Täysistunnon pöytäkirja 74/2009 vp

PTK 74/2009 vp

74. TORSTAINA 10. SYYSKUUTA 2009 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Valtion omistajapolitiikan toteuttaminen Destiassa

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Porvarihallitus päätti reilu kaksi vuotta sitten hallitusohjelmaneuvottelujen yhteydessä suurista veronalennuksista omille intressipiireilleen. Vaikka talous- ja työllisyystilanne on muuttunut hyvin merkittävästi, hallitus ei ole päivittänyt omaa talouspoliittista linjaansa. Kriisistä huolimatta hallitus on tehnyt ylisuuret veronkevennykset ja vielä velkarahalla.

Nyt näyttää siltä, että tämän taloustilanteen paikkaamiseksi hallitus pyytää eduskunnalta lupaa myydä valtion omaisuutta. Tässä tilanteessa kuitenkaan saatava hinta ei ole paras mahdollinen eivätkä saatavat rahat kauan lämmitä. Tiedän, että yleensä hallitus ei ota vastuuta omista tekemisistään tai tekemättä jättämisistään vaan syyttää edellistä hallitusta, mutta toivon, että nyt ministeri Häkämies vastaisi kysymykseen.

Kansalaiset maksavat tienpidon kustannukset, sekä rakentamisen että ylläpidon. Uskon, että aika monet suomalaiset muistavat, kuinka kilpailu toimi esimerkiksi katsastustoimistojen yksityistämisen yhteydessä: hinnat nousivat hyvin merkittävästi. Nyt Destian eli entisen Tieliikelaitoksen myynnissä uhkaa mielestäni käydä samalla tavalla. Meille syntyy yksityinen monopoli, ja hinnat sitä myöten nousevat. Haluaisinkin tietää, ministeri Häkämies: Tähänkö hallitus toiminnallaan pyrkii?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Nyt on ihan ensimmäiseksi todettava se, että hallitus ei ole hakemassa eduskunnalta myyntilupaa vaan myyntivaltuuksia näiden kolmen yhtiön osalta. (Hälinää) Me teemme tämän lisävaltuuksien hakemisen — jos saan nyt jatkaa — sen vuoksi, että ... (Ed. Gustafssonin välihuuto) — Ed. Gustafsson, olisi ehkä hyvä, että perehtyisitte näitten yhtiöitten tilanteeseen niin Destian kuin Labtiuminkin osalta. — Alkuvuosi on ollut miinusmerkkinen. Me haemme näitä lisävaltuuksia sen vuoksi, että kartoitamme vaihtoehtoja, vaihtoehtoja, joilla ne yhtiöt voisivat esimerkiksi kumppanoitumalla saada paremman kehityksen, paremman tulevaisuuden, jotta ne voisivat kasvaa ja jotta ne voisivat työllistää. Haluan korostaa, että nyt haetaan myyntivaltuuksia ja niiden alentamista.

Ed. Urpilainen, vielä ihan muutama fakta kuitenkin viime vaalikaudesta: Silloinen hallitus myi 5 miljardilla eurolla valtionyhtiöitten omistusta. Tämä hallitus on myynyt 950 miljoonalla eli vajaalla viidenneksellä siitä, joten syytökset myyntiliikkeestä ovat kyllä teidän omaan toimintaanne nähden aivan yliampuvia.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Jos jotain tästä finanssikriisistä on otettava opiksi, se on juuri se, että me tarvitsemme vahvempaa valtiota.

Pääministeri Vanhanen, hallituksessa valtion omistajapolitiikasta vastaava ministeri Häkämies kertoi viime viikolla Helsingin Sanomissa, että esimerkiksi metsäyhtiöiden kohdalta valtion omistajaohjaukseksi riittää se, kun pääkonttori on Suomessa. Kuitenkin te, pääministeri, totesitte vielä tammikuussa, että "meillä haetaan talouden kolmatta tietä, jossa valtiolla on vahvempi rooli". Samoiten keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas totesi kuukausi sitten, että hölmöläisten hommaa myydä Destia. Haluaisinkin tietää nyt teiltä:

Mikä tässä nyt on sitten hallituksen linja ja mikä on keskustan linja?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Arvelisin, että ministeri Häkämies varmaan vastaa omasta haastattelustaan. Muistaakseni siinä mainittiin muitakin kuin pääkonttori. On selvää, että metsäteollisuuden kohdalla Suomen ja hallituksen tavoitteena on se, että täällä on toimintaa pääkonttorista ja tutkimuksesta aina sinne paperin ja sellun tekoon, vanerin, sahatavaran tekoon saakka ja niiden myyntiin ja markkinointiin saakka, kaikkea tätä.

