Täysistunnon pöytäkirja 74/2013 vp

PTK 74/2013 vp

74. KESKIVIIKKONA 19. KESÄKUUTA 2013 kello 12.17

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, kuntajakolain eräiden säännösten kumoamisesta sekä kielilain muuttamisesta; Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, kuntajakolain eräiden säännösten kumoamisesta sekä kielilain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 31/2013 vp) täydentämisestä

 

Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esittelen siis hallintovaliokunnan mietinnön koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, kuntajakolain eräiden säännösten kumoamisesta sekä kielilain muuttamisesta, ja tästä laista puhutaan myöhemmin myös kuntarakennelakina. Tämän lain keskeinen sisältö tulee koskemaan kuntarakenteen uudistamisen toteuttamista. Tähän esitykseen ovat antaneet lausunnon perustuslakivaliokunta, sivistysvaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokunta. Tämä laki tulee määräämään säännökset kuntien liittymisvelvollisuudesta, näihin liittyvistä selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä säännökset koskien kuntien yhdistymisen taloudellista tukea sekä kielellisten oikeuksien toteutumista.

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on esityksen mukaan vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisia palveluja, eheyttää yhteiskuntarakennetta ja vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tavoitteena on vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannostaan pääosin itse.

Kunnan tulee selvittää muiden kuntien kanssa yhdistymistä, jos laissa säädetyistä selvitysperusteista yksikin täyttyy, ja näitä selvitysperusteita ovat palveluiden edellyttämä väestöpohja, työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenne ja kunnan taloudellinen tilanne. Lisäksi kunnan tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei alueella olisi muutoin saavutettavissa lain edellyttämää toiminnallista kokonaisuutta. Kunnat voivat hakea poikkeusta selvityksistä, jotka säädetään laissa. Kuntien tulee tehdä yhdistymisselvitykset ja niihin perustuvat mahdolliset yhdistymisesitykset viimeistään 1. päivänä heinäkuuta 2014. Valtiovarainministeriö voi määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisen, jos kunta ei ole tähän päivämäärään mennessä tehnyt edellytettyä selvitystä tai yhdistymisesitystä. Päätöksenteko kuntien yhdistymisestä perustuisi kuntien yhteiseen päätökseen ja esitykseen, mutta valtioneuvosto voi hylätä tämän esityksen, jos se ei täytä kuntajaon muuttamisen edellytyksiä.

Tavoitteena on siis toteuttaa koko maata koskeva kuntauudistus, ja valiokunta korostaa, että se on toteutettava kuntalähtöisesti ja kunnallista itsehallintoa vahvistaen. Samoin yhdistymisselvityksen tulee perustua riittävän laajaan valmisteluun, ja se tulee tuoda kuntien päätöksenteon pohjaksi.

Valiokunta puoltaa lakiesitystä siinä, että alle 20 000 asukkaan kunnan on selvitettävä yhdessä muiden kuntien kanssa yhdistymistä alueella, jolla on riittävä kantokyky omaan palvelutuotantoon erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta. Perusopetuksen järjestämiseksi alle 1-vuotiaiden ikäluokan koon tulisi olla vähintään 50 lasta, ja sivistysvaliokunta korostaa lausunnossaan, että uudistus ei saa johtaa koulujen eriytymiseen ja tukipalveluista on huolehdittava.

Hallintovaliokunta pitää perusteltuna, että kunnan tulee selvittää kuntaliitosta työssäkäyntialueen perusteella, vaikka työssäkäyntialueitten koko vaihteleekin suurista työssäkäyntialueista pienempiin. Yhtenäisen alueen muodostavien kuntien tulee selvittää yhdistymistä yhdessä.

Selvityksen talousperusteet on määritelty siten kriisikuntien osalta, että jos kunnassa on kertynyt taseeseen vähintään 500 euroa alijäämää asukasta kohti viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja alijäämää on kertynyt kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä, niin nämä niin sanotut kriisikunnan kriteerit voivat tällaisessa kunnassa täyttyä mitä todennäköisimmin.

Helsingin metropolialueesta valiokunta toteaa, että haasteet tällä alueella ovat suurimmat yhdyskuntarakenteen yhtenäiselle suunnittelulle ja maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelulle. Helsingin metropolialueeksi luetaan 14 kuntaa, joissa kuntien yhteistyö on ollut laaja-alaista. Metropolialueella tulee selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tarve, ja tältä osalta myös hallituskirjaus on jo johtanut valmisteluun metropolihallinnosta.

Selvitysalueesta poikkeamisesta päättää valtiovarainministeri kunnan tai kuntien yhteisestä hakemuksesta tai ministeriön omasta aloitteesta. Valiokunta pitää perusteltuna, että ministeriö voi käyttää aloiteoikeuttaan ainoastaan, jos kuntien poikkeushakemukset poikkeavat toisistaan tai vain osa alueesta on hakenut poikkeusta.

Kunnille säädetään velvollisuus ilmoittaa viimeistään 30. marraskuuta, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää yhdistymistä, ja tämä liittyy hallituksen linjaukseen, jonka mukaan hallitus arvioi uudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Kuntien tulee tehdä yhdistymisselvitys viimeistään heinäkuun 1. päivänä 2014, ja jos kunnat päättävät yhdistymisestä, tulee esitys toimittaa valtiovarainministeriöön myös kyseisenä päivänä. Lakiehdotus antaa valtiovarainministeriölle tarvittaessa valtuudet määrätä erityinen kuntajakoselvitys toimitettavaksi, jos kunta ei ole tehnyt tätä edellytettyä selvitystä viimeistään heinäkuun 1. päivänä 2014.

Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenee, että olisi ollut tärkeää saada käsitellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiehdotusta yhdessä kuntarakennelakiehdotuksen kanssa, eikä lausunnon mukaan voida pitää riittävänä täydentävän hallituksen esityksen HE 53 mukaisia linjauksia. Tämän johdosta hallintovaliokunta esittää kuntien selvitysten ja mahdollisten yhdistymisselvitysten tekemisen määräajan pitenemistä.

Erityinen sosiaali- ja terveydenhuollon koordinaatioryhmä on linjannut — siis täydentävässä esityksessä, ryhmäpuheenjohtajien Orpo ja Backman johdolla — siten, että näissä linjauksissa todetaan, ettei alle 20 000 asukkaan kunnilla olisi perustason sote-palveluiden järjestämisvastuuta ja vähintään 50 000 asukkaan kunta voisi järjestää laajan perustason sote-palvelut mutta vain, jos kunta ei kuulu maakunnan keskuskaupungin kanssa samaan työssäkäyntialueeseen.

Kielelliset oikeudet turvataan hallituksen esityksessä säädöksillä, jotka mahdollistavat kuntien yhdistymisen kielellisiä oikeuksia vaarantamatta. Näin siis käytännössä yksi- ja kaksikielisen kunnan liittyessä muodostuisi uusi kaksikielinen kunta, ja näin poiketaan kielilain raja-arvoista. Saamen kielen oikeuksien turvaamista on mietinnössä peilattu lisäksi laajemmin saamen kulttuurin kautta.

Kunnanosaliitoksista todetaan, että kunnan osan siirtämistä toiseen kuntaan koskevia edellytyksiä ei tässä esityksessä esitetä muutettaviksi. Hallintovaliokunta korostaa henkilöstön asemasta, että kuntien henkilöstön asema muutoksessa turvataan ja kuntajaon muutos, joka johtaa kuntatyönantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeen luovutukseksi, mutta todetaan myös, että henkilöstön tehtävät ja työntekopaikka saattavat tässä muuttua.

Kunnille taataan yhdistymistukea, joka on suuruudeltaan 2—10 miljoonaa euroa, mutta sitä ei maksettaisi selvitysperusteiden vastaisessa yhdistymisessä, ja tuen suuruus on nykytilaan verrattuna enemmän kytköksissä yhdistyvien kuntien lukumäärään ja uuden kunnan asukasmäärään.

Hallintovaliokunnan muutosesitykset koskevat nimenomaan selvitysalueesta poikkeamista, selvitysten määräaikaa ja seurantaa ja näistä johtuvia teknisluontoisia korjauksia. Tämä hallintovaliokunnan mietintö ei ollut yksimielinen, vaan se sisältää kaksi vastalausetta.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tarkemmassa selvittelyssä on osoittautunut, että tähän aiheeseen on ajateltu ja olisi perusteltua sijoittaa perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan lausuntovaliokunnan lausunnon esittely.

Johannes Koskinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosiaan tässä tapauksessa tuli harvinaisen vahva kytkentä tähän hallituksen esityksen käsittelyssä. Perustuslakivaliokunnan lausuntoa tarvittiin ennen kuin hallintovaliokunta saattoi keskeistä osaa tuosta ehdotuksesta käsitellä. Hallintovaliokunnan puheenjohtaja käsitteli jo näitä tehtyjä muutoksia, niiden pääpiirteitä. Ehkä tuota taustaa perustuslakivaliokunnan lausunnolle hiukan tarkemmin.

Nythän tämän esityksen yhteydessä oikeuskansleri katsoi, kun esitystä valmisteltiin eduskunnalle annettavaksi, että siinä täytyy kaksi asiaa varmistaa: eduskunnalla on riittävä tieto tämän esityksen ohessa valmisteltavasta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista, sitä koskevasta uudistuksesta, ja toisaalta sitten kunnilla pitää taas, kun ne tekevät omia yhdistymisselvityksiään ja niihin perustuvia ratkaisuja mahdollisista yhdistymisesityksistä, olla riittävä tieto tämän sote-lainsäädännön sisällöstä. Jo tässä pohjana olevassa hallituksen esityksessä oli todettu tämä yhteys, joka kuntauudistuksella ja sote-uudistuksella on. Sieltä oikeastaan kumpusivat sitten nämä oikeuskanslerin havaitsemat tiedon tarpeet.

Perustuslakivaliokunta joutui sitten määrittelemään tarkemmin, mitä se tarkoittaa käytännön soveltamistilanteissa, minkälaisilla normeilla kuntalaisten itsehallinto tulee riittävästi suojatuksi, kuntien päätöksenteko riittävin tiedoin, kun samanaikaisesti on etenemässä monta uudistusprosessin osaa. Tästä kysymyksestä kuultiin laajasti valtiosäännön ja kunnallisoikeuden asiantuntijoita. Tuolta lausunnosta näkyy, että meillä päällimmäisenä kahteenkin kertaan kuultuina olivat oikeusministeriöstä lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren, professorit Mikael Hidén, Olli Mäenpää, Matti Niemivuo, Aimo Ryynänen, Kaarlo Tuori, Veli-Pekka Viljanen ja emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen.

Perustuslakivaliokunnalla oli laaja mielipiteiden kirjo käytettävissään. Voidaan todeta, että harvinaisen poikkeavia kantoja näiltä asiantuntijoilta löytyi siitä, missä järjestyksessä tämänkaltaista kuntarakenneuudistusta voidaan viedä läpi. Erityisen iso erimielisyys kohdistui juuri sitten näihin oikeuskanslerin huomiota kiinnittäneisiin asioihin eli eduskunnan riittävään tiedonsaantiin ja kuntien riittävään tietoon siitä, mitä tapahtuu tässä toisessa haarassa, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen lainsäädännössä.

No, tässä selostan sitten, mikä perustuslakivaliokunnan lausunnon linja näissä avainkysymyksissä oli. Perustuslakivaliokunta on aiemmin kunta- ja muita hallintorakenteita koskevien lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä korostanut erityisen huomion kiinnittämistä maan eri osissa olevien ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun ja heidän tosiasiallisiin mahdollisuuksiinsa saada perusoikeuksien toteutumisen kannalta välttämättömiä palveluja sekä pitänyt tällaisten palvelujen turvaamisen edellytysten luomista painavana perusoikeusjärjestelmään pohjautuvana perusteena sääntelylle. Toisaalta tällaisessa tilanteessa on aina kiinnitetty huomiota myös kunnalliseen itsehallintoon sisältyvään kansanvaltaisuusperiaatteeseen, siitä aiheutuviin vaatimuk-siin. On samanaikaisesti suojattava kuntalaisten itsehallintoa, kuntademokratiaa, ja sitten parannettava kuntalaisten sivistyksellisiä ja sosiaalisia perusoikeuksia, heidän yhdenvertaisuuttaan yli kuntarajojen. Tämä on julkisen vallan yhteinen tehtävä, se koskee kuntia ja valtiovaltaa.

Sinänsähän nämä muutokset kuntarakennelaissa verrattuna aikaisemman hallituksen ajamaan Paras-lainsäädäntöön ovat aika pieniä. Siellä on hiukan johdonmukaisempaa koordinointivaltaa ministeriölle ja valtioneuvostolle osoitettu, ja sitten edellytetään kattavampia yhteisiä rakenneselvityksiä, jotka tähtäävät kuntakoon vahvistamiseen, näihin niin sanottuihin vahvoihin peruskuntiin, niin kuin pitkään on keskusteluissa esitetty. Elikkä tämä perusajatus on sinänsä kohdallaan.

Sitten tuli kysymys tähän liittyvästä esityksestä ja kuvauksesta siitä, minkälaiseksi sote-lainsäädäntö voisi muovautua. Perustuslakivaliokunta katsoo, että sen perustuslain mukaisiin tehtäviin ei kuulu ennakoivan arvion tekeminen jonkin tulevaisuudessa mahdollisesti annettavan lakiehdotuksen suhteesta perustuslakiin. Tämä näkökulma korostuu tilanteessa, jossa täydentä-vään esitykseen sisältyvät linjaukset ovat varsin alustavia ja yleispiirteisiä. Edellä esitetyn perusteella todettiin, että perustuslakivaliokunta ei lausunnossaan arvioi täydentävässä esityksessä esitettyjä näkemyksiä perustuslain näkökulmasta, siis juuri tuon sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain yleisiä piirteitä. Tällainen tarkastelu voidaan tehdä vasta siinä yhteydessä, kun mahdollinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiehdotus saatetaan eduskunnan käsiteltäväksi.

Sen jälkeen avautuu sitten kysymys siitä, minkälaiset kunnan reagointimahdollisuuksien pitää olla siinä vaiheessa, kun tuo luvattu järjestämislakiehdotus on käsitelty ja hyväksytty täällä talossa. Siinä päädyttiin sitten tuohon malliin, jota asiantuntijakuulemisen pohjalta täsmennettiin niin, että tuon reagointiajan pitää olla vähintään kuusi kuukautta. Kuntien perustuslainvoimaisesti suojatun itsehallinnon kannalta ei ole hyväksyttävää velvoittaa kuntaa tekemään ratkaisuaan tulevien vuosikymmenien omasta hallinnostaan, oman seudun kuntarakenteesta, epävarmaan tietoon perustuen. Yhtä lailla ongelmallinen olisi se tilanne, että kunnille jäisi hyvin lyhyt aika päätösten tekemiseen täsmällisen ja lopullisen tiedon saatuaan. Tämän vuoksi valiokunnan mielestä oli välttämätöntä, että kunnille annetaan lainsäädäntöratkaisujen tultua hyväksytyksi riittävästi aikaa tehdä yhdistymisselvitykset ja mahdolliset yhdistymisesitykset. Tuon kuuden kuukauden minimiajan ohella on syytä säätää mahdollisuudesta jatkaa tätä aikaa hakemuksesta määräajaksi, jos selvitys on laaja tai muuten erityisen vaativa.

Kun nämä lainsäädäntöratkaisujen ajankohdat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön osalta ovat avoinna, lainvalmistelu jatkuu, on kunnille asetettavasta yhdistymisselvityksen ja mahdollisen yhdistymisesityksen tekemisen määräajasta ja etenkin sen päättymisestä säätäminen välttämätöntä pidättää vielä erikseen lailla tehtäväksi ja siten perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi ja eduskunnan lopullisesti hyväksyttäväksi. Eli tässä päädyttiin sitten tällaiseen poikkeukselliseen ratkaisuun, että sitten kun tuo sote-ehdotus on valmis, tarvitaan uusi lakiehdotus, jossa säädetään tuosta loppuajasta, miten paljon kunnilla tarvitsee olla reagointi- ja täydentämismahdollisuusaikaa näiden yhdistymisselvitysten ja -esitysten tekemiseen.

On erityisen suuri tarve korostaa sitä, että kunnat tämän lain tultua hyväksytyksi ovat velvollisiakin käynnistämään selvityksensä. Nyt tämän päivän lehdistä saattoi aika monistakin havaita tämmöistä kirjoittelua, että tämä tarkoittaisi, että nyt sitten koko prosessi siirtyy puolella vuodella. Tästähän ei ole kysymys, vaan kaikki kunnat ovat velvollisia käynnistämään ja on järkevää käynnistää nämä selvitykset kullakin alueella kuntien omaa tahtoa kuunnellen ja niiden mukana ollen. Ainoastaan näissä poikkeustilanteissa, joissa tarvitaan sitä lisäaikaa ja on vaikea tilanne, (Mauri Pekkarinen: Puolitoista vuotta!) se kokonaisaika kasvaa. — Kokonaisaika on nyt jo käytössä, tietoisesti vähintään se vuosi, ja se voi kasvaa sitten puoleentoista vuoteen, ehkä kahteen, näissä lisäaikahakemuksissa. — Joka tapauksessa tämän prosessin on syytä edetä, ja siihen ei mitään perustuslaillisia esteitä ole.

Sitten on nyt kysymys myös tästä ilmoitusvelvollisuudesta. Se havaittiin valtiovarainministeriöstä saatujen selvitysten perusteella luonteeltaan informatiiviseksi: halutaan varmistaa se, että valtioneuvoston käyttöön tulee tieto kaikista koko maassa olevista selvityshankkeista. Tämän takia on tuo marraskuulle ajoitettu ilmoitusvelvollisuus, mutta sillä ei ole semmoista oikeudellista merkitystä. Osa meidän kuulemistamme asiantuntijoista katsoi, että myöskään tätä ilmoitusmenettelyä ei voitaisi käynnistää, ennen kuin on tieto tästä sote-järjestämislain varmasta sisällöstä. No, tämä on selvästi hätävarjelun liioittelua. Kyllä nämä selvitykset, merkittävä osa niistä, voidaan kaikillakin alueilla, kaikissa kunnissa, tehdä tämän tulevan vuoden aikana, jolloinka tuo sote-laki on vielä valmisteilla. Tältä osin tuo ilmoitusmenettely ei ole sellainen fataali, sillä ei ole oikeuksia luovaa tai menettävää vaikutusta.

Kriisikuntien osalta perustuslakivaliokunta korosti sitä, että näissä tilanteissa, jolloinka joudutaan toisen kunnan tahdon vastaisesti yhden kunnan pelastamiseksi kriisistä toteuttamaan kuntaliitos, tämä on välttämättömyyskriteerin takana, että se on tavallaan viimesijainen vaihtoehto ja katsotaan, mitkä kaikki muut keinot ovat käytettävissä ennen kuin kunnanvaltuustojen yli kävellään. Toiseksi sitä rajoittaa sitten tämä maantieteellinen periaate, että sen pitää mahdollisimman suppea ja toimiva alue olla. Ei voida sillä perusteella, että yksi kunta seudulla on kriisikunta, vaikkapa 5—6 kunnanvaltuuston kielteisen kannan yli kävellä, vaan pitää hakea sitten sellainen ratkaisu, jossa mahdollisimman pienellä kunnallisen demokratian yli kävelyllä kuitenkin hoidetaan ja ratkaistaan sen kriisikunnan ongelmat. Kriisikuntamenettelyn osalta täytyy korostaa, että siinähän ei asiallisia oleellisia muutoksia ole nykylainsäädäntöön ja on aikaisemmin hyvin laajalla konsensuksella hyväksytty myös nämä kohdat kuntarakenteen kehittämisestä, sen toimivaltuuksista.

Sitten yksi — viimeinen — kohta oikeastaan näistä perustuslakivaliokunnan huomautuksista oli tuo kuntakoon arviointi. Suoraan perustuslaistahan ei johdu mitään väestömääräkriteeriä tai neliökilometrimääräkriteeriä, minkä kokoisia kuntien pitäisi olla. Meillä on valtava hajonta johtuen maan asutusrakenteesta. Kuitenkin tuosta ajatuksesta, että siellä mainitaan kuntalaisten itsehallinnon osalta myös tämä laaja-alaisemman alueen itsehallintomahdollisuus, ja muistakin kohdista, joissa korostetaan kuntia asukkaiden yhteisöinä, aiheutuu se välttämätön yhteys, että kun kuntien kuntauudistuksen jälkeenkin pitää olla luonteeltaan paikallishallinnon osia, ne ovat luontaisia yhteisöjä, niin ei voida tämmöisen perinteisen maakunta- tai läänikoon tasalle viedä kuntia. Silloin ei enää puhuttaisi kuntalaisten itsehallinnosta eikä paikallisesta vaikuttamisesta, vaan olisi sitten toisen tyyppisestä hallinnosta kysymys.

Aivan lopuksi: Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota tähän valmisteluun, että tämä on todella kunnianhimoinen ja vaativa kokonaishanke, jossa on 5—6 vaativaa lakien kokonaisuudistusta mukana. Tuossa korostetaan perustuslakivaliokunnan toimesta, että tällaisessa kokonaisuudessa nämä lakiuudistushankkeet muodostavat julkisen vallan organisoinnin ja käytön kannalta poikkeuksellisen merkittävän kokonaisuuden. Tähän nähden perustuslakivaliokunta pitää hankkeiden sekä ajallisesti että asiallisesti heikosti koordinoitua valmistelutapaa valitettavana. Näin laajan ja merkittävän asiakokonaisuuden valmistelun tulisi valiokunnan mielestä kestävien lainvalmisteluperiaatteiden mukaisesti tapahtua kiirehtimättä ja laajapohjaisesti esimerkiksi parlamentaarisessa komiteassa. Tämäntyyppisiä lausumia perustuslakivaliokunta on aiemminkin tehnyt. Silloin kun on kansalaisten elämää koskevasta perustavanlaisesta lainsäädännöstä kysymys, olkoon kyse sitten valtakunnan perustuslaista tai kuntien eräällä lailla perustuslain, kuntalain isosta uudistuksesta tai vaikkapa kuntien valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistamisesta tai kuntarakennelaista, niin olisi suotavaa, että tällainen valmistelu tapahtuu laajassa parlamentaarisessa kokoonpanossa laajasti asiantuntijoita kuullen (Mauri Pekkarinen: Juuri niin!) ja hyvin organisoidusti.

Tähän valiokunnan lausuntoon liitettiin sitten kolme eriävää mielipidettä. Kaksi koski riittävän ajan määrittelyä ja yksi kahden edustajan eriävä mielipide katsoi, että tämä olisi voitu käsitellä ilman näitä muutosvaatimuksia tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Oppositiopuolueiden edustajien eriävässä mielipiteessä oli sitten laajemmin haettu perusteita, joissa useampien pykälien ja laajemmin 1. lakiehdotuksen katsottiin vaativan perustuslain säätämisjärjestystä.

Kokonaisuutena tämä perustuslakivaliokunnan enemmistön muodostama linja rakentaa sille vanhalle tulkintaperiaatteelle, jota kunnalliselämässä on kuntauudistuksia ja siihen liittyviä lainsäädännön uudistuksia ajatellen aiemmin noudatettu. Jouduttiin kuitenkin uuden tyyppisessä tilanteessa näitä kantoja ottamaan, ja siitä varmaan osaltaan johtui tämä poikkeuksellisen runsas äänestely lausunnon rakentamisessa.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Seuraavaksi ministeri Virkkunen, olisiko 5 minuuttia, puhuja-aitiosta.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää sekä esittelypuheenvuorot käyttäneitä valiokuntien puheenjohtajia että kaikkia valiokuntia, jotka ovat laatineet mietinnön ja lausunnot tuota mietintöä varten, sekä kaikkia edustajia, jotka ovat tämän varsin pitkän ja vaiherikkaan prosessin eri vaiheissa osallistuneet omalla panoksellaan sekä täällä eduskuntasalissa että muilla foorumeilla kuntauudistuksen rakentamiseen.

Tätä kuntarakennelakia edeltää varsin pitkä valmistelurupeama. Työ käynnistyi jo muutama vuosi sitten hyvin laajalla kuntarakenneselvityksellä, missä käytiin läpi kaikki Suomen kunnat työryhmän toimesta ja arvioitiin, miten eri alueille voitaisiin rakentaa tulevaisuuden näkökulmasta mahdollisimman vahvat ja elinvoimaiset kunnat. Tuon työn jälkeen käytiin laaja kuntien kuulemiskierros, missä tapasimme kolmetuhatta suomalaista kunnanvaltuutettua. Tuon vuorovaikutuksen ja lausuntoprosessin tuloksena hallitus viime kesänä vahvisti ne kriteerit, jotka muodostivat pohjan nyt käsittelyssä olevalle kuntarakennelaille eli sille, minkä kriteerien pohjalta kuntien tulisi omalla alueellaan lähteä selvittämään vahvojen, elinvoimaisten kuntien muodostamista. Näin ollen nyt tässä prosessin vaiheessa on tärkeä etappi, kun tuo kuntarakennelaki on täällä eduskunnan suuren salin palautekeskustelussa, ja tämän jälkeen käynnistyy varsinaisesti se kaikkein tärkein työ, kun pallo siirtyy kunnille ja kuntapäättäjille.

Tiedämme, että Suomessa on hyvin vahva kunnallinen itsehallinto. Valtio omalta osaltaan voi asettaa tietyt talouden ja lainsäädännön puitteet, mutta kuntapäättäjät hyvin pitkälle itse ratkaisevat sen, kuinka tulevat tulevaisuutta omalla alueellaan rakentamaan. Tiedämme, että toteutus ratkaisee onnistumisen ja tuon toteutuksen voivat tehdä vain paikalliset kuntapäättäjät, viranhaltijat, jotka lähtevät tämän lain pohjalta tekemään kuntaliitosselvityksiä. Tämä kuntarakennelaki todellakin velvoittaa kunnat ainoastaan selvittämään kuntaliitosten hyödyt ja haitat, selvittämään sen, mitä hyötyä alueen taloudelle, palveluiden järjestämiselle voisi olla kuntien yhdistymisestä, miten tuossa tapauksessa hallinto järjestettäisiin, miten demokratiamahdollisuudet, osallistuminen ja vaikuttaminen, turvattaisiin. Tuon selvityksen pohjalta niin asukkaat kuin päättäjätkin voivat muodostaa sitten kantansa siihen, kannattaisiko kuntien yhdistyä vai ei.

Tämä kuntarakennelaki on merkittävä osa hallituksen kuntauudistusta, johon liittyy myös muita lainsäädäntöhankkeita, kuten aiemmissa puheenvuoroissa jo tuli esiin. Näistä merkittävimpiä ovat juuri kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen, kuntalain kokonaisuudistus ja tuo sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, sekä omalta osaltaan tällä alueella on myös metropoliratkaisuja, kaiken kaikkiaan kuntien tehtäväkentän arviointi. Näiden kaikkien elementtien osalta ovat pääpiirteet linjattuina ja lainsäädäntötyö ja jatkoselvitykset parhaillaan meneillään.

Perustuslakivaliokunta omassa lausunnossaan halusi vielä varmistaa sen, että kunnilla tulee olla myös tuon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hyväksymisen jälkeen mahdollisuus arvioida omaa kuntaliitosratkaisuaan. Tähän hallituksen esitykseen selvitysten alkuperäisestä määräajasta tuli näin ollen pidennys tässä eduskuntakäsittelyssä.

Hallitus on omassa valmistelussaan lähtenyt nimenomaan siitä, että haluamme Suomessa tulevaisuudessakin säilyttää kuntapohjaisen sosiaali- ja terveydenhuollon, ja siksi tietoisesti oli valittu tämä etenemisjärjestys, että kuntarakenne menee jonkin verran edellä. Pidimme tärkeänä sitä, että meillä muodostuu riittävän vahva taloudellinen ja toiminnallinen pohja, jonka päälle sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuutta on hyvä rakentaa. Samoin hallituksen ikään kuin aikataulutukseen vaikutti myös se näkökulma, että kuntarakennetta ei voi toki pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon ehdoilla olla suunnittelemassa. On tärkeää muistaa, että kunnilla on parisataa muutakin lakisääteistä tehtävää ja toisaalta kunnilla on tärkeitä paikallistalouteen, elinkeinojen kehittämiseen liittyviä tehtäviä ja ne ovat oman alueensa asukkaiden lähidemokratiayhteisöjä. Kaikki nuo näkökulmat on tärkeää pitää mielessä silloin, kun kuntarakennetta kehitetään, eli vaikka sosiaali- ja terveydenhuolto on todella merkittävä osa kunnan toimintaa, tärkeä osa tätä uudistusta, kuntarakennetta ei voi pelkästään sen ehdoilla suunnitella.

Tämä lainsäädäntö tarjoaa nyt mahdollisuuden siihen, että kunnat voivat lähteä liikkeelle. Monet kunnat ovat odottaneet sitä, tuleeko kuntarakennelaki nyt heinäkuussa voimaan. Osalla alueista toki ovat kuntaliitosselvitykset jo käynnissä, mutta vielä suurempi osa kunnista on odottanut lain voimaantuloa, ja näin ollen työ voi nyt käynnistyä.

Jokseenkin pöyristyttävänä pidän tätä taustaa vasten sitä, että oppositio on tänään lähtenyt yhteisellä kannanotollaan kehottamaan kuntia olemaan noudattamatta tätä lainsäädäntöä. (Jouni Backman: Käsittämätöntä! — Sirkka-Liisa Anttila: Ei ole muuta vaihtoehtoa!) Tiedämme kaikki, että kuntatalous ja kuntien palvelut ovat vaarassa kriisiytyä, ellei uudistusta tehdä. Keskustan johdolla käynnistettiin seitsemän kahdeksan vuotta sitten kunta- ja palvelurakenneuudistus, (Mauri Pekkarinen: Se oli ihan eri hanke!) ja jo silloin silloinen ministeri Manninen täällä esittelypuheenvuorossaan totesi, että hänenkään mielestään tuo Paras-laki ei ollut riittävä, mutta se oli hyvä alku. Nyt tiedämme kaikki, että tuosta puheenvuorosta on kulunut seitsemän vuotta ja haasteet ovat vain kasvaneet. Paras-laki oli hyvä alku, mutta se oli riittämätön vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Näin ollen ajan peluu ei tässä yhteydessä auta. Tiedämme, että 2020-luku erittäin isoine julkisen talouden haasteineen on meillä edessä. Sitä silmällä pitäen on todella tärkeää, että kunnat lähtevät nyt rivakasti laittamaan rakenteita kuntoon, jotta pystymme sen jälkeen täysimääräisesti keskittymään palveluprosessien ja -järjestelmien kehittämiseen, niin että olemme valmiina silloin, kun tuo todella iso julkisen talouden paine väestön ikääntymisen johdosta on 2020-luvulla edessämme.

Myös keskusta on tunnistanut sen, että uudistusta tarvitaan. Tämä kuntarakennelaki tarjoaa nyt hyvän alustan kuntapäättäjille lähteä omilla alueillaan omista lähtökohdistaan käsin selvittämään sitä, voitaisiinko kunnat yhdistämällä, voimavarat yhdistämällä pystyä paremmin turvaamaan alueen kehitys ja palvelut tulevaisuudessa.

__________

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.

__________

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

No niin, ja nyt on sitten debatin vuoro. Joka haluaa käyttää puheenvuoron, pyytää minuutin mittaisen debattipuheenvuoron painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tärkein viesti perustuslakivaliokunnalta oli se, että ei ole mitään perustuslaillista estettä sille, että selvitystyössä edetään. Tämä on mielestäni nyt se viesti, jonka toivon, että kunnat ymmärtävät, ettei tämä aikatauluhässäkkä, mikä tässä nyt on ollut kuuden kuukauden osalta, sekoita ihmisten mieltä siten, että selvityksissä ei tarvitse nyt edetä. Toivon, että todella kunnat ovat siinä mielessä uteliaita, että haluavat myös sen tiedon, onko järkevää tehdä yhdistämisiä, mitkä asiat olisivat kunnille edullisia tai haitallisia, jos erilaisia yhdistämisiä tässä suunnitellaan. Tämä tieto tarvitaan, ja nyt on viivyttelemättä syytä ryhtyä selvitystyöhön.

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Päivän suurin uutinen on se, että keskustapuolue ja perussuomalaiset kehottavat kuntapäättäjiä rikkomaan lakia. (Kimmo Tiilikainen: Ei pidä paikkaansa!) Keskusta ja perussuomalaiset ovat tänään julkistaneet kannanoton, jossa asia sanotaan suoraan: "Tässä vaiheessa ei ole tarvetta tehdä päätöksiä hallituksen esittämällä tavalla." (Mauri Pekkarinen: Ei todellakaan ole! — Välihuutoja keskustan ryhmästä) Tämä kehotus olla noudattamatta lakia on pöyristyttävä. Koko järjestäytyneen yhteiskuntamme toiminta perustuu lakien noudattamiseen ja lainkuuliaisuuteen, (Mauri Pekkarinen: Totta kai!) ja erityisen vakavaksi tämän asian tekee, että nyt kuntapäättäjiä agitoivat lakeja rikkomaan kansanvaltaisen parlamentin jäsenet. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Pitäisin vähintään kohtuullisena, että keskustapuolueen puheenjohtaja Juha Sipilä ja perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini olisivat täällä arvioimassa, minkälaisia vaikutuksia tällä on yhteiskunnan toimintaan.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntarakenneuudistuksen vaikutuksista olisin halunnut kysyä ministeri Virkkuselta: mitkä ovat nimenomaan ne vaikutukset, mitä te näette hallitusohjelman mukaisesti parannuksena elinkeinopolitiikkaan, elinkeinoelämään ja ehkä yritystoimintaankin? Ja sitten kuntarakenneuudistuksen vaikutusten seurannasta: aiotteko tässä mahdollisesti asettaa parlamentaarisen työryhmän tätä kuntauudistuksen etenemistä seuraamaan? Meillä on toki kuntalakia valmistelemassa parlamentaarinen toimintaryhmä, mutta entä tämä vaikutusten seuranta?

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aluksi edustaja Mäkelälle: kyllä tälläkin hetkellä kunnat ovat ihan vapaasti voineet tehdä niin paljon kuntaliitosselvityksiä kuin haluavat, ja perustuslaki ei ole sitä estänyt eikä estä tulevaisuudessakaan.

Arvoisa puhemies! Ministeri Virkkuselle haluan antaa tunnustuksen avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä. Te olette kertonut selkeästi, mikä tämän homman tarkoitus on. Viime viikon tiistaina kerroitte täällä ministeriaitiosta, että Suomeen tarvitaan vain kaksi hallinnon tasoa: vahvat peruskunnat ja valtio. Se näkyy läpi myös tässä hankkeessa. Sen tavoitteen voi kirjata kolmeen osaan: kaikki valta keskuskaupungeille, kaikki kehyskunnat, liittykää keskuskaupunkeihin, ja alle 20 000 asukkaan kunnilla ei ole olemassaolon oikeutta. Jos maa rakentuu vain valtavan suuriin kuntiin ja valtioon, se ei ole lähtökohtaisesti perustuslain 121 §:n 4 momentin mukainen.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntauudistus on tarpeellinen, ja kuntarakennelaki tarvitaan. Valitettavasti vain tässä kuntarakennelaissa on kaksi merkittävää heikkoutta: Ensimmäinen heikkous on se, että — kuten ministeri sanoi — kaikki valta on kunnilla. Toinen heikkous tuli esille tässä perustuslakivaliokunnan käsittelyssä, jonka myötä aikataulut venyivät niin, että meidän takarajamme näille selvityksille ei ole tällä hetkellä tiedossa. Näitä kahta asiaa oppositio ryhtyy heti käyttämään hyväkseen. Kehotus kunnille olla tekemättä mitään nojaa siihen tietoon, että valtioneuvostolla ei todellisuudessa ole toimivaltaa tässä asiassa, ja kehotusta lykätä näitä perustellaan sillä, että todellisuudessa takarajat aikataulussa eivät ole tiedossa. Se on erittäin vastuutonta, ja siksi toivoisi, että kuntapäättäjät nyt yllättävät kaikki positiivisesti, ryhtyvät toimiin eivätkä tottele näitä kehotuksia, jotka on annettu.

Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Jag måste nog säga efter ganska många år i riksdagen att, för att säga det lindrigt, det är förvånande att riksdagsledamöter uppmanar någon annan att inte följa lagen. Jag skulle förstå om människor utanför riksdagshuset skulle föreslå detta, men att vi själva här uppmanar någon att inte följa lagen är mycket förvånande.

Ihmettelen myöskin sitä, minkä takia olisi niin vaarallista tai väärin selvittää asioita. Olen sitä meiltä, että sekä kuntalaisilla että kuntapäättäjillä on oikeus saada tietää, mitä tapahtuu tulevaisuudessa, jos liitytään yhteen naapurikunnan kanssa, mutta myöskin, ellei liitytä yhteen naapurikunnan kanssa tai muutaman naapurikunnan kanssa. Kuntapäättäjänä olisin sitä mieltä, että olisi syytä selvittää ja sitten vasta päättää, mitä sitten tehdään. Mutta se, että vastustetaan selvityksiä, on minun mielestäni epäoikeudenmukaista kuntalaisia ajatellen.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Enemmän kuin Suomen Keskustan ja Perussuomalaisten kannanotoista olen huolissani siitä, miten hallitus ehtii viedä vielä jäljellä olevalla vaalikaudella läpi nämä välttämättömät kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistukset. (Sirkka-Liisa Anttila: Ei ehdikään! — Eduskunnasta: Seuraava hallitus!) Me tiedämme aivan hyvin ja kaikki tässä salissa jakavat sen huolen, että kuntarakennetta pitää uudistaa ja samoin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita pitää uudistaa. Kunnille pitää luonnollisesti taata riittävästi aikaa perehtyä näihin merkittäviin, isoihin uudistuksiin ja valmistautua niihin, mutta hiekka juoksee tiimalasissa, ja meillä on kovin niukalti aikaa. Toivoisinkin, että ministeri Virkkunen voisi vähän avata sitä, miten me voimme vauhdittaa näitä uudistuksia ja huolehtia siitä, että tuloksia saadaan aikaan vielä jäljellä olevina vuosina.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kolme faktaa: Suurin kuntauudistuksen syyhän on meidän väestöpolitiikkamme, itse tehty. Siellä on ongelmia, koska ei ole tekijöitä tarpeeksi. Toiseksi, pitää selvittää, mutta hallitus ei pakota ketään liittymään. Ja kolmanneksi, lähipalveluista tulee säätää lakitasolla. Näinhän hallitus on yhdessä vaatinut, niin kuin mekin olimme sitä hallituksessa edellyttämässä.

Ajattelin jo hetken aikaa, että tässä voidaan nyt mennä rauhallisella aikataululla. Nythän käy niin, että selkeät tapaukset hoidetaan, ne etenevät hyvässä järjestyksessä, mennään eteenpäin, ongelmalliset ja riitatapaukset jäävät vähän kauemmaksi. En yllyttäisi ketään yllyttämään, että älkää selvittäkö — pitää selvittää, se on aivan selvä asia. Mutta nämä ongelmalliset tapaukset luultavasti jäävät myöhemmäksi. Siellä tulee vain vastaan ongelma: kahden vuoden päästä taloudelliset resurssit myöskin valtiolla ovat entistä tiukemmat. En kyllä haluaisi kauheasti yllyttää ketään jättämään ongelmia selvittämättä, koska sitten ei ole valtiovallallakaan sitäkään rahaa käytettävänä, mikä tässä prosessissa varmaan tarvitaan.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kovasti paljon ihmettelen erityisesti opposition pohdintaa hallituksen tavoitteista. Aivan selkeästi jo hallitusohjelman kirjauksissa on hallituksen tavoitteena suuremmat, vahvemmat, itsenäiset suomalaiset kunnat. Ei mistään, todellakaan mistään, yllätyksestä ole kysymys. Nyt täytyy olla kyllä ymmärryksessä jotain vikaa, jos tämä kaikki tulee yllätyksenä oppositiolle. Ja se, minkä kaltaista viestiä oppositio tänä päivänä lanseeraa julkisuuteen tästä hallituksen esityksestä, joka nimenomaan vähentää byrokratiaa ja jonka tavoitteena nimenomaan on se, että on vahvemmat hartiat kantaa tulevaisuuden kuntapalvelujen tuottamista, (Mauri Pekkarinen: Miten ne vahvenee?) on varsin erikoista.

Samaan hengenvetoon minun täytyy sanoa, että on kovin harmillista, että minun mielestäni perustuslakivaliokunta lähti pohtimaan omia aikataulutavoitteitaan tämän asian osalta. Se olisi kuulunut minun mielestäni hallintovaliokunnalle. Hallintovaliokunnan olisi pitänyt arvioida se, mikä on riittävää tässä suhteessa.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vahva peruskunta, joka pystyy huolehtimaan asukkaidensa hyvinvointipalveluista, on se käsite, joka keskustapuolueen johdon alla hyväksyttiin Paras-hankkeeseen. Tämä hallitus jatkaa nyt sitä työtä aivan sillä samalla periaatteella ja ottaa sen keskeneräisen työn nyt vastuulleen.

Sehän on anarkismia, että keskusta on mukana antamassa tällaista viestiä, että eduskunnan ensi viikolla hyväksymää lakia ei tulisi nyt noteerata. Kuinka vanha, juureva puolue voi tällaiseen ryhtyä, että on yhtä edustajaa? Kysymys on nyt siitä, miten käy niille kunnille, jotka nyt ovat taloutensa tai palvelujen järjestämisen suhteen todella hätää kärsimässä. Mihinkä te aiotte jättää niiden ihmisten, suomalaisten kansalaisten, hädän ja huolen? (Sirkka-Liisa Anttila: Ei se kuntarajoilla ratkea, se huoli!)

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen sote-sekoilulle ja kuntien hävittämisvimmalle ei ole saatu stoppia täällä eduskunnassa. Siksi toiminta on siirretty kuntatasolle. Perussuomalaisten ja keskustan eduskuntaryhmät ovat tänään julkistaneet yhteisen vetoomuksen kuntapäättäjille. Siinä lukee muun muassa näin: "Nyt kunnissa tulee päättää kuntien oman päätöksenteon puolesta. On korostettava palvelujen säilyttämisen tärkeyttä sekä kuntien välistä yhteistyötä. Tässä vaiheessa ei ole tarvetta tehdä päätöksiä hallituksen vaatimalla tavalla."

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos joku tässä on anarkismia, vastuutonta ja pöyristyttävää, niin kyllä se on itse tämä hallituksen uudistusprosessi. Mitä siitä on seurannut? Siitä on seurannut selkeästi valtio—kunta-suhteen romahtaminen. Mistä taas tämä suhteen romahtaminen johtuu, sitä aika hyvin siteeraa eräs julkishallinnon professori, joka toteaa, että "siihen ovat vaikuttaneet useat tekijät: opportunistinen ja lyhytjänteinen politiikan tekeminen, paikoitellen poikkeuksellisen häikäilemätön toiminta uudistuksen valmistelua eteenpäin vietäessä, arvostamisen puute, epärehellisyys ja valtavirrasta poikkeavien näkemysten huomiotta jättäminen". Tämä sama tyyli on jatkunut myös täällä eduskuntakäsittelyssä. Itse asiassa edustaja Mäkinen vähän viittasi siihen samaan käyttäytymismalliin arvioimalla, että oppositiolta puuttuu ymmärrys. Mutta siis valtio—kunta-luottamus on romahtanut, ja ministerille kysymys: mitä ministeri aikoo tämän luottamuksen korjaamiseksi tehdä?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta on kieltäytynyt ottamasta kantaa, onko hallituksen sote-järjestämislain keskeisestä rakenne-elementistä eli vastuukuntamallista säädettävä perustuslain säätämisjärjestyksessä vai ei. Valiokunta on ilmoittanut, että se ottaa kantaa vastuukuntaan vasta, kun järjestämislaki tulee hallituksen esityksenä eduskuntaan. Valiokunta kuitenkin edellyttää, että järjestämislain lopullisen sisällön on oltava kuntien tiedossa ennen kuin niiden on esitettävä yhdistämisselvityksensä. Tästä seuraa mielestäni loogisesti, että hallituksen on valmisteltava järjestämislaki tietämättä, kestääkö se keskeisin elementti perustuslaillisesti. (Mauri Pekkarinen: Juuri niin!) Minusta tilanne on kestämätön ja vaarantaa kunta- ja etenkin sote-uudistuksen.

Minusta tähän asiaan on vain yksi järjellinen ratkaisu. Ajattelin esittää sen ennen kuin luin tuon keskustan ja perussuomalaisten tämänpäiväisen viestin, joka oli käsittämätön, mutta esitän sen nyt tässä kuitenkin: minusta on luovuttava vastuukunnista ja siirryttävä äänileikkurittomiin vastuukuntayhtymiin. (Puhemies koputtaa) Se on ainoa kestävä ratkaisu (Mauri Pekkarinen: Erinomainen puhe!) edetä tästä eteenpäin, (Puhemies koputtaa) jotta emme jää tyhjän päälle. Silloin olemme itse asiassa...

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Edustaja, minuutti on mennyt jo reippaasti yli!

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Talman! Kommunreformen går nu vidare med en något förändrad tidtabell, men det är viktigt att man i kommunerna inser att reformen faktiskt går vidare och därför anser det vara viktigt att utreda hur man kan trygga servicen.

Puhemies! Pallo on nyt todellakin kuntakentällä, ja minkään puolueen tehtävä ei ole kehottaa kuntia olemaan noudattamatta lakia. (Mauri Pekkarisen välihuuto) On vastuun pakoilua olla selvittämättä hyötyjä ja haittoja kuntaliitosasioissa. Tulevat sukupolvet joutuvat maksumiehiksi, jos kunnat eivät selvitä, miten palveluita turvataan.

Edustaja Korhonen puhui hyvin kauniisti siitä, miten nykyinen hallitus on tehnyt kaikkensa, jotta valtio—kunta-suhteessa luottamus romahtaisi. Keskusta loi takuuvarmasti pohjan tälle luottamuksen romahtamiselle Sipoon päätöksen myötä edellisellä kaudella.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En voi kuin yhtyä niihin pettyneisiin puheenvuoroihin siitä, että keskustan eduskuntaryhmä ja perussuomalaiset ovat lähettäneet viestin, että mitään ei tarvitse nyt tehdä. Minä olen kuullut tätä kentältä jo pitkään, mutta olen ajatellut niin, että se ei voi olla totta, että ei tarvitse tehdä mitään. Nyt me olemme hyväksymässä lakia, ja siitä huolimatta te lähetätte viestin, että älkää välittäkö siitä. Minä en voi käsittää tätä. Kansalaisten palveluiden turvaamiseksi tätä tehdään, kansalaisten palveluiden turvaamiseksi. (Sirkka-Liisa Anttila: Valtapolitiikkaa!) Te olette valmiit alistamaan sen nyt sille, että te haluatte tehdä tästä vaaliaseen. Te olette tekemässä vaaliaseen tästä vastustuksesta ja täysin keinoja kaihtamatta päätätte pistää sen seis.

Antakaa vastuullisten kuntapäättäjien nyt tämän lain pohjalta tehdä selvitykset ja päättää omissa valtuustoissaan ja päättää itse siitä, millaisen kunnan he haluavat seudulleen jatkossa rakentaa. Pakkoliitokset eivät ole käytössä, tiedätte sen, ja te tiedätte sen, että sote-perusjärjestämislinjakin on oikean kaltainen.

Mitä tulee siihen hallintomalliin, niin sehän on auki, (Puhemies koputtaa) ja tietenkin hallituksen pitää (Puhemies: Minuutti on täynnä!) valmistella perustuslain mukainen hallintomalli.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi ja Suomen kunnat tarvitsevat pitkäjänteistä kehittämistä ja vakautta. Tämä hallitus jatkaa sillä pitkäjänteisellä tiellä, jonka Matti Vanhasen hallitus ministeri Mannisen linjauksilla teki. Silloin keskusta oli sitä mieltä, että tarvitaan Suomeen eheä kuntarakenne. Silloin keskusta oli sitä mieltä, että sen keinona ovat kuntaliitokset, jotka perustuvat työssäkäyntialueisiin.

Keskusta on Vanhasen perinnön romuttanut. Keskusta on hylännyt omat vanhat linjauksensa ja pelaa nyt räikeää valtapolitiikkaa. Keskusta on tänään lähettänyt kuntiin viestin, jossa todetaan, että "tässä vaiheessa ei ole tarvetta tehdä päätöksiä hallituksen esittämällä tavalla". Hyvät keskustalaiset, ensi keskiviikkona kysymys ei ole hallituksen esityksestä vaan eduskunnan päätöksestä. Oletteko todella sitä mieltä, että te valitsette poltetun maan taktiikan? Sen ymmärrän, että te haluatte valtapyrkimyksissänne romuttaa kaiken, (Keskustan ryhmästä: Voi hyvänen aika!) mutta perussuomalaisia ihmettelen, koska perussuomalaiset eivät edes pyri valtaan. Miksi te olette menneet mukaan tällaiseen toimintaan?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rehula vastaa varmaan edustaja Backmanin taiteellisesti loistavaan puheenvuoroon. (Juha Rehula: Erittäin hieno!)

Mitä tulee täällä käytettyihin puheenvuoroihin, minä haluan, arvoisa puhemies, sanoa, että jo osaa olla ero puheenvuorolla ja puheenvuorolla. Tässä viittaan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Koskisen tasapainoiseen, analyyttiseen, kiihkottomaan puheenvuoroon siitä, millä tavalla, mistä syystä ja millä perusteilla perustuslakivaliokunta meni ja muutti hallituksen esitystä. (Rakel Hiltunen: Ja antoi tuen!) Erinomaista, erinomaista! Mitä tulee sitten taas siihen väitteeseen, että tämä lakiesitys on jotenkin Vanhasen hallituksen perua, olkaa rehellisiä ja kertokaa, miten asia on. Paras ei koskaan kieltänyt kuntien yhteistyötä. Se perustui keskeisesti kuntien yhteistyöhön. Te panette sen yhteistyön poikki. Käytännössä hävitätte kunnat, jotka ovat alle 20 000 asukkaan kuntia, ja loukkaatte monelta kohtaa kunnallista itsehallintoa. Nämä ovat radikaaleja ja dramaattisia muutoksia siihen verrattuna, mitä Vanhasen hallituksen esitykset ja toimet käytännössä merkitsivät.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin harmillista, että hallitus ja kuntaministeri olivat ylimielisiä, eivät lähteneet parlamentaariseen valmisteluun näin isossa ja tärkeässä uudistuksessa, jota Suomi tarvitsee. Nyt tänä päivänä nähdään, minkälainen hinta joudutaan maksamaan tästä ylimielisyydestä, jota hallitus on osoittanut keskeisiä muutoksia kohtaan, kun ei lähtenyt tähän parlamentaariseen valmisteluun. On selkeästi esitetty asiantuntijalausuntoja, joiden mukaan hallituksen esitys on jopa perustuslain vastainen. Sen takia perussuomalaiset ovat vedonneet edelleen hallituspuolueisiin, (Rakel Hiltunen: Sehän ei ole!) että lähdetään puhtaalta pöydältä ja perustetaan tämä parlamentaarinen työryhmä, jossa valmistelua jatketaan ja pyritään löytämään jonkinlainen yhteinen näkemys. (Puhemies koputtaa)

On erittäin tärkeää, että erikoissairaanhoito säilytetään. (Puhemies: Minuutti on täynnä!) Se on perussuomalaisten mallissa keskeistä.

Kimmo  Sasi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että perustuslakivaliokunnan lausuntoa arvioidaan jälkikäteen hyvin huolellisesti, koska siinä on harkitsemisen paikka.

Ensinnäkin, mitä tulee eduskunnan valiokunnan oikeuteen arvioida, onko sillä riittävä aineisto, vain se valiokunta voi sen arvioida. Sitä ei voi arvioida perustuslakivaliokunta eikä oikeuskansleri, ja tämä on parlamentaarisen suvereniteetin ydintä.

Mitä tulee kunnalliseen itsehallintoon, se on kunnanvaltuuston tehtävä arvioida, onko sillä riittävät tiedot, ja kun ei ole päätöksentekopakkoa, jos sillä ei ole riittäviä tietoja, se voi lykätä, ja siitä syystä mielestäni perustuslakivaliokunnan kanta tässä asiassa on väärä. Ja mikä on tärkeätä, siinä oli myöskin se, että jos kunta haluaa saada jatkoa, sille pitäisi antaa jatkoa, jotta nuo tiedot ovat riittäviä.

Nyt edellytetään sitä, että pitää olla lopullinen laki hyväksyttynä eduskunnassa. Aivan poikkeuksellista! Sen, että on linjaukset tiedossa, ehdottomasti pitäisi riittää. Ja täytyy sanoa: Jos me ajattelemme tätä tilannetta muissa eurooppalaisissa maissa, missä muualla katsotaan, että tämä on perustuslakikysymys? Ei missään muualla. Nyt perustuslain tulkinnassa on menty aivan liian pitkälle. (Keskustan ryhmästä: Se on Suomen perustuslaki!)

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun Pekkarinen tässä arvioi eri sosialidemokraattien puheenvuoroja, niin täytyy kyllä Pekkarisen kehuksi todeta, että hänen puheenvuorojaan ei ole kyllä koskaan voinut kiihkeyden puutteesta moittia.

Mutta, arvoisa puhemies, tässä nyt laitetaan toimeen niitä linjauksia, joita hallitus suurin piirtein vuosi sitten tiedonannossa sanoi. Silloin itse asiassa tässä salissa edustaja Kääriäinen sanoi: "Nyt täällä sanotaan ihan oikein, että siirrytään valtiovetoisuudesta kuntaperusteiseen suuntaan." Silloin saatiin pakkoliitokset pois pöydältä.

Täällä on myös keskusta niin kuin sosialidemokraatitkin paljon korostanut, että tämä uudistus pitää tehdä alhaalta ylös ja luotetaan kuntapäättäjiin. Jopa keskustan vastalauseessa todetaan, että tätä ei pidä jättää seuraavalle hallitukselle siivottavaksi — täällä vastalauseessa näin sanotaan. Tässä mielessä onkin ihmeellistä, että haluatte nyt lähettää viestin kuntiin täältä ylhäältä sinne kuntiin alas, että älkää tehkö päätöksiä hallituksen esittämällä tavalla. Kun me haluamme tehdä tämän uudistuksen alhaalta ylös ja kun olemme moneen kertaan todenneet, että me luotamme kuntapäättäjiin, niin miksi te ette nyt luota kuntapäättäjiin vaan annatte käskyn ylhäältä alas?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeudenmukaiset menettelytavat ja hyvä johtaminen korostuvat näin tarpeellisissa, vaativissa, suurissa uudistuksissa. Valitettavasti hallitus ei ole onnistunut kummassakaan.

Lakiesityksen käsittely myös hallintovaliokunnassa on ollut vähintäänkin hämmentävää. En tunnista hallintovaliokunnan mietintöä valiokuntamme tuotokseksi. Se näyttäytyy paremminkin hallitusohjelman toisintona. Asiantuntijoiden, kuntien ja muiden sidosryhmien kriittisiä lausuntoja ei ole huomioitu mietinnössä juuri lainkaan, ja hallituksen antama lain käsittelyaika oli myös aivan liian kohtuuttoman lyhyt.

Kunnallisen itsehallinnon kannalta on myös ongelmallista, ettei kunnille ole lakiesityksessä annettu muuta mahdollisuutta kuin kuntaliitos ja että kuntien välinen yhteistyö kielletään. Arvoisa ministeri, miksi näin?

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan ensin sinne sosialidemokraateille tiedoksi, että tätä ei ole vielä päätetty eli kukaan ei ole voinut tätä myöskään vielä rikkoa.

Nyt toinen asia: Kun mennään tähän tämänhetkiseen esitykseen ja keskustapuolueen aikaisempaan Paras-hankkeeseen, näissä kummassakin on yksi oleellinen huono asia, josta ei ole täällä puhuttu vielä yhtään ainutta kertaa, ja se on työllisyyspoliittiset vaikutukset, mitkä vaikutukset sillä on, jos kuntia pannaan yhteen tai jos tehdään erilaisia himmeleitä, millä tavalla sosiaali- ja terveyspuolen työpaikat kehittyvät joko plussan puolelle tai miinuksen puolelle ja millä tavalla taataan se niin, että ennen kaikkea sosiaalipuolella olisi ammattitaitoista väkeä. Te kaikki tiedätte, että tässä maassa on huutava pula kuntien sosiaalityöntekijöistä, ja siihen pitäisi kiinnittää huomiota. Ei ole olemassa leveitä hartioita, hyviä hartioita, jotka kantavat vastuun, jos kunnassa ei ole työtä.

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta punnitsi tätä lakiesitystä hyvin monipuolisesti, ja yksi keskeinen kysymys, mitä mietimme, oli se, onko mahdollista ylipäätään edetä kuntauudistuksessa, kun ei ole vielä kovinkaan tarkkaa tietoa, mitä sote-lainsäädäntö tulee pitämään sisällään. Laskennallisestihan sosiaali- ja terveyspalvelut vievät noin 46 prosenttia kuntien rahoista, ja esimerkiksi metropolialueen sote-linjauksethan ovat vielä täysin auki. Päädyimme siihen, että kyllä voidaan edetä mutta kunnille täytyy jättää riittävä aika reagoida ja tehdä selvityksiä sen jälkeen, kun sote-lait on hyväksytty eduskunnassa. Päädyimme siihen, että se riittävä aika on kuusi kuukautta minimissään.

En olisi yhtään huolissani siitä, eteneekö tämä lainsäädäntö riittävän nopeassa aikataulussa. Suomalainen kuntakenttä on muodostunut vuosikymmenien kuluessa, ja uskon, että suomalaiset arvostavat sitä, että teemme lainsäädäntötyön perusteellisesti ja kunnolla ja antamalla aikaa kunnille tehdä se niin, että saamme hyviä ratkaisuja.

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sasi väitti, että missään Euroopan maassa kuntauudistus ei olisi perustuslain takana. No, se on lukuisissa maissa. Meillä on sen takia näitä maita, joissa on tuhansia tai kymmeniätuhansia kuntia, että on vaikeat hallinnolliset määräykset joko perustuslakiin kirjattuna tai on muilla tavoin hyvin hankalaksi tehty kuntien rajojen muuttaminen.

Meillä on tavallaan joustavasti lähdetty tulkitsemaan tätä kuntien rajakysymystä. Siitä on jo vanha perustuslakivaliokunnan kannanotto, että kunnan rajat sinänsä eivät nauti perustuslain suojaa mutta kuntalaisten itsehallinto nauttii. Edustaja Sasi taas oli loukkaamassa tätä, koska täytyy kuntalaisten, kunnan asukkaiden, päästä vaikuttamaan siihen, minkälaiseksi se kuntalaisten muodostama yhteisö muodostuu. Ei sitä voida täysin ylhäältä sanella, ja tämän huomioonottamiseen — samaan aikaan kun me vahvasti pyrimme turvaamaan sen, että kaikilla on yhdenvertainen pääsy niihin tärkeisiin kunnan tuottamiin palveluihin — (Puhemies koputtaa) tarvitaan vahvempaa kuntaa. Samaan aikaan pitää suojata myös kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen hieman hämmentynyt kokoomuksen joukoista tulleesta hyökkäyksestä perustuslakivaliokunnan toimintaa ja lausuntoa kohtaan, mutta tämähän ei ole meille vierasta. Aikaisemmin olette arvostelleet oikeusasiamiestä ja oikeuskanslerin toimintaa, ja valitettavasti näyttää siltä, että mitkään oikeusinstituutiot eivät enää kokoomuksessa nauti arvostusta.

Tuo perustuslakivaliokunnan lausunnon keskeinen sisältöhän oli se, että kunnille tulee antaa riittävä aika selvittää kuntien yhdistymistä sen jälkeen, kun sote-rakennelaki on täällä eduskunnassa lopullisesti hyväksytty. On täysin selvää, että useimmat kunnat tarvitsevat tämän tiedon, he tarvitsevat sen tiedon, minkälainen on tämä sote-järjestämislaki ja miten tulee tämä vastuukuntamalli toimimaan vai tuleeko se toimimaan yleensä ollenkaan. Mutta perustuslakivaliokunta myös antoi vakavat moitteet siitä, että on ohitettu parlamentaarinen valmistelu, ja haluankin kysyä arvoisalta kuntaministeriltä: oletteko te valmis nyt tunnustamaan näitten moitteitten jälkeen, että on ollut vakava virhe hallitukselta ohittaa tämä parlamentaarinen valmistelu?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tässä vaiheessa on tärkeätä todeta, että perussuomalaiset ja keskusta eivät kehota mihinkään laittomuuksiin. Tämä lopullinen päätäntävalta on kunnanvaltuustoilla. Minä olen oikein tyytyväinen siihen, että keskusta ja perussuomalaiset ovat löytäneet yhteistyön tässä asiassa ja ovat vahvana oppositiona tekemässä yhteistyötä. Ymmärrän toisaalta myöskin sen kauhun, mikä on kokoomuksella ja sosialidemokraateilla. Te olette hyvin yhtenäisiä täällä, mutta tuolla kuntakentällä ja kunnissa olette jakautuneet. Uskon, että tämä viesti kun menee tuonne kuntiin perille, tämän viestin vastaanottaa myös moni kokoomuslainen ja moni sosialidemokraatti.

Haluaisin ministerin puheesta nostaa yhden lauseen esille, joka oli puheen loppupuolella. Se meni jotenkin näin, että "voidaanko kunnat yhdistämällä saada paremmat palvelut". Mihin unohtui kuntien välinen yhteistyö tai sen yhteistyön mahdollisuus? (Puhemies koputtaa) Mihin unohtui lähidemokratia, ja mihin unohtuivat lähipalvelut ja niitten turvaaminen? Nämä ovat aika olennaisia (Puhemies: Edustaja, aika!) kysymyksiä.

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntien välinen yhteistyö on ollut koko tämän vuosikymmenen meillä käytössä. Hallituksen esitys on askel eteenpäin siinä, että laitetaan positiivista painetta kunnille näillä tavoitteilla hakea elinvoimaista ja kestävää kuntaa, joka pystyy vastaamaan kuntalaisten peruspalveluista mutta myös siitä asuinalueen kehittymisestä, elinkeinoelämän mahdollisuuksista luoda työpaikkoja, jotta verotuloja kunnille syntyy. On aivan järjetöntä ajatella, että tämä olisi joku pakko hallituksen osalta, kun kuulin tämän keskustan ja perussuomalaisten kannanoton siihen, kuinka pitäisi jarrutella asioissa. Koko esitys lähtee ja on lähtenyt siitä, että joka vaiheessa kunta itse, kunnanvaltuusto, on se päätöksentekijä, jokaisessa vaiheessa, joten pitäisi luottaa kuntalaisten valitsemiin edustajiin, jotka kunnanvaltuustoissa juuri nyt pohtivat ja tekevät työtä.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yksi vahvan peruskunnan mittareista on se, että kunta voi pitkäjänteisesti itse kehittää julkisia palveluita. Maassamme on kuitenkin viime vuosina ja vuosikymmeninä ollut käynnissä kehitys, jossa kunnat ajautuvat yhä vahvemmin markkinavoimien armoille. Kysyn, arvoisa ministeri: olemmeko markkinavoimien armoilla, jos Suomen Keskusta ja Perussuomalaiset oppositiona jatkavat kuntauudistuksen jarruttamista? Näin juhannuksen alla tuli mieleen, että tästä pamfletista taitaa tulla täysi pefletti.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uskon, että meistä kukaan ei ole täysin tyytyväinen tähän nykyiseen, hyvin sekavaan tilanteeseen. Edustaja Backman täällä kertoi, että keskusta vastustaa tätä suurkuntahanketta valtapoliittisista syistä, mutta kyllä se taitaa olla niin, että siellä Säätytalon kabinetissa hallitusneuvottelijat päättivät valtapolitiikan ideologian perustein lähteä tähän suurkuntahankkeeseen. Nyt on kaksi vuotta hukattu aikaa, ja tämä sekava sotku ei ole mennyt kuin entistä pahempaan tilaan.

Olisi kannattanut kuunnella edustaja Johannes Koskista, joka hyvin selkeästi sanoi, että tämä iso kokonaisuus olisi kannattanut ensin selvittää parlamentaarisesti, siis kuntien tehtävät, kuntien rahoitus, sosiaali- ja terveystoimen järjestäminen, ja sitten olisi katsottu, minkälainen kuntarakenne tarvitaan, eli tämä on juuri se, mitä keskusta on alusta saakka tässä kritiikissään esittänyt.

Tämä on todella surullinen tilanne, mihin hallitus on ajanut tämän, ja siitä kärsivät kuntalaiset. Kuntapäättäjät ovat aivan hämmennyksen tilassa, ja voin sanoa sen, että pienehköissä kunnissa lähes kaikki sosialidemokraatit ja kokoomuslaiset kuntapäättäjät (Puhemies koputtaa) vastustavat tätä suurkuntahanketta.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pitäydytään nyt pyhässä sanassa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma otsikolla "Kuntapolitiikka ja hallinnon kehittäminen", sivu 119, sanoo näin: "Hallituksen kuntapolitiikan tavoitteena on vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa." Minä kysyn: Tänä päivänä Suomessa on 320 kuntaa, joissa on 9 674 valtuutettua, jotka tekevät päätöksiä näissä kunnissa. Jos kuntien määrä pannaan kolmannekseen, valtuutettujen määrä putoaa myöskin kolmannekseen. Kuinka käy, kun isompaan peruskuntaan liitetään pienempiä kuntia ja näitten kunnanvaltuustot totta kai? Kuinka näitten pienien kaupunginosien, siis vanhojen kuntien kaupunginosien, asukkaiden tahto tulee ilmi ja demokraattisesti tehdään päätöksiä tässä uudessa suuressa peruskunnassa? Minä vain kysyn. Eli tämä hallitusohjelma, jonka te olette hyväksyneet, hyvät veljet ja siskot, ei pidä ihan kaikilta osin paikkaansa.

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Omalta osaltani olen kyllä erittäin iloinen, että tämä hallituksen esitys on edennyt valiokuntakäsittelyn jälkeen tänne saliin ja pääsemme vihdoin päättämään tästä asiasta. Hyvä, että täällä käydään tätä keskustelua.

Tuosta kuntien selvittämisvelvollisuudesta. Yhdyn kyllä edustaja Wideroosin ja muiden näkemykseen siitä, että on kuntapäättäjän velvollisuus nimenomaan selvittää jälkipolville se, millä tavoin ne palvelut rahoitetaan ja järjestetään jatkossa. Ihmettelen kyllä opposition näkökulmaa, etteikö tällaista huolta jälkipolvista tarvitsisi kantaa. Tietenkään tällaiset isot ja suuret muutokset eivät mene läpi käden käänteessä, nämä vaativat paljon töitä. Nyt ollaan tekemässä isoja asioita. Varmaa on, etteivät kaikki nämä kuntauudistukset tämän vaalikauden puitteissa tule tapahtumaan, mutta tärkeintä on se, että me täällä eduskunnassa teemme nyt päätöksiä ja viemme näitä asioita eteenpäin, jotta kuntauudistus saadaan aikaiseksi. Kuntien taloustilanne on kuitenkin siinä jamassa, että tälläkin keinolla pystytään palauttamaan kuntien ulkopuolelle, (Puhemies koputtaa) kuntayhtymiin, valunutta päätäntävaltaa takaisin kuntiin, kun saadaan suurempia ja itsenäisempiä yksiköitä.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hämmennys on ensin tästä yhteistyön kieltämisestä, sillä minä en löydä tästä esityksestä semmoista kohtaa, jossa yhteistyö kielletään. Ainakin niillä kulmakunnilla, missä itse asun, sitä on tehty ja tullaan tekemään monella eri toimialalla ja monen palvelun osalta yhteistyönä kuntien kanssa. (Mauri Pekkarinen: Olipa nyt erikoinen kommentti!)

Olen myös iloinen siitä, että tässä on 1.7. nyt mahdollisuus saada tämä laki voimaan.

Uskon ja luotan, että kuntapäättäjät ovat aktiivisia, ovat nyt jo aloittaneet selvitysten tekemisen kuntien yhdistymisistä. Riippumatta siitä, että meillä sote-laki ei ole vielä voimassa mutta linjaukset ovat olemassa, riippumatta niin keskustan kuin perussuomalaisten vetoomuksista uskon, että kuntapäättäjät haluavat kuntalaistensa parasta ja pistävät tämän prosessin liikkeelle. Luotan siihen.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen huolissani ihmisten terveyspalveluista. Hallitus ei ole pystynyt uudistamaan terveyspalveluiden järjestämistä vaan on tuhlannut yli puolet hallituskaudestaan kuntarakennelain epätoivoiseen läpirunnomiseen. Ilman perustuslakivaliokunnan väliintuloa tilanne olisi huonompi. Nyt perustuslakivaliokunta palautti marssijärjestyksen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain täytyy olla päätetty ja tiedossa ennen kuin mahdollisia liitoksia tehdään. Oleellinen asia tässä nyt on se, että paikalliset päättäjät kunnissa tietävät, että heillä on se valta, ei tarvitse taipua hallituksen painostamiseen, noudattavat määräaikoja, odottavat sitä sote-esitystä, mitä mielellämme olemme vaikkapa yhteistyössä rakentamassa, ja sen jälkeen, kun terveyspalveluiden järjestäminen on tiedossa, voidaan katsoa kuntarakennetta.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri totesi puheessaan, että kunnat laittavat ensin rakenteet kuntoon, ja sitten vasta on mahdollista tehdä sote-uudistusta. Tästä voidaan vetää semmoinen johtopäätös, että hallituksella on sote-uudistuksen suhteen eväät vähän samalla tasolla kuin oli ennen, kun pikkupoikana sanottiin, että "nostakaa Tarzan puuhun, että filmaus voi alkaa" — se oli hyvin yleinen sanonta lasten keskuudessa. Tavallista kuntalaista kiinnostaa, miten tasapuolinen terveys- ja sosiaalipalvelujen saanti varmistetaan pienessä syrjäisessä kunnassa, kun kunnalla ei ole enää oikeutta saada edes edustajaa uudella laajan tason sote-alueella.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myös hallitus on huolissaan sosiaali- ja terveyspalveluista, ja siitä syystä on hyvin tärkeää, että tämä uudistus etenee. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemat asiantuntijat olivat käytännössä lähes yksimielisiä siitä, että tämän uudistuksen on edettävä määrätietoisesti. Näin lausui myös valiokunta lausunnossaan. Kun tätä asiantuntijoilta kysyttiin, he sanoivat, että uudistuksen on edettävä. Me olemme kaikki huolissamme siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut, erityisesti perusterveydenhuolto, ovat vaarassa heikentyä, jos jotain ei tehdä. Sen takia minä en voi käsittää, että vastuullinen puolue keskusta, joka tähän asti on kantanut huolta tästä asiasta, on täydellisessä neliraajajarrutuksessa. Tuntuu, että tämä sali on jakaantunut pelkureihin ja vastuunkantajiin. Minusta tämä on aivan ihmeellistä, koska tälläkin hetkellä, nyt kun te kehotatte kuntia olemaan tekemättä näitä selvityksiä, 40 prosentissa kuntia ollaan jo valmiudessa aloittamaan tai jo tehdään näitä selvityksiä. Onko viestinne myös näille kunnille, että lopettakaa, pysäyttäkää kaikki työ sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi?

