Täysistunnon pöytäkirja 72/2005 vp

PTK 72/2005 vp

72. TIISTAINA 14. KESÄKUUTA 2005 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys laeiksi vakuutusedustuksesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

 

Jouko  Skinnari  /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys, joka viime marraskuussa eduskunnalle annettiin, perustuu Euroopan unionin direktiiviin vakuutusedustuksesta, ja tämä on vähimmäisdirektiivi. Jo viime syksynä kävi ilmi, että tästä lakiesityksestä tulee niin sanottu mielenkiintoinen tapaus, ja niin sen käsittely osoittikin, ja mielenkiintoinen se on tässä ihan hyvässä mielessä, koska tässä on kysymys suomalaisen yhteiskunnan eräästä merkittävästä osa-alueesta eli vakuutustoiminnasta, jossa yhtenä suurena osuutena ovat työeläkerahat, lähes 90 miljardia euroa, ja kaikki muu vahinkovakuutus- ja henkivakuutustoiminta, joten intressejä löytyy kaikin puolin. Tämän asian käsittely, vaikka ehkä hallituksen taholta toivottiin, että se olisi tapahtunut joutuisasti ennen joulua, kuitenkin siirtyi sitten tälle vuodelle. Talousvaliokunnassa kaikkien muitten asioitten ohella tähän asiaan on nyt sitten oikeastaan puolisen vuotta perehdytty, ja se valiokunnan mietintö lakiteksteineen, joka nyt on kansanedustajien käytettävissä, on mielestäni tyydyttävä kompromissi tästä kaikesta kokonaisuudesta.

Tässä valiokunnan mietinnössä on monta erilaista yksityiskohtaa, mutta erityisesti aloittaisin tämän siitä loppuosasta, joka päättyy täällä ponteen, jota talousvaliokunnassakin ja muissakin valiokunnissa, missä olen puheenjohtajana ollut, on aina välillä käytetty laukaisemaan vaikeita asiallisia ja poliittisiakin tilanteita, eli edellytetään, että hallitus tietyn ajan kuluessa — tässä tapauksessa kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta — antaa eduskunnan talousvaliokunnalle selvityksen lain soveltamisesta saaduista kokemuksista ja sen vaikutuksista vakuutusmarkkinoihin, vakuutusedustukseen ja kansalliseen ja kansainväliseen alan kilpailuun sekä direktiivin voimaansaattamisesta muissa jäsenvaltioissa.

Tämän asian osalta näissä voimaantulosäännöksissä on kolmen vuoden siirtymäaika, joka jättäisi näille toimijoille mahdollisuuden sopeutua tähän uuteen tilanteeseen, ja toisaalta esimerkiksi vakuutusmeklarit voisivat omaa toimintaansa harjoittaa tämän siirtymäkauden aikana niillä sopimuksilla ja niillä ehdoilla, jotka nyt ovat voimassa heidän sopimustensa osalta. Käytännössä tämä selvitys talousvaliokunnalle tapahtuisi syksyllä 2007, ja sitten pitää käytännössä harkita, mitä lopullisesti tehdään. Näissä asiantuntijaselvityksissähän kävi ilmi, että Suomi on tässä kuten monissa muissakin sisämarkkinoitten asioissa edelläkävijänä, ja siinä on aina omat etunsa, mutta siinä on tietysti aina myös sitten se riski, mikä se paalupaikan ja johtajan rooli tulee käytännössä olemaan ja minkälaisia vaikutuksia sillä on.

Tämän asian yhteydessä on tuotu esille kovasti se, että tämä meklaritoimintahan lähti Suomessa 90-luvulla liikkeelle, ja se on osa sitä kilpailuttamista, joka Suomelle kieltämättä Neuvostoliiton jälkeiseltä ajalta on monessa mielessä vaikeata, samaten kuluttajansuoja näissä kysymyksissä. Meklaritoiminta on osoittautunut ihan hyväksi toiminnaksi, ja monissa asioissa vakuutuksenottaja on arvioidessaan vakuutusta ja kilpailuttaessaan vakuutusyhtiöitä saanut paremman lopputuloksen, kun hän käyttää tätä riippumatonta meklaria. Tässä suhteessa tätä meklareitten arvokasta työtä tulee myös jatkossa arvostaa — he ovat yrittäjiä siinä kuin yrittäjät yleensäkin ovat — ja tämä saisi paremminkin näkyä siinä ohjeistuksessa, jota esimerkiksi Vakuutusvalvontavirasto valvonnassaan suorittaa, niin että tämä riippumattomuus tulisi esille suhteessa esimerkiksi vakuutusyhtiöitten asiamiehiin, jotka ovat vakuutusyhtiöitten edustajia.

Tässä valiokunnan mietinnössä ja ennen kaikkea niissä keskusteluissa, joita valiokunnassa käytiin, tuotiin esille se, että nyt kun tämä vakuutusmeklarien asema tulee toisenlaiseksi ainakin pitemmällä tähtäyksellä, jos laki aikanaan sellaisenaan voimaan tulee, niin voi olla mahdollista, että näiden ulkomaisten toimijoiden, joita tällä hetkellä jo on, rinnalle tulee myös sellaisia toimijoita, joiden sijaintipaikka on Tallinnassa, Luxemburgissa tai Tukholmassa. Mikä merkitys tällä tulee sitten olemaan vahinkovakuutusyhtiöitten, henkivakuutusyhtiöitten ja suomalaisen työeläkejärjestelmän osalta, on juuri nyt se asia, jota käytännössä joudutaan tarkkailemaan. Se myös on hyvin tärkeä asia kaikkien osapuolten kannalta. Meillähän työeläkejärjestelmä Euroopan unioniin liityttäessä oli yksi niitä alueita, joilla haluttiin säilyttää tämän suomalaisen työeläkejärjestelmän erityispiirteet, ja näiden rahastojen merkitys koko kansantaloudessa on tällä hetkelläkin tavattoman suuri.

Tässä valiokunnan mietinnössä on tuotu esiin näitä asioita, jotka kaikki eivät voineet tulla niin täsmällisesti selvitetyksi, että olisi voitu tehdä tässä vaiheessa jokin lopullinen ratkaisu. Ne koskevat esimerkiksi verotusta. Asiantuntijakuulemisessa selvisi, että verolainsäädännön mukaan luonnollinen henkilö ei voi vähentää verotuksessaan tällaiseen eläkevakuutukseen liittyviä meklarinpalkkioita, kun taas vakuutusmaksuihin sisältyvät asiamiehestä aiheutuvat kustannukset ovat vähennyskelpoisia. Valiokunnan mietinnössä todetaankin, että tämä ongelmakohta kuitenkin on hyvin vaikeasti ratkaistavissa. Tässä tuli esille se moneen muuhunkin asiaan vaikuttava seikka, että kun ongelmat ja asiat kuuluvat eri ministeriöille, niin kun toisessa ministeriössä valmistetaan lakiesitys, tässä tapauksessa sosiaali- ja terveysministeriössä, niin siellä ei nyt otettu sitten niin laajasti huomioon sitä, mitä tämä merkitsee verotuksellisesti. Siinä vaiheessa kun tämä asia tuli esille talousvaliokunnassa, niin vaikka veroasiantuntijoita, muiden muassa professori Kari S. Tikkaa, kuultiin, niin oli vaikea löytää sitten tähän hätään sellaista ratkaisua, joka olisi ollut sellainen, että olisi voitu sanoa, että ei ainakaan aiheuteta uusia ongelmia, kun tehdään tällä tavoin. Mutta tämän takia tämä selvityksen antaminen kahden vuoden päästä lain voimaantulosta on tärkeä.

