Täysistunnon pöytäkirja 74/2011 vp

PTK 74/2011 vp

74. KESKIVIIKKONA 23. MARRASKUUTA 2011 kello 14.07

Tarkistettu versio 2.0

9) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta

 

Lasse Männistö /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä esitetään makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron korotusta, painotus vieläpä niin, että virvoitusjuomien veroa korotetaan enemmän, sillä nykyisin näitten valmistevero on alhaisempi. Keskimäärin näitten tuoteryhmien hinnannousut olisivat niin, että makeisten hinta nousisi keskimäärin 2 prosenttia, jäätelön 3,5 prosenttia ja virvoitusjuomien 2,5 prosenttia. Tämän esityksen pohjana on valtion taloustilanne, ja se on nähtävä siltä osin puhtaasti fiskaalisena: kerätään 50 miljoonaa euroa lisää verotuloja ja yhteensä siis valmisteveron kautta 185 miljoonaa euroa. Tästä näkökulmasta veronkorotus on perusteltu tilanteessa, jossa myös ensi vuonna valtio ottaa noin 7 miljardia euroa lisää lainaa.

Kuitenkaan pidemmälle katsottuna ei voi nähdä, että tällainen tuotenimikkeisiin perustuva valmistevero olisi välttämättä se kaikkein paras tapa ratkaista näiden tuotteiden verotusta. Itse näen, että laajemmin tulisi asiaa selvittää ja pyrkiä kohti yleistä sokeriveroa, ja tätä voi katsoa oikeastaan kahdesta näkökulmasta:

Ensinnäkin kilpailuneutraliteetin ja yritysten ja suomalaisten työpaikkojen näkökulmasta tuntuu erikoiselta, että emme verota keksejä, mutta verotamme makeisia, emme verota pullapitkoja, mutta verotamme jäätelöä. Tästä näkökulmasta nämä tuotteet, jotka aidosti kilpailevat keskenään, pitäisi saada yhdenvertaiseen asemaan.

Toisaalta myös terveyspoliittisesta näkökulmasta laajempi sokerivero olisi perusteltu. Liikalihavuus etenkin nuorten keskuudessa on kasvava ongelma myös Suomessa, ja valmisteverossa tulisi tämän pelkän fiskaalisen tavoitteen sijaan tai sen ohella olla vahva terveyspoliittinen tavoitteenasetanta. Tässä nimenomaan on tunnistettava, että sokerihan se on, joka liikalihavuutta aiheuttaa. Nykyisellä, tuotenimikkeeseen perustuvalla verolla on esimerkiksi tilanne se, että limonadia verotetaan, mutta niin verotetaan kivennäisvesiäkin, ja tältä osin ei voi nähdä huonona kivennäisvesien juontia, koska niissä ei sokeria ole.

Pidänkin perusteltuna, että selvitetään mahdollisuudet laajemman sokeriveron käyttöönottoon, mutta tässä tilanteessa, jossa fiskaalisesta näkökulmasta politiikkaa tehdään, pidän kyllä tätä veronkorotusta perusteltuna.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen perustelujen mukaan makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien verojen korotus on tehty valtion tulojen kartuttamiseksi, eikä sille ole asetettu terveydellisiä tavoitteita. Minä haluan kuitenkin korostaa myös sitä toista puolta, eli tämä lakiesitys on myös kansanterveyden kannalta hyvä asia.

Yksi keskeisin kansanterveyttämme uhkaava asia on ylipaino, ja se taas altistaa monelle muulle yleiselle kansansairaudellemme, kuten esimerkiksi diabetekselle. Esimerkiksi lasten ja nuorten ylipaino on lisääntynyt vuosi vuodelta ja samalla myös lasten diabetes on lisääntynyt huolestuttavasti. Ylipainon lisääntyminen johtuu myös liikunnan vähäisyydestä, mutta tärkeä merkitys on myös ruokavaliolla ja sokeripitoisten karkkien ja virvoitusjuomien lisääntyvällä käytöllä.

