Pentti Tiusanen /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksen 88 mukaan asumistuki myönnetään ruokakunnan pysyviksi katsottavien olosuhteiden mukaisesti. Kun sitä tarkistetaan kesken myöntämiskauden, tällöin tulojen muutoksen tarkistusraja, joka aiheuttaa asumistuen tarkistamisen kesken tukikauden, nostettaisiin 160 eurosta 300 euroon. Tukea tarkistettaisiin, olivatpa kuukausitulot nousseet tai alentuneet vähintään 300 euroa.

Tämä esitys oli valiokunnassa varsin tarkan käsittelyn kohteena, ja kuulimme kohtuullisen laajasti tässä asiassa asiantuntijoita. Useammalta taholta tuli selvästi esille se, että mikäli tulot laskevat, 300 euroa on liian kaukana oleva raja tarkistamisen suhteen. Näin ollen valiokunnan yksimielisen käsityksen mukaan ruokakunta joutuisi tässä kohtuuttomaan tilanteeseen, jos tarkistus tapahtuisi vasta tuon 300 euron kuukausitulojen alenemisen kohdalla. Mielestämme sen pitää tapahtua aikaisemmin, niin kuin on ollut tähän saakka. Eli valiokunta esitti yksimielisesti, että tulojen alentuessa tarkistusraja pysyy edelleenkin 160 euron kuukausitulojen alenemisen kohdalla. Tässä vaiheessa jo siis tarkistetaan nimenomaan sitten asumistukea.

Toisaalta, jos tulot nousevat, asumistuen tarkistamisraja mielestämme voidaan hallituksen esityksen mukaisesti nostaa siihen 300 euroon kuukaudessa. Tässä perusteluna on se, että on olemassa ilmeisiä kannustinloukkuja ja yksi tyypillinen sellainen olisi nimenomaan tässä. Näin ollen, jos ruokakunnalle tulee vähän yllättäenkin lisätuloja enemmän kuin 300 euroa kuukaudessa, niin sitten olisi vasta tässä vaiheessa syytä suorittaa tämä asumistuen tarkistus. Aikaisemmassa vaiheessa se olisi turhaa lisäten byrokratiaa ja erilaisia virkamiestoimia, myöskin niin, että kun ruokakunta joutuu itse huolehtimaan tulojensa ilmoittamisesta, myös takaisinperintöjä tapahtuisi sitten turhan paljon, jos tämä tarkistusraja olisi alempi.

Aikaisemmin esitetyin perustein valiokunta siis ehdottaa, että tulojen alentuessa tarkistusraja pidetään 160 eurossa. Tässä asiassa on valiokunta käsitellyt myös ed. Marjaana Koskisen lakialoitteen, joka on saman suuntainen, kuin mihin valiokunta mietinnössään päätyi. Valiokunta kuuli myös Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kehittämiskonsulttia tässä asiassa, ja todella eri tahoilta tulleet asiantuntijalausunnot olivat vakuuttava pohja, jolla valiokunta päätyi tähän hallituksen esityksestä poikkeavaan mietintöön.

Edelleenkin, taloudellinen vaikutus valiokunnan käsityksen mukaan ja saamansa asiantuntijalausunnon mukaan on varsin vähäinen tässä valiokunnan päättämässä mallissa. Se on noin 1 miljoonan euron suuruinen eli lisäisi asumistuen määrärahaa vain 0,2 prosenttia koko asumistuen määrärahakokonaisuudesta. Samalla kuitenkin katsoimme, että tämäkin malli on hyvin lähellä kustannusneutraalia, kuten on hallituksen esityskin, johtuen siitä, että kun poistetaan kannustinloukku tulojen korotuksen osalta, sen kokonaisvaikutus on periaatteessa positiivinen, kun se lisää työhön hakeutumista.