Näistä seikoista, joita nyt on tässä tuotu ilmi ja joita voidaan pitää myös ongelmina, ja tästä kilpailun täysimittaisesta avaamisesta ja sen säilyttämisestä myös johtuu sitten se, että valiokunnan mietinnössä on vastalause, joka varmasti tulee täällä nyt esiteltyä sen mukaisena kuin sen tekijät ovat tarkoittaneet. Tämä vastalausekin on varmasti hyvin tärkeä siinä vaiheessa, kun joudutaan tässä selvitystyössä ottamaan huomioon kaikkia niitä näkökohtia, joita tämä lakiuudistus saattaa lähivuosina Suomessa merkitä.

Tämän asian käsittelyn yhteydessä on hyvin paljon otettu yhteyttä eri osapuolten taholta, ja muun muassa meklareitten taholta on kiinnitetty huomiota vakuutuksenottajien kannalta näihin kustannuskysymyksiin. Minusta ansaitsevat huomion nämä kysymykset muun muassa kunnallistalouden kannalta. Kun me monet olemme kunnallisessa hallinnossa luottamushenkilöinä mukana, niin kannattaa kysyä, miten kunnan vakuutukset on käytännössä järjestetty, miten tapaturmavakuutukset ja miten nämä muut vakuutukset on todella tehty, onko ne kilpailutettu niin, että kunta ei maksa ylihintaa edes vakuutuksissa, ja mitä tapahtuu sitten näissä tapaturmatapauksissa. Tunteehan Suomen historia senkin, että kaupungeilla oli oma tapaturmavakuutusyhtiö. Nehän ovat lakisääteisiä. Jokaisesta meistä pitää olla tapaturmavakuutus ja siitä suoritetaan maksuja, joten kuntien kannattaisi kyllä näitä vakuutusmeklareitten neuvoja ottaa huomioon.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys vakuutusedustuksesta on tosiaan työllistänyt talousvaliokuntaa viime syksyn ja tämän kevään ja tuottanut valtaisan määrän erilaisia yhteydenottoja, niin kuin ed. Skinnari totesi. Tämä käsittely valiokunnassa on tapahtunut hyvässä hengessä ihan loppumetreille saakka, kunnes sitten tuli tämä mahtikäsky ylhäältä, että ei tehdä niin kuin järki sanoo ja mikä olisi oikein, vaan toimitaan hallituksen korjatun esityksen mukaisesti.

Tämä hallituksen esitys sisältää elementtejä, jotka pahimmillaan tarkoittavat suomalaisen vakuutusmeklaritoiminnan katoamista kokonaan. Erityisesti ongelmia aiheuttaa tämän esityksen 26 §:n tiukka kielto, jonka mukaan vakuutusmeklarin ei ole mahdollista ottaa vastaan palkkiota vakuutuksenantajalta. Pykälämuotoilulla pyritään varmistamaan meklareiden riippumattomuuden valvonta, joka käytännössä ei nykylainsäädännön puitteissa ole toiminut. Hallituksen esityksen tavoitteet vakuutusmeklarin ja -asiamiehen roolien erottelussa ovat kuitenkin saavutettavissa paljon neutraalimmalla sääntelyllä. Asiantuntijakuulemisissakin esitetyn mukaisesti hallituksen esitykseen sisältyvä kategorinen kielto voitaisiin korvata vaatimuksella meklarin palkkion läpinäkyvyydestä. Tämän kaltainen sääntely on täysin riittävä takaamaan sen, ettei synny intressikonflikteja meklarin ja tämän asiakkaan välillä. Säännös olisi tällöin oikeassa suhteessa tavoiteltaviin päämääriin nähden mutta kuitenkin riittävä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä jälleen mennään pari askelta direktiiviä pidemmälle.

Vakuutusmarkkinoilla on selkeä tarve vakuutusmeklareille. He myyvät vakuutusyhtiöistä riippumattomia asiantuntijapalveluita. Meklari toimii asiakkaan edustajana kilpailuttaessaan vakuutusyhtiöitä, kun hän etsii asiakkaalleen markkinoilta parhaat vakuutukset. Tätä kautta kuluttaja pääsee osalliseksi kilpailun eduista. Tästä minulla on paljon kokemuksia omakohtaisesti aikaisemmasta elämästä. Vaikka olin kahden vakuutusyhtiön hallintoelimissä, käytin silti meklareita ja sitä kautta pystyin saamaan yritykselleni paljon edullisempia ja parempia vakuutuksia.

Meklaritoimintahan alkoi varsinaisesti 90-luvulla, kun vakuutusyhtiöt Suomessa ulkoistivat tiettyjä toimintoja. Sitten pienemmät, kuten Tapiola, irtisanoivat henkilöstöään ja nämä perustivat sitten meklarifirmoja. Tästäkin on kokemusta, koska olin mukana tekemässä tuon homman ja ihan tarkoituksella todettiin, että tietyt asiat eivät kuulu vakuutusyhtiön toimenkuvaan, vaan on parempi, että riippumattomat meklarit, jotka siitä saavat pienen palkkion, tekevät nämä hommat.

Nyt on nähtävissä, että hallituksen esittämä lainmuutos heikentää tarpeettomasti meklaritoiminnan harjoittamisen edellytyksiä ja vähentää siten kilpailua Suomen vakuutusmarkkinoilla. Vakuutusmeklareita vuonna 2003 oli 261 ja nyt noin 110 on poistunut, ja se on tapahtunut tämän lain valmistelun aikana. Meidän vakuutuksenottajien etuhan on sellainen sääntely, joka turvaa mahdollisimman kilpailulliset ja toimivat markkinat. Näin varmistetaan vakuutuksenottajalle mahdollisuus tehdä ostopäätöksensä riittävän monipuolisesta tuotevalikoimasta avoimesti annetun tiedon perusteella. Eihän tavallinen vakuutuksenottaja ymmärrä, mitä siinä hienossa präntissä lukee, siihen tarvitaan ammatti-ihmisiä. Vakuutusyhtiöiden asiamiehet eivät näitä selitä. Meklaritoiminta on myös kanava, jota ulkomaiset vakuutusyhtiöt hyödyntäisivät pyrkiessään Suomen markkinoille. Ehkä tässä on eräs pelko, joka on tuonut tämän saneluratkaisun peliin. Kilpailuvirastonkin arvion mukaan kilpailun kannalta on kielteistä kehitystä se, että tämä pykälä tulee tällä tavalla voimaan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys asettaa myös suomalaiset vakuutusmeklarit kansainvälisessä vertailussa epätasa-arvoiseen asemaan. On todennäköistä, että välitysmarkkinat, niin kuin ed. Skinnari totesi, siirtyvät muissa Euroopan maissa toimivien meklareiden haltuun. Heidän kohdallaan täytyy sanoa, että me emme täältä käsin pysty valvomaan, mitä tapahtuu, mitä siihen sisältyy, koska meidän toimivaltamme ei sinne ulotu. Vakuutuksenantajan vakuutusmeklarille maksamat palkkiot ovat yleensä Euroopassa oleva käytäntö, ja palkkioiden valvonnan järjestäminen on käytännössä mahdotonta sellaisissa tilanteissa, joissa Eta-alueella vakuutuksenantajan meklarille maksama palkkio on meklarin kotimaan lainsäädännön mukainen. Siihen me emme yllä. Palkkion alkuperää on käytännössä mahdoton selvittää tällaisissa tilanteissa.