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme oleva esitys ei vain estä yhteistyötä, vaan se määrää toimivankin yhteistyön purettavaksi.

Sitten, arvoisa puhemies, on täysin selvää, että sikäli kuin tämä lakiesitys hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti hyväksytään, jokaisen kunnan tulee sitä lakia noudattaa, (Välihuutoja) se on täysin selvä asia. Mutta niin ei pidä tehdä, että siinä sumussa, jossa nyt ollaan, tehdään hätiköityjä ratkaisuja, tilanteessa, jossa on kuntaryhmiä, kokonaisia kuntaryhmiä, joilta on täysin auki se, mitä tulossa on. Tätä valmistelua, tätä päätöksentekoa, leimaa se, että tämä on vain pienen eliitin tulos. On turha väittää, että tällä esityksellä on mitään tekemistä alhaalta ylös tapahtuvalla toiminnalla. Tässä on takana pieni eliitti, joka on hämyisissä kammareissaan päättänyt, mitä tässä pitää tehdä. Niin kauan kuin meillä ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon laki täällä talossa, niin kauan kunnat eivät todellisuudessa tiedä, mitä voivat tehdä.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan hirveän erikoista juttua täällä, kun kuuntelee.

Ensinnäkin tämä opposition kannanotto, että lakia ei tule noudattaa — edustaja Rehula tässä sanoi, että lakia totta kai tulee noudattaa. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Ajattelin, josko opposition edustajat tekevät tästä koko eduskuntatyöstä täysin tyhjää. Millä ihmeellä te ette luota omiin kuntapäättäjiinne? Miten ihmeessä te voitte sanoa, että älkää noudattako hallituksen esittämiä lakilinjauksia, jotka tulevat voimaan reilun viikon päästä? (Mauri Pekkarinen: Voi hyvänen aika!) Mikä ihme tämän merkitys on?

Sitten kysymys siitä, kun te kieltäydytte siitä ja sanotte, että mikään ei ole selvää. Sitä varten kai selvityksiä tehdään, että asiassa päästään eteenpäin. Kun on niitä asioita, joita te olette esittäneet kyseenalaisin perustein, että ne eivät ole kunnossa tänä päivänä, jos tulevaisuudessakaan, niin sitä varten kai selvityksiä tehdään, että niihin tulee selvyys, ja vasta sen jälkeen päätöksiä. Arvon opposition edustajat, antakaa edes selvittää. Tai kysymys kuuluu: jos ei saa selvittää, mitä te pelkäätte?

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Toivakka puhui, että keskusta jarruttaa. Mielestäni keskusta pakittaa. Jos täällä oli edustaja Rantakangas huolissaan siitä, että on sekaista, niin ei se teidän kirjeenne tuonne kuntiin ole parempaa tehnyt, vaan se on entisestään sekoittanut tilannetta. Tässä kohdin on tärkeätä antaa työrauha kunnille tehdä selvitykset, ja päätöksissä tulee ottaa huomioon, minkälaiset kustannukset näistä eri vaihtoehdoista syntyy. Meillä on erittäin vaikeat talousajat, ja siltä osin on perusteltua hakea eri vaihtoehdot, joissa me voimme palvelut tuottaa nykyistä tehokkaammin ja paremmin.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin perustuslakivaliokunnalle ja sen puheenjohtajalle annan suuret kiitokset. Valiokunta on toiminnallaan säilyttänyt sen arvovaltansa ja pysynyt siinä roolissa, mikä valiokunnalla on. (Mauri Pekkarinen: Mihin hallitus ei pystynyt!) Tästä suuri kiitos.

Nyt kysyisinkin ministeriltä: Kun perustuslakivaliokunta hyvin selkeästi, ihan yksimielisesti, toteaa, että valmistelussa on suuri valuvika, kun sitä ei ole tehty parlamentaarisesti, niin jos teillä olisi vähänkin nöyryyttä, te lähtisitte tässä uuteen valmisteluun. Minä ainakin kolme vaalikautta perustuslakivaliokunnassa istuneena kunnioitan sen valiokunnan kantoja, ja ei tulisi mieleenikään käyttää sellaisia puheenvuoroja kuin täällä juristit käyttävät perustuslakivaliokunnan tulkinnoista. Olen todella huolissani siitä, miten täällä ymmärretään perustuslakivaliokunnan lausunnot. Ne ovat yksiselitteisiä. Niitä ei pidä kritisoida. Ne on tehty vakaan oikeusharkinnan pohjalta.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kun kunnille tuli lisäaikaa miettiä omia ratkaisujaan ja tehdä riittävän laajaa selvitystyötä, niin toivon todella, että niissä objektiivisesti lähdetään selvittämään kuntien yhdistymisestä saavutettuja etuja ja haittoja. Toivon, että kunnissa ilman suurempia tunnelatauksia ja näitä outoja opposition vetoomuksia pohditaan tulevaisuutta realistisesti, esimerkiksi pystyykö kunta järjestämään palvelut tulevaisuudessa itse. Minun on esimerkiksi hyvin vaikea ymmärtää kuntaa, joka saa jo tällä hetkellä valtionosuutta 60 prosenttia ja on siitä huolimatta sitä mieltä, että ehdottomasti haluaa säilyttää itsenäisyytensä. Tällaisessa tilanteessa tekee mieli kysyä, että minkä itsenäisyyden. Miten tällaisella kunnalla on mahdollisuus selviytyä jatkossa näistä tulevaisuuden haasteista?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tärkeintä on se, että asia menee nyt eteenpäin. Täytyy sanoa, että olen kyllä pettynyt siihen, että keskusta on Sipilän yhteistyön linjalta palannut Kiviniemen repimisen linjalle ja perussuomalaiset ovat hätäpäissään lähteneet siihen mukaan.

Tulen sellaisesta kunnasta, jossa Paras-hankkeen seurauksena neljä pientä kuntaa ja yksi keskisuuri kunta yhdistyivät. En ole tavannut siinä kunnassa mistään ryhmästä yhtään poliittista päättäjää, joka ei olisi sitä mieltä, että meillä on yhdessä parempi mahdollisuus ne palvelut sen alueen ihmisille järjestää. Totta kai niitä joudutaan tehostamaan, mutta varmasti meillä on isommat hartiat. Me olemme saaneet muun muassa sosiaali- ja terveyspuolelle paremmin henkilökuntaa tämän päätöksen jälkeen. Jos silloin olisivat tällaiset politbyroon viestit täältä ylhäältä tulleet, niin voi olla, että joku paikallinen päättäjä olisi niistä pelästynyt. Eikä siinä ainakaan maaseudun ihmistä olisi ajateltu, koska siellä ne palvelujen järjestämismahdollisuudet ovat kaikkein heikoimmat, missä rahaa on vähiten.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä me oppositiossa olemme todella pettyneitä hallituksen luokattoman huonoon lainvalmisteluun näin tärkeissä ja isoissa asioissa. Tässä kuntia ollaan velvoittamassa erittäin kauaskantoisiin päätöksiin äärettömän puutteellisin tiedoin. Ei ole kustannuslaskelmia, ei ole tuloksellisuuslaskelmia, ei ole yhtään mitään laskelmia, ja päätöstä pitää pukata vain tosi nopeasti.

Mitä ihmettä kunnat voivat oikeasti selvittää, ennen kuin tämä sote-uudistus on valmis? Kunnathan saattavat tehdä aivan turhaa työtä monissa kunnissa, selvityksiä selvityksien perään. Ensin pitää tietää, mistä on kysymys. Kuntalaisilla ja päättäjillä on oikeus vaatia ja odottaa hallitukselta lopullisia ja järkeviä sote-linjoja ja varmoja tietoja muista käynnissä olevista uudistuksista, sitten vasta voidaan selvittää ja tehdä päätöksiä. Tämähän on ihan järjetöntä, tämä teidän sutta ja sekulia -linjanne.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmasti me olemme kaikki siitä samaa mieltä, että tällä kuntauudistuksella pyritään siihen, että kuntalaiset saavat vastaisuudessakin palvelut.

Edustaja Tiilikainen on huolissaan, saavatko ihmiset riittävästi terveyspalveluita. Jos tällä kuntarakenteella jatketaan, niin eivät varmasti saa. Meidän on pakko tehdä yhteistyötä ja kuntarakennetta muuttaa. (Välihuutoja keskustan ryhmästä)

Sitten tämä teidän vetoomuksenne kuntapäättäjille on hiukan myöhässä. Monissa kunnissa on jo tehty päätöksiä. Voin tuoda terveiset Keski-Uudenmaan kunnista, missä kahdeksan kuntaa on tehnyt päätöksen siitä, että lainmukainen rakennelakiselvitys tehdään. Siellä on myös keskustalaisia, siellä on perussuomalaisia päättäjiä, eikä ollut mitään vastaansanomista. Me ajattelemme kuntalaisia ja niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat niitä kuntapalveluita. Me haluamme turvata ne. Me tiedämme, että harvalla kunnalla on verotuloilla ja valtionosuuksilla mahdollisuus kustantaa (Puhemies koputtaa) tulevaisuudessa kuntalaisille kuntapalveluita. Kunnat velkaantuvat jatkuvasti, valtio velkaantuu. Täytyy löytää rakenneuudistuksia, jotta...

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

No niin, nyt on minuutti täynnä!

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puheenjohtaja! Keskustan edustaja Paloniemi sanoi juuri sellaisen sanan, että "odottaa". Minun mielestäni nyt pitäisi todellakin tehdä eikä odottaa aina jostakin muualtapäin, mitä tuleman pitää. Nyt on taas unohtunut se, kun me puhumme pelkästään näistä hallintorakenteista, että miksi niitä tehdään: vähemmän byrokratiaa, enempi palvelua ja parempaa palvelua suoraan ihmisiä lähellä olevista jutuista. Me olemme jotenkin unohtaneet tämän, miksi me tätä teemme.

Mutta ministeri Virkkuselta olisin kysynyt. Juuri näin, nyt pitää saada lisää tietoa täältä, itse pitää selvittää lisää ja tehdä sitten päätöksiä. Olisin ministeriltä kysynyt, olisi kaksi kohtaa: Tietysti yksi tärkeä uudistus on kysymys kuntien tehtävistä, kuntien tehtävien kenties vähentämisestä, mitä voisi olla vähempi, niin että se antaisi sisällön sitten myöskin sille, mihin on varaa, mihin ei ole varaa. Sitten toisaalta on tämä kunta—valtio-suhteen rahoitus, niin että olisi selkeät pelisäännöt sitten jatkossa, paljonko valtiolta tulee rahoitusta ja mihinkä se liittyy.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä kuntarakennelaki, joka täällä on käsittelyssä, on huono. Tämä pitää hylätä, ja tulemme ensi viikolla tekemään siitä hylkäysesityksen. On onnetonta... (Välihuuto) — Kuntajakolaki ja kuntarakennelaki, sama asia. — On onnetonta, että te hallituksessa niittasitte nämä kaksi asiaa yhteen, kuntarakennelain ja sitten sote-uudistuksen, mutta ette tuoneet niitä samalla tänne käsiteltäväksi. Siitähän tämä härdelli täällä on nyt hyvin pitkälle johtunut. Tämä on onnetonta tietysti ihmisten ja ihmisten palveluiden kannalta, kuntapäättäjien kannalta ja valtiosäännön kannalta, kuten tässä viime päivinä on kaiken kaikkiaan nähty.

Mitä sitten tulee sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn tämän asian ja lausunnon osalta, niin haluan todeta kyllä edustaja Toivakalle, että tarkistin tänään, että kaikki asiantuntijat olivat vähintäänkin kriittisiä, paitsi kaksi: sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö sekä Vaasan kaupunki. Muuten oli erittäin kriittisiä lausuntoja tässä yhteydessä.

Lopulta haluan kysyä: mitä tapahtuu tälle sote-järjestämislaille, mikä sen sisältö on, mitä saamme väliraportissa, ja tuleeko se tänne käsiteltäväksi tämän vuoden loppuun mennessä?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Vielä on kolme sellaista kansanedustajaa, jotka ovat pyytäneet puheenvuoron eivätkä ole saaneet yhtäkään. — Edustaja Wallinheimo, ja sen jälkeen voimme antaa puheenvuoron ministerille.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn niiden joukkoon, jotka oudoksuvat perussuomalaisten ja keskustan vetoomusta kunnille. Silläkö, että kunnat jättävät teidän ohjeidenne mukaisesti selvitykset tekemättä, kuntien taloustilannetta helpotettaisiin, ja silläkö, että kunnat eivät tekisi yhtään mitään, terveyskeskusten lääkäripulaa saataisiin helpotettua? Jatkossakin kaikki ratkaisut perustuvat kuntien omiin päätöksiin selvitysten jokaisessa vaiheessa. Valtuustot ja valtuutetut päättävät sen, mitkä ratkaisut auttavat parhaiten vastaamaan meille annettuun hyvinvointihaasteeseen myös 2020- ja 2030-luvuilla. Ratkaisulla kunnioitetaan kunnallista autonomiaa loppuun saakka. Pelottelun sijasta nyt pitäisi tässä maassa rakentaa turvallista muutosta.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen Keskusta kannattaa kuntien kehittämistä. Meille kuntarakenteita tärkeämpi asia on kuntalaisten palvelut. Nyt te, arvoisa ministeri ja hallitus, pistätte kuntapäättäjät pakkoselvittämään rakenteita ilman tärkeintä elementtiä eli sosiaali- ja terveyspalveluita koskevia päätöksiä ja linjauksia. (Jouni Backman: Niin tekin 2007!) Uskotteko te oikeasti, hallituspuolueiden edustajat, että kuntarajoja ja -rakenteita siirtämällä kuntapalvelut aidosti paranevat? (Jouni Backman: Tekin uskoitte 2007!) Minä en siihen usko. Kuntaliitoksia on tehty vapaaehtoisuuden pohjalta, selvityksiä myös. Esimerkiksi uusi Oulu, viiden kunnan perustama sellainen, on tehty, ja meillä on kädet täynnä töitä nyt sen uuden kunnan talouden tervehdyttämisessä ja myöskin kaikkien palveluitten järjestämisessä. Uusia kuntaliitoksia ei nyt tarvita.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Se, mikä tässä näkyy, on keskittämisen ideologia. Tämä pohjautuu ainoastaan ideologiseen keskittämiseen: keskittää asuminen, keskittää palvelut, keskittää päätöksenteko. Toteutuessaan tämä aiheuttaisi peruuttamatonta vahinkoa kunnalliselle itsehallinnolle.

Herra puhemies! Kyllä kuntayhteistyön pitää olla vaihtoehto. Sen te olette tässä teidän esityksessänne nyt romuttamassa. Kuntayhteistyölle ei anneta minkäänlaisia mahdollisuuksia. Kuinka tämä voi olla mahdollista?

Mitä tulee siihen, mitä teidän omat puoluekaverinne ja -toverinne tuolla maakunnissa ajattelevat, niin kyllä he muuten ajattelevat niin kuin me keskustalaiset täällä. Hyvä esimerkki on jo Ruskon kunnasta: siellä näyttää kokoomuksen koko valtuustoryhmä eroavan, mikäli tämmöiset teidän älyttömät hankkeenne menevät eteenpäin. Näitä lisää, näitä lisää.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Sitten ministeri Virkkunen, täältä puhujakorokkeelta — 5 minuuttiahan on suositus puheenvuoroista — ja sitten voidaan siirtyä puhujalistaan.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Hallitus on tietoisesti aikatauluttanut hankkeet siten, että tämä kuntarakennelaki menee jonkin verran edellä ja näiden muiden tähän liittyvien lainsäädäntöjen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015. Tarkoitushan on, että nyt kun kuntarakennelaki astuu voimaan, kunnat lähtisivät selvittämään tulevaisuuden kannalta riittävän vahvoja, elinvoimaisia kuntia omalle alueelleen, tekisivät selvitykset ja sen pohjalta liitospäätökset, jos näin katsovat.

Ensi keväänä hallitus on tuomassa tänne sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön, jonka on määrä tulla voimaan vuonna 2015. Se on tarpeen senkin johdosta, että Paras-lainsäädännön yhteistoimintavelvoite on silloin päättymässä ja tarvitsemme uuden lainsäädännön, jota on jo odotettu, kuten tiedämme. Samoin hallituksen esitys valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta on tulossa ensi kevätkaudella tänne eduskunnan käsittelyyn. Kuntalain kokonaisuudistuksen osalta puolestaan on tarkoitus, että tuo laki olisi täällä syyskaudella 2014. Sen osaltahan meillä toimii parlamentaarinen seurantaryhmä, ja kaikki eduskuntapuolueet ovat osallistuneet tuon lainsäädännön evästykseen ja käsittelyyn — siitä kiitokset. Näin ollen kaikkien lainsäädäntöpohjien on tarkoitus olla voimassa vuonna 2015. Osa niistä vaatii siirtymäaikaa, ja luontainen ajankohta on silloin, että täysimääräisesti vuoden 2017 alussa uudistus on toteutunut. Hallitus on toivottanut kaikki ne puolueet ja tahot, jotka jakavat kuntauudistuksen tavoitteet, ajatuksen vahvasta, elinvoimaisesta peruskunnasta, tervetulleiksi tähän työhön.

Täällä eduskuntakeskustelussa on noussut esiin kuntien ja valtion rooli, työnjako, ja se on tärkeä pohdittava asia. Suomessa on jo pitkään katsottu niin, että se, joka pystyy tehtävät kaikkein tehokkaimmin, parhaimmin hoitamaan, ne saa järjestettäväkseen, ja aika monessa tapauksessa se on kunta. Kyllähän kunta on parhaimmillaan todella tehokas, joustava ja ketterä palveluiden järjestäjä ja alueensa kehittäjä, mutta se edellyttää todellakin monilla alueilla, että meillä pitäisi saada muodostumaan nykyistä vahvempia kuntia, jo tämän päivän tilannetta ajatellen mutta varsinkin nyt, kun katsomme tulevaisuuteen ja näihin isoihin haasteisiin, jotka meillä on edessä.

Edustaja Korhonen epäili täällä, että kunnissa tunnetaan valtiota kohtaan epäluottamusta. Se on tosiasia ja tutkittu tosiasia. Kunnissa tunnetaan valtiota kohtaan epäluottamusta, kunnat eivät luota valtioon kumppanina eivätkä valtion yhteistoiminnalliseen kehittämiseen. Tämän osoittaa aiheesta viime vuonna julkistettu Harisalon, Ranniston ja Stenvallin tutkimus, joka on ensimmäinen laatuaan. Tämä kysely tehtiin keväällä 2011. Kuten tiedämme, silloin keskusta oli johtanut hallitusta kahdeksan vuotta ja pitänyt kuntaministerin paikkaa hallussaan. (Jouni Backman: Onko näin?) Pitempää tutkimustietoa tästä ei ole, joten ei ole tietoa, onko tuo epäluottamuksen määrä suuri vai pieni, mutta tällaista tunnettiin. Tietenkin olisi myös tutkimuksen kannalta mielenkiintoista tutkia valtion luottamusta kuntiin.

Edustaja Korhonen kysyi, mitä aion tehdä tuon luottamuksen palauttamiseksi. Itse ajattelen, että tällainen ikään kuin keskinäinen syyttelyn tie, se, että valtio syyttää kuntia tai kunnat valtiota, ei johda mihinkään. Mielestäni on tärkeää tunnustaa ja tunnistaa se, että molemmilla on sen tyyppistä osaamista, jota tarvitaan tämän yhteiskunnan kehittämiseen, palveluiden järjestämiseen ja kansalaisten kannalta hyvään yhteiskunnalliseen toimintaan. Sekä valtiolla että kunnilla on oma tärkeä roolinsa, ja on tärkeää tunnistaa se osaaminen, mitä itse kullakin tässä on.

Itse ajattelen myös tulevaisuutta ajatellen, että kun meillä on erittäin suuret haasteet edessämme, tiedämme, että Suomen ikärakenne erityisesti ja palveluiden tarpeen kasvu yhdistettynä tähän talouden näkymään aiheuttavat sen, että julkinen talous ja palvelut ovat joutumassa todella kovan paineen alle, silloin mielestäni on järkevää se, että niin valtio kuin kunnat tunnistavat sen, että kaikki olemme tässä samassa veneessä. Meillä on kaikki suomalaiset kansalaiset täällä, joiden palveluista on huolehdittava riippumatta siitä, missä asukkaat asuvat. Meillä on vain yhdet veronmaksajat, jotka rahoittavat tämän järjestelmän. Koko järjestelmän toimivuuden kannalta on tietysti olennaista se, että Suomessa kyetään tuottamaan uusia yrityksiä, järjestämään uusia työpaikkoja, jotka tuottavat verotuloja ja ylläpitävät hyvinvointia. Siinä niin valtiolla kuin kunnilla on oma tärkeä roolinsa. Eli itse ajattelen, että kaikkein paras tapa, miten voimme suunnata tulevaisuuteen, on nimenomaan yhteistyön tapa, se, että molemmat, kunnat ja valtio — kuntapäättäjät, valtion päättäjät — käyttävät omaa osaamistaan ja ovat yhteisesti yhdistämässä voimansa ja viemässä meidät tämän todella haastavan ajan yli, niin että kansakuntana pärjäämme myös tulevaisuudessa.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Nyt siirrymme sitten puheenvuoroihin. Ensimmäisenä edustaja Pekkarinen, joka myös on lupautunut pitäytymään 5 minuutissa, niin kuin suositus on.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia puhemiehelle aivan erityisestä huomiosta, mitä hän minulle osoitti.

Arvoisa puhemies! Maailma muuttuu, ja uudistuksia tarvitaan myös kuntakentässä. Hallituksessa tähän muutoksen haasteeseen tarttumista on alusta lähtien leimannut voimakas ideologinen lähestymistapa. Kaikesta paistaa läpi erityisesti kokoomuksen hellimä keskittäminen ja suuruuden ihannointi. Tuo keskittämisen ihannointi peittää alleen kuntalaisten tarpeet ja taloudellisuuden ja myöskin kunnallisen itsehallinnon kunnioitettavat periaatteet.

Euroopan suurimpien kuntien ja keskittämisen hanke on surullinen tarina myöskin menettelytavoiltaan. Sote- ja suurkuntahankkeiden valmistelu on ollut ylivoimaisesti suurin sotku, mitä näiden 34 kansanedustajavuoden aikana tässä salissa olen kokenut, ylivoimaisesti suurempi sotku kuin mikään muu vastaava hanke.

Kaiken lisäksi tämä hanke on ylhäältä ohjattu. Tämä ei ole parlamentaarinen, niin kuin tällaisissa hankkeissa yleensä valmistelut ovat, ja kaiken kaikkinensa tämä on kahden vuoden ajaksi pannut suomalaisen kuntakentän sellaiseen sekasotkuun, ettei vastaavasta esimerkkejä hevin löydy. Kuntapäättäjät ovat olleet sidottuja juoksemaan näitten erilaisten jatkuvasti muuttuvien esitysten perässä.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva kuntarakennelaki runttaa kaikki Suomen kunnat sellaiseen rakenneselvitykseen, jonka kriteerejä ei kaikin osin voi kerta kaikkiaan hyväksyä. Käytännössä tämä esitys mennessään täällä läpi merkitsisi sitä, että se hävittää kaikki alle 20 000 asukkaan kunnat. Käytännössä lain henki lopettaisi myöskin kuntien yhteistyön. Käytännössä kunnat jakaantuisivat isäntiin ja renkeihin. Käytännössä tämä rikkoo ja loukkaa kunnallista itsehallintoa syvästi ja kovasti. Kun täällä edustaja Backman sanoo, että tämä on jotain samaa kuin mitä oli Paras-hanke, jatkoa sille, niin vielä kertaalleen: Tämä on kaukana siitä. Se oli kuntien yhteistyöhanke, tämä ei sitä ole.

Kiitos perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan, suurkuntasotkun kirkkain helmi himmentyi kuitenkin, niin kuin pitääkin. Tämän lain mukaisiin ratkaisuihin ei kenenkään nyt sitten tarvitse alistua (Ben Zyskowicz: Eikö edes selvitykseen?) — kiitos tuon perustuslakivaliokunnan tulkinnan — ennen kuin tiedetään tuo sote-lain sisältö.

Arvoisa puhemies! Viestini Suomen kuntien luottamushenkilöille on: mitä tahansa rakennelaki esittääkin, viime kädessä te kuntien päättäjät ratkaisette sen, mikä teidän kuntalaisillenne ja kunnillenne on parasta. Ei Kataisen hallitus pysty teitä pakottamaan koko muun Euroopan kannalta vieraisiin ratkaisuihin, ja siitähän tässä esityksessä kaiken kaikkinensa on kysymys, koko muulle Euroopalle vieraasta hallinnollisesta ratkaisusta.

Arvoisa puhemies! Keskustan lähtökohtana on kuntalaisten paras sekä palvelujen käyttäjänä että maksajana. Kunnilla tulee jatkossakin olemaan sellaisia palveluja, joihin tarvitaan paikallistuntemusta. Päivähoito, peruskoulu, monet vapaa-ajan palvelut, kunnallistekniikka ovat esimerkkejä näistä. Niistä selviää myös alle 20 000:n kunta aivan erinomaisesti — Euroopassa kuntien keskikoko on siis 5 400 asukasta. Mutta sitten kunnilla on myös sellaisia tehtäviä, joihin tarvitaan laaja väestöpohja, kuten erikoissairaanhoito, perusterveydenhoito ja vaativa sosiaalitoimi. Tästähän kaikesta, miten tämä organisoidaan ja järjestetään, päätetään sitten soten yhteydessä.

Kiitos vielä kertaalleen valiokunnan puheenjohtajalle — siis perustuksen puheenjohtajalle — kiitos hänen toimistaan, että todellakin nyt sitten, ennen kuin lopullisia ratkaisuja rakennelaista tehdään, tarvitsee tietää, minkälaista sotea se hallitus lopulta ajaa.

Ja kiitos edustaja Virtaselle. Te olette rehti, suora mies, te kerrotte sen, mikä on realismia. Te kerrotte oman tahtonne, näkemyksenne siitä, miten tämä asia pitäisi Suomessa järjestää. Teidän mallinne näiltä osin on mielestäni ihan yksi yhteen sen kanssa, miten me keskustassa tämän asian kaiken kaikkinensa ajattelemme.

Arvoisa puhemies! Siis näissä erikoisissa, suurta väestöpohjaa tarvitsevissa tehtävissä jatkossakin tarvitaan kuntien yhteistyötä, ja siihen pitää antaa kunnille lupa. Ajatus isännistä ja rengeistä ja renkien rengeistä on korni ajatus, joka ei sovi suomalaiseen demokratiaan, eikä se muuten sovi tällä hetkellä millekään muullekaan maalle Euroopassa.

Arvoisa puhemies! Koko muulle Euroopalle vieras ja itsehallintoa, kunnallista sellaista, loukkaava suurkuntahanke, kuntarakennelaki, on todella hylättävä. Luotan lujasti kuntien päättäjiin. Oli tämän lain sisältö mikä tahansa, te tiedätte, mikä on viime kädessä kuntalaisillenne parasta. Jos te jatkossakin haluatte hyvän suomalaisen tavan mukaan yhteistyötä toisten kuntien kanssa, en usko, että hallitus pystyy teiltä sitä yhteistyötä kieltämään.

Arvoisa puhemies! Viime sanoissani sanon: En ole ollut valmistamassa keskustan kannanottoa, mutta sanon siitä tässä lyhyesti, luen viimeisen virkkeen: "Tässä vaiheessa ei tarvitse päättää liitoksista." Se ajatus on näillä kahdella, "tässä vaiheessa" ja "päättää", sanottu, ja se esimerkiksi Jyväskylän seudulla tarkoittaa mielestäni sitä, viestii siitä, että kun siellä yhteistyötä tehdään, neuvotteluja käydään, selvitystyötä käydään, niin tässä vaiheessa, ennen kuin sotesta tiedetään, teidän ei tarvitse päätöksiä tehdä. Tämä ajatus — jos tulkitaan niin kuin minä tulkitsen sen, mitä tämän paperin kirjoittajat ovat sillä tarkoittaneet — on mielestäni sellainen ratkaisu, jota voin perustella, joka on täydellisesti tuon lain sisällön mukainen, joka ei loukkaa miltään osin lainsäädäntöä, sitä lainsäädäntöä, mihinkä ilmeisesti eduskunnan enemmistö tässä asiassa kohta kallistuu.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, herra puhemies, tästä mahdollisuudesta korjata edustaja Pekkarisen kahteen kertaan esittämä väite, että Paras-laki olisi kuntien yhteistoimintalaki. (Mauri Pekkarinen: Kyllä!) Sitä se ei ole. Luen — olen lukenut tämän moneen kertaan — Paras-lain 1 §:n. Siellä todetaan: "Lain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne." Ei siinä puhuta kuntien yhteistoiminnasta mitään vaan kuntarakenteesta. Sitten todetaan 2 luvussa Uudistuksen toteuttamisen keinot: "4 § Keinot: Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin." Tämä oli keskustan linja, keskustan linja 2007. Olette hylänneet entisen linjanne. Teidän linjauksenanne silloin oli eheä kuntarakenne ja keinona kuntien liitokset, ei kuntien yhteistoiminta. Sen takia pidän pöyristyttävänä sitä, että nyt väitetään, että Paras-laki olisi ollut kuntien yhteistoimintalaki. Se oli nimenomaan kuntaliitoslaki.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Kuten edustaja Backman, minäkin olen ollut pitkään kuntaministerinä ja Suomen Kuntaliiton valtuuston puheenjohtajana, ja sitä kautta oli aivan erityinen intressi seurata sitä, mitä tapahtui Vanhasen hallituksen aikaan näiltä osin. Te luette — jos sallitte näin sen sanoa — kuin piru raamattua nyt, poimitte virkkeen sieltä, toisen täältä. Mitä käytännössä Paras tarkoitti? Mihin se käytännössä johti? (Ben Zyskowicz: No, ainakin kuntaliitoksiin!) Se johti siihen, että seuduittain kunnat muodostivat nämä terveyskeskuskuntayhtymät, edustaja Zyskowicz. Suomi on niitä pullollaan. Niitä ei kielletty, vaan niitä suosittiin niissä ratkaisuissa, mitä tuon Paras-hankkeen pohjalta tehtiin, ja se on radikaali ero siihen nähden, että te kiellätte tällaisen kuntien yhteistyön ja yritätte rakentaa Suomeen yli 20 000 asukkaan kunnan minimiksi sille, joka ylipäänsä voi joistain oleellisista asioista päättää. (Mikaela Nylander: Entä Sipoo?) Tämä, edustaja Backman, on radikaali, dramaattinen ero, ja teidän mallinne vielä kaiken lisäksi loukkaa kunnallista itsehallintoa, ja se on iso juttu.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Nyt puhujalistaan.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puheenjohtaja! Täytyy myöntää, että tämä hallituksen esitys kuntajakolain muuttamiseksi ja kielilain muuttamiseksi tuli kyllä yllättäen ja pyytämättä. Sain sen haltuuni tuossa puolenpäivän maissa, 124 sivua, ja tunnustan teille kaikille, että en ole ehtinyt tätä läpikäymään. Mutta kun korkeasta iästä johtuen olen saanut yli 40 vuotta olla erilaisissa, oikeastaan kaikenlaisissa, kunnallisissa luottamuselimissä peruskunnassani, joitakin asioita, arvoisa puheenjohtaja, ajattelin tästä nostaa agendalle.

Esityksen pääasiallinen sisältö on tässä heti eka sivulla, ja täällä todetaan: "Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on vahvistaa kunnallista itsehallintoa." Niin kuin äsken jo tuossa debatissa totesin, arvoisa ministeri, kuten tiedätte, meillä on Suomessa 320 kuntaa, joissa on 9 674 valtuutettua eri poliittisista ryhmistä, ja jos kuntien määrä tosiaan lahdataan sinne kolmannekseen, niin myöskin näitten päättäjien määrä putoaa kolmannekseen, ja tällöin kun suurkuntaan, esimerkiksi kotikylääni Jyväskylään, jossa myöskin ministeri asuu, liitetään 7—8 ympäristökuntaa, niin kyllä siinä vain tulee käymään niin, että täällä kantakaupungissa asuvat valtuutetut pääsääntöisesti valitaan uudestaan ja näitten eri kaupunginosien eli entisten kuntien edustus aivan varmasti jää hyvin pieneksi. Tällöin kyllä kunnallinen demokratia ei minun mielestäni ja minun kokemuksellani ainakaan parane.

Toinen asia on tämä kuntien henkilöstön määrä. Täällä todetaan, että kaupungeissa ja kunnissa on tällä hetkellä 318 000 työntekijää — pitää varmasti paikkansa. Nythän tämä laki tarkoittaa sitä, niin kuin edellinenkin laki, voimassa oleva laki, että viideksi vuodeksi taataan kaikille henkilöille työpaikka samalla palkalla kuin mikä se sillä hetkellä on. Jos tulee ketjuuntumista eli uusia liitoksia, niin sitä minun mielestäni tulisi jatkossa välttää. Näissä kuntayhtymissä on se ongelma, niin kuin kaikki tiedämme, että joka kunnassa on kunnanjohtaja, kunnansihteeri, kunnankamreeri tai vastaava rahoitusjohtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja, tekninen johtaja, kulttuurijohtaja ja kymmeniä alempia päälliköitä. Minä olen ihan hallelujaa siitä, hyvät edustajat, että vaikka ensimmäisinä vuosina täällä puhuttiin byrokratiasta, niin tämä hallinnollinen byrokratia kyllä kukkii: siellä päät kolisevat toisilla, ja keksitään erilaisia virkanimikkeitä, jotta pystytään takaamaan leipä viideksi vuodeksi. Omassa kotikylässäni viime vuonna palkkamenot lisääntyivät lähemmäs 3 miljoonaa sen vuoksi, että liitos-kuntien viranhaltijoitten palkat harmonisoitiin peruskunnan eli Jyväskylän kaupungin virkamiesten tasolle. Tämä oli tietysti periaatteessa oikein mutta lisäsi kustannuksia.

Eräs asia, arvoisa puheenjohtaja, joka on jäänyt vähemmälle ymmärtääkseni tässä salissa tänä päivänä, on kielilaki. Tässä on se ongelma, että kun meillä on nyt tämä suomen kieli ja ruotsin kieli kaikilla suomalaisilla ja se perustuu perustuslakiin ja myöskin kielilakiin, niin jos 3 000 asukkaan kaksikielinen kunta liitetään vaikka 100 000 asukkaan yksikieliseen kuntaan, niin tämä uusi suurkunta, jossa on 103 000 asukasta, muuttuu kaksikieliseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tämän uuden kunnan kustannukset lisääntyvät: teitten, katujen ja näin poispäin katukilpien pitää olla molemmilla kielillä, pöytäkirjojen valtuustoissa, hallituksissa, lautakunnissa pitää olla kaksikielisiä ja näin poispäin. Ja saattaapa olla, että jos minunlaisestani kielitaidottomasta valtuutetusta on kysymys, niin vaaditaan vielä tulkkikin, joka kertoo minulle, mitä tämä ruotsinkielinen valtuuston sisar tai veli minulle kertoi. Eli tämä tulee aiheuttamaan erittäin paljon lisäkustannuksia.

