Täysistunnon pöytäkirja 76/2009 vp

PTK 76/2009 vp

76. TIISTAINA 15. SYYSKUUTA 2009 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2010

 

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Talouden kokonaiskuvaa edelleenkin leimaa erittäin suuri epävarmuus. Monet ennustuslaitokset ovat viime päivien aikana julistaneet taantuman tai laman taittuneeksi ja kasvun alkaneeksi. Yhdysvalloista eilen tulleen tiedon mukaan talous olisi kääntymässä hyvin rivakkaankin kasvuun. Saksassa on ollut nähtävillä toisen neljänneksen jälkeen oikeastaan kasvua. Aasiassa on nähtävillä selkeää kasvua. Mutta kun kuuntelee arvioita vähän suuremmalta joukolta ekonomisteja, niin myös päinvastaisia ennusteita annetaan, eli epävarmuus on erittäin erittäin suurta.

Tämmöiseen tupla-v:n muotoiseen talouskehitykseen löytyy myös perusteita, sillä oikeastaan kukaan ei pysty antamaan suoraa aukotonta vastausta siihen, kuinka paljon talouden niin sanotuissa vihreissä oraissa eli kasvunäkymissä on mukana elvytyspolitiikan vaikutusta ja mitä tapahtuu sen jälkeen, kun elvytysrahat on käytetty. Eli näin ollen myös Suomen tulevan vuoden ja tulevien kuukausien talouskehitys on erittäin epävarmaa.

Todennäköistä on se, että Suomen talouskasvu, sitten kun maailmalla kasvu liikkeelle lähtee, tulee aika lailla viiveellä johtuen siitä, että Suomen talouden rakenne on hyvin vientivaltaista. Noin puolet taloudestamme tulee vientisektorilta, ja ne tuotteet ja palvelut, joita me viemme, ovat hyvin pitkälti investointitavaraa, investointihyödykkeitä. Sen ulkolaisen asiakkaan, vaikkapa ulkolaisen paperinvalmistajan, pitää luottaa markkinaan, pitää luottaa siihen, että paperi menee kaupaksi, ja sen pitää vielä saada rahoitus hankinnalleen ennen kuin pystyy suomalaiselta paperikonevalmistajalta ostamaan paperikoneita. Tämä ehkä havainnollistaa vientirakenteemme vaikutuksia tulevaan kasvuun.

Näin ollen myös työttömyyskehitys tai työllisyyskehitys näyttää kohtuullisen synkältä. Vaikka talous lähtisi maailmalla kasvuun, Suomessa työttömyysluvut tulevat vielä menemään huonompaan suuntaan. Todennäköisesti pahimmat luvut kuukausitasolla tullaan näkemään joskus ensi kevään aikana, jonka jälkeen toivon mukaan ja ennusteiden mukaan työllisyyskehitys lähtisi sitten jo paranemaan.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston arvion mukaan ensi vuoden kasvu Suomen ta-loudessa olisi noin 0,5 prosenttia. Tämän mukainen alijäämä olisi 13 miljardia euroa, joka katetaan velalla tarkoittaen sitä, että neljännes eli 25 prosenttia valtion menoista katetaan ensi vuonna velalla. Vuoden 2010 lopussa velkaa arvioidaan olevan noin 78 miljardia euroa eli 44 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Julkisessa keskustelussa on usein todettu, että ei 44 prosentin velkaosuus bkt:stä ole paha, meillä olisi varaa vielä velkaantua enemmänkin. Tätä ei kannata toivoa, sillä se toteutuu itsestään. Parin seuraavan vuoden aikana velkaosuutemme tullee nousemaan 60 prosenttiin, kuka tietää vielä suurempaan osuuteen. Eli ilman mitään suurempia uusia päätöksiä velkamäärä kasvaa sille rajalle, joka ei ole enää kestävää. Velkaantumistahti ei lopu itsestään. Se on toivon mukaan tullut nyt jo jokaiselle selväksi. Eli velkaantumistahti, ylivelkaantumiskierre, ei lopu itsestään, vaan sille pitää tehdä jotakin. Se pitää katkaista siinä vaiheessa, kun talous lähtee pysyvällä tavalla kasvuun.

Varsinaiset tulot alenevat ensi vuonna tämän vuoden varsinaiseen talousarvioesitykseen verrattuna 15 prosentilla. Menot ensi vuonna ovat noin 50 miljardia euroa, joista kehykseen kuuluvia menoja 36,6 miljardia ja kehyksen ulkopuolisia 13,6 miljardia.

Määrärahojen kasvu yhteenlaskettuna ensi vuonna on 4 miljardia euroa, jonka taustalla ovat varsin mittavat elvytystoimet ja toisaalta suhdanneluonteisten menojen kasvu. Kun katsomme tätä 4 miljardin määrärahatason kasvua, siitä noin miljardi on kehykseen kuuluvia menoja ja noin 3 miljardia kehyksen ulkopuolisia menoja. Kun katsomme tätä kehysten ulkopuolista 3 miljardin euron pottia, niin siitä pääosa tulee päätösperäisistä toimenpiteistä eli niistä toimenpiteistä, joita hallitus on tehnyt tämän talouskriisin ongelmien hoitamiseksi, esimerkiksi lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan tai valtionosuus Kelalle, kun kelamaksu on poistettu, tai veronkevennysten kompensaatio kunnille. Noin reilut 500 miljoonaa euroa tulee automaattisten vakauttajien mukanaan tuomista lisämenopaineista, kuten nyt vaikkapa työmarkkinatuen kasvusta tai valtionosuudesta työttömyyskassoille tai valtionosuudesta kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin. Eli kun olemme lehdistöstäkin saaneet seurata keskustelua, pitääkö kehysten pitää, eivätkö kehykset voisi joustaa, meillä kehyksen ulkopuoliset menot joustavat ja rankasti ja runsaasti, sekä päätösperäisesti että automaattisten vakauttajien toimesta.

Arvoisa puhemies! Työttömyyden arvioidaan tämän hetken ennusteiden mukaan olevan ensi vuonna vuositasolla noin 10,5 prosenttia. Tämä, yhtä lailla kuin bkt-ennuste, on tietenkin arvionvaraista, kukaan sitä ei pysty tarkemmin tällä hetkellä määrittelemään. Monia positiivisempia ennusteita on annettu viime päivien aikana eri ennustuslaitosten toimesta, mutta tämä arvio perustuu kansantalousosastomme vastuulliseen arvioon. Todennäköisesti siis työttömyyden piikki tulee olemaan joskus ensi vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta tämäkin on puhtaasti vain arvio.

Hallituksen budjettiesitys on erittäin voimakkaasti elvyttävä. Siitä tietysti jo yksinomaan kertoo 13 miljardin euron lisävelanotto. Joidenkin ekonomistien arvioiden mukaan tämä 13 miljardin euron lisävelka säilyttää noin 100 000 työpaikkaa. Painopiste tässä budjetissa on työpaikkojen luomisessa, niin paljon kuin hallitus ja valtio ylipäänsä siihen voi vaikuttaa. Toinen painopiste on työttömäksi jääneiden ihmisten tukeminen, jotta ihmiset eivät menettäisi tulevaisuudenuskoaan tilapäisen kriisin seurauksena. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa menettää ihmisiä tilapäisen talouskriisin seurauksena. Jotta työllistämistoimenpiteet olisi mahdollista toteuttaa, jotta lisäresursseja kunnille, jotta lisäresursseja työttömiksi jääneiden ihmisten koulutusmahdollisuuksiin olisi mahdollista toteuttaa, hallitus on tehnyt uudelleenkohdennuksia, määrärahojen siirtoja tärkeistä kohteista vielä tärkeämpiin kohteisiin, yhteenlaskettuna noin 230 miljoonan euron edestä.

Tähän ensi vuoden talousarvioon sisältyy budjettipäällikkö Hannu Mäkisen työryhmineen keräämä kokonaispotti investointien aikaistuksista, joiden tarkoitus on siis luoda uusia työpaikkoja, aientaa jo ennalta päätettyjä investointeja ja hankintoja siten, että työllisyysvaikutus tässä tilanteessa olisi mahdollisimman hyvä. Tämä kokonaisuus saa liikkeelle tulevien vuosien aikana yhteenlaskettuna noin 1,7 miljardin euron hankkeet ja useammalle vuodelle jaksotettuna henkilötyövuosivaikutus on noin 10 000 henkilötyövuotta.

Työllisyyspolitiikassa, siis työpaikkojen luomisen lisäksi, työttömäksi jääneiden ihmisten huolenpitoon tähdätyt toimenpiteet on toinen prioriteetti. Tähän kohdennetaan noin 84 miljoonaa euroa enemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa tarkoittaen sitä, että ensi vuonna työllisyyspoliittisissa toimenpiteissä on 89 500 henkeä. Tähän pitää sitten laskea lisäyksenä vielä opetusministeriön alaisuudessa olevien koulutuspaikkojen määrän lisääminen, erityisesti ammatillisen koulutuksen lisääminen 5 200 opiskelijapaikalla. Kun katsotaan pelkästään työ- ja elinkeinoministeriön työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutus, niin ensi vuonna aktivointiaste eli erilaisissa toimenpiteissä olevien ihmisten suhde kokonaiskysyntään on 21 prosenttia.

Elvytyspolitiikan yksi keskeisimpiä kulmakiviä on myös hyvin runsas väylärakentaminen. Ensi vuosi on todennäköisesti Suomen historian suurin väylärakentamisen vuosi, kun sitä mitataan euroilla.

Myös asuinrakentamisen vahvat tukitoimet ovat ennätyksellisellä tasolla. Valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon on valtuuksia 1,7 miljardia euroa, ja tavoitteenamme on tällä valtuustasolla saada noin 12 000 uutta valtion tukemaa vuokra-asuntoa. Vertailun vuoksi edellisten vuosien taso on ollut noin 4 000 valtion tukeman vuokra-asunnon vuositahti. Nyt siis tavoittelemme noin 12 000:ta uutta asuntoa, johon nämä valtuudet riittävät. Korjausavustus, joka on tänä vuonna ollut voimassa, tulee jatkumaan 31.3. saakka, jonka jälkeen avustus kohdennetaan energiatehokkuutta lisääviin hankkeisiin.

Arvoisa puhemies! Seuraavaksi jokunen sana verotuksesta.

Tulevan vuoden tuloverotuksessa tavoitteenamme on pitää sekä eläkkeensaajien että palkansaajien tuloverotus tämän vuoden tasolla niin, ettei tuloverotus kiristy mutta ei myöskään erityisesti laske. Eli tämän tarkoituksena on turvata hyvä ostovoima sekä eläkkeensaajille että palkansaajille. Tälle vuodelle tehdyt ostovoimaa lisäävät tuloveron kevennykset palkansaajille ja eläkkeensaajille yhdistettyinä alhaisiin korkoihin ovat pitäneet yllä hyvää luottamusta, josta olemme saaneet viitteitä muun muassa kuluttajabarometrista, luottamusbarometrista. (Ed. Skinnari: Entä kunnat?)

Ensi vuoden veropolitiikassa painopisteenä, nimenomaan tuloveropolitiikan painopisteenä, on kaikkein pienituloisimmat ihmiset. Eli nostamme perusvähennystä 1 480 eurosta 2 200 euroon. Eli tulovero kevenee ensi vuonna vain kaikkein pienituloisimmilla ihmisillä. Työmarkkinatuella ja minimipäivärahalla elävien käyttöön tämä muutos tarkoittaa noin 180:tä euroa enemmän vuositasolla. Tämä alentaa myös pienten työeläkkeiden ja esimerkiksi opiskelijoiden lisätulojen verotusta. Koko hallituskauden veronalennukset on suunnattu erittäin voimakkaasti pienituloisimmille kansalaisille, itse asiassa voimakkaammin kuin aikaisemmin.

Ravintolaruuan arvonlisävero lasketaan kaupasta ostetun ruuan veron tasolle 1. heinäkuuta ensi vuonna. Tällä on merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Kaikkia arvonlisäverokantoja nostetaan samassa yhteydessä 1 prosenttiyksiköllä. Yhdessä tämän vuoden puolella tehdyn ruuan arvonlisäveron alennuksen kanssa veroratkaisu on edelleen elvyttävä kokonaisuus ensi vuonna verrattuna tähän vuoteen. Silti alv:n kiristys aloittaa talouden tasapainottamiseen tähtäävän pitkän polun, eli koko ratkaisun vaikutus on vuositasolla noin 500 miljoonaa euroa tuloja lisää, mikä siis vähentää velanoton tarvetta. Arvonlisäveron korotus on ollut perusteltua myös siksi, että valtio tarvitsee hyvinvointipalveluihin lisää rahoitusta. Kun välillisiä veroja nostetaan, se on syytä ja järkevää tehdä asteittain paloissa, jotta sen hintoja nostava vaikutus, inflaatiovaikutus, olisi minimissään.

Kun katsomme tätä verotuksen kokonaisuutta ja näemme ensi vuoden talousarviossa esimerkiksi kelamaksun poiston — kelamaksu siis poistuu kokonaan ensi vuoden alusta lähtien — tämä tarkoittaa noin miljardin euron kevennystä välillisiin työvoimakustannuksiin, jotka haittaavat työllistymistä ja työllistämistä. Jo kunnissa yksinomaan tämä tarkoittaa 250 miljoonan euron säästöä palkkamenoissa eli noin 6 000:ta henkilötyövuotta. Tosiasiassa työllistämisen kuluja on kevennetty miljardilla ja palkansaajien verotusta miljardilla ja veronalennukset kohdistettu sosiaalisemmin kuin aikaisemmin. Vastapainoksi ympäristö- ja energiaveroja on nostettu tai päätetty nostaa miljardilla. Myös kulutusveroja ja haittaveroja on päätetty nostaa miljardilla. Kyseessä on siis noin 2 miljardin euron ekologinen verouudistus tämän vaalikauden aikana.

Haluaisin tässä yhteydessä käyttää pienen mainospuheenvuoron, joka on pieni mutta liittyy verotukseen ja liittyy tähän ekologiseen verouudistukseen, nimittäin työsuhdematkalipun käyttöönotto. Eli ensi vuodesta lähtien työsuhdematkalipussa 200 ensimmäistä euroa lipun hinnassa on verotonta, 200:sta 600:aan euroon on verotettavaa tuloa, jonka yli menevä osuus on jälleen verovapaata tuloa työntekijälle. Jos otetaan esimerkiksi vuotuinen työsuhdematkalippu, jonka hinta on 3 400 euroa, tarkoittaen sitä, että yhdensuuntainen työmatka on noin 75 kilometriä, eli noin 150 kilometriä päivässä, niin tästä veronalaista tuloa on työntekijälle ainoastaan 400 euroa.

Arvoisa puhemies! Palvelujen rahoittaminen on yksi tämän budjetin keskeisimmistä kohdista. Kunnat tulevat saamaan tämän vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna noin 730 miljoonaa euroa lisää. Vahva valtiontalous ja vahva kuntien talous on köyhän paras ystävä myös jatkossa. Työttömyyden kasvaessa me tarvitsemme myös entistä enemmän lähimmäisenrakkautta. Ei riitä, että kunta tai valtio tekee parhaansa. Jokainen tarvitsee kaveria hyvinä aikoina, mutta erityisesti silloin, kun menee huonosti.

Uskon, että ne maat, joissa välittäminen ja lähimmäisenrakkaus ovat aidosti vahvoja arvoja ja näkyvät myös arjessa, tulevat selviytymään parhaiten tästä talouskriisistä. Viime lamassa me menetimme liian monta kanssaihmistä yleisen synkkyyden vuoksi. Jospa tällä kertaa katsoisimme hieman enemmän läheistemme perään, vähän enemmän kuin mihin olemme viime vuosina tottuneet.

Arvoisa puhemies! Kun talouskasvu lähtee jälleen käyntiin maailmalla ja Suomessa, on meidän tehtävä ne toimenpiteet, jotka turvaavat hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden. Pohjoismaiseen hyvinvointimalliin on aina kuulunut se, että talouskriisin jälkeen jäljet korjataan. Täällä on aina rakastettu hyvinvointiyhteiskuntaa niin paljon, että talous on laitettu kriisin jälkeen kuntoon. Sellaista ihmettä ei ole vielä nähty, että olisi hyvinvointiyhteiskunta, tasa-arvoa tuottava hyvinvointiyhteiskunta, ja heikko julkinen talous.

Kaikkialla maailmassa, niin Suomessa, Pohjoismaissa, Etelä-Euroopassa kuin Latinalaisessa Amerikassa, korjaavien toimenpiteiden tekeminen on poliittisesti erittäin vaativaa ja raskasta, mutta Pohjoismaissa se vastuu on aina kannettu viimeisen päälle, ja niin me aiomme tehdä myös tämän jälkeen. Tavoitteenamme on se, että Suomi on tasa-arvoa tuottava hyvinvointiyhteiskunta, palveluyhteiskunta myös tämän kriisin jälkeen, mutta se vaatii tekoja.

Timo  Kalli /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Talousennusteiden mukaan maailmantalouden syöksy näyttäisi tasaantuneen. Ensi vuodelle povataan lievää kansantuotteen kasvua niin meillä kuin muuallakin. Talouden taantumaa seurannaisvaikutuksineen ei kuitenkaan vielä ole selätetty. Töitä talouden oikaisemiseksi ja työllisyyden parantamiseksi on tehtävä hartiavoimin vielä pitkään.

Pääministeri Vanhasen toisen hallituksen budjettiesityksessä on oikeita lääkkeitä taloustilanteen oikaisemiseksi. Budjettiesitys parantaa maamme talouden pitkän aikavälin kestävyyttä ja luo edellytyksiä uudelle kasvulle. Se tarjoaa suomalaisille työtä, turvaa ja koulutusta. Julkisen talouden tasapainosta huolehtiminen on pitkäjänteistä työtä. Sen keskellä ei kuitenkaan saa unohtaa sosiaalisuutta. Yhteiskunnan heikompiosaisista on huolehdittava, oli taloudellinen tilanne mikä tahansa. Tästä periaatteesta — heikompaa ei jätetä — keskusta ei tingi. (Ed. Skinnari: Onpa kauniisti sanottu!)

Keskustajohtoisen hallituksen sosiaalinen ote näkyy budjettiesityksessä niin tulo- kuin menopuolella. Hallitus korottaa perusvähennystä 1 480 eurosta 2 200 euroon vuodessa. Tämä keventää merkittävästi monen pienituloisen verotusta. Jo aiemmin hallitus teki päätöksen ottaa käyttöön takuueläkkeen, joka parantaa merkittävästi niiden asemaa, joilla elämänsä aikana on ollut vähän tai ei ollenkaan tuloja. Pienituloisten asemaa parantaa myös tähän saakka indeksisuojan ulkopuolella olevien lapsiperheiden etuuksien sitominen kuluttajahintaindeksiin 1.3.2011 lähtien. Näitä ovat lapsilisät ja kotihoidon tuki sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat.

