Matti  Väistö  /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan yhden uusimuotoisen seurakuntayhtymän hallintomallin käyttöönottoa. Nyt näitä hallintomalleja on kaksi, on sekä osittaisen että täydellisen yhteistalouden seurakuntayhtymämalli. Näistä siis luovutaan. Jatkossa uudessa mallissa tulee olemaan piirteitä molemmista nykyisistä hallintomalleista. Esityksen tavoitteena on seurakuntayhtymän hallinnon keventäminen ja joustavuuden lisääminen.

Jatkossa kullakin seurakunnalla olisi seurakuntavaaleilla valittu seurakuntaneuvosto. Seurakuntayhtymän hallintoeliminä olisivat seurakuntavaaleilla valittu yhteinen kirkkovaltuusto ja sen valitsema yhteinen kirkkoneuvosto. Lakiehdotuksessa määritellään myös seurakuntayhtymän ja seurakunnan välinen työnjako. Ehdotukseen sisältyy myös arkkipiispan vaalia koskeva uudistus. Sen mukaan vaalissa olisivat äänivaltaisia paitsi arkkihiippakunnan myös muiden hiippakuntien hiippakuntavaltuustojen jäsenet sekä kirkkohallituksen jäsenet.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valiokunta on nopeasti toiminut ja nopeasti laatinut mietinnön. Mietintö on saman sisältöinen ja senhenkinen, niin kuin hallitus on esityksessä esittänyt. Mutta kyllä yhteen asiaan haluaisin tässä kiinnittää huomiota, millä ajetaan sitä takaa, että kun kuntarakennetta Suomessa uudistetaan, niin myöskin seurakuntien pakkoliittymät hoidetaan tätä kautta kuntoon ja järjestykseen. Sen vanhan mallin mukaan — en tiedä, oliko se nyt välttämättä oikea — seurakuntien itsenäisyys seurakuntayhtymässä toimi niin, että seurakunnat voivat hengittää vapaasti.

Tässä kyllä tehdään niin, että ajetaan heti suoraan perään tämä asia järjestykseen ja niin, että nämä seurakunnat joutuvat yhtymään siinä matkassa, siinä joukossa, kun kuntaliitoksia tapahtuu. Omalta osaltani voisin todeta, että silloin, kun Haminan ja Vehkalahden liitos tapahtui, kansa uskoi hyvässä uskossa siihen, että seurakunnat jäävät entiselleen, mutta tämä toimintamalli, mikä täältä tuli, missä oli jo tähän tulevaan lakiin viitattu, ajoi siihen, että nyt siellä on yhteinen seurakunta, yhteinen neuvosto jne. eikä ole enää itsenäisiä seurakuntia olemassa. Kyllä tässä varmaan on hyvää rakennekehitystä olemassa, mutta pakkonaimisen makua tässä on.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On todella vahinko, jos vanha keskiaikainen Vehkalahden seurakunta ja perinteinen Haminan seurakunta on liitetty yhteen. Jos seurakunnat kadottavat itsenäisyyttä, kadotetaan paikallista identiteettiä. Sen takia ehdottomasti kannatan kirkkoherrakunnan eli oman seurakunnan itsenäisyyttä, mutta ymmärtääkseni tässä laissa on kysymys siitä, että jos tapahtuu kuntaliitoksia siellä, missä on seurakuntayhtymä, niin itsenäiset kirkkoherrakunnat, seurakunnat, säilyvät. Tässä puututaan vain hyvin pieneen osaan, joka oli nämä osittaiset yhteistaloudet, joita en tiennyt olleen Suomessa muualla kuin Kotkan kaupungin alueella.