Sitten vielä eräs asia: Tässä hallituksen esityksessä todetaan, että vuosina 2014—2017 eli neljän vuoden aikana kunnille maksetaan yhdistymisavustuksia ja korvattaisiin mahdolliset valtionosuuden menetykset. Minulla heräsi kysymys, kuinka tämä, arvoisa kuntaministeri, on mahdollista, kun valtio nyt jo tulevina vuosina vähentää, tai ainakin sen on tarkoitus vähentää, peruskunnille tulevia valtionosuuksia nykyisestään, eli mistä sitä rahaa sitten löytyy vai otammeko lisävelkaa. Sitähän meillä tullee tämän vuoden lopussa olemaan jo 92 miljardia euroa.

Arvoisa puheenjohtaja! Saattoi tulla yllätyksenä tämä keskustan ja perussuomalaisten kirjelmä peruskuntien valtuutetuille, mutta piti olla myöskin selvillä, että perussuomalaisten edustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, sivistysvaliokunnassa, perustuslakivaliokunnassa ja hallintovaliokunnassa ovat esittäneet lakialoitteen hylkäämistä. Minä olen samaa mieltä — sen verran olen tästä lakialoitteesta kuullut, vaikka en näissä valiokunnissa olekaan ollut mukana — että me tulemme, siis perussuomalaiset tulevat, tekemään myöhemmin tästä hylkäysesityksen.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman, arvoisa puhemies! Edustaja Tuupainen totesi tässä, että jos kaksikielinen ja yksikielinen kunta yhdistyvät, niin uudesta kunnasta tulee kaksikielinen. Näin se on, mutta, edustaja Tuupainen, täytyy pitää mielessä, että tämä päätös tehdään niin, että molemmat valtuustot haluavat tätä elikkä nähdään, että siellä on niin paljon hyötyjä, ja hyväksytään tämä ja nähdään, että tämä on mahdollisesti myös rikkaus. Se päätös perustuu aina vapaaehtoisuuteen.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Sitten puhujalistaan.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Pahoittelen oikeastaan, ettei ministeri Arhinmäki ole paikalla. Edustaja Pekkarisen esiintyminen toisaalta ja keskustan vastalause toisaalta olisivat kumpikin ansainneet jonkinasteisen kulttuuripoliittisen palkitsemisen. Molemmat ovat retorisesti erittäin vaikuttavia. Keskustan vastalause näyttää olevan jopa viisi sivua pidempi kuin itse mietintö. (Juha Rehula: 21 sivua!) Siinä on runsaasti asiaa, mutta on siinä tietysti demagogiaa, ja on siinä virheitäkin. (Juha Rehulan välihuuto) Siihen en kuitenkaan puutu.

Totean, että vasemmistoliitto on pitkään ollut sitä mieltä, että me tarvitsemme kuntauudistuksen ja me tarvitsemme sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakenneuudistuksen. Vasemmistoliitto haluaa luoda luonnollisiin palvelu- ja työssäkäyntialueisiin perustuvan kuntahallinnon tähän maahan. Se on meidän puoluekokouspäätöksemme, ja se pitää edelleenkin. Tässä on otettu jonkinlainen askel, kukonaskel — kukko ei ota kovin pitkiä askelia, mutta askel kuitenkin — siihen suuntaan, ja se on hyvä.

Mutta kyllä minusta näihin nyt näinä päivinä syntyneisiin lausuntoihin ja mietintöihin liittyy myöskin ongelmia, ja ongelmat liittyvät, kuten itse asiassa tässä koko prosessissa, tämän kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen yhdistämiseen, niitten yhteenkytkeytymiseen ja siitä syntyviin vaikeuksiin. Ehkä keskeisin vaikeus on nyt se, kuten jo tuossa debatissa sanoin, että perustuslakivaliokunnan otettua sen kannan, että he eivät halua määritellä omaa kantaansa vastuukuntiin tässä tilanteessa, ja toisaalta edellytettyä kuitenkin sitten, että hallituksen pitää valmistella sote-laki, järjestämislaki, ennen kuin kunnilla on syytä ottaa tähän asiaan kantaa, mikä sinänsä on ihan loogista, se kuitenkin johtaa siihen, että kun nämä kaksi asiaa yhdistetään, hallituksella ei ole tietoa siitä, kestääkö vastuukuntamalli. Ja siksi olen kyllä sitä mieltä, että yleisen edun mukaista olisi edetä niin, että kun keskustan tarjoamalla kotikunta—maakunta-mallilla, jota siinä vastalauseessa myöskin esiteltiin mutta edelleenkin vähän epämääräisesti, ilmeisesti lähtökohtana on kuntayhtymämalli, jossa toivon mukaan äänivaltaleikkuri on poistettu, niin aivan sama mallihan itse asiassa on jo tarjolla tässä Orpon työryhmän raportissa, ja se on myöskin nyt hallituksen kanta. Eli ei siinä jouduta tekemään oikeastaan muuta kuin nimenmuutos, ja jos sillä tästä ongelmasta selvitään, niin hyvä on.

Ylipäätäänkin toivoisin, että voitaisiin rauhassa yhdessä tai erikseen pohtia, mitkä ovat sellaisia asioita, joista me kaikki olemme yksimielisiä, ja minusta näyttää, että tässä prosessissa, kun poliittinen kiihkoilu tästä poistetaan, sitä yksimielisyyttä löytyy erittäin paljon. Minä uskon, että hallituksella on edellytykset löytää sellaisia ratkaisuja. Samalla sopisi myöskin miettiä — kun tämä kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen koplaus, jos käytetään siitä tätä nimeä, toi siihen myöskin tämän minun mielestäni turhan rakenteellisen tason eli nämä 20 000—50 000 asukkaan kunnat — jos poistuu tarve edistää sote-uudistuksella kuntauudistusta, kuten nyt näyttää syntyvän näitten valiokuntien mietintöjen, etenkin perustuslakivaliokunnan lausunnon, tuloksena, että voitaisiin sitten korjata vielä myöskin tätä sote-uudistusta tältä osin.

Löysin keskustan vastalauseesta myöskin kannanoton monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkamiseksi ja kannustan tätä hallitusta, tai ainakin viimeistään seuraavaa hallitusta, etenemään myöskin siihen suuntaan. Se on tämän hyvän sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne- ja rahoitusratkaisun löytämisen kannalta olennaista.

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Pekkarinen kiitti minua, niin otan kiitokset sinänsä vastaan mutta en niitä erityisesti kaipaa. Toivon, että voimme kaikki saada yhteiset kiitokset siinä vaiheessa, kun kunta- ja sote-uudistus on yhteisesti ratkaistu niin, että suomalaisten palvelut turvataan parhaalla mahdollisella tavalla. Jos ja kun siinä onnistumme, niin ansaitsemme kaikki ihan yhteiset kiitokset.

Timo V.  Korhonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Virtanen tässä viittasi keskustan vastalauseeseen hallintovaliokunnan mietinnössä todeten, että se on aika pitkä, mutta täytyy sanoa, että kahdessa tunnissa ei ehtinyt kirjoittaa pidempää.

Arvoisa puhemies! Pääministeri sanoi tuossa edellisen asian aikana jotenkin niin, että pitää etsiä ratkaisuja, ei ongelmia. Juuri näin. Mehän elämme ajassa, missä tarvitaan ratkaisuja, jotka tuovat ihmisille töitä ja turvaavat palvelut, mutta suomalaiset ovat yli kaksi vuotta odottaneet hallitukselta ratkaisuja, nimenomaan ratkaisuja, näihin asioihin. Niitä ei ole tullut. Asiat ovat menneet vain huonompaan suuntaan. Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on epäonnistunut ja poliittiseen ideologiaan pohjautuvat kunta- ja sote-uudistukset ovat menneet fiaskosta toiseen.

Olen täysin varma, että kunta- ja sote-uudistuksessa olisi päästy eteenpäin jo ajat sitten, jos niitä olisi tehty yhteistyössä hallituksen ja opposition kesken. Valitettavasti kokoomus kaatoi ennen viime vaaleja parlamentaarisen kuntalakikomitean. Silloin yhteistyö ei kokoomukselle käynyt, eikä se vaalien jälkeen käynyt muillekaan hallituspuolueille. Nimenomaan hallitus valitsi siis repimisen ja ylhäältä sanelemisen sopimisen sijaan. Kuvaavaa tästä kaikesta on lakiesityksen käsittely eduskunnassa ja hallintovaliokunnassa. Valiokunnassakaan hallituspuolueet eivät kuunnelleet ketään, eivät asiantuntijoita, eivät kuntia, puhumattakaan opposition edustajista.

Suorastaan huvittavaa on muun muassa se, että hallituspuolueet halusivat ehdottomasti kirjata mietintöön seuraavaa: "Hallintovaliokunta painottaa, että uudistuksen valmistelussa on aidosti kuultu kuntia ja kuulemiset ovat myös tosiasiallisesti vaikuttaneet hallituksen esityksen sisältöön." Tämä kirjaus siis siitä huolimatta, että kuuntelemisen puutteesta kuntakenttä on nimenomaan hallitusta syyttänyt rajusti ja samasta myös asiantuntijakuulemisessa tuli erittäin rajua kritiikkiä. Mutta tämä ei hallituspuolueita hetkauttanut mihinkään.

Arvoisa puhemies! Jos uudistusta siis olisi valmisteltu kunnolla, me emme tänään keskustelisi kuntarakenteesta vaan siitä, miten sosiaali- ja terveyspalveluja uudistetaan. Mutta missä on sote-laki, missä ovat palapelin muut palat, kuten valtionosuusuudistus tai kuntien ja valtion tehtäväjaotus? Tämä koko paketti pitäisi käsitellä kerralla. Lupauksia kyllä tulee mutta muuta ei. Käsissämme on kaikin puolin kelvoton hallituksen keskittämispolitiikkaa kuvaava esitys suurkuntien muodostamisesta koko Suomeen. Mistään hallitus ei ole ottanut opiksi.

Hallituksen esitys on hylättävä. Perustelut tälle löytyvät. Kuten sanottu, keskustan edustajien hallintovaliokunnan mietintöön jättämästä monikymmensivuisesta vastalauseesta nämä perustelut löytyvät, ja niitä tulemme varmaan tänä iltana vielä käymään lävitse. Me emme keskustassa hyväksy sitä, että yli kaksisataa suomalaisten kotikuntaa lakkautetaan tai että kunnat jaotellaan eri kasteihin, isäntä- ja renki- tai torpparikuntiin. Suomalaisesta kansanvallasta tulee tällä tavalla virkamiesvetoista harvainvaltaa.

Hallitushan lähti uhoamaan kuntauudistusta muun muassa suurten säästöjen kautta. Missä ovat neljän miljardin euron säästöt, jotka suurkunnilla piti muun muassa pääministerin mukaan saada aikaan? Tätä samaa kokoomus lupasi eduskuntavaaliohjelmassaan, mutta lakiesitys ei sisällä mitään vaikuttavuusarviointia. Miljardien leikkaukset palveluihin hallitus kyllä on tehnyt.

Kaiken kaikkiaan luottamus oikeudenmukaisuuteen ja yhteisten asioitten hoitoon horjuu. Kuntien luottamus valtioon horjuu. Luottamus valtio- ja kuntasuhteessa on kuitenkin näitten uudistusten onnistumisen aivan ehdoton edellytys. Nyt sitä luottamusta ei ole, ja tällä hallituksen toiminnalla sitä ei myöskään saada aikaiseksi.

Hallituksen kuntamallissa vapaaehtoisten liitosten ja pakkoliitosten välinen raja hämärtyy. Se johtaa rajuun keskittämiseen. Kuntien yhteistyötä ei todellisuudessa sallita. Yksi tämän lakiesityksen suuria ongelmia on nimenomaan se, että tätä kuntien välistä syvää yhteistyötä ja yhteistyön tiivistämistä ei sallita, ja kuvaavaa tälle esimerkiksi on se, että kun hallintovaliokunta eilen käsitteli tätä mietintöä, niin vielä viime vaiheessa hallituspuolueitten edustajat poistivat tästä mietinnöstä oikeastaan kaiken sen, mikä viittaa kuntien väliseen yhteistyöhön. Muun muassa mietintöluonnoksessa kappaleessa 88 todettiin, että kunnat ovat usein päätyneet selvittämään kuntaliitosten yhteydessä vapaaehtoisesti myös erilaisia yhteistoimintajärjestelyjä kuntalain säännösten mukaisesti ja tätä mahdollisuutta ei ole syytä sulkea käytettävissä olevien vaihtoehtojen ulkopuolelle. Mutta mitä tekivät hallituspuolueitten edustajat? He äänestyttivät ja poistivat myös tämä tekstin tästä mietinnöstä.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi totean todella sen, että tämä lakiesitys on hylättävä, ja keskusta tulee tekemään hylkäysesityksen tämän lain osalta ensi viikon istunnossa.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Vieläkin pitää paikkansa se vanhojen ja menneiden vuosikymmenten eli tämän tasavallan rakentajien yksi peruslause: "Maa on lailla rakennettava". Tämä koskee sekä meidän perustuslakeja että tämän talon säätämiä lakeja.

Kun tässä on nyt keskusteltu näistä selvityksistä, niin on luonnollista, että ne määräajat, mitä laissa on, on tarkoitettu noudatettaviksi. Mutta nyt on syytä todeta näistä selvityksistä, mitä tämä laki velvoittaa kuntia selvittämään, eli kuntaliitosselvityksistä: selvitystyötä varten ei ole käytettävissä riittäviä tietoja sote-järjestämisestä. Ei silloin voida velvoittaa tekemään selvitystä, ennen kuin nämä tiedot ovat käytettävissä. Sen selvityksen tekemiseen annettava määräaika on kyllä lyhyt, mutta se on lain määräämä. Se on lyhyt, ja se on todella haasteellinen. Mutta se, että lähdettäisiin vain poliittisen paineen vuoksi selvittämään huppu silmillä tietämättä tilanteesta ja tietämättä oikeastaan, mihin pyritään, ei ole lain tarkoitus eikä voi olla.

Sitten kun on tilanteita, niin kuin on tälläkin hetkellä, että on kuntia, jotka oma-aloitteisesti selvittävät kuntaliitosta, niin sehän on ihan vapaaehtoista ja hyväksyttävää ja kannatettavaa, eihän siinä mitään. Ei tämä ole tällä lailla mustavalkoinen asia. Ei keskusta kehota ketään olemaan noudattamatta lakia, mutta täytyy myös muistaa, mitä tämä säädettävä laki tarkoittaa käytännössä.

Arvoisa puhemies! Tämä kuntarakennelaki on hyvin merkittävä, kauaskantoinen, vaikuttaa moniin asioihin, ja jos tämä tällaisena toteutuisi, sen vaikutus on vuosikymmenten mittainen. Tämä vaikuttaa hyvin syvällisesti koko meidän kansanvaltaiseen yhteiskuntaan, sen toimivuuteen ja, voi sanoa, yksilön asemaan. Ei tällaista pitäisi nopeasti muutaman viikon kuluessa viedä läpi arvioimatta, mihin kaikkeen se vaikuttaa. Perustuslakivaliokunta, jonka työtä tässä on kokoomus jostain syystä arvostellut, teki perusteellista ja hyvää työtä.

Jätimme keskustan ja perussuomalaisten toimesta kyllä eriävän mielipiteen perustellusti tämän lakiehdotuksen perustuslainmukaisuudesta. Siinä on nimittäin kaksi suurta asiaa.

Toinen on se, että perustuslakimme tuntee 121 §:n 4 momentissa kuntaa suuremmat hallinnolliset alueet. Jos rakennelaki tähtää selkeästi sen kokoisiin kuntiin, että mahdollisuus tällaisiin alueisiin vesitetään, silloin tulee ristiriita perustuslain kanssa. Ei perustuslaki ole tässä mielessä sokea kuntien lukumäärän suhteen. Tätä asiaa kyllä jonkun verran perustuslakivaliokunta käsitteli.

Mutta sitten toinen on kansalaisten vaikuttaminen. Perustuslain 14 § 3 momentti lähtee siitä, että julkisen vallan on edistettävä kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja yhteiskunnallista vaikuttamismahdollisuutta, vaikuttamista omiin asioihin. Mutta kun tehdään sellainen kuntarakennemuutos, että kuntien lukumäärä oleellisesti vähenee ja kuntakoko kasvaa, se auttamatta kaventaa tätä vaikuttamismahdollisuutta. Tämä arvio olisi pitänyt perusteellisesti tehdä. Nyt, kun ei ole mitään korvaavaa, tulee ristiriita perustuslain kanssa.

Arvoisa puhemies! Yksi näkökulma vielä, ja se on se, että tässä ehdotuksessa hämärtyy raja pakkoliitosten ja vapaaehtoisten liitosten välillä, koska kaikki rakentuu selvitysvelvoitteeseen tehdä kuntaliitosesitys ja tietyn selvitysalueen pohjalta. Se on rajattu tiukasti monessa vaiheessa tähän.

Sitten, arvoisa puhemies, tästä puuttuu kaiken kaikkiaan taloudellisten vaikutusten arviointi ja toiminnallisten vaikutusten arviointi.

Elsi  Katainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen kuntauudistuksen tavoitteet voidaan tiivistää kolmeen keskeiseen kärkeen: Ykkösenä on saada kaikki valta keskuskaupungeille. Toiseksi kaikki kehyskunnat koosta riippumatta tulee esityksen mukaan liittää keskuskaupunkeihin. Kolmanneksi yhdelläkään alle 20 000 asukkaan kunnalla ei pidä olla olemassaolon oikeutusta.

Näillä keinoilla ei päästä uudistukselle asetettuihin tavoitteisiin. Niillä ei turvata kuntien taloutta, ihmisten tarvitsemia palveluita eikä kunnallista demokratiaa. Perustuslaillisten ongelmien vuoksi lain toimeenpano viivästyy huomattavasti. Epäonnistuneesta kuntauudistuksesta johtuvaa sotkua ei pidä jättää seuraavan hallituksen siivottavaksi. Lakiesitys on tarpeeton, ja se tulee hylätä.

Lakiesityksen käsittely valiokunnassa oli vähintäänkin hämmentävää. Minun on hyvin vaikea tunnistaa tuota mietintöä valiokuntamme tuotokseksi, enemmän se muistuttaa hallitusohjelmaa. Asiantuntijoiden, kuntien ja muiden sidosryhmien kriittisiä lausuntoja ei ole huomioitu mietinnössä juuri lainkaan. Hallituksen antama lain käsittelyaika oli myös kohtuuttoman lyhyt.

Hallituksen kuntauudistus pohjautuu ideologialle keskittää asuminen, palvelut ja päätöksenteko. Jos uudistus toteutuu esitetyllä tavalla, se aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa myös kunnalliselle itsehallinnolle. Virkamiesvalta kasvaa samalla, kun kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia heikennetään. Kunnan koko ja maantieteellinen sijainti asettavat kunnat perusteettomasti eriarvoiseen asemaan.

Arvoisa puhemies! Menettelytavat ja johtaminen ovat tärkeitä ja korostuvat varsinkin näin vaativissa ja suurissa uudistuksissa. Valitettavasti on todettava, että tämä uudistus on huonosti johdettu ja se on valmisteltu suppeasti ilman parlamentaarista valmistelua. Se on murentanut luottamusta kunta—valtio-suhteessa ja aiheuttanut jännitteitä keskuskaupunkien ja niitä ympäröivien kehys- ja maaseutukuntien välille.

Kunnille on järjestetty kaksi lausuntokierrosta, mutta kuulemisilla ei ole ollut vaikutuksia hallituksen tekemiin jatkolinjauksiin sekä lakiesityksen sisältöön. Kuntien selvän enemmistön vaihtoehtoiset uudistamisnäkemykset muun muassa kuntayhteistyön tarpeesta on jätetty kokonaan huomiotta jatkovalmisteluissa. Mielestäni mietintö antaa täysin väärän kuvan kuntien kuulemisen vaikutuksista uudistuksen sisältöön ja etenemiseen.

Kunnallisen itsehallinnon kannalta on ongelmallista, ettei kunnille ole lakiesityksessä annettu muuta selvitysvaihtoehtoa kuin kuntaliitos ja kuntien yhteistyön tiivistäminen sivuutetaan täysin. Muun muassa tätä kritiikkiä hallituspuolueiden edustajat eivät valiokunnassa sallineet mietintöön kirjattavan. Yhä kysyisin ministeriltä, jos hän paikalla olisi: miksi hallitus kieltää kuntien välisen yhteistyön harvaan asutussa maassa?

Kuntaliitosselvityksiin velvoittavat selvityskriteerit ovat keinotekoisia eivätkä perustu tieteelliseen tutkimukseen tai edes kokemukseen. Niiden tarkoitus on pelkästään velvoittaa jokainen kunta Suomessa kuntaliitosselvityksiin. Annetut määräajat ovat edelleenkin liian lyhyitä, jotta kunnilla olisi mahdollisuus huolellisesti tehdä kuntaliitosselvitys, käydä keskinäisiä neuvotteluja ja päättää yhdistymisesityksestä. Valiokunta ei edes suostunut pohtimaan kunnille riittävien määräaikojen merkitystä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen markkinoima iskulause, sanapari "vahva peruskunta" ei huomioi kunnallista itsehallintoa. Kuntien lukumäärän vähentäminen ei vähennä kuntien tehtäviä eikä poista kuntien välisen yhteistyön tarvetta. Kuntayhteistyön tuottamista hyödyistä on tehty tuoreita tutkimuksia esimerkiksi Kuntaliiton Arttu-tutkimusohjelmassa. Tulokset ovat olleet myönteisiä.

Kuntaliitokset eivät ole mekaniikkaa. Hallituksen pitäisi miettiä koheltamisen sijaan, mihin ongelmiin kuntakoon suurentamisella pystytään vastaamaan. Senkin tarjoamat mahdollisuudet ovat hyvin, hyvin rajallisia. Hallitus on mielestäni vastuuttomasti tuonut esiin vain kuntaliitosten hyötyjä.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Eräs valtiosääntöoikeuden asiantuntija aloitti asiantuntijapuheenvuoronsa aika osuvasti hallintovaliokunnassa sanoen, että tässä hallituksen kuntauudistuksessa on neljä asiaa, jotka ovat pahasti pielessä, ensinnäkin aikataulu, valmistelu, prosessi ja sisältö. Tämä oli mielestäni erityisen hyvin sanottu.

Kun näitä hallintovaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan asiantuntijakuulemisia seurasi, niin olen todella hämmästynyt siitä, mitä hallintovaliokunnan mietintö tästä asiasta nyt sisältää. Olin suorastaan pöyristynyt siitä, että kerta toisensa jälkeen hallitusryhmät äänestyttivät ja poistattivat tästä mietinnöstä kaikki ne kriittiset näkökulmat, joita lukuisat, voi sanoa, kymmenet asiantuntijat esittivät tähän hallituksen esitykseen.

Hallitus ei näköjään tässä jo nyt, voisi sanoa, epäonnistuneessa kuntauudistusprosessissa kestä minkäänlaista arviointia ja kritiikkiä. Erityisen huolestuttavaa tämä on sen takia, että hallintovaliokunta on niin sanottu kuntavaliokunta, jonka pitäisi yleisesti ottaen kantaa huolta siitä, mitä kunnille tulevaisuudessa tapahtuu ja miten kuntien talous kehittyy, miten kuntien itsehallintoakin voitaisiin vahvistaa ja kehittää. Mutta tästä valiokunta ei lausu mitään eikä ole ollenkaan huolissaan siitä, mikä tulevaisuudessa on suomalaisten kuntien asema.

Arvoisa puhemies! Täällä on keskusteltu paljon perustuslakivaliokunnan lausunnosta, ja haluan toistaa sen oman hämmästykseni siitä, että kokoomuksen riveistä hyökätään näin voimakkaasti perustuslakivaliokunnan työtä kohtaan. Ensinnäkin perustuslakivaliokunta teki erittäin, voisi sanoa, perusteellista työtä tätä asiaa käsiteltäessä sille etukäteen annetun erittäin tiukan ja, voi sanoa, epäasiallisen aikataulun puitteissa. Eräät valtiosääntöoppineet ovat nyt julkisissa lausunnoissaan valiokunnalle todenneet, että tämä aikataulu, joka etukäteen on annettu perustuslakivaliokunnalle, on heidän luonnehdintansa mukaan säädytön eikä ole tämän valiokunnan arvolle sopiva. Tämän jälkeen kun tätä työtä on tehty, pyritty tekemään perusteellisesti, kokoomus hyökkää voimakkaasti valiokunnan lausunnon kimppuun. Tämä on mielestäni kyllä erikoista toimintaa täällä eduskunnassa.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee sitten keskustan viestiin tänään kuntapäättäjille, se viesti on mielestäni aivan oikea ja oikeaan osuva. Siinä ei missään määrin kehoteta toimimaan lainvastaisesti. Pitää muistaa, että nyt perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta jouduttiin muuttamaan tämän lain voimaantuloa niin, että tietyt pykälät, jotka ilmoittavat sen, milloin selvityksen pitää olla tehty, jätettiin aikataulullisesti täysin auki ja tämä voimaantulolaki tulee eduskuntaan erikseen käsiteltäväksi niin, että eduskunta määrittelee sitten siinä käsittelyssä ja perustuslakivaliokunta antaa erikseen lausunnon siitä, mikä on se kohtuullinen aika, mikä kunnille pitää tämän sote-rakennelain hyväksymisen jälkeen antaa, viedä loppuun nämä selvitykset ja tehdä päätökset. Siis sitä aikaa ei ole määritelty vielä.

No, mikä on sitten tämä marraskuun lopun aika, jolloin pitäisi ilmoittaa siitä, kenen kanssa kunnat lähtevät selvittämään kuntaliitosta? Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että tällä pykälällä ja tällä ilmoituksella ei ole oikeudellisesti sitovaa merkitystä, ja sen takia on erittäin outoa tulkintaa, että me olisimme perussuomalaisten kanssa yhteisessä lausunnossa kehottaneet kuntia, kuntapäättäjiä jollakin tavalla lainvastaiseen toimintaan. Tämä ei missään tapauksessa pidä paikkaansa.

Arvoisa puhemies! Keskusta luottaa nimenomaan kuntapäättäjiin ja heidän kykyynsä arvioida, mikä on sille alueelle ja kuntalaisille paras ratkaisu. Me luotamme kuntapäättäjiin, mutta hallitukseen emme luota. Voisi sanoa tällaisen prosessin jälkeen, että hallitukseen me emme luota pätkääkään. (Välihuutoja) Tämä prosessi on osoittanut sen, että minkäänlaista arvoa ei ole annettu asiantuntijoitten kuulemisessa asiantuntijoitten arvioille ja heidän näkemyksilleen siitä, miten tätä pitäisi kehittää.

Emme kehota rikkomaan lakia missään määrin mutta kehotamme siihen, että nyt ei ole syytä hätiköityjä ratkaisuja tehdä vaan tulee rauhassa miettiä, mikä on sille alueelle paras ratkaisu, ja hallituksen pakkovaltaan ei tule alistua. Perustuslaki on kuntien ja kunnan itsemääräämisoi- keuden takana.

Anu Urpalainen /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi totesi, että nyt ei ole syytä hätiköidä, mutta sehän ei tarkoita, ettei selvityksiä käynnistetä ja selvityksiin paneuduta, koska juuri nyt, kun ne ovat liikkeellä, niin aikaa on tästä eteenpäin ensi kevääseen ja seuraavaan syksyyn. Monet kunnat — viimesyksyisten selvitysten pohjalta noin 40 prosenttia kunnista — ovat valmiita käynnistämään selvitykset. Suuri osa suomalaisista asuu näissä kunnissa, ja erityisesti, kun katsotaan tätä hallituksen esitystä, se lähtee siitä, että juuri meidän kuntakeskusten kohdalla, suurempien yksiköiden kohdalla, on tärkeätä päästä eteenpäin selvitysten pohjalta.

No, miksi näitä selvityksiä? Täällä on myös tulevaisuusselonteossa todettu, että tarvitaan hyvinvoinnin lisäämiseen tähtääviä strategioita. Millä tavalla se liittyy sitten kuntarakenteeseen? Se liittyy sillä tavalla, että ensin katsotaan, mitä tavoitellaan, eli tehdään selvityksiä ja rakennetaan seutujen, alueiden kestävän kasvun ja hyvinvoinnin eväitä, strategioita, ja sen jälkeen samalla selvityksessä mietitään, millaisella rakenteella ja millaisella hallinnolla sitten vastaavasti toteutetaan, eli juuri sitä, mitä hallituksen esitys on.

Totuudellisesti ei tässäkään keskustelussa tänään saisi unohtaa sitä, missä tällä hetkellä kuntakentässä mennään. Monen kunnan taloudellinen tilanne on heikentynyt, paikallinen päätöksenteon liikkumavara on monin paikoin hyvin pieni, ja esimerkiksi kunnan yleiseen toimivaltaan kuuluvien tehtävien hoitaminen ei monellakaan kunnalla enää onnistu. On tärkeää kannustaa tämän lain voimaansaattamisella kuntia lähtemään selvittämään ja luomaan vahvempia kokonaisuuksia, joissa myös itsehallinnon edellytykset vahvistuvat.

Kuntauudistuksen eräs keskeinen lähtökohta on juuri pyrkimys puuttua suurten kaupunkiseutujen kehitykseen. Kaupunkiseutujen sisäisen eriarvoistumisen vähentäminen ja maankäytön ohjaus on saatava yhteisen päätöksenteon piiriin. Tavoitteena on siis myös kasvukeskusten sisäisen osaoptimoinnin torjuminen, ja tämähän on tänä päivänä vahvaa todellisuutta. Siihen tämä rakennelaki kannustaa nyt kuntia selvitysten kautta etsimään ratkaisuja.

Kuntien vaikeudet vain kasvavat, kun tarkastellaan, millaisia haasteita meillä on, joita ei saisi tässäkään keskustelussa unohtaa: ikääntyvän väestön määrä, kuntien henkilöstön voimakas eläköityminen, työikäisen väestön määrän pieneneminen ja niin edelleen. Tarvitaan ratkaisuja, ei neliraajajarrutusta. Tarvitaan elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhteiskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Meillä on Paras-lain pohjalta kunnissa tehty vahvaa yhteistyötä. Jäljet ovat vain sellaiset, että ne eivät ole olleet riittävät. Tälläkin hetkellä on monia kuntia, jotka ovat kriisiytymässä, erityisesti kun mietitään ikääntyvien ihmisten palvelutarpeen osalta sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamista.

No, mitä sitten kuntarakennelaki synnyttää meille kunnille? Se synnyttää sen, että täysin vapaaehtoisesti, täysin vapaaehtoisesti kunnat etenevät, ja hämmästyttää tämä keskustelu, että onko hallitus antamassa käskyä ylhäältä alaspäin, kun hallitus on oikeasti koko tämän prosessin ajan muuttanut ja rakentanut esitystä niin, että se perustuu kuntien vapaaehtoisuuteen. Tähän asiaan erityisesti perustuslakivaliokunta käytti paljon aikaa, ja se on luettavissa perustuslakivaliokunnan lausunnosta. Siellä korostetaan joka kohdassa tämän lain hengen sisältävän kuntien vapaaehtoisuuden. Kaikki tiedämme, että kriisikuntien osalta meillä on jo nyt lainsäädäntö, ja kriisikuntien osalta on hieman tarkennettu esityksessä kriteerejä ja askelmerkkejä.

On huolestuttavaa, että lietsotaan kuntakapinaa. Meidän alueella paikallislehdissä edustaja Tossavainen on lietsonut kuntakapinaa, jotta neliraajajarrutus pistetään päälle. Ei vaikuta hyvältä, ei vaikuta yhteistyöhaluiselta eikä vaikuta siltä, että kunnioitetaan ja arvostetaan kuntapäättäjiä. (Pirkko Ruohonen-Lerner: Parlamentaarista valmistelua!) — Parlamentaarinen valmistelu: Olen aivan samaa mieltä, niin kuin perustuslakivaliokunnassa on todettu, että se olisi ollut tarpeellinen, mutta nyt olemme tässä, ja tässä vaiheessa on katsottava eteenpäin ja löydettävä ratkaisuja. On hyvä, että uutta kuntalakia, joka on valmisteilla, on valmisteltu parlamentaarisesti. (Puhemies koputtaa) Eivät ainakaan tämän päivän keskustelut synnytä sitä luottamusta, että tässä parlamentaarisuudessa voitaisiin jatkaa myös muiden valtionosuusjärjestelmien osalta, ja se on harmi.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Urpalainen lopetti siihen, että kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen, mutta mitä vapaaehtoisuutta on siinä, että on tehtävä selvitykset, sen jälkeen tehtävä sote-piirit ja valtioneuvosto tekee niistä päätökset. Kyllä tämä on kaukana vapaaehtoisuudesta.

Mutta, arvoisa puhemies, varsinaisesti pyysin tämän puheenvuoron, kun olen kuunnellut tänään tätä keskustelua liittyen perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Olen itse ollut kolme vaalikautta perustuslakivaliokunnassa, seurannut tässä salissa hyvin tarkkaan, miten lausuntoihin on suhtauduttu, ja minä olen aivan pöyristynyt, sanon suoraan, siitä keskustelusta, joka täällä liittyy siihen lopputulokseen, joka perustuslakivaliokunnassa on löydetty. Jos me tällä tavalla jatkossa suhtaudumme perustuslakivaliokunnan työhön, niin ainakin minusta tulee hyvin äkkiä perustuslakituomioistuimen kannattaja. Jos kerran perustuslakivaliokunta ei pysty työskentelemään juridisin perustein, niin silloin sitä perustuslakivaliokuntaa ei tarvita.

Sitten minua erityisesti ällistyttää tämä kokoomuksen hyökkääminen armottomasti perustuslakivaliokunnan lausuntoa vastaan. Mennäänpäs vähän ajassa taaksepäin ja luetaan Paasikiven päiväkirjoja. Paasikivi perustaa kaiken toimintansa ja hakee tulkinnat Suomen perustuslaista. Hyvä kokoomus, mihin te olette hukanneet nämä hyvät perusteet, joita Paasikivi aikanaan omassa toiminnassaan ohjenuorana käytti? Jos te kerta kaikkiaan nyt perustatte toimintanne perustuslakivaliokunnassa suhdanteisiin, poliittiseen valtapeliin, niin silloin se perustuslakivaliokunta ei toimi oikealta pohjalta.

Tätä taustaa vasten annankin suuren kiitoksen perustuslakivaliokunnan puheenjohtajalle. Hänen toiminnallaan nyt pelastettiin perustuslakivaliokunnan arvovalta, se, että siellä kuitenkin päädyttiin tulkitsemaan lakia eikä ottamaan kantaa puhtaasti poliittisten suhdanteiden ja tässä tapauksessa hallituksen ja ensisijaisesti kokoomuksen valtapolitiikan mukaan. Päivänselvää on, hyvät kokoomuslaiset, se, että te haluatte tällä Suomeen suuret keskuskaupungit, kaikki kehyskunnat nurin, kaikki maaseutukunnat nurin. Sanokaa tämä rehellisesti. Minusta on aivan turhaa tätä peitellä ja perustella palvelujen parantamisella. Kuntarajan siirto ei paranna yhtäkään palvelua. Palvelut paranevat, kun ne tehdään ja kehitetään asiakkaiden ehdoilla, pannaan palveluketjut toimiviksi. Meillä on siitä Forssassa erittäin hyvää näyttöä.