Keskustan pitkäaikainen tavoite on ollut laskea elintarvikkeiden arvonlisäveroa. Näin tapahtuu, vaikka hallituskumppani kokoomus yritti viime metreillä heittää hiekkaa rattaisiin kyseenalaistamalla eduskunnan jo kertaalleen tekemän päätöksen. Arvonlisäveron lasku näkyy hinnoissa, se näkyy ja auttaa erityisesti pienituloisia, lapsiperheitä ja eläkeläisiä, joiden tuloista suurin osa kuluu ruokaan.

On hyvä, että samassa yhteydessä keskustan ajamaan ravintolaruuan verotuksen alentamiseen löytyi yhteinen ratkaisu. Tämä parantaa alan työllisyyttä tuhansilla työpaikoilla. Samassa yhteydessä kaikkia arvonlisäverokantoja nostetaan 1 prosenttiyksiköllä, mikä on terveen taloudenpidon kannalta ymmärrettävä ratkaisu.

Keskustan johtamien hallitusten tuloveropolitiikka on ollut sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa verrattuna pääministeri Lipposen johtamiin sinipunahallituksiin. Tätä tukee myös Helsingin Sanomien tuore selvitys, jonka mukaan pääministeri Vanhasen kaksi hallitusta ovat keventäneet erityisesti pienituloisten verotusta. Lipposen ykköshallitus leikkasi kuntien valtionapuja yli miljardilla eurolla. Lisäksi leikattiin muun muassa kansaneläkkeen pohjaosaa, lapsilisiä ja työmarkkinatukea. Tämä karu lista osoittaa, että SDP unohti heti laman jälkeen pienituloisten, lapsiperheiden ja työttömien puolustamisen.

Keskusta on perusturvapuolue. Keskusta on myös tässä hallituksessa huolehtinut perusturvan vahvistamisesta. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen merkittävä nostaminen ja ruuan arvonlisäveron alentaminen helpottavat pienituloisten kansalaisten tilannetta. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisää myös se, että kansaneläkkeen ja muun perusturvan taso ei alene huolimatta kuluttajahintojen laskemisesta.

Keskustan kädenjälki näkyy sosiaalipolitiikassa myös siinä, että työmarkkinatuella ja peruspäivärahalla oleville ryhdytään maksamaan aktiivitoimenpiteiden ajalta korotettua, liki 100 euron suuruista tukea. Sosiaaliturvan parannukset kannustavat työttömiä koulutukseen ja muihin aktiivitoimiin. Hallitusohjelman mukainen isyysvapaan pidentäminen kahdella viikolla toteutuu ensi kauden alusta. Hallitus osoittaa lisää rahaa myös sotaveteraanien kuntoutukseen.

Arvoisa puhemies! Kansainvälinen taantuma on iskenyt merkittävästi, ja se näkyy yrityksissä, kunnissa ja myös perheiden arjessa. Vanhasen kakkoshallituksen talouspolitiikan linja on selkeä: viedä Suomi mahdollisimman ehyenä läpi vaikean taantuman. Taantuman takia kuntien verotulot ovat laskeneet voimakkaasti. Hallitus kuitenkin helpottaa kuntien taloutta lähes 800 miljoonalla eurolla vuosina 2009—2010. Kuntien valtionosuuksia lisätään ja niihin tehdään täysimääräinen indeksikorotus. Lisäksi hallitus vauhdittaa kuntien investointeja. Tämä ylläpitää työllisyyttä ja mahdollistaa edullisia rakennushankkeita.

Keskustan eduskuntaryhmän mielestä hallituksen elvytystoimet ovat olleet oikea-aikaisia. Hallitus aloitti elvytyksen jo yli vuosi sitten, ja nämä toimet ovat hillinneet työttömyyden kasvua. Monien jo aiemmin tehtyjen elvytyspäätösten vaikutukset näkyvät tämän vuoden lopulla ja vuoden 2010 aikana, juuri kun työttömyys olisi uhannut laajentua enemmän.

Mittava liikennebudjetti osoittaa, että keskusta kantaa vastuunsa myös työstä ja yrittäjyydestä koko Suomessa. Uusia väylähankkeita on ensi vuonna enemmän kuin koskaan, niin kuin kuulimme jo aiemmin. Mittavin niistä on Seinäjoen ja Oulun välinen rataosuus, joka on merkittävä niin tavara- kuin henkilöliikenteelle. Myös Pohjois-Suomen kaivoshankkeiden liikenneyhteydet ovat tärkeä satsaus tulevaisuuteen. Haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteyksien kehittäminen parantaa alueellista tasa-arvoa ja edistää osaltaan työllisyyttä.

Hallitus turvaa myös teollisuuden toimintaedellytyksiä. Metsä- ja puutuotealan sekä telakkateollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen panostetaan monin eri tavoin. Hallitus on sitoutunut myös kaiken kaivosteollisuuden infran rakentamiseen. Erityisesti telakka-, kone- ja elektroniikkateollisuus ovat niitä aloja, mihin kohdistuu kysyntää, kun maailmanmarkkinat alkavat jälleen vetää.

Arvoisa puhemies! Talouden kasvu rakentuu tämän päivän päätöksille. Tulevan kasvun avaintekijöitä on ihmisten, yritysten ja tutkimusyksiköiden osaaminen. Tulevaisuuspolitiikkaa on myös se, että hallitus painottaa toimenpiteitä erityisesti nuorisotyöttömyyden hoitoon. Meillä ei ole varaa, että nuoret syrjäytyvät tämän laman seurauksena. Osaamisen varmistamiseksi teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa ja yritysten kansainvälistymistä tuetaan ensi vuonna ennätyksellisellä 870 miljoonalla eurolla. Erityisesti yritysten tuotekehittelyn turvaamiseen erikoistunut Tekes saa merkittävästi lisää myöntövaltuuksia. (Ed. Skinnari: Mitään ei tapahdu!)

Meidän suomalaisten on pystyttävä valmistamaan laadukkaita tuotteita myös jatkossa ja valmistamaan niitä maailmanmarkkinoille. Kyky sopeutua muutoksiin riippuu meistä itsestämme. Rakennemuutosta tapahtuu, on vain rohjettava katsoa eteenpäin eikä turvautua pelkästään vanhaan. Oivallinen esimerkki tästä on Kajaani ja sen seutu, missä paperitehdas lopetti toimintansa vuosi sitten. Nyt onneksi lähes kaikki paperialan työntekijät ovat töissä tai moni jopa yrittäjänä.

Suomi tarvitsee osaamista myös jatkossa. Budjettiesityksessä osoitetaan lisää rahaa perusopetuksen, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laadun kehittämiseen. Taantuma on lisännyt aikuiskoulutuksen kysyntää. Aikuiskoulutusta lisäämällä valmistaudutaan samalla työvoimatarpeen tulevaan kasvuun, kun taantuma alkaa taittua ja eläköityminen kiihtyy. Hallitus tunnistaa nuorten ongelmien kasvamisen ja ohjaa yhä enemmän varoja nuorten aktiivitoimintaan. Nuoriso-, kulttuuri- ja urheilusektorit saavat entistä enemmän varoja, kun veikkausvoittovarat kasvavat yli 10 prosenttia ensi vuonna.

Pelkkä osaaminen ei kuitenkaan riitä. Kun työssä olevien osuus väestön ikääntymisen myötä vähenee, työurien pidentäminen ja työn tuottavuuden kasvu ovat välttämättömiä, ja se edellyttää, että työntekijöiden jaksamisesta huolehditaan nykyistä paremmin. Tarvitsemme uudenlaista luottamusta työnantajien ja työntekijöiden välille. Sitä keskustan eduskuntaryhmä on valmis rakentamaan.

Työssä olevien mahdollisuudet täydentää koulutustaan paranevat. Tämä on tärkeää erityisesti työurien jatkamisen näkökulmasta, ja samalla voi vapautua työpaikkoja esimerkiksi nuorille työttömille. Lisäksi budjettiesitys parantaa opiskelijan asemaa sairastumistilanteessa. Tärkeä on myös lasten korvatulehdusrokotetta koskeva linjaus, joka vähentää merkittävästi sairaalahoitoja, terveyskeskuskäyntejä ja vanhempien poissaolopäiviä.

Budjettiesitys turvaa myös maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä. Hallitus varautuu maatalouselinkeinon taloudellisen tilanteen mahdolliseen heikkenemiseen. Maatilatalouden kehittämisrahaston määrärahasiirrot varmistavat, että maatalouden investointitukien rahoitukseen on riittävästi varoja käytettävissä. Hallitus lisää kestävän metsätalouden varoja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi ja taimikoiden hoidon edistämiseksi.

Keskustajohtoinen hallitus vie Suomea kohti kestävämpää tulevaisuutta. Budjetissa annetaan merkittävä tuki uusiutuvalle energialle. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä ympäristöystävälliseltä bioetanolilta ja biodieseliltä on poistettava perusteeton päästövero. Tämä edistäisi suomalaisen tuotannon kehittymistä ja kilpailukykyä. Hallitus torjuu siis ilmastonmuutosta monin tavoin. Työsuhdematkalipun veroedun parantaminen lisää joukkoliikenteen käyttöä työmatkaliikenteessä. Pohjoisen Suomen kannalta tärkeää on se, että suurten kaupunkien joukkoliikennetuen piiriin tulee myös Oulu. Lisäksi uusiutuvan energian tuotanto saa lisää resursseja. Valmistuttuaan nämä laitokset vähentävät suomalaisten yritysten tarvetta ostaa päästöoikeuksia EU:n markkinoilta.

Myös ympäristöhallinnon alalla talousarvioesitys sisältää monia hankkeita. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman laajuus moninkertaistuu ensi vuonna. Budjetissa kohdennetaan lisää varoja myös kansallispuistojen palveluvarustuksen parantamiseen, ja on tärkeää, että hallitus päätti kohdentaa nämä lisäresurssit heikon työllisyyden alueille. Luonnonsuojelun ohella lisävaroja saatiin ympäristötöihin muun muassa Joensuuhun.

Budjettiesitys parantaa julkisen hallinnon toimivuutta monin tavoin. Tuomioistuinten käsittelyajat lyhenevät, ja sama koskee turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja ja vastaanottokeskusten ruuhkia. Merkittäviä ja perusteltuja ovat myös ehdotetut lisäpanostukset rajavalvontaan, öljyntorjuntavalmiuden kehittämiseen ja poliisien työllistämiseen.

Valtio velkaantuu ensi vuonna 13 miljardia euroa. Pelkän velan varaan ei voi tulevaisuutta rakentaa. Yhtä vähän voimme luottaa siihen, että nyt otettava velka kyettäisiin maksamaan takaisin pelkästään veroja korottamalla, olivat ne sitten ansio-, pääoma-, ympäristö- tai välillisiä veroja. Julkisen talouden tasapainon kannalta on tärkeintä, että mahdollisimman moni suomalainen tekee työtä ja maksaa veroa. Se puolestaan edellyttää, että meillä on palkanmaksuun kykeneviä yrityksiä.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan tästä terveessä taloudenpidossa on kysymys: huolehtia yritysten tulevaisuudesta, työn tuottavuuden kasvusta, yritysten palkanmaksukyvystä, suomalaisesta työllisyydestä ja tätä kautta verotulojen riittävyydestä. Pelkästään työttömyydestä aiheutuu valtavasti kuluja, joita on vaikea paikata kiristämällä verotusta. Työttömyysasteen nousu pelkästään 1 prosenttiyksiköllä lisää valtion menoja ja vähentää verotuloja yli 300 miljoonalla.

Pääministeri Vanhasen alkuvuodesta tekemä kasvualoite on merkittävä avaus sopeuttaa Suomen talous uuteen tilanteeseen. Sen tavoitteena on parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä koko maassa ja hyödyntää luonnonvarojamme kestävällä tavalla. Kasvualoitteen toinen tavoite on vauhdittaa osaamista ja tuottavuuden kasvua. Tämä budjettiesitys sisältää paljon panostuksia tulevaan kasvuun, muun muassa liikennehankkeet ja budjettiesityksen toimet metsä- ja telakkateollisuuden turvaamiseksi.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhasen kakkoshallitus on esitellyt eduskunnalle yhteisvastuun, oikeudenmukaisuuden ja kestävän taloudenpidon budjetin. Keskustan eduskuntaryhmä pitää kiinni siitä, että hallitus vie Suomen mahdollisimman ehyenä läpi taantuman. Keskusta haluaa pitää huolta jokaisesta suomalaisesta ja koko Suomen taloudesta. Hallituksen toimet ovat taanneet Suomelle monia muita maita paremman talous- ja työllisyyskehityksen. Keskustan eduskuntaryhmä tukee tämän määrätietoisen ja vastuullisen linjan jatkamista.

Pekka  Ravi /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouskriisi näyttää todellakin ensimmäisiä päättymisen merkkejä. Kuitenkaan kukaan ei varmuudella tiedä sitä, onko talouden pohjakosketus jo saavutettu ja kääntyykö talous pysyvästi nousuun niin maailmalla kuin täällä koto-Suomessakin, ja vaikka kävisi niin, että talous elpyisi nopeammin kuin on arveltu, niin käy valitettavasti niin, että työttömyys jatkaa kasvuaan ensi vuodenkin puolella. Budjetin yksi kaikkein tärkeimmistä päämääristä onkin ylläpitää työllisyyttä ja kansalaisten työkykyä.

Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi, aivan samoin kuin kuluvan vuoden toinen lisätalousarvio, on edelleen viritetty erittäin elvyttäväksi. Merkittävin elvytyslinjaus on se, että hyvinvointipalveluiden tasosta pidetään kiinni ja valtiontalouteen näin syntyvä merkittävä vaje katetaan ottamalla lisää velkaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää valittua linjaa oikeana ja välttämättömänä tässä taloustilanteessa.

Samalla on kuitenkin jo kiinnitettävä huomiota siihen, että pitemmällä aikavälillä on valtiontalous saatettava tasapainoon. Tätä edesauttavat esimerkiksi hallituksen tekemät onnistuneet arvonlisäveropäätökset, ja tästä asiasta haluaisin ryhmäpuheenjohtaja Kallille sanoa, että siinä, että pääsimme niin hyvään ratkaisuun, olin tunnistavinani kyllä merkittävää kokoomuksen keskustelunavausta ja myötävaikutusta.

Talousarviossa ja lisätalousarviossa käynnistetään nopeasti hankkeita ja investointeja, jotka tuovat työtä eri puolille Suomea. Hankkeet on lisäksi valittu siten, että niiden toteuttaminen tukee jatkossakin maamme kilpailukykyä ja talouskasvua. Kokonaisuudessaan nyt esitettävät hankkeet saavat liikkeelle 1,7 miljardin euron arvoiset investoinnit ja lisäävät henkilötyövuosia noin 10 000:lla.

Ilahduttavaa on, että hallitus on todella onnistunut turvaamaan työpaikkoja, ja määrätietoisen elvytyksen tulokset alkavat nyt jo näkyä. Toimet ovat kohdistuneet erityisesti yritysten toimintakyvyn ja rahoituksen turvaamiseen sekä selvästi ongelmista kärsiville toimialoille, kuten rakennusalalle, metsäsektorille ja laivanrakennusteollisuuteen. Liikenneväyläinvestoinnit ovat olleet myös ennätystasolla. Ensi vuonna uusien tie- ja ratahankkeiden aloituksessa tehdään taas uusi ennätys, kun hankkeita käynnistetään yhteensä 530 miljoonalla eurolla jo käynnissä olevien väylähankkeitten lisäksi.

Budjettiesitykseen sisältyvät elvytys-, työllistämis- ja veroratkaisut osoittavat hallituksen erinomaista toimintakykyä. Sinivihreä hallitus on osoittanut elävänsä ajassa, ja se on tehnyt oikeita linjauksia niin nyt käsillä olevan taloustilanteen kuin myös tulevaisuudenkin suhteen. On aivan totta, niin kuin valtiovarainministeri täällä omassa esittelypuheenvuorossaan totesi, että valtion toimilla emme kerta kaikkiaan pysty talouskasvua tai työllisyyttä kokonaan kääntämään, mutta nyt on todella tehtävä kaikki se, mikä tehtävissä on. Voimakkaan elvytyksen lisäksi tässä talousarvioesityksessä näkyy myös hyvin selvästi hallituksen vahva sosiaalinen omatunto, jonka mukaisesti autetaan kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia.

Oikeudenmukainen päätös on myöskin se, ettei kuluttajahintojen mahdollisen alentumisen anneta vaikuttaa tärkeitten sosiaalietuuksien tasoon. Hallituksen sosiaalista omaatuntoa kuvastavat myös veroratkaisut. Ansiotuloverotuksen ei anneta kiristyä, mikä onkin ainoa oikea ja kestävä linja tässä taloustilanteessa, jotta kotitalouksien ostovoima säilyy. Jo aiemmin toteutetut tuloveron kevennykset ovat voimakkaasti lisänneet kansalaisten käteenjäävää tuloa ja auttaneet suhteellisesti eniten juuri pienituloisia, kuten pienillä palkka- ja eläketuloilla eläviä.

Budjettiesityksessä kaikkein pienituloisimpien veroja kevennetään edelleen, ja keinoksi on valittu kuntaverotuksen perusvähennyksen merkittävä korottaminen. Tämä tukee erityisesti pienituloisia palkansaajia, työttömiä, eläkeläisiä sekä esimerkiksi äitiys- tai vanhempainrahaa saavia. Vähennyksen nosto on tässä vaikeassa taloustilanteessa kädenojennus juuri eniten taloudellista tukea tarvitseville. Se on myös oivallinen esimerkki siitä, että valtiovarainministeri Kataisen lupaus "kaveria ei jätetä" myös täytetään. Tämä sama periaate näkyy myöskin siinä, että kunnille koituvat veromenetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtion kirstusta. — Tämä muun muassa siihen kuntatalouteen, ed. Gustafsson. (Ed. Tennilä: Miksi te vain kavereista huolehditte, eikö kaikista pidä huolehtia?)

Esimerkkeinä muista tärkeistä sosiaalisista uudistuksista isyysvapaa pitenee kahdella viikolla, osittaista hoitorahaa korotetaan ja samalla etuus ulotetaan myöskin yrittäjille. Jo aiemmin lapsilisiä on nostettu monilapsisten ja yksinhuoltajaperheiden osalta, ja he, jos ketkä, ovat tutkimustenkin valossa kaikkein eniten tätä tukea tarvinneet. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on erityisen iloinen myös siitä, että budjettiriihessä päätettiin lisätä sotiemme veteraaneille annettavaa tukea ja kuntoutusta, ja myös maaseudun yrittäjien taakkaa helpotetaan pidentämällä vuosilomaa ja lisäämällä lomituspalveluita.