Kysymys arkkipiispan uudesta valintatavasta on sitä vastoin laajakantoisempi kysymys. Tähän asti arkkipiispa on ollut vain ensimmäinen vertaistensa joukossa, primus inter pares, mutta nyt arkkipiispan roolissa ilmeisesti vaalitavan muutoksella tehdään kirkon johtajan roolia näkyvämmäksi.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Kun tässä esityksessä otetaan kantaa, kuten hallintovaliokunnan puheenjohtaja ed. Väistö aivan oikein totesi, muun muassa arkkipiispan vaalitapaan, haluan tässä yhteydessä, arvoisa puhemies, todeta, että yleensä kirkkolakia kehitettäessä tulisi jatkossa kiinnittää huomiota siihen, millä tavalla seurakuntien jäsenet voivat maksimaalisesti osallistua muihinkin vaaleihin. Tarkoitan seurakunnan hallintoelinten, kuten kirkkovaltuuston, vaaleja, joiden äänestysprosentti maassa on valitettavan alhainen. Tässä yhteydessä olisi mielestäni tutkittava postiäänestyksen käyttömahdollisuus yhtenä vaihtoehtona.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Ensinnäkin nykyinen kirkkolaki lähtee siitä, että kunnan kattavasti on joko itsenäinen seurakunta tai seurakuntien seurakuntayhtymä. Tässä suhteessa nyt käsiteltävä lakiehdotus ei tee muutosta. Se helpottaa ja keventää seurakuntayhtymien hallintoa. Kuntaliitoksissa on valittavana kaksi mallia: joko niin, että itsenäinen seurakunta nykymuotoisena ja nykyrajaisena säilyy ja muodostaa kunnan kattavalla alueella seurakuntayhtymän toisten seurakuntien kanssa. Toinen malli on se, että todella seurakunta rajautuu uuden kunnan rajojen mukaisena. Tämä hallituksen esitys, arvoisa puhemies, ei tee siis muutosta nykyiseen menettelyyn.

Toisekseen, herra puhemies, kirkkolain kyseessä ollen muutosvallan rajat on tarkoin säännelty. Asiaan ei voida eduskuntakäsittelyssä tehdä asiallisia muutoksia, vaan itsenäinen aloitteenteko-oikeus kirkkolain muutoksiin kuuluu yksinomaan kirkolliskokoukselle. Tässä suhteessa kaikki se kritiikki ja kaikki ne evästykset, joita kirkkolain suhteen täällä keskustelussa tulee, ovat tavallaan evästyksiä kirkolliskokouksen päätöksentekoa ja aloitteita varten.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Väistö jo vastasi ed. Oinoselle, jotenka en tähän hallinnollis-tekniseen puoleen tässä eräänlaisessa vastauspuheenvuorossa kiinnitä huomiota. Kiinnitän huomiota siihen ed. Oinosen äsken käyttämän puheenvuoron osaan, jossa hän sanoi, että identiteetti menee. Äsken ed. Väistö osoitti, että ei identiteetti mene. Tässä olennaista on se, eikö ed. Oinosen mukaan voisi kehittyä uusi identiteetti, joka on parempi identiteetti kuin se mennyt identiteetti. Myönnän kyllä sen, että ed. Oinonen on tunnettu konservatiivi, joten voi olla, että se selittää kaiken.

Seppo Lahtela /kesk:

Herra puhemies! Kontakti on syntynyt.

Herra puhemies! Kun tätä mietintöä lukee, huomaa selvästi, että kyllähän tässä ajetaan sitä asiaa, niin kuin viittasin aikaisemmassa puheenvuorossani, että seurakuntayhtymän hallintoelimenä olisivat yhteinen kirkkovaltuusto ja yhteinen kirkkoneuvosto. Luku jatkuu: "Seurakuntayhtymä: Jokaisella seurakunnalla - - olisi - - seurakuntaneuvosto." Kyllä tämä ajaa ne lähemmäksi ja eteenpäin. Ei voi sanoa, ettei tämä olisi hyvä malli, mutta tässä on vähän semmoista pakottamisen mallia, mikä johtaa siihen, että seurakuntien on mentävä yhteen, ja se tarkoittaa sitä, että taloudelliset resurssit sitä kautta turvataan, kun virkoja vähennetään ja yhteistoiminta ja yhteistyö lisääntyy. En tiedä, paraneeko saarnojen laatu sitä kautta, mutta toivottavasti sekin korjaantuisi.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaiselle totean, että varsin hyvin tiedän tämän kirkkolain kohdan ja tiedän sen toimivuuden käytännössä, koska olen toiminut seurakuntayhtymässä yksittäisen seurakunnan viranhaltijana, joten tässä ei sinänsä tapahdu kovinkaan suurta muutosta, kun tämä lainmuutos tulee. Ainoastaan Kotkan—Kymin alueella ollut seurakunnan osittainen yhteistalous katoaa tämän lain myötä käytännöstä. Muuten tilanne jatkuu entisellään. Mutta tuon periaatteessa esille, kun kuntaliitoksia maassamme aikanaan tapahtuu, evästyksenä sen tärkeän näkökohdan, että älköön mentäkö kappeliseurakunta- tai seurakuntapiirikäytäntöihin, vaan noudatettakoon juuri tätä nyt käsiteltävää lakia ja toteutettakoon yhteistalousseurakunnat, jolloin seurakunnat voivat jäädä vaalimaan yhteistaloudessa itsenäisesti kirkkoherran johtamina paikallista identiteettiä.