Täysistunnon pöytäkirja 76/2004 vp

PTK 76/2004 vp

76. KESKIVIIKKONA 16. KESÄKUUTA 2004 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys eurooppayhtiölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnassa on tämän vuoden alkupuoliskolla ollut paljon elinkeinoelämää ja yritystoimintaa, myös suomalaista yritystoimintaa koskevaa lainsäädäntöä, joka johtuu muun muassa siitä, että Euroopan unioniin 1.5. tuli uusia jäsenmaita noin 10. Silloiset 15 kiirehtivät säätämään lakeja ja direktiivejä niin, että tämä voisi tapahtua vielä ennen vappua 15 jäsenmaan toimesta.

Eurooppayhtiölaki on yksi tähän kokonaisuuteen liittyvistä laeista, jota on Euroopan unionissa pitkään valmisteltu. Se avaa Euroopan unionin alueella mielenkiintoisia haasteita niin yrityselämälle kuin samalla myös työntekijöille ja näin myös työnantajajärjestöille ja työntekijäjärjestöille. Tällä ja näillä muilla säännöksillähän mahdollistetaan se, että yhä helpommin voivat yritykset siirtyä maasta toiseen ja päättää siitä, mihin maahan pääkonttori sijoitetaan.

Suomessahan tämä asia on käytännössä konkretisoitumassa pankkien osalta. Nordea-pankki on ensimmäinen eurooppayhtiö, ja erästä toista, it-alan yhtiötä ollaan parhaillaan valmistelemassa eurooppayhtiökuntoon. Nordean osaltakin tämä tulee käytännössä merkitsemään sitä, että sen pääkonttori tulee siirtymään Tukholmaan. Nordean Suomen asiakkaiden osalta on kysymys sitten siitä, millä tavoin heidän etunsa tulevat talletussuojan osalta turvatuiksi, koska Ruotsissa talletussuoja ei ole viety niin pitkälle kuin Suomessa. Kuitenkin Talletussuojarahastossa suomalaisia pankin asiakkaita varten, jotka ovat rahansa siihen laittaneet, on olemassa talletussuojan vähimmäisehtojen mukaiset rahastot. Tämä asia tullaan kuitenkin käytännössä ratkaisemaan ja toivottavasti lainsäädäntöteitse sillä tavalla, että se Nordean suomalaisia asiakkaita tulee tyydyttämään.

Eurooppayhtiö, kuten sanoin, mahdollistaa siirtymisen Euroopan unionin alueella maasta toiseen. Keski-Euroopassa, jossa etäisyydet ovat suomalaisten maakuntien keskuskaupunkien luokkaa, Helsingistä Jyväskylään tai Turkuun, Tampereelle, Benelux-maiden ja monen muun Keski-Euroopan maan osalta, tämä on käytännössä arkipäivää. Suomen osalta täällä syrjässä se ei tietenkään ole niin yksinkertainen asia, ei ainakaan yrityksessä toimivan henkilöstön kannalta.

Neuvoston eurooppayhtiöasetuksen mukaan jäsenvaltion lainsäädännössä voidaan säätää, että toimivaltainen viranomainen voi yleisen edun perusteella vastustaa sulautumista ja kotipaikan siirtoa. Tämä lainsäädäntö on Suomessa rakennettu niin — ja myös tulevaisuuden kannalta tätä niin vakuutusviranomaisten kuin työmarkkinajärjestöjenkin tulee seurata — että vakuutusyhtiölaissa on säädetty, että jos sulautumisessa vastaanottava yhtiö rekisteröidään toiseen valtioon, Vakuutusvalvontavirasto voi kieltää sulautumisen, jos se loukkaa vakuutettujen etuja.

Tämähän on niitä asioita, jotka ovat myös Euroopan unionin perustuslakia uudistettaessa tulleet esille, siis mikä on suomalaisen työeläkejärjestelmän tulevaisuus. Nämä noin 80 miljardia euroa tällä hetkellä olevat rahastot ovat kansallisvarallisuudessa ja nimenomaan palkansaajien näkökulmasta erittäin tärkeitä, joten on pidettävä kiinni siitä tässä lainsäädännössä olevasta periaatteesta, että käytännössä suomalaisen työeläkeyhtiön on luovutettava vakuutuskantansa toiselle suomalaiselle työeläkeyhtiölle, ennen kuin Suomen viranomaiset antavat luvan sulautumisen toteuttamiseen. Tämä on todella tärkeä asia, ja esimerkiksi Sampo-yhtiön ympärillä olleet tapahtumat ovat osoittaneet sen, kuinka käytännössä näitä työeläkeyhtiöitten varoja voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin.

