4) Hallituksen esitys laeiksi vakuutusedustuksesta ja eräiden
siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys, joka viime marraskuussa
eduskunnalle annettiin, perustuu Euroopan unionin direktiiviin vakuutusedustuksesta,
ja tämä on vähimmäisdirektiivi.
Jo viime syksynä kävi ilmi, että tästä lakiesityksestä tulee niin
sanottu mielenkiintoinen tapaus, ja niin sen käsittely
osoittikin, ja mielenkiintoinen se on tässä ihan
hyvässä mielessä, koska tässä on
kysymys suomalaisen yhteiskunnan eräästä merkittävästä osa-alueesta
eli vakuutustoiminnasta, jossa yhtenä suurena osuutena
ovat työeläkerahat, lähes 90 miljardia
euroa, ja kaikki muu vahinkovakuutus- ja henkivakuutustoiminta,
joten intressejä löytyy kaikin puolin. Tämän
asian käsittely, vaikka ehkä hallituksen taholta
toivottiin, että se olisi tapahtunut joutuisasti ennen
joulua, kuitenkin siirtyi sitten tälle vuodelle. Talousvaliokunnassa
kaikkien muitten asioitten ohella tähän asiaan
on nyt sitten oikeastaan puolisen vuotta perehdytty, ja se valiokunnan
mietintö lakiteksteineen, joka nyt on kansanedustajien
käytettävissä, on mielestäni
tyydyttävä kompromissi tästä kaikesta
kokonaisuudesta.
Tässä valiokunnan mietinnössä on
monta erilaista yksityiskohtaa, mutta erityisesti aloittaisin tämän
siitä loppuosasta, joka päättyy täällä ponteen,
jota talousvaliokunnassakin ja muissakin valiokunnissa, missä olen
puheenjohtajana ollut, on aina välillä käytetty
laukaisemaan vaikeita asiallisia ja poliittisiakin tilanteita, eli
edellytetään, että hallitus tietyn ajan
kuluessa — tässä tapauksessa kahden vuoden
kuluttua lain voimaantulosta — antaa eduskunnan talousvaliokunnalle selvityksen
lain soveltamisesta saaduista kokemuksista ja sen vaikutuksista
vakuutusmarkkinoihin, vakuutusedustukseen ja kansalliseen ja kansainväliseen
alan kilpailuun sekä direktiivin voimaansaattamisesta muissa
jäsenvaltioissa.
Tämän asian osalta näissä voimaantulosäännöksissä on
kolmen vuoden siirtymäaika, joka jättäisi
näille toimijoille mahdollisuuden sopeutua tähän
uuteen tilanteeseen, ja toisaalta esimerkiksi vakuutusmeklarit voisivat
omaa toimintaansa harjoittaa tämän siirtymäkauden
aikana niillä sopimuksilla ja niillä ehdoilla,
jotka nyt ovat voimassa heidän sopimustensa osalta. Käytännössä tämä selvitys
talousvaliokunnalle tapahtuisi syksyllä 2007, ja sitten
pitää käytännössä harkita,
mitä lopullisesti tehdään. Näissä asiantuntijaselvityksissähän
kävi ilmi, että Suomi on tässä kuten
monissa muissakin sisämarkkinoitten asioissa edelläkävijänä,
ja siinä on aina omat etunsa, mutta siinä on tietysti
aina myös sitten se riski, mikä se paalupaikan
ja johtajan rooli tulee käytännössä olemaan
ja minkälaisia vaikutuksia sillä on.
Tämän asian yhteydessä on tuotu esille
kovasti se, että tämä meklaritoimintahan
lähti Suomessa 90-luvulla liikkeelle, ja se on osa sitä kilpailuttamista,
joka Suomelle kieltämättä Neuvostoliiton
jälkeiseltä ajalta on monessa mielessä vaikeata,
samaten kuluttajansuoja näissä kysymyksissä.
Meklaritoiminta on osoittautunut ihan hyväksi
toiminnaksi, ja monissa asioissa vakuutuksenottaja on arvioidessaan
vakuutusta ja kilpailuttaessaan vakuutusyhtiöitä saanut
paremman lopputuloksen, kun hän käyttää tätä riippumatonta
meklaria. Tässä suhteessa tätä meklareitten
arvokasta työtä tulee myös jatkossa arvostaa — he
ovat yrittäjiä siinä kuin yrittäjät
yleensäkin ovat — ja tämä saisi
paremminkin näkyä siinä ohjeistuksessa,
jota esimerkiksi Vakuutusvalvontavirasto valvonnassaan
suorittaa, niin että tämä riippumattomuus
tulisi esille suhteessa esimerkiksi vakuutusyhtiöitten
asiamiehiin, jotka ovat vakuutusyhtiöitten edustajia.
Tässä valiokunnan mietinnössä ja
ennen kaikkea niissä keskusteluissa, joita valiokunnassa käytiin,
tuotiin esille se, että nyt kun tämä vakuutusmeklarien
asema tulee toisenlaiseksi ainakin pitemmällä tähtäyksellä,
jos laki aikanaan sellaisenaan voimaan tulee, niin voi olla mahdollista, että näiden
ulkomaisten toimijoiden, joita tällä hetkellä jo
on, rinnalle tulee myös sellaisia toimijoita, joiden sijaintipaikka
on Tallinnassa, Luxemburgissa tai Tukholmassa. Mikä merkitys tällä tulee
sitten olemaan vahinkovakuutusyhtiöitten, henkivakuutusyhtiöitten
ja suomalaisen työeläkejärjestelmän
osalta, on juuri nyt se asia, jota käytännössä joudutaan
tarkkailemaan. Se myös on hyvin tärkeä asia
kaikkien osapuolten kannalta. Meillähän työeläkejärjestelmä Euroopan
unioniin liityttäessä oli yksi niitä alueita, joilla
haluttiin säilyttää tämän
suomalaisen työeläkejärjestelmän
erityispiirteet, ja näiden rahastojen merkitys koko kansantaloudessa
on tällä hetkelläkin tavattoman suuri.
Tässä valiokunnan mietinnössä on
tuotu esiin näitä asioita, jotka kaikki eivät
voineet tulla niin täsmällisesti selvitetyksi,
että olisi voitu tehdä tässä vaiheessa
jokin lopullinen ratkaisu. Ne koskevat esimerkiksi verotusta. Asiantuntijakuulemisessa
selvisi, että verolainsäädännön
mukaan luonnollinen henkilö ei voi vähentää verotuksessaan
tällaiseen eläkevakuutukseen liittyviä meklarinpalkkioita,
kun taas vakuutusmaksuihin sisältyvät asiamiehestä aiheutuvat
kustannukset ovat vähennyskelpoisia. Valiokunnan mietinnössä todetaankin,
että tämä ongelmakohta kuitenkin on hyvin
vaikeasti ratkaistavissa. Tässä tuli esille se
moneen muuhunkin asiaan vaikuttava seikka, että kun ongelmat
ja asiat kuuluvat eri ministeriöille, niin kun toisessa
ministeriössä valmistetaan lakiesitys, tässä tapauksessa
sosiaali- ja terveysministeriössä, niin siellä ei
nyt otettu sitten niin laajasti huomioon sitä, mitä tämä merkitsee
verotuksellisesti. Siinä vaiheessa kun tämä asia
tuli esille talousvaliokunnassa, niin vaikka veroasiantuntijoita,
muiden muassa professori Kari S. Tikkaa, kuultiin, niin oli vaikea löytää sitten
tähän hätään sellaista
ratkaisua, joka olisi ollut sellainen, että olisi voitu
sanoa, että ei ainakaan aiheuteta uusia ongelmia, kun tehdään tällä tavoin.