Meillä valtionyhtiöpolitiikassa on tapahtunut selvä linjanmuutos. Kolmen edellisen hallituksen aikana valtio myi systemaattisesti yhteensä noin 15 miljardin edestä valtionyhtiöitä. Tämän hallituksen aikana on selvästi hidastettu tätä vauhtia. Niin kuin Häkämies totesi, 900 miljoonan edestä on myyty ja päinvastoin perustettu Solidium, jonka nimenomaisena tehtävänä on tarvittaessa myös ostaa. Sen lisäksi kaikki tietävät, että meillä on hanke vireillä siitä, että voisimme kantaverkkoyhtiöstä saada enemmistön valtiolle. Olemme pikemminkin ostamassa tällä hetkellä kuin myymässä. Ei myöskään markkinatilanne kyllä puolla sitä, että nyt oltaisiin joitakin yhtiöitä myymässä.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt tarvittaisiin aktiivista valtionyhtiönpolitiikkaa, joka on tärkeää Suomessa työllisyyden kannalta monilla eri alueilla. Stora Enson tapahtumat osoittavat, että tässä ei ole käytännössä onnistuttu, ja nyt tämä Destian, Raskoneen ja Labtiumin myynti osoittaa myös sitä samaa. Me myymme osaamista ulkomaille. Me luovumme osinkotuloista, ja samaan aikaan hallitus etsii sitä, mistähän se saisi tuloja, ja kiristää verotusta. Miksi? Nyt kun oikein tällainen osaamispuolue on päässyt viimeinen valtaan, niin se luopuu tästä osaamisesta.

Haluaisin myös kysyä sitä, minkä ihmeen takia tämä asia pitää laittaa lisätalousarvioon. Täällä ei ole yhtään paperia eduskunnassa tästä asiasta, ja huomenna alkaa siitä keskustelu. Minusta se on tavattoman väärin. Se on demokratian aliarvioimista. Arvoisa ministeri ja pääministeri, miksi näin tehdään?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Mitä tulee näihin kolmeen yhtiöön, joiden osalta siis tätä lisävaltuutta haetaan, niin korostan, että Destian osalta, kaikkien osalta niiden toimialat ovat sellaisia, että on vaikea määritellä, että niiden toimialojen kautta niiden omistaminen olisi valtiolle strategisesti elintärkeää. Destian osalta teiden rakentaminen on totta kai tärkeää, mutta me haemme tällä lisävaltuudella juuri sitä mahdollisuutta, että Destialla tämän teiden rakennuksen lisäksi voisi olla muunkin tyyppistä toimintaa, jolloin se iskukestävyys huonoissa tilanteissa esimerkiksi tienrakentamispuolella olisi parempi.

Labtium puolestaan on kaivosteollisuuden tutkimuslaitos, joka kumppanoitumalla voi pärjätä tulevaisuudessa. Tällä hetkellä se tekee tappiota.

Mitä tulee sitten Raskoneeseen, se on korjaamo- ja huoltotoimintaa ja on sanottu, että se on Puolustusvoimille elintärkeä. Minä jos kuka tiedän Raskoneen merkityksen. Tänä päivänä Puolustusvoimien osuus on Raskoneen laskutuksesta 4 prosenttia. Sen sijaan me olemme perustaneet, tai yhtiöt ovat perustaneet Millog-nimisen yhtiön, jonne on siirretty Puolustusvoimien kunnossapitoa. Nimittäin sen ideana on se, että ne yritykset, jotka kriisitilanteissa huolehtisivat korjaamon huoltotoiminnasta, jo rauhan oloissa tekevät sitä työtä.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Ministeri Häkämies viittasi äsken siihen, että Destiassa voisi olla muunkin tyyppistä toimintaa tämän jälkeen. Mietitään muutamia vuosia taaksepäin. Puolueenne liikenneministerinä toimi Olli-Pekka Heinonen silloin, kun oltiin tekemässä liikelaitosta Tielaitoksesta. Heinosen sanoja lainatakseni hän vakuutti, että liikelaitostaminen ei ole etappi kohti lopullista yhtiöittämistä ja sitä kautta kohti myymistä.