Hallituksen esityksen 26 § johtaa siihen, että palkkion osalta Suomessa toimisi Suomen lainsäädäntöön sidottuja meklareita sekä muissa Eta-maissa rekisteröityjä meklareita, joilta kyseisten palkkiosäännösten noudattamista ei voida edellyttää. Tilanne on sekavuutensa vuoksi erittäin ongelmallinen sekä valvonnan että kuluttajan kannalta. Tiedossa ei myöskään ole, että vastaavaa palkkiorakennetta oltaisiin ottamassa käyttöön missään muualla Eta-maissa.

Arvoisa puhemies! Ed. Skinnari jo totesi ongelman, joka asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin, yksilöllisten eläkevakuutusten verokohtelusta aiheutuvasta kilpailun neutraliteettiongelmasta. Se edelleen heikentää vakuutusmeklarin kilpailuasemaa suhteessa vakuutusyhtiöiden asiamiehiin ja muuhun asiakaspalveluverkostoon. Verolainsäädännön mukaan luonnollinen henkilö ei voi vähentää verotuksessaan eläkevakuutukseen liittyvää meklarinpalkkiota, kun taas vakuutusmaksuihin sisältyvät asiamiehestä aiheutuvat kustannukset ovat vähennyskelpoisia. Tämän ongelmakohdan todettiin olevan hyvin vaikeasti ratkaistavissa; se edellyttäisi useaan lakiin koskemista.

Loppumetreillä hallituspuolueiden edustajat kääntyivät valiokunnan pitkällisen pohdinnan jälkeen asiassa hallituksen esityksen kannalle. Tosin se kantahan muuttui alkuperäisestä, mutta sekin tapahtui minun mielestäni pikkuisen oudosti. Heille ei loppujen lopuksi kelvannut vastalauseessa esitetty muotoilu siitä huolimatta, että tämä muotoilu, joka sisältyy meidän vastalauseeseemme, on sosiaali- ja terveysministeriön johdolla toimineen implementointityöryhmän noin vuosi sitten tekemän alkuperäisen esityksen mukainen ja sisältyi vielä viime vuoden toukokuussa lausuntokierrokselle lähetettyyn lakiesitykseen.

Tässä yhteydessä en voi muuta kuin pikkuisen ihmetellä, minkä takia juuri ennen meille lähettämistä tähän kauan valmisteltuun lakiin tuotiin muutos, joka oli hallituksen varsinaisessa esityksessä silloin, kun me sen saimme. Siitä ei pyydetty lausuntoja, ei keneltäkään. Olisikohan tähän saneluun jokin tietty tausta takana? Nyt ei arvoisa ministeri, jonka toimialaan tämä kuuluu, ole paikan päällä, mutta mikäli tietty nimitys seuraa lähiaikoina, palaan tähän kysymykseen kyllä uudestaan.

Arvoisa puhemies! Edellä esitettyjen syiden vuoksi esitämme vastalauseen, jonka mukaan lakiehdotuksen vakuutusmeklarin palkkiota koskeva 26 § on muutettava siten, että pykälässä säädettäisiin vakuutusmeklarin velvollisuudesta ilmoittaa asiakkaalleen vakuutuksenantajalta saatavat palkkiot ja niiden määräytymisperusteet, siis läpinäkyvyys. Palkkiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä rahallista korvausta tai muuta rahanarvoista etuutta. Vastalauseen säännös perusteluin vastaa, niin kuin mainitsin, sosiaali- ja terveysministeriön johdolla toimineen implementointiryhmän työn tuloksena syntynyttä ja ministeriön 11.5.2004 lausuntokierrokselle lähettämää säännöstöä perusteluineen.

Pykälän 1 momentin mukaan vakuutusmeklarin olisi ilmoitettava asiakkaalle tasapuolisessa analyysissa kunkin siihen sisältyvän vakuutusratkaisun osalta vakuutuksenantajan ja muun tahon maksaman palkkion määräytymisperusteet jne. Täsmennetty löytyy meidän vastalauseestamme.

Arvoisa puhemies! Esitämme vastalauseemme siinä muodossa, kuin se on esitetty, ja se edellyttää 26 §:n muotoilua vastalauseen mukaan ja siitä johtuen 49 §:n poistamista.

Jouko  Skinnari  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puuttumatta muutoin tähän ed. Saarikankaan puheenvuoroon haluan todeta kyllä sen, että nämä muutokset ovat syntyneet valiokunnassa hallituspuolueitten kokouksissa ja sillä tavoin yhteisesti päättäen, että me tulimme siihen tulokseen, että tämän kolmen vuoden siirtymäaika, joka asiantuntijakierroksella tuli yhtenä vaihtoehtona esille, voisi olla myös se tie, jolla me voisimme edetä. Tähän perustuu myös hallituksen meille valiokuntaan toimittama muutosehdotus. Tämä on kyllä valiokunnassa hallituspuolueitten ja valiokunnan enemmistön aikaansaama lopputulos, mutta kieltämättä siinä on sellaisia kysymyksiä, joiden takia siinä on myös tämä ponsi, että kahden vuoden päästä palataan asiaan ja katsotaan, missä ollaan.

Martin  Saarikangas  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun mainitsin "alkuperäinen lakiesitys", se on se, joka oli lausunnolla vuonna 2004 ja joka tuli meille valiokuntaan viime vuonna. Sehän on nyt valiokunnassa muuttunut. En tarkoita sitä muutettua, nyt pöydällä olevaa, vaan sitä, joka meille tuli valiokuntaan.

Jouko  Skinnari  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä tästä, miten tähän on päädytty. Siinä on nähtävä kyllä suomalaisen työeläkejärjestelmän merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa. Se oli tärkeä silloin, kun liityttiin Euroopan unioniin, ja se on tärkeä edelleen. Se lähes 90 miljardia euroa on merkittävä ei ainoastaan tulevien eläkeläisten vaan monien muiden tällä hetkellä toiminnassa olevien työpaikkojen ja myöskin investointien kannalta.

Klaus Hellberg /sd:

Arvoisa puhemies! Suomessahan ovat perinteisesti historiallisesti olleet varsin keskittyneet vakuutusmarkkinat. Näin on oikeastaan ollut aina viime laman jälkikauteen saakka. Silloinhan vakuutusyhtiöistä, pankeista, monista elimistä, joissa vakuutuksia käsiteltiin ja hoidettiin, aika paljon ihmisiä irtisanottiin, ja niin oikeastaan alkoivat kehittyä nämä meklarimarkkinat Suomeen. Samalla se tuli ajan mittaan merkitsemään aika lyhyessä ajassa sitä, että vakuutusmarkkinoille alkoi syntyä kilpailua, ja varsinkin elinkeinoelämän piirissä todettiin, että meklarijärjestelmän kautta vakuutusmaksut saatiin selkeästi halvemmiksi. Täytyy siinä mielessä todeta, että meklarijärjestelmä on kuluttajien kannalta ollut erittäin hyvä järjestelmä Suomessa.