Pia Viitanen /sd:

Herra puhemies! Tämä lakiesitys on sinänsä ollut hyvä lukuun ottamatta tietenkin sitä toista puolta tästä, minkä ympäristövaliokunta aivan oikein sitten muutti. Tämähän oli jo osana hallituksen hyväksymää asuntopoliittista ohjelmaa, tämä ajatus siitä, että näitä tulorajoja tarkistetaan siinä tapauksessa, kun henkilö saa lisätuloja, ja jotta siitä ei heti seuraisi asumislisän menetystä, jotta se kannustaisi ottamaan vastaan ansioita jne., tämä ylätulorajan muuttaminen on hyvin tärkeä asia. Mutta jo siinä yhteydessä tietenkin kyllä pystyy päättelemään sen, että jos samaan aikaan mennään muuttamaan tätä rajaa myös siinä tapauksessa, kun henkilön tulot laskevat, niin se kyllä aiheuttaa aika kohtuuttoman tilanteen sille pienituloiselle ihmiselle. Pienituloisen ihmisen täytyisi odottaa niin kauan, kunnes hänellä 300 euroa tulot laskevat, ennen kuin hän saisi lisäystä asumislisäänsä. Se on kyllä todella iso summa pienituloiselle ihmiselle odotella. Senpä vuoksi oli aivan oikein valiokunnassa nähdä se ongelma, joka tähän sisältyi tältä osin, eli puolet tästä hallituksen esityksestä oli äärimmäisen positiivista ja tärkeää, mutta puolet siitä aiheutti ison ongelman pienituloisille. Niinpä sitten tässä tehtiin mielestäni järkevä liike hyvässä yhteistyössä. Tästä neuvoteltiin myös hallituksen kanssa ja näin ollen sitten saatiin muutos valiokunnassa aikaiseksi.

Meidän sosialidemokraattinen ryhmämme piti tätä muutosta todella tärkeänä, ja me olimme hyvin iloisia siitä, että valiokunta sitten lopultakin yksimielisesti — ja ei mitään lopultakin, ei siinä mitään vaikeuksia ollut, vaan ihan ilomielin kaikki sen tekivät — sai tämän esityksen eteenpäin. Aivan kuten puheenjohtaja Tiusanen totesi tuossa esittelypuheenvuorossaan, me uskomme myös siihen, että nämä kustannusvaikutukset ovat varsin pienet. Nimittäin se miljoona euroa, mistä nyt puhutaan valiokunnan muutoksen seurauksena, on todellakin laskennallinen ja siinä ei oteta huomioon sitä välillistä vaikutusta, mikä saattaa taas toisaalla tulla myönteisinä työllisyysvaikutuksina.

Puhemies! Tässä oltiin pienen ihmisen asialla.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva lakiesitys parantaa asumistukea saavien asemaa, jotka ovat aina pienituloisia ihmisiä. On syytä olla iloinen tosiaan siitä työstä, jota ympäristövaliokunnan jäsenet tekivät tämän lakiesityksen kanssa, jotta hallituksen alkuperäinen esitys ei mennyt sellaisenaan läpi, vaan siihen saatiin tuo järkevä muutos, että kun tuensaajan tulot laskevat ei 300 euroa, niin kuin hallitus alun perin esitti, vaan 160 euroa, niin kuin nykyisinkin on, niin hänen asumistukensa tarkistetaan. Jos hallituksen esitys olisi hyväksytty sellaisenaan, se olisi tuonut lisää vaikeuksia monille jo ennestään vaikeuksissa oleville perheille. Totta kai se olisi näkynyt välittömästi kuntien toimeentulotukimenojen kasvuna, kuten ympäristövaliokuntakin tässä yksimielisessä mietinnössään toteaa. Toisaalta lakiesitys lisää kannustavuutta ja mahdollistaa ottaa työtä vastaan, kun asumistuen tarkistusrajaa nostetaan 300 euroon niissä tapauksissa, kun tuensaajan tulot nousevat. Lakiesitys tuo kylläkin valtiolle lisää kustannuksia, mutta ne ovat varsin vähäiset, niin kuin tässä on todettu, ja kaiken kaikkiaan tosiaan tämä parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa.