Eli tätä taustaa vasten se, että te, hallituspuolueet, vielä hallintovaliokunnassa olette kaikki kriittiset näkökulmat poistaneet tästä esityksestä, edelleen madaltaa sitä arvostusta, jonka voisi ajatella olevan hallituspuolueiden työskentelyssä hallintovaliokunnassa. Politiikka lähtee rehellisyydestä. Jos kerran esimerkiksi perustuslakivaliokunta kykenee yksimielisesti sanomaan, että tämä olisi pitänyt valmistella parlamentaarisin perustein, laajalla pohjalla, huolellisesti, niin normaalisti tässä salissa hallitus olisi ottanut onkeensa ja pistänyt uuden valmistelun liikkeelle. Kun itse olin perustuslakivaliokunnassa, silloin kunnioitettiin valiokunnan kantoja, ne olivat tässä salissa sellaista faktaa, ettei niitä kyseenalaistettu. Ja sekin minun on nyt pakko ollut nähdä, että tätä tapahtuu, ja puhtaasti poliittisin perustein.

Olen aika tuohtunut, sanon suoraan, tästä työstä, jota hallitus noudattaa nyt tekemällä asioista fantastisia. Kaikki negatiivinen vaietaan, mutta kansa ei ole niin tyhmää, ja gallupit vähän siitä jo kertovat.

Ulla-Maj Wideroos /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! God service i rätt tid och på rimligt avstånd är viktigt för alla kommuninvånare. Oberoende av var man bor måste var och en ha rätt till en service som motsvarar ens behov. Även om vi bor i ett av världens bästa länder så finns det en hel del att göra för att vi ska kunna bli ännu bättre. Den kommunreform som regeringen vill genomföra, den är en del av detta förbättringsarbete.

Men ingen av oss tror väl att en kommunreform löser alla problem, men det utredningstvång om kommunsammanslagning som nu finns i lagen kommer med säkerhet att visa på vad som behöver göras. Nu handlar det alltså inte om ett sammanslagningstvång utan om ett utredningstvång. Vad skulle man vinna eller förlora på en sammanslagning? Vad skulle bli bättre och vad kunde eventuellt inte bli bättre? I detta sammanhang har också diskuterats behovet av en reform av social- och hälsovården och det är säkert så att en sådan reform också behövs, men inte bara en reform av det slaget.

Av någon anledning har vi helt lämnat till exempel undervisningssektorn utanför diskussionen. Det är ändå en sektor som ska se till att våra barn och ungdomar får en utbildning i världsklass. En god utbildning är verkligen avgörande för våra barns och vårt lands framtid. Det är också en rättvisefråga. Det ska inte vara beroende av boendeort hurudan utbildning man får.

Herr talman! Nu handlar det alltså om att i kommunerna vara tillräckligt modiga och starta en utredning, eller flera, om sin egen framtid. Det är svårt att förstå, faktiskt så är det svårt att förstå, att man är rädd för att göra utredningar. Alla vill vi ju ha svar på frågor om vår framtid, i den mån det går att få svar förstås. Men klart är att om man går in för seriösa utredningar så kommer man också att få seriösa svar, och kommuninvånarna har rätt att få svar på sina frågor.

Arvoisa puhemies! On itsestään selvää, että projekti ei ole helppo, mutta kuka olisikaan koskaan väittänyt, että kysymykset tulevaisuudesta olisivat helppoja. Päätökset siitä, kenen kanssa kuntauudistusta lähdetään selvittämään, on tehtävä marraskuun loppuun mennessä. Tämän ei pitäisi olla mikään vaikea asia. Useat kunnat tekevät jo yhteistyötä monissa asioissa, ja kunnat tuntevat toisensa jo hyvin. Nyt on syytä ottaa askel eteenpäin ja selvittää, mitä kuntauudistusmahdollisuus voisi tarjota. On väitetty, että aika olisi liian lyhyt. Toisaalta kunnissa ollaan jo kauan oltu tietoisia tästä aikaraamista.

On myös niin, että kunnilla on mahdollisuus useamman eri vaihtoehdon selvittämiseen. Ei siis ole mitään, mikä sanoisi, että kunnalla olisi ainoastaan yksi vaihtoehto. Nyt ei ole mitään syytä laittaa selvityksiä pöytälaatikkoon ja jättää niitä sikseen. Jokaisen kuntalaisen lisäksi kunnanvaltuutetuilla on sitä vastoin oikeus tietää, miten palvelut voidaan järjestää tulevaisuudessa. On tietysti myös niin, että selvityksen tulee tuoda esiin sekä positiivisia että negatiivisia puolia uudistuksessa. Juuri senhän takia nimenomaan haluamme, että selvityksiä tehdään. Sitten on kunnanvaltuustojen asia ratkaista, mitkä päätelmät selvitysten tuloksista on syytä tehdä.

Herr talman! Nu finns en lag som ligger som grund för det som kommunerna ska göra, nämligen utreda. Det är ett arbete som inte sker över en natt, men nu finns tillräckligt med tid för att göra ett seriöst utredningsarbete. Självklart är det här inte ett lätt projekt, men vem har sagt att framtidsfrågorna är lätta? Beslut om vem man vill utreda en kommunreform tillsammans med, de ska vara klara den sista november i år. Någon tycker kanske att den här tiden är för kort. Å andra sidan så har man i kommunerna redan länge vetat om det här tidsperspektivet, och man kan faktiskt utreda olika alternativ. Ingenting säger att det bara finns ett alternativ för en kommun.

Tapani Mäkinen /kok:

Arvoisa puhemies, herr talman! (Ulla-Maj Wideroos: Bra!) Tämä keskustelu on monellakin tapaa mielenkiintoista, mutta se on myöskin tietysti isolta osaltaan politiikkaa, niin kuin eri tilanteissa on nähty. Se, että oppositio arvostelee hallituksen merkittävää ja tärkeää kuntauudistusta, tietysti luonnollisesti johtuu siitä, että oppositiopuolueista keskusta erityisesti haluaa, että meillä olisi maakunta—kotikunta-malli Suomessa.

On ymmärrettävää, että keskusta lyö arvostelun säilää oikein kovalla, kun hallitus lähtee siitä, että meillä on Suomessa itsenäisiä kuntia, jotka itsenäisesti voivat päättää kuntalaistensa asioista. Kuntalaiset valitsevat niihin päättäjät, ja tämän valtakirjan ja mandaatin toimin lähellä olevat päättäjät päättävät kuntalaisten puolesta sitten asioista. Myöskin se kuuleminen ja demokratian toteutuminen suomalaisen kuntarakenteen kautta on mielestäni hyvin suoraa ja hyvin demokraattista.

Keskustan maakunta—kotikunta-malli tarkoittaa sitä, että merkittävä osa kuntien omasta päätösvallasta siirrettäisiin maakuntatasolle ja näin ollen päätökset olisivat pois itsenäisiltä suomalaisilta kunnilta, mikä poikkeaa tämänhetkisestä järjestelmästä, ja ne olisivat kauempana kuntalaisen arjesta. Näin se on. Näin sen itse koen. Joku saattaa kokea sen toisin, mutta en ymmärrä, miten keskustalaiset tämän opin kuitenkaan miksikään muuksi muuttavat, koska maakuntatasolla tehtävät päätökset ovat kuitenkin kauempana kuntalaista kuin kuntatasolla tehdyt päätökset.

Hallitusohjelma jo kirjasi tämän kuntauudistuksen ensiaskeleet tälle hallituskaudelle, tälle eduskuntakaudelle. Siitä on kulunut aikaa kaksi vuotta. Siinä välillä on tehty erilaisia selvityksiä. Ministeriön toimesta on tiedusteltu tältä osin myöskin kuntien näkemystä näihin selvityksiin, on tehty kuntarakennelakia, niin kuin nyt olemme täällä sitä käsittelemässä. Tätäkin on kysytty kunnilta. Eri vaiheissa eri tasoisia selvityksiä on tehty eri alueilla, muun muassa metropolialueilla omia selvityksiä. Niistä on kysytty myöskin metropolialueen kunnilta. Elikkä tämä, edustaja Korhonen, siitä kuntien kuulemisesta. Moneen otteeseen kahden vuoden aikana kuntia on kuultu.

Muistan hyvin, kun pitkään kuntapolitiikassa mukana olen ollut, myöskin Paras-lain aikaan, että ei se kovin selvää ollut sekään oleminen. Aivan selkeä tähtäin oli siinäkin, toisin kuin täällä keskustan taholta väitettiin. Tavoitteena oli silloin suomalaisten itsenäisten kuntien yhdistyminen. Nyt keskusta on muuttanut sitä linjaansa tältä osin, että maakunnat ovat tulleet vahvasti siihen väliin tällä hallituskaudella, tässä oppositiotyöskentelyssä.

Arvoisa puhemies! Liittyen tähän arvosteluun, mikä on tullut myöskin siitä, että suurimmat kunnat olisivat niin suuria, että kuntalainen on kauempana kuin sitten jopa keskustan maakuntamallissa: Sitä tohdin epäillä, mutta on epärehellistä myöskin unohtaa se, että meillä on merkittävä prosessi menossa Suomessa, nimittäin kuntalain kokonaisuudistus. Siellä käydään neljässä eri työryhmässä erilaisia kunnille tärkeitä asioita läpi. Meillä on siellä yhtenä keskeisenä elementtinä osallisuuden lisääminen ja lähidemokratia ja demokratia ylipäätään kunnissa. Se on tulossa voimaan 2015 alusta, mikä erittäin hyvin istuu myöskin tähän kuntauudistuksen aikatauluun.

Täällä on kovasti arvosteltu keskustan taholta sitä, että kokoomuslaiset kansanedustajat, toiset yksittäiset edustajat, muun muassa allekirjoittanut, ovat arvostelleet perustuslakivaliokunnan työskentelyä. En minä perustuslakivaliokunnan työskentelyä sinänsä ole arvostellut. Olen ihmetellyt vain sitä, miksi perustuslakivaliokunta on ottanut lausuntoonsa asioita, mitkä eivät myöskään perustuslakiasiantuntijoiden mielestä kuuluisi tässä vaiheessa perustuslakivaliokunnalle. Totta kai perustuslakivaliokunnan, sanotaanko, lausunto ja mielipide ovat tärkeitä, mutta pitääkö sen puuttua siihen asiaan, mikä sille välttämättä ei kuulu? Näin ollen, kun perustuslakivaliokunta sanoo, että kunnilla pitää olla riittävä aika, niin tämän ajan määrääminen minun kuulemieni perustuslakiasiantuntijoiden taholta kuuluisi subs-tanssivaliokunnalle. Yhtä lailla tämä parlamentaarisen komitean näkemyksen lisääminen valiokunnan lausuntoon ei nähdäkseni mitenkään liity perustuslakiin. Elikkä tässä nyt muutama esimerkki, minkä takia se arvostelu taikka pohdinta tästä perustuslakivaliokunnan työskentelyn kokonaisvaltaisesta puuttumisesta tähän kokonaisuuteen on mielestäni hyvin oikeutettua.

Yksi esimerkki asiantuntijoiden kuulemisesta. Täällä on arvosteltu hallintovaliokunnan mietintöä tältä osin. Meillä oli valiokunnassa liuta asiantuntijoita, maakuntajohtajia, jotka olivat hyvin kriittisiä sinänsä tätä lakiesitystä kohtaan. Mutta kun heiltä kysyi sitä perusasiaa, mikä liittyy tämän asian taustalle, joka oli se, miten me varmistamme tulevaisuuden palvelut suomalaisille ihmisille tasapuolisesti, miten me varmistamme tässä muuttuvassa yhteiskunnassamme ne palvelut — se muuttuva yhteiskunta on juuri se, minkä takia hallitus on ryhtynyt tähän työhön, kaikki tiedämme ne tekijät, mitkä tätä yhteiskuntaa muuttavat — kun kysyin, mitä kymmenen vuoden päästä maakuntajohtaja kokee omassa maakunnassaan tapahtuvan, miten voidaan varmistaa kuntapalvelujen toteutuminen tulevaisuudessa maakuntajohtajan näkemyksestä, niin siihen he vastasivat, että nykyisellä kuntarakenteella ei voida mennä eteenpäin. Elikkä näin ollen asiantuntijatkin sanoivat näin ja noin vähän riippuen siitä, miten sen tuppasi kysymään.

James Hirvisaari /ps:

Arvoisa puhemies! Tämän iljettävän kuntaliitosvillityksen taustalla on kahden suurimman hallituspuolueen häpeämätön ja häikäilemätön vallanhimo. Kuntien teurastaminen on selvästi läheistä sukua hallituksen valtaa keskittävälle EU-liittovaltiopolitiikalle, jolla itsenäistä Suomea ollaan askel askelelta tuhoamassa. Keskittämispolitiikasta hyötyvät vain keskuskaupunkien kroisokset, mutta keskituloiset ja köyhät ihmiset sekä kaikki kehyskuntien ja maaseudun asukkaat joutuvat kärsimään.

Nyt vedetään äärimmäisen röyhkeästi mutkia suoriksi ja taivutetaan jopa perustuslain tulkintaa niin, että saadaan kunnat nopeasti tapetuiksi ja lähidemokratia tuhotuksi ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Järjetön hoppu viestii selvästi epätoivosta. Väitän, että tässä yritetään nyt lakaista kokoomuksen harvoja rikkaita suosiva vallan keskittämispolitiikka maton alle hyvissä ajoin ennen vaaleja ja mennä sitten taas vaaleihin köyhälistöporvareita harhauttaen aivan eri teemalla kuin todellinen harjoitettu politiikka on.

Arvoisa puhemies! Koko remontti on keinotekoinen ja kunnallisen itsehallinnon periaatteiden vastainen. Asiantuntijat niin kotimaassa kuin ulkomailla ovat hallituksen mallia vastaan, mutta asiantuntijoillahan ei ole merkitystä hallituksen harjoittaessa irvokkaan vallanhimoista voimapolitiikkaansa. Täysin selväksi on käynyt myös se, että kansalaismielipide ei tälle hallitukselle merkitse mitään, ei yhtään mitään.

Nyt on kerta kaikkiaan vedettävä siitä hätäjarrusta. Iloitsen oppositioyhteistyöstä ja kannatan lujasti Asikkalan ja muiden sankarikuntien viitoittamaa ja toki lain rajoissa toteutettavaa kuntakapinaa.

Arvoisa puhemies! Ajattelin ehdottaa teuraskunnille hiljaista hetkeä, mutta toivotankin niille voimia ja lopetan puheenvuoroni tuohtumuksen sävyttämään paheksuntaan.

Arvoisa hallitus, arvoisa ministeri, tämä on sikamaisen likaista valtapeliä. Hävetkää.

Maarit Feldt-Ranta /sd:

Arvoisa puhemies, herr talman! Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että kuntauudistusta tarvitaan. Siitä, millainen kuntauudistus meidän tulisi tehdä tai miten se tulisi toteuttaa, meillä on luonnollisestikin erilaisia näkemyksiä. Se on tervettä ja normaalia monipuoluejärjestelmässä. Itse pidän tärkeänä sitä, että kuntauudistus tehdään kuntalähtöisesti eli että hallitus ja eduskunta antavat uudistukselle aikataulun ja askelmerkit ja kuntapäättäjät, kuntalaiset ja kunnat päättävät lopullisista ratkaisuista.

Useat keskustapuolueen edustajat ja myös keskustan vastalause väittävät, ettei uudistuksen edetessä ole kuultu asiantuntijoita. Hetkinen, hyvät keskustalaiset edustajat, muistatteko, mitä asiantuntijat ehdottivat? Asiantuntijat ehdottivat 70 kunnan karttaharjoituksen pohjalta ylhäältä käsin tehtävää uudistusta. Me sanoimme tällaiselle uudistukselle "ei". Kunnat sanoivat tällaiselle uudistukselle "ei". Uudistuksessa otettiin uusi, kuntalähtöinen asento ja lisää happea ja aikataulu. Totuus on syytä pitää kuitenkin puheissa mielessä.

Kuntalähtöinen malli sopii parhaiten maassa, jossa on toisistaan poikkeavia alueita ja jossa on vahva ja pääosin toimiva kunnallinen itsehallinto. Pallo on nyt kunnilla, ja toisin kuin oppositio, minä toivon, että kuntapäättäjät itsenäisesti tekevät harkintaa siitä, mikä on juuri heidän kunnassaan, heidän alueellaan parasta kuntalaisten puolesta. Sen lisäksi, että keskustapuolue ja perussuomalaiset kehottavat kuntapäättäjiään olemaan noudattamatta lakia ja halveeraatte sillä tavalla kansanvaltaa, te väheksytte myös kuntapäättäjiä. Laki lähtee kuntalähtöisyydestä, mutta te haluatte täältä jakarandatuoleilta määrätä ja päättää, että teidän, kuntapäättäjien, ei ole syytä tehdä nyt yhtään mitään. (Pirkko Ruohonen-Lerner: Virhepäätelmä!) Tämä on surullinen teko, jolla nakerratte paitsi omaa myös koko parlamentarismin arvovaltaa.

Arvoisa puhemies! Parlamentarismi — siitä on myös tänään puhuttu. Sana parlamentarismi sai tänään kuitenkin synkän varjon ylleen, kun keskusta ja perussuomalaiset irtisanoutuivat tällä tavalla lakien noudattamisesta.

Arvoisa puhemies! Onko talous kunnossa, onko terveyskeskuksissa riittävästi lääkäreitä, pääseekö lääkäriin hoitotakuun määräämässä ajassa, onko lukioissa riittävä kurssitarjonta, että nuoret kokevat sen tärkeäksi, toimivatko vanhuspalvelut, (Keskustan ryhmästä: Onko lukioita?) ja onko myös naapurilla asiat kunnossa? Nämä ovat niitä kysymyksiä, joita meidän ja kuntapäättäjien pitäisi esittää itsellemme ja niiden pohjalta tehdä tämä analyysi. Jos kaikki on kunnossa ja näkymät myös tuleville vuosikymmenille ovat hyvät, niin hyvä niin. Nämä keskustelut on nyt kuitenkin syytä käydä joka puolella Suomea, ja siellä, missä asiat eivät ole kunnossa, on syytä tehdä vastuullisia päätöksiä, jotta olemassa olevat arjen ongelmat voidaan korjata. Tästä tässä uudistuksessa on kyse.

Vanha viisas ohje kuuluu, että kun muu ei auta, niin kokeile totuutta. Kun tämä vaalikausi alkoi, niin valtion kassa oli tyhjä ja se oli miinuksella 8 miljardia euroa. Myös kuntien talous totta kai heijastuu tätä taustaa vasten. (Pirkko Ruohonen-Lerner: Nyt on vielä enemmän miinuksella!) — Vielä enemmän on miinuksella, ja myös tänään valtiovarainministeriö laski kasvuennustettaan, ja kaikki tämä tietysti heijastuu kuntatalouteen. Kaikkien näiden tosiseikkojen edessä, edustaja Ruohonen-Lerner, jokainen henkilö, joka täällä salissa sanoo, että mitään ei tarvitse tehdä, pakenee vastuutaan. (Pirkko Ruohonen-Lerner: Ei kukaan niin ole sanonut!)

Lopuksi, arvoisa puhemies, mikä on ihmiselle oikeasti tärkeää: se, miten hallinto on organisoitu, vai se, miten arki toimii? Eräs pohjanmaalainen kunnanjohtaja totesi jokin aikaa sitten lehtihaastattelussa, että kaupunkioikeuksista on niin vaikea luopua, kun Ruotsin kuningas on ne 1600-luvulla myöntänyt. Perinteet ovat tietysti tärkeitä, ja niitä on syytä kunnioittaa, mutta minulle on tärkeämpää huolehtia siitä, että 2000-luvun perheet, vanhukset saavat hyvää päivähoitoa, laadukasta koulutusta, inhimillistä vanhustenhuoltoa ja että alueille syntyy työtä ja elinvoimaa. Vanhoihin rakenteisiin takertuminen, kuntauudistuksen jarruttaminen, perumispuheet eivät paranna yhdenkään lapsen, perheen, vanhuksen tai yrittäjän elämää. Siksi ihmiset ja palvelut ja tekeminen tulevat minun ajattelussani ensin.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Arvoisat edustajat! Kun minä katson tätä tämän illan työjärjestystä ja tilannetta, niin olen harkinnut, että olisi suotavaa mennä näitten puhujalistan puheenvuorojen puitteissa. Seurasin myöskin tuota debattia, ja minusta siinä kyllä aika selvästi jo pääsivät erilaiset näkökohdat esille, niin että yritetään nyt mennä tämän puhujalistan mukaisesti, ja jos tulee aivan pakottava tarve, jossakin tapauksessa harkitsemme sitä sitten uudelleen. Mutta nyt olen harkinnut, että mennään puhujalistan mukaisesti.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ensin edustaja Maarit Feldt-Rannalle on todettava, että kun kuntia nyt ollaan todellakin velvoittamassa näin kauaskantoisiin päätöksiin näin puutteellisin tiedoin, niin on kyllä syytä todeta, että on kyllä kuntien, kuntalaisten ja erityisten kuntien päättäjien etu vaatia ja odottaa hallitukselta lopullisia ja järkeviä sote-linjoja sekä varmoja tietoja näistä muista käynnissä olevista uudistuksista. Miten kunnissa voidaan päättää, kun ei tiedetä, mitä selvitetään ja mistä sitten lopulta päätetään?

Sitten täytyy kyllä vielä muistuttaa tästä edustaja Backmanin väitteestä, joka on väärä. Hänhän täällä koko ajan toteaa, että Paras-laki oli hyvin identtinen tämän hallituksen kuntarakenne-esityksen kanssa, mutta Backman unohtaa tahallaan muutaman asian. Puitelain 4 § koostuu kolmesta tasavertaisesta momentista uudistamiskeinoineen, joista edustaja Backman mainitsee aina vain tämän ensimmäisen. Kaksi muuta ovat kuntien yhteistoiminta sekä palvelurakenteiden uudistaminen. Tämä hallitus on kieltämässä kuntien yhteistoiminnan himmeleihin vetoamalla ja tekemässä palvelurakenteiden uudistamisen ehdolliseksi vain kuntaliitosten kautta. Nämä uudistukset, Paras-hanke ja tämä nykyinen esitys, eivät ole siis missään mielessä identtisiä eivätkä samanlaisia, ja se kannattaisi nyt edustaja Backmaninkin tunnustaa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kunta- ja sote-linjaukset ovat erittäin sekavat ja ristiriitaiset edelleen, ja paljon erittäin isoja asioita on auki. Ensi huhtikuussa pitäisi olla sitten tämä sote-järjestämislaki täällä eduskunnassa, mutta voidaanko linjausten perusteella tuota järjestämislakia edes kirjoittaa? Epäilen vähän. Linjaukset johtaisivat erittäin sekavaan ja moniportaiseen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään, kaikkien aikojen himmeliin, missä valta- ja vastuusuhteet menevät kyllä ristiin ja päällekkäin.

Kuntarakennelakiesitys ja nämä sote-linjaukset eivät myöskään kerro, mitä tämä kaikki maksaa ja mihin se ihan todella johtaa. Lyhenevätkö hoitojonot, vahvistuuko perusterveydenhuolto, pääsevätkö ihmiset lääkäriin, saavatko he tarvitsemiaan sosiaalipalveluja ja niin edelleen? Kuntia vain nyt härkäpäisesti patistetaan uudistamaan poliittisten fraasien voimalla ilman todellisia fakta-arvioita uudistusten seurauksista. Näin laajoja, kauaskantoisia lakiesityksiä on kyllä harvoin Suomessa näin heikolla valmistelulla tuotu tänne keskusteltavaksi.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyslinjausten jälkeen kyllä jo kävi selväksi, että hallituksen suurkuntahanke näyttää yhä vahvemmin valtapolitiikalta. Kuntauudistuksen ydin on keskuskaupunkien verkosto koko maahan. Kuudestatoista kuntarakennelakiin kirjatusta keskuskaupunkiseudusta sekä pääkaupunkiseudusta kahdeksassa suurin puolue on kokoomus ja neljässä SDP, ja tätä asiaa nyt ei muuksi voi muuttaa. En usko, että nämä lääkärijonot lyhenevät, palvelut paranevat ja kuntien taloudet pelastautuvat sillä, että päätösvaltaa keskitettäisiin kahdelle puolueelle.

Arvoisa puhemies! Kuntien lausuntokierroksella vain 21 kuntaa kannatti tätä kuuluisaa vahvaa peruskuntaa ja sitten tätä vastuukuntamallia sosiaali- ja terveysuudistuksessa. 209 kuntaa vastusti kuntarakennelakiin kirjattuja pakkoselvityskriteerejä, ja 221 kuntaa piti asiattomana, että lainsäädännöllä ohjataan kuntia liitoksiin. Miksei näitä kuntien lausuntoja lueta niin kuin ne on kirjoitettu? Miksei kuntia ihan aidosti ole kuultu? Sekin on kyllä melko tavatonta suomalaisessa lainsäädäntötyössä ja isojen lakikokonaisuuksien valmistelussa.

Arvoisa puhemies! Pääkaupunkiseudun 14 kunnan metropolialueella sekä kunta- että sote-uudistukset ovat kokonaan levällään, vaikka hoitojonot Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla vain kasvavat. Onko hallituksella siis tarkoitusta tehdä täälläpäin uudistuksia, ja onko asia esimerkiksi kokoomukselle poliittisesti liian herkkä tuntien hyvin varsinkin espoolaisten vastustuksen? Olisi mielenkiintoista kuulla.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies: Sosiaalipolitiikan kansainvälinen asiantuntija, professori Aila-Leena Matthies ihmettelee syvästi, miksi Suomi on tekemässä niitä virheitä, mistä muut Euroopassa ovat jo palaamassa. Kaikkialla muualla Euroopassa, kun näitä hyvinvoinnin kehittämissuunnitelmia tehdään, puhutaan hajasijoituksesta ja paikallistason vahvistamisesta ja pienten organisaatioiden politiikasta. Suomi menee täyttä häkää kohti betoniseinää aivan toiseen suuntaan samaan aikaan, kun muualla ollaan näistä virheistä jo opittu. Koska isot organisaatiot eivät tuoneet kustannustehokkuutta eivätkä toimineet muuallakaan Euroopassa, me menemme täysin väärään suuntaan.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean, että tämä päivä ruuhkautui sillä tavalla, että kaksi merkittävää, isoa asiaa eli tämä kuntarakennelaki ja toisaalta vaalikauden EU-selonteko ovat samalla päivällä, ja ehkä nämä nyt syövät vähän toisiaan. Mutta emme voi sille mitään.

Kun tässä ei enää debattiin ollut mahdollisuutta, niin totean myös vielä tähän hetki sitten kuultuun edustaja Feldt-Rannan puheenvuoroon liittyen kaksi kommenttia. Minun mielestäni nyt erityisesti kyllä tämä SDP:n muutamien edustajien närkästys vaatimattoman opposition kannanotosta on vähän ylimitoitettua. Totta kai lakia kunnioitetaan ja sillä sipuli. Erityisesti haluan korostaa sitä, että me luotamme kyllä nimenomaan näihin kuntapäättäjiin, asiantuntijoihin ja oikeusoppineisiin kuntarakenne- ja sote-uudistuksessa.

Sitten toinen kommentti Feldt-Rannan puheenvuorosta: kun hän sanoi sitä, että tämä laitettiin hallituksen toimesta uudelle uralle, kun se asiantuntijaryhmä, paha asiantuntijaryhmä, esitti sen 70 kunnan kuntakartan aluksi, niin eihän se nyt aivan omasta päästään sitä esittänyt, kyllähän hallitus oli jo omalta osaltaan linjannut ja luvannut, että kuntakarttoja tulee. Tämä valmistelu on ollut kyllä valitettavalla tavalla sekavaa.

Kolme asiaa, joista minä haistelen, että koko eduskunta on kahden vuoden aikana yhtä mieltä puoluekantoihin katsomatta: Ensimmäinen on tietysti, että uudistusta tarvitaan. Jokainen tietää sen. Toinen asia on, että on järkevää tehdä integraatio perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osalta. Ja kolmas asia on se, että on järkevää tehdä integraatiota sosiaali- ja terveyspalveluitten osalta.

Mutta sitten se, missä keskustan ja hallituksen kannat kovastikin poikkeavat, on se, että hallitus kytki tämän kuntarakenneuudistuksen, joka meillä on nyt tässä käsittelyssä, suoraan tähän sote-uudistukseen. Nyt on osoittautunut, että tämä on vallan vaikea täällä eduskunnassakin käsitellä, kun toisesta ei ole olemassa täällä esitystä. Sehän tässä nyt on tätä härdelliä aiheuttanut. Keskusta olisi halunnut niin, että tehdään palvelut edellä, ja sosiaali- ja terveyspalveluitten järjestäminen on se kaikista tärkein. Olisi puututtu siihen eikä lähdetty ensin tätä kuntarakennetta vatkaamaan tällä tavalla kuin nyt tämä kuntarakennelaki on tässä tekemässä.

Sitten tästä sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnosta ja käsittelystä myös siellä. Me keskustalaiset olisimme halunneet kuulla myös siellä perustuslakivaliokunnan perustuslakiasiantuntijoita, jotta meille olisi tullut parempi käsitys siitä, miten tämä kuntarakennelaki ja tämä täydennysesitys, joka perustui siihen poliittiseen työhön, mitä Petteri Orpon työryhmässä tehtiin, ovat sovitettavissa yhteen. Mutta hallituspuolueitten edustajat eivät halunneet, että sosiaali- ja terveysvaliokunta kuulee asiantuntijoita perustuslaillisista näkökulmista.

Tämä johti kyllä osittain siihen, että sosiaali- ja terveysvaliokunta kertoi omassa lausunnossaan hallituspuolueitten edustajien näkemyksien mukaisesti, että nyt on olemassa riittävät tiedot sote-asioista tähän kuntarakenne-esitykseen. Pidin sitä kyllä rohkeana kannanottona silloin, kun se pari viikkoa sitten tuli, ja erityisesti nyt, kun meillä on perustuslakivaliokunnan yksimielinen näkemys siitä, että ei ole riittäviä tietoja. Minusta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueitten edustajat vetäisevät vähän mutkat suoriksi ja ottivat tällaisen kannan.

No sitten, mitä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa todettiin kuntarakennelaista ja siihen tiukasti kytkeytyvästä sote-uudistuksesta: siellä oli todellakin niin, että oli kaksi vankkaa kannattajaa. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesedustajat ja valtiovarainministeriön virkamiesedustajat ja Vaasan kaupunki ehdottomasti kannattivat tätä hallituksen mallia, mutta muutoin THL ja monet muut asiantuntijatahot suhtautuivat erittäin kriittisesti tähän. Erityisesti tämä kiertyi tähän vastuukunta-ajatteluun: voiko se olla toteutettavissa. Esimerkiksi sellainen näkemys tuli siellä esille, että sehän, mitä hallitus on nyt linjannut tästä vastuukunnasta, tarkoittaa sitä, että tavallaan keksitään pyörä uudestaan, luodaan sairaanhoitopiiri vastuukunnan sisälle. Muutoin nykyiset sairaanhoitopiirit lakkautetaan, mutta vastuukunnille luodaan tavallaan uudet kuntayhtymät sinne sisälle.

Olen iloinen siitä, että täällä edustaja Erkki Virtanen omassa puheenvuorossaan kertoi, että hän on tullut toiseen ajatteluun, että hän ei enää kannata sitä vastuukuntaa, vaan hänestä on tullut kuntayhtymämallin kannattaja. Pidän sitä kyllä hyvänä asiana ja toivon, että hallituksen ja hallituspuolueitten riveissä ruvettaisiin ajattelemaan vähän laajemminkin tällä tavalla, että tämä yksittäinen vastuukunta-ajattelu ei ole hyvä asia.

Sitten vielä otan tässä esille tämän sote-aikataulun, kun totta kai tällä, mitä nyt ollaan täällä käsittelemässä, on siihen vaikutusta. Minun käsitykseni mukaan väliraportin pitäisi tosiaankin tulla tässä vielä kesäkuun loppuun mennessä ja sitten tämän vuoden loppuun mennessä sen sote-jäjestämislain pykälät eli hallituksen esitys siitä. Minä haluaisin kuulla nyt myös edelleen — on hienoa, että ministeri Virkkunen on täällä paikalla — käsitystä siitä, onko näin tapahtumassa, ja todellakin, mitä se väliraportti pitää sisällään, otetaanko siinä jo kantoja, ja edelleenkin tästä lainsäädännön aikataulutuksesta, onko niin, että meillä on täällä käsittelyssä helmikuun alussa tämä sote-laki, koska ellei ole ensi keväänä, niin minä katson kyllä niin, että nämä aikataulut ovat kyllä erittäin hankalat toteuttaa.

Kuten tähän lopuksi voin todeta, niin keskusta ei pidä tätä kuntarakennelakiesitystä millään muotoa järkevänä, ja ensi viikolla tulemme esittämään tämän hylkäämistä.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kuntajakolain muuttamisen käsittely on herättänyt tänään kiivasta keskustelua tässä salissa. Keskusta ei hyväksy tätä esitystä, sillä siinä on monia jo suorastaan valuvikoja, jotka olisi täytynyt ottaa huomioon heti sitä suunnittelemaan lähtiessä. Me olemme näitä tuoneet esiin jo tässä matkan varrella pitkän aikaa, ja me olemme edelleen valmiita yhteistyöhön siinä, että näitä valuvikoja saadaan korjattua.

Tämä lakiesitys on siitä huono, että se ei ratkaise niitä peruskysymyksiä, mihin tarvitaan nyt parannuksia. Meillä on edelleen auki meidän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, sen rahoitus on auki, ja mitä nyt tehdään? Nyt keskitytään rakenteisiin, halutaan siirrellä rajoja. Tällä lakiesityksellä ei turvata taloutta meidän kunnissa, sillä ei turvata niitä ihmisten palveluita, eikä se myöskään ole kovin demokraattinen.

Arvoisa puhemies! Kuntayhteistyö on se, joka tällä esityksellä halutaan romuttaa. Täällä on käyty keskustelua siitä, on tuotu jopa virheellisesti esiin seikkoja, että Paras-hanke olisi ollut ainoastaan kuntaliitoksiin tähtäävä hanke. Siinä oli mahdollisuus kuntien väliselle yhteistyölle, ja tätä yhteistyötä myös kunnissa hyvin lähdettiin tekemään. On hyvin toimivia alueita ollut, ja kunnat ovat päässeet näin hyödyntämään toistensa vahvuuksia siltä osin, mutta nyt kuntayhteistyölle ei aiota antaa mahdollisuutta.

Tässä esityksessä keskittämisen ideologia paistaa aika vahvasti läpi. Se, että keskitetään asuminen, keskitetään palvelut, keskitetään päätöksenteko, on kyllä demokratian kannalta hyvin huono ja ihmisten äänen kuuluvuuden kannalta huono asia.

Edustaja Satonen toi aiemmin keskustelussa esille sen, kuinka Sastamalassa on kuntaliitos hyvin toiminut ja kaikki ovat olleet tyytyväisiä. Varmasti näin voi ollakin, mutta joka puolelle tämä malli ei vain yksinkertaisesti sovi. Me emme voi runnata yhtä mallia jokaiseen paikkaan Suomessa. On onnistuneita liitoksia varmaan, kuten Sastamala, mutta on myös epäonnistuneita, missä eivät palvelut kyllä ole erityisesti niillä pienemmillä liittyneillä kunnilla säilyneet tai parantuneet. Sen vuoksi keskusta haluaa, että tämä lakiesitys hylätään, ja sen valmistelu täytyy parlamentaarisen valmistelun kautta laittaa uusiksi.

