Täysistunnon pöytäkirja 74/2011 vp

PTK 74/2011 vp

74. KESKIVIIKKONA 23. MARRASKUUTA 2011 kello 14.07

Tarkistettu versio 2.0

7) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi autoverolain muuttamisesta

 

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitykset korottavat sekä auton hankinnan että käytön verotusta. Autoverolla on useita haittavaikutuksia. Se hidastaa autokannan uusiutumista. Kun uusien autojen hinnat nousevat, ihmisillä ei ole mahdollisuutta hankkia uutta, vähäpäästöisempää ja turvallisempaa autoa.

Autoveroa tulee muuttaa korkeintaan siten, että veroa korottavan ja laskevan rajan leikkauspisteen pitäisi olla 150 grammaa kilometriä kohden, kun se nykyään esitetään 110 grammaksi. Nyt esitetyn erittäin tiukan veroa laskevan rajan alla ei ole riittävästi vaihtoehtoja esimerkiksi lapsiperheiden tarpeisiin.

Veronkiristys kohdistuu erityisesti pakettiautoihin, joissa alle 110 gramman päästöt tuottavia vaihtoehtoja ei ole. Autoveron korotus yhdessä muiden veronkorotusten, kuten polttoaineveron ja ajoneuvoveron korotusten, kanssa tuo kohtuuttomia lisäkustannuksia autoilijoille. Auto on monille suomalaisille aivan välttämätön elämisen ja toimeentulon kannalta.

Taksiliikenteessä joudutaan käyttämään isokorista henkilöautokalustoa. Lisärasitus autoa kohden on kohtuuttoman suuri. Hankalin tilanne syntyy vähintään seitsemänpaikkaisten tilataksien osalta, joita käytetään erityisesti koululais- ja vammaiskuljetuksiin. Tämä lisärasite tulee korjata nostamalla nykyistä autoveron taksialennusta esteettömien, koulukuljetuskäyttöön hyväksytyillä lisäturvavöillä varustettujen seitsenpaikkaisten taksien osalta nykyisestä 12 000 eurosta 16 000 euroon.

Arvoisa puhemies! Todettujen epäkohtien korjaamiseksi esitän, että lakiehdotus hyväksytään valtiovarainvaliokunnan mietinnössä esitetyn vastalauseen mukaisena.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa herra puhemies! Autoilijoiden rankaiseminen lisäverolla vähäpäästöisyyteen vedoten on huonosti perusteltu. Hallituksen esitys korottaa ajoneuvoveroa keskimäärin 50 euroa kuukaudessa on väärin autoilijoita kohtaan. Autoilijoita ei pidä rangaista siitä, ettei heillä ole varaa ostaa vähäpäästöisempää autoa.

Monelle lapsiperheelle auto on välttämätön kulkuväline, haja-asutusalueilla asuvista puhumattakaan. Suomessa autokannan keski-ikä on Manner-Suomessa lähes 12 vuotta ja autolla ajetaan keskimäärin 20 vuotta ennen sen romuttamista. Jotta edes nykytaso auton iässä säilyy, suomalaisten tulisi ostaa noin 140 000 autoa vuodessa. Nykyisellä autojen uusiutumisvauhdilla ei päästä vuoden 2020 ilmastotavoitteisiin, varsinkin kun tiedetään, että vielä viitisen vuotta sitten autojen keski-ikä oli kymmenisen vuotta.

Mikäli aidosti haluamme autoilun vähäpäästöisemmäksi, olisi ajoneuvoveron korottamisen sijasta siirryttävä vastakkaiseen suuntaan. Autovero joutaisikin romuttamoon, mikäli haluamme, että myös Suomessa aidosti toteutuisi EU:n ideologian mukainen valinnanvapaus ja vapaan kaupan mahdollisuus. Suomessa tämä ei valitettavasti tältä osin vielä toteudu.

Autokannan uudistumisen myötä turvallisemmat autot ja pienemmät päästötekijät saattaisivat tuoda merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä ajan kuluessa. Yleisen hyvinvoinnin lisääminen edellyttää autokannan kohdalla toisenlaista verolinjausta. Nykyinen poliittinen linja ei käytännössä muuta yhtään mitään.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan autoilun verotuksen painopistettä uudistetaan hankinnan verotuksesta käytön verotukseen ajoneuvoveroa korottamalla. Eduskunnalle annetut hallituksen esitykset ovat kuitenkin korottamassa sekä hankinnan että käytön verotusta. Keskustajohtoisten hallitusten aikaan autoveroa on uudistettu ja samalla verotasoa on vähitellen alennettu. Tämä linja on mielestäni perusteltu.

