9) Laki arvonlisäverolain 59 §:n muuttamisesta
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden etuuksia jouduttiin leikkaamaan
laman aikana, kuten muidenkin ryhmien. Maan taloudellisen tilanteen
kohentuessa ei lapsiperheiden asemaa ole kuitenkaan parannettu.
Lapsiperheiden taloudellinen tilanne on siis usein tiukka. Heidän
tilannettaan voitaisiin helpottaa poistamalla lastenvaatteilta ja
lastenjalkineilta arvonlisävero. Nämä tuotteet
kuuluvat välttämättömiin hankintoihin
ja vievät liian suuren osan lapsiperheiden varoista. Lastenvaatteiden
hinnat ovat samaa luokkaa kuin aikuisten, ja lasten kasvun myötä heidän
vaatteitaan joudutaan uusimaan säännöllisin
välein. Lisäksi Suomessa tarvitaan ilmaston vuoksi
useanlaisia vaatekertoja. EU-maista Suomessa ostetaan vaatteita
toiseksi vähiten, Suomessa myydään lastenvaatteita
noin 340 miljoonalla eurolla. Arvonlisäveron poistaminen
lastenvaatteilta ja lastenjalkineilta elvyttäisi heikkoa
myyntiä ja olisi yhteiskunnan osalta lapsiperheitä kannustava
toimenpide.
Lastenvaatteiden ja lastenjalkineiden nollaveroprosentti eli
arvonlisäveron poistaminen kokonaan näiltä tuotteilta
olisi eurooppalaisen linjan mukaista. Tekstiili- ja jalkinetoimittajat
ry näkee hankkeen merkittäväksi tekijäksi
niin lapsiperheiden tukemisen muotona kuin vaate- ja jalkinemyynnin
edistämisessäkin. Lastenvaatteiden nollaveroprosentti
on jo voimassa Irlannissa ja Isossa-Britanniassa. Venäjällä ei
ole tulleja lastenvaatteille eikä arvonlisäveroa.
Ruotsissa on parhaillaan suunnitteilla arvonlisäveron poistaminen
lastenvaatteilta ja lastenjalkineilta.
Monesti on jo muun muassa pääministerin suulla
todettu, että nyt on lapsiperheiden tai lasten ja nuorten
asioiden vuoro politiikassa. Siksi olemmekin jättäneet
aloitteen lastenvaatteiden ja -jalkineiden arvonlisäveron
poistamiseksi. Suomessa näiden arvonlisävero on
22 prosenttia, Ruotsissa ja Tanskassa 25 prosenttia. Kuten äsken
jo mainitsin, Irlannissa ja Isossa-Britanniassa samoin kuin Venäjällä arvonlisäveroprosentti
on
nolla. Ruotsissa taas halutaan poistaa lastenvaatteilta ja -kengiltä arvonlisävero.
Kun tutkitaan kaikkia eri kuluttajaryhmiä, niin Ruotsissa on
todettu, että juuri lapsiperheissä kulutetaan vaatteisiin
ja kenkiin eniten käyttövaroja.
Lapsiperheillä on muutenkin paljon rahanreikiä.
Usein samaan aikaan on maksettavana velkoja, niin asunto- kuin autovelkoja,
ehkä opintovelkojakin. Lisäksi perhe-elämän
ja työelämän yhteensovittamisesta ja
sen ongelmista on puhuttu paljon. Nyt olisi niin sanottu tuhannen
taalan paikka poistaa kyseessä oleva arvonlisävero
kokonaan. Lastenvaatteita myydään Suomessa, mainitsen
sen vielä, 2 miljardilla markalla eli siis 340 miljoonalla
eurolla, josta arvonlisäveron osuus on 22 prosenttia eli
noin 450 miljoonaa markkaa eli noin 74 miljoonaa euroa. Suomessa
käytetään Eurostatin mukaan, kun otetaan
huomioon yhdeksän EU-maata, vähiten rahaa vaatteisiin
ja kenkiin. Tämä on yllättävä tosiasia,
kun ottaa huomioon, että Suomessa on kuitenkin hyvin vaihtelevat
vuodenajat.
Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä aloite etenee
myönteiseen lopputulokseen.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kun oikein paneutuu tähän
ed. Nurmen lakialoitteeseen n:o 62 arvonlisäverolain 59 §:n muuttamisesta
lastenvaatteitten ja -jalkineitten arvonlisäveron vapaudesta,
niin voi vain yhtyä, että tämä on
hyvä ja kannatettava aloite. Lapsiperheitten asiaa tulee
muistaa kaikin tavoin. Lapsilisät ovat polkeneet pitkälti
paikallaan ja kustannustaso on vain noussut, lastenvaatteet ja -jalkineet
ovat valitettavasti kalliita. Kuten ed. Tuija Nurmi toi esille,
lapsiperheitten talous on monta kertaa hyvin tiukoilla: tulot ovat
melko niukat, opintovelat, monet muut velat ovat tuolloin rasitteena.
Tässä tilanteessa, jos tämän
kaltaisella arvonlisäveron poistolla lastenvaatteilta ja
-jalkineilta voitaisiin tilannetta lievittää,
niin kuin sillä lievitettäisiin hyvinkin merkittävästi,
tämä on hyvin kannatettava aloite. Toivon lakialoitteelle menestystä jatkokäsittelyssä.
Marja-Leena Kemppainen /kd:
Arvoisa puhemies! Minusta tämä lakialoite
pitää sisällään erittäin
tärkeän asian. Olisin toivonut kyllä tähän myös
muutakin näkökulmaa kuin tekstiili- ja jalkinetoimittajien
näkökulman, nimittäin terveydenhuollon
näkökulman. Jos ajattelen, miten terveydenhoitajana
ollessani aikaisemmin lapsiperheitten kanssa ja omien lasten ja
lastenlasten kanssa näitä asioita on käyty
läpi, niin vaatteita voi aina kierrättää ja
se on ihan terveellistä, mutta lasten kenkiä ei
suositella kierrätettäväksi. Yksi meidän
kansanterveydellinen ongelmamme on jalat, vanhustenhoidossa myös.
Ennen kaikkea sillä, miten meidän lastemme jalat
pääsevät kasvamaan, minkälaiset
kengät heillä on, on suuri merkitys heidän
koko elämälleen. Näkisinkin, että siitä näkökulmasta
myös tämä aloite on erittäin
hyvä, ja lämpimästi sitä kannatan. Lasten
kengät nimittäin — sen tietää se,
joka niiden kanssa on ollut tekemisissä — eivät
ole ollenkaan halpoja, päinvastoin ne ovat suhteessa todella
kalliita. Jos niitten hintaa voidaan jollakin tavalla pudottaa ja
mahdollistaa lapsiperheille se tilanne, että ne voivat
ostaa lapsilleen terveellisiä, hyviä kenkiä,
niin näen, että tällä asialla
on ihan hyvä vaikutus.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Kiitän näistä kannanotoista,
ja tuo on ihan totta, mitä ed. Kemppainenkin sanoi. Ehkä olen
liikaa syventynyt asiaan ja pitänyt sitä päivänselvänä,
kun itse olen lääkäri ja puoliso ortopedi.
Tämä on erittäin tärkeä kannanotto,
että kengät pitää valita käyttäjän
jalan mukaisesti. On todella valitettavaa, kun näkee — minäkin
olen sotilaslääkärinä ja lääkärinä nähnyt
paljon nuorten jalkoja — mitä saadaan aikaiseksi
väärillä kengillä. Kenkien hinnat ovat
korkeat. Meillä on myös kotimaista jalkinetuotantoa,
ja tällä voitaisiin osittain tukea terveyttä,
mutta myös yrityselämää. Meidän
pitää katsoa näitä asioita monelta
eri kantilta.
Juuri sen vuoksi olen usein aika nihilistinen lakialoitteitten
läpimenon suhteen lakialoitteina. Mielestäni lainsäädäntö tulee
tehdä todella perusteellisen tutkimustyön
tuloksena ja siihen on otettava eri tahojen kantaa. Katson, että meidän
lakialoitteemme kuitenkin ovat tärkeitä keskustelun
herättäjiä, ja juuri niin kuin huomasimme,
tällä lailla saamme asian esille ja saamme näihin
myös erilaisia näkökulmia kuin pelkästään silloin,
kun kaikki asiat tulevat hallituksen esityksinä.
Keskustelu päättyy.