Mutta, arvoisa puhemies, tämänkään lakiesityksen myötä ei poistu yksi keskeinen epäkohta, ja se on tämä asumistuen 7 prosentin omavastuu. Eli tämän omavastuun poistamisella olisi tosiaan hyvin merkittävä vaikutus, ja toivottavasti tämä esitys hallitukselta tulee mahdollisimman pian.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Olen todella tyytyväinen, että tämä lakiesitys on tullut ja nimenomaan tässä valiokunnan muuttamassa muodossa. Eli valiokunnalle erityiskiitos siitä, että olette saaneet aikaan tämän muutoksen. Täytyykin ihmetellä, miksi hallitus ei ole esittänyt tätä lakia tässä muodossa. Uskoisin, että tälläkin hallituksella on tarvetta ja perusajatuksena purkaa ilmiselviä kannustinloukkuja, niin kuin tässä tilanteessa on esimerkiksi ollut. Silloin kun tämä edellinen muutos tuli, hyvin pienikin tulojen kasvu aiheutti asumistuen tarkistuksen. Esimerkiksi kun pitkään työttömänä, yli kaksi vuotta työttömänä, ollut henkilö pääsi lopultakin yhdistelmätukityöhön, jonka työn palkka monta kertaa oli hyvin pieni, mutta ylitti juuri tämän 160 euron tulorajan, tämä johti siihen, että asumistukea jouduttiin leikkaamaan ja henkilö joutui monta kertaa sitten toimeentulotukiasiakkaaksi, vaikka oli töissä. Tällaisia tapauksia minunkin kohdalleni sattui monta, ja he ihmettelivät, miten tämä voi olla mahdollista, että tähän tilanteeseen jouduttiin. Kun tämä tuloraja oli 160 euroa, niin silloin hyvin herkästi tuli tämä muutos. Nyt kun tämä laki muutetaan, niin tilanne paranee näitten pientäkin palkkaa saavien ihmisten osalta.

Lisäksi tässä asumistukijärjestelmässä on kyllä muitakin ongelmia vielä, joita pitäisi korjata. Nythän Kela joutuu paljon tekemään takaisinperintöjä sen vuoksi, että ihmisen pitäisi osata muun muassa pätkätöitä tehdessään arvioida etukäteen, paljonko hänen tulonsa on, siis puoli vuotta eteenpäin esimerkiksi. Hyvin harva pätkätyöläinen pystyy sitä arvioimaan. Se johtaa siihen, että järjestelmä itsessään aiheuttaa takaisinperintöjä. Kun Kelan valtuutettuina olemme joutuneet näitten takaisinperintöjen kanssa hyvinkin paljon tekemisiin ja jopa tilintarkastajat ovat puuttuneet siihen, että pitäisi pyrkiä siihen, että takaisinperintöjä tulisi vähemmän, niin meidän lainsäätäjinä on velvollisuus myöskin katsoa järjestelmiä niin, ettei näitä takaisinperintöjä tulisi. Minun mielestäni juuri tämä asumistukijärjestelmä on sellainen, joka niitä aiheuttaa. Uskoisin, että henkilöt, jotka esimerkiksi Kelassa ovat pitkään tehneet näitten asumistukien kanssa töitä, osaisivat varmaankin löytää sellaisen korjauksen tähän, että takaisinperintöjä ei niin paljon syntyisi.

Valiokunnan muutosehdotus osoittaa kyllä sen, että kannustinloukkuja voidaan purkaa myös niin, että kansalaiset ja ihmiset eivät siitä joudu kärsimään, vaan on tämmöisiä porkkanakannustimia.

