vastaisi nykyistä valtioneuvoston oikeuskanslerin palkkaustasoa ja jäsenten palkka valtion A 34 palkkausluokkaa siinä maksettavine lisineen.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta ehdottaa vielä mietinnössään eräänlaista varmistusmekanismia 1 §:n 3 momentissa ja katsoo, että palkkausseurannan tulisi olla säännöllistä ja mikäli tarvetta ilmenee, korkeimpien oikeuksien tuomareiden palkkauksellinen asema tulisi korjata oikealle tasolle suhteessa muihin valtion ylimpiin virkamiehiin. Valiokunta katsoo myös, että tämä menettely, ehdotettu sääntely, täyttäisi tuomareiden riippumattomuuden kannalta tarpeelliset elementit.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllä palkankorotukset tuntuvat aika kohtuuttomilta, kun korotukset ovat kaksi kertaa enemmän kuin esimerkiksi työmarkkinatuen saajien bruttotulo, josta jää käteen vain 2 000 markkaa. No, ehkä 5 000 markan korotuksesta jää näillekin käteen 2 000 markkaa, mutta se on sentään palkankorotus. Toiset joutuvat tulemaan toimeen sillä 2 000 markalla koko kuukauden. Nämä korkeimman hallinto-oikeuden jäsenet sitten käsittelevät toimeentulotukeen ym. vastaaviin asioihin liittyviä valituksia.

Kun kerran tällaisia korotuksia suunnitellaan, pitäisi tulosvastuuta olla. Asioiden käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa vaarantaa mielestäni tänä päivänä oikeusturvaa. Tiedossani on eräs tapaus, jonka valitusprosessi on alkanut 98 elokuussa. Silloin se ei mennyt vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, vaan kunnassa lautakunnan päätöksestä oli tehty valitus. Lääninhallitus, nykyään hallinto-oikeus, on käsitellyt sen, mutta jo noin kaksi vuotta on kestänyt korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyvaihe. Nyt vasta kuukausi sitten pyydettiin lisäselvityksiä, joten voitaneen ehkä odottaa, että päätös tulee syksyllä. Jos tällaisia palkkoja maksetaan, niin tulostavoitteitakin pitäisi olla, niin että asian käsittely nopeutuu. Tämä on todella vakava uhka ihmisten oikeusturvalle.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä, jonka siis hallintovaliokunta yksimielisesti on omalla sääntelytavallaan hyväksynyt, ei sinällään puututa korkeimpien oikeuksien työhön tai tulostavoitteisiin. Kysymys on todellisuudessa suhteessa muihin ylimpiin valtion virkamiehiin jälkeen jääneen palkkauksen tarkistamisesta. Kysymyshän on siitä, että palkkauksessa suhteellinen asema on heikentynyt sen vuoksi, että näitä virkoja hoitaville ei ole ollut mahdollista tehdä mitään muita tarkistuksia kuin taulukon mukainen tarkistus.

Mitä sitten tehtävien hoitoon tulee, siinä olen ed. Stenius-Kaukosen kanssa samaa mieltä. Totta kai asiat on pyrittävä mahdollisimman tuloksekkaasti ja tehokkaasti hoitamaan. Keskustelu siitä asiasta on varmasti toisessa yhteydessä paikallaan.

Yleiskeskustelu päättyy.