Tarja Kautto /sd:
Arvoisa puhemies! Euroopan neuvosto on normatiivinen hallitusten
välinen järjestö, joka on pyrkinyt vuodesta
49 koko Euroopan yhtenäisyyden edistämiseen sekä demokratian,
ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen ja kehittämiseen.
Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous tarkastelee demokratian
tilaa yksittäisissä maissa sekä aihekohtaisesti
kansalaisten ihmisoikeuksien puolesta. Euroopan neuvosto
on harvinainen elin siinä mielessä, että se
kokoaa parlamentaarisella tasolla 44 jäsenmaan edustajia
yhteen. Siten se antaa erinomaisen näkökulman
siihen, missä Euroopassa ja muualla maailmassa ollaan menossa.
Euroopan neuvoston jäsenyyden perusedellytys ja järjestön
toiminnan perustavoite on jäsenvelvoitteiden ja sitoumusten
eli ihmisoikeus- ja oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen kaikessa
yhteiskunnallisessa toiminnassa. Euroopan neuvosto valvoo demokratian
kehitystä ja jäsenvelvoitteiden täyttymistä Euroopan
maissa, myös niissä, jotka jonain päivänä tulevat
olemaan mukana Euroopan unionissa. Euroopan neuvosto osallistuu
siten omalta osaltaan EU:n ihmisoikeusulottuvuuden vahvistamiseen.
Viime vuosien aikana järjestön sekä hallitusten
välisessä että parlamentaarisessa toiminnassa
on kehitetty useita monitorointiohjelmia, joiden avulla seurataan,
miten maat noudattavat Euroopan neuvoston periaatteita ja sovittuja
normeja. Euroopan neuvoston toiminta kiinnostaa myös Euroopan
ulkopuolisia maita, joilla on mahdollisuus osallistua toimintaan
tarkkailijoina.
Yksi Euroopan neuvoston jäsenyyden perusehtoja on kuolemanrangaistuksen
kieltäminen. Käytännössä kuolemanrangaistus
on poistettu kaikista Euroopan neuvoston jäsenmaista, ja
järjestö tulee tulevaisuudessa varmistamaan, ettei tarkkailija-asemaa
myönnetä maille, joissa kuolemanrangaistus on
voimassa.
Arvoisa puhemies! Vähemmistöjen oikeuksien
edistäminen on muodostunut merkittäväksi toiminta-alueeksi
Euroopan neuvostossa, jonka pyrkimyksenä on taata tasa-arvoiset
oikeudet ja vapaudet kaikille väestöryhmille.
Euroopan neuvosto on kuluneena vuonna pohtinut myös maailman
väestökehityksen suhdetta kestävään
kehitykseen. Euroopan neuvosto suhtautui kriittisesti USA:n uuden
hallinnon kielteiseen kantaan Kioton ilmastosopimukseen. Teollisuusmailla
ja erityisesti USA:lla on vastuu ilmansaasteiden vähentämisessä myös
suhteessa kehitysmaihin, joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia
ympäristönsuojeluun samassa mittakaavassa.
Yleiskokous käsitteli kuluneena vuonna terrorismia,
järjestäytynyttä rikollisuutta sekä median ja
sanan vapautta. Euroopan neuvosto pyrkii osallistumaan terrorismin
torjuntaan panostamalla oikeudellisen yhteistyön tehostamiseen sekä demokratian
ja ihmisoikeusarvojen lujittamiseen. EN on hyväksynyt useita
yleissopimuksia, jotka pyrkivät rikollisuuden torjuntaan,
sillä terrorismilla on kytkentä usein talous-
ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Yleiskokous
nostaa esille myös alueellisia kysymyksiä. Tällaisia ovat
olleet esimerkiksi Venäjä ja Tshetshenian kriisi
sekä tilanne Lähi-idässä. Poliittisen
komitean Lähi-itä-alakomiteassa olemme seuranneet alueen
tapahtumia ja raportoineet niistä yleiskokoukselle. On
tärkeää, että ymmärrämme
kauaskantoiset vaikutukset, joita israelilaisten ja palestiinalaisten
välinen taistelu aiheuttaa myös tulevissa sukupolvissa
Lähi-idän alueella.
Arvoisa puhemies! Myös Suomi tarvitsee laajempaa perspektiiviä ja
yhteistyötä. Suomesta on kehittymässä kansainvälisempi
ja monikulttuurisempi maa, emmekä ole suojassa myöskään
yleisiltä demokratian haasteilta. Äärioikeiston
viimeaikainen nousu Euroopassa on osoittanut, ettei demokratiaa
voida pitää itsestäänselvyytenä. Työttömyys,
sosiaalinen eriarvoisuus ja syrjäytyminen voivat johtaa
hallitsemattomina turvallisuusongelmiin ja poliittiseen epätasapainoon.
Joistakin Keski- ja Itä-Euroopan maista on tullut muuttoliikkeen
läpikulkumaita siirtolaisille, jotka hakeutuvat Länsi-Eurooppaan.
Ilmiöön liittyy sekä poliittisia, taloudellisia
että sosiaalisia ongelmia, sillä huomattava osa
muuttoliikkeestä on laitonta. Tarvitaankin kansallisen
siirtolaispolitiikan yhteensovittamista yleiseurooppalaisella tasolla.
Viime vuosien aikana Euroopassa on ilmennyt uusi orjuuden muoto,
kotiorjuus. Tämä käsittää etenkin
naispuolisia siirtolaisia, joilla ei usein ole laillista oleskelulupaa
ja jotka suorittavat kotitaloustyötä useissa Euroopan
maissa vaikeissa oloissa. Toinen Euroopan ihmisoikeussopimusta rikkova
ilmiö on naisten sukuelinten silpominen, joka on kielletty
kaikissa Euroopan neuvoston jäsenmaissa, mutta jota esiintyy
erityisesti siirtolaisten keskuudessa Euroopassa.
Suomessa on pohdittava ihmisoikeudellisia kysymyksiä,
vaikka olemmekin oikeusvaltio. Näihin kuuluu muun muassa
aseistakieltäytyminen. Maahanmuuttajien kohdalla Suomen
on pystyttävä huolehtimaan heidän kotoutumisestaan
eli maahanmuuttajien yhteiskuntaan ja työelämään
integroitumisesta. Mahdollisuus osallistua laajemmin yhteiskunnalliseen
elämään ja poliittiseen päätöksentekoon
paikallistasolla edesauttaa integroitumista. Onnistunut maahanmuuttopolitiikka
takaa myös yleisen asenneilmaston paranemisen suvaitsevampaan
suuntaan.
Arvoisa puhemies! Euroopan neuvoston päämäärä on
ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioitus sekä oikeusvaltion
periaatteiden vahvistaminen. Osaltaan se edistää Euroopan
yhdentymistä, joka on ollut alusta lähtien rauhan,
hyvinvoinnin sekä kehityksen projekti, ja sitä se
on edelleen. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnalla on tärkeä ja
antoisa työ olla mukana tätä päämäärää tukemassa.
Keskustelu päättyy.