Niin kuin edellä on jo mainittu, muitakin kannustinloukkuja on yhä edelleen olemassa. Yksi niistä on asumisen omavastuu toimeentulotuessa, eli vaikka henkilö muuttaisikin pienempään asuntoon, silti hänellä vielä jää asumisen omavastuu toimeentulotukeen. Siis minun mielestäni siinä ei ole enää sitä kannustamista, mitä alun pitäen oli, kun tämä laki 90-luvun puolivälin jälkeen tehtiin. Silloin jo kyllä vastustin tätä ajatusta, että näille kaikista köyhimmille ihmisille tällainen omavastuu laitettiin. Nyt toivoisin, että tämä hallitus poistaisi tämän, koska tämä ei kannusta yhtään mihinkään suoraan sanottuna.

Kolmas kannustinongelma, mikä nykyisessä lainsäädännössä on, tai sitä laissa ei suoraan sanota, mutta se on tullut kunnissa käytännössä toimeenpantavaksi, on se, että kun henkilö menee pätkätöihin, toimeentulotuessa henkilön tulot katsotaan jopa kaksi kuukautta eteenpäin. Minulla on esimerkki siitä, että kun henkilö oli seitsemän päivää töissä, hänen tulonsa katsottiin toimeentulotukilaskelmassa, niin, että ei pelkästään sille kuulle, jona hän oli töissä, laskettu sitä seitsemän päivän tuloa, vaan kun toimeentulonormi osoitti plussaa, tämä plussa siirrettiin vielä seuraavalle kuukaudelle. Eli henkilölle käytännössä ei jäänyt siitä mitään muuta kuin se 100 euroa käteen, mikä suojaosuus työtuloon on tehty toimeentulotuessa. Minusta se oli ihan käsittämätön teko sosiaalitoimistolta, että näin tehtiin, mutta siellä sanottiin, että tämä on heidän normaali käytäntönsä. Henkilö oli kerinnyt jo ostaa pölynimurin sillä palkkatulollaan, kun hän ajatteli, että hän lopultakin pystyy ostamaan jotakin, mutta kävi niin, että hän joutui omasta ruokarahastaan säästämään sen pölyimurin hinnan.

Tämä ehkä saattaa kuulostaa vähän kummalliselta täällä, mutta ihan oikeasti nämä erittäin pienillä tuloilla olevat ihmiset joutuvat miettimään tällaisia asioita. He eivät voi tehdä ihan normaaleja perheeseen kuuluvia investointeja, kun rahat eivät yksinkertaisesti riitä. Esimerkiksi tämän henkilön kohdalla olen kyllä saanut vakuutella hänelle monta kertaa, että kyllä sinun kannattaa kuitenkin jatkossakin mennä töihin, että kertyyhän siitä eläkettä ja muuta. Kyllä minun täytyy sanoa, että kyllä siinä työmotivaatio aika vähissä on, jos toimeentulotukinormissa kaksi kuukautta näin lyhyestä työpätkästä lasketaan tulot.

Nyt kun hallitus on alkanut kannustinloukkujen purkamisen näin positiivisesti, tai oikeastaan valiokuntahan sen on tehnyt, niin se voi sitten myös jatkaa tätä ja ottaa nämä pari muutakin asiaa huomioon, jotka tässä puheenvuorossani toin esille.

Reino Ojala /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys laiksi asumistukilain 15 §:n muuttamisesta siihen valiokunnassa tehtyine muutoksineen koskien tilannetta, jossa tulot laskevat, on erinomaisen hyvä ja kannatettava eikä siitä sen enempää.

