Täysistunnon pöytäkirja 74/2001 vp

PTK 74/2001 vp

74. TORSTAINA 7. KESÄKUUTA 2001 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys syrjintäasiain valtuutettua koskevaksi lainsäädännöksi

 

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva lakiehdotus koskee hallituksen esitystä laiksi syrjintäasiain valtuutetusta. (Hälinää)

Ensimmäinen varapuhemies:

(koputtaa)

Pyydän edustajia hiljentymään ja käymään tarvittavat keskustelut tämän salin ulkopuolella. Ja toivon, että istuudutte, te jotka olette täällä.

Puhuja:

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää, että asetettaisiin valtuutettu ehkäisemään etnisten vähemmistöryhmien syrjintää ja edistämään toimenpiteitä, joilla syrjintää voitaisiin vähentää ja poistaa. Lakiehdotuksen käsittely on hallintovaliokunnassa ollut lähes yksimielinen. Valiokunta päätyi asiantuntijakuulemisen pohjalta ehdottamaan valtuutetun nimen muuttamista niin, että se vastaisi käsityksemme mukaan paremmin sitä tehtäväkenttää, jota varten valtuutettu asetetaan, ja ehdotamme nimeksi vähemmistövaltuutettua.

Ed. Granvik yksityiskohtaisessa käsittelyssä ehdotti, että nimi säilytettäisiin ennallaan syrjintäasiain valtuutettuna, mutta hänen ehdotuksensa raukesi. Näin ollen käsittelyssä oleva mietintö on yksimielinen. Ed. Granvik ei katsonut tarpeelliseksi jättää vastalausetta.

Valtuutetun tehtävät ovat varsin laaja-alaiset. Ensinnäkin etnisen syrjinnän ehkäisy, samoin hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja myös ulkomaalaisten ja etnisten vähemmistöjen aseman ja oikeuksien turvaaminen kuuluvat valtuutetun tehtäviin. Myös etnisen syrjimättömyyden periaatteen valvonta on osa tehtäväkenttää. Tavoitteena on, että tätä kautta kyettäisiin ennalta ehkäisevin toimin parantamaan ulkomaalaisten asemaa ja oikeuksia sekä edistämään hyvien etnisten suhteiden muodostumista yhteiskunnassa.

Arvoisa puhemies! Valiokunta keskusteli ja sai myös asiantuntijaselvityksen valtuutetun työssä käytettävistä olevista voimavaroista, ja valiokunta korosti, että tähän työhön tulisi heti alusta alkaen saada luottamusta ja tästä syystä myös riittävät voimavarat. Edelleen valiokunta keskusteli siitä, millä tavoin eri valtuutettujen työkentät muotoutuvat; onko päällekkäisyyttä esimerkiksi työsuojeluviranomaisten tai tasa-arvovaltuutetun tehtäväkenttien suuntaan. Valiokunta kiinnittikin huomiota, että seurattaisiin ylipäätänsä vähemmistövaltuutetun työtehtävien muotoutumista ja sitä, että voitaisiin mahdolliset päällekkäisyydet välttää.

Arvoisa puhemies! Kuten totesin, valiokunta piti tätä ehdotusta yksimielisesti tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja ehdottaa lakiehdotusten hyväksymistä jäljempänä mietinnössä esitetyin muutoksin.

Eva Biaudet /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen erittäin ymmälläni tästä valiokunnan ehdotuksesta, koska mielestäni nimen valinta ei ole kovin onnistunut. Mielestäni se ainakin antaa mielikuvan siitä, että kysymys olisi jotenkin vähemmistöjen syrjinnästä, kun nimenomaan on kysymys yksilöiden syrjintäkysymyksistä. En oikein löytänyt myöskään kunnon perusteluja, ja olisi ollut mielenkiintoista kuulla vähän tarkemmin, mistä syistä näin ehdotetaan, kun kuitenkin sisällön pitäisi olla sama kuin syrjintävaltuutettua koskevassa lakiehdotuksessa.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Valiokunta oli kiinnittänyt huomiota siihen, onko syrjintävaltuutetun toimistolla riittävät resurssit. Voi sanoa, että en olisi uskaltanut lakiesitystä syrjintävaltuutetusta tuoda eduskuntaan, ellei kehysratkaisujen yhteydessä olisi päästy yksimielisyyteen siitä, että voidaan sanoa kohtuudella syrjintävaltuutetun toiminnan lähtevän liikkeelle.