Missä kohtaa kokoomuksen linja on pettänyt niin pahasti, tai missä kohtaa tullaan siihen, voiko kokoomuksen sanaan ja siihen enää lainkaan luottaa, mitä ministeri Häkämies täällä tänään kertoo? Missä kohtaa nämä tien ylläpidot tulevat veronmaksajien maksettaviksi entistä suuremmalla kustannuksella?

Kysymys, mihin ministeri Vehviläinen on tänään Turun Sanomissa viitannut, lautta- ja lossiliikenteestä:

Miten turvataan niiden tulevaisuus, ja ollaanko niitä siirtämässä jonnekin toisaalle, kuten ministeri Vehviläinen spekuloi tänään?

Puhemies:

Kun tämä on valtioneuvoston kyselytunti, niin hyvä esittää kysymykset nimenomaan valtioneuvoston jäsenille mieluummin kuin puolueille. Mutta valtioneuvoston jäsen, ministeri Häkämies.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Tiehallinnosta tulee Destian tuloista noin 50 prosenttia tätä nykyä. Tässä mielessä tämän lisävaltuuden hakemisesta vielä kertaalleen totean, että haetaan kumppanoitumisen kautta. Me emme tiedä, mikä se vaihtoehto on, mutta me haemme nyt valtuutta kartoittaa niitä vaihtoehtoja, joilla Destian tulevaisuus taataan, jotta se voisi kasvaa ja kehittyä ja työllistyä.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä pakko on sanoa, että selitykset ovat vähintäänkin ontuvia. Tulee väistämättä se mielikuva, että tässä on kyse enempi ideologisista valinnoista, joilla halutaan itse asiassa tehdä niihin pohjautuvaa päätöstä. Kun tästä omistajaohjauksesta puhutaan niin vahvasti, niin minulla on sellainen vahva mielikuva, että tänä aamuna luin Destian uuden, valitun toimitusjohtajan sanoneen, että hän sitoutuu yksityistämiseen. (Ed. Laitinen: Valittiin nimenomaan sillä perusteella!) — No, missä siellä se omistajaohjaus näkyy sitten siinä toimitusjohtajan valinnassa, jos siellä toimitusjohtaja sitoutuu yksityistämiseen?

Herra pääministeri, minä kysyn pikkuisen vakavamman kysymyksen. Meillä on tulossa tiukka, vaikea ja varmasti monella lailla vaikeasti hallittava työmarkkinatilanne tähän maahan tämän talven aikana.

Herra pääministeri, tämäkö, että hallitus lähtee tämmöisiä hankkeita, joissa ei ole mitään järkevää, realistista perustaa, viemään tämmöisenä aikana eteenpäin, sekö on sitä omistajaohjausta? Sekö on hallituksen vastuuta tulevaisuuden rakentamisesta, vai mitä tämä nyt oikein on? Onko teidän hallinnassanne vai onko ministeri Häkämiehen hallinnassa nyt tämä tilanne?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Valtio-omistaja on voimakkaasti sitoutunut näihin yhtiöihin, valtionyhtiöihin. Mutta minusta semmoinen käsitys, mikä nyt näistä puheenvuoroista kuultaa, että vain valtionyhtiö on lähtökohtaisesti hyvä ja yksityiset yritykset ovat jotenkin moraalisesti tai eettisesti epäluotettavia, on kammottava maailmankuva, jos me mietimme Suomen tulevaisuutta ja talouskasvua.