Sen sijaan, kun ympäristövaliokunnan puheenjohtaja on paikalla, haluaisin lukea ensimmäisen kappaleen eilisaamulla hämmästyneenä ja ehkä enemmän huvittuneena paikallislehdestä lukemastani jutusta ja kysyn sen jälkeen pari kysymystä. Otsikko on Asumistuki muuttui junassa: "Asukasliiton puheenjohtaja Herkku Hernesniemi sai ympäristövaliokunnan kautta hallituksen pään kääntymään. Hän sai tiedon eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemiskokouksesta, jossa käsiteltäisiin asumistukilakia, edellisenä päivänä ollessaan junassa. Illalla hän kirjoitti Asukasliiton muutosesityksen ja kävi esittämässä sen aamulla ympäristövaliokunnalle, ja hän on erinomaisen tyytyväinen siitä, että sitä kautta hän sai tehtyä puumerkkinsä lakiin."

Kysyisin valiokunnan puheenjohtajalta: Onko todella niin, että ympäristövaliokuntaan kutsutaan kansalaisjärjestöjen edustajat asiantuntijoiksi vastaan myöhään illalla, että he yötä myöten joutuvat kirjoittamaan muutosesityksiä, ja onko niin, että ilman tämmöistä uhrautuvaa työskentelyä tätä hyvää muutosta tähän lakiin ei olisi saatu?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys tietysti on, niin kuin kysyjäkin totesi, ehkä hiukan huvittuneena esitetty. Tähän varmasti on syytä käyttää varsinainen puheenvuoro vielä siitä, miten valiokunta näin hyvään päätökseen pääsi.

Se, milloin valiokunnan kutsumat asiantuntijat saavat tiedon, on varmasti monestakin tekijästä johtuva asia. Kaiken kaikkiaan tämä lainsäädäntö oli siihen aikaan eduskunnassa, jolloin oli niin sanottu kiire aika, ja valiokunta joutui sinänsä kutsumaan asiantuntijoita varmasti tavallista tiiviimmällä aikajänteellä, mutta sille, missä kukin sattuu olemaan, kun kännykkäsoitto tavoittaa, sille ei valiokunta voi mitään.

Pia  Viitanen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Näin ympäristövaliokunnan jäsenenä en voi vastustaa kiusausta kommentoida ed. Ojalan äskeistä puheenvuoroa. Nimittäin kyllä minäkin, kun tämän lehtileikkeen sitten näin, aika tavalla hämmästyin.

Tietenkin on niin, että meidän valiokunnassamme niin kuin kaikissa muissakin valiokunnissa kuunnellaan lukuisasti asiantuntijoita ja, mikä tärkeintä, asiantuntijakuulemisia arvostetaan ja niitä kuunnellaan tosissaan. En ollenkaan halua sanoa, että tämä olisi huono asia vaan päinvastoin; me kaikki arvostamme niitä lausuntoja, mitä me asiantuntijoilta saamme. Mutta on myös tietenkin hivenen kiusallista se, että sitten jotkut viestit näistä asiantuntijakuulemisista päätyvät paikallislehteen, sanotaanko, hivenen liioitellussa muodossa. Eli täällä sitten kerrotaan vielä, minkä ed. Ojala jätti lukematta, että ympäristövaliokunta yhtyi Asukasliiton esitykseen. Tietenkin me täällä tiedämme, että näinhän ei koskaan käy vaan kyllä valiokunta ihan itsenäisesti tämän harkitsee. Meillä todellakin kaikki asiantuntijakuulemisen mielipiteet olivat tärkeitä, mutta tokihan meillä tämä epäkohta oli tiedossa, ja siihen aito poliittinen halu vaikuttaa joka tapauksessa oli meillä olemassa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! On aika mielenkiintoinen asia, kun tässä on aika olennaisella tavalla ympäristövaliokunta muuttanut hallituksen esitystä ja arvoisa puhemies toteaa, että selvitetään näitä. Mutta kiinnitän huomiota siihen, että tietysti, kun hallituksen esitys on aika perusteellinen esitys ja siinä päädytään tiettyyn tulokseen, tässä valiokunnan mietinnössä on aika kovia tuloksia. Ymmärrän näin, että takaisinperinnät asumistuen osalta vähenevät — äärimmäisen hyvä asia, jos näin todella on — edelleen, että tarpeet toimeentulotukeen turvautumiseen vähenevät eli eräällä tavalla valtiolta kunnille -ketjua pyritään katkaisemaan — hyvä asia kuin mikä — ja edelleen, että työn hakemisen esteitä ainakin nyt vähennetään. (Ed. Viitanen: Näin kertoivat asiantuntijat!) Minusta tämä on, arvoisa puhemies, hieno asia kuin mikä, elikkä tässä nyt halutaan uskoa siis siihen, että tämä kaikki toteutuu. Loogisesti en tässä havainnut ristiriitaa, mutta tämä on aika hyvä juttu, jos kaikkiin näihin tuloksiin päästään. Silloin tietysti valiokuntakäsittely ei ole ollut tarpeeton.

