Täysistunnon pöytäkirja 72/2005 vp

PTK 72/2005 vp

72. TIISTAINA 14. KESÄKUUTA 2005 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

10) Hallituksen esitys laiksi kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta

 

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Laki kadun ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta on muuten hyvä, mutta siihen liittyy juuri tämä maksuongelma, josta puhuin ensimmäisen käsittelyn yhteydessä. Eli kun kunta itse ottaa, nimenomaan ottaa hoitaakseen kunnossapitotehtäviä, niin se tuo myös maksuvelvoitteen muun muassa asuintalotonttien omistajille ja haltijoille. Tämä velvoite tulee, vaikka edellä mainitut haluaisivat säilyttää kunnossapidon itsellään, eli tämä on se ongelma. Kunnallahan on oikeus ottaa nämä tehtävät tämän lain mukaan itselleen, ja silloin tulee maksuvelvoite.

Arvoisa puhemies! Kun vuonna 1992 siirryttiin katumaksuista kiinteistöveroon, niin silloin kyllä luvattiin, että katumaksuja ei enää peritä, ja nyt tällä lailla ollaan jälleen palaamassa näihin katumaksuihin. Jalkakäytävät kuuluvat katualueeseen, ja kyllä varmasti kaikilla oli se käsitys, että näihin katumaksuihin ei enää palata, kun tuli kiinteistövero. Siis tämä uusi maksu on vuonna 1992 luvattua periaatetta vastaan. On selvää, että jos laki nyt hyväksytään esitetyssä muodossaan, niin silloin monet asuintalotonttien omistajat tai haltijat joutuvat maksamaan kiinteistöveron lisäksi tätä uutta katumaksua eli maksut heräävät jälleen eloon.

Pitää myös muistaa, että maksujen perintä aiheuttaa paljon uutta turhaa byrokratiaa ja sitoo paljon kuntien vähäisiä voimavaroja. Näitä voimavaroja voitaisiin paljon, paljon paremmin käyttää hyödyksi kuin tähän katumaksujen perintään.

Arvoisa puhemies! Kun en saanut esitystäni läpi maksujen poistamisesta asuintalotonttien omistajilta ja haltijoilta, niin ehdotan nyt, että koko lakiehdotus hylätään. Siltä varalta, että ehdotukseni ei mene läpi, ehdotan myös lausumaa, jolla valtio saadaan mukaan niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat kuntien itselleen ottamista tontin omistajien kunnossa- ja puhtaanapitotehtävistä.

Arvoisa puhemies! Kuntien heikko taloustilanne mielestäni jo edellyttää sitä, että valtio on saatava mukaan näihin syntyviin kustannuksiin. Lausumalle ehdotankin tässä ympäristövaliokunnan mietinnön 8/2005 vastalauseen 2 mukaista muotoa. Tämä lausumaehdotukseni pehmentäisi merkittävästi näitä maksuja, jotka lankeavat näille tonttien omistajille tai haltijoille.

Heikki A. Ollila /kok:

Herra puhemies! Hallituksen esitys on itse perusasialtaan hyvä ja kannatettava, siksi se menikin valiokunnassa suhteellisen pienin muutoksin läpi. Pääosin laki katujen kunnossapidosta käsittelee ja järjestelee kunnan ja tontinomistajien välistä vastuuta katujen hoidossa. Näiltä osin se on aivan oikein ja hyväksyttävä.

Mutta tähän lakiin on kuitenkin liitetty tuohon järjestelyyn kuulumaton asia eli ehdotus kadun käytöstä teknisiin töihin perittävästä maksusta. Siitä siellä on pykälät, ja sitä vastaan osa oppositiosta äänesti ensimmäisessä käsittelyssä. Sinne se kuitenkin jäi. Koska kuitenkin laki on muilta osin hyväksyttävä, olen valmis äänestämään sen voimaantulon puolesta.

Mitä sitten tulee ed. Valppaan täällä esittämään lausumaan, kannatan ed. Valppaan tekemää lausumaehdotusta. Vaikka ei se nyt, täytyy sanoa, täysin virtaviivainen eikä välttämättä ihan täysin sen logiikan mukainen olekaan, jolla itse tätä lakia tarkastelen, niin tilanne kuitenkin on nyt se, että jokainen viesti, joka kuntatalouden puolesta annetaan, jokainen hätähuuto tarvitaan tällä hetkellä terveydenhuollon, opetuksen, päivähoidon, vanhustenhuollon puolesta. Ja koska hallitus on kovakorvainen ja nuo palvelut ovat kuntatalouden kriisin myötä vaarassa, niin ehkä tätäkin kautta sitten eduskunnan lausumana olisi hyvä niitä terveisiä kuntatalouden puolesta hallituspuolueille jättää.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Ensinnä kannatan ed. Valppaan tekemää hylkäysehdotusta sekä myöskin ponsiehdotusta.

