Täysistunnon pöytäkirja 74/2009 vp

PTK 74/2009 vp

74. TORSTAINA 10. SYYSKUUTA 2009 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Vanhustenhuollon resursointi

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Laitoshoidossa olevien vanhojen ihmisten tilanne on todella huolestuttava. Erityisesti heikossa asemassa olevat ihmiset kärsivät taloudellisen lamakauden aikana. Tilanne on muutenkin ollut vaikea, ja nyt kunnat vielä lomauttavat henkilöstöään myös näistä työtehtävistä. Oli aika järkyttävää luettavaa tämä raportti, jonka saimme pari päivää sitten lääninhallituksilta, ja kysynkin hallitukselta, nyt kun viime kädessä kyse on liian vähistä henkilöresursseista, liian vähistä rahoista:

Onko ensi vuoden budjettiin tulossa puoli miljardia euroa lisää kunnille näiden tehtävien hoitamista varten?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Hallitus on monin tavoin vahvistanut kuntataloutta tämän vuoden aikana. Alkuvuodesta tehdyt päätökset yhdistettyinä tämän vuoden päätöksiin merkitsevät kuntatalouteen lisää liikkumavaraa noin 720 miljoonan euron edestä, eli panostukset ovat olleet mittavia. Mutta on selvää, että tämä taantuma on niin syvä, että pelkästään valtion toimenpitein ei tätä aukkoa, joka kuntatalouteen syntyy, pystytä täyttämään, vaan kunnat joutuvat tekemään myös omia sopeuttamistoimiaan nimenomaan kunnallisen itsehallinnon vuoksi. On myöskin niin, mitä tulee vanhustenhuoltoon, että kyse ei varmastikaan ole pelkästään rahasta, vaan siitä, miten asiat järjestetään ja palvelut järjestetään, mutta valtion puolelta panostukset kuntatalouteen ovat olleet mittavia.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Ministerin vastaushan kertoo, että nyt tämä panostus ei riitä, koska tilanne on näin huolestuttava. Se on ollut sitä jo aikaisemmin. Itse olen hyvin huolissani siitä, että kunnat lomauttavat vielä henkilöstöään; senhän maalaisjärkikin kertoo, että se pahentaa tilannetta. Sen lisäksi kunnat myös tekevät niin, että herkästi tällaisessa tilanteessa lähdetään ulkoistamaan niitä palveluita. Aika usein käy niin, että sitä laatua ei valvota, tapahtuu yhä enemmän näitä vanhusten loukkaantumisia, sidotaan yhden yöhoitajan vuoksi ihmisiä sänkyihinsä, ylilääkitään, nähdään tätä aliravitsemusta.

Onko hallitus nyt varaamassa sitten lisärahan siihen, että kun kunnat ulkoistavat näitä palveluita, niin joku tulee tarkastamaan ja katsomaan, että on riittävän laadukkaasti henkilökuntaa näissä ostopalveluissa?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tehtävien ulkoistaminen ei tietenkään saa tarkoittaa sitä, että palveluita ei valvota samalla tavalla kuin itse tuotettuja palveluita. Kunnan vastuulla on huolehtia siitä, että palvelut tuotetaan järkevällä tavalla, ja on ne sitten tehty omana toimena tai ulkoistettu, niin niitä molempia koskevat kunnan itse asettamat laatukriteerit. Eli siinä mielessä ulkoistaminen ei automaattisesti todellakaan tarkoita laadun heikkenemistä, vaan kunnan omassa päätösvallassa on nimenomaan se, että palvelut tuotetaan laadukkaasti ja järkevästi.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä lääninhallitusten raportti on ollut todella surullista luettavaa, ja se dokumentoi sen pelon ja epäilyn, joka monella ihmisellä on ollut jo aiemmin. Me tiedämme, että vanhustenhoito kaipaa sekä lisää tiukempaa lainsäädäntöä että valvontaa mutta myöskin rahaa, jotta se voisi toteutua kunnolla. Te sanoitte, ministeri Kiviniemi, että tuota rahaa on tullut lisää, mutta kun kunnissa katsotaan sitä rahaa, mikä siellä on käytettävissä tällä hetkellä, niin se raha ei ole lisääntynyt, vaan nämä valtionosuuspäätökset liittyvät siihen, että meillä on vanhusten määrä esimerkiksi lisääntynyt, ja ne paikkaavat ikään kuin sitä kasvavaa tarvetta ja ovat indeksikorotuksia mutta eivät tuo tähän suhdanteeseen helpotusta.