Arvoisa puhemies! Työllisyyden ylläpito on parasta tulevaisuuspolitiikkaa. Kuten täällä aikaisemminkin on todettu, suomalaisilla on todella edessään vakava kaksoishaaste: jatkossa yhä useampi siirtyy työvoiman ulkopuolelle, ja samaan aikaan talouskasvumme uhkaa pysyvästi hidastua. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhä pienempi joukko rahoittaa työnteollaan kaikkien palvelut ja tulonsiirrot. Ainoa keino nykytason hyvinvoinnin ylläpitoon on saada kaikki työhön kykenevät osaltaan auttamaan tämän tehtävän suorittamisessa.

Talouden taantuman aiheuttaman työttömyyden hoitamisessa korostuu oikea-aikaisten toimien tärkeys. Hallitus on tarttunut työllisyyshaasteeseen sen vaatimalla vakavuudella. Tämä budjettiesitys pitää sisällään useita kohdennettuja toimia ja lisärahoitusta työttömäksi ja lomautetuksi joutuneille. Nuorille ja muille erityisryhmille tarjotaan koulutusta, oppisopimuspaikkoja ja työharjoittelua, jotta kaikki saataisiin pidetyksi työelämässä tai opinnoissa mukana.

Nuoret tarvitsevat yksilöllistä ja joustavaa tukea. Tähän haasteeseen varsin oivallisella tavalla vastaa Perusopetus paremmaksi eli Pop-ohjelma. Oppilaanohjausta tehostetaan koulutuksen nivelkohdissa, jotta mahdollisimman moni nuori saisi tukea ja opastusta uravalinnan ja jatko-opintoihin hakeutumisen suhteen. Tähän Pop-ohjelmaan käytetään ensi vuonna merkittävä summa rahaa, yli 60 miljoonaa euroa, joka pääosin ohjataan luokkakokojen pienentämiseen, mikä työ saatiin alulle tämän vuoden aikana, erityisopetuksen kehittämiseen eikä vähiten tärkeään asiaan, hyvät kollegat: myöskin opettajien täydennyskoulutukseen on aika merkittävä panostus ensi vuoden budjetissa.

Mitä tulee ammatilliseen koulutukseen, siihen on saatu ja saadaan tämän budjetin toimenpitein kerrassaan 8 500 uutta opiskelupaikkaa. Tämä on paitsi opiskelijoitten myöskin elinkeinoelämän toivelistalla erittäin korkealla. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää välttämättömänä, että jokaiselle nuorellemme on tarjolla vaihtoehto kotiin jäämisen sijaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tämän budjetin eduskuntakäsittelyn aikana on tarkoin seurattava tätä tilannetta ja todella varmistettava, että nuorille suunnattuihin toimiin on kaikilta osin olemassa riittävä rahoitus.

Vaikka yhteinen huolemme nuorista on asialistan kärjessä, ei myöskään aikuisia tai pidempään työttöminä olleita ole tässä budjettiesityksessä unohdettu. Kuntouttavan työtoiminnan laajentamiseen on pystytty ohjaamaan merkittävästi lisää resursseja. Työkyvyn ja työllisyyden ylläpitämiseen tähtää myöskin hallituksen mittava aikuiskoulutusuudistus. Maahanmuuttajien koulutusta ja sopeutumista parannetaan muun muassa te-keskusten resursseja lisäämällä.

Arvoisa puhemies! Lienee kaikille selvää, että talouden taantuman ja ikääntymisen myötä meidän on tulevina vuosina pakko korottaa joitakin veroja. Näin on tehtävä, jos ja kun haluamme asettaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen turvaamisen keskiöön ja samalla pitää huolta siitä, ettei Suomi ajaudu hallitsemattomaan velkakierteeseen. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on nimenomaan tästä näkökulmasta tyytyväinen budjettiriihessä tehtyihin veropäätöksiin. Niillä saatiin aikaan lopputulos, joka parantaa valtiontalouden tasapainoa 500 miljoonan euron edestä vuosittain.

Ryhmällemme oli myöskin tärkeää, että työvoimavaltaisten kaupan alan ja ravintola-alan verotukseen saatiin hyvä ratkaisu, joka edistää työllisyyttä. Haluan vielä erityisesti korostaa sitä, että kun kaupasta ja ravintolasta ostetun ruuan arvonlisävero saatetaan samalle 13 prosentin tasolle ensi vuoden heinäkuusta alkaen, niin se on todella nimenomaan työllisyyden näkökulmasta parempi ratkaisu kuin mikä hallitusohjelmassa alun perin oli ollut esillä. Kaiken lisäksi tämä ruuan veron merkittävä alentaminen auttaa suhteellisesti eniten pienituloisia, joilla suuri osa tuloista kuluu välttämättömiin elintarvikkeisiin.

Hyvät kollegat, sitten vähän oppositiolle omistettua osuutta: Oppositio on kritisoinut tässä salissa varsin voimakkaasti hallituksen veropäätöksiä. Erityisesti sosialidemokraatit ovat useaan otteeseen syyttäneet hallitusta ylisuurista tuloveron kevennyksistä. Tämä tuntuu todella ihmeelliseltä siinä valossa, että viime syksynä te esititte itse omassa vastalauseessanne vielä suurempia tuloveron alennuksia kuin hallitus. Näinä vaikeina aikoina toivoisi aivan vilpittömästi, että vastuullisen hallituksen lisäksi maassa olisi myöskin vastuullinen oppositio, joka loisi aitoja ja linjakkaita vaihtoehtoja ja olisi niissä esityksissään vielä kohtuullisen johdonmukainenkin.

Talouden tasapainottamistalkoissa on oltava valmius tarkastella kaikkia veroja ja pidettävä huolta laajasta veropohjasta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä verotuksen on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaista. Oppositio voisi kritiikissään muistaa senkin tosiasian, että nykyhallitus painottaa veronkevennykset selkeästi voimakkaammin pienituloisille kuin kolme aikaisempaa hallitusta.

Kokoomuksen mielestä työ on parasta sosiaaliturvaa. Sen tähden verojärjestelmämme ohjausvaikutuksista tärkein on se, että työn tekeminen ja työn teettäminen on aina kannattavaa. Verotuksen painopistettä on edelleen muutettava suosimaan työntekoa ja työllistämistä. Riittävän veropohjan turvaamiseksi on korotuspainetta tuloverotuksen sijasta kohdistettava ympäristö- ja kulutusveroihin. Tämä on myöskin ilmastonmuutoksen ja ympäristön saastumisen vastaisessa taistelussa tärkeä seikka.

Arvoisa puhemies! Ilmaston ja ympäristön etua ajetaan myös ilmasto- ja energiapolitiikan mittavilla panostuksilla. Uusiutuvan energian tukia korotetaan entisestään muun muassa kestävän metsätalouden rahoitusta ja investointitukia lisäämällä. Tuulelle ja biokaasulle luotava syöttötariffi käynnistää varmasti investointeja näihin energiamuotoihin. Korjausrakentamiseen meneviä elvytysrahoja suunnataan siten, että ne parantavat talojen energiatehokkuutta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on myös tyytyväinen työsuhdematkalipun uudistukseen, joka varmasti lisää joukkoliikenteen suosiota.

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden parantaminen on jälleen hallituksen tavoitelistalla. Lisääntyneet turvapaikkahakemukset työllistävät poliisia, Maahanmuuttovirastoa ja kuntia. Niille on nyt tulossa merkittävästi uutta rahaa, jolla turvapaikanhakijoiden palvelua voidaan nopeuttaa ja painopistettä saadaan siirrettyä alkupään toimiin.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen myöskin lisärahaan, jolla työllistetään vastavalmistuneita poliiseja. Kehitysyhteistyövarojen suhteen saatiin hyväksyttävissä oleva lopputulos, ja ensi vuodelle näitä rahoja saadaan joka tapauksessa jonkin verran korotetuksi.

Sitten siihen toivottuun kuntatalouteen. On ihan selvä asia, että kuntatalous herättää tässäkin salissa paljon keskustelua. Talouskasvun tyrehdyttyä kunnat ovat suurissa vaikeuksissa, koska niiden menot kasvavat edelleen voimakkaasti mutta tulot eivät. Menokehitykseen ja kustannusten kasvuun on pakko pystyä vaikuttamaan, sillä jatkossa palvelutarpeet tulevat vain kasvamaan. On erinomaista, että tietoisuus toimintatapojen muuttamis- ja kehittämistarpeesta näyttää viime aikoina lisääntyneen niin kuntien kuten myöskin valtion puolella.

Valtio ottaa vastaan kovimman iskun talouden taantumasta velkaantumalla merkittävästi, ja kuntataloutta tuetaan yli 700 miljoonan euron panostuksella. (Ed. Skinnari: 350 kuntaa, paljonko se tekee?)

Valtion ja kuntien on yhdessä turvattava suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan välttämättömät palvelut kuten koulutus, terveydenhuolto ja päivähoito. Julkisen talouden kriisin välttämiseksi tarvitaan palvelutuotannon uudistuksia lähivuosien aikana. Palvelut tulee järjestää ennakkoluulottomasti siten, miten ne tehokkaimmin ja laadukkaimmin saadaan aikaan, ja tällöin tarvitaan julkisen sektorin, yritystoiminnan ja kolmannen sektorin entistä parempaa yhteistyötä. Avainasemassa on synnyttää toimivat palvelumarkkinat etenkin hoivayrityksille väestön ikääntyessä.

Arvoisa puhemies! Ryhmällemme on myöskin tärkeää se, että todellakin pidetään huolta tämän suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydestä pitemmällä tähtäimellä, ja tässä rakenneuudistusten ja taloudellisten haasteitten keskellä on kuitenkin myöskin kuntatalouden osalta muistettava, että henkilöstö on se voimavara, ja kun puhutaan tuottavuudesta, hyvin usein käsitetään, että se tuottavuus on pois sieltä henkilöstön selkänahasta. Näin ei ole, vaan meidän täytyy ottaa käyttöön uusia toimintatapoja. Esimerkiksi sähköistä asiointia ja tietotekniikkaa hyväksikäyttäen päästään tilanteeseen, että rutiinitehtävistä voidaan luopua ja työpanosta ohjata sinne, (Puhemies koputtaa) missä sitä todella tarvitaan. Minä uskon näin, että tällä tavalla toimimalla parannetaan sekä työn tuottavuutta että työntekijöitten työmotivaatiota ja myöskin työssäjaksamista.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee hallituksen budjettiesityksen linjauksia, jotka pyrkivät turvaamaan työpaikat, yritysten toimintaedellytykset ...

Puhemies:

Nyt on ylitetty 3 minuutilla sovittu puheenvuoron pituus!

Puhuja:

... ja tulevaisuuden kasvumahdollisuudet. Talouden kehittymistä on edelleen seurattava valppaasti, ja tarvittaessa on myös oltava valmiina uusiin tilannearvioihin. Niillä on vaikutusta jokaisen suomalaisen elämään, mutta myös erittäin suuret seuraukset kansantalouden kestävyyden ja kilpailukyvyn kannalta. Meillä poliittisilla päättäjillä on tehtävänä löytää ne keinot, joilla suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää sekä näissä haastavissa olosuhteissa että myöskin pitemmällä aikavälillä.

Jutta Urpilainen /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen talouspolitiikka on jämähtänyt vaalivuoteen 2007. Tuolloin tehdyt päätökset määrittävät yhä tässä ajassa tehtäviä ratkaisuja, vaikka talous- ja työllisyystilanne on täysin toinen. Hallituksen suuri virhe on se, ettei se ole päivittänyt talouspolitiikkaansa vastaamaan muuttuneita olosuhteita, talouskasvun pysähtymistä. Sulle—mulle-politiikka, kuten olemme jo edellisistä puheenvuoroista täällä huomanneet, on ottanut selkävoiton vastuullisesta taloudenpidosta.

Ensi vuoden budjettiesitys jatkaa kaksi vuotta sitten päätettyjen menokehysten linjalla. Työllisyyden hoidon määrärahat, kuntien palveluiden rahoitus ja ylisuuret veronalennukset perustuvat menneen maailman toivekuviin, ajatukseen, ikään kuin talouden kasvu olisi jatkunut hyvänä.

On hallituksen budjettiesityksessä toki hyvääkin. Olemme hyvillämme siitä, että kunnallisverotuksen perusvähennystä kasvatetaan. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä esitti korotusta tehtäväksi jo vuosi sitten. Pienituloisten ahdinko oli nähtävissä nimittäin jo viime syksynä. Hallituksen päätös peruuttaa omia aikaisempia säästöpäätöksiään muun muassa tie- ja ratahankkeissa saa myös kannatuksemme.

Arvoisa puhemies! On aihetta tarkastella muutamaa avainlukua. Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuussa 290 000 eli 70 000 enemmän kuin vuosi takaperin. Työpaikkoja on menetetty vuodessa 100 000. Hallituksen suureellisesti lanseeraamat elvytystalkoot lukuisine tiedotustilaisuuksineen asettuvat näiden raakojen lukujen valossa oikeisiin mittasuhteisiin. Hallituksen elvytysvara on mennyt kaksi vuotta sitten päätettyihin veronkevennyksiin.

Kansantuotteemme supistui toisella vuosineljänneksellä 9,4 prosenttia vuoden takaisesta. Pudotus on jyrkempää kuin 1990-luvun alussa. Suomen luvut ovatkin varsin surullisia, varsinkin kun muistamme, miten valtiovarainministeri Katainen vielä viime syksynä vakuutteli meidän selviävän kriisistä jos ei nyt ihan kuivin jaloin niin ainakin paremmin kuin muut Euroopan maat. Olemme nyt huonommassa taloustilanteessa kuin meihin verrattavat maat. Olemme nyt huonommassa tilanteessa kuin euroalueen maat, huonommassa kuin naapurimaamme Ruotsi. Kaikkea tapahtunutta ei voi siten vierittää kansainvälisen taloustaantuman ja Suomen talouden avoimuuden syyksi.

Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikalla oli ja on vaikutusta siihen, miten uusia työpaikkoja syntyy. Ennen vuotta 2007 aloittanutta porvarihallitusta suomalaisen politiikan tärkeimpänä päämääränä oli 12 vuoden ajan korkeampi työllisyys. 1990-luvun laman jättämää katastrofaalista tilannetta korjattiin hyvin määrätietoisilla päätöksillä. Niiden myötävaikutuksella tähän maahan luotiin 400 000 työpaikkaa. Sateenkaarihallitusten aikana synnytettiin yli 300 000 työpaikkaa. Punamultayhteistyökin tuotti 120 000 työpaikkaa. Nyt vuodessa on menetetty 100 000 työpaikkaa, ja ensi talvesta uhkaa tulla pahin työttömyystalvi pitkään aikaan.

Arvoisa puhemies! Edessämme on hukattujen mahdollisuuksien budjetti. Hallituksella on ollut vuosi aikaa räätälöidä talouspolitiikkansa uusia oloja vastaavaksi. Mahdollisuuksia tähän on hallituksella ollut. Lopputuloksena olemme kuitenkin nähneet talouspolitiikkaa, jonka voi summata kolmeen suureen virheeseen.

Ensimmäisen virheen hallitus teki valitessaan työkalukseen veroelvytyksen. Elvytyksen olisi voinut rakentaa selvemmin julkisen kysynnän varaan ohjaamalla taloudellisesti tehokas menoelvytys kuntien kautta korjaus- ja muuhun rakentamiseen. Näin olisi tuettu horjuvaa kuntataloutta sekä saatu parempia työllisyysvaikutuksia. Nyt hallituksen elvytys on 90-prosenttisesti ollut veroelvytystä. Tätä on viimeksi kritisoinut tämän päivän Itä-Savo-lehdessä muun muassa kansantaloustieteen professori Matti Tuomala.

Veroja on kevennetty jo 3 500 miljoonalla eurolla. Se on paljon enemmän kuin hallitusohjelmassa luvataan. Tämä valtiovarainministerin mainostama ostovoiman kasvu on tilastoissa näkynyt kotitalouksien kulutuksen supistumisena ja säästämisasteen kasvamisena. Kotitaloudet lykkäävät hankintojaan tinkien jopa jokapäiväisistä menoistaan. Valtion tulonmenetykset ovat siis menneet kulutuksen sijaan sukanvarteen. Samalla veropohjaamme on puhkottu runsaasti lisää reikiä.

Veropolitiikassa olemme nähneet myös harvinaislaatuisen osto- ja myyntiliikkeen. Ruuan arvonlisäverosta on tehty yhden sortin lelu, jolla hallituspuolueet hakevat kannatusta itselleen. Ruuan alvi liikkuu tässä myyntiliikkeessä jojon lailla ees ja taas. Hallitus on kyseenalaisen suhdannearvion varassa nostamassa myös yleistä arvonlisäveroa. Bussi- ja junalippujen, lääkkeiden ja terveyspalvelujen ja kaikkien kaupasta ostettujen tavaroiden hinnat tulevat nousemaan ensi vuonna. Monet asiantuntijat ovat varoittaneet, että tämä saattaa edelleen lisätä työttömyyttä.

Kokonaisuutena hallituksen holtiton veropolitiikka vaarantaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen. Ideologinen verojen keventäminen on rapauttanut tulopohjaa, jota nyt paikataan valtavalla velanotolla. Ensi vuonna velkaa otetaan ainakin 13 000 miljoonaa euroa, valtionvelka nousee jo yli 44 prosenttiin bkt:stä ja julkinen talous putoaa 4,5 prosenttia alijäämäiseksi. (Ed. Zyskowicz: Te ottaisitte vielä enemmän velkaa!)

Arvoisa puhemies! Toinen hallituksen talouspolitiikan iso virhe on ollut kuntien taloushuolien laiminlyönti. Suomalaisen hyvinvointimallin perusta on ollut laaja yhteiskunnan turvaverkko. Kaikille yhteiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen palvelut ovat muodostaneet tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden perustan. Hyvinvointi kuuluu jokaiselle suomalaiselle yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Nyt kuntien talousongelmat uhkaavat rapauttaa tätä tasa-arvoa.

Hallitus on jättänyt kunnat kirjaimellisesti oman onnensa nojaan viestittämällä valtiovarainministerin suulla, että valtio ei ole vastuussa kuntien ongelmista. Ei hallitus täysin toimeton ole kuitenkaan ollut. Se pesi kätensä ja ojensi leikkaussakset kuntapäättäjille. Kuntia uhkaa ensi vuonna 850 miljoonan euron alijäämä. Hallituksen esittämä 90 miljoonan lisäraha on siihen nähden suuri pettymys kunnille. Kuntien veronmaksajat maksavat laskun, jonka hallitus on kunnille kirjoittanut. Jo nyt on tiedossa, että yli 100 kuntaa korottaa veroäyriään. Kunnallisveron korotukset kohdistuvat kipeimmin työttömiin, eläkeläisiin ja heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Vanhustenhuollon tilaa koskevien järkyttävien tietojen luulisi viimeistään avaavan myös maan hallituksen silmät kuntien todellisille ongelmille.