Piste i:n päälle olisi ollut kyllä tämä 7 prosentin omavastuu poistaminen, jonka oliko se nyt kansallinen kokoomus sai silloin aikoinaan, jos muistan ne keskustelut, meidän ollessamme hallituksessa aikaiseksi, ja nyt kun valiokunta on päässyt tällä tavalla vauhtiin, niin hoitaa tämän vaikka lakialoitteen pohjalta.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Täysin riippumatta siitä, missä kulkuvälineessä Herkku Hernesniemi kuuli voivansa vaikuttaa valiokuntaan, ja riippumatta siitä, vaikuttiko vai ei, kiitokset valiokunnalle joka tapauksessa siitä, että tämä päätös on tehty. Kiitän valiokuntaa tässä viikon sisään jo toisen kerran erittäin hyvästä työskentelystä ja toivon sille jatkoa esimerkiksi siinä muodossa, että toimeentulotuen asumismenojen omavastuu poistettaisiin. Tosin taitaa olla sosiaali- ja terveysvaliokunnan asia ryhtyä poistamaan tätä omavastuuta.

Ei tarvitse lisätä juuri mitään siihen, mitä täällä siitä on jo sanottu. Totean vain, että silloin kun itse rakennuttajana ja vuokranantajana yritin pitää huolta siitä, että ihmisillä olisi asuntoja, tuntui kyllä aika kummalliselta pohtia, mitä kansanedustajat, jotka päättivät, että ihmisten pitäisi luopua kodeistaan voidakseen välttyä tältä omavastuulta, siinä oikein ajattelivat. Eli koti pitää jättää, pitäisi muuttaa pienempään asuntoon, vaikka perhe olisi suurempi. Tämä on edelleenkin minulle käsittämätöntä lainsäädäntöä, ja siksi toivon, että se voitaisiin poistaa.

Sen lisäksi asumistuessa on vielä muitakin epäkohtia. Siellä on muun muassa 80-luvulla rakennetuissa asunnoissa tukikuoppa, joka saattaa sen ikäisissä vuokra-asunnoissa asuvat kohtuuttomaan tilanteeseen verrattuna nuoremmissa tai vanhemmissa asunnoissa asuviin. Siksi toivoisin, että valiokunnan yhteisellä ponnistuksella tämä asia saataisiin myöskin jatkossa kuntoon.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi asumistukilain 15 §:n muuttamisesta on ollut valiokuntakäsittelyssä. Minä myös kiitän valiokuntaa tästä tehdystä muutosesityksestä. Valiokunta on siinä tehnyt hyvää työtä, kun muutti hallituksen esitystä. Nämä tulorajat ovat kohtuullisemmat ja ottavat huomioon pienituloisemmat ihmiset ja heidän perheensä tarpeet. Niin kuin täällä on todettu, tämä poistaa kannustinloukkuja ja mahdollistaa köyhimmillekin ihmisille enemmän liikkumavaraa saada tuloja.