Mutta tämän takia tämä selvityksen antaminen
kahden vuoden päästä lain voimaantulosta
on tärkeä.
Näistä seikoista, joita nyt on tässä tuotu
ilmi ja joita voidaan pitää myös ongelmina,
ja tästä kilpailun täysimittaisesta avaamisesta
ja sen säilyttämisestä myös
johtuu sitten se, että valiokunnan mietinnössä on
vastalause, joka varmasti tulee täällä nyt
esiteltyä sen mukaisena kuin sen tekijät ovat
tarkoittaneet. Tämä vastalausekin on varmasti
hyvin tärkeä siinä vaiheessa, kun joudutaan
tässä selvitystyössä ottamaan
huomioon kaikkia niitä näkökohtia, joita
tämä lakiuudistus saattaa lähivuosina
Suomessa merkitä.
Tämän asian käsittelyn yhteydessä on
hyvin paljon otettu yhteyttä eri osapuolten taholta, ja muun
muassa meklareitten taholta on kiinnitetty huomiota vakuutuksenottajien
kannalta näihin kustannuskysymyksiin. Minusta ansaitsevat
huomion nämä kysymykset muun muassa kunnallistalouden
kannalta. Kun me monet olemme kunnallisessa hallinnossa luottamushenkilöinä mukana,
niin kannattaa kysyä, miten kunnan vakuutukset on käytännössä järjestetty,
miten tapaturmavakuutukset ja miten nämä muut
vakuutukset on todella tehty, onko ne kilpailutettu niin, että kunta
ei maksa ylihintaa edes vakuutuksissa, ja mitä tapahtuu
sitten näissä tapaturmatapauksissa. Tunteehan
Suomen historia senkin, että kaupungeilla oli oma tapaturmavakuutusyhtiö.
Nehän ovat lakisääteisiä. Jokaisesta
meistä pitää olla tapaturmavakuutus ja
siitä suoritetaan maksuja, joten kuntien kannattaisi kyllä näitä vakuutusmeklareitten
neuvoja ottaa huomioon.
Martin Saarikangas /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys
vakuutusedustuksesta on tosiaan työllistänyt talousvaliokuntaa
viime syksyn ja tämän kevään
ja tuottanut valtaisan määrän erilaisia
yhteydenottoja, niin kuin ed. Skinnari totesi. Tämä käsittely
valiokunnassa on tapahtunut hyvässä hengessä ihan
loppumetreille saakka, kunnes sitten tuli tämä mahtikäsky
ylhäältä, että ei tehdä niin
kuin järki sanoo ja mikä olisi oikein, vaan toimitaan
hallituksen korjatun esityksen mukaisesti.
Tämä hallituksen esitys sisältää elementtejä, jotka
pahimmillaan tarkoittavat suomalaisen vakuutusmeklaritoiminnan katoamista
kokonaan. Erityisesti ongelmia aiheuttaa tämän
esityksen 26 §:n tiukka kielto, jonka mukaan vakuutusmeklarin
ei ole mahdollista ottaa vastaan palkkiota vakuutuksenantajalta.
Pykälämuotoilulla pyritään varmistamaan
meklareiden riippumattomuuden valvonta, joka käytännössä ei
nykylainsäädännön puitteissa
ole toiminut. Hallituksen esityksen tavoitteet vakuutusmeklarin
ja -asiamiehen roolien erottelussa ovat kuitenkin saavutettavissa
paljon neutraalimmalla sääntelyllä. Asiantuntijakuulemisissakin
esitetyn mukaisesti hallituksen esitykseen sisältyvä kategorinen
kielto voitaisiin korvata vaatimuksella meklarin palkkion läpinäkyvyydestä.
Tämän kaltainen sääntely on
täysin riittävä takaamaan sen, ettei synny
intressikonflikteja meklarin ja tämän asiakkaan
välillä. Säännös olisi
tällöin oikeassa suhteessa tavoiteltaviin päämääriin
nähden mutta kuitenkin riittävä direktiivissä asetettujen
tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä jälleen
mennään pari askelta direktiiviä pidemmälle.
Vakuutusmarkkinoilla on selkeä tarve vakuutusmeklareille.
He myyvät vakuutusyhtiöistä riippumattomia
asiantuntijapalveluita. Meklari toimii asiakkaan edustajana kilpailuttaessaan
vakuutusyhtiöitä, kun hän etsii asiakkaalleen
markkinoilta parhaat vakuutukset. Tätä kautta
kuluttaja pääsee osalliseksi kilpailun eduista.
Tästä minulla on paljon kokemuksia omakohtaisesti
aikaisemmasta elämästä. Vaikka olin kahden
vakuutusyhtiön hallintoelimissä, käytin
silti meklareita ja sitä kautta pystyin saamaan yritykselleni paljon
edullisempia ja parempia vakuutuksia.
Meklaritoimintahan alkoi varsinaisesti 90-luvulla, kun vakuutusyhtiöt
Suomessa ulkoistivat tiettyjä toimintoja. Sitten pienemmät,
kuten Tapiola, irtisanoivat henkilöstöään
ja nämä perustivat sitten meklarifirmoja. Tästäkin
on kokemusta, koska olin mukana tekemässä tuon
homman ja ihan tarkoituksella todettiin, että tietyt asiat
eivät kuulu vakuutusyhtiön toimenkuvaan, vaan
on parempi, että riippumattomat meklarit, jotka siitä saavat
pienen palkkion, tekevät nämä hommat.
Nyt on nähtävissä, että hallituksen
esittämä lainmuutos heikentää tarpeettomasti
meklaritoiminnan harjoittamisen edellytyksiä ja vähentää siten
kilpailua Suomen vakuutusmarkkinoilla. Vakuutusmeklareita vuonna
2003 oli 261 ja nyt noin 110 on poistunut, ja se on tapahtunut tämän lain
valmistelun aikana. Meidän vakuutuksenottajien etuhan on
sellainen sääntely, joka turvaa mahdollisimman
kilpailulliset ja toimivat markkinat. Näin varmistetaan
vakuutuksenottajalle mahdollisuus tehdä ostopäätöksensä riittävän monipuolisesta
tuotevalikoimasta avoimesti annetun tiedon perusteella. Eihän
tavallinen vakuutuksenottaja ymmärrä, mitä siinä hienossa
präntissä lukee, siihen tarvitaan ammatti-ihmisiä.
Vakuutusyhtiöiden asiamiehet eivät näitä selitä. Meklaritoiminta
on myös kanava, jota ulkomaiset vakuutusyhtiöt
hyödyntäisivät pyrkiessään Suomen
markkinoille. Ehkä tässä on eräs
pelko, joka on tuonut tämän saneluratkaisun peliin.
Kilpailuvirastonkin arvion mukaan kilpailun kannalta on kielteistä kehitystä se,
että tämä pykälä tulee
tällä tavalla voimaan.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys asettaa myös suomalaiset
vakuutusmeklarit kansainvälisessä vertailussa
epätasa-arvoiseen asemaan. On todennäköistä,
että välitysmarkkinat, niin kuin ed. Skinnari
totesi, siirtyvät muissa Euroopan maissa toimivien meklareiden
haltuun. Heidän kohdallaan täytyy sanoa, että me
emme täältä käsin pysty valvomaan,
mitä tapahtuu, mitä siihen sisältyy,
koska meidän toimivaltamme ei sinne ulotu. Vakuutuksenantajan
vakuutusmeklarille maksamat palkkiot ovat yleensä Euroopassa
oleva käytäntö, ja palkkioiden valvonnan
järjestäminen on käytännössä mahdotonta
sellaisissa tilanteissa, joissa Eta-alueella vakuutuksenantajan meklarille
maksama palkkio on meklarin kotimaan lainsäädännön
mukainen. Siihen me emme yllä. Palkkion alkuperää on
käytännössä mahdoton selvittää tällaisissa
tilanteissa.