Mitä tulee tähän julkiseen keskusteluun Destian ympärillä, niin on aika erikoista, että JHL hyvin voimakkaasti kampanjoi tämän nykyisen omistuksen puolesta mutta Rakennusliitto, jossa on ymmärtääkseni vasemmistoliittolainen puheenjohtaja, on todennut, että tämä lisävaltuuden hakeminen ja mahdollisen kumppanoinnin kautta eteneminen on täysin perusteltua. (Ed. Skinnari: Se on jäsenhankintakampanja!) Minusta tuntuu, että tässä on nyt Destia joutunut kahden SAK:laisen liiton jäsensodan kohteeksi. (Hälinää)

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä se, että eduskunnan valiokunta käy läpi myös aika tarkkaan sen ajattelutavan, jota tässä ehkä Destiankin kohdalla haetaan. Nykyinen lakihan oikeastaan sitoo ja edellyttää, että valtio omistaa 100 prosenttia. Se on siinä. Tällä valtuuksien hakemisella haetaan myös mahdollisuutta johonkin muuhun. Minusta on hyvä, että nämä motiivit ja tavoitteet, mitä mahdollisuuksia se voisi antaa, käydään hyvin läpi.

Kun tämä julkinen keskustelu käynnistyi, minä pyysin listat tästä valtionyhtiöpolitiikasta, myynneistä 90-luvun alulta tänne asti. Sanon, että niissä kolmessa hallituksessa, joissa SDP oli, kolme liuskaa oli rivi riviltä myyntipäätöksiä, yhteensä 15 miljardin euron edestä. Nyt on tehty 900 miljoonaa euroa. Päinvastoin on aktivoitu valtiota myös myyntipuolella. Finnairiinkin teimme lisäpanoksen. Lisäsimme pääomaa sinne, eli tämä hallitus ei ole mikään valtionyhtiöiden myyntiautomaatti. Sen kiistän ehdottomasti. Tässä on otettu selvästikin suunnanmuutos, ja siihen on perusteita ollut.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Kansalaisia kiinnostaa enemmän se, minkälaisia teitä ja minkälaisia yrityksiä meillä Suomessa tulevaisuudessa tulee olemaan. (Ed. Martti Korhonen: Ikävä kyllä ne heikkenevät!) Uskon, että hallitus elää tässä ajassa, yrittää toimia niin, että on olemassa resursseja, on olemassa yrityksiä, jotka pystyvät tasapainottamaan sitä tilannetta, jossa tulevaisuudessakin tarjotaan tehtäväksi töitä, tarjotaan mahdollisuuksia elää ja asua eri paikoissa. Kysynkin ministeri Häkämieheltä:

Onko tämän hallituksen esityksen takana tarkoitus nimenomaan parantaa tulevaisuudessa väyliä ja yritysten toimintaedellytyksiä? (Naurua)

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Jos katsotaan paria mennyttä vuotta ja silloin toteutettuja tieurakoita, (Ed. Skinnari: Aika paha kysymys oli taas!) niin valitettavasti tieurakka toisensa perään on mennyt yli budjetin, eli hinnat kehittyivät parin viime vuoden aikana varsin voimallisesti. Eli kun on käytetty perustetta, että Destia takaa kohtuullisen hinta-tason, näin ei valitettavasti ainakaan menneitten vuosien perusteella ole, vaan kyllä se on avoin, tiukka kilpailu, joka pitää hinnat kurissa, ja siihen tälläkin esityksellä tähdätään.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Julkisuuteen on tullut eräänä rahoituslähteenä valtiontalouden tasapainottamiseen virvoitusjuomiin sekä makeisiin liittyvä sokerin verotus. Kansanterveyden kannalta ajatus on ollut hyvässä myötätuulessa.

Voisiko asiaa laajemmin ajatella, että ylipäätänsä sokeria verotettaisiin, jotta Suomen kansa pysyisi laajemmin terveenä ja pidempää ikää voisi olettaa kaikilta kansalaisilta?

Puhemies:

Anteeksi, luulin, että se oli lisäkysymys tähän omistajapolitiikka-aiheeseen. Ed. Kallis, lisäkysymys.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on kyllä aika periaatteellinen kysymys, myydäkö vai eikö myydä. Kiinnitin huomiota ministeri Häkämiehen toteamukseen, että myydään, jotta nämä yhtiöt voisivat kasvaa ja kehittyä. Jotta ne voisivat kasvaa ja kehittyä.