Arvoisa puhemies! Kolmantena isona virheenä pidämme hallituksen passiivisuutta pahenevan työttömyystilanteen suhteen. Erityisesti nuorisotyöttömyys on kasvanut räjähdysmäisesti. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli heinäkuussa jo 43 000. Se on 16 000 nuorta enemmän kuin tasan vuosi aiemmin. Hallitus on ollut nuorten edessä lähes toimeton. Itse asiassa työttömyyden jo voimakkaasti kasvaessa oli hallitus vielä rajusti leikkaamassa työllisyyden hoidon määrärahoja.

Aamun uutiset kertoivat, että te-keskukset ihmettelevät, mihin hallituksen aiemmin lupaamat rahat ovat jääneet. Samaa on oppositio kysynyt viime keväästä lähtien. Suureen ääneen ikään kuin opposition työllisyysvälikysymykseen vastauksena julkistetuista 77 miljoonasta eurosta te-keskuksiin asti on päässyt vain 25 miljoonaa euroa — 50 miljoonaa euroa on jäänyt matkalle. Monilla kunnilla on hyviä ideoita nuorten työllistämiseksi, mutta rahan puutteessa ne jäävät toteuttamatta.

Hallituksen politiikasta kertoo paljon se, että heinäkuussa erilaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä oli 2 400 ihmistä vähemmän kuin vuosi sitten. Tuolloin työllisyys oli kuitenkin huomattavasti parempi. Tilanne ei tämän budjetin rahoilla merkittävästi parane. Työttömyyden kasvu jatkuu voimakkaana.

Arvoisa puhemies! Talouspolitiikkaan tarvitaan kurssinmuutos. Nyt tarvitaan työtä ja oikeudenmukaisuutta korostavaa politiikkaa. Talouskasvun käynnistämiseksi elvytystä on syytä jatkaa voimallisemmin kuin hallitus esittää. Hallituksen pohjaan nähden tarvitaan noin miljardin euron lisäelvytys. Työttömyyden kasvun pysäyttäminen on ykkösasia.

Pidämme selvänä, että julkisen talouden tervehdyttämistoimia tarvitaan, mutta niiden aika on vasta, kun talouskasvu on saatu vakaalle perustalle.

SDP:n vaihtoehto hallituksen talouspolitiikalle lepää neljän pilarin varassa: investoinnit työllistävät tehokkaammin kuin verojen alentaminen; kuntien tukeminen turvaa lasten ja vanhusten palvelut sekä torjuu kunnallisveron korotukset; aktiivinen työvoimapolitiikka auttaa ihmisiä työllistymään uudelleen sekä estää pitkäaikaistyöttömyyden syntymistä; oikeudenmukaiset veroratkaisut ja tulonsiirrot auttavat heikoimmassa asemassa olevia yli taantuman.

Tarvitsemme siis julkisten investointien aikaistamista, koska niiden avulla pystymme tehokkaasti luomaan uusia työpaikkoja. Korot ovat alhaalla ja rakennusalan työttömyys on korkea, joten tämänkin vuoksi nyt kannattaa rakentaa. Nyt olisi myös loistava mahdollisuus yhdistää työllisyys- ja ilmastokriisien lääkkeet panostamalla viherelvytykseen.

Toiseksi, kuntatalous on saatava mukaan elvytykseen. SDP esittää kunnille 500 miljoonan euron lisärahaa. Lisärahalla turvataan kuntalaisille palveluja ja estetään kunnallisveron korotukset. Kuntien rakentamisen jatkumista pitää tukea 10 prosentin porkkanarahalla.

Esitämme myös toteutettavaksi kuntasopimuksia. Niiden avulla vältytään kunnissa irtisanomisilta ja lomautuksilta. Puolueiden kesken tulee sopia paikallistasolla seuraavista asioista: lomautuksia ja irtisanomisia ei käytetä taloustilanteen korjaamiseksi, kuntien investointitoiminta pidetään kohtuullisena, ja palvelujen laadusta kunnissa ei tingitä.

Kolmanneksi, kasvavaa työttömyyttä on lähdettävä torjumaan voimakkain keinoin. Hallituksen täytyy päästä yli vaalien myötä syntyneestä tempputyöllistämistraumasta ja lisätä määrätietoisesti koulutusta ja tukityötä työttömille. Aktiivisella työvoimapolitiikalla estetään pitkäaikaistyöttömyys. Ilman nopeita toimia nuorisotyöttömyys voi myös muuttua syrjäytymiseksi ja pysyvästi syventää työvoiman saatavuusongelmaa tulevaisuudessa. Nuorten työllistäminen ja opiskelumahdollisuuksien parantaminen on parasta mahdollista tulevaisuuspolitiikkaa.

Neljänneksi on muistettava, että laman laskua ei saa maksattaa yhteiskunnan kaikista heikompiosaisilla ihmisillä. Meidän onkin turvattava työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden asema. Kuntaveron perusvähennyksen nosto 3 000 euroon auttaisi kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä.

Näillä neljällä toimenpidekokonaisuudella voimme uskottavasti rakentaa polkua ulos taantumasta ja samalla huolehtia siitä, etteivät sen maksajiksi jää yhteiskuntamme heikoimmat.

Arvoisa puhemies! Tämän linjauksen ohella SDP julkaisee oman tulojen ja menojen yksityiskohtia sisältävän vaihtoehtobudjettinsa marraskuussa.

Paavo Arhinmäki /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koko kesän ja alkusyksyn käyty keskustelu vanhustenhoivasta pitää ottaa vakavasti. Nykyisellä määrärahatasolla kunnat eivät selviä kansalaisten peruspalveluiden hoitamisesta. Oikeudenmukaisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kaikille pitää taata päivähoito, koulutus, terveydenhoito ja vanhuspalvelut.

Kaikille yhteisten peruspalveluiden turvaaminen on arvovalinta, valinta, joka vaatii rahaa. Vähimmäistarve kunnissa on puoli miljardia euroa lisää hallituksen esityksen päälle. Näin voidaan palkata riittävästi henkilökuntaa, jottei vanhuksia tarvitsisi sitoa vuoteisiinsa. Tarvitaan lisää henkilökuntaa, jotta vanhusten vatsat eivät kurni, kun henkilökunnalla ei ole aikaa auttaa ruokailussa. Tarvitaan lisää henkilökuntaa, jotta vanhukset pääsevät tällaisina kauniina päivinä ulkoilemaan. Vanhustenhoitoa ei turvata, arvoisa valtiovarainministeri, teidän vetämillänne toivotalkoilla, vaan osaavalla ja riittävällä henkilökunnalla.

Vasemmistoliitto on ehdottanut säädettäväksi erityisen lain ikäihmisten hoivasta. Kunnat tarvitsevat lisää tukea myös, jotta lapsille voidaan tarjota hyvät eväät tulevaisuuden varalle. Me emme saa toistaa edellisen laman virheitä, jolloin lasten päivähoidosta, peruskoulutuksesta ja nuorisotoimesta leikattiin. Maksamme nyt edellisen laman laskua nuorten aikuisten pahoinvointina. Palvelujen kriisiytyminen on ollut tiedossa. Vasemmistoliitto on pitänyt sitä esillä. Lisärahan saaminen kunnille on ollut tämän ja edellisen hallituksen aikana meidän keskeinen vaatimuksemme. (Ed. Zyskowicz: Eikö sitä edellisen hallituksen?)

Suoritin siviilipalveluksen koulutusjakson osana Suomen Punaisen Ristin ensiapukurssin. Siellä kurssilla opetettiin, että elvytyksessä painallusten jälkeen pitää puhaltaa happea, ei imaista. Hallitus on ymmärtänyt ilmeisesti elvytysohjeet juuri päinvastoin, se imaisee nyt hapen kunnilta.

Arvoisa puhemies! Talouden vapaa pudotus näyttää päättyneen. Valtiovarainministeriön kasvuennuste ensi vuodelle on kuitenkin olematon. Työttömyyden kasvu jatkuu, ja ensi keväänä tämän laman ensimmäiset pitkäaikaistyöttömät näkyvät tilastoissa. Uhkana on, että suuri joukko ihmisiä ajautuu sen myötä pysyvään köyhyyteen. Todellinen rytinä yhteiskunnassamme alkaa, kun ihmiset putoavat surkean pienen peruspäivärahan varaan.

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu 1990-luvun lamassa selittää suuren osan sen jälkeisen köyhyyden ja syrjäytymisen ongelmista. Suomessa elää 700 000 ihmistä köyhyysrajan alapuolella. Köyhyys on seurausta siitä, ettei perusturvan tasoa ole edellisen laman jälkeen parannettu. Työttömyys kasvaa ensi vuonna, ja pitkäaikaistyöttömyys alkaa nousta nopeasti. Suuri virhe olisi tehdä niukkojen määrärahojen puitteissa valinta nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden estämisen välillä. Nyt on panostettava molempiin.

Hallitus on laskenut sen budjettitoimien luovan 10 000 uutta työpaikkaa. Ristiriita on huutava, kun samaan aikaan 100 000 ihmistä on jäänyt vaille työtä. Hallitus lupaa siis helpotusta joka kymmenennelle työttömäksi jäävälle. On oltava valmiita panostamaan työllisyyteen puoli miljardia euroa yli sen, mitä hallitus esittää. Yhdessä kuntarahan kanssa syntyy näin miljardin euron todellinen elvytyspaketti. Tämä elvytyspaketti voidaan toteuttaa ottamalla lainaa. Kukaan ei halua tietenkään velkaa enempää kuin on pakko. Tulevaisuuden kannalta tulee kuitenkin vielä kalliimmaksi, jos emme panosta nyt lainaelvytykseen.

On käsittämätöntä puhua työurien pidentämisestä, jos kieltäydytään näkemästä sitä, että uhkaa kymmeniä ja kymmeniä tuhansia ihmisiä se, että työura päätyy työttömyyteen ennenaikaisesti, tai se, että nuoret eivät pääse edes kiinni työuran alkuun, kun valmistuvat suoraan koulusta kortistoon.

Arvoisa puhemies! Verotuksen kestävä periaate on, että veroja kukin maksaa kykynsä mukaan. Mitä suuremmat ovat tulot, sitä enemmän veroja voi maksaa myös suhteellisesti. Kysymys on ennen muuta oikeudenmukaisuudesta. Vanhasen toinen hallitus on edeltäjänsä tapaan viemässä verotusta kohti tasaveroa. Kaikkein eniten pääomatuloja saavat maksavat nyt tuloveroja suurin piirtein saman veroprosentin mukaan kuin keskituloiset palkansaajat.

Vuoden 2009 ylimääräinen tuloveron kevennys myös suurimpiin tuloluokkiin oli työllisyyden ja elvyttämisen kannalta tehoton ja epäoikeudenmukainen ratkaisu. Tehokkainta elvytystä on panostaa perusrakenteeseen ja palveluihin silloin, kun se on kaiken lisäksi kaikkein tarpeellisinta. Toiseksi tehokkain tapa elvyttää on huolehtia siitä, että pienituloisten käteenjäävä tulo lisääntyy etuuksia parantamalla ja heidän verotustaan keventämällä. Kaikkein tehottomin ja kallein tapa on yleinen tuloveron kevennys, joka ulottuu suurimpiin tuloihin saakka. Pienituloiset käyttävät tulonsa jokaisen lisäeuron kotimaisiin palveluihin ja ruokaan. Suurituloiset sen sijaan käyttävät lisäeuronsa esimerkiksi säästämiseen, luksustuotteisiin ja ulkomaanmatkoihin.

Veronkevennysten vastapainoksi hallitus korottaa yleistä arvonlisäveroa. Kokoomuksella ja keskustalla on aikomus jatkaa tuloverotuksen keventämistä ja arvonlisäveron korottamista tulevinakin vuosina. Tulovero on progressiivinen, arvonlisävero päinvastoin regressiivinen. Suhteessa tuloihin pienituloiset maksavat huomattavasti enemmän välillisiä veroja. Tämän lisäksi hallitus ajaa kiinteistöveron korottamista, vaikka kiinteistövero ei lainkaan ota huomioon ihmisten maksukykyä. Kiinteistöveron asukkaat maksavat yhtiövastikkeissaan tai vuokrissaan välillisesti kunnille ja omakotitaloissa asuvat suoraan kunnille.

Vasemmistoliitto ei hyväksy yleisen arvonlisäveron korottamista eikä kiinteistöveron korottamista. Me emme sen sijaan ole ensimmäisenä vaatimassa työn verottamisen keventämistä, sillä se on vain savuverho sille, että suurimpien tulojen verotusta kevennetään ja arvonlisäveroja korotetaan. Tällöin puhe työn verotuksen keventämisestä tarkoittaa tuloveron progression pienentämistä ja veron oikeudenmukaisuuden vähentämistä.

Erityisesti ihmetyttää varsinkin kokoomuksen piirissä olevat puheet siitä, että työn verotusta ei saa kiristää, mutta saman aikaan ollaan nostamassa arvonlisäveroa. Arvonlisävero on mitä suurimmassa määrin työn verottamista, josta kärsivät itsensä työllistäjät ja pienyrittäjät. Mistä muusta verotettava lisäarvo syntyy esimerkiksi palvelualoilla tai käsityöläisammateissa kuin työstä? Hallitus ja kokoomus ovat unohtaneet arvonlisäverokorotustensa myötä pienet yrittäjät. Vasemmistoliitto haluaa tukea heitä.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto esittää verotuksen kohdentamista radikaalisti uudelleen niin, että se lisää oikeudenmukaisuutta, lisää verotuloja ja että sen avulla voidaan parantaa niiden elämää, jotka nyt ovat joutuneet sinnittelemään sietämättömän pienien päivärahojen varassa. Siksi me olemme valmiita korottamaan yli 65 000 euroa vuodessa ansaitsevien verotusta, emme keventämään sitä.

Jotta oikeudenmukaisuus toteutuisi riippumatta siitä, missä muodossa tuloa saadaan, tulee osinko- ja muita pääomatuloja verottaa progressiivisesti. Ei ole oikein, että vuonna 2007 kahdestakymmenestä eniten pääoma- ja ansiotuloja saaneista vain yhden veroprosentti oli yli 30. Kahdenkymmenen suurituloisimman joukossa vain yksi maksoi yli 30 prosenttia veroa. Onko tämä oikeudenmukaista? On myös lopetettava listaamattomien osakeyhtiöiden osakkaiden mahdollisuus nostaa palkkaa verottomien osinkojen muodossa. Vuonna 2007 listaamattomista yrityksistä nostettiin verottomia osinkoja 1,1 miljardia euroa, siis 1 100 miljoonaa euroa.

Sen lisäksi varallisuusvero on palautettava käyttöön. On kohtuullista, että yhteiskuntamme kaikkein rikkaimmat osallistuvat myös hyvinvointivaltion ylläpitoon. Varallisuusveron poisto oli lähes 200 miljoonan euron kultainen kädenojennus kaikkein rikkaimmille. Mitään perusteita ei myöskään ole sille, että energiayhtiöt saavat pitää niille yhteiskunnan toimenpiteiden takia kertyvät ylimääräiset, niin sanotut tuulen tuomat windfall-voitot. Niitä pitää verottaa.

Pörssissä tapahtuvan arvopaperikaupan saattaminen verolle kerryttäisi myös valtion tuloja, mutta sillä olisi myös myönteisiä vaikutuksia, joilla voitaisiin rajoittaa harmaata peliä valuutoilla, osakkeilla. Vasemmistoliitto vaatii niin sanotun Tobinin veron ottamista käyttöön.

Käännetyn arvonlisäveron käyttöönotto auttaisi vähentämään harmaata taloutta ja kerryttäisi lisää tuloja valtiolle. Meidän pitää tukea rehellisten yrittäjien mahdollisuutta menestyä. Vilunkiveijareiden veronkiertoa vastaan pitää taistella kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. Toivonkin ja odotankin, että valtiovarainministeri Jyrki Katainen, joka on pitkään täällä puhunut käännettyä arvonlisäveroa vastaan, lopulta tulee rehellisten yrittäjien puolelle.

Osana ekologista verouudistusta jäteveroa tulee korottaa ja sen veropohjaa asteittain laajentaa. Myös maa-ainesten käytön verottamisella voidaan ohjata niiden käyttöä luontoa suojelevaan suuntaan.

Vasemmistoliiton mielestä on pyrittävä siihen, että alle 10 000 euron vuosituloista ei tarvitsisi maksaa veroa. Nythän tilanne on se, että jo erittäin pienistä päivärahoista maksetaan veroa, kun taas työtulojen verotus on kevyempää. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa esimerkiksi työttömyyspäivärahaa saava maksaa ensin veroja ja joutuu täydentämään toimeentuloa toimeentulotukitoimiston luukulla. Ensi vuodeksi perusvähennys tulisi siksi nostaa 3 000 euroon ja jatkaa vähennyksen korottamista tulevina vuosina.

Oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa, elvytys ja se, että ihmiset eivät joudu jonottamaan hiljaa leipäjonoissa, edellyttää myös sitä, että kaikkein pienimpiä etuuksia korotetaan. Vasemmistoliiton mielestä kaikkein pienimmät etuudet tulee nostaa 700 euroon kuukaudessa. Tämä koskee niin kansaneläkettä kuin vaikkapa isyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea.

Arvoisa puhemies! Lopuksi puutun euromääräisesti pienempään mutta periaatteellisesti erittäin merkittävään asiaan. Hallitus osoittaa moraalista selkärangattomuutta erityisesti kehitysyhteistyöpolitiikassa. Se laittaa vastakkain Suomen köyhät ja maailman köyhät. Pakolaiskulujen entistä suurempi kirjaaminen kehitysavuksi on huono vitsi, joka ei naurata maailman köyhiä. Kehityspolitiikan tulee tähdätä köyhyyden vähentämiseen, mutta nyt näyttää siltä, että sinivihreä sinilevähallitus on lähinnä kiinnostunut kiillottamaan omaa kuvaansa tilastoja kaunistelemalla.

Pääministeri Vanhanen, te totesitte tässä samassa salissa huhtikuussa 2008 seuraavasti: "Sekä prosentit että eurot ovat tärkeitä, mutta eurot ovat ne, jotka me omasta budjetistamme maksamme, joihin me sitoudumme hallituksessa ja eduskunnassa." Sitoutumisenne osoittautui olemattomaksi. Te pyörsitte aiemmat suunnitelmanne heti, kun näytti siltä, että maailman köyhien auttaminen tulee halvemmaksi, kun laskentaperusteena käytetään EU:n minimitason prosentuaalista välitavoitetta. Te aloitte puhua prosenteista ettekä euroista, toisin kuin vielä täällä eduskunnassa lupasitte. Samalla hallitus itse asiassa lähestulkoon sinetöi sen, ettei Suomi tule saavuttamaan varsinaista tavoitettaan eli 0,7:ää prosenttia bruttokansantulosta ensi vaalikaudella. Olisimme vasemmistoliitossa uskoneet ja toivoneet, että edes vihreät olisivat puolustaneet kehitysyhteistyörahoja. Valitettavasti, työministeri Sinnemäki, te olitte valmis myymään tässä asiassa mummonne.