Tämä lakiesitys lähtökohdaltaan lähtee siitä EU-direktiivistä, jossa halutaan helpottaa kilpailua vakuutusmarkkinoilla yleisesti ottaen, mutta näinhän ei nyt sitten tässä hallituksen esityksessä tehdä, vaan päinvastoin pyritään vaikeuttamaan kilpailua vakuutusmarkkinoilla. Se on tietysti varsin ongelmallinen asia.

Minä ymmärrän tämän ongelmallisen tilanteen koskien meidän eläkevakuutusjärjestelmäämme, joka on toimiva ja hyvä järjestelmä, ja se tietysti täytyy turvata myös jatkossa. Me emme esimerkiksi voi sellaista järjestelmää nyt laatia, että jollain osa-alueella sallittaisiin sellainen palkkiojärjestelmä, että vakuutusyhtiöltä voisi ottaa palkkion, ja jossain toisessa vakuutuksessa tämä palkkion ottaminen ei kävisi. Viittaan tässä nyt tähän meklarijärjestelmään. Siinä mielessä tämä tilanne tietysti on varsin ongelmallinen, että koska eläkevakuutusmaksu on saman suuruinen kaikille ja sillä ei voi kilpailla, niin se tavallaan tulee ylimääräisenä sille meklarille taikka asiamiehelle, joka näillä vapaaehtoisilla ja muilla lakisääteisillä vakuutuksilla kuin eläkevakuutuksilla on yleensä tehnyt halvimman tarjouksen. Tässä mielessä eläkevakuutusyhtiön valinta on määräytynyt ja määräytyy myös jatkossa tietysti sen hintatason mukaan, mikä vapaaehtoisissa vakuutuksissa tulee olemaan. Kun tiedetään se, että toisaalta palkkio eläkevakuutuksessa tietysti vaikuttaa sitten myös eläkevakuutuksen hintaan jatkossa, niin tämä tilanne tietysti on eläkevakuutusjärjestelmän kannalta jossain määrin ongelmallinen.

Näin nyt sitten on ihan selvää tietysti, että jos nyt mennään sitten tähän järjestelmään, että meklarit eivät voi ottaa palkkiota vastaan vakuutusyhtiöltä, niin kyllähän se tulee merkitsemään sitä, että meklarijärjestelmä Suomesta häviää. Miten paljon sitten siirtyy ulkomaille ja sitä kautta aletaan hoitamaan vakuutustoimintaa tänne Suomeen, jää sitten nähtäväksi. Tässähän nyt sitten talousvaliokunta ehdottaa, että hallituksen esityksestä poiketen siirrytään tällaiseen kolmen vuoden siirtymäaikaan, jolloin vakuutusmeklari saa enemmän aikaa sopeuttaa toimintaansa uuden sääntelyn mukaiseksi. Minusta tämä merkitsee sitä, että pystyy sitten ajamaan alas tämän meklaritoiminnan jollain aikajaksolla. Sitä se käytännössä merkitsee, ainakin Suomesta. Toinen vaihtoehto on siirtyä ulkomaille, Viroon ja Ruotsiin, ja koettaa sitä kautta hoitaa meklaritoimintaa Suomessa. Näin varmaan osa tekee. Suurin osa varmaan siirtyy sitten moniasiamiehiksi suomalaisiin vakuutusyhtiöihin.

Tässä nyt sitten lähdetään siitä, että katsotaan kahden vuoden kuluttua, mikä tilanne on, miten tämä järjestelmä sitten toimii. Silloin ilmeisesti kuitenkin jo tämä nykyisenlainen meklarijärjestelmä, jossa suomalaisia meklareita täällä Suomessa toimisi, on kuitenkin jo päättynyt. En tiedä, miten tätä voidaan sitten selvittää edes kahden vuoden kuluttua. Ainahan tietysti jonkinlainen selvitys saadaan aikaiseksi, mutta saadaanko esimerkiksi selvitetyksi, miten se on vaikuttanut vakuutusmaksuihin. Tuskin sellaista saadaan aikaiseksi. Tämä on kuitenkin jonkinlainen kompromissi, että tässä tämmöinen siirtymäaika saadaan aikaiseksi, mutta pelkään kuitenkin sitä, että vakuutuksenottajien kannalta, kuluttajien kannalta, tämä tulee merkitsemään sitä, että jälleen palataan tällaiseen varsin keskittyneeseen markkinatilanteeseen vakuutusten kohdalla Suomessa, jollei sitten ulkomailta toimivien meklareiden toiminta vahvistu niin, että paljon toimintoja ja vakuutuksia sitten siirtyy taas suoraan tätä kautta ulkolaisiin yhtiöihin, mikä sekin tietysti jossain määrin lyö sitten korville sitä tavoitetta, mikä tässä nyt on ehkä pitää näitä vakuutuksia suomalaisissa yhtiöissä.

Suhtaudun aika kriittisesti siihen, että tämä lakimuutos nyt tässä muodossa hyväksytään täällä, mutta katsotaan nyt sitten, miten tässä käy, ja palataan asiaan sitten kahden vuoden kuluttua. Luultavasti silloinkin on hyvin vähän tehtävissä, koska tätä meidän työeläkejärjestelmäämme, joka minun mielestäni kuitenkin on kaikissa olosuhteissa turvattava, eivät oikeastaan muunlaiset vaihtoehdot turvaa. Voidaan tietysti koettaa keksiä jotain muita vaihtoehtoja, jos nähdään, että kilpailu tästä on kärsinyt. Aina voidaan yrittää kehittää sitten jotain uutta järjestelmää tilalle, mutta tämä lakimuutos ei ainakaan missään nimessä paranna kilpailua vakuutusmarkkinoilla, kyllä se sitä ilman muuta heikentää ja siinä mielessä tietysti ei ehkä nyt ainakaan ole EU:n direktiivin hengen mukainen.

Oras  Tynkkynen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Valiokuntakäsittelyssä kävi ilmi se sama seikka, joka näissä edellisissä puheenvuoroissakin on tullut esiin, että tähän vakuutusedustuslakiin liittyy sovittamattomia eturistiriitoja. Tämä hallituksen esitys pyrkii edistämään läpinäkyvyyttä markkinoilla ja parantamaan kuluttajien asemaa, ja toisaalta kriitikkojen ja tähän talousvaliokunnan mietintöön liitetyn kokoomuksen ja kristillisdemokraattien vastalauseen mukaan se uhkaa liike-elämälle hyvinkin tärkeän vakuutusmeklarialan jatkuvuutta ja toimintaedellytyksiä.

No, tällaisten ristikkäisten etujen, hyötyjen ja haittojen punninta on tietysti kansanedustajan työssä ihan arkipäivää ja leipätyötä. Nähdäkseni vain tässä valiokunnan mietinnössä ei ole ihan optimaalisella tavalla onnistuttu hyötyjen ja haittojen punninnassa ja yhteensovittamisessa. Tämän hallituksen esityksen tavoite on sinänsä hyvä, mutta niin kuin vastalauseessa todetaan ja minkä ed. Saarikangas tässä jo edellä toi ilmi, sen tavoitteet ovat saavutettavissa hallituksen esittämää neutraalimmalla sääntelyllä. Nähdäkseni tällainen neutraalimpi sääntely ja kultainen keskitie kuluttajien oikeuksien ja vakuutusmeklarialan toimintaedellytysten turvaamisen ja toisaalta sitten tämän hallituksen esityksen ja vastalauseen välillä voisi olla se malli, jota esitti oikeusministeriö ja myös perustuslakivaliokunta.