Mutta lisäksi halusin todeta, että mitään lisäkustannuksia asumiseen ei enää pitäisi tulla, sillä asuminen on Suomessa muutoinkin tavattoman kallista ja tämä tulee osaltaan nostamaan entisestään asumiskustannuksia.

Toiseksi haluan todeta, että autoille kyllä yhteiskunta rakentaa, valtio ja kunnat rakentavat valtaväylät. Siellä voivat ajaa 100 000 euron arvoiset mersut kyllä ilman lisämaksuja, mutta sitten kun rakennetaan jalkakäytävä, jolla rollaattorilla mummu menee tai lykätään lastenvaunuja, niin sen rakentamisesta ja ylläpidosta pitää maksaa tontin omistajan erikseen maksu. Mielestäni nämä ovat samanarvoisia kulkuväyliä. Näin ollen periaatteellisesti on täysin väärin, että jalkakäytävistä pidetään tämmöinen maksu ja kuitenkaan ajoväylistä ei onneksi tarvitse maksaa sitä maksua. Näin ollen kannatan tätä ed. Valppaan tekemää hylkäysehdotusta ja näen, että tässä olisi ennen kaikkea valtiovallan tultava vastaan ja otettava myöskin se vastuu jalkakäytävien hoidosta, mikä on yleisten katujen ja teiden hoidosta valtiolla tänä päivänä, elikkä tulisi lisätä yleisiin valtionosuuksiin jalkakäytävien kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset. Näin ollen näen tarpeelliseksi, että tämä ponsi hyväksytään, jos ei tämä lakiesitys tule hylättyä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Olen itse aina ihmetellyt tätä maksupolitiikkaa, mikä liittyy katuihin. Se on varmaan jäänyt jostain hyvin kaukaisilta ajoilta silloin, kun hevosilla ajeltiin teillä ja kaduilla, ja tuon tyyppistä vaatimusta ei ollut niin kuin tällä hetkellä tiestön ja katujen kunnosta vaaditaan. Se jäänne on näköjään jäänyt suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kyllä minä sen sortin sosialisti olen, jotta minusta tämä pitää hoitaa sillä tavalla, että nämä tiet ja kadut ovat yhteiskunnan hoidossa. Se ei ole minusta hirveän isoa sosialismia, vaikka näin hoidettaisiinkin se. Mutta tarvitaan yhdenvertaisuus kulkemiseen niin, ettei se tekisi ylimääräistä kustannusta. Niin kuin ed. Kuoppa edellä totesi, asumiseen ei pitäisi enää lisätä rasitteita. Samaten se olisi semmoinen julkikuva, kohtuullisen hyvä. Vaikka tässä Helsingin alueella, kun aikaisemmin asuin Töölössä, niin jonain aamuna, kun lunta on satanut, maisema on aika hassun näköistä. Jos joku ulkolainen olisi kulkenut, hän olisi kysynyt, minkä takia tässä tuo kohta on tukossa ja tuossa on auki tuo pätkä, aika hassun näköinen olotila. Tällähän pyritään samaan, että kunta ottaa sen hoitoonsa, mutta se laskuttaa näitä kiinteistönomistajia.

Minusta tämän pitäisi mennä niin pitkälle jatkossa, jotta kadut ja nämä tiet hoidetaan yhteiskunnan varoin ja sillä sipuli ja rahat kerätään vaikka korkeampina veroina. Sen takia minä olen tämän ed. Valppaan ponnen kannalla tässä. Voi olla, jos satun äänestämään vaikka tämän hylkäysesityksen puolesta — katsotaan huomenna sitten.

Markku  Laukkanen  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on varmasti aivan oikein ja aiheestakin kannettu huolta niistä lisämaksuista, joita kiinteistöille ja sen kautta asukkaille tulee.

Liikenne- ja viestintävaliokuntahan antoi tästä lausunnon ympäristövaliokunnalle ja kiinnitti erityistä huomiota näihin 14 b §:n mukaisiin maksuihin. Laki antaa kunnille mahdollisuuden periä maksuja kaduilla ja yleisillä alueilla tehtävistä töistä. Totta kai tämä ennen muuta koskee tietoliikenteen ja tietotekniikan yrityksiä, teleyrityksethän siellä kadulla paljon rakentavat. Asiantuntijakuulemisessa kyllä näitä maksuja pidettiin selkeinä haittamaksuina ja sen kautta koko telemarkkinakehitystä haittaavina maksuina ja kehityksenä. On selvää ja hyvä muistaakin, että teleyrityksillä on jo nyt viestintämarkkinalain ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaan velvollisuus korvata kiinteistönomistajalle ja -haltijalle, useimmiten kunnalle, haitta ja vahinko, jonka on näytetty aiheutuneen telekaapeleita koskevasta rakennus- tai muusta vastaavasta työstä.