Oletteko te valmis siihen, että tähän tulee todellakin lisäresursseja, ja siihen, että puututtaisiin esimerkiksi kuntien lomautustilanteisiin? Hallitus sääti hyvin äkkiä lain, kun sairaanhoitajat olivat menossa lakkoon, jotta hoito toteutuisi, mutta nyt tuo uhka on toisinpäin, (Puhemies: No niin, minuutti menikin!) ettei huolehditakaan riittävästä henkilöstöstä.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Kun katsotaan kuntien tulopuolta, niin kunnat vastaavat omilla verotuloillaan suurimmaksi osaksi tuosta palveluiden järjestämisestä, ja valtionosuudet ovat koko kuntataloudessa reilun 20 prosentin luokkaa. Tällä vaalikaudella valtio on kyllä hyvin tästä leiviskästään kiinni pitänyt, kaikki verotulomenetykset on kompensoitu täysimääräisesti, indeksikorotukset on tehty sataprosenttisesti, samoin kustannustenjaon tarkistus tehtiin sataprosenttisesti. Kun lisätään siihen vielä ne toimet, jotka on tämän taantuman yli auttamiseksi tehty, niin tämä kokonaissaldo kyllä tältä osin on aivan poikkeuksellisen hyvä, kun katsoo mitä tahansa muuta vaalikautta. On selvää, että kuntien pitää myös itse tehdä niitä tehostamistoimenpiteitä (Ed. Tennilä: Millä ne kunnat tekevät, kun niillä ei ole rahaa?) juuri siksi, että kunnilla myös tämä oma verojen kanto-oikeus on. Tämä taantuma on siinä mielessä hankala, koska siihen yhdistyy myös se, että palvelutarpeet kasvavat, mutta tässä ei kannata kunta—valtio-vastakkainasettelua missään tapauksessa tehdä. Yhdessä näistä palveluvelvoitteista pitää selvitä.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Me teemme täällä arvovalintoja. On surullista huomata, ettei vanhusten ja ikäihmisten asema ole meillä suinkaan ykkösrootelissa. Rakentaja- ja raivaajasukupolvi on jäämässä pian huutolaisen asemaan. Meillä puhutaan kauniisti kotona asumisesta mahdollisimman pitkään, mutta asuaksesi kotona mahdollisimman pitkään sinun tulee olla hyvässä kunnossa. Meidän lainsäädäntömme vaikuttaa asioihin niin, ettei yli 65-vuotias edes pitkäaikaissairas, MS-tautia, Parkinsonin tautia ym. sairastava saa enää kuntoutusta. Kuinka elät kotona, jos sinulla ei ole siihen mahdollisuuksia? Muutammeko lainsäädäntöä niin, että myös yli 65-vuotiailla olisi oikeus asianmukaiseen kuntoutukseen?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Me olemme todella pohtineet tätä. Viime kaudellahan tämä keskustelu tuli ja tehtiin tällainen päätös. Me olemme nyt ministeri Hyssälän kanssa pohtineet myöskin sitä, että me voisimme sitä ikää nostaa, että voisi kuntoutusta sen jälkeenkin saada, koska meillähän on myöskin pyrkimys siihen, että työura pitenisi, ja samalla lailla myöskin kuntoutuksen mahdollisuus voisi pidentyä. Kyllä 65-vuotiaitten kohdalla on monia juuri tällaisia mainitsemianne ongelmia. (Ed. Kuoppa: Sänkyyn sidotun työura ei enää pitene!) — Ei, ei, mutta tämä nyt liittyy tähän kuntoutusproblematiikkaan, että se kuntoutustuki olisi silloin. — Me olemme tietysti palvelujärjestelmän kautta yrittäneet auttaa siinä tilanteessa, kun jää siitä kuntoutustuesta pois, mutta olemme sairausvakuutuslain ja Kelan kuntoutuskorvausten kanssa hyvässä yhteistyössä ministeri Hyssälän kanssa.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Tällä hetkellä ollaan myös omaishoitajien asemaa heikentämässä. Eikö heidän asemaansa tulisi pikemminkin parantaa näissä olosuhteissa? Kysyn hallitukselta:

Mitä hallitus aikoo tehdä omaishoitajien toimintaedellytysten parantamiseksi? Älkääkä vastatko, että se on kuntien asia, hallituksellakin on siihen omat keinonsa.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Omaishoito on sekä inhimillisesti että taloudellisesti hyvin kannattava sijoitus kunnissa. Meillä on todella paljon paljon enemmän tarpeita omaishoitajilla kuin mitä kunnat pystyvät tällä hetkellä heitä avustamaan. Meillä on vielä sekin ongelma, että meillä on eri kunnissa eri kriteerit tuen myöntämiselle. Mitä me olemme tekemässä? Nimenomaan Sata-komiteassa on esitetty se ajatus, että tuki siirtyisi Kelan korvattavaksi, jolloinka kriteerit saataisiin yhteneviksi. Kyllä minulla on sellainen tunne, että on vahva tuki sille, että tämä saataisiin tehtyä. Sitten on myöskin omalla sektorillani käyty keskustelua siitä, mitä verotukselle voidaan tehdä — siitä on ministeri Kataisen kanssa keskusteltu — ja kaiken kaikkiaan näistä palveluista, että omaishoitaja voisi pitää myös niitä lakisääteisiä vapaapäiviä.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Kun jonkin aikaa sitten tarkastusvaliokunta jätti raportin informaatio-ohjauksen toimivuudesta terveyspalveluissa, niin kävi ilmi, että suositukset eivät riitä. Kunnissa kansalaiset eivät saa yhdenvertaisia peruspalvelujakaan. Näitä ongelmia nähtiin erityisesti vanhustenhuollossa, täällä mainitussa omaishoidossa sekä kouluterveydenhoidossa. Kysynkin, arvoisa pääministeri, teiltä:

Kumpi on tärkeämpi, kunnallisen itsehallinnon koskemattomuus vai se, että kansalaiset saavat perusoikeuksiinsa kuuluvat palvelut laadukkaina riippumatta siitä, missä kunnassa sattuvat asumaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kun noin kysymys esitetään, niin kyllä molemmat ovat tärkeitä ja pitää pystyä toteuttamaan sekä—että. Kunnallinen itsehallinto on tärkeä peruste, mutta kuntia ohjataan hyvin monin tavoin. Kyllä silloin, kun vanhustenhuollossa löydetään puutteita, meidän järjestelmämme pitäisi olla sellainen, että ne puutteet pitää osoittaa valtion toimesta, niin kuin nyt lääninhallitusten toimesta on tehty, ja sitten pitäisi löytää järjestelmä, jolla kerta kaikkiaan pakotetaan myös korjaamaan.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kun täällä ministerit ovat patistaneet kuntia nyt panostamaan vanhustenhoitoon ja omaishoitoon, niin miksi ihmeessä te ette nyt anna sellaista lainsäädäntöä niin vanhustenhoitolaista kuin omaishoidosta, joka tekisi kansalaiset tasavertaisiksi riippumatta siitä, missä kunnassa he asuvat, ja jolla kunnat velvoitetaan asettamaan asiat tärkeysjärjestykseen ja hoitamaan nämä vanhustenhoidon puutteet kuntoon. Kyllä nämä vanhustenhoidon epäkohdat ovat nyt sen laatuisia, että niihin on puututtava välittömästi eikä jäätävä odottamaan Sata-komitean mietintöä tai jätettävä asia jonnekin loppuvaalikauteen ratkaistavaksi. Nä-mä vanhukset, jotka nyt kärsivät, eivät välttämättä ole enää silloin edes ottamassa vastaan niitä parannuksia vanhustenhoitoon, eli nyt on hallituksen toimittava ja nopeasti. Tarvitaan vanhustenhoitolaki, tarvitaan lisää rahoitusta ja tarvitaan kunnollinen valvonta. Muistutan, että ennen eduskuntavaaleja (Puhemies: Muistutan, että minuutti on kulunut!) kaikki puolueet lupasivat nimenomaan vanhustenhoitoon parannuksia.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Täällä viitattiin näihin suosituksiin, ja olen aivan samaa mieltä siitä, että suositukset eivät ole kaiken kaikkiaan toteutuneet. On annettu vuosien aikana suosituksia, täällä mainittiin kouluterveydenhuolto ja sitten vanhustenhuolto, näistä molemmista on annettu suosituksia. Mekin olemme antaneet vuonna 2008 yhdet suositukset, ja kun keväällä 2009 selvitettiin, ovatko ne toteutuneet kunnissa, todettiin: eivät ole. (Ed. Kuoppa: Mitä olette sitten tehneet?) Meillä hallitusohjelmassa lukee sillä tavalla, että suositusten sitovuustasoa nostetaan. Se on tehty nyt jo. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle tehtiin asetus ja nyt ollaan tekemässä vanhustenhuoltolakia. Jos olette huomioineet viime kesän aikana, kun otin kantaa tähän, kun me saimme ne tulokset, niin heti otettiin kantaa siihen, että laki tehdään ja sitä aletaan tehdä ensi vuoden alusta.