Hallituksen esityksen 26 § johtaa siihen, että palkkion
osalta Suomessa toimisi Suomen lainsäädäntöön
sidottuja meklareita sekä muissa Eta-maissa rekisteröityjä meklareita,
joilta kyseisten palkkiosäännösten noudattamista
ei voida edellyttää. Tilanne on sekavuutensa vuoksi
erittäin ongelmallinen sekä valvonnan että kuluttajan kannalta.
Tiedossa ei myöskään ole, että vastaavaa
palkkiorakennetta oltaisiin ottamassa käyttöön
missään muualla Eta-maissa.
Arvoisa puhemies! Ed. Skinnari jo totesi ongelman, joka asiantuntijakuulemisessa
on noussut esiin, yksilöllisten eläkevakuutusten
verokohtelusta aiheutuvasta kilpailun neutraliteettiongelmasta.
Se edelleen heikentää vakuutusmeklarin
kilpailuasemaa suhteessa vakuutusyhtiöiden asiamiehiin
ja muuhun asiakaspalveluverkostoon.
Verolainsäädännön mukaan luonnollinen
henkilö ei voi vähentää verotuksessaan
eläkevakuutukseen liittyvää meklarinpalkkiota,
kun taas vakuutusmaksuihin sisältyvät asiamiehestä aiheutuvat
kustannukset ovat vähennyskelpoisia. Tämän
ongelmakohdan todettiin olevan hyvin vaikeasti ratkaistavissa; se edellyttäisi
useaan lakiin koskemista.
Loppumetreillä hallituspuolueiden edustajat kääntyivät
valiokunnan pitkällisen pohdinnan jälkeen asiassa
hallituksen esityksen kannalle. Tosin se kantahan muuttui alkuperäisestä,
mutta sekin tapahtui minun mielestäni pikkuisen oudosti.
Heille ei loppujen lopuksi kelvannut vastalauseessa esitetty muotoilu
siitä huolimatta, että tämä muotoilu,
joka sisältyy meidän vastalauseeseemme, on sosiaali-
ja terveysministeriön johdolla toimineen implementointityöryhmän
noin vuosi sitten tekemän alkuperäisen esityksen
mukainen ja sisältyi vielä viime vuoden toukokuussa
lausuntokierrokselle lähetettyyn lakiesitykseen.
Tässä yhteydessä en voi muuta kuin
pikkuisen ihmetellä, minkä takia juuri ennen meille
lähettämistä tähän
kauan valmisteltuun lakiin tuotiin muutos, joka oli hallituksen
varsinaisessa esityksessä silloin, kun me sen saimme. Siitä ei pyydetty
lausuntoja, ei keneltäkään. Olisikohan tähän
saneluun jokin tietty tausta takana? Nyt ei arvoisa ministeri, jonka
toimialaan tämä kuuluu, ole paikan päällä,
mutta mikäli tietty nimitys seuraa lähiaikoina,
palaan tähän kysymykseen kyllä uudestaan.
Arvoisa puhemies! Edellä esitettyjen syiden vuoksi
esitämme vastalauseen, jonka mukaan lakiehdotuksen vakuutusmeklarin
palkkiota koskeva 26 § on muutettava siten, että pykälässä säädettäisiin
vakuutusmeklarin velvollisuudesta ilmoittaa asiakkaalleen vakuutuksenantajalta
saatavat palkkiot ja niiden määräytymisperusteet, siis
läpinäkyvyys. Palkkiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä rahallista
korvausta tai muuta rahanarvoista etuutta. Vastalauseen säännös
perusteluin vastaa, niin kuin mainitsin, sosiaali- ja terveysministeriön
johdolla toimineen implementointiryhmän työn tuloksena
syntynyttä ja ministeriön 11.5.2004 lausuntokierrokselle
lähettämää säännöstöä perusteluineen.
Pykälän 1 momentin mukaan vakuutusmeklarin
olisi ilmoitettava asiakkaalle tasapuolisessa analyysissa kunkin
siihen sisältyvän vakuutusratkaisun osalta vakuutuksenantajan
ja muun tahon maksaman palkkion määräytymisperusteet jne.
Täsmennetty löytyy meidän vastalauseestamme.
Arvoisa puhemies! Esitämme vastalauseemme siinä muodossa,
kuin se on esitetty, ja se edellyttää 26 §:n
muotoilua vastalauseen mukaan ja siitä johtuen 49 §:n
poistamista.
Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Puuttumatta muutoin tähän ed.
Saarikankaan puheenvuoroon haluan todeta kyllä sen, että nämä muutokset
ovat syntyneet valiokunnassa hallituspuolueitten kokouksissa ja sillä tavoin
yhteisesti päättäen, että me
tulimme siihen tulokseen, että tämän
kolmen vuoden siirtymäaika, joka asiantuntijakierroksella
tuli yhtenä vaihtoehtona esille, voisi olla myös
se tie, jolla me voisimme edetä. Tähän
perustuu myös hallituksen meille valiokuntaan toimittama
muutosehdotus. Tämä on kyllä valiokunnassa
hallituspuolueitten ja valiokunnan enemmistön aikaansaama
lopputulos, mutta kieltämättä siinä on sellaisia
kysymyksiä, joiden takia siinä on myös tämä ponsi,
että kahden vuoden päästä palataan asiaan
ja katsotaan, missä ollaan.
Martin Saarikangas /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kun mainitsin "alkuperäinen
lakiesitys", se on se, joka oli lausunnolla vuonna 2004 ja joka
tuli meille valiokuntaan viime vuonna. Sehän on nyt valiokunnassa
muuttunut. En tarkoita sitä muutettua, nyt pöydällä olevaa,
vaan sitä, joka meille tuli valiokuntaan.
Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vielä tästä, miten
tähän on päädytty. Siinä on
nähtävä kyllä suomalaisen työeläkejärjestelmän
merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa. Se oli tärkeä silloin,
kun liityttiin Euroopan unioniin, ja se on tärkeä edelleen.
Se lähes 90 miljardia euroa on merkittävä ei
ainoastaan tulevien eläkeläisten vaan monien muiden tällä hetkellä toiminnassa
olevien työpaikkojen ja myöskin investointien
kannalta.
Klaus Hellberg /sd:
Arvoisa puhemies! Suomessahan ovat perinteisesti historiallisesti
olleet varsin keskittyneet vakuutusmarkkinat. Näin on oikeastaan
ollut aina viime laman jälkikauteen saakka. Silloinhan
vakuutusyhtiöistä, pankeista, monista elimistä,
joissa vakuutuksia käsiteltiin ja hoidettiin, aika paljon
ihmisiä irtisanottiin, ja niin oikeastaan alkoivat kehittyä nämä meklarimarkkinat
Suomeen. Samalla se tuli ajan mittaan merkitsemään
aika lyhyessä ajassa sitä, että vakuutusmarkkinoille
alkoi syntyä kilpailua, ja varsinkin elinkeinoelämän
piirissä todettiin, että meklarijärjestelmän
kautta vakuutusmaksut saatiin selkeästi halvemmiksi. Täytyy
siinä mielessä todeta, että meklarijärjestelmä on
kuluttajien kannalta ollut erittäin hyvä järjestelmä Suomessa.