Minua myös vähän hämmästyttää nimen muutos, mutta asia ei varmasti kaadu nimeen vaan kyse on siitä, mikä on sisältö. Syrjintävaltuutetun nimen taustalla on se, että tämä kytkeytyy hyvin läheisesti EU-direktiiveihin, jotka koskevat etnistä syrjintää. Nimenomaan vähemmistöasema sinänsä ei ole se, mistä on kyse, vaan se, joutuuko syrjityksi vähemmistöasemansa perusteella. Mutta niin kuin sanoin, uskon, että nimi ei valtuutettua pahenna, vaan tärkeää on, että saadaan siihen hyvä henkilö, joka hoitaa asiansa hyvin.

Matti   Väistö  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nimikysymykset ovat joskus pulmallisia. Mielestämme tähän ei parasta mahdollista nimeä löytynyt. Valiokunta katsoi kuitenkin, että syrjintäasiain valtuutettu on lähtökohtaisesti negatiivinen ilmaus. Jos tasa-arvovaltuutettu edistää tasa-arvoasioita, niin edistääkö syrjintäasiain valtuutettu syrjintäasioita? Tämän tyyppinen pohdinta muun muassa käytiin. Esimerkiksi ulkomaalaisvaltuutettu piti omassa asiantuntijalausunnossaan ehdottoman tärkeänä, että nimi voitaisiin muuttaa.

Erkki Kanerva /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Väistö kiinnitti esittelypuheenvuorossaan huomiota siihen, että vähemmistövaltuutetun tulee saada heti alusta lähtien luottamus ja riittävät voimavarat, mitä sitten ministeri Filatov vakuuttikin.

Pyysin puheenvuoron ed. Väistön esittelypuheenvuoron aikana kertoakseni, että viime vuoden budjetissa tähän tarkoitukseen, rasismin vastaiseen toimintaan, osoitetut rahat olivat kenties pienin summa, mitä koko kirjassa on. Se oli 300 000 markkaa, siis 300 000 markkaa koko maan rasisminvastaiseen toimintaan. Käsittämätön luku, ja toivottavasti nyt ymmärretään, mitä resursseja siihen tarvitaan.

Nimiasiasta. Osallistuin suurin piirtein alusta loppuun saakka asiaa valmistelleen työryhmän työhön, eikä siellä ulkomaalaisvaltuutettu nimiasiaa näin esittänyt. Voi olla, että valiokuntatyön kestäessä hänenkin mielensä on muuttunut. Kyllä minä olen ed. Biaudet’n kanssa samaa mieltä, että vähän tehtävä nimen myötä saattaa hämärtyä.

Jari Vilén /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan itsekin haluaisin muutaman sanan lausua juuri nimikysymyksestä, joka nyt korostetusti on noussut esille.

Asiantuntijakuulemisen yhteydessä oikeastaan kaikki asiantuntijat olivat sitä mieltä, että esitetty nimi ei sittenkään ehkä kuvaa parhaalla mahdollisella tavalla tehtäväkuvaa ja sitä laajennusta, mikä ulkomaalaisvaltuutetun toimenkuvaan tulee ja mitä uusia tehtäviä on tulossa. Sen jälkeen valiokunta päätyi tähän esitykseen ja nimenmuutosesitykseen tätä kautta. Tämä johtui lähinnä siitä, että kun käy lävitse valtuutetun tehtävien määritteitä ja kuvauksia, joita on olemassa ja jotka koskevat hyviä etnisiä suhteita ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ja ulkomaalaisten aseman oikeuksien seurantaa, voisi kai tiivistää melkein, että saimme käsityksen, että kysymykset, joita vähemmistöasiamies tai -valtuutettu joutuisi seuraamaan, koskevat ennen kaikkea Suomeen syntyvien ja Suomeen muodostumassa olevien uusien etnisten vähemmistöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia. Tällä perusteella sitten valiokunta päätyi tämän kaltaisen nimimuotoiluun, mikä meillä on nyt käytettävissämme.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Tarkastelen asiaa siitä näkökulmasta, että samalla ajankohdalla lakkautetaan ulkomaalaisvaltuutetun virka. Totean saman, mikä täällä on jo todettu, että tehtäväthän ovat hyvin laajat. Itselläni ainakin on huoli siitä, miten resursseilla, joihin täällä myöskin on viitattu ja joita nyt on rasisminvastaisuuteen, tai ulkomaalaisviraston nykyisillä resursseilla vastataan paitsi uusista etnisistä vähemmistöryhmistä tuleviin haasteisiin myös siihen, mitkä ovat esimerkiksi turvapaikka- ja oleskelulupahakemuksiin liittyvät nykyisen ulkomaalaisvaltuutetun tehtävät.