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan: "Valiokunta on kiinnittänyt sääntelyn kuluttajansuojaan liittyvien tavoitteiden ja oikeasuhtaisuuden näkökulmasta huomiota siihen, että ehdotettua rajoitusta sovelletaan silloinkin, kun toimeksiantaja ei ole kuluttaja tai kuluttajaan rinnastettavassa asemassa oleva elinkeinonharjoittaja. Talousvaliokunnan on perustuslakivaliokunnan mielestä aiheellista harkita sääntelyn tarkistamista tältä osin oikeasuhtaisuuden vaatimuksia paremmin vastaavaksi ja pyrkiä siihen, että palkkion vastaanottorajoitusta sovelletaan vain sääntelyn tavoitteiden kannalta merkityksellisiin toimeksiantosuhteisiin."

Tässä on aika koukeroisesti sanottu se, että meklari saisi käytännössä vastaanottaa palkkion vakuutusyhtiöltä ainoastaan sellaisessa tapauksessa, jossa asiakkaana on riittävän suuri yritys, joka kykenee käytännössä punnitsemaan siinä omassa työssään sen palkkion muodostumista ja sen vaikutusta meklarin riippumattomuuteen ja sitten palvelujen laatuun. Nähdäkseni tällainen malli olisi ollut sellainen kultainen keskitie näitten hyvinkin voimakkaasti toisistaan poikkeavien kantojen ja eturistiriitojen välillä.

No, valitettavasti valiokunta ei sitten päätynyt tälle kannalle, vaan tyytyi lähinnä pidentämään lain siirtymäaikaa, mikä sinänsä on varmaankin tarpeen. Tämän perusteella pidän tätä kokoomuksen ja kristillisdemokraattien vastalauseen mukaista mallia tavoitteisiin nähden paremmin sopivana ja vaarattomampana tässä tapauksessa. Jos myöhemmässä vaiheessa todetaan, että tällainen malli tai tällainen sääntely ei ole riittävää kuluttajien oikeuksien turvaamisen kannalta, niin sittenhän siihen voitaisiin palata muutaman vuoden päästä.

Juhani  Sjöblom  /kok:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Saarikankaan tekemää esitystä, jonka muoto on ilmoitettu valiokunnan neljän jäsenen allekirjoittamassa ja mietintöön liitetyssä vastalauseessa.

Tämän mietinnön osalta valiokunta on tehnyt tavalliseen tapaansa hyvin perusteellista työtä. Olemme kuulleet 27:ää asiantuntijaa ja saaneet lisäksi muutamia kirjallisia lausuntoja asiasta. Näiden virallisten tahojen lisäksi alan toimijat ovat lähestyneet valiokunnan jäseniä lukuisia kertoja ja osoittaneet huolensa liiketoimintansa tulevaisuudesta. Hallituksen esitys on tarkoitettu saattamaan voimaan vakuutusedustuksesta annettu direktiivi, mutta se ei välttämättä silti edellytä tämän mietinnön 12/2005 mukaista muotoilua.

Talousvaliokunta on jatkanut hallituksen esityksessä ehdotettua yhden vuoden siirtymäaikaa kolmeen vuoteen, jotta vakuutusmeklareilla olisi enemmän aikaa sopeuttaa toimintaansa uuden sääntelyn mukaiseksi. Perustuslakivaliokuntakin piti ehdotettua yhden vuoden siirtymäaikaa melko lyhyenä. Tämä laki saattaa merkitä suomalaisen vakuutusmeklaritoiminnan katoamista hyvin pieneksi, kun meklarit eivät saa vastaanottaa palkkiota vakuutuksenantajalta. Useat asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, ettei yksiselitteinen kielto ole kuitenkaan välttämätön, vaan se voidaan korvata vaatimuksella meklarin palkkion läpinäkevyydestä, kuten vastalauseessamme olemme todenneet. Sen pitäisi olla ihan riittävä säännös takaamaan sen, ettei intressikonflikteja synny meklarin ja tämän asiakkaan välillä. Silläkin voitaisiin saavuttaa direktiivin implementoinnin vaatimukset. Vakuutusvalvontaviraston puolesta mitään estettä tälle ei ole.

Vakuutusmeklareiden osuus välitystoiminnassa on maassamme melko alhainen ja neljä viidesosaa heidän palkkioistaan tuli vakuutuksenantajilta. Siksi kerralla siirtyminen toiseen äärilaitaan vaarantaa koko liiketoiminnan edellytykset ja sen kehittymisen, kun tähän mennessä vain 21 prosenttia palkkioista on tullut toimeksiantajilta. Meklaritoiminta parantaa kilpailua ja tehokkuutta erilaisiin osiin jakautuneilla vakuutusmarkkinoilla, kun asiakkaalla on mahdollisuus käyttää asiantuntijaa yhdistämään ja räätälöimään hyviä palveluratkaisuja ja -paketteja.

Vakuutuksenottajien eli jossain elämänvaiheessa meidän kaikkien suomalaisten etu on ilman muuta sellainen järjestelmä, joka varmistaa mahdollisuudet päästä ostamaan mahdollisimman laajasta ja monipuolisesta tuotevalikoimasta. Meklarien kautta myös ulkomaiset vakuutusyhtiöt pääsevät helpommin mukaan kotimaisille markkinoille, ja sekin toimii pidemmän päälle kuluttajien eduksi, kun kilpailuedellytykset paranevat.

Hallitus siis hävittää tai päästää sormiensa välistä liukumaan nämä työpaikat ja niiden tuottamat verotulot. Alan toimijoiden piiristä tulleen aktiivisen palautteen mukaan tämä kehitys on lakiesityksen myötä jo edennyt pitkälle, luultavasti peruuttamattoman pitkälle.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin käydyssä keskustelussa on ilmennyt, mielipiteet tästä hallituksen esityksestä jakaantuivat talousvaliokunnassa. Hallituksen esityksessä on keskeistä vakuutusmeklareiden ja -asiamiesten roolien selkeyttäminen ja toiminnan läpinäkyvyys. Uuden lain mukaan vakuutusmeklari saa ottaa vastaan palkkion vain toimeksiantajalta. Näin ehdotettu uusi sääntely varmistaa vakuutusmeklarin riippumattomuutta vakuutusyhtiöistä.

Vakuutusmeklarit ovat olleet huolestuneita toimintansa jatkumisesta, ja tämän johdosta talousvaliokunta on jatkanut hallituksen esityksessä ehdotettua yhden vuoden siirtymäaikaa kolmeen vuoteen. Talousvaliokunta edellyttää, että lisäksi hallituksen on annettava kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta talousvaliokunnalle selvitys lain vaikutuksista ja sen soveltamisesta saaduista kokemuksista sekä myös vastaavan lainsäädännön kokemuksista muissa jäsenvaltioissa.