Tämä lakiesitys lähtökohdaltaan
lähtee siitä EU-direktiivistä, jossa
halutaan helpottaa kilpailua vakuutusmarkkinoilla yleisesti ottaen,
mutta näinhän ei nyt sitten tässä hallituksen
esityksessä tehdä, vaan päinvastoin pyritään
vaikeuttamaan kilpailua vakuutusmarkkinoilla. Se on tietysti varsin
ongelmallinen asia.
Minä ymmärrän tämän
ongelmallisen tilanteen koskien meidän eläkevakuutusjärjestelmäämme,
joka on toimiva ja hyvä järjestelmä,
ja se tietysti täytyy turvata myös jatkossa. Me emme
esimerkiksi voi sellaista järjestelmää nyt laatia,
että jollain osa-alueella sallittaisiin sellainen palkkiojärjestelmä,
että vakuutusyhtiöltä voisi ottaa palkkion,
ja jossain toisessa vakuutuksessa tämä palkkion
ottaminen ei kävisi. Viittaan tässä nyt
tähän meklarijärjestelmään.
Siinä mielessä tämä tilanne
tietysti on varsin ongelmallinen, että koska eläkevakuutusmaksu
on saman suuruinen kaikille ja sillä ei voi kilpailla,
niin se tavallaan tulee ylimääräisenä sille
meklarille taikka asiamiehelle, joka näillä vapaaehtoisilla
ja muilla lakisääteisillä vakuutuksilla
kuin eläkevakuutuksilla on yleensä tehnyt halvimman
tarjouksen. Tässä mielessä eläkevakuutusyhtiön
valinta on määräytynyt ja määräytyy
myös jatkossa tietysti sen hintatason mukaan, mikä vapaaehtoisissa
vakuutuksissa tulee olemaan. Kun tiedetään se,
että toisaalta palkkio eläkevakuutuksessa tietysti
vaikuttaa sitten myös eläkevakuutuksen hintaan
jatkossa, niin tämä tilanne tietysti on eläkevakuutusjärjestelmän
kannalta jossain määrin ongelmallinen.
Näin nyt sitten on ihan selvää tietysti,
että jos nyt mennään sitten tähän
järjestelmään, että meklarit
eivät voi ottaa palkkiota vastaan vakuutusyhtiöltä,
niin kyllähän se tulee merkitsemään
sitä, että meklarijärjestelmä Suomesta
häviää. Miten paljon sitten siirtyy ulkomaille
ja sitä kautta aletaan hoitamaan vakuutustoimintaa tänne
Suomeen, jää sitten nähtäväksi.
Tässähän nyt sitten talousvaliokunta
ehdottaa, että hallituksen esityksestä poiketen
siirrytään tällaiseen kolmen vuoden siirtymäaikaan,
jolloin vakuutusmeklari saa enemmän aikaa sopeuttaa toimintaansa
uuden sääntelyn mukaiseksi. Minusta tämä merkitsee
sitä, että pystyy sitten ajamaan alas tämän meklaritoiminnan
jollain aikajaksolla. Sitä se käytännössä merkitsee,
ainakin Suomesta. Toinen vaihtoehto on siirtyä ulkomaille,
Viroon ja Ruotsiin, ja koettaa sitä kautta hoitaa meklaritoimintaa
Suomessa. Näin varmaan osa tekee. Suurin osa varmaan siirtyy
sitten moniasiamiehiksi suomalaisiin vakuutusyhtiöihin.
Tässä nyt sitten lähdetään
siitä, että katsotaan kahden vuoden kuluttua,
mikä tilanne on, miten tämä järjestelmä sitten
toimii. Silloin ilmeisesti kuitenkin jo tämä nykyisenlainen
meklarijärjestelmä, jossa suomalaisia meklareita
täällä Suomessa toimisi, on kuitenkin
jo päättynyt. En tiedä, miten tätä voidaan
sitten selvittää edes kahden vuoden kuluttua.
Ainahan tietysti jonkinlainen selvitys saadaan aikaiseksi, mutta
saadaanko esimerkiksi selvitetyksi, miten se on vaikuttanut vakuutusmaksuihin.
Tuskin sellaista saadaan aikaiseksi. Tämä on kuitenkin
jonkinlainen kompromissi, että tässä tämmöinen
siirtymäaika saadaan aikaiseksi, mutta pelkään
kuitenkin sitä, että vakuutuksenottajien kannalta,
kuluttajien kannalta, tämä tulee merkitsemään
sitä, että jälleen palataan tällaiseen
varsin keskittyneeseen markkinatilanteeseen vakuutusten kohdalla
Suomessa, jollei sitten ulkomailta toimivien meklareiden toiminta
vahvistu niin, että paljon toimintoja ja vakuutuksia sitten
siirtyy taas suoraan tätä kautta ulkolaisiin yhtiöihin,
mikä sekin tietysti jossain määrin lyö sitten
korville sitä tavoitetta, mikä tässä nyt
on ehkä pitää näitä vakuutuksia suomalaisissa
yhtiöissä.
Suhtaudun aika kriittisesti siihen, että tämä lakimuutos
nyt tässä muodossa hyväksytään
täällä, mutta katsotaan nyt sitten, miten
tässä käy, ja palataan asiaan sitten
kahden vuoden kuluttua. Luultavasti silloinkin on hyvin vähän
tehtävissä, koska tätä meidän
työeläkejärjestelmäämme, joka
minun mielestäni kuitenkin on kaikissa olosuhteissa turvattava,
eivät oikeastaan muunlaiset vaihtoehdot turvaa. Voidaan
tietysti koettaa keksiä jotain muita vaihtoehtoja, jos
nähdään, että kilpailu tästä on
kärsinyt. Aina voidaan yrittää kehittää sitten
jotain uutta järjestelmää tilalle, mutta
tämä lakimuutos ei ainakaan missään
nimessä paranna kilpailua vakuutusmarkkinoilla, kyllä se
sitä ilman muuta heikentää ja siinä mielessä tietysti
ei ehkä nyt ainakaan ole EU:n direktiivin hengen mukainen.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Valiokuntakäsittelyssä kävi
ilmi se sama seikka, joka näissä edellisissä puheenvuoroissakin
on tullut esiin, että tähän vakuutusedustuslakiin
liittyy sovittamattomia eturistiriitoja. Tämä hallituksen
esitys pyrkii edistämään läpinäkyvyyttä markkinoilla
ja parantamaan kuluttajien asemaa, ja toisaalta kriitikkojen ja
tähän talousvaliokunnan mietintöön
liitetyn kokoomuksen ja kristillisdemokraattien vastalauseen mukaan
se uhkaa liike-elämälle hyvinkin tärkeän
vakuutusmeklarialan jatkuvuutta ja toimintaedellytyksiä.
No, tällaisten ristikkäisten etujen, hyötyjen
ja haittojen punninta on tietysti kansanedustajan työssä ihan
arkipäivää ja leipätyötä.
Nähdäkseni vain tässä valiokunnan
mietinnössä ei ole ihan optimaalisella tavalla
onnistuttu hyötyjen ja haittojen punninnassa ja yhteensovittamisessa.
Tämän hallituksen esityksen tavoite on sinänsä hyvä,
mutta niin kuin vastalauseessa todetaan ja minkä ed. Saarikangas
tässä jo edellä toi ilmi, sen tavoitteet
ovat saavutettavissa hallituksen esittämää neutraalimmalla
sääntelyllä. Nähdäkseni tällainen
neutraalimpi sääntely ja kultainen keskitie kuluttajien
oikeuksien ja vakuutusmeklarialan toimintaedellytysten turvaamisen
ja toisaalta sitten tämän hallituksen esityksen
ja vastalauseen välillä voisi olla se malli, jota
esitti oikeusministeriö ja myös perustuslakivaliokunta.