Täällä on puhuttu tänään myös kuntalähtöisyydestä ja siitä, onko kuntia kuultu tässä matkan varrella. No, kyllähän kuntia on käyty kiertämässä maakunnissa ja lähinnä oltu kuulevinaan. Muistan ainakin omasta maakunnasta sen, kuinka 19 kunnasta kaksi suhtautui myönteisesti ja kaikki muut tyrmäsivät nämä suunnitelmat siitä, että väkisin halutaan kuntia pakkoliittää toisiinsa. Jos kerran kuntakuulemisia tehdään ja kysytään myös valtuustoilta, niin silloin myös pitäisi noudattaa niitä vastauksia, mitä on saatu kunnista. Sen vuoksi nyt ei oikeaan suuntaan tässä mennä.

On myös ollut hallituspuolueista tänään tiukkaa väitettä siitä, että me jollain tavalla emme haluaisi noudattaa lakia jatkossa. Me olemme halunneet viestittää sen, että nyt kannattaa jäitä laittaa hattuun eikä tehdä hätiköityjä ratkaisuja. Tässä on vielä paljon asioita auki, ennen kuin nämä kuntarakenteen muutokset kannattaa miettiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen on se keskeisin, kun nähdään, mitä sen osalta tuleman pitää, ja se, kuinka rahoitus tässä asiassa tullaan tekemään. Sen vuoksi ei kannata kiirehtiä ja tehdä semmoisia ratkaisuja, jotka ovat tulevaisuuden kannalta ja alueiden kannalta huonoja.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Me olemme tässä salissa käyneet todella mielenkiintoista keskustelua, keskustelua, joka on saanut varmasti meidät kaikki kuuntelemaan toinen toisemme puheita. Samalla ehkä osin on tullut kysymys, uskoako kirjoitettuun tekstiin tai mitä kirjoitettu teksti sanoo, onko se se varmin tai suurin totuus vai ovatko sitten ne puheet, mitä täällä itse kukin sanoo, mitä ne kuvastavat, erityisesti, kun itse en ole esimerkiksi ollut hallintovaliokunnassa enkä perustuslakivaliokunnassa ja kun on eri puheissa tullut kannanottoja siitä, mitä perustuslakivaliokunnassa on käsitelty ja minkälaisia päätöksiä on sitten tuotettu.

Nyt erityisesti hallintovaliokunnan mietinnössä esimerkiksi todetaan, että hallintovaliokunta painottaa, että uudistuksen valmistelussa on aidosti kuultu kuntia ja kuulemiset ovat myös tosiasiallisesti vaikuttaneet hallituksen esityksen sisältöön ja että kuntia on kuultu sekä niin sanotun kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esityksestä että luonnoksesta hallituksen esitykseksi.

Olen ymmärtänyt, että täällä on osin kritisoitu juuri sitä, että kuntia ei kuitenkaan olisi aidosti kuultu. Itse ainakin tätä prosessia tietysti omasta kunnasta ja täältä eduskunnastakin käsin hyvinkin tarkkaan seuranneena haluaisin kyllä uskoa, että kyllä ne kuulemiset ovat olleet kuulemisia eli kuuntelemisia eli ainakin niitä mahdollisuuksia ja paikkoja, missä on sitä hallituksen ja eri kuntien välistä vuoropuhelua tapahtunut. Tietysti ainahan ei varmasti ymmärretä samalla tavalla. Ehkä sitten, kun on myös erilaiset tavoitteet itse kullakin, myös poliittiset tavoitteet, niin voidaan ehkä tehdä tulkintoja, että ei ole sitten riittävästi kuultu. Varmasti se on totta, että aina ei riittävästi kuulla, ja siinä meillä on varmasti parannuksen aihetta itse kullakin.

Arvoisa puhemies! Erityisesti, kun hallituksen ohjelmassa on tämä lähtökohta, että lähdetään kuntauudistuksessa toteuttamaan maanlaajuista kuntauudistusta, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne, niin tämähän on luonut sen liikkeellelähdön. Mielestäni erittäin tärkeää on, että tämän prosessin tavoite toteutuu, että nämä vaiheet, missä nyt eletään, ovat vielä välivaiheita, että joka tapauksessa päästäisiin siihen, mikä kokonaisuudessaan on tämä tavoite, eli koko kuntauudistuksen tärkein tavoite on julkisten palvelujen turvaaminen myös tulevaisuudessa kaikkialla Suomessa. Mielestäni tämä on se vakava tavoite, minkä pitäisi olla meillä kaikilla yhteinen tavoite.

Tietenkin, kun me olemme keskustelemassa nyt tästä kuntajakolaista, joka sitten hallituksen esityksessäkin ollaan muuttamassa kuntarakennelaiksi, niin se on tietysti yksi kokonaisuus koko tästä kuntauudistuksesta ja siihen liittyvät, niin kuin täällä valiokunnankin kannanotoissa sanotaan, myös tämä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja valtionosuusuudistus ja tietenkin näitten suurten alueitten niin kuin metropolialueen hallintoratkaisut, jotka vaativat erilaista, ja erityisesti tämä kuntien koko tehtävien arviointi. Nämä ovat todella kaikki hyvin suuria asioita, ja nyt esimerkiksi tässä yhteydessä me olemme näitä kuntien tehtäviä arvioineet. Ne eivät ole tulleet esille, mutta tätä kokonaisuutta ajatellen on tärkeää selvittää, miten se tavoite toteutetaan, että kunnat selviävät kaikista niistä tehtävistä, mitä niille on tulemassa tai on jo tällä hetkellä.

Pidän erittäin tärkeänä sitä, että koko tässä uudistuksessa toteutuu se, mikä kuntalain kokonaisuudistuksessa on käynnistynyt, eli siellähän eri jaostojen myötä on puututtu esimerkiksi lähidemokratian toteutumiseen. Jo tällä hetkellä meillä on jonkinlaista demokratiaa, mutta on todettu, että se on osin ehkä sellaista, että se on irrallaan päätöksenteosta, että meillä on monenlaisia toimintamalleja lähidemokratiassa. Nyt tavoitteena on, että me saisimme hyvinkin selkeästi sellaista, että eri alueilla, kun mahdollisesti muodostuu suuria kuntia, kuitenkaan demokratiavajetta ei tulisi. Ryhmämme pitää ja itse pidän sitä erittäin tärkeänä.

Toinen, mistä aika ei anna pidempään puhua mutta minkä haluaisin tässä erityisesti nostaa, on se, että joka tapauksessa, kun me näistä palveluista puhumme, lähipalvelut säilyisivät tai toteutuisivat kaikkialla Suomessa.

Jussi  Halla-aho  /ps:

Arvoisa herra puhemies! Puutun puheenvuorossani hallituksen esityksen sisältämiin kielilain muutoksiin.

Hallituksen esityksessä kuntaliitoksen myötä syntyvä kunta muuttuu kokonaisuudessaan kaksikieliseksi, jos yksikin liitokseen osallistuneista kunnista on kaksikielinen, riippumatta siitä, ylittääkö vähemmistökielen puhujien määrä uudessa kunnassa kaksikielisyyteen normaalisti vaadittavan määrän eli 8 prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 henkeä.

Tämä kaksikielisyys olisi lakiin kirjattua eikä siis riippuisi väestökehityksestä. Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta on mainittu Kotka, johon todennäköisesti liitettäisiin muiden naapurikuntien ohella kaksikielinen Pyhtään kunta. Pyhtää on kaksikielinen niukin naukin. Sen väestöstä 8,2 prosenttia on ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisten määrä on laskenut jokaisella tarkastelujaksolla, ja on todennäköistä, että Pyhtää ilman kuntaliitosta muuttuisi pian yksikieliseksi. Uudessa Kotkassa ruotsinkielisten osuus olisi vain runsaan prosentin väestöstä.

Hallituksen esitys on tältä osin ongelmallinen monellakin tavalla. Virallinen kaksikielisyys Kotkan kaltaisessa kunnassa tuo muun muassa uusia kielitaitovaatimuksia kunnan työntekijöille alueella, joka tosiasiassa ei ole kaksikielinen. Kaksikieliset opasteet, merkinnät ja asiakirjat synnyttävät uusia kustannuksia, jotka eivät perustu todelliseen tarpeeseen. Toiseksi, kuntarakenneuudistuksen toteuttamisen jälkeen Suomessa olisi kahdenlaisia kuntia: niitä, joiden kielellinen status riippuu nykymallin mukaisesti todellisista kielioloista ja määräajoin suoritettavasta väestötietojen tarkastelusta, ja kuntia, joiden kielellinen asema olisi riippumaton kielisuhteista. Tämä aiheuttaisi todennäköisesti jatkossa painetta yhdenmukaistaa niitä kriteereitä, joilla kunnan kielellinen status määräytyy. Miksi esimerkiksi Tampereen pieni ruotsinkielinen vähemmistö ei saa kaksikielisiä palveluja, jos Kotkan samaa mittaluokkaa olevaa vähemmistö saa?

Huomionarvoista Kotkan tapauksessa on tosiaan se, että luonnollisen väestökehityksen myötä Pyhtää muuttuisi ennen pitkää yksikielisesti suomenkieliseksi. Tällä hallituksen esityksellä ei pelkästään tehdä Pyhtään kaksikielisyyttä pysyväksi vaan myös levitetään se pysyvästi alueille, joilla asuu pelkästään suomenkielisiä. Näppärää.

Kielikysymykset ovat Suomessa herkkiä. Ne ovat sitä ruotsinkielisille, mutta ne ovat sitä myös suomenkielisille, ja tätä pitäisi kunnioittaa. Hallituspuolueiden edustajat, siis muualta kuin RKP:stä, ovat valiokunnassa olleet varsin laajasti sitä mieltä, että tältä osin hallituksen esitys ei ole paras mahdollinen ja että järjen käytön pitäisi olla sallittua. Kun valiokunnassa kuitenkin äänestettiin tätä kohtaa koskevasta muutosesityksestä, kyseiset edustajat joko pysyttelivät poissa kokouksesta tai äänestivät pohjan puolesta.

Muutama sana tästä prosessista.

Jos asiantuntijakuulemiset olisi oikeasti otettu mietinnössä huomioon, niin hallintovaliokunnalla ei olisi ollut juuri muuta mahdollisuutta kuin esittää koko lakiesityksen hylkäämistä. Kävi kuitenkin hyvin selväksi, että mietinnön ei ollut tarkoituskaan pohjautua asiantuntijakuulemisiin ja valiokunnan harkintaan vaan hallituksen esitykseen. Lausunnot huomioitiin vain siltä osin kuin niiden katsottiin tukevan esitystä, eikä tätä edes yritetty peitellä. Naiivissa ihmisessä tämä herättää muutamia kysymyksiä. Ensinnäkin, jos mietinnössä ei ole tarkoituskaan arvioida hallituksen esityksiä kriittisesti vaan laulaa niille ylistysvirsiä, niin minkä ihmeen takia me istuimme kuukausikaupalla kuuntelemassa asiantuntijoita? Mietintöhän voitaisiin tilata suoraan kuntaministeri Virkkuselta, ja tulos olisi aivan sama.

Tässä ei nyt ole kyse pelkästään siitä, että hallituksen poliittiset linjaukset eivät miellytä minua tai keskustapuoluetta tai perussuomalaisia. Kyse on siitä, että jos lakien valmisteluprosessi on näin vääristynyt ja vinoutunut, eihän siitä edes teoriassa voi olla tuloksena mitään muuta kuin surkeaa lainsäädäntöä. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita taannoiset poliisin rakenneuudistukset, jotka on tyrmätty asiantuntijatahoilta mutta jotka siitä huolimatta näyttäytyvät mietinnöissä suoranaisina neronleimauksina. Ne eivät ole tuottaneet haluttuja säästöjä, eikä niillä ole saavutettu mitään niille asetetuista keskeisistä tavoitteista.

Jos eduskunta omaksuu kumileimasimen roolin, meillä on muutaman vuoden päästä edessämme seuraava kuntarakenneuudistus, jota voitaneen osuvasti kutsua sitten nimellä Kura II.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on pitkällisen väännön jälkeen hallituksen esitys kuntarakennelaiksi. Minusta on hyvä, että lakiesitys on nyt täällä salissa ja asia saadaan vihdoin etenemään.

Esityksen mukaan kunnat velvoitetaan selvittämään yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa, mikäli laissa säädetyt selvitysperusteet tarpeen osoittavat. On vaikea ymmärtää näihin selvitysperusteisiin kohdistuvaa kritiikkiä. Näitä perusteitahan ovat muun muassa palveluiden edellyttämä väestöpohja, siis jos kunnan asukasmäärä on alle 20 000 asukasta tai yksivuotiaita on alle 50, ja työpaikkaomavaraisuus, jos kunnan työssä käyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella. Jos yksi näistä kriteereistä täyttyy, niin tällöin siis selvitys pitää tehdä. Minusta nämä hallituksen perusteet ovat varsin järkeenkäypiä ja loogisia.

Jokaisen vastuullisen kuntapäättäjän on koettava velvollisuudekseen yhdistämisselvityksen teko. Kyse on siis tavasta, jolla jälkipolvien palvelut järjestetään ja turvataan, ja sen vastauksen me jokainen olemme velkaa lapsillemme ja lastenlapsillemme. On siis hyvä, että uudistus nyt etenee. Kaksi viidesosaa kunnista on jo aloittanut kuntaliitosselvityksen valmistelun. Kuntarakennelain yhteydessä kerätyn palautteen pohjalta viidennes kunnista kannattaa selvitysvelvollisuutta. Huomattakoon, että näissä kunnissa asuu yli puolet Suomen väestöstä.

Hyvät edustajat, tämä on iso asia ja vaatii paljon työtä. Työn määrän ja tehtävän monimuotoisuuden luulisi piiskaavan meitä kaikkia täällä viemään asiaa reippaasti eteenpäin. Kuntauudistus olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten, jotta resurssit saadaan järkevään käyttöön ja kaikkien suomalaisten palvelut turvattua. Oppositio haluaa kuitenkin jäädä tuleen makaamaan, vaikkei tämä esitys kovin paljoa poikkea aiemmasta Paras-hankkeesta, jossa keskustakin oli ilo rinnassa aikoinaan mukana. (Reijo Tossavainen: Tämä on palvelujen alasajo!)

On tärkeää, että edetään asiassa kuntalähtöisesti ja kunnat tekevät itse mahdolliset liitospäätöksensä. Lakiesityksen tavoitetilanahan on kuntien edellytysten vahvistaminen palveluiden järjestämiselle, yhdyskuntarakenteen eheytyminen ja kunnallisen itsemääräämisoikeuden kasvattaminen. Hyvänä voi pitää myös sitä, että kunnan suurempi koko parantaa myös kunnan asemaa markkinoilla, kun kunta järjestää ja kilpailuttaa palvelutuotantoaan.

Tietenkään kuntauudistus ei ratkaise kaikkia kuntien elinvoimaan liittyviä ongelmia. Tuottavuutta on parannettava ja toimintaa on kehitettävä myös muutoin. Uudistuksen myötä vanhoja toimintatapoja voi hyvin ja on syytä tuulettaa. Nykytilanteessahan merkittävä osa kunnan päätäntävallasta on siirtynyt ylikunnallisille organisaatioille, esimerkiksi kuntayhtymille. Nyt tätä valtaa pitää palauttaa takaisin kuntapäättäjille.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen sote-sekoilulle ja kuntien alasajolle ei saatu stoppia täällä eduskunnassa. Siksi toiminta on siirretty kuntatasolle. Perussuomalaisten ja keskustan eduskuntaryhmät ovat tänään vedonneet kuntapäättäjiin näin: "Nyt kunnissa tulee päättää kuntien oman päätöksenteon puolesta. On korostettava palvelujen säilyttämisen tärkeyttä sekä kuntien välistä yhteistyötä. Tässä vaiheessa ei ole tarvetta tehdä päätöksiä hallituksen vaatimalla tavalla."

Selkosuomeksi sanottuna nyt käynnistyy vastarintaliike lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta. Kunnissa on yli puoluerajojen noustava rohkeasti puolustamaan oman kunnan itsenäisyyttä. Uskomme vahvasti, että yhteinen vetoomuksemme toteutuu suurimmassa osassa kuntia. Onhan maassamme lähes 200 kuntaa, joissa perussuomalaiset ja keskusta muodostavat yhdessä valtuuston enemmistön. Lisäksi huomattava osa hallituspuolueita edustavista kuntapäättäjistä ei hyväksy lähipalvelujen ja lähidemokratian alasajoa. Esimerkiksi Ruskon kunnassa kokoomuksen koko valtuustoryhmä on valmis eroamaan puolueesta, jos hallitus ei peräänny aikeissaan. (Pirkko Ruohonen-Lerner: Se on oikein!) Keskustan ja perussuomalaisten eduskuntaryhmien yhteisen näkemyksen mukaan laaja palvelu- ja hallintouudistus on valmisteltava kaikkien puolueiden yhteistyönä. Tämä työ on aloitettava viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset julkaisi viime viikolla Suomen palvelukunnat -ohjelman. Siinä toteamme, että mitä lähempänä toisiaan palvelun tarvitsija, palvelu ja palvelusta päättävä ovat, sitä paremmin pystytään tyydyttämään kansalaisten tarpeet. Samalla vältetään kansalaisten turhaa pompottelua luukulta toiselle ja estetään turhaa byrokratiaa ja turhia kustannuksia. Siksi Perussuomalaiset haluaa kehittää lähipalveluja ja lähidemokratiaa säilyttämällä peruskunnat. Lisäksi tutkimusten ja tilastojen mukaan lähellä tuotetut palvelut ovat edullisia, sillä pienissä kunnissa palvelut per asukas tuotetaan noin 20 prosenttia halvemmalla kuin isommissa kunnissa.

Perussuomalaiset kannattaa kuntien välistä yhteistyötä silloin, kun jonkin palvelun tuottamiseen tarvitaan peruskuntaa laajempi alue. Jos kunta katsoo tarpeelliseksi liittyä toiseen kuntaan, sen on voitava tehdä se täysin oman harkintansa tuloksena. Kuntia ei saa millään tavalla pakottaa kuntaliitoksiin, sillä se on myös demokraattisen päätöksenteon vastaista.

Nykyisen terveydenhoidon toimivin osa on maakunnalliset erikoissairaanhoidon kuntayhtymät. Siksi ne on säilytettävä. Suurimmat ongelmat ovat perusterveydenhoidossa, joten perussuomalaiset kannattavat perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon yhdistämistä mahdollisimman pikaisella aikataululla. Näin saadaan henkilöstön osaaminen sekä tekniset ja taloudelliset voimavarat tehokkaaseen käyttöön ja hoidetaan kuntalaisten terveyspalvelut nykyistä paremmin. Tämä on myös nopein ja kustannustehokkain tapa saada palvelut toimimaan. Yliopistolliset sairaalat hoitaisivat kaikkein vaativimmat tehtävät. Terveyspalveluiden pikaisen uudistamisen jälkeen siirretään piirikuntien, siis piirikuntien, tehtäväksi peruskuntaa laajemman alueen vaativien palveluiden tuottaminen. Tavoitteena on erilaisten ylikunnallisten hallintohimmeleiden yhdistäminen yhden ja nykyistä toimivamman ja demokraattisemman piirikunnan tehtäväksi, joka on esimerkiksi talousalueen tai laajemman alueen kokoinen. Piirikunnalle voisivat kuulua esimerkiksi työvoimapalvelut, erilaiset lupa-asiat, ammatillinen koulutus, pelastustoimi ja kaavoitus.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus ajaa sote- ja kuntauudistusta jääräpäisesti eteenpäin, vaikka hallituksesta riippumattomat asiantuntijat tyrmäävät hankkeet. Hallituksen esittämät ratkaisut johtavat palveluiden karsimiseen, toimintojen monimutkaistumiseen ja hallintobyrokratian kasvuun. Tämä aiheuttaa kustannusten nousua. Lisäksi päätöksenteko etääntyy yhtä kauemmaksi kuntalaisilta ja pienen piirin käsiin.

Sote- ja kuntauudistus on suomalaisten kannalta poikkeuksellisen kattava kokonaisuus. Tämän vuoksi ei pidä tehdä hätiköityjä ja pakotettuja ratkaisuja. Kuntalaisten kannalta keskeisimpinä tavoitteina on oltava tasa-arvoiset ja palvelut turvaavat ratkaisut.

Peter Östman /kd:

Arvoisa herra puhemies! Suurta roolia ovat kuluneen istuntokauden aikana näytelleet kunta- ja sote-uudistukset. Hallitus on kaksi vuotta tehnyt kaikkensa, jotta kunta- ja sote-uudistus etenisi. Oppositio on siitä päivästä lähtien, kun hallitus ilmoitti tavoitteistaan — siis kaksi vuotta sitten — kyseenalaistanut koko hankkeen, eri tilanteissa eri argumenteilla. Kun oikeuskansleri peräänkuulutti yhtäaikaisia linjauksia kunta- ja sote-uudistuksen osalta, keskusta moitti hallitusta siitä, ettei hallitus valmistellut esityksiään yhtäaikaisesti, ja nyt taas keskusta moittii meitä siitä, että nämä hankkeet kytketään toisiinsa.

Onko tämä vain suurta teatteria? (Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole! Ei ole!) Onko tämä suurta teatteria? Onko niin, että oppositio ja keskusta kaikista moitteista huolimatta ikään kuin nauttivat tästä tilanteesta: kunhan tämä hanke nyt kaatuisi, kunhan tämä hanke nyt siirtyisi yli vaalien? Onko niin, että se tavoite on oppositiolle tärkeämpi kuin se, miten Suomi Oy voi ja miten kansalaiset voivat ja saavat palveluja?

Olin keväällä mukana koordinaatioryhmässä, joka etsi vastauksia näiden kahden suuren uudistuksen yhteensovittamiseen. Työskentelystä ei tehnyt haasteellista ainoastaan se, että löytyi erilaisia näkemyksiä, vaan myös se, että tarpeet ja resurssit eivät vastaa toisiaan.

Arvoisa puhemies! Uudistus on kuitenkin välttämätön, jotta voisimme taata kaikille kansalaisille maksuttomat, laadukkaat peruspalvelut myös tulevaisuudessa. Itse olen pitänyt neuvotteluissa ohjenuoranani sitä, että kuntalaisten kannalta tärkeintä eivät ole rakenteet ja organisaatiot vaan hyvän hoidon saaminen oikeaan aikaan mahdollisimman lähellä.

Tässä salissa käytetään aika usein sanaa "suurkuntahanke", puhutaan suurkunnista. Onko 20 000 asukkaan kunta suurkunta? Ja hyvin usein viitataan Ruotsin tilanteeseen, miten Ruotsi menestyy monilla aloilla paremmin kuin me suomalaiset. Oletteko tutkineet, mikä on Ruotsin kuntien keskikoko asukaslukuina mitattuna? Onko sitten 20 000 asukkaan kunta suurkunta? Minun mielestäni ei.

Arvoisa puhemies! Vaikka päätökset ovat vaikeita, toivon, että pääsemme etenemään uudistusten kanssa reippaasti. Kiistelyyn ei ole varaa hukata aikaa, nyt tarvitaan rakentavaa yhteistyötä yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi. (Pirkko Ruohonen-Lerner: Viisaita päätöksiä kaivataan!) Samalla tarvitaan ennalta ehkäisevää työtä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin eteen. Uskallan väittää, että hyvinvoivat, terveille arvoille rakentuvat perheet ovat parasta ennalta ehkäisevää työtä ja näkyvät myös sekä kunta- että valtiontaloudessa.

Juha  Rehula  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Östmanille: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on tullut kuntarakenne-, kuntarajamuutosten pakkopaita, ja se näkyy tässä tilanteessa. Toisekseen, ei ole pienintäkään epäselvyyttä, miksi tässä maassa pitää uudistaa niin hallintoa, järjestelmiä, rakenteita kuin organisaatioita. Tämä maa ei tule selviämään, jos emme me saa uutta asentoa. Tämä on täysin selvää.

Ministeri totesi omassa puheenvuorossaan: "tämän varsin pitkän ja vaiherikkaan prosessin vaiheisiin". Viittasitte, arvoisa ministeri, siihen, mitä kaikkea tässä on tapahtunut. Onhan tämä sellainen prosessi, että ei tässä oppositiota tarvita siksi, että tämä on näin solmussa. Mehän olemme pääosin seuranneet sivusta, ja käytännössä kokonaan seuranneet sivusta, tänäänkin tätä keskustelua, kun kuuntelee hallituspuolueitten edustajien kannanottoja siitä, mitä pitäisi tehdä ja mitä olisi pitänyt tehdä.

Jos tätä hanketta joku olisi johtanut kunnolla, me emme olisi kuuna päivänä olleet tilanteessa, missä kuntakentälle on useita kertoja luvattu tilanne, jossa on selvää se, mitä tapahtuu ja mitä tullaan tekemään. Ei tarvita oppositiota siihenkään, että tämän lainsäädännön täytäntöönpano on vääjäämättä seuraavan hallituksen käsissä. Seuraavan hallituksen vastuuministerit huolehtivat siitä, että tämä uudistus, missä asennossa tämä silloin onkaan, on täytäntöön pantavissa. Ei tähän ole oppositiota tarvittu. Hallitus on ihan itse hölmöillyt tämän homman tähän asentoon.

Tämä on mielenkiintoinen hanke ja prosessi. Tänäänkin on väitetty, miten hallitus haluaa alhaalta ylöspäin kuntia kuunnellen viedä asiaa eteenpäin. Minulle on aina vain selkeämpää se, että tämä on pienen eliitin, lähtien hallitusneuvotteluista, hanke, kaksi kolme henkilöä on kirjoittanut hallitusohjelman tekstin, jonka silmukassa koko hallitus on ja kaikki hallitusryhmät.

Maistuu käsikirjoitetulta, maistuu käsikirjoitetulta eduskunnassa käsittely viime viikkojen aikana. Minulla on tässä nippu paperia, jossa on oppositiollakin oma osuutensa. Nämä niput ovat näin paksuja. Mutta se täydellinen kritiikittömyys, joka valiokuntien mietinnöistä on luettavissa, on minulle ennenkokematonta. Olen ollut vasta 16,5 vuotta kansanedustajana, ja on kokemusta sekä hallituksesta että oppositiosta. Harvoin täällä on sellaisia esityksiä — tai niitä on, joissa kirjoitetaan, että esitys on tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen, voidaan hyväksyä muuttamattomana — mutta pääsääntöisesti esitykset ovat sellaisia, että valiokunta avaa hallituksen esityksiä, valiokunta antaa eteenpäin meneviä ohjeita siitä, miten valmistelua pitää jatkaa. Kriittisimpiä kohtia arvioidaan, analysoidaan. Riippumatta hallitus—oppositio-asetelmasta valiokunnissa kuullaan asiantuntijoita, jos aikataulut antavat myöten, paikan päällä ollen, jos eivät anna myöten, kirjallisesti. Oppositiota kuullaan, me olemme valiokunnassa samanarvoisia. Eduskunnan valiokunnan pöytäkirjoista on luettavissa, mitä tämän prosessin aikana on tapahtunut.

Arvoisa puhemies! Otan sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnosta kolme kohtaa esimerkkeinä siitä, millä tavalla tätä prosessia viedään härkäpäisesti eteenpäin.

Yksi: "Täydentävässä esityksessä kunnat jaetaan väestömäärän perusteella kolmeen ryhmään. Pienimmillä, alle 20 000 asukkaan kunnilla ei ole järjestämisvastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista." Sitten on keskikokoiset kunnat, jotka voivat järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut ja toimia toiminnallisen kokonaisuuden vastuukuntana, ja sitten on maakunnan keskuskaupungit, ja niin edelleen.

Tässä on kuntajako kolmeen, väestömäärän perusteella kolmeen. Tämä esitys toteutuessaan tekee erilaisia kuntia. Väestömäärältään samankokoiset kunnat ovat eriarvoisessa asemassa. Pitääkö paikkansa, että täydentävässä esityksessä kunnat jaetaan väestömäärän perusteella kolmeen ryhmään? Todennäköisesti pitää.

Toinen asia: "Valiokunta korostaa, ettei hallinnollinen uudistus saa merkitä hyvin toimivien ja tarkoituksenmukaisten toimintamallien hylkäämistä vaan niiden soveltamista nykyistä laajemmilla alueilla."

Arvoisa herra puhemies! Väittämä, jota ei perustella millään, todellisuudessa lakiesitys, joka hyväksytyksi tulollaan tarkoittaa sitä, että tässä maassa joudutaan purkamaan toimivia rakenteita, ja valiokunta väittää, että toimivat rakenteet saavat jatkaa. Minä tiedän, mitä tämä kohta tarkoittaa, mutta meillä on lukuisia kuntayhtymiä, jotka ovat toimivia rakenteita, ja tänne kirjoitetaan ilman minkäänlaista kritiikkiä, että toimivat yhteenliittymät saavat jatkaa.

Kolmanneksi, ilman minkäänlaista kritiikkiä: "Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että täydentävässä esityksessä täsmennetyt kuntarakennelain perustelut antavat kunnille riittävät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistamistavoitteista." Tässä mietinnössä, jonka hallintovaliokunta on tehnyt, todetaan, että kunnilla ei ole riittäviä tietoja siitä, mitä tämä sosiaali- ja terveydenhuolto tarkoittaa, ja tässä mietinnössä todetaan, että kunnilla on oltava ja niiden on varattava riittävä aika siihen, että nämä tiedot ovat. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistö toteaa, että on riittävät tiedot. Minusta kuvaava esimerkki siitä, missä tässä mennään.

Arvoisa herra puhemies! Aivan lopuksi: Lakia pitää noudattaa. Jos tämä laki tulee voimaan heinäkuun alussa, keskustan ja perussuomalaisten, perussuomalaisten ja keskustan, eduskuntaryhmät lähtevät siitä, että voimaan tulevaa lakia määräaikoineen noudatetaan, toivonpa jopa, että noudatetaan pilkulleen, ettei tule mitään epäselvyyttä siitä, mutta määräajat ovat nyt jo sellaiset, että menee joka tapauksessa aikaa ennen kuin kunnilla on mahdollisuudet saada tietää. Meillä on kymmeniä ellei satoja kuntia, joilla on avoinna se, mikä se kunnan kohtalo on, mihin mennään, mihin ollaan menossa. Lakia pitää noudattaa, määräaikoja pitää noudattaa, selvitysvelvollisuutta pitää noudattaa, mutta minkäänlaiseen hötkyilyyn ei ole aihetta. Tätä haluavat niin perussuomalaisten eduskuntaryhmä kuin keskustankin eduskuntaryhmä.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Tuohon edustaja Rehulan prosessianalyysiin ehkä sen verran voisin sanoa sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja sitten hallintovaliokunnan mietintöjen sisältöjen eroavuuksista, että ehkäpä siinä hallintovaliokunnalla oli käytössä perustuslakivaliokunnan lausunto, jonka johdosta sitten se hallintovaliokunnan teksti eroaa siitä, mikä on sosiaali- ja terveysvaliokunnan teksti.

Arvoisa puhemies! Isänmaan näkymät ovat sillä tavalla vakavat, että pidemmän ajan kestävyysvajeen pienentämiseen tarvitaan älykkäitä rakenteellisia uudistuksia. Kuntien taloudesta sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat lähes puolet. On siksi selvää, että rakenteellisen kehittämisen tarve on nimenomaisesti tällä alueella. Suomalaisessa mallissa on lähdetty siitä, että näiden palvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuu on kunnilla, ja hallitus on kuntarakenneuudistuksessaan halunnut pitää tästä peruslinjauksesta kiinni.

Hallitus katsoo, että rakenteellisen uudistamisen tarve koskee myös muuta kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapaa. Verrattuna edellisiin rakenneuudistushankkeisiin nyt käsillä olevaan kuntarakenneuudistukseen sisältyy uutena ajatus siitä, että kuntien tulisi olla kaikilta rakenteellisilta ominaisuuksiltaan vahvoja ja elinvoimaisia. Ei riitä, että väestöpohja on riittävän iso, jotta hartiat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ovat riittävän suuret.

Hallitus haluaa maahan elinvoimaisiin, vahvoihin kuntiin pohjautuvan ratkaisun siksi, että kunnilla olisi riittävän monipuolinen elinkeinoelämä ja työpaikkojen kirjo. Kuntien taloudellinen ja siten muukin itsenäisyys lepää yritysten ja työpaikkojen varassa. Ei riitä, että menopuoli on vakaa. Kuntarakenteen kehittämisellä tavoitellaan myös sitä, että kuntien tulopuoli olisi entistä vakaampi ja ennustettavampi. Kuntarakennelaki ohjaa kuntia rakenteeseen, jossa kuntien omavaraisuus, itsenäisyys ja riippumattomuus kasvavat.

Rakenneuudistus tähtää myös siihen, että elinvoimaisen kunnan päätöksenteko ja olennainen vastuun kantaminen tapahtuu suorilla vaaleilla valituissa hallinnollisissa elimissä. Tämä rakenne on omiaan edistämään kuntalaisten itsehallintoa verrattuna tilanteeseen, jossa kuntien välisissä yhteistyöelimissä päätösvaltaa käyttävät henkilöt eivät ole suorilla vaaleilla kuntalaisten valitsemia.

Hallintovaliokunta on esimerkillisellä ahkeruudella työtä tehden laatinut lakiesitystä puoltavan mietinnön vähäisin muutoksin. Perustuslakivaliokunnan tekemät valtiosääntöiset huomautukset on hallintovaliokunnan mietinnössä huomioitu. Perustuslakivaliokunnan jäsenenä pidän tärkeänä sitä, että kunnille annetaan riittävä aika arvioida mahdollisia yhdistymisratkaisujaan sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaki on eduskunnassa hyväksytty. Tärkeätä kuntien kannalta on myös se, että asiassa vihdoin päästään eteenpäin, kun tämä laki saadaan voimaan heinäkuun alussa. Kunnat voivat jatkaa jo aloittamiaan selvityksiä tai käynnistää ne mahdollisimman pian. Olisi suotavaa, että kunnat selvitysalueesta päättäessään pitäisivät silmällä myös muita elinvoimaisen kunnan tunnusmerkkejä kuin tuota sote-palvelujen järjestämiskyvykkyyttä.

Jos kyse olisi vain sote-palvelujen järjestämisen rakenteellisesta kehittämisestä, voisi vaihtoehtoisena ratkaisuna ajatella, jos puhtaalta pöydältä ajatellaan, jotakin ihan muuta rakenteellista uudistamista. Asiantuntevan ja kokeneen keskustan taholta on väläytetty ratkaisuksi jonkinlaista kotikunta—maakunta-mallia. Merkitsisikö tällainen vaihtoehto verotusoikeuden anta-mista maakunnille Ruotsin tapaan? Siitä en ole kuullut keskustan mitään lausuvan. Ruotsissahan maakäräjäkuntien, maakuntia vastaavien elinten, tehtävänä on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestäminen. Sosiaalipalvelujen järjestäminen sen sijaan on siellä kuntien vastuulla. Näillä maakäräjäkunnilla on suorilla vaaleilla valittu valtuusto ja verotusoikeus.

Kun hallituksen tavoite rakenteellisessa uudistamisessa on sosiaali- ja terveyspalveluja laajempi, on mielestäni ymmärrettävää, ettei Ruotsin mallin mukaista ratkaisua lähdetty luomaan. Maakuntamalli merkitsisi joka tapauksessa huikeaa vallan siirtoa pois kotikunnilta huomattavasti isommille ja keskitetymmille yksiköille. Nyt tähdätään kuntakoon kasvattamiseen ja siihen, että kunnat jatkossa voivat aikuisen oikeasti kantaa täyttä vastuuta kunnille kuuluvista kaikista tehtävistä aina elinkeinotoimesta vanhuspalveluihin saakka.

