Täysistunnon pöytäkirja 74/2001 vp

PTK 74/2001 vp

74. TORSTAINA 7. KESÄKUUTA 2001 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

5) Laki rikoslain 2 a luvun 2 §:n muuttamisesta

 

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Rikoslain 2 a luku, uutena, hyväksyttiin vuonna 99, ja se tuli voimaan saman vuoden lokakuun alusta. Tällä uudistettiin säännökset sakosta, rikesakosta ja muuntorangaistuksesta. Uudistus oli varsin onnistunut. Siinähän pääasia oli, että päästiin nettotuloperiaatteeseen sakkojen määrää laskettaessa ja toisaalta poliisi sai suoran yhteyden verotustietoihin ja saa sieltä luotettavan tiedon sakotettavan tuloista. Tällöin väärien tietojen antaminen eli valehtelu tuli vaikeaksi. Aina ei kuitenkaan onnistuta siinä, että tulotiedot viimeksi toimitetun verotuksen osalta olisivat edelleen paikkansa pitäviä. Siinä suhteessa voi tapahtua nykyaikana varsin paljon muutoksia lyhyessä ajassa.

Eteen onkin tullut se tilanne useita kertoja, että sakotettava on tällä hetkellä vuoden 99 tulojen mukaan ollut saamassa todella suuret sakot, esimerkiksi ylinopeussakot, mutta hän on pystynyt osoittamaan, että sakotushetkellä tulot ovatkin merkittävästi alentuneet vuoden 99 tasosta, tai jopa on tullut tilanne, ettei enää ole tuloja lainkaan. On siis tapahtunut niin, että joissakin tapauksissa kymmenien tuhansien markkojen suuruinen sakko, joka on siis määräytynyt vuoden 99 verotietojen pohjalta, onkin alennettu ehkä noin tuhannen markan suuruiseksi. Sitten lehdistössä on puitu tilannetta, että todellisuudessa kuitenkaan tulot eivät ole pysyväisluonteisesti tällaisessa tapauksessa alentuneet näin voimakkaasti, vaan tulot ovat osinkotuloja tai pääomatuloja, jotka tulevat kerralla maksuun vuoden jonakin päivänä. Näin ollen pysyvää alenemista ei olekaan tapahtunut. Kuitenkin sakon määrä on pudonnut hyvin alhaiseksi.

Järjestelmä tältä osin ei ole oikeudenmukainen eikä tasapuolinen kansalaisten kannalta. Meillähän käy niin, että esimerkiksi tänä vuonna eräät tai monetkin yhtiöt maksavat mittavia osinkoja ja osinkotulot maksetaan yhtiökokousten määräämänä ajankohtana, joskus useinkin vuoden loppupuolella. Silloin vuoden alkupuoli saattaa tällaisella henkilöllä olla tulotonta aikaa, ja sitten kuitenkin sille verovuodelle tulee jopa satojentuhansien tulot, mutta ne tulevat vasta myöhemmin. Tämä järjestelmä on todella tältä osin hyvin ontuva.

Koko järjestelmää ei kuitenkaan voida eikä ole syytäkään romuttaa. Kun viimeksi tällainen tilanne oli julkisuudessa esillä, pohdin tätä asiaa, ja tulin siihen tulokseen, että asiaa voitaisiin korjata, jos tehdään niin kuin lakialoitteeseen olen kirjoittanut, eli kuukausitulojen laskemisen ensisijaisena perusteena ovat sakotettavan kahden viimeksi toimitetun verotuksen mukaisten tulojen ja varallisuuden keskiarvo. Ei siis otettaisi vain yhden vuoden tuloja, vaan kahden vuoden tulot, ja ne jaetaan kahdella. Näin ollen saadaan pitempi tarkastelujakso sakon määrän perustaksi. Näin ollen ei tulisi sitä tilannetta lähellekään niin usein kuin nyt, että pääsee selittämään, että tulot ovat pysyvästi, olennaisesti alentuneet, jolloin sakon määrä putoaa hyvin pieneksi.