Valvontapuoli on meillä myöskin jo hanskassa, elikkä Valvira ottaa valtakunnallista koppia tästä koko valvontajutusta, ja siitä lisää toimitamme teille tietoa.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tässä kokonaisuudessa, josta täällä on nyt ollut puhetta, muodostaa tärkeän osan kuntoutus, mutta muodostaa myöskin omaishoito, muodostaa ikäihmisten kohdalla rationaalinen lääkehoito, ja tässä vaaditaan osaamista. Sanon, että meillä on hyvin paljon sellaista osaoptimointia, siirretään kuntoutusvastuuta toisaalle, kun itse siitä hyödytään rahoituksellisesti.

Me olemme kuntoutusvastuuta nyt tämän mainitun Sata-komitean piirissä nyt sillä tavalla laittamassa, että siinä on selkeät vastuujaot, ettei pompottelua olisi. Me olemme omaishoitoa, kuten täällä todettiin, katsomassa, voitaisiinko se siirtää todellakin Kelan maksettavaksi, mutta myöskin katsomassa siinä yhteydessä hoitotuen merkitys.

Me olemme tekemässä uutta lääkehoidon tutkimus- ja kehittämiskeskusta, jonka yksi pääpointti on se, että ikääntyvän Suomen, ikääntyvän yhteiskunnan rationaalisesta lääkehoidosta (Puhemies: Minuutti on kulunut!) meillä olisi tutkimusta vaikuttavuuden näkökulmasta.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on monessa puheenvuorossa käynyt ilmi se, että meillä on lainsäädäntöä, mutta se on liian väljä ja tulkinnanvarainen. Mutta, arvoisa puhemies, ehkä hieman epäkorrekti kysymys:

Meidän lainsäädäntömme on hyvin tarkka esimerkiksi eläinten pidon osalta, viranomaiset puuttuvat siihen, viedään käräjille, jos eläimiä kohdellaan kaltoin, mutta onko meidän lainsäädäntömme ministerin mielestä liian väljä tältä osin, että vanhoja ihmisiä voidaan kyllä jättää heitteille? Eli eikö lainsäädännössä ole vika?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kun katsoo kaiken meidän lainsäädäntömme, mitä sosiaali- ja terveyspuolella on, niin kyllä se tukee hyvää hoitoa ja hoivaa ja nimenomaan hyvinvoinnin edistämistä, mutta esimerkiksi vanhusten kohdalla ne asiat ovat siroteltuina eri lakeihin. Siitä syystä me olemme tarvinneet lastensuojelulain, koska ne asiat ovat alun perin olleet siroteltuina eri lakeihin. Me tarvitsemme myöskin vanhustenhuoltolain, ja siinä voidaan näitä asioita sitten tarkastella.

Kyllä toisaalta pitää muistaa sekin, että pitää arvostaa myös sitä ammattitaitoa, mikä tällä hetkellä meidän osaajillamme on. Tässä on nyt minun mielestäni pikkuisen menty siihen, että tässä leimautuvat nekin, jotka toteuttavat tätä työtä ja antavat ihan sielunsakin vanhustenhuollolle. Pitää muistaa myös se, että meillä on todella hyvää palvelua.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.