Pitää toivoa, että talouden kääntyessä nousuun Suomen kansainvälisistä sitoumuksista kehitysavun prosenttiosuuksiin kannetaan yhtä suurta huolta kuin tänään. Viime laman jälkeenhän näin ei käynyt, vaan 15 vuodenkaan talouskasvu ei riittänyt palauttamaan kehitysyhteistyörahoja lamaa edeltäneelle tasolle.

Ville Niinistö /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunta kokoontuu käsittelemään ensi vuoden talousarviota uudenlaisessa tilanteessa. Vielä viime vuonna eduskunnan budjettikeskustelun alkaessa tasapainoilimme inflaation ja talouden hidastumisen ristipaineessa. Paljon on vuodessa tapahtunut. Viimeisen vuoden aikana maailmantalouden taantuma on ravistellut koko kansainvälistä finanssijärjestelmää. Teollistuneet maat ovat velkaantuneet nopeasti, kun elvytyksellä on onnistuttu ehkäisemään 1930-luvun kaltaisen kansainvälisen suurlaman syntymistä.

Vaikka ainakin kansainvälisellä tasolla talouskasvu on näyttänyt elpymisen signaaleja, ovat ihmisten arjen elämän ja julkisen talouden osalta haasteellisimmat ajat meillä Suomessa vielä edessä. Meidän on kaikin tavoin ehkäistävä työttömyyden lisääntymistä ja varmistettava yhteiskunnan hyvinvointiverkon toimivuus, jotta tukea tarvitsevat pääsevät nopeasti jaloilleen. Samalla meidän on kuitenkin varmistettava, että julkinen talous kestää taantuman aiheuttaman taakan. Hallituksen on oltava tämän haasteen edessä nöyrä ja varmistettava päätöstensä sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Työllisyyden hoito ja ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen on nyt tärkeintä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys on tästä haastavasta kokonaisuudesta arvioituna vastuullinen. Budjettiesitys on noin 13 miljardia euroa alijäämäinen. Veropäätökset ovat kokonaisuudessaan ensi vuoden osalta vielä elvyttäviä, mutta budjettiriihessä tehtiin kuitenkin jo veropohjaa vahvistavia päätöksiä. Vihreä eduskuntaryhmä on tyytyväinen budjetin veropäätöksiin: Kunnallisveron perusvähennyksen nosto, työsuhdematkalipun veroedun parannus, makeisveron käyttöönotto ja virvoitusjuomaveron korotus sekä sama vero kaupasta ja ravintolasta myytävälle ruoalle ovat kannatettavia linjauksia. Alv-kantojen korotus 1 prosenttiyksiköllä astuu voimaan vuoden 2010 heinäkuun alussa, suhdannetilanteen kannalta järkevässä ajankohdassa. Näillä linjauksilla hallitus kantaa samalla vastuuta niistä, joita taantuma koettelee pahimmin, parantaa ravintola-alan työllisyyttä, vahvistaa verotuksen ilmastovaikutusta ja palauttaa veropolitiikkaan ajatuksen, että sillä voidaan edistää myös kansanterveyttä.

Kunnat saavat yhteensä yli 730 miljoonaa euroa lisätukea palvelujen turvaamiseen ja elvytykseen. Investointien aikaistamispaketti, joka maksaa valtiolle useamman vuoden kuluessa yhteensä 330 miljoonaa euroa, laittaa liikkeelle kuntien ja yksityisen rahoituksen huomioiden 1,7 miljardin euron elvyttävät investointihankkeet.

Arvoisa puhemies! Taantuma kohdistuu usein raskaasti nuoriin. On erityisen tärkeää, että panostettaessa työllisyyden hoitoon hallitus erityisesti kiinnittää huomiota nuorisotyöttömyyden lieventämiseen. Tähän budjettiriihessä kohdennettiinkin lisärahoitusta ja myös ammatillisen peruskoulutuksen lisäämiseen. Kaikkiaan lisäpanostus nuoriin ja vastavalmistuneisiin on 50 miljoonaa euroa. Jatkossa on syytä tarkkailla, riittääkö tämä nuorten aseman parantamiseen taantuman vaikeissa oloissa.

Hallitus halusi osoittaa vastuullisuuttaan myös siinä, että menokehyksestä pidetään tässä esityksessä kiinni. Tämä tarkoitti sitä, että hallitus joutui tekemään sisäisiä siirtoja 230 miljoonan euron edestä työllisyys- ja elvytystoimien rahoittamiseksi. Nämä siirrot olivat monin tavoin vaikeita ja kohdistuivat tärkeisiin menoluokkiin. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä menettely oli tässä poikkeuksellisessa tilanteessa hyväksyttävä, mutta se haluaa korostaa siirtojen kertaluonteisuutta.

Arvoisa puhemies! Taantuman myötä uusliberalismi on saanut väistyä keynesiläisyyden tieltä. Oli välttämätöntä, että valtiot ovat pelastaneet meidät kuilun partaalta markkinoiden ajauduttua täydelliseen epäluottamukseen ja paniikkiin viime vuoden lopulla. Ei kuitenkaan voi olla niin, että voitot ovat yksityisiä ja tappiot sosialisoidaan.

Yritysjohtajien kohtuuttomiin bonuksiin on puututtava, koska ne loivat liiallisen kannustimen lyhytjänteiselle ahneudelle ja riskin maksimoinnille. Keskustelu niistä ei saa kuitenkaan harhauttaa meitä kaikkein olennaisimmasta. Lähivuosina on luotava tasapainoinen ja läpinäkyvä finanssijärjestelmä, jotta voimme varmistaa kestävän kansainvälisen talouskehityksen.

Todellinen ongelma on vapaakaupan rinnalla kulkenut säätelyn purkaminen ja talouden irtautuminen poliittisesta valvonnasta, mikä on mahdollistanut valtavien riskien kerääntymisen kansainväliseen rahoitusjärjestelmään. Vapaakauppa ei saa tarkoittaa arvoista vapaata kauppaa. Talouskriisin takana olevien rajoittamattomien, salailua ja veronkiertoa suosivien markkinoiden ongelmat on korjattava.

Arvoisa puhemies! Suomessa on viime viikkoina käyty poikkeuksellisen tiivistä veropoliittista keskustelua. Tätä on syytä tervehtiä tyytyväisyydellä.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä on tärkeää, että hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi pidämme huolta veropohjan laajuudesta ja riittävyydestä. Samalla meidän on varmistettava, että verotus on oikeudenmukaista: verotuksella on kavennettava tuloeroja, vahvistettava ihmisten oikeutta työhön sekä ohjattava kulutusta ympäristöystävälliseksi.

Tässä taloudellisessa tilanteessa on selvää, että 1990-luvun puolivälistä alkanut kokonaisveroasteen voimakkaan laskun kausi on ohi. Velkaantumista on lähivuosina ryhdyttävä rajoittamaan, eikä tätä voida tehdä ilman verojärjestelmän uudelleenarviointia. Veropolitiikan yleinen suunta on työn verotuksesta ympäristöveroihin ja muihin välillisiin veroihin.

Vihreä eduskuntaryhmä haluaa korostaa, että erityisesti pienituloisten työn verottaminen on niin kansantaloudellisesti kuin sosiaalisesti ongelmallista. Jos hyvätuloiset välillä huokailevat 50 prosentin marginaaliveroastetta, niin todelliset ongelmat verotuksen kannustavuudessa ovat pienituloisilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan keskimääräinen työllisyysveroaste eli se, mitä työttömältä vähenee työansioista verotuksen ja tukien pienenemisen myötä, on yli 62 prosenttia. Usein tällaisesta keikkatyöstä jää jopa vain viidennes käteen. Siis kaikkein pienituloisimmilla on tosiasiassa korkeimmat marginaaliverot!

Tässä budjettiesityksessä hallitus nostaa lähes puolella kunnallisveron perusvähennystä 1 480 eurosta 2 200 euroon. Tätä pienituloisten asemaa parantavaa korotusta verottoman tulon rajaan ei yksikään hallitus ollut tätä ennen kyennyt tekemään lähes kahteenkymmeneen vuoteen.

Tällä tiellä on jatkettava tulevina vuosina. Pienituloisimpien veronkevennykset ovat samaan aikaan sekä hyvää työllisyyspolitiikkaa että hyvää sosiaalipolitiikkaa, niillä parannetaan yhteiskunnan heikompien asemaa, kavennetaan tuloeroja ja lisätään pienituloisten työn tekemisen kannattavuutta ja siten vähennetään työttömyyttä.

Myös muilla veroilla tai tulonsiirroilla on kuitenkin jatkossakin varmistettava se, että verotus kaventaa tuloeroja ja vähentää köyhyyttä. Pääomaveron ja tuloveron välinen ero on kannustanut muuntamaan palkkatuloja pääomatuloiksi. Ei ole reilua, että sama tulo verotetaan työnä kovemmin kuin pääomana. Merkittävin tuloeroja aiheuttava tekijä Suomessa ei siis suinkaan ole liian alhainen korkeiden työtulojen verotus, vaan se, että kaikkein suurinta tulotasoa nauttivat maksavat tuloistaan lähinnä vain pääomatuloveroa.

Arvoisa puhemies! Ekologisen verouudistuksen avulla kulutusta voidaan ohjata ympäristön kannalta kestävämmäksi. Tämä on välttämätön kannustin uuden ympäristöystävällisen teknologian kehittämiselle ja käyttöön ottamiselle. Vero-ohjaus on jatkossa erityisen tärkeää päästövähennyksien saavuttamiseksi päästökauppasektorin ulkopuolella, kuten liikenteessä, asumisessa, jätehuollossa, maataloudessa ja palveluissa.

Tämä hallitus on ensimmäisenä hallituksena Suomessa oivaltanut ekologisen verouudistuksen merkityksen. Liikennepolitiikassa autoverouudistuksen ja työsuhdematkalippujen viitoittamalla tiellä on jatkettava. Ruuhkamaksujen edistämisellä olisi suuri positiivinen merkitys Helsingin seudun kehitykselle, kuten jo Tukholman kokemukset osoittavat.

Vastaaviin uudistuksiin on päästävä myös asumisen, jätehuollon ja yhdyskuntarakenteen puolella, joissa veroista vielä puuttuu ilmastosidos. Esimerkkejä tällaisista ratkaisuista ovat jäteveron porrastus loppukäytön mukaan tai kiinteistöveron porrastus energiatehokkuuden mukaan. Veropolitiikassa on myös puututtava harmaaseen talouteen, ja mitä pikimmin Suomessa on siirryttävä erityisesti rakennusalalla käännetyn arvonlisäveron käyttöön.

Arvoisa puhemies! Jotkut ovat peränneet taantumassa vahvan valtion paluuta. On kuitenkin yhtä lailla tärkeää, että suomalaisten usko ja mahdollisuudet yrittäjyyteen eivät heikkene taantuman myötä. Jos näin käy, ei vahvasta valtiosta ole paljoa apua.

Hallitus pyrkii elinkeinopolitiikassaan paitsi turvaamaan työpaikkoja myös luomaan uusia. Esimerkiksi Finnveran lisärahoituksella pyritään turvaamaan kotimaisten pk-yritysten rahoituksen saanti. Hallitus panostaa myös innovaatiopolitiikkaan lisää ja uuden osaamisen kehittämiseen. Yliopistojen taloudellisen autonomian toteuttaminen ja rahoituksen vahvistaminen osaltaan parantavat Suomen edellytyksiä menestyä kansainvälisessä kilpailussa.

Taantuma ei ole siis vain uhka vaan myös mahdollisuus. 1990-luvun laman jälkeen Suomesta rakennettiin avoin talous. Samaan aikaan ajoittunut elektroniikkateollisuuden huikea nousu teki osaltaan Suomesta nousukauden menestyjän. Tällä kertaa menestyksen siemen on ainakin puhtaassa teknologiassa ja viherkaulustyöpaikoissa.

Taloustaantuma pakottaa yhteiskunnat uudistumaan ja löytämään uusia kasvualoja, joiden avulla ne nousevat menestymään taantuman jälkeisessä maailmassa. Toisaalta kansainväliset ilmastovelvoitteet väistämättä johtavat siihen, että tulevaisuudessa yhteiskuntien menestys on matalahiilisen yhteiskunnan rakentamisessa, ei peräpeiliin katsomisessa eikä silmien kiinni laittamisessa.

Hallitus panostaakin ilmastonmuutoksen torjuntaan lisäämällä merkittävästi tukea uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuushankkeille. Budjettiriihessä päätettiin yhteensä 74,1 miljoonan euron tuesta, josta 10 miljoonaa on käytettävissä jo tälle vuodelle. Nyt päätetyn tuen vaikuttavuutta lisää ensi vuonna käyttöön otettava syöttötariffi tuulivoimalle ja biokaasusta tuotetulle sähkölle.

Budjettiriihessä päätettiin myös varmistaa Seinäjoki—Oulu-ratahankkeen jatkuminen kohdentamalla sen rakentamiseen 40 miljoonaa euroa sekä käynnistämällä elinkaarimallilla kaksoisraiteen rakentaminen Kokkola—Ylivieska-välille. Vihreä eduskuntaryhmä piti pääradan peruskorjausta tärkeimpänä yksittäisenä investointihankkeena näissä neuvotteluissa. Pohjanmaan radan perusparannus on tärkeässä osassa koko Suomen raideliikenteen kehittämisessä ja liikenteen päästöjen vähentämisessä. Se mahdollistaa liikennemäärien ja -nopeuksien merkittävän lisäämisen. Etelä-Suomen ja Oulun välisen junayhteyden kilpailukykyä on parannettava, jotta niin henkilö- kuin tavaraliikenne siirtyisi yhä enemmän käyttämään ympäristöystävällisiä raiteita.

Oikea kannustin oli myös hallituksen päätös uudistaa työsuhdematkalippu houkuttavammaksi. Liikenteen päästöt vähentyvät vain, jos samalla saamme osan autoilijoista siirtymään joukkoliikenteen käyttäjiksi. Työsuhdematkalippu on tähän hyvä keino.

Arvoisa puhemies! Taantuma on ajanut monet kunnat vaikeaan tilanteeseen. On tärkeää varmistaa, että kunnat pystyvät järjestämään riittävät resurssit peruspalvelujen tason ylläpitämiseen ja tuen tarpeessa olevien ihmisten auttamiseen myös taantuman aikana. Hallitus onkin lisännyt eri päätöksin kuntien rahoitusta yli 730 miljoonalla eurolla ensi vuodelle. Tämä on lähes yhtä paljon kuin mitä Kuntaliitto kuntien etujärjestönä on pitänyt tarpeellisena. Valtio kantaa päävastuun julkisen sektorin velanotosta: kunnissa velanoton tarve on noin miljardi euroa valtion ottaessa yli kymmenkertaisesti velkaa.

Kunnat ovat erilaisissa tilanteissa. On olemassa kuntia, joilla on taloudellista puskuria toteuttaa elvyttävää politiikkaa. Tähän on syytä kannustaa. Toisissa kunnissa on varmistettava, että kansalaisten peruspalvelut taataan ja että taantuman nimissä ei tehdä liian äkillisiä korjausliikkeitä. Toisaalta rakenteellisiin uudistuksiin on myös kyettävä, jotta kuntien menojen kasvu ei muodostu hallitsemattomaksi. Hallituksen on, arvoisa puhemies, syytä seurata jatkuvasti kuntien tilannetta ja oltava valmis tarvittaessa uusiin ratkaisuihin. Hyvinvointipalvelujen taso on turvattava kaikissa kunnissa.

Arvoisa puhemies! Vaikeina aikoina mitataan yhteiskunnan kyky kantaa huolta heikommistaan. Hallitus on sitoutunut siihen, että taantuman taakka ei jää yhteiskunnan heikompien kannettavaksi.

Meidän on sitouduttava samaan arvomaailmaan myös omien rajojemme ulkopuolella. Taantuma on monissa maissa lisännyt äärimmäistä köyhyyttä. Myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat, kuten kuivuus, kohdistuvat korostetusti kehitysmaihin. Suomen on pyrittävä määrätietoisesti parantamaan kehitysyhteistyötään niin määrällisesti kuin laadullisesti.

1990-luvun alun laman aikaan Suomi leikkasi voimakkaasti kehitysyhteistyömäärärahojaan. Tällaiseen suhteelliseen moraaliin meillä ei ole nyt varaa. Vihreä eduskuntaryhmä edellyttää, että Suomi pitää kansainvälisistä lupauksistaan kiinni. Suomen on toteutettava tavoitteeksi asettamamme kehitysyhteistyömäärärahojen kasvu 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. On tärkeää, että myös ensi vuonna kehitysyhteistyömäärärahat kasvavat määrällisesti. Vuoden 2011 kehyksen mukaisesta määrärahakorotuksesta on vihreän eduskuntaryhmän mielestä pidettävä kiinni, vaikka ensi vuoteen suunnitellusta kasvusta nyt jonkin verran joustettiinkin.

Arvoisa puhemies! Vaikeasta kansainvälisestä taloustilanteesta huolimatta hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi jatkaa sinivihreän hallituksen sosiaalisesti vastuuntuntoista linjaa.

Hallituksen on kuitenkin syytä seurata tarkkaan erityisesti työllisyyden ylläpitämiseen ja työttömyyden hoitoon suunnattujen toimien riittävyyttä. Kuten olemme viimeisen vuoden aikana havainneet, on talouskehityksen tarkka ennustaminen tässä suhdanteessa vaikeaa. Vihreä eduskuntaryhmä haluaa korostaa, että hallituksella on koko ajan oltava nopea valmius lisätoimiin suomalaisten hyvinvoinnin ja työllisyyden turvaamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että suomalainen yhteiskunta selviää taantumasta ehyenä.

Ulla-Maj Wideroos /r(ryhmäpuheenvuoro):

Herr talman, arvoisa puhemies! Minns någon en statsbudget som alla skulle ha varit helt tillfreds med? Knappast. Oppositionen hittar alltid stora brister i budgetförslagen och regeringspartierna hittar mindre brister. Knappast har det heller ens funnits någon finansminister som skulle ha varit helt nöjd med alla detaljer. Det hör till sakens natur, eftersom varje budget är en balansgång och pengarna aldrig räcker till.

Jos oppositiolla ei ole muuta arvosteltavaa, niin se toteaa aina, ettei hallitus tee "riittävästi". Tämä on oikeastaan paras arvosana, jonka hallitus voi saada. Hallitus tekee siis oikein, mutta ei "riittävästi". (Ed. Saarinen: Rkp ei tiedä oppositiopolitiikasta mitään!) Joskus tämä arvostelu on perusteltua — kunpa rahat vain riittäisivät "riittävästi" tekemiseen. Budjetilla on nimittäin myös tulopuoli, ja menojen tulee mieluiten olla tasapainossa sen kanssa.