Olen ymmärtänyt, että ne jos mitkä ovat niitä, joissa on kysymys yksilöistä ja heidän ihmisoikeuksistaan. Itselläni on esimerkiksi tälläkin hetkellä pari hakemusta, joissa on erittäin vaikeita kysymyksiä, ja kysymys on juuri siitä, miten pystyttäisiin ihmisarvo ja ihmisoikeus toteuttamaan ja kaikki asiat selvittämään silloin, kun on kysymys käännyttämisestä. Resurssit tulee todella turvata, että pystytään toteuttamaan valtuutetun laajat tehtävät.

Työministeri  Tarja  Filatov

Arvoisa puhemies! Se summa, mikä budjetissa näkyy suoraan rasisminvastaiseen toimintaan liittyvänä rahoituksena, on hieman harhaanjohtava, koska meillä on hyvin paljon rahoitusta, joka tulee erilaisiin projekteihin muun muassa ESR-rahoituksen kautta. Sitä kautta summat ovat huomattavasti suuremmat.

Vähemmistöasiainvaltuutetun, vai miten tämä uusi nimi menee, täytyy opetella lausumaan se, vähemmistövaltuutetun toimistoa on tarkoitus laajentaa siten, että sinne tulisi kaksi juridisen koulutuksen saanutta henkilöä täydentämään toimiston nykyistä resursointia, jotta se pystyisi vastaamaan tuleviin haasteisiin. Sen lisäksi hallitus on hyväksynyt etnistä syrjintää ja rasismia koskevan toimintaohjelman, jossa on monia erilaisia toimenpiteitä, jotka koskevat niin valtionhallintoa, paikallishallintoa kuin kunnallisiakin toimia. Tässä yhteydessä on myös eri puolilta ja eri ministeriöiden kehyksistä sisältä haettu rahaa rasisminvastaiseen toimintaan.

Tuija  Brax  /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Omalta osaltanikin ajattelin ensin sanoa muutaman sanan siitä, että rasisminvastaisen työnhän pitäisi läpäistä kaikki eri hallintoalat ja hyvin keskeisesti monet paikalliset toimet: kunta, koulutus, päivähoito. Sen takia yksittäisen momentin perään katsominen ei varmaan anna koko kuvaa.

Kerrottakoon sellaisestakin erittäin onnistuneesta esimerkistä kuin että liikuntamäärärahoista löytyy SLU:n jo monta vuotta pitämä rasisminvastainen tai suvaitsevaisuusprojekti, joka käytännön tasolla muun muassa Pohjanmaalla on tuonut painin piiriin paljon eri rotuisia ihmisiä. Meillä Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajaväestön kynnys tulla mukaan urheiluseuratoimintaan on madaltunut selvästi.

Toiseksi nimiasiaan. Aivan niin kuin ed. Biaudet’kin, hieman vierastan uutta löydettyä nimeä, ennen kaikkea sitä, että vähemmistö on niin monimerkityksellinen sana. Itse asiassa me kaikki niin monella tavalla kuulumme johonkin vähemmistöön. Entinen tasa-arvovaltuutettu, nykyinen oikeuskansleri Paavo Nikula tapasi usein sanoa, että yksi selvästi yliedustettu ja kohtuuttoman paljon tilaa vievä vähemmistö tässä maassa ja länsimaissa yleensäkin on valkoiset keski-ikäiset miehet. Jos tästä näkökulmasta ajatellaan tätä löydettyä termiä, se saattaa olla monella tavalla harhaanjohtava. Taas syrjäytymisen esilletuonti nimessä olisi sillä tavalla perusteltua, että se kattaa sekä ne tapaukset, että syrjitään nimenomaan sen takia, että kuuluu johonkin ryhmään, että sitten yksittäistapauksissa myös moniulotteisimmat syrjintätapaukset, joissa vähemmistöryhmään kuuluminen on vain osa asiaa.

Nils-Anders  Granvik  /r:

Fru talman! Jag tycker att den föreslagna ändringen från diskrimineringsombudsman till minoritetsombudsman är en klar försämring. När man är i minoritet, etnisk eller liknande, betyder det ingalunda att man behöver ett speciellt beskydd av en ombudsman av typ eller annan, utan det är när diskriminering träder in i bilden som ombudsmannen behövs. Följaktligen har jag hela tiden ansett att det här ger en fullständigt fel bild av hela uppdragets art.

Yleiskeskustelu päättyy.