Autoverolla on useita selkeitä haittavaikutuksia. Se hidastaa autokannan uusiutumista. Kun uusien autojen hinnat nousevat, ihmisillä ei ole mahdollisuutta hankkia uutta, vähäpäästöisempää ja turvallisempaa autoa.

Suunnanmuutos veropolitiikassa aiheuttaa epävarmuutta auton ostajissa. Kun hallitusohjelma on ristiriidassa veronkorotuksen kanssa, autoveron korotus herättää kysymyksiä siitä, mitä autoverolle tapahtuu jatkossa. Yleinen odotus on ollut, että verotaso olisi aleneva.

Suomessa tulisi pyrkiä verotukseen, joka mahdollistaisi nykyistä paremmin parhaan ympäristö- ja turvallisuustekniikan hyödyntämisen. On muistettava, että Suomessa on tällä hetkellä läntisen Euroopan vanhin autokanta.

Mielestämme autoveroa tulisi tässä vaiheessa korkeintaan muuttaa siten, että veroa korottavan ja laskevan rajan leikkauspisteen pitäisi olla 150 grammaa kilometrillä. Tällaista mallia on esittänyt muun muassa Autoliitto. Autoliiton mukaan sillä saataisiin aikaan tehokkaampi ohjausvaikutus, sillä 150 gramman kilometripäästörajan alittavissa autoissa löytyy riittävästi kilpailua ja tarjontaa. Tämä raja on riittävä myös tieliikenteen CO2-tavoitteitten saavuttamisessa.

Selvää on, että nyt esitetyn erittäin tiukan veroa laskevan rajan alla ei ole riittävästi vaihtoehtoja esimerkiksi lapsiperheitten tarpeisiin. Veronkiristys kohdistuisi erityisesti pakettiautoihin, joissa alle 110 gramman päästöt kilometrillä tuottavia vaihtoehtoja ei ole eikä niitä lähiaikoina ole tulossa. Autoliitto ry ja Autotuojat ry ovat tuoneet esille myös huolensa siitä, että Kataisen hallituksen arvio autoveromuutoksen verotuloista on ylimitoitettu. Epävarma taloustilanne yhdessä uusien autojen hinnannousun kanssa ei tue automyynnin kehitystä valtioneuvoston arvioimalla tavalla.

Autoveron korotus yhdessä muitten veronkorotusten, kuten polttoaineveron ja ajoneuvoveron korotusten, kanssa tuo kohtuuttomia lisäkustannuksia autoilijoille. Korotukset kiristävät liikenteen verotusta enemmän kuin muita veroja, mitä ei voi näissä olosuhteissa pitää perusteltuna. Auto on etenkin syrjäseuduilla asuville välttämätön liikkumisen ja elämisen ehto, ja keskusta haluaa kantaa vastuuta myös syrjäseutujen ihmisten mahdollisuudesta saada palveluja.

Toisena kohtana haluamme nostaa esille Kataisen hallituksen esityksestä taksiliikenteelle koituvat lisäkustannukset. Taksiliikenteen tilanne ammattiliikenteenä on yksityisautoilusta poikkeava. Taksiliikenteessä joudutaan käyttämään isokorista henkilöautokalustoa. Lisärasitus autoa kohden on 100 eurosta aina 5 000 euroon. Hankalin tilanne syntyy vähintään seitsemänpaikkaisten tilataksien osalta. Juuri näitä käytetään erityisesti koululais- ja vammaiskuljetuksiin. Tämä lisärasite tulee korjata nostamalla nykyistä autoveron taksialennusta esteettömien, koulukuljetuskäyttöön hyväksytyillä lisäturvavöillä varustettujen seitsenpaikkaisten taksien osalta nykyisestä 12 000 eurosta 16 000 euroon.

Esitänkin, että lakiehdotus saa sen muodon, joka on valtiovarainvaliokunnan vastalauseessa.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten tässä aiemmissa puheenvuoroissa on ansiokkaasti tuotu esille, tämä autoveron nosto yhdessä polttoaineverotuksen korotusten kanssa tuo niitä kohtuuttomia lisäkustannuksia kaikille autonkäyttäjille.