Arvoisa puhemies! Nyt tämä rakennustyömaa nytkähtää askeleen eteenpäin. Työ jatkuu kunnissa toivottavasti hyvällä mielellä ja täydellä kutsumuksella kuntalaisten parhaaksi ei vain tätä hetkeä vaan tulevaisuutta silmällä pitäen.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Talouden synkät näkymät asettavat kieltämättä haasteita koko julkiselle sektorille, niin valtiolle kuin kunnillekin. Muutoksia tarvitaan, ja niihin tulisi ryhtyä mahdollisimman nopeasti.

Perussuomalaiset ovat lukuisia kertoja esittäneet tässä viimeisen parin—kolmen vuoden aikana, että näihin suuriin muutoksiin olisi lähdetty yhteistyössä parlamentaarisen valmistelun pohjalta. Jos näin olisi toimittu, ei oltaisi näin sekavassa tilanteessa, kun mietitään tätä hallituksen kunta—sote-sotkua, josta on väännetty kättä ja joka on aiheuttanut hirveästi huolta myös tuolla kentällä niiden henkilöiden kohdalla, jotka käytännössä pyörittävät esimerkiksi erikoissairaanhoidon palveluja.

Arvoisa puhemies! Olen saanut paljon kansalaispalautetta erityisesti terveydenhoitopuolelta, sillä hehän kantavat vastuun siitä, kuinka kansalaisia kohdellaan silloin, kun he tarvitsevat näitä kiireellisiä palveluja. Erikoissairaanhoidon palvelut ovat toimineet vuosikausia Suomessa kiitettävällä tavalla valtakunnallisesti. On hätkähdyttävää, että se, mikä on hyvin toiminut valtakunnallisesti, halutaan rikkoa, kun hallitus haluaa lopettaa nämä sairaanhoitopiirit.

Perussuomalaisten ohjelmassa olemme huomioineet sen, että erikoissairaanhoito toimii kiitettävällä tavalla. Sen takia meidän ohjelmassamme erikoissairaanhoitopiirit säilytetään. Samoin työterveyspalvelut ovat valtakunnallisesti toimineet hyvin, mutta sitä, missä on ongelmia, eli perusterveydenhoitoa pitäisi kehittää siirtämällä järjestäminen sairaanhoitopiirien vastuulle. Niillä on ammatillista osaamista hoitaa näitä sairaustapauksia vuorokauden ympäriinsä. Näin me ratkaisisimme tämän ongelman. Ei rikota sitä, mikä toimii hyvin meidän maassa.

Arvoisa puhemies! On merkillinen ajattelutapa se, että jos köyhiä ja ylivelkaantuneita kuntia yhdistetään, niin siitä yhtäkkiä syntyisi vauras kunta. Selvitysten mukaan kaikki organisaatiomuutokset aiheuttavat kustannuksia ja paljon hämmennystä myös siinä vaiheessa, kun niitä toteutetaan.

Itse olen osallistunut käytännön tasolla kuntaliitokseen, joka suoritettiin vuonna 1997 alusta alkaen, kun Porvoon kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät vapaaehtoisesti neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen, ja nyt, kun tästä liitoksesta on kulunut 15 vuotta, ne liitoksen edut eivät vieläkään näy, päinvastoin. Meillä on pari prosenttiyksikköä korkeampi verokanta. Sen lisäksi palvelut ovat heikentyneet ja kaupunki on velkaantunut moninkertaisesti verrattuna siihen, mikä tilanne oli ennen kuntaliitosta. (Arto Satosen välihuuto) On todella käsittämätöntä, että näistä vastaavanlaisista esimerkeistä, joita löytyy muualtakin Suomesta, ei ole otettu opiksi.

Arvoisa puhemies! Nyt tässä hallituksen esityksessä todetaan, kuinka nykyinen henkilökunta säilyttää tämän viiden vuoden irtisanomissuojan. Olen sitä mieltä, että tätä viiden vuoden irtisanomissuojaa ei pitäisi tarjota kunnan ylimmälle johdolle, sillä hyvin usein kuntien ylin johto on valittu poliittisin perustein, ja remmissä eivät välttämättä ollenkaan ole parhaat mahdolliset kyvyt hoitamassa kunnan johtoa ja talousasioita, joten mielestäni tämä johtoporras ei kaipaisi viiden vuoden irtisanomissuojaa, vaan johtoporrasta pitäisi leikata kuntaliitostilanteissa.

Kun hallintovaliokunnan jäsenenä ja muutenkin olen edellisellä kaudella kiertänyt paljon ympäri Suomea kunnissa, niin keskustelin näistä käytännöistä liitoskunnissa ja pääsääntö näytti siltä, että kuntaliitoksen jälkeen jaettiin paljon parempia virkoja näille vanhoille hallinnon ja johdon henkilöille ja sitten niihin myös räätälöitiin tolkuttomia palkankorotuksia. Siitähän se nyt johtuu sitten, että näissä monissa jo liitetyissä kunnissa talous on kuralla, kun jäsenkirjavirkamiehet ovat johtaneet nämä kunnat siihen tilaan kuin ovat johtaneet. Valitettavasti näin on käynyt, ja olenkin esittänyt useassa yhteydessä, että nämä poliittiset virkanimitykset pitäisi kieltää, sillä se on eräänlaista rakenteellista korruptiota, joka aiheuttaa valtavat kustannukset lukuisissa kunnissa. Mutta myös valtiosektorilla on meillä sellaisia selkeitä esimerkkejä, että jäsenkirjalla on sivutettu huomattavasti parempia hakijoita, kun on näitä tehtäviä täytetty.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan mietinnössä todetaan, että sosiaali- ja terveyspalvelut, sote, järjestettäisiin tulevaisuudessa tukeutuen pääsääntöisesti niin sanottuun vastuukuntamalliin tai isäntäkuntamalliin. Tällä kunnalla on kuulemma leveät hartiat ja paksu lompsa, että palvelut on mahdollista järjestää tasapuolisesti. Vastuu- eli isäntäkunta vastaisi tällöin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä muiden kuntien puolesta. Vastuukuntamallissa sosiaali- ja terveydenhuollon asioita käsiteltäisiin yhteislautakunnassa, jonka suhde isäntäkunnan päätöksentekoon on jäänyt valmistelussa hyvin epäselväksi. Kuntien päätösvaltaa valita eri hallintomenetelmien väliltä on rajattu.

Arvoisa puhemies! Perustason sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettäisiin vain vastuukuntamallilla. Laajan tason sosiaali- ja terveydenhuollossa on tietyin edellytyksin mahdollista valita myös kuntayhtymämalli. Linjausten perusteella perustason sote-alueella jokainen kunta saisi edustuksen yhteistoimintaelimeen. Sen sijaan laajan tason sote-alueella, joka vastaa nykyistä sairaanhoitopiiriä, edustajat valittaisiin perustason sote-alueelta. Tällöin edustaja tulisi todennäköisesti vastuukunnasta. Tämä ei toteuta nykyistä hallitusohjelmaa, jossa lukee, että pyritään lisäämään paikallista demokratiaa päätöksenteossa.

Arvoisa puhemies! Verrattuna nykyiseen sairaanhoitopiirijärjestelmään jokaisesta kunnasta ei olisi enää edustusta laajan tason sote-alueilla. Lisäksi hallitus pyrkii vesittämään pienempien kuntien vaikutusvaltaa esittämällä niin sanotun äänileikkurin poistamista, joka on taannut, että yksikään kunta ei saa yksinmääräämisvaltaa päätöksenteossa.

Arvoisa puhemies! Vallitseva perustuslain tulkinta lähtee siitä, että jokaisesta kunnasta on oltava edustus ja että yhdelle kunnalle ei saa antaa mahdollisuutta käyttää yksinmääräämisvaltaa. Ero edellisen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä muodostettuihin sote-yhteistoiminta-alueisiin on siinä, että kaikilla kunnilla oli mahdollista osallistua päätöksentekoon ja niillä oli mahdollisuus valita myös kuntayhtymämalli isäntäkuntamallin ohella.

Arvoisa puhemies! Heikolta näyttää. Kauas pois karkaavat niin päätöksentekovalta kuin palvelutkin niiltä, jotka ovat sattuneet asettumaan asumaan suurten kaupunkikeskusten ulkopuolelle. Kaupunkeihin pakkautuneet kansalaiset puolestaan kamppailevat vähenevästä asuintilasta ja ylihintaisista asunnoista. Hyvin ei taida mennä kenelläkään tässä sixpackin Suomessa.

Risto Kalliorinne /vas:

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitolle ovat tärkeitä vain ja ainoastaan kuntalaisten palvelut. Me emme takerru kuntarajoihin, emme puolusta kunnanjohtajien virkoja tai turvaa kuntapäättäjien asemia. Erityisesti perusterveydenhuollon eli terveyskeskusten kriisi on saatava haltuun, sillä asiakkaina ovat yhteiskunnan pienituloisimmat, työttömät, lapsiperheet ja eläkeläiset. Tämän takia olemme erityisen harmissamme siitä, että kuntauudistus on tällä hetkellä kovastikin vastatuulessa ja on syytä pelätä, että tällä vaalikaudella kovin merkittäviä kuntaliitosbuumeja ei tulla näkemään.

Ensimmäinen ongelma on hallituksen itse aiheuttama. Vasemmistoliitto lähti virallisessa lausunnossaan siitä, että valtioneuvostolla täytyy olla toimivaltaa toiminnallisia kokonaisuuksia muodostettaessa, mutta yhteisen päätöksenteon jälkeen kuitenkin hallitus päätyi siihen, että kaikki valta on kunnilla ja valtioneuvostolla ei toimivaltaa ole missään muissa kuin kriisikuntatapauksissa. Tämä tulee aiheuttamaan sen, että hyvin monessa paikassa selvitykset jäävät vain selvityksiksi, ja erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla on pelättävissä, että meillä ei ole sellaista perälautaa, millä voidaan saada aikaan toiminnallisia kokonaisuuksia, jotka olisivat kansakunnalle hyödyksi. Vertailuna esimerkiksi Tanskaan on se ero, että Tanskassa valtio selkeästi asetti perälaudan, sanoi, että kunnilla on nyt se ja se aika tehdä päätöksiä ja jos kunnat eivät päätöksiin pysty, niin valtio tulee tekemään ne päätökset. Suomessa me emme näin määrätietoiseen etenemiseen pystyneet.

Toinen ongelma on perustuslakivaliokunnan lausuntojen pohjalta tullut eli tämä aikataulukysymys. Emme tiedä tällä hetkellä selvitysten tarkkaa takarajaa. Pelkona on, että tällä vaalikaudella ei päästä asiassa lopulliseen selvitysrajaan monellakaan alueella, varsinkaan niillä alueilla, jotka anovat lisäaikaa monikuntaliitoksiin, ja nämä ovat nimenomaan nämä suuret kaupunkiseudut, jotka ovat kuitenkin kaikista merkittävimpiä.

Mutta mitä tästä edespäin? Muutama pointti tähän, mitä kuitenkin on saatava aikaan. Erityisesti huomio kiinnittyy sote-uudistukseen. Siinä ei ole varaa epäonnistua.

Ensimmäiseksi, lainsäädännössä täytyy ehdottomasti estää niin sanottujen kehyskuntien mahdollisuus muodostaa uusia yli 20 000 asukkaan vahvoja kehyskuntia, jotka saisivat oikeuden itsenäisesti järjestää sote-palveluita. Tämän kuntarakennelain kuntakriteerit ovat tässä keskeinen kehyskuntien tekemisiä estävä tekijä, ja hyvä, että ne on kuntarakennelaissa selkeästi linjattu.

Toiseksi, kaikki kasvukeskusten työssäkäyntialueen kunnat on ehdottomasti saatava mukaan samaan sote-alueeseen. Suurten kasvukeskusten vastuukuntien ympärille muodostettavat uudet sote-alueet edistävät kasvukeskusten kuntarakenteen kehittymistä kohti yhtenäisiä, koko työssäkäyntialueen kokoisia kuntia. Tämä on kuntauudistuksen tärkein tavoite, ja uudet sote-alueet tukevat tavoitetta.

Orvon ryhmässä tämä jäi aika epäselväksi, mitä tällä tarkoitetaan, ja siksi olen tyytyväinen, että hallintovaliokunnan mietinnössä tämä linjataan selkeästi. Siteeraan tätä tekstiä mietinnöstä. Varsinkin kun se on itse kirjoittamani, niin olen erityisen ylpeä siitä. Eli sivulla 16: "Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarkoitus on kuitenkin tehdyissä linjauksissa, että 20 000—50 000 asukkaan kunnille tulee perustason terveyspalveluiden järjestämisvastuu vain niissä tapauksissa, joissa kunta ei kuulu maakunnan keskuskaupungin kanssa samaan työssäkäyntialueeseen. Tämä on perusteltua, jotta vältetään päällekkäisten sote-organisaatioiden muodostuminen samalle alueelle." Eli siltä osin kuin Orvon ryhmässä se jäi epäselväksi, mitä tarkoitetaan näillä kehyskuntien yli 20 000 asukkaan kunnilla, nyt valiokunnan mietintö linjaa sen hyvin selkeästi.

Kolmanneksi, haja-asutusseudulle pitää olla mahdollista muodostaa kuntayhtymiä, koska sinne vahvaa vastuukuntaa ei ole tällä hetkellä eikä sitä kuntaliitoksillakaan ole mahdollista saavuttaa. Samalla nämä kuntayhtymät pitää demokratisoida ja yhden kunnan mahdollisuus estää koko kuntayhtymän järkevä toiminta on estettävä. Tässä kiinnitän huomiota esimerkiksi Kainuun maakuntamalliin, jossa yksi Puolanka sotki koko hyvän järjestelmän.

Neljänneksi, rahoitus pitää saada yksikanavaiseksi. Yksityisen terveydenhuollon Kela-korvaukset joutavat historian roskakoriin ja työterveysjärjestelmän osittainen verorahoitus on uudistettava. Myös työterveyshuollon ja yksityissektorin asiakkaina on 3 miljoonaa kansalaista, joten on vastuutonta jättää se kokonaan sote-uudistuksen ulkopuolelle.

Lopuksi: Tämän prosessin kautta pitää saada myös palveluiden ulkoistamiselle stoppi nyt muodostettavien entistä vahvempien kuntatoimijoiden kautta. Yksityisten monikansallisten ketjujen toimintaa hintojen polkemisessa ja markkinoiden valtaamisessa ei saa jättää ilman kriittistä arviointia. Tarvitaan hankintaosaamisen kehittämistä kunnissa, jotta palveluiden laadulle ja yhteiskuntavastuulle tulee nykyistä vaikuttavammat kriteerit.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tärkein viesti on se, että kuntauudistus ja sote-uudistus jatkuvat. Tälläkin hetkellä 40 prosenttia kunnista on selvityksessä mukana, ja se kattaa 60 prosenttia Suomen asukkaista. Toivon, että tämä prosessi jatkuu, koska tehokkaammat palvelujen tuottamistavat ovat ihan välttämättömiä laadukkaiden peruspalvelujen turvaamiseksi siinä tilanteessa, kun meidän resurssimme ovat niukat ja niukkenevat taloustilanteesta johtuen suhteessa palvelutarpeeseen.

Arvoisa puhemies! Tästä prosessista, joka on ollut poikkeuksellisen vaikea: Tiedän, että pelkästään kunniaa ei ole tullut niille, jotka ovat vastuuta kantaneet tästä uudistuksesta, mutta sen takia kai tänne on valittu ja sen takia kai kuntiin on valittu, että tätä vastuuta kannetaan. Aika monessa kuntauudistuksessa olen ollut itse mukana, ja tiedän kyllä, että paljon helpompi olisi ollut sanoa ainakin siinä alkuvaiheessa, että ei mitään kuntauudistusta tehdä, kaikki saavat jatkaa kuin ennenkin. Kansa olisi ollut ainakin siinä vaiheessa tyytyväistä, mutta totuus olisi selvinnyt jälkeenpäin.

Tässä suhteessa pidän kyllä erittäin valitettavana perussuomalaisten ja keskustan lähettämää kirjettä kentälle. Se on nimittäin rätti vastoin kasvoja niille kunnissa oleville luottamushenkilöille, jotka omalla alueellaan yrittävät rakentaa uutta kuntaa taatakseen paremmat palvelut siellä oleville ihmisille.

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan kannanotosta totean vain sen, että kun olin aikoinaan neljä vuotta perustuslakivaliokunnan jäsenenä, niin usein kyllä ihmettelin, mitkä kaikki asiat kuuluvat perustuslain taakse. Nyt täytyy sanoa, että jälleen kerran olen yllättynyt, että nyt sinne kuuluu jo sekin, että ihan tarkkaan on määritelty se aika, joka kunnilla pitää olla, kun ne omalta osaltaan ratkaisuja sote-ratkaisun jälkeen tekevät.

Arvoisa puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron kuitenkin lähinnä siksi, että tulen sellaisesta kunnasta, Sastamalasta, jossa keskikokoinen 15 000 asukkaan kunta ja neljä pientä kuntaa liittyivät keskenään. Olemme nyt sitä liitosta tässä hieman toista vaalikautta — se tapahtui kolmessa eri vaiheessa mutta pääosin tapahtui reilut viisi vuotta sitten — harjoitelleet, ja sen pohjalta voi ehkä muutaman asian todeta.

Ensinnäkin voi todeta sen, että kyllä tässä 20 000 asukkaassa jokin järki on silloin, kun maantieteellinen alue ei muodostu liian isoksi, koska kyllä se esimerkiksi perusterveydenhuollon osalta takaa jo sellaisen pohjan, että henkilökunnan rekrytointi on huomattavasti helpompaa kuin näihin pienempiin kuntiin.

Se on selvää, että myöskin tässä yhdistyneessä kunnassa joudutaan palvelurakennetta muuttamaan ja siellä joudutaan tekemään ratkaisuja, jotka varmasti eivät ole kaikille mieleisiä, mutta itsestään selvää on se, että jos nämä kunnat olisivat kaikki viisi erillään, niin ratkaisut olisivat paljon kovempia. Kyllä tässä kuntalaisten palveluiden puolesta ollaan. Täytyy sanoa, että siellä ne yhdistymiset, jotka lähtivät aikoinaan liikkeelle Paras-hankkeen kautta ja vauhdittamina, on tehty hyvin laajalla yhteisymmärryksellä lukuun ottamatta tätä viimeistä, jossa Kiikoisten liitoksessa keskustalaiset kyllä parhaansa tekivät sen estämiseksi, mutta onneksi eivät siihen kyenneet vaan järki voitti siinäkin ratkaisussa.

Kuntajohtajia ei todellakaan ole tungokseen asti, päinvastoin, uusi kaupunginjohtaja on jo rekrytoitu, kun edelliset ovat siirtyneet muihin tehtäviin vapaaehtoisesti tai jääneet eläkkeelle. Organisaatio on todella paljon keventynyt suhteessa siihen, mitä se oli näillä viidellä kunnalla yhteensä aikoinaan, ja monta asiaa on jo opittu, katsomaan sitä aluetta yhtenäisenä, eikä enää tuijoteta niihin vanhoihin kuntarajoihin. Toki siinä edelleen on oppimista, mutta kyllä siinä loppuviimeksi kuntalainen on se voittaja. Sen takia pidän erittäin tärkeänä, että monissa paikoissa alkuennakkoluuloista huolimatta riittäisi rohkeus siihen, että ollaan valmiita uudistamaan tätä kuntarakennetta. Myöskin hallituksen osalta on todettava, että on tärkeää, että rohkeus riittää näissä asioissa, vaikka siinä matkan varrella tulee tietysti kuhmujakin.

Pirkko  Mattila  /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täällä tänään oppositio ja hallitus ovat varmasti samaa mieltä siitä, että valtiontalouden heikko tilanne koskettaa myös kuntia. Meillä on varmastikin niitä kuntia, jonne ei vain lapsia synny eikä verotuloja kerry. Ja se on ongelman ydin: ei ole verotuloja, joilla palveluja tuottaa, ja meillä on taas toisaalta palveluita, joita kunnan pitää tuottaa lakisääteisesti. Meillä on todellakin hyvinvointihaaste monesta suunnasta, ikärakenteen muutoksesta, elinkeinoelämän vaihteluista ja talouden taantumastakin johtuen. Tietenkin varmasti kaikki puolueet eduskunnassa ovat valmiita tarkastelemaan rakenteita ja niiden kustannuksia.

Me varmaan voimme moni oppositiossakin olla hallituksen edustajien kanssa monesta asiasta samaakin mieltä esityksessä, vaikka meillä on toisenlaisia kuntapalveluohjelmia esitettävänä, mutta on isoja asioita, joista olemme eri mieltä ja jotka eivät näyttäydy kuntakenttää vahvistavina tässä uudistuksessa.

Ensinnäkin henkilökohtaisesti minua närästää tämä lakiin kirjattu yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Se on kirjoitettu hallitusohjelmaan ja moneen muuhunkin politiikkasektoriin ja myös tänne, tähän lakiin. Tämä betonoi aivan varmasti sitä, että yhdyskuntarakennetta todellakin tiivistetään myös siellä, missä siihen ei olisi tarvetta, päinvastoin alueiden mahdollisuuksia jätetään näkemättä tulkinnan vuoksi. Tiivistämisestä siis syntyy tällainen tulkintaefekti muuallekin, ja ennen kaikkea tietysti se siirtyy varmasti kaavoituksen kautta myös haja-asutusalueen rakentamiseen esimerkiksi.

Toiseksi, vaikka kuinka nyt hallituspuolueet arvostelevat ja suorastaan syyttävät oppositiota anarkismista, niin on sanottava rehellisesti sekin, että hallituksen työskentely esityksineen juuri jätti tähän tämän opposition mentävän reiän. En kuitenkaan tunnustaudu opportunistiksi tämän vuoksi, en todellakaan. Haluan korostaa sitä, mitä olen aiemminkin esittänyt ja parlamentaarisen valmistelun tarpeesta sanonut tässä asiassa: nimittäin meillä on joka kunnassa valtuusto, jonne päätökset tulee sitouttaa, mutta ennen kaikkea me kansalaiset asumme kunnissa, joita tämä uudistus tulee koskemaan. Tämä koskee siis palveluja, joita me kuntalaiset tarvitsemme. Uskon mietinnön toteamukseen kuntalähtöisen valmistelun lähtökohdista, mutta vielä kuntalähtöisempää olisi ollut parlamentaarinen valmistelu, ei siis pelkästään opposition vastustuksen vuoksi, mutta myös hallituksen sisällä näyttää olleen ristivetoa, kuten täällä on kuultu.

Kolmanneksi on sivuttava sote-uudistusta, jonka olisi tullut perustuslakivaliokunnan mielestäkin olla rinnakkain käsittelyssä kuntarakennelain kanssa. Täydentävä esitys toi sikäli sen pettymyksen ja huolen, että toimivia sairaanhoitopiirejä ollaan mitä ilmeisimmin purkamassa. Erikoissairaanhoito kyllä muodostaa suuren osan terveydenhuollon budjetista, mutta uskon, että virtaviivaistamalla palveluketjua lainsäädäntöineen perusterveydenhuolto voisi olla yhdistettävissä erikoissairaanhoitoon. Samoin monikanavaisen rahoituksen perkkaaminen on tarpeen, elikkä olisiko monikanavainen rahoitusmalli korvattavissa yksikanavaisella?

Lopuksi haluan vielä tästä keskittämisestä todeta, vaikka se ei ihan suoraan tähän kuntaesitykseen liity. Tänään olen kuullut Oulun seudulta vakavan uutisen, että siellä on todella suuri määrä toisen asteen opiskelupaikkaa hakeneista nuorista jäänyt vaille tätä opiskelupaikkaa. Onko todella tarkoitus, kun näitä opiskelupaikkoja on lisätty eteläiseen Suomeen, että nuoret muuttavat sinne, ja onko siellä esimerkiksi sitten töitä? Työttömiksikö?

Mutta kaiken kaikkiaan perussuomalaiset ovat jättäneet tästä vastalauseen, ja tulemme esittämään vastalauseen mukaista hylkäysesitystä.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Kaikessa lyhykäisyydessään totean vain yhtyväni keskustan ja perussuomalaisten esittämään vastalauseeseen.

Palautan vain mieliin sivistysvaliokunnasta erään pienen yksityiskohdan, joka on mielestäni kuvaava sille kehityssuunnalle, jota nyt ollaan ajamassa, joka siis yleensäkin hallituksen politiikan suuntaviivoista on ehkä se huolestuttavin. Nimittäin siellä todetaan, että on asetettu 50 lapsen raja. Kunnassa, jossa syntyy vähemmän, siitä seuraa selvitysvelvoite. Nyt kuitenkin, jos me ajattelemme opetusta, koulutusta, se on yksi niitä alueita, joissa meidän on pystyttämään ajattelemaan näitä lapsia samanarvoisina kaikkialla Suomessa. Meillä on monia kuntia, niitä taisi olla peräti yli 100, joissa tällä hetkellä syntyy vähemmän kuin tuo 50. Jokaiselle heistä on pystyttävä tarjoamaan, siitä huolimatta, mitä kuntarakenne on, samanarvoisesti yhdenvertainen mahdollisuus saada opetusta ja koulutusta.

Siinä on sisäänkirjoitettuna ajatus, että jos teitä on niin harvakseltaan siellä, jos teitä on niin vähän siellä, muuttakaa sinne, missä on enemmän, siellä me toteutamme, siellä me lupaamme toteuttaa teille parempaa koulutusta. Tämä ei mielestäni ole oikean ihmisarvon mukaista ajattelua, ja se on minusta yksi niistä huolestuttavimmista piirteistä tässä kehityssuunnassa, jota nyt hallitus tässä kuntarakennekysymyksessä ja muutenkin näitten palvelujen kehittämisasiassa ajaa. Näillä lapsilla on yhdenvertainen oikeus saada ne perusoikeudet, jotka tämä yhteiskunta heille on luvannut taata.

Mika Kari /sd:

Arvoisa herra puhemies! Eilinen perustuslakivaliokunnan päätös tarkoitti sitä, että kuntauudistus nytkähti merkittävästi eteenpäin, sillä tämän käsittelyssä olevan lain voimaan tultua kunnat pääsevät selvittämään yhteistyökumppaneita. Lisäksi kunnat saavat enemmän aikaa myös kuntarakenteen ja ensi keväänä eduskuntaan tulevan sote-lain käsittelyyn.

On hyvä asia, että kunnat saivat lisäaikaa päätöksenteolleen. Sdp on painottanut kuntien aitoa kuulemista uudistuksen valmistelussa, ja nyt kunnilla on paremmin aikaa rauhassa selvittää erilaisia yhteistyövaihtoehtoja. Tehdyt päätökset ovat äärimmäisen tärkeitä niille kunnille, jotka haluavat vahvistaa kuntiensa kykyä tarjota pal-veluita kuntalaisille. Kuntarakenneuudistus on välttämätön rakennemuutos, jolla vahvistetaan kuntien kykyä järjestää ja rahoittaa palvelut myös tulevaisuudessa. Uudistuksessa on kyse siitä, miten järjestämme koko maassa julkiset palvelut niitä tarvitseville.

On syytä kuitenkin korostaa, että vaikka puhumme painokkaasti kuntauudistuksesta, ei sen kustannuksella tule kiirehtiä mittasuhteiltaan suurta sote-uudistusta. Sosiaali- ja terveyshuollon palveluissa on tällä hetkellä puutteita, joiden korjaaminen vaatii mittavaa valmistelua. Tässä asiassa ei ole varaa siihen, että lopputulos on sutta ja sekundaa. Valmistelutyötä ei ole mahdollista tehdä hutiloiden. Tässä valmistelussa onnistuakseen hallituksen on paneuduttava tarkasti kuntauudistuksen toisen osan eli sote-uudistuksen lainsäädännölliseen valmisteluun.

Arvoisa puhemies! Kuntauudistuksessa ei ole kyse rakenteista vaan ihmisille tarjottavista palveluista. Uudistuksen tärkein tavoite on julkisten palveluiden turvaaminen kaikkialla Suomessa. Kuntapohjainen järjestelmä on paras tae palveluiden tehokkaalle järjestämiselle ja palveluiden säilymiselle lähellä kuntalaisia.

Nykyisellä kunta- ja palvelurakenteella ei kyetä turvaamaan yhdenvertaisia sosiaali- ja terveyspalveluita koko maassa. Sosiaali- ja terveyshuollon palvelut tulee jatkossa järjestää väestömäärältään ja kantokyvyltään riittävän vahvoissa peruskunnissa tai — siellä, missä se ei ole mahdollista — sosiaali- ja terveysalueilla.

Tulevat haasteet niin väestön ikääntymisen, työvoiman saatavuuden kuin yhteiskuntarakenteen ja yhdyskuntarakenteen pirstoutumisen osalta ovat niin merkittävät, että palveluiden saatavuuden varmistamiseksi myös tulevaisuudessa kuntarakennetta on uudistettava. Vahva peruskunta ja sen vahva ja uudistuva oma palvelutuotanto ovat edellytys pohjoismaisen hyvinvointivaltion menestykselle myös jatkossa. Markkinavoimille tällaista vastuuta ei tule ulkoistaa.

Uudistus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kuntien kanssa. Kuntia kuullaan kaikissa uudistuksen keskeisissä vaiheissa. Uudistuksen tulee vahvistaa demokratiaa ja säilyttää kuntalaisten palvelut saatavissa.

Kannatan vahvoihin peruskuntiin pohjautuvaa kuntarakennetta, joka edistää talouden kasvua ja työllisyyttä. Vahva peruskunta ei tarpeettomasti kilpaile veronmaksajista ja yrityksistä varmistaen samalla yhdyskuntarakenteen eheyden. Vahva peruskunta varmistaa toimivan ja kansalaisläheisen demokraattisen vaikuttamisen ja päätöksenteon. Toivon, että tämä työ pääsee nyt kunnolla käyntiin.

Timo V.  Korhonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskusta on kritisoinut tätä hallituksen kuntauudistusta tämän prosessin kaikissa eri vaiheissa. Täälläkin me olemme kritisoineet vahvasti sitä, että hallitus ei tosiasiallisesti ole kuunnellut, ei kuullut kuntia, kuntakenttää, kunnallishallinnon, kunnallistalouden asiantuntijoita.

Keskusta on kuunnellut ja muodostanut myös siltä pohjalta omat näkemyksensä. Tämän esillä olevan kuntarakennelain osalta keskusta on päätynyt tekemään hylkäävän esityksen, ja lienee kohtuullista myös sitten käydä lävitse, miten keskusta kaiken kaikkiaan on tähän päätynyt, eli lienee paikallaan perustella laajasti nämä näkemyksemme ja tuoda tätä kautta myös esille sitä, miten kuntakenttä laajasti tätä kuntauudistusta arvioi.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kuntauudistus voidaan tiivistää kolmeen tavoitteeseen: 1. kaikki valta keskuskaupungeille, 2. kaikki kehyskunnat koosta riippumatta tulee liittää keskuskaupunkeihin ja 3. yhdelläkään alle 20 000 asukkaan kunnalla ei tule olla olemassaolon oikeutusta.

Tiivistettynä keskusta näkee näin:

Hallituksen kuntauudistusta ohjaavalla lakiesityksellä ei päästä kuntauudistukselle asetettuihin tavoitteisiin turvata kuntien talous, ihmisten tarvitsemat palvelut ja kunnallinen demokratia. Perustuslaillisten ongelmien vuoksi lain toimeenpano viivästyy huomattavasti. Epäonnistuneesta kuntauudistuksesta johtuvaa sotkua ei pidä jättää seuraavan hallituksen siivottavaksi. Lakiesitys on tarpeeton, ja se tulee hylätä.

Lakiesityksen käsittely hallintovaliokunnassa ei ole ollut sen arvovallan mukaista. Valiokunnan hallituspuolueista koostuva enemmistö ei ole sallinut edes pohtia asiantuntijoitten, kuntien ja muiden sidosryhmien kriittisiä lausuntoja, eikä niitä ole huomioitu mietinnössä juuri lainkaan. Hallituksen lakiesityksen käsittelylle antama aika oli kohtuuttoman lyhyt.

Hallituksen kuntauudistus pohjautuu ideologialle keskittää asuminen, palvelut ja päätöksenteko. Toteutuessaan se aiheuttaisi peruuttamatonta vahinkoa kunnalliselle itsehallinnolle. Virkamiesvalta kasvaa samalla, kun kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia heikennetään. Kunnan ko-ko ja maantieteellinen sijainti asettavat kunnat perusteettomasti eriarvoiseen asemaan.

Kuntauudistus on huonosti johdettu uudistus, joka on valmisteltu suppeassa sisäpiirissä ilman parlamentaarista valmistelua. Se on murentanut luottamuksen kunta—valtio-suhteessa ja aiheuttanut jännitteitä keskuskaupunkien sekä niitä ympäröivien kehys- ja maaseutukuntien välillä. Kunnille on järjestetty kaksi lausuntokierrosta, mutta kuulemisilla ei ole ollut mitään vaikutuksia hallituksen tekemiin jatkolinjauksiin sekä lakiesityksen sisältöön. Kuntien selvän enemmistön vaihtoehtoiset uudistumisnäkemykset muun muassa kuntayhteistyön tarpeesta on jätetty kokonaan huomioitta uudistuksen jatkovalmistelussa. Mielestämme mietintö antaa täysin väärän kuvan kuntien kuulemisen vaikutuksista uudistuksen sisältöön ja etenemiseen.

Kunnallisen itsehallinnon kannalta on ongelmallista, ettei kunnille ole lakiesityksessä annettu muuta selvitysvaihtoehtoa kuin kuntaliitos, ei kuntien yhteistyön tiivistämistä.

Kuntaliitosselvityksiin velvoittavat selvityskriteerit ovat keinotekoisia, jotka eivät perustu tieteellisiin tutkimuksiin. Niiden tarkoitus on pelkästään velvoittaa jokainen kunta Suomessa kuntaliitosselvityksiin. Annetut määräajat ovat edelleenkin liian lyhyitä, jotta kunnilla olisi mahdollisuus huolellisesti tehdä kuntaliitosselvitys, käydä keskinäisiä neuvotteluja ja päättää yhdistymisesityksestä. Valiokunta ei edes suostunut pohtimaan kunnille riittävien määräaikojen merkitystä.

Kuntauudistus ei ole kuntalähtöinen vaan ylhäältä alaspäin saneltua. Lakiesityksessä kuntien pakkoliitosten ja vapaaehtoisten kuntaliitosten raja on hämärtynyt. Se sisältää pakkoliitoksiin verrattavissa olevia painostavia elementtejä: velvollisuuden tehdä kuntajakoselvitys annettujen kriteereitten mukaisina määräajassa, velvollisuuden ilmoittaa selvitysalue määräaikaan mennessä, velvollisuuden tehdä kuntajakoselvityksen päätteeksi yhdistymisesitys ja päätös määräajan puitteissa, selvitys- ja yhdistymisavustuksen kytkemisen laissa määrättyjen selvityskriteereitten noudattamiseen sekä toimivallan määrätä erityinen kuntajakoselvitys, mikäli kunta ei ole määräaikaan mennessä tehnyt selvityskriteereitten mukaista kuntaliitosselvitystä ja -päätöstä.