Onko valtion omistus este sille, että yritys voi kasvaa ja kehittyä? Hoitaako valtio yhtiöitään niin huonosti, että ne eivät voi kasvaa ja kehittyä valtion omistuksessa?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Päinvastoin, otetaan esimerkkejä menneestä historiasta, varmaan useammankin hallituksen vaalikausille ulottuneita kehityksiä. Vaikkapa Outokumpu ja Rautaruukki ovat menneinä vuosina listautuneet, hakeneet listautumisen kautta pääomia, jotta ne ovat voineet tehdä yritysostoja, tehneet investointeja, jotta ne ovat sen kokoisia kansainvälisiä toimijoita kuin ne tänä päivänä ovat.

Nyt, ed. Kallis, lainasitte minua hieman virheellisesti. Totesin, en puhunut myynnistä, vaan puhuin kumppanoitumisesta, ja käytin esimerkiksi Destian osalta esimerkkinä sitä, että se voisi kumppanoitua sellaisen yrityksen kanssa, jolla olisi muitakin rakentamisen vahvoja osa-alueita kuin pelkästään maarakennus. Sama koskee Labtiumia, sama koskee Raskonea, eli kumppanoitumalla.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Varmaan vertailussa viime kaudelle kannattaa katsoa myös, mitä on myyty, ja vielä tässä lamassa, mihin hintaan. Tässä ollaan yksityistämässä nollaan prosenttiin esityksen mukaan; en tiedä, mitä kumppanuutta se on, jos ollaan nollassa. Ainakin sellaista valtuutusta haette. Ilmeisesti vain ministeri Vehviläistä on kiinnostanut se, että julkinen puoli on myös iso ostaja silloin, kun rakennetaan kansallisomaisuutta ja teitä, maaperää tehdään, ja se on myös kiinnostava näkemys. Haluaisin vielä kysyä ministeri Häkämieheltä, omistajaohjauksesta vastaavalta ministeriltä — se omistajaohjaus on varmaan muutakin kuin myyntiä — minä kysyn teiltä:

Tapahtuuko nyt niin, että häntä heiluttaa koiraa, wag the dog, kun luemme toimitusjohtajan suuresta innosta viedä Destia pörssiin? Tänä päivänä yhtiöstä omistaa 100 prosenttia valtio, ja minä ajattelin, että tällaiseen tarvitaan myös käyttäytymissääntöjä toimitusjohtajalle. Aiotteko puuttua?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Valittu toimitusjohtaja on varmaankin vastannut kysymykseen, mutta niin hänelle kuin tälle salille on tietysti hyvä todeta se itsestäänselvyys, että omistaja päättää tietysti myynneistä eikä toimiva johto.

Mutta haluan todellakin korostaa, aivan kuten pääministeri tuossa, että tätä liikettä on tapahtunut myös toiseen suuntaan. Me olemme hyvin voimakkaasti sitoutuneet Finnairin kehitykseen, olimme mukana annissa. Ja kun Elisan kannalta määräysvaltaan oikeuttava osakepotti tuli kaupan, silloin valtio tietyn järjestelyn kautta oli hyvin aktiivinen ja säilytettiin tuo televerkon määräysvalta kotimaisissa käsissä. Eli yhdyn siihen pääministerin toteamukseen, että selvästi suunta on tässä taloudellisessa tilanteessa kääntynyt, ja hyvä näin.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Uusliberaalin ideologian perustavoitteena on ajaa valtio alas. Tämä oppi levisi myös Suomeen 90-luvulla ja johti myös erittäin laajamittaiseen valtionyhtiöiden yksityistämiseen. Ja siinä, toverit demarit, teillä on raskas syntitaakka teilläkin harteillanne. Tyytyväinen olen siitä, että te kadutte menneitä ja olette tulleet tälle oikealle linjalle, mutta hallitus jatkaa entiseen tapaan, ei mitään muutosta. Kun pahin on ohi tässä romahduksessa, niin heti vaan myymään valtionyhtiöitä.