Tällä kertaa hallitus on saanut kuulla muun muassa, ettei se korota perusvähennystä "riittävästi". Arvostelu on mielenkiintoista sitä taustaa vasten, että hallitus korottaa perusvähennystä lähes 50 prosenttia, 1 480 eurosta 2 200 euroon. Ja korotus on ensimmäinen 18 vuoteen. Yksikään sosialidemokraattisen pää- tai valtiovarainministerin hallitus ei kaikkien näiden vuosien aikana ole korottanut vähennystä pennin penniä tai sentin senttiä.

Toisaalta hallitus on saanut kuulla keventävänsä verotusta liikaa. Kuitenkin hallitus vain huolehtii siitä, ettei tuloverotusta kiristetä ensi vuonna. Sitä kevennetään vain pienimpien tulojen osalta. Mikä vika siinä on? Se on vahvan sosiaalisen omantunnon veropolitiikkaa. Tässä suhdannetilanteessa hallitus ei edes voi käyttää veronkevennyksille aikomaansa liikkumavaraa kokonaan.

Hallitus saa myös kuulla, ettei sen pitäisi laskea elintarvikkeiden arvonlisäveroa. Suomella on nyt toiseksi korkein ruuan arvonlisävero EU:n vanhojen jäsenten, niin sanotun EU 15:n piirissä. Tämä on ollut yhtenä syynä meidän korkeaan ruuan hintaamme. Nyt myöskään oppositiolle ei kelpaa ruuan hinnan alentaminen.

Ja sitten hallitus ei tee "riittävästi" työllisyyden edistämiseksi. Se on aivan totta. Hallitus tekee nimittäin vain sen, minkä se pystyy tekemään kohtuullisen lainanoton puitteissa, kun otetaan huomioon, että lainat on jonakin päivänä maksettava takaisin. Opposition epäonneksi Helsingin Sanomien viime sunnuntaina esittelemä selvitys osoitti, että nykyinen hallitus on edeltäjäänsä — jossa sosialidemokraateilla oli keskeinen vastuu — paremmin onnistunut luomaan työpaikkoja. Varmastikaan ei "riittävän" monia mutta kuitenkin koko joukon.

Herra puhemies! Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä hallitus osuu oikeaan tasapainotellessaan toisaalta talouden optimaalisen elvyttämisen ja työllisyyden kanssa ja toisaalta lainanoton kohtuullisen lisäämisen kanssa. Yhtälön saaminen täsmäämään ei ole ollut mikään kiitollinen tehtävä, mutta siinä on onnistuttu.

Edellisen vaikean talouskriisin aikana 1990-luvun alussa silloinen hallitus joutui lainaamaan rahaa pankkijärjestelmän pelastamiseksi. Tällä kertaa meidän ei onneksi tarvitse tehdä niin. Nyt lainaamme rahaa hyvinvointipalvelujen, tulonsiirtojen ja sosiaalisten etuuksien ylläpitämiseksi. Nämä ovat huomattavasti miellyttävämpiä kohteita.

Herr talman! Syftet är att slå vakt om välfärdssamhället så att ingen som drabbas av arbetslöshet eller på annat sätt får lida av recessionen ska behöva förlora hoppet. Särskilt viktigt är det att samhället nu gör sitt allra yttersta för att förhindra en ny våg av utslagna unga likt den som följde i den förra ekonomiska krisens spår.

Därför hälsar vi med särskild tillfredsställelse de många åtgärder regeringen redan har vidtagit och föreslår i detta budgetförslag till förmån för de unga. Till dem hör: Antalet studieplatser ökas med sammanlagt 5 500. Studiestödet har höjts för första gången på många år. De studerandes sjukdagpengar och studiestöd sammanjämkas så att en studerande under sjukdomstiden inte behöver leva på sitt studiestöd. Arbetsplatser inrättas för nyutexaminerade, bland annat för poliser. Satsningen på uppsökande ungdomsarbete fördubblas i avsikt att förebygga utslagning. Tack vare ökade tipsmedel, men också höjda budgetmedel, ökar satsningen på ungdoms- och idrottsarbete kraftigt. Systemet med alterneringsledighet blir permanent, vilket för sin del skapar arbetsplatser för unga.

Herr talman! För kommunernas del gäller tyvärr det samma som för allt annat. Det är svårt att göra "tillräckligt". Det beror inte minst på att kommunernas situation är så olika, och regeringen har därför försökt beakta olika kommuners behov.

Kommunernas andel av samfundsskatten har höjts, vilket hjälper de kommuner som får en stor andel av sina intäkter från företag och andra samfund. Svenska riksdagsgruppen är dock väl medveten om att detta föga tröstar kommuner för vilka samfundsskatten spelar en mindre roll eller som har drabbats av konkurser eller fabriksnedläggningar. Därför höjs också anslagen till kommuner som enligt behovsprövning behöver extra stöd.

Trots det här står många kommuner inför det svåra beslutet att höja skatten. Som ett alternativ till en höjd kommunalskatt erbjuder regeringen dem en möjlighet att höja fastighetsskatten, om de finner det alternativet bättre. I det avseendet får det kommunala självstyret mera utrymme. Det samma gäller balansgången mellan att öka intäkterna och minska utgifterna i form av strukturförändringar. De kommunala beslutsfattarna bör enligt vår åsikt ta ansvar för dessa val.

För att underlätta de kommuners situation som har det allra svårast att rationalisera skol- och andra tjänster och som redan har ett högt skatteuttag, har i budgeten reserverats 30 miljoner att fördelas till glest befolkade och skärgårdskommuner.

De betydande tilläggssatsningarna på kultur, idrott och ungdomsarbete återspeglar att den samhälleliga tyngden för dessa områden kraftigt ökar. Vi ska också komma ihåg att exempelvis kulturen faktiskt också sysselsätter. Till exempel den inhemska filmproduktionen är arbetskraftsintensiv och stöds nästa år med ytterligare 2,5 miljoner euro jämfört med i år. Det betyder att denna regering har höjt statsstödet för inhemsk filmproduktion med 50 procent, vilket faktiskt är en historisk utveckling.

Svenska riksdagsgruppen gläds också åt att det fria konstfältet, vars finansiering länge släpat efter, nästa år får betydande påslag. Exempelvis de fria teatergrupperna får nästa år 40 procent mer statsanslag än i år, 40 procent. Tilläggssatsningarna på idrottsföreningarna, barns och ungas motion samt hälsomotion är synnerligen viktiga ur ett folkhälsoperspektiv. I många fall stöder därtill de stora tilläggssatsningarna på ungdomsarbetet idrotten, och vice versa.

Herra puhemies! Taloudellisesti vaikeina aikoina yhteiskunnan kyky huolehtia kaikkein vaikeimmassa asemassa olevista yksilöistä ja alueista joutuu koetukselle. Hallitus on nähnyt tämän sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tarpeen. Eduskunnan tulee omalta osaltaan tutkia, onko hallitus onnistunut hyvässä tarkoituksessaan, ja tarvittaessa täydentää turvaverkkoja.

Budjettiesityksen puutteista on pantava merkille esimerkiksi lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon osoitettavat määrärahat, joista ryhmämme tälläkin kertaa tekee aloitteen. Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää valitettavana, että jatkuvasti on olemassa tämän tyyppisiä tarpeita, joita jostain syystä ei koskaan oteta riittävästi huomioon talousarvioehdotuksessa, vaan eduskunnan on omalta osaltaan tultava apuun.

Niukkaa on myös kehitysyhteistyömäärärahojen korottaminen, mutta kuitenkin näinä vaikeina aikoina hallituksen kannalta on suoritus pitää kiinni tavoitteista määrärahojen korottamiseksi myös absoluuttisina määrinä. Bkt-osuuden kasvuhan perustuu siihen, että bkt valitettavasti laskee. Koska meidän ryhmämme esikuvina ovat aina olleet muut Pohjoismaat kehitysapumäärärahojen tason osalta, hyväksymme myös kehitysavun laskentaperusteiden korjaamisen tämän pohjoismaisen mallin mukaisesti. Jotta panostuksia voitaisiin verrata, niiden tulee olla vertailukelpoisia.

Herr talman! Det är också välkommet att vi för första gången sedan 1993 får en höjning av anslagen till kommunerna för mottagning av flyktingar. Eftersom benägenheten att ta hand om flyktingar tycks variera väldigt stort från kommun till kommun är det rätt och riktigt att samhället som helhet bär sitt ansvar.

De 13 miljarder regeringen föreslår att Finland nästa år ska låna upp för att få statsfinanserna i balans lånas av kommande generationer. De upplånade pengarna bör sättas i arbete för att generera framtida skatteinkomster. På sådana investeringar är det uppsökande ungdomsarbetet ett litet men talande exempel. Om samhället lyckas styra in så mycket som några hundratal unga till livslånga arbetsinsatser har investeringen betalat sig själv, och målet ligger ju faktiskt högre än vid något hundratal. Hittills har redan över tusen unga med den metoden getts en bättre start i studie- eller yrkeslivet.

Ett annat, förhoppningsvis ännu större exempel är satsningarna på forskning, innovationer och produktutveckling. I ett läge då den traditionella trä- och pappersindustrins svårigheter är av strukturell och inte bara konjunkturrelaterad karaktär måste Finland hitta nya framtidsbranscher, nya Nokior. Den så kallade gröna energiteknologin är en av de mest lovande.

Arvoisa puhemies! Vaikka osa lainarahasta synnyttää välittömästi uusia tuottoja, myös muita toimenpiteitä tarvitaan valtiontalouden tasapainottamiseksi lähivuosina. Toivottavasti suuri osa hoituu talouskasvulla, joka tuottaa enemmän verotuloja jo nykyisillä verokannoilla. Mutta erittäin todennäköisesti viimeistään seuraava hallitus joutuu suhdanteen toivottavasti lopullisesti käännyttyä harkitsemaan verotuksen kiristämistä tai valtion menojen leikkauksia.

Koska viimeksi mainittuja on vaikeampi tehdä, ei vähiten ikärakenteen muutosten vuoksi, voimme tuskin välttää veronkorotuksia. Ruotsalainen eduskuntaryhmä perää laajaa yhteiskunnallista keskustelua tuolloin tehtävistä priorisoinneista. Voimmeko verottaa työtä nykyistä kovemmin, vai tulisiko suurempi osa verotuksesta siirtää kulutuksen verottamiseen? Tai selkokielellä: korotammeko tuloveroa vai arvonlisäveroa?

Siltä osin kuin välillisiä veroja korotetaan, meidän on toteutettava ekologinen ja ilmastoperusteinen veronvaihto siten, että verotuksen painopiste kulutuksesta ja tuotannosta siirretään ympäristölle vaarallisiin ja ilmastoa lämmittäviin tuotteisiin ja palveluihin.

Herr talman! Skattepolitiken blir naturligt ett ledande tema i nästa riksdagsval och då nästa regering bildas efter det valet. Svenska riksdagsgruppen anser dock att redan den sittande regeringen under återstoden av mandatperioden bör bädda för en balansering av statsfinanserna. Upplåningen kan åtminstone inte öka 2011, utan måste tvärtom reduceras från 2010 års nivå.

Den bästa "valbudgeten" för 2011 är därför en budget som inte lovar fortsatt guld och gröna skogar, utan börjar rätta munnen och magen efter matsäcken. Winston Churchill lovade på sin tid sitt folk "blod, svett och tårar", och Mauno Koivisto lyckades några decennier senare rentav göra sig populär genom att i det närmaste göra det samma. Svenska riksdagsgruppen önskar Matti Vanhanen, Jyrki Katainen och hela regeringen framgång med att följa exemplet.

Huvudsaken är att Finland nu klarar den ekonomiska krisen med så mycket som möjligt av våra välfärdsstrukturer och sociala skyddsnät intakta. Sedan gäller det att börja betala räkningen.

Bjarne Kallis /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus kiittää budjettia ja oppositio moittii. On väitetty, että näin tapahtuu. Minusta ainakaan kristillisdemokraatit eivät aio moittia tätä budjettia. Kristillisdemokraatit aikovat esittää vaihtoehtoa tälle budjetille. Huonompi budjetti voisi olla, mutta voi se olla myöskin parempi, ja meidän näkemyksemme on se, että se voisi olla selvästi parempi.

Kyllä minun täytyy sanoa, että tänään olin tilaisuudessa, jossa nolotti aivan valtavasti. Olin veteraanien edessä kuuntelemassa, kun he vetosivat nuorempaan sukupolveen: "Antakaa meille ne rahat, mitä te olette luvanneet. Antakaa, mitä olette luvanneet vuonna 2004." Ja valtiovarainministeri Katainen, läsnä olivat edustajat kaikista eduskuntaryhmistä, ja kaikki sanoivat, että tekevät parhaansa, jotta veteraanit saisivat, mitä pyysivät. Nyt te tämän tiedätte, ja nyt toivon tietenkin, että veteraanit tulevat saamaan sen, mihin he ovat oikeutettuja ja mitä me olemme heille luvanneet. Tämä pieni asia, muutaman miljoonan asia, on suurin häpeäpilkku tässä budjetissa.

Arvoisa herra puhemies! Paljon on puhuttu verotuksesta, paljon on puhuttu velasta. Molemmat ovat erittäin tärkeitä. Voi tietenkin sanoa, että silloin kun velka alkaa kasvaa, trendin katkaiseminen on äärettömän vaikeaa. Katsokaa USA:ta: Vuosia, vuosia velka on kasvanut, eikä sitä trendiä ole pystytty katkaisemaan. Tänä päivänä esimerkiksi USA:n valtio jokaisen dollarin, minkä saa, käyttää ja panee vielä päälle 85 senttiä, eli yhdestä dollarista käytetään 1,85. Suomessa tilanne ei ole yhtä paha, mutta kun me saamme yhden euron, niin käytämme 1,3. Ja ottaen huomioon, että korkokanta on tänä päivänä alhainen, ottaen huomioon, että tämä trendi näyttää koko ajan kasvavan, me saatamme vielä olla suurissa, todella suurissa ongelmissa.

Tänä päivänä, kun korkokanta on noin 2,5 prosenttia, menee 30 prosenttia valtion tulo- ja pääomatuloverosta pelkkiin korkoihin. 30 prosenttia valtion kaikista ansio- ja pääomatuloista menee korkoihin. Ja ottaen huomioon, että korkokanta voi nousta, ottaen huomioon, että budjetoimme lisää velkaa, ei kaukana ole se päivä, milloin menee 60 prosenttia valtion ansio- ja pääomatuloista korkoihin. Tähän pitää ehdottomasti kiinnittää huomiota.

Verotuksen periaatteista ei ole kovinkaan paljon puhuttu, mutta haluan korostaa, mitkä ovat ne periaatteet, jotka ovat äärettömän tärkeitä kaiken sosiaalisen näkövinkkelin ja oikeudenmukaisuuden lisäksi. Verotetaan sellaista, mitä yhteiskunta ei tarvitse eikä ihminen tarvitse, verotetaan sitä ankarasti. Ja otetaan huomioon myöskin se, että yritetään verotuksen avulla parantaa yritysten kilpailukykyä. Kukaan ei ole salissa puhunut siitä, että verotuksen kautta pitäisi saattaa suomalaiset yritykset, suomalaisten tuottamat palvelut ja tuotteet parempaan kilpailukykyasemaan kuin tällä hetkellä.

Hallitus esittää verotukseen tiettyjä muutoksia. Siinä on oikeastaan toinen suuri epäkohta. Minä en ole tavannut muita kuin muutamia ministereitä, jotka katsovat, että tämä elintarvikkeiden alvin ratkaisu olisi hyvä. Muistan, kun valtiovarainministeri Katainen televisiossa ihmetteli, miten on näin hyvä ratkaisu voitu keksiä. Näin te sanoitte televisiossa. Iltapäivällä, kun keskustelin kavereitten kanssa, niin he sanoivat, miten näin hölmöä on voitu keksiä. Ensin alennetaan 12 prosenttiin, 8 kuukauden kuluttua nostetaan 13 prosenttiin. Ei tässä ole, kuulkaa, mitään järkeä. Menkää kysymään pienyrittäjältä, pienkauppiaalta, mitä tämä merkitsee. Se merkitsee hänelle lisäkuluja.

Kristillisdemokraatit esittävät elintarvikkeiden arvonlisäveroon alennusta. Me olemme äänestyttäneet eduskuntaa siitä, että se olisi tullut voimaan tämän vuoden ensimmäisenä päivänä, silloin kun me emme tienneet, minkälainen kehitys yhteiskuntaan tulee. Mutta, kun me olemme nähneet, mihin tämä on kehittynyt, me emme ole niin itsepäisiä, jääräpäisiä, että me pitäisimme edelleen sitä hyvänä ratkaisuna. Me esitämme omassa vaihtoehtobudjetissamme, että siirrettäisiin se alennus heinäkuun 1. päivään ja silloin alennettaisiin suoraan 13 prosenttiin. Tässä valtio säästäisi aika paljon rahaa, jota voitaisiin käyttää parempaan tarkoitukseen.

Mainitsen vielä verotuksesta joitakin asioita.

Kun sanoin, että meidän pitää huolehtia yritysten kilpailukyvystä, niin suurella tyydytyksellä kesällä huomasin, miten ministeri Pekkarinen ja monet keskustan edustajat totesivat, että pitää saada tämä carry back -järjestelmä voimaan. Ministeri Pekkarinen jopa sanoi, että tämä on keskustan ehdotus ja esitys, mutta olen pettynyt, että se ei näy. Sen käyttöön ottaminen pelastaisi aivan varmasti joitakin yrityksiä konkurssilta ja työpaikkoja säilyisi.

Olen tässä aikaisemmin maininnut, miten teollisuus huutaa, että antakaa nyt meille edes ne samat edut, mitä Ruotsi antaa omalle teollisuudelleen, palauttakaa sähkövero kokonaisuudessaan niin kuin siellä. Tämä on hätähuuto, johon ei ole vastattu.

Omaishoitajien verotus. En ole tavannut henkilöä, joka olisi sanonut, ettei omaishoitajien työtä pitäisi vielä enemmän arvostaa. Kaikki sanovat arvostavansa sitä, kaikki sanovat ja ylistävät, miten tärkeää se on. Tasavallan presidentti nimitti omaishoitajia arjen sankareiksi. Minä kysyn, miksi omaishoitajia verotetaan samasta tulosta ankarammin kuin palkansaajaa palkkatulosta. Kertokaa, ministeri Katainen, minulle, miksi katsotte oikeaksi verottaa omaishoitajia ankarammin kuin palkansaajia vastaavasta tulosta. Siis kerta kaikkiaan uskomatonta. Tiedän vastauksen, minkä takia verotetaan, mutta minä en vaan sitä ymmärrä.