Auto on kuitenkin elinedellytys liikkumiseen maaseudulla, missä ei ole sellaista julkista liikennettä kuin esimerkiksi täällä Helsingissä on. Nähtävästi tätäkin esitystä valmistelleet ja esityksestä päättäneet ovat tottuneet tällaiseen julkiseen liikenteeseen. Esimerkkinä omalta kotipaikkakunnaltani Ähtäristä: Ei julkinen liikenne ole semmoinen, mitä pystyisi helposti käyttämään. Ne ovat koululaisvuorot, jotka kulkevat samassa rytmissä kuin on myös koulupäivät, ja se on niihin ajoitettava oma liikkuminen, mikäli haluaa julkista liikennettä käyttää. Silloinkin se tarkoittaa sitä, että lähimmälle linja-autopysäkille täytyy parhaassa tapauksessa kävellä useampi kilometri.

Joka tapauksessa itse tähän autoveroon. Kun nyt suomalaisilta ja erityisesti maaseudun ihmisiltä tässä tulevan neljän vuoden aikana leikataan muutenkin kohtuuttoman paljon, niin olisi hyvä, jos tehtäisiin sellaisia ratkaisuja, jotka edistäisivät esimerkiksi sen uuden auton ostoa. Kaikilla ihmisillä ei kuitenkaan ole varaa siihen uuden auton hankintaan, ja vanhemmissa autoissa nyt voi näitä päästörajoituksia sitten tulla, jotka nostavat näitä auton käyttökustannuksia tämän verotuksen myötä. Autoliitto ry tässä omassa kannanotossaan onkin ottanut hyvin asianmukaisesti asiaan kantaa, ja ne olisi kyllä hyvin tärkeätä ottaa parempaan huomioon tätä päätöstä tehtäessä.

Myös taksiliikenteen osalta hinnat tulevat nousemaan nyt sitten autoveron noston myötä. Tämä on kanssa asia, joka sitten siirtyy kuluttajien maksettavaksi, niitten ihmisten maksettavaksi, jotka taksia käyttävät. Toisaaltahan tässä meidänkin tapauksessamme täällä eduskunnassa, kun on vapaa taksinkäyttöoikeus pääkaupunkiseudulla, valtio toisesta taskusta ottaa ja toiseen laittaa rahaa, eli se tuo kustannuksia myös tänne.

Edustaja Reijonen teki esityksen vastalauseesta tähän, ja kannatan edustaja Reijosen esitystä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Tämänkin hallituksen esityksen tarkoituksena on pyrkiä parantamaan valtiontaloutta. Rehellisesti sanottuna tarkoitus on kerätä autoverolla lisää tuottoa valtion kassaan. Tosin tässä pyritään myöskin tehostamaan tämän lain ohjausvaikutuksia. Se käy ilmi sillä tavalla, että alin veroprosentti pudotetaan nykyisestä 12,2 prosentista 5 prosenttiin. Tuo taulukko alkaa selvästi pienemmistä päästöistä, millä pyritään kannustamaan valmistajia siihen, että tehtäisiin vieläkin vähempipäästöisiä autoja ja että ihmiset ostaisivat vieläkin vähempipäästöisiä autoja. Tietysti tällä tulee olemaan se vaikutus tulevaisuudessa, että nyt kun veroa korotetaan, veron tuotto tulee vähitellen laskemaan jälleen, kun siirrytään vähäpäästöisimpiin autoihin.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin tuo vero nousee 5—7 prosenttiyksikön luokkaa, enimmillään 7 prosenttiyksikköä. Tietysti pitää seurata myöskin sitten sitä, miten tekniikka kehittyy. Jos se kehittyy hyvin, silloin tietysti voidaan jatkossa miettiä, että voidaan edelleen kiristää. Jos tekniikka kehittyy hitaasti, tuota mahdollisuutta välttämättä ei ole.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnassa pohdittiin erityisesti taksiautoja, ja tältä osin todettiin, että nykyinen taksialennus 9 600 euroa on suurin piirtein oikealla tasolla. Mutta sitten tilataksien osalta, joita käytetään muun muassa koulumatkaliikenteessä maaseudulla, todettiin, että nykyinen 12 000 johtaa siihen, että se maksettavan veron osuus muodostuu käytännössä varsin suureksi. Siitä syystä tuo 12 000 nostettiin valtiovarainvaliokunnassa 15 000:een. Keskimäärin se nousu on ehkä noin 4 000 euron paikkeilla, niin että välttämättä ihan täyttä kompensaatiota ei tapahdu. Mutta kun sielläkin voidaan valita vähempipäästöisiä autoja, niin voidaan myöskin valita semmoisia automalleja, joittenka johdosta, kun semmoisen valitsee, autoverot taksiautoilijalla myöskään tila-auton osalta eivät kiristy. Uskon, että tällä tavalla päästään tilanteeseen, jossa tuo matkaliikenne, nimenomaan kuntien maksama matkaliikenne, maaseudulla voidaan turvata.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa puhemies! Niin jalo ajatus kuin se onkin, että sen uuden auton hankintaan ohjataan ihmisiä — ja niihin vähempipäästöisten autojen hankintaan niitä ihmisiä ohjattaisiin — yksinkertaisesti kaikilla ei valitettavasti siihen varaa ole. Kun puhutaan lapsiperheistä, niin heillehän tämä on kaikista kohtuuttominta, koska he tarvitsevat myös suuremman auton silloin. Ja jos puhutaan suuremmasta perheestä, niin nämä ovat tuhansia euroja, nämä vaikutukset, jotka silloin tulevat eteen. Siinä mielessä kohtuullisuutta toivoisi tähänkin esitykseen ja varsinkin tästä tehtävään päätökseen, sillä täytyy realistisesti ottaa huomioon, mitkä vaikutukset itse kullekin tässä yhteiskunnassa tulee olemaan.