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan: "Valiokunta on
kiinnittänyt sääntelyn kuluttajansuojaan
liittyvien tavoitteiden ja oikeasuhtaisuuden näkökulmasta
huomiota siihen, että ehdotettua rajoitusta sovelletaan
silloinkin, kun toimeksiantaja ei ole kuluttaja tai kuluttajaan
rinnastettavassa asemassa oleva elinkeinonharjoittaja. Talousvaliokunnan
on perustuslakivaliokunnan mielestä aiheellista harkita
sääntelyn tarkistamista tältä osin
oikeasuhtaisuuden vaatimuksia paremmin vastaavaksi ja pyrkiä siihen, että palkkion
vastaanottorajoitusta sovelletaan vain sääntelyn
tavoitteiden kannalta merkityksellisiin toimeksiantosuhteisiin."
Tässä on aika koukeroisesti sanottu se, että meklari
saisi käytännössä vastaanottaa
palkkion vakuutusyhtiöltä ainoastaan sellaisessa
tapauksessa, jossa asiakkaana on riittävän suuri
yritys, joka kykenee käytännössä punnitsemaan
siinä omassa työssään sen palkkion
muodostumista ja sen vaikutusta meklarin riippumattomuuteen ja sitten
palvelujen laatuun. Nähdäkseni tällainen malli
olisi ollut sellainen kultainen keskitie näitten hyvinkin
voimakkaasti toisistaan poikkeavien kantojen ja eturistiriitojen
välillä.
No, valitettavasti valiokunta ei sitten päätynyt tälle
kannalle, vaan tyytyi lähinnä pidentämään lain
siirtymäaikaa, mikä sinänsä on
varmaankin tarpeen. Tämän perusteella pidän
tätä kokoomuksen ja kristillisdemokraattien vastalauseen mukaista
mallia tavoitteisiin nähden paremmin sopivana ja vaarattomampana
tässä tapauksessa. Jos myöhemmässä vaiheessa
todetaan, että tällainen malli tai tällainen
sääntely ei ole riittävää kuluttajien
oikeuksien turvaamisen kannalta, niin sittenhän siihen
voitaisiin palata muutaman vuoden päästä.
Juhani Sjöblom /kok:
Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Saarikankaan tekemää esitystä, jonka
muoto on ilmoitettu valiokunnan neljän jäsenen
allekirjoittamassa ja mietintöön liitetyssä vastalauseessa.
Tämän mietinnön osalta valiokunta
on tehnyt tavalliseen tapaansa hyvin perusteellista työtä. Olemme
kuulleet 27:ää asiantuntijaa ja saaneet lisäksi
muutamia kirjallisia lausuntoja asiasta. Näiden virallisten
tahojen lisäksi alan toimijat ovat lähestyneet
valiokunnan jäseniä lukuisia kertoja ja osoittaneet
huolensa liiketoimintansa tulevaisuudesta. Hallituksen esitys on
tarkoitettu saattamaan voimaan vakuutusedustuksesta annettu direktiivi,
mutta se ei välttämättä silti
edellytä tämän mietinnön 12/2005
mukaista muotoilua.
Talousvaliokunta on jatkanut hallituksen esityksessä ehdotettua
yhden vuoden siirtymäaikaa kolmeen vuoteen, jotta vakuutusmeklareilla
olisi enemmän aikaa sopeuttaa toimintaansa uuden sääntelyn
mukaiseksi. Perustuslakivaliokuntakin piti ehdotettua yhden vuoden
siirtymäaikaa melko lyhyenä. Tämä laki
saattaa merkitä suomalaisen vakuutusmeklaritoiminnan katoamista hyvin
pieneksi, kun meklarit eivät saa vastaanottaa palkkiota
vakuutuksenantajalta. Useat asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä,
ettei yksiselitteinen kielto ole kuitenkaan välttämätön,
vaan se voidaan korvata vaatimuksella meklarin palkkion läpinäkevyydestä,
kuten vastalauseessamme olemme todenneet. Sen pitäisi olla
ihan riittävä säännös
takaamaan sen, ettei intressikonflikteja synny meklarin ja tämän
asiakkaan välillä. Silläkin voitaisiin
saavuttaa direktiivin implementoinnin vaatimukset. Vakuutusvalvontaviraston puolesta
mitään estettä tälle ei ole.
Vakuutusmeklareiden osuus välitystoiminnassa on maassamme
melko alhainen ja neljä viidesosaa heidän palkkioistaan
tuli vakuutuksenantajilta. Siksi kerralla siirtyminen toiseen äärilaitaan
vaarantaa koko liiketoiminnan edellytykset ja sen kehittymisen,
kun tähän mennessä vain 21 prosenttia
palkkioista on tullut toimeksiantajilta. Meklaritoiminta parantaa
kilpailua ja tehokkuutta erilaisiin osiin jakautuneilla vakuutusmarkkinoilla,
kun asiakkaalla on mahdollisuus käyttää asiantuntijaa
yhdistämään ja räätälöimään
hyviä palveluratkaisuja ja -paketteja.
Vakuutuksenottajien eli jossain elämänvaiheessa
meidän kaikkien suomalaisten etu on ilman muuta sellainen
järjestelmä, joka varmistaa mahdollisuudet päästä ostamaan
mahdollisimman laajasta ja monipuolisesta tuotevalikoimasta. Meklarien
kautta myös ulkomaiset vakuutusyhtiöt pääsevät
helpommin mukaan kotimaisille markkinoille, ja sekin toimii pidemmän
päälle kuluttajien eduksi, kun kilpailuedellytykset
paranevat.
Hallitus siis hävittää tai päästää sormiensa
välistä liukumaan nämä työpaikat
ja niiden tuottamat verotulot. Alan toimijoiden piiristä tulleen aktiivisen
palautteen mukaan tämä kehitys on lakiesityksen
myötä jo edennyt pitkälle, luultavasti
peruuttamattoman pitkälle.
Klaus Pentti /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Niin kuin käydyssä keskustelussa on
ilmennyt, mielipiteet tästä hallituksen
esityksestä jakaantuivat talousvaliokunnassa.
Hallituksen esityksessä on keskeistä vakuutusmeklareiden
ja -asiamiesten roolien selkeyttäminen ja toiminnan läpinäkyvyys.
Uuden lain mukaan vakuutusmeklari saa ottaa vastaan palkkion vain
toimeksiantajalta. Näin ehdotettu uusi sääntely
varmistaa vakuutusmeklarin riippumattomuutta vakuutusyhtiöistä.
Vakuutusmeklarit ovat olleet huolestuneita toimintansa jatkumisesta,
ja tämän johdosta talousvaliokunta on jatkanut
hallituksen esityksessä ehdotettua yhden vuoden siirtymäaikaa
kolmeen vuoteen. Talousvaliokunta edellyttää,
että lisäksi hallituksen on annettava kahden vuoden kuluttua
lain voimaantulosta talousvaliokunnalle selvitys lain vaikutuksista
ja sen soveltamisesta saaduista kokemuksista sekä myös
vastaavan lainsäädännön kokemuksista
muissa jäsenvaltioissa.