Edelleen verotuksesta totean, että meidän vaihtoehtobudjetissamme 300 miljoonalla kiristetään tiettyjä veroja ja 300 miljoonalla kevennetään tiettyjä veroja eli se on tasapainossa, mutta sitten meillä on 400 miljoonaa, millä vielä kaiken lisäksi kiristetään. Onko 400 miljoonaa paljon vai vähän? Se on paljon silloin, kun sitä rahasummaa voi käyttää hyvään tarkoitukseen. Ei ole yhdentekevää, keneltä nämä rahat otetaan. Jo mainitsin, että tulisi kyllä 250 miljoonaa, jos ruuan arvonlisävero lykättäisiin heinäkuun 1. päivään, ja luulenpa, että siitä ei olisi paljon haittaa kotitalouksille.

Me olemme tietenkin pörssiverosta aina puhuneet, ja ilolla ja suurella tyydytyksellä totean, että tänä päivänä vasemmistoliitto on samaa mieltä, sosialidemokraatit ovat samaa mieltä, keskustan kansanedustajat kirjoittavat lehtiin, miten tärkeää olisi saada pörssivero käyttöön. Toivottavasti se joskus tulee. Me esitämme sitä taas ja äänestytämme eduskuntaa siitä asiasta. Ja muistakaa, että ei se kauppa, mitä pörssissä tehdään, ne eurot, mene yritykselle; siellä sama raha pyörii aamusta iltaan. Tänäkin päivänä tehdään Helsingin Arvopaperipörssissä yli 50 000 kauppaa. Luuletteko te, että kyseessä on 50 000 uutta kauppaa? Ei missään nimessä. Sama raha pyörii. Minä olen elänyt aikoja, milloin pörssivero oli 1,2 prosenttia, eikä kukaan pitänyt sitä huonona. Olin mukana poistamassa sen, mutta muistan, kun ed. Kimmo Sasin kanssa totesimme, että kun ajat muuttuvat ja ajat paranevat, silloin se otetaan takaisin.

Makeisvero ja virvoitusjuomavero. On aivan oikein, että sellainen vero tulee. Siitäkin me olemme äänestyttäneet aikaisemmin eduskuntaa. Mutta miksi se tulee vasta syksyllä? Miksi se ei voisi tulla tammikuun 1. päivänä, ja saataisiin 55 miljoonaa euroa lisää valtion kassaan? Miksi pitää lykätä syksyyn? Miksei oteta tammikuun 1. päivänä jo voimaan?

Luovutusvoitot, jotka perustuvat lyhytaikaiseen omistamiseen. Sekin vero on aikaisemmin esiintynyt, ja olen huomannut, että nykyiset hallituspuolueet ovat myöskin sen omiin vaihtoehtobudjetteihinsa esittäneet silloin, kun ovat olleet oppositiossa. Ei tämä oppositio—hallitus-asema saisi vaikuttaa. Jos katsotaan, että tämä on aiheellinen vero, niin silloin pitää ottaa käyttöön.

No mihin tätä 400:aa miljoonaa käytetään, mitä nyt otetaan sellaisesta kohteesta, joka ei muuta tavallisen kansalaisen elämää kovinkaan paljon? Mikä taho olisi se suurin voittaja kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa? Se olisi lapsiperheet. Siis se ryhmä, joka tänä päivänä on kaikkein suurimmissa vaikeuksissa, on noin yleisesti ottaen velkaantunut lapsiperhe. Äiti ja isä nousevat kello 6, kello 7 menevät töihin, huolehtivat siitä, että verorahoja tulee julkiselle sektorille, ja kantavat myöskin vastuun tulevaisuudesta. Tätä ryhmää, lapsiperheitä, pienituloisia lapsiperheitä, jotka käyvät työssä — huom! jotka käyvät työssä — pitää kannustaa, ja meidän vaihtoehtobudjetissamme me kannustamme heitä 170 miljoonalla eurolla, ja se tulee eräänlaisena huoltajavähennyksenä, jonka suurin vähennys on 4 500 euroa, joka tarkoittaa käytännössä 20 prosentin verokannan mukaan noin 900:aa euroa. Tämä ryhmä on meidän vaihtoehtobudjetissamme se suurin voittaja.

Vanhustenhoito: 100 miljoonaa. Olemme kuulleet hätähuudon, joka siltä puolelta on tullut. Terveydenhuoltoon 100 miljoonaa. Tässä on 375 miljoonaa siitä 400 miljoonasta, millä me kiristämme.

Kysykää kansalta, kumpi vaihtoehto on parempi: huolehtia lapsiperheistä, antaa vanhustenhoitoon lisää rahaa, antaa terveydenhuoltoon lisää rahaa ja vastaavasti lykätä elintarvikkeiden alvia muutamalla kuukaudella, ottaa hieman lisää keinotteluluontoisista pääomatuloista. Kyllä vastaus on melkoisella varmuudella se, että otetaan ja annetaan näille ryhmille, koska nämä ovat ne suurimmat puutteet hallituksen budjettiesityksessä.

Vaihtoehtoja on siis olemassa. Meidän esityksemme ei hirveän paljon poikkea hallituksen esityksestä mutta on selvästi parempi, eli olisi ollut mahdollista tehdä parempi budjetti, ja tästä me äänestytämme eduskuntaa.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

Raimo Vistbacka /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toiveikkaimpien arvioiden mukaan talouden taantuma on taittumassa. Näkymät ovat edelleen epävarmat, vaikka maailmantalouden ennustetaankin kasvavan ensi vuonna pari prosenttia Kiinan ja Intian johdolla. Nousun enteitä on jo näkynyt Yhdysvalloissa ja Saksassa. Jos ja kun Saksan vienti lähtee todella vetämään, kasvavat yritystemme mahdollisuudet selvitä lamasta.

Metsäteollisuus on vientimme perinteinen tukijalka. Se elää parhaillaan rankkaa rakennemuutosta. Itsenäisen rahapolitiikan puuttuminen on näkynyt etenkin sen kilpailukyvyssä. Metsäteollisuutta siirtyy Ruotsiin ja muualle, koska Suomen hallitus on vahvan euron vanki.

Taantuma ei ole ohi reaalitaloudessa. Valtio velkaantuu kovalla riskillä miljardivauhtia; elämme rajusti yli varojemme. Hallituksen päätä ei huimaa, vaikka se lainaa rahaa maailmalta jatkaakseen verojen keventämistä kotimaassa.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä järkeviä elvytystoimia pitää jatkaa. Toimien pitää olla työllistäviä eli sen kaltaisia, että lyhentäessään nyt otettavaa velkaa tuleva sukupolvi näkee, että olemme käyttäneet sen järkevällä tavalla. Elvytystoimet voivat myös olla ennakkoluulottomia: kotimaisen kulutuskysynnän kasvattamiseksi ja palvelujen tukemiseksi voisimme esimerkiksi antaa kerta-annoksena jokaiselle virallisen köyhyysrajan alapuolella elävälle suomalaiselle 500 euroa puhtaana käteen.

1990-luvun lama opettaa, että työttömyyden kasvua on syytä jarruttaa kaikin keinoin, osa suhdannetyöttömyydestä kun herkästi muuttuu rakennetyöttömyydeksi. Sen hoitaminen on paljon kalliimpaa kuin työttömyyden ehkäisy. Nuorisotyöttömyys on jo nyt niin synkkää luokkaa, että se on suorastaan kansallinen häpeä. On väitetty, että useampi kuin joka kymmenes peruskoulun päättänyt on potentiaalinen väliinputoaja. Valtion tuottavuusohjelman jääräpäinen jatkaminen on tässä tilanteessa hallitukselta käsittämätöntä politiikkaa. Se vie työpaikkoja, kun niitä pitäisi nyt nimenomaan synnyttää.

Arvoisa puhemies! Työttömien lisäksi vaikeaa on kunnilla. Niiden verotulot supistuvat ja työttömyydestä aiheutuvat menot lisääntyvät. Kuntatalous sukeltaakin tänä ja ensi vuonna syvälle. Hallitus ei kanna budjettiesityksessään vastuutaan kuntien kurjistuvasta taloudesta. Nyt ennustetaankin, että jälleen toistasataa kuntaa joutuu ensi vuonna nostamaan veroprosenttiaan. Tulevaisuudessa häämöttää uhkakuvina lähinnä verta, hikeä ja kyyneleitä eli kiristyvää verotusta, kipeitä leikkauksia, eläkeiän nostamisia, ellemme saa kansantalouttamme kunnolla kääntymään.

Budjettiehdotus kertoo tylyllä tavalla hallituksen tavoitteesta jättää suuri raha ja yhteiskunnan hyväosaiset nauttimaan saavutetuista eduistaan. Laman maksajiksi hallitus hakee pieni- ja keskituloisia. Välillisten verojen ja eräiden palvelumaksujen korotukset kirpaisevat suhteellisesti ottaen eniten pienituloisia, työttömiä, köyhiä ja veteraanisukupolvea. Hallitusohjelmansa mukaisesti porvarihallitus jatkaa sosialidemokraattien omalla valtakaudellaan viitoittamaa epäsosiaalista linjaa varallisuuden nauttimasta erityiskohtelusta etenkin veropoliittisesti. Perussuomalaisten mielestä olisi järkevää palauttaa pikaisesti varallisuusvero. Pääomatulojen verotusta olisi myös kiristettävä, ja lakiesitys mainittujen tulojen muuttamiseksi progressiivisiksi olisi tuotava pikaisesti eduskuntaan.

Arvoisa puhemies! Porvarihallitukselle tulee arvostelun jälkeen perussuomalaisilta kuitenkin myös tunnustusta siitä, että jos se toisella kädellä ottaa, niin toisella se hieman antaa: ruuan hintaa pyritään laskemaan. Toivottavasti niin myös käy eivätkä tuottajan ja kuluttajan välissä olevat portaat vedä välistä. Kunnallisverotuksen perusvähennys nousee edes hieman. Työsuhdematkalipun veroedun parantaminen on myös hyvä porkkana joukkoliikenteen kehittämisen kannalta.

Hallitus esittää runsaasti uusia tie-, rata- sekä vesiväylähankkeita. Sen sijaan perusväylänpidon rahoituksen samoin kuin yksityistierahoituksen hallitus aikoo säilyttää ensi vuonna kuluvan vuoden tasolla. On kuitenkin päivänselvää, että perustienpidon määrärahat ovat riittämättömiä, ja sen tietää myös ministeri Vehviläinen. Tiepääomaahan on viime vuosina syöty yli 100 miljoonan euron vuosivauhtia. Sama edesvastuuton meno on jatkunut myös nykyhallituksen aikana. Kansallisomaisuutemme tuhoutuminen ja tuhoaminen on pysäytettävä, muuten siitä seuraa todella kallis lasku veronmaksajille. On myös pantava piste Tiehallinnon harjoittamalle kuntien kiristämiselle. Sen kunnan tiesuunnitelmat etenevät, jolta löytyy rahaa. Perussuomalaiset eivät hyväksy tällaista epätasa-arvoista tierakentamista, jossa on hyvin epäilyttäviä piirteitä.

Arvoisa puhemies! Omaishoitajat tekevät arvokasta työtään vuorokauden ympäri olemattomalla korvauksella. Sitä ei kuitenkaan tehdä tasa-arvoiselta pohjalta. Kunnat päättävät omaishoidosta ja sen suuruudesta. Kun kuntien talous on tiukoilla, eriarvoisuus korostuu. Siksi valtiovallan olisi saneltava omaishoidolle yhtenäiset pelisäännöt. Perussuomalaiset edellyttävät, että omaishoidon tuki siirretään Kelan kontolle ja siitä tehdään subjektiivinen oikeus. Myös vanhustenhoidolle on saatava selkeä ja velvoittava laki.

Arvoisa puhemies! Sotiemme veteraaneja on elossa noin 62 000. Heidän keski-ikänsä on 87 vuotta. Talvisodan syttymisestä on kohta 70 vuotta, mutta hallituksen budjettiehdotus on taas kerran tyly veteraaneja ja kotirintamanaisia kohtaan, vaikka edustajat Kalli ja Ravi täällä toista todistivat. Häpeällistä kyllä, hallitus aikoo peräti supistaa sotainvalidi- ja veteraanimäärärahoja kuluvasta vuodesta yli 20 miljoonaa euroa. Näin porvarihallitus kohtelee kunniakansalaisiamme! Kauniita juhlapuheita kyllä pidetään, mutta teot ovat mitä ovat. (Ed. Manninen: Pitäisi ynnälaskua vähän opetella!) — Ed. Manninen, lukekaa budjettikirjan sivu 573!

Perussuomalaisten mielestä etenkään veteraanikuntoutuksen resurssit eivät ole lähelläkään sitä tasoa, millä niitten pitäisi olla. Rahat ovat loppuneet tänäkin vuonna, ed. Manninen, monessa kunnassa jo alkuvuodesta. Ensi vuonna kuntoutusmääräraha laskee enemmän kuin on veteraanien arvioitu poistuma. Mielestämme myös veteraanin puolisolla pitäisi olla oikeus asua miehensä kanssa, vaikka sitten veteraanien veljes- tai sairaskodissa. Ja eikö jo viimein olisi aika luopua veteraanien lain mukaisia etuuksia määritettäessä työkyvyttömyysprosenteista? Eikö Eikö olisi myös oikein ja kohtuullista aloittaa sotaorpojen kuntoutustoiminta?

Arvoisat edustajat! Pallo on nyt meillä, me voimme halutessamme muuttaa hallituksen esitystä. Veteraaniasiain parantamisessa ei puhuta lopultakaan suuresta summasta, jos sitä vertaa vaikka EU:n pakkojäsenmaksuun tai siihen liittyvään täysin käsittämättömään summaan, 100 miljoonaan euroon, jonka Suomi ensi vuonna maksaa Ison-Britannian puolesta jäsenmaksuna EU:lle. Perussuomalaiset vaativat neuvottelujen aloittamista pikaisesti tämän Isolle-Britannialle annettavan köyhäinavun lakkauttamiseksi.

Säästön paikka on myös viime vuosina rajusti kasvatetussa kehitysavussa. Rahaa on syydetty holtittomasti. Hyvä on, että hallitus on tässä suhteessa edes jossain määrin järkiintynyt rajoittamalla kehitysavun prosentuaalista kasvua. Liian paljon avustamme on valunut kansaansa sortavien hallitusten taskuihin, kun apua todella tarvitseville on jäänyt vain murusia. Mitään tolkkua ei ole jatkaa tätä rappiolinjaa, vieläpä velaksi. Perussuomalaisten mielestä kehitysapuvarat pitää keskittää katastrofiapuun ja muutamiin kahdenvälisiin, tiukasti valvottuihin projekteihin, etenkin koulutukseen. Nykyisellään kehitysapumme lähinnä passivoi eikä edistä kestävää kehitystä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen löysän maahanmuuttopolitiikan seurauksena turvapaikanhakijoiden määrä on räjähtänyt. Perussuomalaisten mielestä turvapaikkaturismi on tehtävä kannattamattomaksi. Liian moni hakee turvapaikkaa väärin perustein, saa oleskella maassamme pitkään ja aiheuttaa melkoiset kustannukset. Hallitus onkin nyt oikeilla jäljillä, mutta vain jäljillä yrittäessään edes hieman panostaa turvapaikkaprosessin nopeuttamiseen. Jos turvapaikanhakijan hakemus on evätty jossain toisessa EU-maassa, tulee tällainen henkilö käännyttää välittömästi. Aika on suoraan sanoen ajanut ohi myös kiintiöpakolaismallin. Tässä suhteessa perussuomalaiset yhtyvät ministeri Väyrysen esitykseen. Perussuomalaisten mielestä jatkossa olisi perusteltua ennakkoluulottomasti selvittää turvapaikanhakijoiden sijoittamista lähtömaiden rauhallisiin lähimaihin. Järjestely karsisi tehokkaasti turvapaikanhakijoiden väärinkäyttäjät ja romahduttaisi omalta osaltaan ihmissalakuljettajien kansainvälisen bisneksen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen liberaali oikeuspoliittinen linja huolestuttaa perussuomalaisia. Sisäistä turvallisuutta ei edistä se, että tuomioita lievennetään ja vankipaikkoja vähennetään. Esitetyillä poliisin määrärahoilla poliisin näkyvyys tulee edelleen heikkenemään ainakin reuna-alueilla ja niin sanottujen tavallisten rikosten tutkinta-aika tulee pidentymään entisestään.

Yleisen oikeusturvallisuuden kannalta on huolestuttavaa, että käsittelyajat niin rikos- kuin siviilijutuissa ovat tällä hetkellä aivan liian pitkiä. Surkein tilanne lienee muutoksenhakulautakunnassa, jossa noin 30 000 valitusta odottaa käsittelyään. Resurssipula on huutava syyttäjästä aina korkeimpaan oikeuteen saakka. On muistettava, että ripeä talousrikostutkinta, nopea tuomioistuinkäsittely sekä tehokas perintä tuottavat valtion kassaan enemmän euroja kuin niistä aiheutuu kustannuksia ja ennalta estävät omalta osaltaan myös harmaata taloutta.

Arvoisa puhemies! Perheviljelmäpohjainen maatalous on Suomessa ollut jo pitkään vaikeuksissa. Yhä useampi tila on joutunut ulosottomiesten syyniin. Jos Suomessa halutaan syödä terveellistä ja ympäristöystävällistä lähiruokaa sekä pitää maa kauttaaltaan asuttuna, on maatilojen ahdinkoon saatava pikaisesti apua. Lisäksi maaseudun elinkelpoisena pitämisen tukemiseksi tulisi myös haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uusimiseen osoittaa riittävästi valtion tukea.

Viime vuosien tapahtumat metsien hoidossa ja puun hyödyntämisessä sekä ainainen vaje Kemera-rahoituksessa sekä energiapuun ja erityisesti energiarangan talteen saannissa panevat vakavasti pohtimaan, pitäisikö seuraavassa valtioneuvostossa olla ministeri, joka paneutuisi yksinomaan näihin asioihin. Tulevaisuutta ajatellen Kemera-rahat on saatava Kansallisen metsäohjelman edellyttämälle 85 miljoonan tasolle. Lisäksi satsauksia pitäisi saada myös puuenergian käytön lisätutkimukseen. Perussuomalaisten mielestä budjettiin on saatava myös määräraha, jolla voidaan suorittaa riskialttiilla alueilla ruskomäntypistiäisen biologista torjuntaa. Mäntypistiäisten kaluama alue lähentelee Pohjanmaalla tällä hetkellä 300 000:ta hehtaaria.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmän yksittäiset jäsenet ottavat tarkemmin kantaa budjettiesityksen yksityiskohtiin. Lisäksi perussuomalaiset esittävät lopuksi toivomuksenaan, että hallituspuolueiden eduskuntaryhmät pystyisivät opposition tuella valiokuntakäsittelyssä saamaan hallituksen esitykseen kansalaisten perustuslainkin takaamia perusoikeuk-sia ja palveluja parantavia muutoksia yhteisen isänmaamme ja sen kansalaisten parhaaksi.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Aivan alkuun veteraaneihin liittyen joitakin huomioita, joita edustajat Kallis ja Vistbacka erityisesti ottivat esille. Veteraanijärjestöjen yhteisestä toivomuksesta johtuen hallitus nostaa 50 eurolla kuukaudessa kahteen hoitotukiluokkaan kuuluvien veteraanien hoitotukea, eli toteutamme siis veteraanijärjestöjen yhteisen toiveen. Samalla lisäämme kuntoutusmäärärahoja 1,8 miljoonalla eurolla. Veteraanien kokonaispotti on 371 miljoonaa euroa pitäen sisällään erilaiset lisät ja kuntoutuksen.