Tapaturmavakuutuksen osalta valiokunnassa, jonka mietintö on yksimielinen, on kiinnitetty huomiota samaan asiaan. Käytännössähän tapaturmavakuutus on Euroopassa ja unioniin liittymisen jälkeen Suomen osalta mennyt vapaampaan suuntaan, ja sen merkitys kansantaloudessa ei ole euromääräisesti sellainen kuin on työeläkeyhtiön.

Euroopan unionissa valmistellaan muutoksia eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojen siirtoihin ja osakkeiden vaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annettuun direktiiviin, niin sanottuun yritysjärjestelydirektiiviin. Komission ehdotuksen mukaan direktiiviin lisättäisiin eurooppayhtiö ja eurooppaosuuskunta, joten direktiiviä sovellettaisiin myös näihin yhtiömuotoihin. Valiokunnan mielestä direktiivin valmistelussa on pyrittävä siihen, että rajat ylittävät yritysjärjestelyt voidaan toteuttaa veroneutraalisti.

Suomalaisten yritysten osalta on jo käytännössä näkynyt, miten täältä on siirtynyt yrityksiä muun muassa yksistään Viroon, joka on kuitenkin pieni markkina-alue. Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Kari Jalaksen mukaan Keskuskauppakamarin jäsenyrityksiä Suomesta on siirtynyt Viroon noin 800, jotka voivat sieltä sitten tulla myös Suomen markkinoille virolaisina yrityksinä. Tämän uuden lainsäädännön puitteissa tämä eurooppayhtiölaki toisaalta selkeyttää tilannetta, mutta toisaalta avaa myös uusia mahdollisuuksia.

Valiokunnassa keskusteluissa on kiinnitetty huomiota siihen, että tällä hetkellä Euroopassa on tapahtumassa yritysten osalta, myös jos katsotaan yksistään suomalaisia yrityksiä, monia sellaisia asioita, jotka ehkä osaltaan vaikuttavat siihen, että yritykset tällä hetkellä empivät investoida muun muassa Suomeen. Näitä talousvaliokunnan käsittelyssä olevia asioita on loppusuoralla oleva päästökauppalaki; Århusin sopimus on ollut tällainen asia; verouudistus on tällainen asia, ja siihen liittyy muun muassa se, että on selkeästi nähtävissä, että osinkojen verottomat tulot tällä hetkellä odottavat vielä päätöksiä siitä, mitä näilläkin rahoilla tullaan tekemään. Tässä mielessä tässä mietinnössä, kuten vielä toistan, on yksimielisesti korostettu sitä, että tätä asiaa myös tulevaisuudessa pitäisi yhteistyössä elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen kanssa niin, että henkilöstöjärjestöt ovat tässä mukana, yrittää Suomen osalta rakentaa niin, että Suomessa voitaisiin nämä asiat parhaalla mahdollisella tavalla saada järjestykseen.

Arvoisa puhemies! Tähän mietintöön liittyy myös toteamus siitä, että hallitus antaa, niin kuin on jo antanutkin, henkilöstöedustusta koskevan lainsäädännön, joka on liittynyt tähän kokonaisuuteen sillä tavoin, että on jäänyt eurooppayhtiölainsäädännön säätämisen yhteydessä avoimeksi aika paljon se, millä tavoin henkilöstön asema tullaan järjestämään sellaisessa maassa, johon esimerkiksi suomalainen yhtiö siirtyy: kun Suomessa on olemassa nyt tällä hetkellä tietysti uudistuksen alaisena oleva yt-lakimenettely, millä tavoin sitten sellaisissa maissa, joissa henkilöstöllä ei juurikaan ole sananvaltaa yrityksen päätöksenteossa, toteutetaan tämän saman yrityksen henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa. Tässä mielessä työelämä- ja tasa-arvoasiainvaliokunnassa oleva hallituksen esitys liittyy kiinteästi tähän esitykseen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämän eurooppayhtiölain tekee erityisen mielenkiintoiseksi juuri se asia, josta valiokunnan puheenjohtaja ed. Skinnari puhui puheensa alkupuolella, nimittäin talletussuoja-asia, ja se, että Nordea-pankkijärjestelmä on nyt tässä se ensimmäinen eurooppayhtiölain mukainen yhtiö. Tämä talletussuoja-asia tuli eduskunnassa erittäin tiukkaan keskusteluun pankkikriisin aikana 1993, niin kuin muistetaan. Silloin Nordean eräs esiaste, Kansallispankki, sai pääomasijoituksena tukea Suomen valtiolta, jonka pääomasijoituksen pankki sittemmin maksoi takaisin, mutta se liittyi juuri siihen, että talletussuojaa tosiasiallisesti noudatettiin ja todettiin.