Herra puhemies! Olen tämän talousvaliokunnan
mietinnön takana ja uskon, että vakuutusmeklareiden
toiminnan jatkuminen tulee turvattua talousvaliokunnan esittämältä pohjalta.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! On tavallaan juhlallinen hetki, kun
tässä olen lähes kuukauden ollut sairauslomalla,
palata tällaisessa asiassa edustamaan kansaa ja kansalaisten
paremmuutta vastoin tätä valiokunnassa runnottua
enemmistön mielipidettä, joka on muokattu valiokunnan
mietinnön sisällöksi, mikä ei
palvele suomalaista kilpailua, ei kansalaisten turvallisuutta eikä kansalaisten,
miten sanoisin, vakuutuspalveluiden hankinnan edullisuutta. Ja kun
tiedän, että valiokunnan puheenjohtaja valvoo,
että täällä puhutaan asiassa
ja linjassa, niin pyrin käsittelemään
niin sanotusti neutraalisti tämän mietinnön
sisältöä (Ed. Pulliainen: Miten se on
mahdollista ylipäätään?) ja pohtimaan
sitä enemmän sillä silmällä,
kuinka se palvelee kansaa ja kansalaisten hyvien vakuutuspalveluitten
saantia.
Ed. Pulliainen, tiedän, että te olette tarkasti
perehtynyt tähän ja tulette ottamaan kantaa, ja
sen osalta, kun kuulin ed. Tynkkysen puheenvuoron, tiedän,
että myöskin vihreä eduskuntaryhmä mitä todennäköisimmin
aivan kokonaisuudessaan on tämän yleisen kilpailun
ja kilpailun virittämisen kannalla, ja siltä osin
luulen, että linjamme eivät kovin paljon toisistaan
eroa.
Tässähän esitetään,
hallituksen esityksen perusteluissa, niin, että tämäkin
esitys ja vaatimus johtuisi näistä kansainvälisistä direktiiveistä,
Euroopan unionin vaatimista direktiiveistä, ja sitä kautta
tämän avaamisesta tulisi sellainen pohja, että meklarit
voisivat ottaa palkkion vain toimeksiantajaltaan. Niin kuin täällä aikaisemmissa
puheenvuoroissa on kuultu, näin ei suinkaan ole olemassa,
vaan tässä on selkeästi pyritty harhauttamaan
kansaa. Niin kuin ed. Hellberg puheenvuorossaan täällä totesi,
90-luvun alun vaihteessa, sitä kautta 80-luvun lopulla,
epäonnistuneesti syntyneen talouslaman kautta vakuutusyhtiöt
ja pankit savustivat erittäin kyvykästä ja
hyvääkin väkeä ulos ja näistä kansalaisista
tuli hyviä vakuutusmeklareita, jotka alkoivat elää sillä,
että esittivät vakuutuksenottajien parasta, kilpailuttivat
vakuutusyhtiöitä ja sen kautta loivat mainetta ja
tulevaisuuttaan Suomessa.
Se, kenen kustannuksella tämä maine ja kannattavuus
luotiin, tuli esille siinä, että kun hallitus
tätä lakia alkoi rakentaa ja perustella, niin saamani
käsityksen mukaan silloin työryhmävaiheessa
syntyi sen tyyppinen ajatus ja pohja, niin kuin täällä vastalauseessa
nyt todetaan ja esitetään. Hallituksen taustajoukkoja
ja hallitusta sivistytettiin vakuutusyhtiöitten tasolta
ja se muutettiin sellaiseen esitykseen, kuin se nyt täällä on olemassa.
Ja niin kuin täällä aikaisemmin muistaakseni
ed. Saarikangas mainitsi, valiokunnassakin oli pitkälti
sen tyyppinen henki olemassa, että tämä mahdollisuus,
että vakuutusmeklari ottaisi palkkion vastaan kummalta
hyvänsä, tämä läpinäkyvyys
tulisi siinä aiheellisesti näkyviin, niin tuntui
pitkälti, että tämä henki oli
myöskin valiokunnassa muodostumassa enemmistöksi. Mutta
luulen niin, että valiokunnan hallitusryhmät saivat
myöskin tätä samaa sivistystä ja
kanta muuttui jyrkemmäksi, mitä tässä sanakääntein nyt
yritetään ikään kuin parannella
ja korjailla.
Tässä aivan selkeästi valiokunnan
jäsenten intressitaustoja arvioidessa en ole voinut välttyä siltä ajatusmaailmalta,
että ne valiokunnan jäsenet, jotka ovat lähellä vakuutusyhtiöitä,
vakuutusyhdistyksiä, ovat jotain toista mieltä kuin
ne, jotka ajattelevat vapaasti kuluttajan näkökulmasta,
vapaan suomalaisen kilpailun kannalta, tätä asiaa.
Jos ymmärrän, että tämä asia
on jotenkin toisin olemassa, niin voin erehtyäkin, mutta
harvoin olen erehtynyt ja olen varma, etten tässäkään
asiassa ole sitä erehdystä tekemässä.
Näin arvellen ei ole nähtävissä sellaista
pohjaa, että tässä tehtäisiin
sitä parasta lainsäädäntöä,
mitä kansalaisen ja yritysten välisen kilpailun
osalta oltaisiin tekemässä.
Valitettavasti salissa ei ole ketään vasemmistoliittolaista
ja tuskin talossa muutenkaan on kuuntelulla, mutta ihmettelen sitä laitavasemmalla
olevaa mielipiteitten kirjoa ja ajatusta, missä näkyy
niin, että myöskin ainakin valiokuntatasolla vasemmistoliiton
eduskuntaryhmä mitä ilmeisimmin — luulen,
että ehkä kokonaisuudessaan, kun kukaan täällä eri
mieltäkään ei ole olemassa — on
sitä mieltä, että tällainen,
tämän tyyppinen säädöspohja,
mitä hallitus on tässä esityksessään
tehnyt ja mitä valiokunnan enemmistönä on
tänne sorvattu ja tehty, olisi oikein ja kohtuullista.
Kun puhutaan vakaan ja vapaan kilpailun puolesta, niin tuntuisi
aika ihmeelliseltä, että näin tärkeässä asiassa
vapaan kilpailun kanavat ja ovet suljetaan, suljetaan niin, että teurastetaan
suomalaisittain sanottuna tämä kilpailun edistäjä vakuutusmeklarimarkkinoilta
pois, jolloin ei ole sellaista kisaa käynnissä täällä eikä niin
sanotusti vastuuvelvollista, joka vastuuta kantaen kaivaisi ne porsaanreiät,
heikot kohdat, sieltä vakuutusyhtiöitten tarjouksesta
esille ja kertoisi ne vakuutuksenottajapuolelle, kuluttajalle taikka
yritykselle, että näin ja näin tämän
taikka tämän yhtiön vakuutus on parempi
kuin tämän toisen jne.
Vaikka en olekaan sillä rintamalla, että tänne kovin
paljon tätä ulkomaista, eurooppalaistakaan vakuutusyhtiö-
ja vakuutusedustuspuolta tarvittaisiin, niin tässä samalla
myöskin tukitaan se mahdollisuus, että tänne
ulkopuolelta Suomen rajojen kovin vahvasti mitään
uusia yhtiöitä, uusia vakuutuksenantajia tulisi
ja ilmestyisi. Näin arvellen tuntuu tämä aika
rajulta ja raa’alta tavalta käsitellä tämän
yhden lajin ammatinharjoittajia, jotka Suomessa ovat olemassa. Ymmärrän hyvin,
että jos vakuutusmeklareissa on hyvin toimeentulevia sata
ja koko joukossa muutama sata, niin tämä pyritään
niin estämään, ettei näitäkään
vähiä olisi olemassa.