Lausunnonantajavaliokunnan huomiota kiinnitettiinkin siihen, että uusi ja kunkin kunnan päätettävissä oleva maksu saattaa aiheuttaa vuosittain jopa sadan miljoonan euron kustannukset suomalaisille telealan yrityksille, ja näin ollen ainahan se on viime kädessä viestintäpalveluiden käyttäjille tuleva lisämaksu. Totta kai valiokunta kantaa tällöin huolta siitä, että jos meillä on hyvin kunnianhimoinen kansallinen tavoite toteuttaa laajakaistastrategia ja sen tarkoitus on kehittää Suomesta johtava tietoyhteiskuntamaa ja se taas perustuu nopeisiin tietoliikenneyhteyksiin, niin on tavattoman valitettavaa, jos tämä kehitys tavalla tai toisella vaarantuu siitä, että tulee kustannustekijöitä näihin hankkeisiin lisää.

On aina hyvä muistaa, että vaikka nämä ovat poliittisia tavoitteita, niin kuitenkin laajakaistamarkkinat kehittyvät aina markkinaehtoisesti ja markkinavetoisesti ja laajakaistastrategian toteutuminen onnistuu viime kädessä sen mukaan, miten kuluttajat näitä tulevat hankkimaan. Jokainen lisäeuro, mikä tulee loppuhintaan, vaikuttaa myöskin levinneisyyteen.

Tämä 30 vuorokauden määräaika on myös jossain määrin ongelmallinen. Minusta oli erittäin hyvä, että tätä nyt sitten valiokuntatyössä ja -käsittelyssä lyhennettiin merkittävälläkin tavalla. Varmasti olisi ollut vieläkin enemmän lyhentämistarvetta, jos mietitään sitä asiaa puhtaasti teleyritysten toiminnan kannalta. On aivan selvä asia, että peruspalveluihin rinnastettavat telepalvelut täytyy voida hoitaa hyvin nopeankin ilmoitusmenettelyn puitteissa, ja siksi olin vähän hämmästynyt siitä, kun minulle on kerrottu, että nimenomaan ympäristöministeri oli tässä asiassa niin tiukkana eikä katsonut, että tässä asiassa hallituksen puolelta olisi ollut liikkumavaraa.

Arvoisa puhemies! Minusta oli tärkeätä, että tässäkin käsittelyssä näitä liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnon keskeisiä elementtejä tuon vielä tähän keskusteluun esiin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todellakin valiokunnan puheenjohtaja Laukkanen kiinnitti sinänsä tärkeisiin asioihin huomiota. Valiokunta lyhensi tämän ajan 21 vuorokauteen. Toisaalta valiokunta totesi, että laajakaistastrategia, tämä kansallinen strategia, ei vaarannu tämän lainsäädännön vuoksi. Kunnat edelleenkään tuskin tekevät itselleen kiusaa ottamalla aiheetta maksuja, jos laajakaistaa tai muuta televiestintää rakennetaan katuverkkoon.

Mitä tulee näihin ed. Valppaan esittämiin näkökulmiin, joita ed. Kuoppa kannatti, niin yhdyn niihin sikäli, että maksut saattavat tulla käytännöksi asuinkiinteistöjen kohdalla ja kuntien huono taloudellinen tilanne ajaa niitä siihen eli siirrytään jatkuvasti verotuksesta enemmän maksuihin, mikä on epädemokraattisinta. Samalla myöskin valtionveroa vähennetään ja helpotetaan, kun taas kunnan maksut nousevat ja kasvavat. Tämä on huono kehitys.

Mutta kannattaako tätä koko lakikokonaisuutta hylätä, tästä kyllä olen eri mieltä. Tämä kuitenkin velvoittaa kuntia tekemään ne lumityöt ja puhtaanapidon siellä, missä nyt ei niin tapahdu. Esimerkkinä valiokunnassa oli kotkalainen tapaus, nimittäin niin, että kotkalaisen vanhainkodin, palvelutalokokonaisuuden, lähistöllä on vuosia ollut tällainen tilanne, jossa ei ole jalkakäytävää pidetty kunnossa talvisin, ja vanhempi väki on sitten siellä joutunut seikkailemaan ajotiellä ja näin ollen tämä tilanne on ollut kestämätön. Nyt tämän lain jälkeen näin ei enää voi olla. Kunnan on otettava vastuu, josta kaupunki tähän saakka on kieltäytynyt.

Keskustelu päättyy.

​​​​