Herra puhemies! Olen tämän talousvaliokunnan mietinnön takana ja uskon, että vakuutusmeklareiden toiminnan jatkuminen tulee turvattua talousvaliokunnan esittämältä pohjalta.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On tavallaan juhlallinen hetki, kun tässä olen lähes kuukauden ollut sairauslomalla, palata tällaisessa asiassa edustamaan kansaa ja kansalaisten paremmuutta vastoin tätä valiokunnassa runnottua enemmistön mielipidettä, joka on muokattu valiokunnan mietinnön sisällöksi, mikä ei palvele suomalaista kilpailua, ei kansalaisten turvallisuutta eikä kansalaisten, miten sanoisin, vakuutuspalveluiden hankinnan edullisuutta. Ja kun tiedän, että valiokunnan puheenjohtaja valvoo, että täällä puhutaan asiassa ja linjassa, niin pyrin käsittelemään niin sanotusti neutraalisti tämän mietinnön sisältöä (Ed. Pulliainen: Miten se on mahdollista ylipäätään?) ja pohtimaan sitä enemmän sillä silmällä, kuinka se palvelee kansaa ja kansalaisten hyvien vakuutuspalveluitten saantia.

Ed. Pulliainen, tiedän, että te olette tarkasti perehtynyt tähän ja tulette ottamaan kantaa, ja sen osalta, kun kuulin ed. Tynkkysen puheenvuoron, tiedän, että myöskin vihreä eduskuntaryhmä mitä todennäköisimmin aivan kokonaisuudessaan on tämän yleisen kilpailun ja kilpailun virittämisen kannalla, ja siltä osin luulen, että linjamme eivät kovin paljon toisistaan eroa.

Tässähän esitetään, hallituksen esityksen perusteluissa, niin, että tämäkin esitys ja vaatimus johtuisi näistä kansainvälisistä direktiiveistä, Euroopan unionin vaatimista direktiiveistä, ja sitä kautta tämän avaamisesta tulisi sellainen pohja, että meklarit voisivat ottaa palkkion vain toimeksiantajaltaan. Niin kuin täällä aikaisemmissa puheenvuoroissa on kuultu, näin ei suinkaan ole olemassa, vaan tässä on selkeästi pyritty harhauttamaan kansaa. Niin kuin ed. Hellberg puheenvuorossaan täällä totesi, 90-luvun alun vaihteessa, sitä kautta 80-luvun lopulla, epäonnistuneesti syntyneen talouslaman kautta vakuutusyhtiöt ja pankit savustivat erittäin kyvykästä ja hyvääkin väkeä ulos ja näistä kansalaisista tuli hyviä vakuutusmeklareita, jotka alkoivat elää sillä, että esittivät vakuutuksenottajien parasta, kilpailuttivat vakuutusyhtiöitä ja sen kautta loivat mainetta ja tulevaisuuttaan Suomessa.

Se, kenen kustannuksella tämä maine ja kannattavuus luotiin, tuli esille siinä, että kun hallitus tätä lakia alkoi rakentaa ja perustella, niin saamani käsityksen mukaan silloin työryhmävaiheessa syntyi sen tyyppinen ajatus ja pohja, niin kuin täällä vastalauseessa nyt todetaan ja esitetään. Hallituksen taustajoukkoja ja hallitusta sivistytettiin vakuutusyhtiöitten tasolta ja se muutettiin sellaiseen esitykseen, kuin se nyt täällä on olemassa. Ja niin kuin täällä aikaisemmin muistaakseni ed. Saarikangas mainitsi, valiokunnassakin oli pitkälti sen tyyppinen henki olemassa, että tämä mahdollisuus, että vakuutusmeklari ottaisi palkkion vastaan kummalta hyvänsä, tämä läpinäkyvyys tulisi siinä aiheellisesti näkyviin, niin tuntui pitkälti, että tämä henki oli myöskin valiokunnassa muodostumassa enemmistöksi. Mutta luulen niin, että valiokunnan hallitusryhmät saivat myöskin tätä samaa sivistystä ja kanta muuttui jyrkemmäksi, mitä tässä sanakääntein nyt yritetään ikään kuin parannella ja korjailla.

Tässä aivan selkeästi valiokunnan jäsenten intressitaustoja arvioidessa en ole voinut välttyä siltä ajatusmaailmalta, että ne valiokunnan jäsenet, jotka ovat lähellä vakuutusyhtiöitä, vakuutusyhdistyksiä, ovat jotain toista mieltä kuin ne, jotka ajattelevat vapaasti kuluttajan näkökulmasta, vapaan suomalaisen kilpailun kannalta, tätä asiaa. Jos ymmärrän, että tämä asia on jotenkin toisin olemassa, niin voin erehtyäkin, mutta harvoin olen erehtynyt ja olen varma, etten tässäkään asiassa ole sitä erehdystä tekemässä. Näin arvellen ei ole nähtävissä sellaista pohjaa, että tässä tehtäisiin sitä parasta lainsäädäntöä, mitä kansalaisen ja yritysten välisen kilpailun osalta oltaisiin tekemässä.

Valitettavasti salissa ei ole ketään vasemmistoliittolaista ja tuskin talossa muutenkaan on kuuntelulla, mutta ihmettelen sitä laitavasemmalla olevaa mielipiteitten kirjoa ja ajatusta, missä näkyy niin, että myöskin ainakin valiokuntatasolla vasemmistoliiton eduskuntaryhmä mitä ilmeisimmin — luulen, että ehkä kokonaisuudessaan, kun kukaan täällä eri mieltäkään ei ole olemassa — on sitä mieltä, että tällainen, tämän tyyppinen säädöspohja, mitä hallitus on tässä esityksessään tehnyt ja mitä valiokunnan enemmistönä on tänne sorvattu ja tehty, olisi oikein ja kohtuullista. Kun puhutaan vakaan ja vapaan kilpailun puolesta, niin tuntuisi aika ihmeelliseltä, että näin tärkeässä asiassa vapaan kilpailun kanavat ja ovet suljetaan, suljetaan niin, että teurastetaan suomalaisittain sanottuna tämä kilpailun edistäjä vakuutusmeklarimarkkinoilta pois, jolloin ei ole sellaista kisaa käynnissä täällä eikä niin sanotusti vastuuvelvollista, joka vastuuta kantaen kaivaisi ne porsaanreiät, heikot kohdat, sieltä vakuutusyhtiöitten tarjouksesta esille ja kertoisi ne vakuutuksenottajapuolelle, kuluttajalle taikka yritykselle, että näin ja näin tämän taikka tämän yhtiön vakuutus on parempi kuin tämän toisen jne.

Vaikka en olekaan sillä rintamalla, että tänne kovin paljon tätä ulkomaista, eurooppalaistakaan vakuutusyhtiö- ja vakuutusedustuspuolta tarvittaisiin, niin tässä samalla myöskin tukitaan se mahdollisuus, että tänne ulkopuolelta Suomen rajojen kovin vahvasti mitään uusia yhtiöitä, uusia vakuutuksenantajia tulisi ja ilmestyisi. Näin arvellen tuntuu tämä aika rajulta ja raa’alta tavalta käsitellä tämän yhden lajin ammatinharjoittajia, jotka Suomessa ovat olemassa. Ymmärrän hyvin, että jos vakuutusmeklareissa on hyvin toimeentulevia sata ja koko joukossa muutama sata, niin tämä pyritään niin estämään, ettei näitäkään vähiä olisi olemassa.