Tässä todetaan, että tämän
enemmistön antaman elikkä mietinnön sisällön
puolesta annetun, miten sanoisinkaan, pehmentävän
lausuman puitteissa, että hallituksen tulee kolmen vuoden kuluessa
ryhtyä selvittämään ja antaa
selvitys siitä, kuinka tämä on vaikuttanut
tähän kilpailuun ja vakuutusedustukseen Suomessa.
Niin kuin täällä aikaisemmin on kuultu,
niin tämä on suhtkoht turha lausuma täällä olemassa,
koska voidaan todeta kolmen vuoden kuluttua, että Suomessa
ei tällaista vakuutusmeklaritoimintaa, vakuutusedustustoimintaa
ole olemassa. Se on täältä kuollut pois,
ja täällä on vaan yhtiöitten
edustajia ja yhtiöitten asiamiehiä. Luulen, että voidaan
todeta, että niitä paikkoja täyttävät
nämä moniasiamiehet, jotka, sanotaan niin, myyvät
samasta salkusta usean vakuutusyhtiön vakuutuksia vähän sen
mukaan, miten mieltymyksiä on olemassa.
Kun nyt katselen tätä salia, tätä arvokasta
kuulijajoukkoa, niin voisin sanoa, että täällä on
Ifin, Sammon, Pohjolan, Tapiolan jne. ja monta muutakin mieltymystä olevia
vakuutuksenottajia, (Ed. Pulliainen: Ei meklareita!) ja kaikkein
yksinkertaisinta, ed. Pulliainen, on näin myydä,
kun monta lappua on olemassa. Kun itse ennen mopon myin, niin kysyin,
mihin vakuutus pannaan, ja täytin sen sinne yhtiöön
ja laitoin sen sinne menemään eikä tarvinnut
mitään aatepoliittista mielipiteen muokkausta
enää tehdä siinä yhteydessä.
Luulen, että se lapun täyttäminen korvasi sillä vähäisellä palkkiolla
sen, ettei siihen tarvinnut kenenkään mielialaa
muuttaa eikä korjata. Asiakkaan vakaumus yhtiöön
säilyi entisellään, se vahvistui, ja
kaikki siirtyi sinne, ja niin ja näin. Näin ajatellen
ja arvellen, ei tästä hyvä ole tullut.
Valittaen täytyy todeta, että omakin rohkeuteni
hyvien asioitten puolesta on tässä pettänyt,
se on häpeäkseni tunnustettava. Mutta aion sen
kuitenkin näin selkeästi kansalaisille sanoa ja
kertoa, että mieli olisi tehnyt tämä vastalause
allekirjoittaa, mutta aion sen muuten elämässäni
julkituoda, että näin törkeästi
tällaista ammatinharjoittajajoukkoa kuin vakuutusmeklareita
on tässä maassa korville lyöty enkä itsekään
ole ollut heitä riittävästi puolustamassa,
mutta henki on kuitenkin meklareiden ja vapaan kilpailun puolella.
Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluan todeta täällä ed.
Seppo Lahtelan puheenvuoron johdosta, että nimenomaan tämä ponsi,
joka toivottavasti eduskunnan ylivoimaisella enemmistöllä tulee
hyväksytyksi, ja ed. Lahtelakin voi sen puolesta äänestää,
on tehty erityisesti sen takia, että suomalainen meklaritoiminta
voi jatkua. Sen takia tätä tilannetta kahden vuoden
päästä tarkastellaan, jotta saadaan selville,
ovatko ne epäilykset oikeita, joita on esitetty.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Seppo Lahtela, kun kuuluu keskustaan,
ymmärtää varmasti tämmöisen
vertauksen maaseudulta. Kauempaa katsottuna, jos on semmoinen eläinlauma
jossakin laitumella, missä on useata lajia, voi olla vuohia
ja lampaita, ne näyttävät kovin samanlaisilta,
mutta kun menee lähemmäs, sitten huomaakin, että tässä on
vähintään kahdesta eri lajista kysymys
ja voi olla joku muukin siellä seassa vielä. EU:ssa
on se ongelma, että sieltä kaukaa katsottuna meillä nämä vakuutussysteemit
kuuluvat samaan nippuun, siellä ei osata katsoa erilleen
sitä tai ei haluta katsoa sitä, että meillä on
erinäköisiä järjestelmiä ollut,
jotka omassa suomalaisessa lintukodossa on rakennettu, ja siinä on
yksi tämä työeläkejärjestelmä.
Minusta näissä systeemeissä pitäisi
voida erottaa nämä toisistaan, siis muut vapaaehtoiset
vakuutukset ja sitten tämä työeläkejärjestelmä.
Silloin me saisimme kohtuullisen hyvän paketin siitä aikaan.
Kun en tiedä tarkkaan niitä keskusteluja,
mitä talousvaliokunnassa on käyty, ja vaikeuksia,
kun tämä on vienyt kuitenkin aika pitkään,
kun eduskunnassa on pyörinyt tämä asia
ja hallituksen kynsissä, niin on pakko luottaa tähän
valmistelutyöhön, jota talousvaliokunnassa on
asiantuntijoiden ja asiaa tuntevien jäsenten osalta tehty
tässä, ja siinä mielessä minä odotan,
että tämä aika tässä nyt
katsotaan ja tuleva selvitys, sitten uusi eduskunta tulee aikanaan
katsomaan, mitä tässä on tapahtunut,
ja turvaa nämä systeemit. Mutta yhä edelleen
olen sitä mieltä, niin kuin alussa totesin, jotta
jotenkin meidän pitäisi osata kuvata asia EU:hun
ja saada eri vapaudet näiden työeläkejärjestelmien
osalta, koska ne on aika tiukkaan betonoitu määrätyillä asioilla
ja siinähän ei meklarilla hirveän paljon
tule olemaan työkenttää eikä asiaa.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Esa Lahtela oli ihan oikeassa, että varmasti
täällä salissa on kokemusta myös
asiamiestoiminnasta eri vakuutusyhtiöissä, ja
kuulun myöskin niihin, jotka ovat tarkastelleet tätä vakuutusmaailmaa viidentoista
vuoden ajan asiamiestoiminnan näkökulmasta. Mutta
nyt, kun katson tuota mietintöä, niin ymmärrän
niin, että asiamiestoiminta ei jatkossakaan tule läpinäkyvyyden
piiriin, vaan nämä palkkiot voidaan edelleen maksaa
vakuutusyhtiön toimesta asiamiehelle niin kuin ennenkin,
mutta sitten tätä samaa asiaa kumminkin velvoitetaan
tähän meklaritoimintaan. Meklaritoimintahan on
lähinnä sellaisten asiakkaiden intressissä,
jotka haluavat nimenomaan riippumattomuutta, puolueettomuutta ja
valita yhtiönsä vapaasti ja katsoa, että se
paketti vastaa heidän tarkoituksenmukaisia tarpeitaan kaikkein
parhaiten. Asiamies on yleensä taas sitoutunut tiettyyn yhtiöön
ja tarjoaa vaan sitä tiettyä konseptia, mitä siitä yhtiöstä löytyy,
ja puhuu mahdollisimman paljon oman yhtiönsä puolesta.
Mutta nyt, kun luin tämän mietinnön ja
kuuntelin talousvaliokunnan puheenjohtajan ed. Skinnarin puheenvuoron
ja ed. Saarikankaan puheenvuoron, niin ei ole kyllä mitään
vaikeutta tehdä ratkaisua, kumman puolella olen.