Erityisen huolissani olen energiajuomien lisääntyvästä käytöstä lasten ja nuorten keskuudessa. Energiajuomissa on valtavasti energiaa, mutta sen lisäksi niissä on piristäviä aineita, jotka eivät ole lapsille ja nuorille terveellisiä. Asiasta ovat huolestuneet myöskin vanhemmat ja opettajat. Monet opettajat ovat sitä mieltä, että lasten ja nuorten lisääntynyt levottomuus on osittain energiajuomien lisääntyneen käytön syytä. Suomi onkin ainoa Pohjoismaa, jossa energiajuomia saa myydä alle 15-vuotiaalle. Toivottavasti saamme aikaan Suomessakin samanlaisen lainsäädännön, jossa kielletään energiajuomien myynti lapsille ja nuorille.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa esitetään myös selvityksen tekemistä siitä, miten voidaan tukea kansalaisia valitsemaan terveellisiä ravitsemusvaihtoehtoja ja myöskin terveyttä edistäviä tuotteita, kuten esimerkiksi ksylitolituotteita. Toivon, että tähän näkökulmaan paneudutaan jatkossa huolellisesti.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Kuluttajat ovat alkaneet kiinnostua omasta ter-veydestään, ja yhä useampi haluaisi tehdä tervey-tensä kannalta parempia arkisia valintoja. Tällainen kasvanut tietoisuus on koko yhteiskuntamme kannalta tervetullutta. Hallitus seuraa myös aikaansa ja ohjaa tällaisten nyt käsittelyssä ole-vien veronkorotusten kautta kansalaisia parempiin valintoihin. Hallituksen esityksessä ehdotetaankin makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron korotusta. Tällä toimenpiteellä halutaan ensisijaisesti tasapainottaa valtion ta- loutta ja kerryttää valtion kassaan 50 miljoonaa euroa lisätuloja. Esityksellä voi myös parhaimmillaan olla terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa omassa lausunnossaan, että se pitää myönteisenä ja tärkeänä selvittää makeis- ja jäätelöveron korvaamista sokeriverolla. Sokerin verottaminen esimerkiksi makeisten ja tupakan tapaan antaa kuitenkin väistämättä kansalaisille mielikuvan terveydelle haitallisen tuotteen käytöstä. Olisi tärkeää pysähtyä nyt miettimään, minkä aineen kulutus todella on terveytemme kannalta haitallista. Konkretisoin tätä esimerkillä: Jos syön joka aamu aamupuuroni marjoilla, joiden päälle laitan teelusikallisen sokeria, teen ravintosuositusten mukaan terveyteni kannalta hyvän valinnan. Jos syön joka päivä pussillisen makeisia, teen terveyteni kannalta taas huonon valinnan. Valiokunnan lausunnon mukaan ilmeisesti aamupuuro sokerilusikallisella höystettynä tai kotona leivottu pulla on terveytemme kannalta haitallista. Minusta asia ei ole näin yksinkertainen.

Olen itse kuluttajanakin enemmän huolissani suuntauksesta, jossa sokeria korvataan kaikissa tuotteissa keinotekoisilla makeutusaineilla. Sokeri on puhdas ja alkuperäinen luonnontuote. Sokeria syödessämme tiedämme, mitä syömme. Kun haluamme verotuksenkin kautta ohjata kansalaisia terveyden kannalta parempaan kulutukseen, niin haluammeko todella ohjata ihmisiä käyttämään luonnontuotteen sijaan keinotekoisia tuotteita? Voisiko kuitenkin olla niin, että itse sokeri ei ole haitallista mutta huonon ruokavalion sisältämän sokerin liikakäyttö sen sijaan on? Selväähän on, että kaikki aineet, joita käytetään väärin, voivat johtaa terveydellisiin haittoihin. On siis erotettava terveyden kannalta haitalliset aineet aineen väärinkäytöksistä. Oikeisiin valintoihin ohjaavaa valistusta ei myöskään sovi työkaluna aliarvioida.