Tässä todetaan, että tämän enemmistön antaman elikkä mietinnön sisällön puolesta annetun, miten sanoisinkaan, pehmentävän lausuman puitteissa, että hallituksen tulee kolmen vuoden kuluessa ryhtyä selvittämään ja antaa selvitys siitä, kuinka tämä on vaikuttanut tähän kilpailuun ja vakuutusedustukseen Suomessa. Niin kuin täällä aikaisemmin on kuultu, niin tämä on suhtkoht turha lausuma täällä olemassa, koska voidaan todeta kolmen vuoden kuluttua, että Suomessa ei tällaista vakuutusmeklaritoimintaa, vakuutusedustustoimintaa ole olemassa. Se on täältä kuollut pois, ja täällä on vaan yhtiöitten edustajia ja yhtiöitten asiamiehiä. Luulen, että voidaan todeta, että niitä paikkoja täyttävät nämä moniasiamiehet, jotka, sanotaan niin, myyvät samasta salkusta usean vakuutusyhtiön vakuutuksia vähän sen mukaan, miten mieltymyksiä on olemassa.

Kun nyt katselen tätä salia, tätä arvokasta kuulijajoukkoa, niin voisin sanoa, että täällä on Ifin, Sammon, Pohjolan, Tapiolan jne. ja monta muutakin mieltymystä olevia vakuutuksenottajia, (Ed. Pulliainen: Ei meklareita!) ja kaikkein yksinkertaisinta, ed. Pulliainen, on näin myydä, kun monta lappua on olemassa. Kun itse ennen mopon myin, niin kysyin, mihin vakuutus pannaan, ja täytin sen sinne yhtiöön ja laitoin sen sinne menemään eikä tarvinnut mitään aatepoliittista mielipiteen muokkausta enää tehdä siinä yhteydessä. Luulen, että se lapun täyttäminen korvasi sillä vähäisellä palkkiolla sen, ettei siihen tarvinnut kenenkään mielialaa muuttaa eikä korjata. Asiakkaan vakaumus yhtiöön säilyi entisellään, se vahvistui, ja kaikki siirtyi sinne, ja niin ja näin. Näin ajatellen ja arvellen, ei tästä hyvä ole tullut.

Valittaen täytyy todeta, että omakin rohkeuteni hyvien asioitten puolesta on tässä pettänyt, se on häpeäkseni tunnustettava. Mutta aion sen kuitenkin näin selkeästi kansalaisille sanoa ja kertoa, että mieli olisi tehnyt tämä vastalause allekirjoittaa, mutta aion sen muuten elämässäni julkituoda, että näin törkeästi tällaista ammatinharjoittajajoukkoa kuin vakuutusmeklareita on tässä maassa korville lyöty enkä itsekään ole ollut heitä riittävästi puolustamassa, mutta henki on kuitenkin meklareiden ja vapaan kilpailun puolella.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan todeta täällä ed. Seppo Lahtelan puheenvuoron johdosta, että nimenomaan tämä ponsi, joka toivottavasti eduskunnan ylivoimaisella enemmistöllä tulee hyväksytyksi, ja ed. Lahtelakin voi sen puolesta äänestää, on tehty erityisesti sen takia, että suomalainen meklaritoiminta voi jatkua. Sen takia tätä tilannetta kahden vuoden päästä tarkastellaan, jotta saadaan selville, ovatko ne epäilykset oikeita, joita on esitetty.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Seppo Lahtela, kun kuuluu keskustaan, ymmärtää varmasti tämmöisen vertauksen maaseudulta. Kauempaa katsottuna, jos on semmoinen eläinlauma jossakin laitumella, missä on useata lajia, voi olla vuohia ja lampaita, ne näyttävät kovin samanlaisilta, mutta kun menee lähemmäs, sitten huomaakin, että tässä on vähintään kahdesta eri lajista kysymys ja voi olla joku muukin siellä seassa vielä. EU:ssa on se ongelma, että sieltä kaukaa katsottuna meillä nämä vakuutussysteemit kuuluvat samaan nippuun, siellä ei osata katsoa erilleen sitä tai ei haluta katsoa sitä, että meillä on erinäköisiä järjestelmiä ollut, jotka omassa suomalaisessa lintukodossa on rakennettu, ja siinä on yksi tämä työeläkejärjestelmä. Minusta näissä systeemeissä pitäisi voida erottaa nämä toisistaan, siis muut vapaaehtoiset vakuutukset ja sitten tämä työeläkejärjestelmä. Silloin me saisimme kohtuullisen hyvän paketin siitä aikaan.

Kun en tiedä tarkkaan niitä keskusteluja, mitä talousvaliokunnassa on käyty, ja vaikeuksia, kun tämä on vienyt kuitenkin aika pitkään, kun eduskunnassa on pyörinyt tämä asia ja hallituksen kynsissä, niin on pakko luottaa tähän valmistelutyöhön, jota talousvaliokunnassa on asiantuntijoiden ja asiaa tuntevien jäsenten osalta tehty tässä, ja siinä mielessä minä odotan, että tämä aika tässä nyt katsotaan ja tuleva selvitys, sitten uusi eduskunta tulee aikanaan katsomaan, mitä tässä on tapahtunut, ja turvaa nämä systeemit. Mutta yhä edelleen olen sitä mieltä, niin kuin alussa totesin, jotta jotenkin meidän pitäisi osata kuvata asia EU:hun ja saada eri vapaudet näiden työeläkejärjestelmien osalta, koska ne on aika tiukkaan betonoitu määrätyillä asioilla ja siinähän ei meklarilla hirveän paljon tule olemaan työkenttää eikä asiaa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Esa Lahtela oli ihan oikeassa, että varmasti täällä salissa on kokemusta myös asiamiestoiminnasta eri vakuutusyhtiöissä, ja kuulun myöskin niihin, jotka ovat tarkastelleet tätä vakuutusmaailmaa viidentoista vuoden ajan asiamiestoiminnan näkökulmasta. Mutta nyt, kun katson tuota mietintöä, niin ymmärrän niin, että asiamiestoiminta ei jatkossakaan tule läpinäkyvyyden piiriin, vaan nämä palkkiot voidaan edelleen maksaa vakuutusyhtiön toimesta asiamiehelle niin kuin ennenkin, mutta sitten tätä samaa asiaa kumminkin velvoitetaan tähän meklaritoimintaan. Meklaritoimintahan on lähinnä sellaisten asiakkaiden intressissä, jotka haluavat nimenomaan riippumattomuutta, puolueettomuutta ja valita yhtiönsä vapaasti ja katsoa, että se paketti vastaa heidän tarkoituksenmukaisia tarpeitaan kaikkein parhaiten. Asiamies on yleensä taas sitoutunut tiettyyn yhtiöön ja tarjoaa vaan sitä tiettyä konseptia, mitä siitä yhtiöstä löytyy, ja puhuu mahdollisimman paljon oman yhtiönsä puolesta. Mutta nyt, kun luin tämän mietinnön ja kuuntelin talousvaliokunnan puheenjohtajan ed. Skinnarin puheenvuoron ja ed. Saarikankaan puheenvuoron, niin ei ole kyllä mitään vaikeutta tehdä ratkaisua, kumman puolella olen.