Tämän jälkeen Nordea on ollut hyvin mielenkiintoinen toimija sillä tavalla, että se on ilmoitellut netissä ja lehti-ilmoituksilla harjoittavansa tällaista verosuunnittelua, joka liikkuu siellä harmaan talouden rajamailla, niin että ne yhtiöt, jotka ovat hallintarekisterissä, voivat saada Luxemburgissa aivan erityistä suomenkielistä palvelua toteuttaakseen tätä hallintarekisterillä operointia. Nyt sitten tämä asia on taas tullut uudella tavalla esiin tämän eurooppayhtiölain mukaisessa järjestelytilanteessa.

Tässä kävi ilmi sama kuin selviää mietinnöstäkin, että talletussuoja on aika tavalla erilainen eri Pohjoismaissakin. Nyt sitten olisi erinomaisen paikallaan se, että tämä asia selvitettäisiin mahdollisimman pian, mitä pelisääntöjä todella talletussuojan osalta noudatetaan, millä tavalla rahoitus järjestetään, ja siitä, mihin tulokseen päädytään, kaikille talletuksia tehneille erittäin selvästi kerrottaisiin, koska nyt pitää muistaa, että on myöskin pankkikilpailu käynnissä ja sillä tavalla vuosien 1993—94 kokemusten perusteella ei pitäisi jättää mitään sattuman varaan tulevaisuuden kannalta. Olisin toivonut, että tässä valiokunnan kannanottojen neljännen kappaleen lopussa olisi ollut tätä koskeva hyvin selvä aikataulutoive tälle selvitystyölle.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Sekä valiokunnan puheenjohtaja että myöskin ed. Pulliainen, molemmat, kiinnittivät juuri niihin asioihin huomiota, jotka myös valiokuntakäsittelyssä nousivat kaikkein keskeisimmiksi. Toisaalta talouden kehittyessä ja globalisaation edistyessä tämän tyyppiset järjestelyt ovat varmasti ihan perusteltuja, että yhtiöillä on mahdollisuus keventää omaa järjestelmäänsä ja organisaatiotaan. Nostan itse vain kaksi asiaa esille.

Toinen on talletussuoja ja sijoittajien suojajärjestelmä. Se on toden totta sellainen asia, jota täytyy todella tarkasti harkita, ennen kuin se lopulliseen muotoonsa päätetään, niin että varmasti kaikki asiakkaat ovat tietoisia, mihin ryhtyvät ja minkälaiset suojat kyseinen pankki nyt tässä tapauksessa sitten tarjoaa. Sama koskee myöskin vakuutusyhtiöitä.

Toinen asia on myöskin veroneutraalisuus, jonka tässä täytyy toteutua, muutoin se ei ole Suomen kilpailukyvyn ja talouden kehittymisen kannalta hyväksi. Sen täytyy myöskin hyvin selkeästi olla mukana tässä valmistelussa, niin kuin valiokunta on molempiin asioihin mielestäni ihan hyvin kantaa ottanut. Toivon, että ne valmistelussa myöskin tästä eteenpäin ovat sitten hyvin keskeisellä sijalla esillä.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Suomessahan talletussuoja on ollut, silloin kun laki säädettiin, 150 000 markkaa eli noin 25 000 euroa, ja se on koskenut laajempaa kokonaisuutta kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa se on pelkästään avistatilejä eli heti irtisanottavissa olevia tilejä koskeva. Ihan niin kuin täällä on tullut esille, tämä on tärkeä asia. Se on muun muassa tärkeä asia siitäkin näkökulmasta, että Rahoitustarkastuksen rahoituksesta huomattava osa on ollut Nordean rahoittamaa, ja nyt tämä rahoitusosuus lähtee pois samalla. Se on noin 5 miljoonaa euroa, joka käytännössä on silloin pois, ellei Suomen Pankissa, jossa nyt sitten näitä rahastoja on, järjestetä asioita niin, että henkilöstöä on riittävästi, koska tänne on koko ajan näköjään tulossa uusia pankkeja uusista maista tekemään bisnestä. Tämän toiminnan pitää olla sellaista, että se on lain mukaista, myös Suomen lain mukaista, ja niin, että nämä pankit eivät pääse millään tavoin parempaan asemaan kuin suomalaiset pankit.

Yleiskeskustelu päättyy.