Destian tapauksessahan tästä seuraa se, jos teidän linjanne voittaa ja saatte tämän linjanne läpi, että kun valtio panee erittäin paljon rahaa maanrakennukseen ja tientekoon, niin jatkossa, kun se yksityistyy, ei ole enää valtio vastavoima ja hinnat nousevat siinä touhussa, ja valtio maksaa, veronmaksajat maksavat. Eli te olette tekemässä, ministeri Häkämies, isoa laskua sitten vuosien ja vuosikymmenien mittaan Suomen kansalaisille, kun lähdette tähän myymiseen. (Puhemies: Minuutti kului!) Se on teidän ideologinen linjanne, ymmärrän, mutta kyllä tässä tämä toinen puoli on vahvempi.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilä, tämä teidän ajattelunne ei toimi, koska hinnat ovat jo nyt menneinä vuosina nousseet, eli se ei takaa. Pikemminkin voi olla jossain vaiheessa tilanne, jossa valtio tilaa ja on niin sanottu tilaajan edustaja ja sitten tekijät ovat erikseen, ja terve, aito, rehti kilpailu takaa hinnat.

Te syytätte tätä hallitusta uusliberalismista. En ota sitä kyllä vastaan ja niin kuin totesin, (Ed. Tennilä: Kyllä se on paluuta siihen!) että Rakennusliiton puheenjohtaja Harjuniemi, joka ymmärtääkseni on puoluetoverinne, kannattaa tätä hanketta, niin kyllä tuntuu olevan vasemmistoliitossa seinät aika laajalla.

Johannes Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Usein puhutaan valtionyhtiöitä yksityistettäessä, että kruununjalokiviä myydään. Tässä tapauksessa Destiassa on ihan konkreettisesti kiviaineksia, ja soravarojahan on koottu aikanaan Tieliikelaitoksen aikana ja nyttemmin Destian varoihin edullisesti valtion ja kuntien yhteistoimintana. Se on ollut yksi keino, jolla halutaan turvata se, että tienpito sujuu turvallisesti ja hyvin, ihmisten perusoikeus liikkumiseen voidaan turvata kaikissa oloissa. Myös kun Tieliikelaitosta 9 vuotta sitten muodostettiin, haluttiin varmistaa, että sen laajuuskapasiteetti on riittävä siihen, että koko maassa pystytään kaikissa oloissa huolehtimaan tieverkosta, niin kunnossapidosta kuin rakentamisesta.

Miten nämä tavoitteet turvataan yhtiömuotoisessa, oli sitten enemmistö tai vähemmistö osakkuudesta tai nolla prosenttia, niin kuin tässä hallituksen esityksessä kaavaillaan? Silloin ei ole enää niitä mahdollisuuksia varmistaa kansalaisten alueellista tasavertaisuutta kuin tässä nykyisessä mallissa.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Vielä kerran: haetaan valtuutta kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja. (Ed. Pulliainen: Muistelkaapas, mitä sanoitte liikennevaliokunnassa aikoinaan!) Mitä tulee nyt maa-aineksiin, ed. Johannes Koskinen, te tiedätte, että Destian lisäksi niitä maa-aineksia on Metsähallituksen alaisessa Moreniassa. Tästä voi tietysti jotain päätellä. Eli kartoitetaan erilaisia vaihtoehtoja, miten esimerkiksi kumppanoitumalla Destian tulevaisuus voitaisiin taata, nyt tällä hetkellä käynnissä oleva miinusmerkki kääntää plusmerkiksi ja myöskin huolehtia tästä kiviainesomaisuudesta, jota on siis paitsi Destialla myöskin Metsähallituksella.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

(Ed. Tennilä: Sanokaa te jotakin järkevää tähän! — Naurua) Arvoisa puhemies! Kun ed. Johannes Koskinen todella puuttui siihen, miten eri alueet, vähän syrjäisemmätkin — ymmärsin tätä kohtaa kutitellun siinä kivasti — nyt sitten hoituu, jos Destiasta myydään joku siivu. Minä joudun harrastamaan vähän retoriikkaa ja kysymään: Onko tällä hetkellä Destialle määrätty ensimmäistäkään sellaista tehtävää, jossa määräyksessä sille sanottaisiin, että muuten kilpailette ihan muiden kanssa tässä markkinassa, mutta sitten sen lisäksi hoidatte tuon syrjäkylän tien vähän niin kuin omilla rahoillanne? Jos edustajat sieltä puolen pystyvät kertomaan, että Destialla nykyisin on tällaisia erityisiä velvoitteita, niin minäkin muutan kantani toiseksi, kuin mitä se oli valtioneuvostossa tänä päivänä tämän asian yh-teydessä. (Ed. Pulliainen: Pekkarinenhan oli sitä mieltä eduskunnassa!)

