Täysistunnon pöytäkirja 72/2002 vp

PTK 72/2002 vp

72. MAANANTAINA 3. KESÄKUUTA 2002 kello 12

Tarkistettu versio 2.0

7) Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2001

 

Tarja Kautto /sd:

Arvoisa puhemies! Euroopan neuvosto on normatiivinen hallitusten välinen järjestö, joka on pyrkinyt vuodesta 49 koko Euroopan yhtenäisyyden edistämiseen sekä demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen ja kehittämiseen. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous tarkastelee demokratian tilaa yksittäisissä maissa sekä aihekohtaisesti kansalaisten ihmisoikeuksien puolesta. Euroopan neuvosto on harvinainen elin siinä mielessä, että se kokoaa parlamentaarisella tasolla 44 jäsenmaan edustajia yhteen. Siten se antaa erinomaisen näkökulman siihen, missä Euroopassa ja muualla maailmassa ollaan menossa.

Euroopan neuvoston jäsenyyden perusedellytys ja järjestön toiminnan perustavoite on jäsenvelvoitteiden ja sitoumusten eli ihmisoikeus- ja oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Euroopan neuvosto valvoo demokratian kehitystä ja jäsenvelvoitteiden täyttymistä Euroopan maissa, myös niissä, jotka jonain päivänä tulevat olemaan mukana Euroopan unionissa. Euroopan neuvosto osallistuu siten omalta osaltaan EU:n ihmisoikeusulottuvuuden vahvistamiseen. Viime vuosien aikana järjestön sekä hallitusten välisessä että parlamentaarisessa toiminnassa on kehitetty useita monitorointiohjelmia, joiden avulla seurataan, miten maat noudattavat Euroopan neuvoston periaatteita ja sovittuja normeja. Euroopan neuvoston toiminta kiinnostaa myös Euroopan ulkopuolisia maita, joilla on mahdollisuus osallistua toimintaan tarkkailijoina.

Yksi Euroopan neuvoston jäsenyyden perusehtoja on kuolemanrangaistuksen kieltäminen. Käytännössä kuolemanrangaistus on poistettu kaikista Euroopan neuvoston jäsenmaista, ja järjestö tulee tulevaisuudessa varmistamaan, ettei tarkkailija-asemaa myönnetä maille, joissa kuolemanrangaistus on voimassa.

Arvoisa puhemies! Vähemmistöjen oikeuksien edistäminen on muodostunut merkittäväksi toiminta-alueeksi Euroopan neuvostossa, jonka pyrkimyksenä on taata tasa-arvoiset oikeudet ja vapaudet kaikille väestöryhmille. Euroopan neuvosto on kuluneena vuonna pohtinut myös maailman väestökehityksen suhdetta kestävään kehitykseen. Euroopan neuvosto suhtautui kriittisesti USA:n uuden hallinnon kielteiseen kantaan Kioton ilmastosopimukseen. Teollisuusmailla ja erityisesti USA:lla on vastuu ilmansaasteiden vähentämisessä myös suhteessa kehitysmaihin, joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia ympäristönsuojeluun samassa mittakaavassa.

Yleiskokous käsitteli kuluneena vuonna terrorismia, järjestäytynyttä rikollisuutta sekä median ja sanan vapautta. Euroopan neuvosto pyrkii osallistumaan terrorismin torjuntaan panostamalla oikeudellisen yhteistyön tehostamiseen sekä demokratian ja ihmisoikeusarvojen lujittamiseen. EN on hyväksynyt useita yleissopimuksia, jotka pyrkivät rikollisuuden torjuntaan, sillä terrorismilla on kytkentä usein talous- ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Yleiskokous nostaa esille myös alueellisia kysymyksiä. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi Venäjä ja Tshetshenian kriisi sekä tilanne Lähi-idässä. Poliittisen komitean Lähi-itä-alakomiteassa olemme seuranneet alueen tapahtumia ja raportoineet niistä yleiskokoukselle. On tärkeää, että ymmärrämme kauaskantoiset vaikutukset, joita israelilaisten ja palestiinalaisten välinen taistelu aiheuttaa myös tulevissa sukupolvissa Lähi-idän alueella.

Arvoisa puhemies! Myös Suomi tarvitsee laajempaa perspektiiviä ja yhteistyötä. Suomesta on kehittymässä kansainvälisempi ja monikulttuurisempi maa, emmekä ole suojassa myöskään yleisiltä demokratian haasteilta. Äärioikeiston viimeaikainen nousu Euroopassa on osoittanut, ettei demokratiaa voida pitää itsestäänselvyytenä. Työttömyys, sosiaalinen eriarvoisuus ja syrjäytyminen voivat johtaa hallitsemattomina turvallisuusongelmiin ja poliittiseen epätasapainoon.

Joistakin Keski- ja Itä-Euroopan maista on tullut muuttoliikkeen läpikulkumaita siirtolaisille, jotka hakeutuvat Länsi-Eurooppaan. Ilmiöön liittyy sekä poliittisia, taloudellisia että sosiaalisia ongelmia, sillä huomattava osa muuttoliikkeestä on laitonta. Tarvitaankin kansallisen siirtolaispolitiikan yhteensovittamista yleiseurooppalaisella tasolla. Viime vuosien aikana Euroopassa on ilmennyt uusi orjuuden muoto, kotiorjuus. Tämä käsittää etenkin naispuolisia siirtolaisia, joilla ei usein ole laillista oleskelulupaa ja jotka suorittavat kotitaloustyötä useissa Euroopan maissa vaikeissa oloissa. Toinen Euroopan ihmisoikeussopimusta rikkova ilmiö on naisten sukuelinten silpominen, joka on kielletty kaikissa Euroopan neuvoston jäsenmaissa, mutta jota esiintyy erityisesti siirtolaisten keskuudessa Euroopassa.

Suomessa on pohdittava ihmisoikeudellisia kysymyksiä, vaikka olemmekin oikeusvaltio. Näihin kuuluu muun muassa aseistakieltäytyminen. Maahanmuuttajien kohdalla Suomen on pystyttävä huolehtimaan heidän kotoutumisestaan eli maahanmuuttajien yhteiskuntaan ja työelämään integroitumisesta. Mahdollisuus osallistua laajemmin yhteiskunnalliseen elämään ja poliittiseen päätöksentekoon paikallistasolla edesauttaa integroitumista. Onnistunut maahanmuuttopolitiikka takaa myös yleisen asenneilmaston paranemisen suvaitsevampaan suuntaan.

Arvoisa puhemies! Euroopan neuvoston päämäärä on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioitus sekä oikeusvaltion periaatteiden vahvistaminen. Osaltaan se edistää Euroopan yhdentymistä, joka on ollut alusta lähtien rauhan, hyvinvoinnin sekä kehityksen projekti, ja sitä se on edelleen. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnalla on tärkeä ja antoisa työ olla mukana tätä päämäärää tukemassa.

Keskustelu päättyy.