Tämä muutos on mielestäni mahdollista ainakin kuluvan vuoden marraskuun alusta lähtien, jolloin vuoden 2000 verotiedot ovat käytettävissä eli verotus vahvistettu, jos ei vuoden 98 verotustietoja ole poliisiautoihin suoraan mahdollista järjestää, niin kuin se nyt tapahtuu vuoden 99 osalta. Tänä syksynä voidaan ottaa käyttöön järjestelmä, jossa vuoden 1999 ja 2000 verotettavat tulot otetaan huomioon laskelman pohjana ja määritellään siltä pohjalta sakko. Tämmöinen muutos on oikeudenmukaisuutta ja yleistä hyväksyttävyyttä selvästi mielestäni lisäävä, selittelyä, sen tarvetta ja mahdollisuuksia vähentävä. Jatkossa tietysti voidaan ottaa aina kahden viimeksi vahvistetun vuoden verotus pohjaksi, ja näin se liikkuu eteenpäin koko ajan.

Toinen muutos, joka tässä yhteydessä on syytä tehdä, liittyy siihen, kun nykyisessä laissa sanotaan, että jos verotettavat tulot ovat "olennaisesti muuttuneet", se voidaan ottaa huomioon. Ehdotan että lisätään verotettavat tulot ovat "pysyväisluonteisesti ja olennaisesti muuttuneet". Silloin kahden vuoden tarkastelun jälkeenkin vielä voidaan ottaa huomioon, ovatko esimerkiksi eläkkeelle siirtyminen tai yrityksen konkurssi, sairaus tai jokin muu syy voineet johtaa siihen, että ei ole enää vastaavia tuloja, jolloin sakko voidaan edelleen kohtuullistaa tätä kautta. Mutta näin menetellen, että otetaan kahden vuoden tulot peruspohjaksi ja ensisijaiseksi lähtökohdaksi, päästään siitä kansalaisia syvästi loukkaavasta tilanteesta, mikä on ollut muutamissa tapauksissa esillä, että jopa 100 000—200 000 markan sakot ovat pudonneet 1 000 markkaan, mutta henkilöiden tuloissa ei kuitenkaan todellisuudessa ole tapahtunut mitään pysyvää muutosta.

Toivon, että lakivaliokunta ottaa tämän asian käsittelyyn. Havaitsin, että lakivaliokunnan puheenjohtaja Lax jossakin lehtihaastattelussa oli samalla linjalla, että tähän asiaan on välttämätöntä puuttua. Ymmärtääkseni hän ajatteli pitkälle, että jokin tämän tapainen malli voitaisiin tähän sisällyttää. Mielestäni näin tulisi nyt kiireesti tehdä.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä kansalaisten oikeustaju ed. Kankaanniemen aloitteen hyväksyy, koska monet ihmiset ovat ottaneet yhteyttä niiden lehtijuttujen perusteella, joissa isotuloiset ihmiset — niitä on kaksikin tapausta — toinen heistä sai kovan sakon ja se alennettiin muutaman viikon päästä todeten, jotta eihän hänellä oikeastaan mitään tuloja olekaan. Kyllä ihmiset kokevat epäoikeudenmukaisena tällaisen tilanteen.

Sen takia tämän tyyppinen tarkastelu on ihan paikallaan, jos voitaisiin katsoa keskimääräinen tulo kahdelta vuodelta. Mutta se muuttuja pitää olla sitten myös, niin kuin ed. Kankaanniemi aloitteessaan sanallisesti esittää, mutta siihen voisi asettaa jotkut prosentit. Jos tulot kuluneella vuodella ovat olennaisesti muuttuneet, esimerkiksi kolmanneksella keskimääräiseen tuloon verrattuna, niin silloin sakko määräytyisi sen tulon mukaan.

Voi olla niinkin, että sairauden tai jokin muuttuneen elämäntilanteen takia tilanne on kohtuuton. Jos ei ole tuloja lainkaan, niin siinä tapauksessa sakotettaisiin jonkin keskimääräisen jutun mukaan, kun ei ole maksukykyäkään. Sen takia jokin kolmanneksen sääntö voisi siinä olla. Jos tulot ovat nousseet tai laskeneet kolmanneksen, silloin sakotuskäytäntö olisi kuluvan vuoden tulojen mukaan.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kankaanniemi on tehnyt aivan oikean lakialoitteen, että näin muutettaisiin lakia. Nyky-yhteiskunnassa on "lottovoittajia" ja "tuplalottovoittajia", jotka ovat selvinneet kuin koira veräjästä sakoista. Jotain uutta tähän nyt pitää keksiä, että he saavat todellisten tulojen ja todellisen elintason mukaan rangaistuksia, koska niihin joutuvat nekin, jotka käyvät 7:stä 4:ään töissä ja joilla ei ole sellaisia mahdollisuuksia tulojaan muutella, että olisi tasa-arvo tässäkin voimassa.

Keskustelu päättyy.