Eero  Reijonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja perusteli tätä asiaa, ja keskusta vastuullisena puolueena kyllä taloudesta kantaa huolta, ihan varma on tämä asia. Me vaan linjaisimme näitä asioita vähän eri tavalla. On korostettava sitä, että tämä autoveron nosto lyö kyllä korville liikenneturvallisuustavoitteita. Me olemme tässä salissa puhuneet aikaisemminkin siitä, että meillä on tosi vanha autokanta, ja nyt tämä uudistuminen saattaa hidastua, niin että tämä on nähtävä myös liikenneturvallisuusnäkökulmasta.

Varmaan verotuloja voidaan miettiä, että mistä niitä saisi. Hallitus on nyt lähtenyt kaivamaan nimenomaan syrjäseutujen ihmisten kukkaroa tässä, ja se linja ei välttämättä ole oikea, mutta tässä nyt on varmaan näin mentävä. On perusteltu näkemys, kuten valiokunnan puheenjohtaja Sasi totesi, että siellä taksien osalta on jo valiokunnassa tätä korjausta tehty. Sanoisin, että korjausliikkeet ovat olleet ihan oikeansuuntaisia mutta hieman vaatimattomia, ja sen takia vastalauseessa olemme hieman parantaneet tätä esitystä.

Lasse Männistö /kok:

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta keskustan edustajille, että kyllä hinnalla valintoihin vaikutetaan. On selvää, että kun tätä autoverotuksen rakennetta muutettiin, niin hinta ja kohonnut vero enemmän saastuttavissa autoissa ja vastaavasti alempi verotaso vähemmän saastuttavissa autoissa uusia autoja hankittaessa ohjasi ihmisten kysyntää. Sitä en ihan ymmärtänyt, miten tämä nyt hyväksyttävä esitys pakottaisi joitain hankkimaan uusia autoja. Eihän se niin tee, vaan siinä vaiheessa, kun perheet harkitsevat, mitä uutta autoa he ovat hankkimassa, kun kerran ovat autoa hankkimassa, nimenomaan tähän, millainen auto hankitaan, voidaan vaikuttaa. Kyllä tämä verotuksen ohjausvaikutus, niin että vähäpäästöisyyttä suositaan, on ehdottoman kannatettava, ja se tässä vielä voimistuu.

On lisäksi hienoa, että nyt valiokunnan toimesta on etenkin näihin koulukuljetuksiin käytettävien taksien osalta tuota verovähennystä korotettu. Tämä on erittäin perusteltua.

Yleiskeskustelu päättyi.