Arvoisa puhemies! Valtio tarvitsee talouttaan tasapainottaakseen myös lisätuloja. Niitä on järkevää kerätä niin, että samalla voimme vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin positiivisesti. Toivon kuitenkin, ettemme harhaudu ajattelemaan verotuksen olevan ainoa toimenpide, jolla terveyttä voidaan edistää. Toivon myös, ettemme harhaudu mustavalkoiseen ajatteluun, jossa on näiden tuotteiden osalta olemassa vain hyvä—paha-akseli.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen on nyt toimittava ohjelmansa mukaisesti, eli toisin sanoen valmisteveromuutokset on toteutettava myös suomalaisten yritysten kilpailukykytekijät huomioiden. Vain muutamiin tuotteisiin kohdistettu valmistevero voi mahdollisesti tietyissä tapauksissa kuitenkin jopa vääristää kilpailua. Tämä uusi valmistevero ei siis saa vaarantaa työpaikkoja tai kuihduttaa vientiä. Tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen täytyy jatkossa luultavasti vielä laajentaa nykyistä veropohjaa ja selvittää myös sokeripitoisuuteen perustuvan sokeriveron käyttöönotto vuoden 2013 alkuun mennessä. Nyt voimaan tulevaa veromallia selkeästi laajempaan veropohjaan perustuva sokerivero ratkaisisi todennäköisesti verotukselliset ongelmat oikeudenmukaisemmin. Sokerivero lisäisi verotuloja ja vähentäisi myös todennäköisesti liikalihavuutta Suomessa ja vaikuttaisi näin myönteisesti myös kansanterveyteen.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Tämänkin hallituksen esityksen tarkoituksena on valtiontalouden tasapainottaminen ja tässä tapauksessa kulutusveroja lisäämällä. Vuotuinen tuottoperuste lisääntyy 50 miljoonaa euroa, jolloin vuotuinen kertymä kaikkiaan on 185 miljoonaa, joka ei ole missään tapauksessa vähäpätöinen summa.

Kuitenkin tämä hallituksen esitys tarvitsee jatkokehitystä ensi vuoden aikana valtiovarainministeriön vero-osastolla. Nimittäin silloin kun makeisverolakia säädettiin pari vuotta sitten, siinä yhteydessä todettiin, että sittenkin tuntuisi paremmalta, että meillä olisi kansanterveydellisesti ohjaava, kattavampi ja neutraalimpi vero eli sokerin määrään perustuva vero. Tämmöinen lausuma hyväksyttiin silloin eduskunnassa, ja sen pohjalta jatkovalmistelu on toiminut mutta varsin hitaasti tähän mennessä. Nyt joka tapauksessa tärkeätä on, että seurataan, mitkä nämä vaikutukset ovat terveyteen, kun tästä laista on kokemuksia, tästä makeisverosta, joka perustuu tullitariffiluokituksen mukaisiin tuotteisiin, ja voidaanko tosiaan tämmöisellä sokeriverolla parantaa näitä terveysvaikutuksia, plus sitten myöskin vaikutusta kauppaan ja teollisuuteen. Tässä voi olla kilpailua vääristäviä elementtejä, ja nimenomaan niihin pitää kiinnittää erityistä huomiota.

Haluan vielä korostaa, että hallitusohjelmassakin mainittiin se, että pitää valmistella tämmöinen yleinen sokeriveroesitys ja tavoitteena on, että sen pitäisi tulla vuoden 2013 alusta voimaan. Vero-osastolla on ollut tänä syksynä kovasti kiireitä muitten lakiesitysten vuoksi, mutta toivottavaa on, että keväällä olisi niin paljon aikaa, että ehdotus tältä osin voitaisiin saada valmiiksi.

Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että yksi tuote, josta olen kyllä hieman pahoillani, on jäätelö, josta ainakin tyttäreni pitää erittäin suuresti. Jäätelöäkin verotetaan varsin ankarasti, mutta kun kaikkien täytyy kärsiä, niin hyväksytään nyt se jäätelönkin verotuksen kiristäminen.

Yleiskeskustelu päättyi.