2) Hallituksen esitys laiksi kirkkolain muuttamisesta
Matti Väistö /kesk(esittelypuheenvuoro):
Herra puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan yhden
uusimuotoisen seurakuntayhtymän hallintomallin käyttöönottoa.
Nyt näitä hallintomalleja on kaksi, on sekä osittaisen
että täydellisen yhteistalouden seurakuntayhtymämalli.
Näistä siis luovutaan. Jatkossa uudessa mallissa
tulee olemaan piirteitä molemmista nykyisistä hallintomalleista.
Esityksen tavoitteena on seurakuntayhtymän hallinnon keventäminen
ja joustavuuden lisääminen.
Jatkossa kullakin seurakunnalla olisi seurakuntavaaleilla valittu
seurakuntaneuvosto. Seurakuntayhtymän hallintoeliminä olisivat
seurakuntavaaleilla valittu yhteinen kirkkovaltuusto ja sen valitsema
yhteinen kirkkoneuvosto. Lakiehdotuksessa määritellään
myös seurakuntayhtymän ja seurakunnan välinen
työnjako. Ehdotukseen sisältyy myös arkkipiispan
vaalia koskeva uudistus. Sen mukaan vaalissa olisivat äänivaltaisia
paitsi arkkihiippakunnan myös muiden hiippakuntien hiippakuntavaltuustojen
jäsenet sekä kirkkohallituksen jäsenet.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Valiokunta on nopeasti toiminut ja
nopeasti laatinut mietinnön. Mietintö on saman
sisältöinen ja senhenkinen, niin kuin hallitus
on esityksessä esittänyt. Mutta kyllä yhteen
asiaan haluaisin tässä kiinnittää huomiota,
millä ajetaan sitä takaa, että kun kuntarakennetta
Suomessa uudistetaan, niin myöskin seurakuntien pakkoliittymät
hoidetaan tätä kautta kuntoon ja järjestykseen.
Sen vanhan mallin mukaan — en tiedä, oliko se
nyt välttämättä oikea — seurakuntien
itsenäisyys seurakuntayhtymässä toimi
niin, että seurakunnat voivat hengittää vapaasti.
Tässä kyllä tehdään
niin, että ajetaan heti suoraan perään
tämä asia järjestykseen ja niin, että nämä seurakunnat
joutuvat yhtymään siinä matkassa, siinä joukossa,
kun kuntaliitoksia tapahtuu. Omalta osaltani voisin todeta, että silloin, kun
Haminan ja Vehkalahden liitos tapahtui, kansa uskoi hyvässä uskossa
siihen, että seurakunnat jäävät
entiselleen, mutta tämä toimintamalli, mikä täältä tuli,
missä oli jo tähän tulevaan lakiin viitattu,
ajoi siihen, että nyt siellä on yhteinen seurakunta,
yhteinen neuvosto jne. eikä ole enää itsenäisiä seurakuntia
olemassa. Kyllä tässä varmaan on hyvää rakennekehitystä olemassa, mutta
pakkonaimisen makua tässä on.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! On todella vahinko, jos vanha keskiaikainen
Vehkalahden seurakunta ja perinteinen Haminan seurakunta on liitetty
yhteen. Jos seurakunnat kadottavat itsenäisyyttä,
kadotetaan paikallista identiteettiä. Sen takia ehdottomasti
kannatan kirkkoherrakunnan eli oman seurakunnan itsenäisyyttä,
mutta ymmärtääkseni tässä laissa
on kysymys siitä, että jos tapahtuu kuntaliitoksia
siellä, missä on seurakuntayhtymä, niin
itsenäiset kirkkoherrakunnat, seurakunnat, säilyvät.
Tässä puututaan vain hyvin pieneen osaan, joka
oli nämä osittaiset yhteistaloudet, joita en tiennyt
olleen Suomessa muualla kuin Kotkan kaupungin alueella.
Kysymys arkkipiispan uudesta valintatavasta on sitä vastoin
laajakantoisempi kysymys. Tähän asti arkkipiispa
on ollut vain ensimmäinen vertaistensa joukossa, primus
inter pares, mutta nyt arkkipiispan roolissa ilmeisesti vaalitavan muutoksella
tehdään kirkon johtajan roolia näkyvämmäksi.
Toinen varapuhemies:
Ennen kuin myönnän ed. Olinille puheenvuoron,
pyydän edustajia todellakin ottamaan paikkansa tässä istuntosalissa. Vasta
sen jälkeen istunto jatkuu.
Kalevi Olin /sd:
Arvoisa puhemies! Kun tässä esityksessä otetaan
kantaa, kuten hallintovaliokunnan puheenjohtaja ed. Väistö aivan
oikein totesi, muun muassa arkkipiispan vaalitapaan, haluan tässä yhteydessä,
arvoisa puhemies, todeta, että yleensä kirkkolakia
kehitettäessä tulisi jatkossa kiinnittää huomiota
siihen, millä tavalla seurakuntien jäsenet voivat
maksimaalisesti osallistua muihinkin vaaleihin. Tarkoitan seurakunnan
hallintoelinten, kuten kirkkovaltuuston, vaaleja, joiden äänestysprosentti
maassa on valitettavan alhainen. Tässä yhteydessä olisi
mielestäni tutkittava postiäänestyksen
käyttömahdollisuus yhtenä vaihtoehtona.