Ed. Kähkönen täällä otti aivan oikein esille 7 prosentin omavastuun. Se silloin kokoomuksen vaatimuksesta aikoinaan tuli. Se minun mielestäni pitäisi poistaa, se on kohtuuton. Useimmat köyhät ihmiset hakevat sosiaalitoimiston luukulta sen 7 prosenttia, että pystyvät sen maksamaan. (Ed. Huotari: Eivät ne saa sitä sieltä!) — No eivät saakaan, mutta jostakin jotain rahaa täytyy hakea tilalle, jos ne omistaan maksavat, että pysyvät hengissä. Sillä lailla se haetaan sieltä.

Myös kiinnittäisin huomiota kasvukeskuksiin, kuten Jyväskylä, Helsinki ja Tampere ja muita, joissa on vuokrataso edelleenkin erittäin korkea. Esitän melkein, että pitäisi väliaikainen vuokrakatto tulla näille paikkakunnille. Tuntuu, että niitten vuokrien nousu jatkuu ja jatkuu, niin että jotain pitäisi tehdä ja saada se kuriin.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä on varmasti syytä ollut kaikki nämä keskustelut käydä, nämä puheenvuorot käyttää, mitä tässä on käytetty. Ympäristövaliokunnan asiat yleensä ovat listan lopulla johtuen tästä y:stä, mutta se siitä.

Mutta kun ed. Reino Ojala otti Nokian paikallislehden kirjoituksen täällä esiin, ja hänhän ei ole ympäristövaliokunnan jäsen, toteaisin vielä niin paljon, että tietenkään ympäristövaliokunta ei, arvoisa puhemies, voi vastata siitä, mitä joku paikallislehti kirjoittaa tai mitä joku henkilö, joka on ollut valiokunnassa asiantuntijana, kokee tehneensä. Ei kuulu ympäristövaliokunnan toimialaan miettiä niitä asioita. On sitten lehdistön vapautta, ihmisten vapautta sanoa käsityksiään, olkoot ne oikeita tai vääriä. Mutta tämä ei ole ympäristövaliokunnan sisäinen asia, arvoisa puhemies, ei todellakaan, vaan lähinnä ehkä sen takia, että ed. Reino Ojala on itse Nokialta, hän otti tämän asian esille.

Mutta itse tähän asiaan: Niin kuin totesin, sietää vielä sanoa, miten valiokunta kääntyi toiseen käsitykseen kuin hallituksen esitys. Varmasti vaikuttivat myös ennakkokeskustelut, jotka olivat jo lähetekeskustelun aikana. Viittasin tässä ed. Marjaana Koskisen lakialoitteeseen, joka oli siis saman suuntainen kuin tämä meidän mietintömme, ja yleensäkin tähän ehkä sosiaaliseen näkökulmaan, mikä valiokunnalla on kokonaisuudessaan. Siihen ei todellakaan yksi asiantuntijalausunto vaikuttanut, joka tosin Asukasliitosta siis esitettiin, se on totta. Tässä suunnassa Kuntaliitto oli samaa mieltä ja asiantuntijoista muut. Myöskin Helsingin kaupungin asiantuntija tohtori Borg oli erittäin hyvä. Hän toi esiin jopa sosiaaliset vaikutukset, toimeentulotuen lisäkäytön, joka johtuisi siitä, että mentäisiin hallituksen esityksen mukaan eli tämä asumistuen tarkastusraja olisi vasta 300 euron kohdalla, jos tulot pienenisivät. Pysyimme siis 160 eurossa. Kaiken kaikkiaan tämä on hyvä asia.

Haluan vielä ihan lyhyesti todeta sen, että se 7 prosenttia ei todella kuulu, niin kuin täällä ed. Virtanen sanoi, tämän valiokunnan toimialaan, mutta myös valiokunta kyllä tietysti asiasta aina keskustelee. Täällä todettiin, että se on ongelma mutta ei meidän toimialaamme, ja tässä sitten viestikapula sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.