Minulle jäi, ed. Skinnari, sellainen kuva, että itse asiassa tekin ajattelette ihan samalla tavoin kuin ed. Saarikangas, mutta vetoatte, että tällä ponnella ja lausumalla, kun huomataan, että kaikki meni pieleen ja meklaritoiminta Suomesta on käytännössä loppunut ja tuli uutta työttömyyttä, sitten hoidetaan ja sitten ruvetaan korjaamaan sitä asiaa kahden vuoden päästä, kun tämä osaaminen on kadotettu. Varsinkin minua kiinnostaa se, miten sitten tätä sovelletaan ulkomaisten meklarien hoitamiin vakuutuksiin. Alkavatko suomalaiset meklaritoimistot kirjoittautua ulkomaille ja siirtää sinne kirjansa ja toimia ulkomailta käsin, ja sitä kautta kierretään koko tämä lain kirjain? Tällä tiedolla, mitä minulla tällä hetkellä on, olen ehdottomasti ed. Saarikankaan esittämän vastalauseen kannalla.

Juhani  Sjöblom  /kok:

Arvoisa puhemies! Eräs Suomen johtava kilpailuasiantuntija kiteytti lyhyesti tämän asian: "Yhteenvetona halusin lopuksi todeta, että käsittelyssä oleva lakiesitys, jossa kuluttajansuojan nimissä suojellaan alan yrityksiä kilpailulta - -."

Minusta tämä kristallisoitui hyvin tähän lausumaan.

Mitä valiokunnan puheenjohtaja ed. Skinnari toi esiin, että kahden vuoden päästä voidaan katsoa asiaa, niin nyt jo tämän käsittelyn aikana 261 meklarista on 110 lopettanut, mikä tarkoittaa sitä, että kun tahti jatkuu, niin ei tarvitse kahta vuotta odottaa sitä hallituksen toteamusta, että toiminta on lähes tyystin lakannut.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä jatkaa tästä ed. Sjöblomin puheenvuorosta. Kun todetaan niin, että johtava kilpailuviranomainen Suomessa totesi, että tämän kilpailun perusteella suojellaan näitä vakuutuksenantajia, niin tässä, jos missä, ihmettelen, että tälle kilpailuviranomaiselle ja kilpailuviranomaisen lausunnolle ei ole annettu sitä painoarvoa, mikä hänen lausunnoillaan kaikessa muussa tuntuu olevan, jolloin tätä pakkosyötön makua, niin kuin sanoin, on tässä erinomaisen vahvasti.

Mitä tulee siihen, mitä ed. Salo puheenvuorossaan totesi, onko nähtävissä niin, että tämä siirtyy ulkomaille, kyllä ainakin itse olen tämän asian tulkinnut niin ja valiokunnassa asiantuntijoilta kysyttäessä asiantuntijat ovat vastanneet, että jos tuntisin asemani ongelmalliseksi täällä, siirtäisin toiminnan Viroon, operoisin sieltä tännepäin, muodollinen hyväksyminen varmasti asialle tulisi, palkkio voitaisiin hoitaa niin kuin katsotaan. Kysynkin, onko tämä isänmaan edun mukaista toimintaa? Sitä tässä mietinnön pakkosisällössä ei ole otettu huomioon.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Näihin äskeisiin puheenvuoroihin vedoten haluaisin vielä todeta, että kun tämä lakiesitys nyt ei ole direktiivin mukainen siinä mielessä, että tässä jälleen kerran mennään paljon pidemmälle kuin direktiivissä vaaditaan ja toisaalta tällä lailla rajoitetaan kilpailua, mikä on yleensäkin direktiivien vastaista, niin kyllä tässä ollaan huonossa jamassa. Tuo vaan mieleen sen, että yritysmaailmassa, kun johtaja toteaa, että nyt on tehty huono esitys, huono päätös, silloin myönnetään, että tämä on huono ja korjataan se. Nyt ministeriössä, tämähän on tullut monta kertaa eteen, todetaan, että ei voi perääntyä, vaikka koko valiokunta on jotain mieltä, vaan sieltä sitten sanellaan tällainen ratkaisu. Totean, että tämä on kyllä todella minun mielestäni häpeällistä toimintaa poliittisessa elämässä, mutta yritän vielä pari vuotta kestää sitä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Saarikankaalle voimia kestää jäljellä olevat pari vuotta!

Ed. Saarikankaalle vaan siitä, onko täällä kähmitty tai suhmuroitu aikaisemmin: On joku 18 vuoden ja parin kuukauden kokemus, ja kyllä sitä on jossain määrin esiintynyt myöskin silloin, kun olimme hallitusvastuussa seitsemän vuotta, ja kyllä me siinä pärjäsimme aika hyvin, ettei siinä mitään. Kyllä siinä omat joukot ja naapuritkin seljäytettiin monta kertaa.

Arvoisa puhemies! Tässä nimenomaisessa asiassa minusta keskeistä on se, että on läpinäkyvyyttä ja on aitoa kilpailua ja sitä kilpailua voidaan toimenpiteillä edistää. Tässä katsannossa tulen seuraavan vajaan vuorokauden aikana miettimään, kumpiko näistä vaihtoehdoista sitten on näissä kahdessa suhteessa etevämpi.

Reino  Ojala  /sd:

Arvoisa puhemies! Varmaan sama kahden vuoden jakso meillä on kaikilla tässä vielä jaksettavana.

Minusta tässä vastalauseessa kiteytyy tämä asia tästä maksusta oikein hyvin, kun täällä todetaan, että vakuutusmarkkinoilla on selkeä tarve vakuutusmeklareille, jotka myyvät vakuutusyhtiöistä riippumattomia asiantuntijapalveluita. Silloin, jos minä saan vakuutusyhtiöstä palkkion siitä myynnistä, minä en ole vakuutusyhtiöstä riippumaton, mutta jos en saa, niin olen ja silloin minä voin kilpailla ilman vakuutusyhtiön kustannusta siitä asiasta.

Martin  Saarikangas  /kok:

Arvoisa puhemies! Tähän kommenttina: Nämä vakuutusmeklarithan tekevät paljon sellaista työtä, joka on poistettu vakuutusyhtiöiden toimista. Totesin sen omassa esittelypuheenvuorossani. Tiedän sen, koska itse olen ollut poistamassa. Olen toiminut kahdessa vakuutusyhtiön hallintoelimessä Suomessa sekä maailman suurimmassa, Englannissa. Siitä huolimatta puhun näitten meklareitten puolesta. On aivan eri asia, jos meklareille maksetaan konsultointipalkkiota sellaisesta, jota he tekevät, mitä vakuutusyhtiö ei itse tänä päivänä tee, siitä he saavat osapalkkion ja sitten siitä välittämisestä toisen osan.

Juhani  Sjöblom  /kok:

Arvoisa puhemies! Voin sanoa edustajalle, joka puhui tästä puhdasoppisuudesta: Todella tämä kilpailuasiantuntija, josta voi aivan huoleti sanoa, että hän on Suomen johtavia siinä — edelleen hän on asiantuntijana Suomen johtavia — korosti nimenomaan sitä, että tällä lakiesityksellä suojellaan kilpailulta ja se tulee kuluttajan vahingoksi. Se puhdasoppisuus tulee kuluttajan vahingoksi.

Yleiskeskustelu päättyy.

​​​​