Minulle jäi, ed. Skinnari, sellainen kuva, että itse
asiassa tekin ajattelette ihan samalla tavoin kuin ed. Saarikangas,
mutta vetoatte, että tällä ponnella ja
lausumalla, kun huomataan, että kaikki meni pieleen ja
meklaritoiminta Suomesta on käytännössä loppunut
ja tuli uutta työttömyyttä, sitten hoidetaan
ja sitten ruvetaan korjaamaan sitä asiaa kahden vuoden
päästä, kun tämä osaaminen
on kadotettu. Varsinkin minua kiinnostaa se, miten sitten tätä sovelletaan
ulkomaisten meklarien hoitamiin vakuutuksiin. Alkavatko suomalaiset
meklaritoimistot kirjoittautua ulkomaille ja siirtää sinne
kirjansa ja toimia ulkomailta käsin, ja sitä kautta
kierretään koko tämä lain kirjain?
Tällä tiedolla, mitä minulla tällä hetkellä on,
olen ehdottomasti ed. Saarikankaan esittämän vastalauseen
kannalla.
Juhani Sjöblom /kok:
Arvoisa puhemies! Eräs Suomen johtava kilpailuasiantuntija
kiteytti lyhyesti tämän asian: "Yhteenvetona halusin
lopuksi todeta, että käsittelyssä oleva
lakiesitys, jossa kuluttajansuojan nimissä suojellaan alan yrityksiä kilpailulta
- -."
Minusta tämä kristallisoitui hyvin
tähän lausumaan.
Mitä valiokunnan puheenjohtaja ed. Skinnari toi esiin,
että kahden vuoden päästä voidaan
katsoa asiaa, niin nyt jo tämän käsittelyn
aikana 261 meklarista on 110 lopettanut, mikä tarkoittaa
sitä, että kun tahti jatkuu, niin ei tarvitse
kahta vuotta odottaa sitä hallituksen toteamusta, että toiminta
on lähes tyystin lakannut.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! On hyvä jatkaa tästä ed.
Sjöblomin puheenvuorosta. Kun todetaan niin, että johtava
kilpailuviranomainen Suomessa totesi, että tämän kilpailun
perusteella suojellaan näitä vakuutuksenantajia,
niin tässä, jos missä, ihmettelen, että tälle
kilpailuviranomaiselle ja kilpailuviranomaisen lausunnolle ei ole
annettu sitä painoarvoa, mikä hänen lausunnoillaan
kaikessa muussa tuntuu olevan, jolloin tätä pakkosyötön
makua, niin kuin sanoin, on tässä erinomaisen
vahvasti.
Mitä tulee siihen, mitä ed. Salo puheenvuorossaan
totesi, onko nähtävissä niin, että tämä siirtyy
ulkomaille, kyllä ainakin itse olen tämän
asian tulkinnut niin ja valiokunnassa asiantuntijoilta kysyttäessä asiantuntijat
ovat vastanneet, että jos tuntisin asemani ongelmalliseksi
täällä, siirtäisin toiminnan
Viroon, operoisin sieltä tännepäin, muodollinen
hyväksyminen varmasti asialle tulisi, palkkio voitaisiin
hoitaa niin kuin katsotaan. Kysynkin, onko tämä isänmaan
edun mukaista toimintaa? Sitä tässä mietinnön
pakkosisällössä ei ole otettu huomioon.
Martin Saarikangas /kok:
Arvoisa herra puhemies! Näihin äskeisiin puheenvuoroihin
vedoten haluaisin vielä todeta, että kun tämä lakiesitys
nyt ei ole direktiivin mukainen siinä mielessä,
että tässä jälleen kerran mennään
paljon pidemmälle kuin direktiivissä vaaditaan
ja toisaalta tällä lailla rajoitetaan kilpailua,
mikä on yleensäkin direktiivien vastaista, niin
kyllä tässä ollaan huonossa jamassa.
Tuo vaan mieleen sen, että yritysmaailmassa, kun johtaja
toteaa, että nyt on tehty huono esitys, huono päätös,
silloin myönnetään, että tämä on
huono ja korjataan se. Nyt ministeriössä, tämähän
on tullut monta kertaa eteen, todetaan, että ei voi perääntyä,
vaikka koko valiokunta on jotain mieltä, vaan sieltä sitten
sanellaan tällainen ratkaisu. Totean, että tämä on
kyllä todella minun mielestäni häpeällistä toimintaa
poliittisessa elämässä, mutta yritän
vielä pari vuotta kestää sitä.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Saarikankaalle voimia kestää jäljellä olevat pari
vuotta!
Ed. Saarikankaalle vaan siitä, onko täällä kähmitty
tai suhmuroitu aikaisemmin: On joku 18 vuoden ja parin kuukauden
kokemus, ja kyllä sitä on jossain määrin
esiintynyt myöskin silloin, kun olimme hallitusvastuussa
seitsemän vuotta, ja kyllä me siinä pärjäsimme
aika hyvin, ettei siinä mitään. Kyllä siinä omat
joukot ja naapuritkin seljäytettiin monta kertaa.
Arvoisa puhemies! Tässä nimenomaisessa asiassa
minusta keskeistä on se, että on läpinäkyvyyttä ja
on aitoa kilpailua ja sitä kilpailua voidaan toimenpiteillä edistää.
Tässä katsannossa tulen seuraavan vajaan vuorokauden
aikana miettimään, kumpiko näistä vaihtoehdoista
sitten on näissä kahdessa suhteessa etevämpi.
Reino Ojala /sd:
Arvoisa puhemies! Varmaan sama kahden vuoden jakso meillä on
kaikilla tässä vielä jaksettavana.
Minusta tässä vastalauseessa kiteytyy tämä asia
tästä maksusta oikein hyvin, kun täällä todetaan,
että vakuutusmarkkinoilla on selkeä tarve vakuutusmeklareille,
jotka myyvät vakuutusyhtiöistä riippumattomia
asiantuntijapalveluita. Silloin, jos minä saan vakuutusyhtiöstä palkkion
siitä myynnistä, minä en ole vakuutusyhtiöstä riippumaton,
mutta jos en saa, niin olen ja silloin minä voin kilpailla
ilman vakuutusyhtiön kustannusta siitä asiasta.
Martin Saarikangas /kok:
Arvoisa puhemies! Tähän kommenttina: Nämä vakuutusmeklarithan
tekevät paljon sellaista työtä, joka
on poistettu vakuutusyhtiöiden toimista. Totesin sen omassa
esittelypuheenvuorossani. Tiedän sen, koska itse olen ollut
poistamassa. Olen toiminut kahdessa vakuutusyhtiön hallintoelimessä Suomessa
sekä maailman suurimmassa, Englannissa. Siitä huolimatta
puhun näitten meklareitten puolesta. On aivan eri asia,
jos meklareille maksetaan konsultointipalkkiota sellaisesta, jota
he tekevät, mitä vakuutusyhtiö ei itse
tänä päivänä tee, siitä he
saavat osapalkkion ja sitten siitä välittämisestä toisen
osan.
Juhani Sjöblom /kok:
Arvoisa puhemies! Voin sanoa edustajalle, joka puhui tästä puhdasoppisuudesta:
Todella tämä kilpailuasiantuntija, josta voi aivan
huoleti sanoa, että hän on Suomen johtavia siinä — edelleen
hän on asiantuntijana Suomen johtavia — korosti
nimenomaan sitä, että tällä lakiesityksellä suojellaan
kilpailulta ja se tulee kuluttajan vahingoksi. Se puhdasoppisuus
tulee kuluttajan vahingoksi.
Yleiskeskustelu päättyy.