Arvoisa puhemies! Jos meillä on voimassa edelleen tämä suositus pidättäytyä noin 5 minuutin puheenvuoroissa, niin sopinee niin, että lähden pyytämään uutta puheenvuoroa ja...

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Entäs jos tiivistäisitte nyt hieman sitä seuraavaa tähän?

Puhuja:

Arvoisa puhemies! Minä luulen, että tätä nyt on hiukan vaikea tiivistää, koska meillä on...

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten me menettelemme ehdottamallamme tavalla.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Näitä tähän suureen kuntareformiin liittyviä uudistuksia on viety eteenpäin eritahtisina. Kuntauudistus sisältää kuntarakenteiden, valtionosuusjärjestelmän, kuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen rahoituksen sekä kuntien tehtävien uudistukset. Edellä mainittuja uudistuksia valmistellaan tavoitteella ohjata kuntia liitoksiin.

Pääkaupunkiseudun metropolialueella kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jatkolinjaukset ovat kokonaan tekemättä. Kunnilla ei ole siten mahdollisuutta muodostaa käsitystä, millainen selvityskriteerien nojalla perustettava uusi kunta olisi. Lakiesitys ei myöskään sisällä asianmukaisia arvioita kuntarakenneuudistuksen vaikutuksista eli siitä, mitä uudistus merkitsee muun muassa kuntien taloudelle, lähipalvelujen saatavuudelle, lähidemokratialle, kunnalliselle itsehallinnolle ja kunnalliselle eläkejärjestelmälle. Hallituksella olisi halutessaan aikaa teettää etukäteisarviointitutkimuksia sekä hyödyntää kuntauudistuksista jo tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia. Niitähän on mittavasti.

Ihmisten tarvitsemien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen uudistamista käytetään ohjauskeinona kuntaliitoksiin. Kansalaisten sosiaaliset perusoikeudet, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, on alistettu hallituksen ideologisen keskittämispolitiikan välineeksi. Vastuukuntamalli ei ole järkevä hallintomalli edes vastuukunnalle. Vastuukuntamallin perustuslainmukaisuuden arvio voidaan tehdä vasta ensi vuonna eli silloin, kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta on annettu eduskunnalle oma lakiesityksensä.

Arvoisa puhemies! Kuntien henkilöstön asema on epäselvä. Viiden vuoden työsuhdeturva kyllä luvataan, mutta vain kuntaliitostilanteissa. Hallitus ei ole linjannut sitä, koskeeko työsuhdeturva myös kuntayhtymissä, kuntien liikelaitoksissa, kunnallisissa osakeyhtiöissä työskenteleviä työntekijöitä.

Keskusta pitää uudistuksia välttämättöminä. Uudistuksien lähtökohtana tulee olla ihmisten tarvitsemien palvelujen sekä vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen yhdenvertaisesti koko maassa. Kuntauudistus tulee kuitenkin toteuttaa siten, että se kunnioittaa perustuslain 121 §:n 4 momentin mahdollisuutta muodostaa kuntia suurempien alueiden itsehallinto. Tämän mahdollisuuden tämä rakennelaki vesittäisi.

Arvoisa puhemies! Hyvä lainvalmistelu ja lakien säätäminen vaatii riittävää tietopohjaa, vaihtoehtoisten ratkaisujen punnintaa, lakipykälien täsmällistä muotoilua, perustelujen asianmukaisuutta ja lakiesityksen vaikutusten arviointia. Jokaisen ihmisen arkeen vaikuttavassa ja vaikutuksiltaan kauaskantoisessa kuntauudistuksessa hyvän lainvalmistelun merkitys korostuu. Erityisen tärkeää se on nyt käynnissä olevassa uudistuksessa, joka koskee kaikkia kuntia ja jossa ainoa uudistamistapa näyttävät olevan suurkuntaliitokset ja jossa kuntien oma harkintavalta muun muassa päättää kuntaliitoskumppaneista ja aikataulusta on tiukasti rajoitettu.

Tässä uudistuksessa, tässä hankkeessa, reformissa, uudistuksen ja kuntaliitoksen välille on vedetty yhtäläisyysmerkit. Valitettavasti hallituspuolueiden edustajista muodostuvan hallintovaliokunnan enemmistön päätöksellä asianomaisessa valiokunnassa ei ole ollut mahdollista käsitellä lakiesitystä sekä siihen kytkettyjä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta annettuja linjauksia sillä huolellisuudella ja vakavuudella, jota kaikkiin kansalaisiin vaikuttava kuntauudistus olisi vaatinut. Valiokunnassa kuultujen maan johtavien kunnallishallinnon asiantuntijoiden, oikeusoppineiden ja kuntien antamille lausunnoille ei valiokunnan enemmistö antanut käytännössä juuri mitään arvoa. Mietinnössä ilmaistut valiokunnan kannanotot ovat leikekirjanomaisia kokoelmia hallitusohjelman kirjauksista, lakiesityksen yleisperusteluista sekä hallituspuolueita edustavien ministereiden eduskuntapuheista vailla analyyttistä pohdintaa ja arviointia. Mietintö on kokonaisuudessaan poliittinen julistus, joka kuvaa yleisemminkin valiokunnan enemmistön asennetta käsitellä hallituksen kuntauudistukseen ja kuntapolitiikkaan liittyviä vaikeita kysymyksiä.

Arvoisa puhemies! Keskustan vastalauseessa pyritään tuomaan julki valiokunnan kuulemisessa esiin nostettuja ja mietinnössä vaiettuja asiantuntija-arvioita, jotka olivat hyvin yhdensuuntaisia. Tämän vastalauseen näkemykset perustuvat tehtyihin tutkimuksiin sekä kunnilta saatuihin palautteisiin.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys rapauttaa kunnallista itsehallintoa. Kunnallinen itsehallinto on kunnan asukkaiden hallintoa. Sillä turvataan, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa asuinympäristönsä asioihin. Kunnallinen itsehallinto on kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksemme kulmakivi. Se on vuosikymmenten aikana osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi erilaisista kriiseistä selviämisessä. Siksi on kummallista, kuinka suurta epäluottamusta ja vähättelyä kokoomusjohtoinen hallitus osoittaa kunnallista itsehallintoa kohtaan. Kunnallisten luottamushenkilöiden määrän roimaa vähentämistä hallitus pitää jopa kannatettavana, vaikka se merkitsee vallan keskittymistä yhä harvemmille, virkamiesvallan kasvua sekä alueellisten vaikuttamismahdollisuuksien kaventumista.

Lakiesitys keskittyy kuntien lukumäärän rajuun vähentämiseen. Ehdotuksen sisältämien selvitysvelvoitteiden seurauksena kuntakoko muuttuisi aivan olennaisesti. Peruskysymys on, onko syntyvissä uusissa jopa maakunnankin kokoisissa kunnissa edellytyksiä kunnan asukkaiden itsehallinnon toteutumiseen siten, että kunnan asukkailla on tosiasialliset vaikuttamisen mahdollisuudet ja myös edellytykset siihen. Lakiesityksen toteutuminen johtaisi siihen, että kunnallinen itsehallinto rapautuisi ja virkamieshallinto vahvistuisi. Tällainen kehitys merkitsee olennaista muutosta kunnan ja kunnan asukkaan välisessä suhteessa. Lakiesityksessä ei ole juurikaan pohdittu osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja vaan asia on jätetty kuntalain kokonaisuudistuksessa ratkaistavaksi.

Arvoisa puhemies! Asiantuntijoiden tavoin keskusta katsoo, ettei suurkuntauudistuksessa ole kyse vain yksittäisiin kuntiin kohdistuvista toimenpiteistä. Kyse on laajassa merkityksessä koko kuntajärjestelmän ja kunnallisen itsehallinnon olemassaolosta ja tulevaisuudesta. Asiantuntijat korostivat, että kunnallishallinnon tulee jatkossakin perustua asukkaiden paikalliseen itsehallintoon. Paikallisuudesta ei voida puhua enää siinä vaiheessa, jos hallituksen piirrättämän kuntakartan perusteella kunnan alueellinen koko esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Kainuussa kattaa koko maakunnan alueen. Asiantuntijat lausuivat hallintovaliokunnalle hyvin yksimielisesti, että kuntakoon liiallinen suurentaminen tuo mukanaan merkittäviä ongelmia niin palvelujen saavutettavuuden, alueiden elinvoiman kuin asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kannalta. Hallituksen suurkuntafilosofia toteutuessaan on tuhoisa kunnallisen itsehallinnon kannalta.

Arvoisa puhemies! Jotta kuntauudistuksessa onnistuttaisiin, on ensin kartoitettava tulevaisuuden haasteita. Sen jälkeen voidaan miettiä ja punnita keinoja, joilla haasteisiin voidaan vastata, koskipa se sitten kuntaliitoksia, kuntien yhteistyötä tai palveluprosessien uudistamista. Uudistustarpeet ja tehokkaat uudistuskeinot vaihtelevat eri puolilla Suomea. Kuntaliitokset ovat parhaimmillaankin vain yksi osaväline uudistaa. On selvää, että samanlainen uudistusmalli, joka ehkä toimii tiiviin asutuksen kaupunkiseuduilla, ei toimi harvan asutuksen alueilla, ja päinvastoin. Siksi uudistamiskeinoihin tarvitaan riittävästi joustomahdollisuuksia. Paras asiantuntemus, mitä uudistaa ja miten, on kunnissa. Jos kunnat haluavat tehdä keskenään kuntaliitoksia tai syventää keskinäistä yhteistyötä, miksi hallituksen pitää rajoittaa niitä? Kunnilla pitää jatkossakin olla oikeus valita kuntaliitoksen sekä kuntien välisen syvän yhteistyön välillä.

Valiokunnissa kuultujen asiantuntijoiden mukaan kuntakoon suurentaminen ei väistämättä vähennä kustannuksia tai turvaa palveluja. Varmaa on, että suurkunnat luovat edellytyksiä palveluiden keskittämiselle ja muuttavat kuntia kohti palvelukuntamallia heikentäen kuntien roolia lähidemokratian ja osallistumisen yhteisöinä. Kuntalaisista tulisi aktiivisten toimijoiden sijasta passiivisia palveluiden käyttäjiä. Se lisäisi kuntien kustannuksia.

Hallitus pyrkii muokkaamaan kuntarakenteita painostamisella, sanelemalla ja ohjaamalla. Lakiesitys sisältää ohjauskeinoja, jotka ovat luonteeltaan pakkoliitosten kaltaisia ja joilla pyritään väsyttämään sellaiset kunnat, joilla on omia, lakiesityksestä poikkeavia suunnitelmia uudistaa. Silloin rikotaan monissa kunnissa jo toiminnassa olevia hyviä käytäntöjä sekä rapautetaan omaehtoisen paikallisen kehittämisen perustaa. Suurkuntaliitosten myötä taajamien ja maaseudun heikkenemisen ohella vaarana on myös seutukaupunkien heikkeneminen.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tutkimusten mukaan kuntarakenne ei ole yleispätevä lääke ratkaista näkyvissä olevia ongelmia tilanteessa, jossa kuntien tehtävien ja toimintaedellytysten epäsuhta jatkuvasti kasvaa. Hallituksen teettämän, tammikuussa 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan kunnilla on jo 535 lakisääteistä tehtävää. Kuluvan vuoden aikana tehtäväkuorma on lisääntynyt noin 30 uudella velvoitteella samalla, kun hallitus on tehnyt uusia päätöksiä kuntarahojen leikkauksista. Tehtävien toteuttamistapoihin liittyvä yksityiskohtainen sääntely on kaventanut kuntien liikkumavaraa toteuttaa lakisääteisiä tehtäviä. Kuntien tehtäviä selvittänyt selvityshenkilö kysyykin aiheellisesti, olisiko parempi säädellä vain tavoitteita jättämällä toteuttamistapa kuntien omaan harkintaan.

Hallituksen markkinoima iskulause "vahva peruskunta" ei huomioi kunnallista itsehallintoa. Kuntien lukumäärän vähentäminen ei vähennä kuntien tehtäviä eikä poista kuntien välisen yhteistyön tarvetta. Miksi hallitus kieltää kuntien välisen yhteistyön harvan asutuksen Suomessa? Kuntayhteistyön tuottamista hyödyistä on tehty tuoreita tutkimuksia Kuntaliiton Arttu-tutkimusohjelman puitteissa. Tulokset ovat olleet myönteisiä.

Kuntaliitokset eivät ole mekaniikkaa. Niitä pohdittaessa olennaista on miettiä, mihin ongelmiin kuntakoon suurentamisella pystytään vastaamaan. Niidenkin tarjoamat mahdollisuudet ovat rajallisia. Hallitus on vastuuttomasti tuonut esiin vain kuntaliitosten hyötyjä.

Tehtyjen tutkimusten mukaan kuntakoolle ei voi asettaa alarajaa, kuten hallitus nyt on tekemässä pyrkiessään lakkauttamaan alle 20 000 asukkaan kunnat. Paremmalla syyllä kuntakoolle voitaisiin asettaa ainakin maantieteellisen koon ja miksei myös asukasmäärän perusteella yläraja, jos huomioon otetaan kunnallisen demokratian toimivuus, palvelujen saavutettavuus sekä toiminnan tehokkuus ja hallittavuus. Tilastojen mukaan toiminnallinen tehokkuus sekä äänestämisaktiivisuus ovat heikkoja suurimmissa kunnissa.

Arvoisa puhemies! Kuntien näkökulmasta uudistamisessa pitäisi olla kyse siitä, millä toimenpiteillä koulutetut palvelutyöntekijät ja rahat riittävät tulevaisuudessa. Tässä keskiössä on julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuolto. Kuntalaisten näkökulmasta tärkeimpiä ovat laadukkaat ja saavutettavissa olevat lähipalvelut. Siksi uudistuksia tehtäessä pitäisi avoimesti ja ennakkoluulottomasti miettiä, miten samalla rahalla tai jopa vähemmällä saadaan aikaan enemmän palvelusuorituksia tai muodostuvatko kuntalaisten asiointimatkat kohtuuttoman pitkiksi.

Kuntien talouden kannalta kohtalonkysymys on palvelutuotannon tehostaminen. Tulevaisuudessa ei mikään raha eivätkä minkäänlaiset uudistukset riitä, mikäli kuntien toimintamenojen kasvua ei onnistuta hillitsemään. Myös valtiovallan tulee kantaa perustuslaista johdettua vastuuta lakisääteisten kuntapalvelujen rahoituksesta sekä kuntien toimintakyvyn edistämisestä.

Rahoitusvastuun periaate sekä kriisitietoisuus ovat hämärtyneet nykyiseltä, kokoomusjohtoiselta hallitukselta. Kuluvalla vaalikaudella kuntapalvelujen rahoituksesta on leikattu historiallisen suuria summia ja kuntien välisiä rahanjakoperusteita on muutettu verotulopohjaltaan vahvoja kuntia suosien samalla, kun hallitus on määrännyt kunnille uusia velvoitteita.

Onnistuneita kuntaliitoksia ei saada aikaan sillä, että pääministeri Jyrki Kataisen hallitus niitä toivoo ja omilla päätöksillään niihin hiljaisuudessa painostaa ja pakottaa. Kokenut kuntajakoselvittäjä, filosofian tohtori Arto Koski on määritellyt kuntaliitoksen onnistumisen perusedellytykset: 1. Kunnat ovat samaa toiminnallista aluetta. 2. Uudessa kunnassa etäisyydet eivät ole kohtuuttoman pitkät. 3. Uudessa kunnassa on luontainen keskuspaikka. 4. Mikään kunnista ei ole joutunut taloudelliseen umpikujaan. Ja viimeisenä: johtavat virka- ja luottamushenkilöt kykenevät työskentelemään keskenään.

Onnistuneelle kuntaliitokselle avainasia, jota hallitus ei ole lainkaan huomioinut, on kuntien keskinäinen luottamus. Edellisen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, Paras-hankkeen, yhteydessä esiin nostettua niin sanottua strategisen kuntaliitoksen merkitystä ei voida vähätellä. Toisin sanoen kuntien kannattaa hyvissä ajoin luoda yhteinen strateginen päämäärä, jonka toteuttamiseksi uusi kunta ponnistelee. Mielestämme hallituksen lanseeraama niin sanottu tehokas yhdistyminen, joka tähtää vain mahdollisimman nopeaan liitokseen, on yksistään riittämätön.

Markus  Lohi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Käynnissä olevat uudistukset ovat eritahtisia ja sekavia. Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa tällä vaalikaudella koko maata kattavan, vahvoihin ja elinvoimaisiin kuntiin perustuvan kuntauudistuksen.

Alkuperäisten aikataulusuunnitelmien mukaan kuntauudistus olisi toteutettu vuoden 2015 alkuun mennessä, johon mennessä olisivat voimassa myös valtionosuusuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja rahoituksen uudistus, kuntalain kokonaisuudistus sekä kuntien ja valtion tehtäväjaon uudistus. Kehysriihessään maaliskuussa 2013 hallitus muutti tehtäväjaon uudistusta vuosille 2014—2017 ulottuvaksi toimintaohjelmaksi, jolla on tarkoitus vähentää kuntien lakisääteisten tehtävien toteutumiseen liittyvää normiohjausta.

Miljardin euron säästötavoite on epärealistinen, ja sen toteutuminen jää seuraavalle hallituskaudelle. Kuntaministeri Virkkusen mukaan normiohjauksen väljentäminen aloitettaisiin kokeiluna sellaisissa kunnissa, jotka tekevät kuntaliitoksia. Näin toteutettuna kokeilu painostaisi kuntia kuntaliitoksiin.

Arvoisa puhemies! Kuntauudistuksen aikataulut alkoivat pettää jo alkuvaiheessa. Vuoden 2011 lopulla oli tarkoitus julkistaa Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne -selvitys kuntakarttoineen, mutta se myöhästyi kuudella viikolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus käynnistettiin maaliskuussa 2012, jolloin asetettiin ensimmäinen työryhmä. Valtionosuusuudistus, metropolialueen kuntauudistus sekä kuntalain kokonaisuudistus käynnistettiin vasta keväällä 2012. Kuntaliitoksiin ohjaava, nyt käsittelyssä oleva lakiesitys oli määrä antaa eduskunnalle jo syksyllä 2012.

Hallitus antoi 5.6.2012 eduskunnalle kuntatiedonannon. Eduskuntakäsittelyn yhteydessä annettiin ymmärtää, että nyt puheena olevan kuntarakennelakiesityksen yhteydessä annetaan samaan aikaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista koskeva lakiesitys. Tiedonannossa sivulla 6 todetaan: "Kuntauudistus on kokonaisuus, jonka keskeisiä elementtejä ovat kuntarakennelaki, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, metropoliratkaisu ja kuntien tehtävien arviointi. Näiden kaikkien tulee tukea toisiaan ja varmistaa tulevaisuuden kannalta riittävän vahvat ja elinvoimaiset kunnat. Uudistus valmistellaan aikataulullisesti siten, että kokonaisuuden pääpiirteet ovat tiedossa ensi keväänä rakennelain astuessa voimaan".

Hallintovaliokunnan mietinnön 13/2012 esittelypuheenvuorossa hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Feldt-Ranta totesi, että "jatkoahan seuraa, kun kuntarakennelakia, sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä syksyllä ja talvella tuodaan eduskunnan käsittelyyn". Kuntaministeri Virkkunen yhtyi näkemykseen seuraavasti: "Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva lainsäädäntö sovitetaan yhteen kuntarakenneuudistuksen kanssa niin sisällöllisesti kuin aikataulullisestikin, ja sen johdosta näitä prosesseja nyt rinnakkain viedään, koska se on kuntien kannalta erittäin tärkeä tieto myös, se arvio siitä, miten ne tulevaisuudessa järjestävät koko alueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, ja näitä viedään yhtä jalkaa eteenpäin".

Nyt tiedämme, että kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia ollaan säätämässä hyvin eritahtisina, mihin valtioneuvoston oikeuskansleri on puuttunut. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesitystä ollaan antamassa eduskunnalle saadun tiedon mukaan aikaisintaan huhtikuussa 2014, ja sen yhteydessä on mahdollista käsitellä muun muassa kuntaliitoksiin ohjaavan vastuukuntamallin perustuslainmukaisuus.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella voidaan jo kysyä, mihin hallituksella on enää kiire, varsinkin kun muiden uudistusten valmistelu kangertelee pahasti. Vielä hallitusohjelmassaan hallitus korosti kuntauudistuksen tärkeyttä pääkaupunkiseudun metropolialueella sen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Hallitus moitti keskeyttämäänsä edellistä kunta- ja palvelurakenneuudistusta siitä, että sen aikana suurilla kaupunkiseuduilla ei ollut tapahtunut riittävästi kuntaliitoksia. Suurten kaupunkien kehyskuntia hallituspuolueet leimasivat hyvin yksioikoisesti kermankuorijoiksi ja loiskunniksi.

Vaalikausi on ohittanut jo puolivälin, mutta metropolialueen kuntauudistus on yhä pahasti keskeneräinen. Hallitus ei ole onnistunut tekemään sinne jatkolinjauksia kuntarakenneuudistuksesta eikä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Kehyskuntien liittämisestä keskuskaupunkeihin hallituspuolueet eivät enää puhu juuri mitään. Puheiden painopiste on nyt siirtynyt pienten kuntien pelastusoperaatioksi. Kuntatalouden näkökulmasta hallituksella on paha mittakaavavirhe. Noin 220 pienimmän kunnan toimintamenot ovat yhtä suuret kuin Helsingin kaupungin yhteenlaskettuna.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen olisi pitänyt ymmärtää, että jo rajallisten valmisteluresurssien takia hallitusohjelmassa asetettu aikataulutavoite on mahdoton. Kova kiire on näkynyt merkityksettöminä kuntien kuulemiskierroksina, laadultaan heikkona lainvalmistelutyönä sekä muita uudistuksia koskevien lakiesitysten viivästymisenä. Tästä huolimatta hallitus on velvoittamassa kuntia liitosselvityksiin, tekemään yhdistymisesityksen ja tekemään siitä päätöksen, vaikka kaikkia edellä mainittuja uudistuksia koskevat lakiesitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle vasta aikaisintaan keväällä 2014.

Edellä kuvattu prosessi osoittaa, kuinka ylimielisesti hallitus suhtautuu kuntiin ja kuntauudistukseen. Vaikka kunnat aloittaisivat liitosselvityksen, on liitosselvittäjällä ja kunnilla mahdotonta luoda kokonaiskuvaa, miten esimerkiksi uusi valtionosuusjärjestelmä kohtelee uutta kuntaa, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tullaan järjestämään, millainen kuntien johtamisjärjestelmä on tulevaisuudessa ja mitkä ovat kuntien tehtävät. Kuntaliitoksista on tullut hallitukselle itseisarvo ja arvovaltakysymys, vaikka tärkeintä olisi turvata kuntien asukkaiden tarvitsemat palvelut, alueiden elinvoima sekä kunnallinen demokratia.

Arvoisa puhemies! Keskusta pitää kuntien tavoin kunta- ja palvelurakenteisiin kohdistuvia uudistuksia välttämättöminä. Niitä pitää voida toteuttaa alueiden erityispiirteet ja kuntalaisten palvelutarpeet huomioiden miettimällä tehokkaampia ja toimivampia palveluprosesseja. Hallinnolliset rakenteet ovat tässä seurausta, eivät pääasia. Kunnallishallinnon osuus kuntien toimintamenoista on vain noin kolmen prosenttiyksikön luokkaa.

Hallituksen kuntauudistukselle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat oikeita. Tässä hallitus ei ole keksinyt pyörää uudelleen. Kukapa vastustaisi elinvoimaisia kuntia, joiden verotulopohja on vahva ja joissa palvelut ovat laadukkaita ja demokratia toimii. Jo kuntien perustehtäviin kuuluu aktiivinen kehittämistyö, olipa valtakunnallisia uudistuksia tai ei.

Kokonaan toinen asia on, mihin hallituksen suurkuntiin tähtäävä yksipuolinen uudistuslinja tosiasiassa johtaa. Asiantuntijalausuntojen perusteella kuntaliitoksiin sisältyy kehittämismahdollisuuksia, mutta myös huomattavia riskejä. Toisin kuin mietinnössä annetaan ymmärtää, ei voida yleistää, että nyt valittu yksipuolinen uudistusmalli, suurkunnat, toimisi missään päin, puhumattakaan siitä, että ne toimisivat joka puolella Suomea. Jokainen kuntaliitos on aina oma tarinansa, missä riskit ja mahdollisuudet pitää punnita tarkkaan ja huolellisesti.

Arvoisa puhemies! Lakiesityksestä kuntien aiemmin antamat sekä nyt valiokunnalle toimitetut asiantuntijalausunnot osoittavat, että luottamus hallituksen kykyyn saada aikaan onnistunut ja tasapainoinen kuntauudistus on hyvin heikko. Vallitseva tilanne voidaan kiteyttää erään kunnanjohtajan sanoin seuraavasti: "Kunnallisen itsehallinnon puolustajia yritetään leimata kapinallisiksi, kuntalahtareita uudistajiksi." Lause kertoo hyvin siitä, että uudistuksissa kyse on muustakin kuin kunnan rajapyykin sijainnista.

Kuntiin ja kunnalliseen itsehallintoon on syytä suhtautua vakavasti. Kunnat ovat ihmisten yhteisöjä, kansalaisten vaikuttamiskanavia ja kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksemme kulmakiviä. Ne vastaavat asukkaidensa tarvitsemien palveluiden järjestämisestä sekä edistävät alueidensa elinvoimaa. Perustuslaista johdetun periaatteen mukaan valtiovallan tulee tukea kuntien toimintakykyä suoriutua lakisääteisistä tehtävistään.

Käynnissä oleva, jopa maakunnan kokoisiin suurkuntiin tähtäävän kuntauudistuksen luonne vaikuttaa väistämättä eikä mitenkään myönteisesti kunnalliseen itsehallintoon, lähipalvelujen saatavuuteen, alueiden elinvoimaan, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin. Palveluja tarvitsevien asukkaiden lisäksi muutosten keskiössä ovat kunta-alan naisvaltaiset työntekijät, mikä tekee kuntauudistuksesta myös tasa-arvokysymyksen. Valiokuntakuulemisten perusteella seuraukset eivät ole myönteisiä vaan kuntalaisia ja kuntien työntekijöitä voimakkaasti eriarvoistavia.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen pakolla ajama vaihtoehdoton, suurkuntiin tähtäävä ja kuntien välisen yhteistyön torjuva uudistuslinja on ajamassa koko kuntakentän sekasortoon. Kuntiin kohdistuvien käynnissä olevien uudistusten, jopa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, ensisijaisena tarkoituksena on patistaa kuntia liitoksiin viemällä niiltä päätösvaltaa. Kannustimien sijasta voidaan puhua kepistä. Hallitus painostaa kuntia liitoksiin monin tavoin ilman, että se pystyy kertomaan niille, millaisia vaikutuksia valtionosuusuudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä kuntien tehtävien uudelleenarviointi tuovat mukanaan. Sekavan, yksinomaan kuntien lukumäärän vähentämiseen keskittyvän uudistuslinjan seurauksena ihmisten tarvitsemat palvelut ja kuntien taloudet ovat vakavassa vaarassa.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on epäonnistumassa täydellisesti kuntapolitiikassaan, jos mittareiksi otetaan kuntien toimintakyvystä huolehtiminen, kuntien omaehtoisen uudistamistyön tukeminen sekä kunnallisen itsehallinnon turvaaminen. Toiminnallaan hallitus on keskeyttänyt kunnissa käynnissä olleet uudistamistyöt saamatta tilalle mitään kelvollista. Kunnat on määrätty purkamaan edellisen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, Paras-hankkeen aikana tehdyt kehittämistyöt, koskivatpa ne kuntaliitoksia tai kuntien välistä yhteistyötä.

Uudistusten jarruttamisen lisäksi hallitus on leikannut kuntapalvelujen rahoitukseen tarkoitettuja valtionosuuksia ennätyssummia, syventänyt kuntien välisiä eroja muuttamalla valtionosuuksien jakoperusteita sekä lisännyt kunnille vuosittain uusia ja entistä raskaampia palveluvelvoitteita. Hallitusohjelmaan kirjattua kuntien ja valtion tehtävänjaon arviointia on tähän asti toteutettu yksisuuntaisesti: valtio on siirtänyt omia velvoitteitaan, kuten pitkäaikaistyöttömien työllistämisen, kuntien vastuulle. Hallituksen harjoittama kuntapolitiikka on ajanut monet kunnat vaikeaan taloudelliseen asemaan, mikä ei liene sattumaa, koska hallitus on tarjonnut lääkkeeksi kuntaliitoksia.

Herra puhemies! Hallituksen kuntauudistus on valtiojohtoista pakottamista. Kuntauudistuksen sekä siihen kytketyn sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua ei voida pitää hyvän hallintotavan mukaisina. Nyt toteutettava uudistuslinja on muutaman hallituspuolueen kansanedustajan yksityisajattelun tulosta vailla tieteellistä tai kokemusperäistä pohjaa suurkuntauudistuksen todellisista hyödyistä. Linjaustensa perusteluissa hallitus on käyttänyt enemmän mainostoimistojen kuin kunnallishallinnon ja kunnallistalouden asiantuntijoiden asiantuntemusta. Yhtä nuiva suhtautuminen asiaan oli myös lakiesityksen käsitelleessä hallintovaliokunnassa.

Suomessa suuria ja kauaskantoisia uudistuksia on totuttu linjaamaan parlamentaarisen valmistelun pohjalta asiantuntijoita ja sidosryhmiä aidosti kuullen. Voidaan puhua hyvin toimineesta poliittisesta perinteestä, jonka pääministeri Jyrki Kataisen johtama hallitus rikkoi.

Parlamentaarista valmistelua puoltavat monet syyt. Laajoihin ja kauaskantoisiin uudistuksiin voidaan saavuttaa yli vaalikausien ulottuva, laajapohjainen poliittinen sitoutuminen. Laajalla osallistumisella on mahdollista saada uudistukselle kattava ja laadukas sisältö sekä saada aikaan toteuttamiskelpoinen uudistus, joka huomioi muun muassa alueelliset olosuhde-erot sekä kansalaisten erityistarpeet. Näin meneteltiin muun muassa edellisessä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa, jonka aikana saadut tulokset ovat kiistattomia, vaikka hallitus on kaikissa yhteyksissä pyrkinyt vähättelemään niitä.

Herra puhemies! Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus katkaisi parlamentaarisen valmistelun perinteen. Ennen vaaleja sekä kokoomuksen että sosialidemokraattien antamat lupaukset kuntalain kokonaisuudistuksen parlamentaarisesta valmistelusta rikottiin surutta, todennäköisesti valtapoliittisin syin. Jos komitea olisi asetettu, olisi kuntalain, joka on kunnallishallinnon "perustuslaki", uudistaminen jo miltei valmis, joka antaa tukevan pohjan muille uudistushankkeille sekä kunnille tehdä uudistuksia.

Nyt käynnissä oleva, ensisijaisesti kuntien lukumäärän vähentämiseen keskittyvä suurkunta-uudistus linjattiin hallitusohjelmaneuvotteluissa kuuden hallituspuolueen toimesta ilman, että edes asiantuntijoita olisi vaivauduttu kuulemaan. Näin hallituspuolueet kylvivät omalla vallantäyteisyydellään ja ylimielisyydellään siemenet uudistusten valmistelua jo varsin pian kohdanneille vaikeuksille.

Keskusta on toistuvasti tarjonnut hallitukselle yhteistyön kättä ja ehdottanut kuntauudistuksen uudelleen valmistelua parlamentaarisesti, jotta kuntauudistus saataisiin nostettua takaisin raiteille, uudistuskeinoihin saataisiin monipuolisuutta sekä kunnat sitoutettua toteuttamiskelpoisiin ja alueelliset olosuhteet huomioiviin uudistuksiin. Kuntien sitouttaminen on välttämätöntä, koska varsinainen uudistustyö tapahtuu aina kunnissa. Hallitus on toistuvasti torjunut pääministerin johdolla yhteistyötarjouksemme.

Herra puhemies! Kuntauudistusta on vaivannut johtajuuden puute. Hallituksen iltakoulupäätösten mukaan kuntauudistuksia pitäisi johtaa pääministeri Jyrki Kataisen. Käytännössä uudistuksia ei ole johtanut kukaan, vaikka kokonaisvastuu ministeriöiden sektorirajat ylittävissä uudistuksissa kuuluu aina pääministerille. Julkisuudessa kuntauudistusta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta kohdanneita yllättäviä käänteitä ja ongelmia ovat joutuneet selittämään ensisijaisesti ministeriöiden virkamiehet. Hallituksen vastuuministereille tärkeintä näyttää olleen myönteisen julkisuuskuvan vaaliminen, jonka johdosta vaikeilla hetkillä vastuuta on kartettu.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksessa päätösten tekeminen varsinkin kuntauudistukseen kytketyssä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on ollut vaikeaa. Uudet työryhmät ovat seuranneet toisiaan ilman tuloksia. Leimallista työlle on ollut liian pitkälle viety poliittinen ohjaus. Kesken työryhmätyöskentelyn hallitus on irrottanut asiakokonaisuudesta keskeisiä yksityiskohtia päätettäväkseen, kuten esimerkiksi sairaanhoitopiirien lakkauttamisen sekä uusien sote-alueiden asukaspohjavaatimukset ja hallintomallin.

Asiantuntijat eivät ole onnistuneet kehittämään linjauksista hallitukselle kelpaavia esityksiä. Tuorein esimerkki ylipolitisoituneesta ohjauksesta nähtiin maaliskuussa 2013, kun hallitus hylkäsi asettamiensa alueellisten asiantuntijoiden yksimieliset esitykset sosiaali- ja terveydenhuollon uusiksi järjestämisalueiksi, koska se ei ohjannut riittävän voimakkaasti kuntarakenteiden uudistamista.

Olennaisena kuntarakenne- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten menettelytapaongelmana voidaan pitää myös hallituksen kovakorvaisuutta kuntakentän suuntaan. Kuntauudistuksesta kunnille on tähän mennessä järjestetty kaksi lausuntokierrosta, mutta vain muutamaa, ensisijaisesti kokoomusjohtoista keskuskaupunkia on kuunneltu. Maaliskuussa 2013 päättyneellä lausuntokierroksella usea kunta ihmetteli, miksi työläitä ja aikaa vieviä lausuntokierroksia ylipäätänsä järjestetään, kun hallitus ei anna kuntien lausunnoille mitään arvoa.

Menettelytavoista hallintovaliokunnalle antamassaan vastineessa valtiovarainministeriön kuntaosasto puolustaa kuntauudistuksessa noudatettua menettelyä muun muassa toteamalla, että "uudistuksen valmistelussa on kuultu kuntia ja kuntakuulemiset ovat vaikuttaneet uudistuksen toteuttamiseen ja esityksen sisältöön" ja että lausuntojen perusteella uudistusta olisi muutettu "kuntalähtöiseksi". Valiokunnassa kuullut asiantuntijat eivät yhtyneet valtiovarainministeriön kuntaosaston näkemykseen menettelytapojen asianmukaisuudesta.

Keskustalaisten mielestä selkeä näyttö kuntien mielipiteiden sivuuttamisesta on, että valtioneuvoston oikeuskansleri on tähän mennessä joutunut jo kahteen otteeseen puuttumaan kuntauudistuksessa noudatettuihin valmistelumenettelyihin vastatessaan kuntien kanteluihin. Ensimmäinen, 4.6.2012 annettu ratkaisu, koski asianmukaisen kuulemisen järjestämistä, jonka seurauksena hallituksen piti järjestää nyt käsittelyssä olevast