Matti Väistö /kesk:
Herra puhemies! Ensinnäkin nykyinen kirkkolaki lähtee
siitä, että kunnan kattavasti on joko itsenäinen
seurakunta tai seurakuntien seurakuntayhtymä. Tässä suhteessa
nyt käsiteltävä lakiehdotus ei tee muutosta.
Se helpottaa ja keventää seurakuntayhtymien hallintoa.
Kuntaliitoksissa on valittavana kaksi mallia: joko niin, että itsenäinen
seurakunta nykymuotoisena ja nykyrajaisena säilyy ja muodostaa kunnan
kattavalla alueella seurakuntayhtymän toisten seurakuntien
kanssa. Toinen malli on se, että todella seurakunta rajautuu
uuden kunnan rajojen mukaisena. Tämä hallituksen
esitys, arvoisa puhemies, ei tee siis muutosta nykyiseen menettelyyn.
Toisekseen, herra puhemies, kirkkolain kyseessä ollen
muutosvallan rajat on tarkoin säännelty. Asiaan
ei voida eduskuntakäsittelyssä tehdä asiallisia
muutoksia, vaan itsenäinen aloitteenteko-oikeus kirkkolain
muutoksiin kuuluu yksinomaan kirkolliskokoukselle. Tässä suhteessa
kaikki se kritiikki ja kaikki ne evästykset, joita kirkkolain
suhteen täällä keskustelussa tulee, ovat
tavallaan evästyksiä kirkolliskokouksen päätöksentekoa
ja aloitteita varten.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Väistö jo vastasi ed.
Oinoselle, jotenka en tähän hallinnollis-tekniseen
puoleen tässä eräänlaisessa
vastauspuheenvuorossa kiinnitä huomiota. Kiinnitän
huomiota siihen ed. Oinosen äsken käyttämän
puheenvuoron osaan, jossa hän sanoi, että identiteetti
menee. Äsken ed. Väistö osoitti, että ei
identiteetti mene. Tässä olennaista on se, eikö ed.
Oinosen mukaan voisi kehittyä uusi identiteetti, joka on
parempi identiteetti kuin se mennyt identiteetti. Myönnän
kyllä sen, että ed. Oinonen on tunnettu konservatiivi,
joten voi olla, että se selittää kaiken.
Toinen varapuhemies:
Heti, kun saan ed. Lahtelaan katsekontaktin, myönnän
hänelle puheenvuoron.
Seppo Lahtela /kesk:
Herra puhemies! Kontakti on syntynyt.
Herra puhemies! Kun tätä mietintöä lukee, huomaa
selvästi, että kyllähän tässä ajetaan
sitä asiaa, niin kuin viittasin aikaisemmassa puheenvuorossani,
että seurakuntayhtymän hallintoelimenä olisivat
yhteinen kirkkovaltuusto ja yhteinen kirkkoneuvosto. Luku jatkuu:
"Seurakuntayhtymä: Jokaisella seurakunnalla - - olisi -
- seurakuntaneuvosto." Kyllä tämä ajaa
ne lähemmäksi ja eteenpäin. Ei voi sanoa,
ettei tämä olisi hyvä malli, mutta tässä on
vähän semmoista pakottamisen mallia, mikä johtaa
siihen, että seurakuntien on mentävä yhteen,
ja se tarkoittaa sitä, että taloudelliset resurssit
sitä kautta turvataan, kun virkoja vähennetään
ja yhteistoiminta ja yhteistyö lisääntyy.
En tiedä, paraneeko saarnojen laatu sitä kautta,
mutta toivottavasti sekin korjaantuisi.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaiselle totean, että varsin
hyvin tiedän tämän kirkkolain kohdan
ja tiedän sen toimivuuden käytännössä,
koska olen toiminut seurakuntayhtymässä yksittäisen
seurakunnan viranhaltijana, joten tässä ei sinänsä tapahdu
kovinkaan suurta muutosta, kun tämä lainmuutos
tulee. Ainoastaan Kotkan—Kymin alueella ollut seurakunnan
osittainen yhteistalous katoaa tämän lain myötä käytännöstä.
Muuten tilanne jatkuu entisellään. Mutta tuon
periaatteessa esille, kun kuntaliitoksia maassamme aikanaan tapahtuu,
evästyksenä sen tärkeän näkökohdan,
että älköön mentäkö kappeliseurakunta-
tai seurakuntapiirikäytäntöihin, vaan
noudatettakoon juuri tätä nyt käsiteltävää lakia
ja toteutettakoon yhteistalousseurakunnat, jolloin seurakunnat voivat
jäädä vaalimaan yhteistaloudessa itsenäisesti
kirkkoherran johtamina paikallista identiteettiä.
Yleiskeskustelu päättyy.