Destia toimii tällä hetkellä täysin kilpaillussa markkinassa yrityksenä muiden tuossa markkinassa toimivien yritysten kanssa, (Ed. Tennilä: Kyllä se on se valtionyhtiö siellä vastavoimana!) ja kun näin on, niin kysyä sopii, tarvitaanko joku erityinen peruste sitten siihen, että siinä markkinassa pitää valtiollakin olla ihan erillinen yhtiö. (Ed. Tennilä: Kyllä!) Silloin kun aikanaan katsastustoiminta yksityistettiin, silloin ei ollut yksityisiä yrityksiä siinä markkinassa. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Se oli kaikki valtiollista toimintaa silloin. (Ed. Tennilä: Miten kävi?) Nyt ollaan ihan eri tilanteessa.

Johannes Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Nimittäin ministeri Pekkarinen väitti suuhuni sellaista, jota en sanonut. Minä nimenomaan korostin sitä, että silloin katsottiin tässä Tieliikelaitos-ratkaisussa, että Tieliikelaitoksen kapasiteetti oli riittävä, noin kaksi kolmasosaa koko markkinasta, jotta se pystyisi huolehtimaan niillä koneilla, sillä henkilöstöllä, sillä osaamisella koko maan tiestöstä, ja tämä (Ed. Pulliainen: Ja eduskunta on siitä yksimielinen!) — taisi olla joku ponsilausumakin, niin kuin ed. Pulliainen viittasi (Ed. Pulliainen: Häkämiehen tekemä!) — tämä on se yhteiskunnallinen tehtävä, joka varmistetaan tällä Tiehallinto—Tieliikelaitos-konstruktiolla. Sittemmin Tieliikelaitos on muuttunut Destiaksi, mutta tämä perusrakennelma ei ole muuttunut, ja pitäisin tärkeänä, että ministeri Pekkarinen ja muut keskustan voimat edes tässä kysymyksessä myös tätä alueellista tasa-arvoa kunnioittaisivat. (Ed. Gustafsson: Ei, turha toivo!)

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Vielä kerran. Ed. Johannes Koskinen varmaan hyvin tietää, että mitä tulee teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon, sen tilaamisesta vastaa Tiehallinto valtion puolesta. Tiehallinnon tehtävänä on vastata, että ne syrjäkylien tiet tulevat auratuiksi ja että urakat kilpailutetaan veronmaksajien intressi silmälläpitäen. Destia on puhtaasti tekijä, ihan hyvä sellainen, ja merkittävän kokoinen. Mutta niin kuin totesin, tällä haetaan valtuutta kartoittaa eri vaihtoehtoja, jotta Destian tulevaisuus taataan ja että se voisi esimerkiksi monipuolistua jollekin muulle rakentamisen sektorille. Tiehallinnon tehtävä on katsoa tätä koko Suomea, että ne palvelut tulevat toteutetuiksi. (Ed. Tennilä: Uusliberalismia tämä on!)

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Destian osuus taitaa olla koko maanrakennusmarkkinasta tällä hetkellä vähän yli 15 prosenttia, suurin piirtein. Elikkä sillä ei tällä hetkelläkään enää ole tätä roolia, mihinkä te, ed. Johannes Koskinen, tässä viittaatte. Kun katsotaan mitä vanha TVH oli aikanaan, niin sillähän oli paitsi niin kuin rakennuttajatehtävä, tilaajatehtävä, niin se oli myöskin tuottajaorganisaatio silloin aikanaan, kauan aikaa sitten, aikoja sitten. Mutta tilanne on tässä mielessä muuttunut. Ja nyt se hyvä tahto, mikä ed. Johannes Koskisellakin on nyt huolehtia niistä syrjäteistä ja sun muista, se hyvä tahto pitää hoitaa nyt sen Tiehallinnon kautta. Se, joka tilaa niitä palveluita, joilla palveluilla huolehditaan niistä syrjäkylistä taikka vähän alemmanasteisistakin tiestä, sitä kautta jäsentyy, ja sitten pannaan kilpailemaan ne palveluntarjoajat, joita on tällä hetkellä jo kymmeniä tässä markkinassa.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.