Mitä tulee sitten toiseen yksittäiseen asiaan, kun täällä jossakin ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että arvonlisäveron yhden prosenttiyksikön korotus esimerkiksi lääkkeiden kohdalla on kohtuuton, niin voi todeta sen, että ensi vuodelle viitehintajärjestelmä tuo lääkkeiden käyttäjille jo 36 miljoonan euron säästön, ja uskoisin, että kilpailu pitää huolen, että läheskään kaikessa välillisen veron korotus ei mene suoraan hintoihin. Kun täällähän on paljon puhuttu, että välillisen veron alennus ei mene hintoihin, niin todennäköisesti välillisen veron korotus ei myöskään mene kaikissa osin hintoihin. Tästä on evidenssiä muun muassa Saksasta, missä arvonlisäveroa korotettiin 3 prosenttiyksiköllä ja inflaation vaikutus oli reilu 1 prosenttiyksikköä. Mutta se jää tietysti nähtäväksi. Tietenkin myös paljon lääkkeitä käyttävillä on lääkekatto, joka rajoittaa lääkekustannusten kasvua.

Puhemies! Sitten täsmennyksenä verotukseen: Näissä ryhmäpuheenvuoroissa — kiitos vinkeistä ja ajatuksista — tuli ilmi vähän semmoinen käsitys, että tuloverotusta ensi vuonna kovasti alennettaisiin. Se pitää paikkansa ainoastaan kaikkein pienituloisimpien ihmisten kohdalla, eli ainoastaan kaikkein pienituloisimmat ihmiset saavat tuloveron kevennyksen. Eli kunnallisveron perusosaa kasvatetaan, ja tämä on ensimmäinen kerta sitten Ahon—Viinasen hallituksen jälkeen. Sen jälkeen yksikään hallitus ei ole pienituloisten verotusta keventänyt, niin kuin tämä hallitus tekee ensi vuodelle. Muiden, sekä eläkkeensaajien että palkansaajien, kohdalla tuloverotus säilyy ennallaan.

Haluaisin korostaa sitä — minulla ei ole tästä nyt faktaa, mutta olen lähes varma — että tämän hallituksen aikana itse asiassa tehdään suurin, Suomen historiassa suurin, muutos työn ja työllistämisen verotuksesta kulutus-, ympäristö- ja haittaveroihin. Tämä on noin 2 miljardin euron potti, joka tehdään, ja tämä on tietoinen valinta.

Minusta vasemmistoliiton ryhmäpuhuja ed. Arhinmäki oli erittäin rehellinen. Hän sanoi, että hän ei kannata tämmöistä. Hän ei kannata eläkkeensaajien ja palkansaajien ja pienituloisimpien tulonsaajien ostovoiman kasvattamista tuloveron keventämisellä, vaan hän kannattaa välillisten verojen alentamista. Tämä on aivan linjakasta, ja on hyvä, kun sanotte näin. Tästä voi perustellusti olla, tästä kokonaisuudesta, eri mieltä, mutta meillä on toisenlainen käsitys, koska on parempi verottaa ympäristöpohjaisesti ja kulutusta kuin työllistämistä tai työtä. Tässä perustellusti voi olla erilaisia näkemyksiä.

Sosialidemokraattien puheenvuorosta en saanut oikein tähän kysymykseen vastausta, muuta kuin että kun kritisoitiin ylisuuria veronkevennyksiä, niin odotamme, että eläkkeensaajien ja palkansaajien ostovoimaa tullaan teidän esityksessänne leikkaamaan veroja kiristämällä, koska sitähän te viime vuonnakin ja aiemmin tänä vuonna olette arvostelleet.

Minä haluaisin semmoista tietynlaista nöyryyttä meihin kaikkiin valaa tämän ja menneisyydenkin suhteen. Eivät hallitukset työpaikkoja luo, kyllä ne ovat yritykset, jotka työpaikkoja luovat. Hallitukset voivat olla siinä hyvinä apuina. Niissäkään hallituksissa, joissa kokoomus oli sinipuna-aikana, emme me niitä työpaikkoja luoneet, vaan suomalaiset yrittäjät, suomalaiset yritykset. Me toivon mukaan, ja niin uskonkin, pystyimme tasoittamaan tietä talouskasvulle, investoinneille, työllistämiselle, mutta yritykset niitä työpaikkoja tekevät.

Meni hieman koomisuuden puolelle sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa se, kun todettiin, että tämän hallituksen saldona on 100 000 uutta työtöntä. Eli että ikään kuin tämä maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutus olisi lähestulkoon nolla Suomeen ja kaikki työpaikkojen menetykset johtuvat vain hallituksen politiikasta. Varmaan kukaan, joka tätäkin keskustelua seuraa, ei usko tuota puhetta. Se ei ole tietenkään vastuullista. En minä siitä suuremmin häiriinny, koska se on niin paksua, mutta jotta päästäisiin johonkin tulevaisuuskeskusteluun, vastuulliseen tulevaisuuskeskusteluun, niin ehkä voisi vähän harkita.

Ensimmäinen varapuhemies:

Käymme debattiosuuteen, V-painike ja ylös nousemalla, olkaa hyvä, minuutin puheenvuoroja. Käydään nyt lähinnä tätä valtiovarainministerin ja salin välistä debattia noin tunnin ajan. Katsotaan sitten, missä ollaan.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä budjetti on hukattujen mahdollisuuksien budjetti. On valitettavaa, että hallitus on edelleenkin niin hallitusohjelmansa kuin myöskin kehystensä vanki eikä kykene päivittämään omaa talouspoliittista linjaansa tähän talous- ja työllisyyskriisiaikaan. Tämä näkyy muun muassa työllisyysmäärärahoissa. Kun esimerkiksi katsoo tätä kirjaa, niin hallitus on leikkaamassa työllisyysperusteisia investointitukia tässä tilanteessa, kun työttömyys on kasvamassa ja tarvittaisiin kaikki mahdolliset toimet, joilla massatyöttömyyttä estetään.

Kyllä teidän nyt tulee, valtiovarainministeri Katainen, päästä yli tästä tempputyöllistämis-traumasta. Suomessa on lähes 300 000 työtöntä työnhakijaa. Nyt tarvitaan todella lisää rahoitusta näiden ihmisten auttamiseksi.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomushan on näyttävästi käynyt Korva-kampanjaa ja väittänyt, että kuuntelee. Aikaisemminkin olin epäillyt, että kokoomuksen korvissa ja ministeri Kataisen korvissa on vaikkua, ja kyllä tämä ministeri Kataisen puheenvuoro osoitti sen, että korvat ehkä kuulevat, tai mukamas kuulevat, mutta tosiasiat sivuutetaan.

Vasemmistoliitto esitti, että yli 65 000 euroa vuodessa tienaavien verotusta kiristetään, me esitimme, että pääomaveroa kiristetään, me esitimme, että varallisuusvero palautetaan. Ministeri Katainen, toivon, että nyt vaikut ovat lähteneet ja kuulitte nämä meidän esityksemme. Kysynkin teiltä: Ketkä pienituloiset työttömät ja eläkeläiset tienaavat yli 65 000 euroa vuodessa? Ketkä pienituloiset, eläkeläiset ja työttömät saavat suuria pääomatuloja ja maksavat suurta varallisuusveroa?

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On aivan oikein, että yritykset luovat työpaikkoja, ei hallitus voi niitä perustaa, ja jos julkinen sektori luo työpaikkoja, niin se tietenkin rasittaa muita, koska verovaroillahan näitä julkisen sektorin työpaikkoja rahoitetaan. Mutta, kun te pidätte niin tärkeänä, että yritykset loisivat työpaikkoja, ihmettelen, minkä takia te ette ole vastannut niihin huutoihin, mitä elinkeinoelämältä ja pienyrittäjiltä on tullut. Miksi te ette ole heitä kuulleet? He ovat selkeästi esittäneet, mitä he toivovat, jotta voisivat säilyttää nämä nykyiset työpaikat, mutta ei vaan näy budjetissa sitä, mitä he ovat peräänkuuluttaneet. Vastatkaa, miksei.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toivoisin, että veteraanien kuntoutusmäärärahat riittävät, niin kuin ministeri Katainen täällä todisteli. Eivät ne kyllä tänä vuonna riittäneet, vaikka vuosi sitten samaa todistelua käytittekin. Minun mielestäni kuitenkin täytyy toivoa, että mahdollisimman moni veteraani vielä voisi elää täällä meidän keskuudessamme myös tulevana vuonna.

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti perustienpidon määrärahoista: Itselleni jäi sellainen kuva, että hallitus ilmeisesti ikään kuin nyt antaa mahdollisuuden hallituspuolueitten eduskuntaryhmille tehdä profiilin noston, että perustienpidon määrärahoja nostetaan. Ja se on hyvä, että joku peli sitten on, että ne nousevat; ainakin perussuomalaisille tärkeintä on, että se määrärahan kokonaissumma nousee. Se on sama, minkä kautta se tulee.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen hallituksen talouspolitiikan onnistumisen yksi selkeä mittari on se, millä hinnalla valtio, kunnat, suomalaiset yritykset ja suomalaiset kotitaloudet saavat lainaa ja mitä ne joutuvat maksamaan tästä korkoa. Tässä me olemme onnistuneet. Ja kun puheenjohtaja Urpilainen totesi, että Suomi euroalueella on onnistunut kaikkein huonoimmin, niin se väite ei pidä paikkaansa. Meillä on faktatietoa siitä, että nimenomaan näitten toimien osalta jokainen suomalainen on hyötynyt erittäin paljon. Jos taas olisi tehty ne elvytystoimet, mitä te esititte, tilanne saattaisi olla toinen. Sen tähden kannattaa jatkaa tällä turvallisella linjalla.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun puheenjohtaja Urpilainen kovin voimakkaasti vetosi joihinkin, tai taisi olla yhteen taloustieteilijään tai tutkijaan, joka oli suhtautunut kriittisesti hallituksen talouspolitiikkaan, niin haluaisin nyt muistuttaa siitä, että esimerkiksi kesäaikana me saimme lukuisista ja jopa sosialidemokraattista liikettä lähellä olevista lähteistä lukea, että hallitus on onnistunut tämän talouskriisin hoitamisessa joko erinomaisen tai verraten hyvin.

Sitten haluan sanoa tähän veronkevennysten kritiikkiin sen verran, kun te suhtaudutte varauksellisesti siihen, millä tavalla ne ovat vaikuttaneet kansalaisten luottamukseen ja kulutustottumuksiin, että kysymyksen voi aina esittää myöskin toisinpäin: miten olisi käynyt, jos näitä veronalennuksia ei olisi annettu? Kyllä kai esimerkiksi asuntokaupan orastava elpyminen kertoo siitä, että kuluttajien luottamus on palautumassa, ja se jos mikä on hyvä asia.

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on viime viikkoina tosiaan käyty, niin kuin tänään salissakin, aika laajapohjaista veropoliittista keskustelua ja hyvin aatteellista sellaista, mikä on ihan virkistävää. Suomessa ei ole tämä veropolitiikan kokonaisuus kovinkaan usein noussut näin voimakkaasti julkiseen keskusteluun, ja tämä keskustelu on todellakin hyvä asia. Ja kun samaan aikaan meillä on tämä Hetemäen työryhmä miettimässä verotuksen kokonaisrakennetta, niin mikä on valtiovarainministerin näkemys? Tässä on esimerkiksi tullut voimakkaasti esille keskustelussa se, miten varmistetaan, että tuloeroja voidaan jatkossakin kaventaa, jos vaikka työn verotuksen ... (Välihuutoja) — Niin kuin tässä pyritään tekemään; verojärjestelmä kokonaisuudessaan, progressiivinen verotusjärjestelmähän, sitä pyrkii tekemään.

Kun tässä nyt nostetaan tätä pienituloisten verottoman tulon rajaa, niin miten valtiovarainministeri näkee, että jatkossa voidaan varmistaa se, että verotus on sosiaalisesti oikeudenmukaista, vaikka sitten välillisten verojen puolella laajennettaisiin veropohjaa?

Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Vi vet alla att det finns en del skillnader mellan servicenivån i olika kommuner.

Nyt, kun valtio antaa kunnille lisää valtionosuuksia, haluaisin kysyä: Onko hallituksessa keskusteltu siitä, millä tavalla tätä rahaa käytetään, vai olisiko syytä jopa harkita jossain määrin korvamerkittyjä valtionosuuksia?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä inhimillisesti ja taloudellisesti vaikeassa tilanteessa työttömyyden torjunnan pitää olla talouspolitiikan lähtökohta.

Viime syksynä me vetosimme hallitukseen, että se arvioi Säätytalon huhtikuun 2007 verolähtökohdat uudestaan ottaen huomioon sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sekä hyvinvointivaltion ja valtiontalouden tarpeet.

Erityisen huolissani olen siitä, että metsäteollisuuden, keskeisen vientiteollisuutemme, toimintaedellytyksiä hallitus ei ole arvioinut. Suomen poliittinen johto on aina pitänyt huolen suomalaisen hyvinvoinnin ja vientiteollisuuden perustasta. Nyt te olette muun muassa kelamaksun poistolla lisäämässä metsäteollisuuden energiaveroja ja esimerkiksi ympäristö- ja ilmastoratkaisuissa ette ole valvoneet Suomen kilpailukykyä EU:n puitteissa. Tästä on seuraamassa yli 500 miljoonan euron menetykset Suomen metsäteollisuudelle. Tämä on vakava asia. Tämä, herra Katainen, ei naurata niitä, jotka tänä päivänä miettivät, miten aluekehityksen ja Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeinen teollisuus turvataan. Hallituksen on pikaisesti istuttava (Puhemies: Minuutti on mennyt!) pöytään kaikkien toimijoiden kanssa tässä asiassa.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Katainen siinä ensimmäisessä puheenvuorossaan puhui niin kovin kauniisti välittämisestä ja lähimmäisenrakkaudesta. (Kokoomuksen ryhmästä: Puhuu edelleen ja toimii!)

Köyhyys on lisääntynyt kaksinkertaiseksi vuoden 1990 lamavuosista, ja syynä tähän on perusturvan jättäminen jälkeen yleisestä ansio- ja kustannuskehityksestä. Toimeentulotuki on 400 euroa kuukaudessa suurin piirtein, ja kaikkein köyhimmiltä lapsiperheiltä, jotka saavat sitä toimeentulotukea, vielä vähennetään lapsilisä pois perheen toimeentulotuesta. Nyt minä, ministeri Katainen, kysyisin teiltä: Millä tavalla näistä perheistä ja lapsista välitetään, jotka ovat niitä kaikkein köyhimpiä Suomessa? Millä tavalla heistä välitetään, jotka elävät toimeentulotuella?

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todellakin ministeri Katainen puhui kauniisti lähimmäisenrakkaudesta ja välittämisestä, ja niitä kyllä yhteisössämme tarvitaan. Mutta jollain lailla tuo tuntui hiukan päälleliimatulta, kun te ette kertonut, millä tavalla hallituksen esitys voisi luoda lisää ikään kuin edellytyksiä lähimmäisenrakkauden osoittamiselle. Eihän valtiovalta pysty rahalla rakkautta ostamaan, mutta sen sijaan kylläkin luomaan mahdollisuuksia, joiden puitteissa jokaisesta voidaan huolehtia, esimerkiksi omaishoitajien asemaa parantamalla. On kyllä lähimmäisenrakkautta myös turvata hyvä hoito niillekin vanhuksille, joilla ei ole omaisia heitä hoitamassa. Toivon, että te, ministeri Katainen, tutustutte kristillisdemokraattien tänään julkistamaan vaihtoehtobudjettiin.

Ihmettelen hiukan sitä, että sosialidemokraatit jättivät oman vaihtoehtobudjettinsa sinne marraskuuhun. Kyllä vaihtoehto olisi hyvä tuoda heti budjettikäsittelyn alkuvaiheessa, jotta aidosti pystyttäisiin myös vaikuttamaan (Puhemies: Minuutti on mennyt!) tähän budjetin käsittelyyn, ja haastan muutkin oppositiopuolueet antamaan vaihtoehtobudjettinsa.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänä aamuna veteraanijärjestöjen tapaamisessa sain kuulla, että veteraanijärjestöt ovat esittäneet Ruotsissa asuville veteraaneille 200 000 euroa kuntoutukseen. Tuntuu käsittämättömältä, että tällainen pieni summa on pyyhitty talousarviosta pois. Arvoisat ministerit, kuinka ilkeätte katsoa veteraaneja silmiin tavatessanne heitä?

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ollut mielenkiintoista kuulla, kuinka vasemmisto ja sosialidemokraatit ovat luvanneet mannaa ja mettä kaikille. Mutta iästäni johtuen ja ehkä siitä huolimatta muistan, mitä te olette hallituksessa ollessanne tehneet. Herää kysymys, kumpaa pitää uskoa, niitä kauniita puheita vai tekoja, joita olette tehneet, ja uskon sananlaskuun, että "teoistaan ihmiset tunnetaan".

Asiat ovat kuitenkin vaikeita. Ed. Kallis ja monet muut ovat esittäneet täällä vaihtoehtobudjettia, mutta siinäkin on sellainen asia, että he ovat aikakikkailulla saaneet 325 miljoonaa euroa tuloja lisää, mutta panneet ne pysyviin menoihin. Elikkä budjetti on tasapainossa, mutta 2011 on 325 miljoonan aukko. En usko tahallisuuteen, mutta tämä osoittaa, kuinka vaikeata se on, (Puhemies: Minuutti on täysi!) kun niinkin viisas mies kuin ed. Kallis on erehtynyt.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Urpilainen täällä sanoi, että hallitus on jämähtänyt vuoteen 2007. Näin ei ole. Katsokaa, mitä on viimeisen vuoden aikana tehty, kuinka monta lisäbudjettia. Nytkin meillä on lisäbudjetti käsittelyssä. On elvytetty hyvin voimakkaasti. Hallitus on toiminut ajassa, jopa etuajassa. Oppositio on tässä suhteessa selvästi jäljessä. (Ed. Zyskowicz: Jälkijunassa!)

Täytyy sanoa, että katsokaa Oecd:n viimeisimpiä raportteja. Nousu alkaa jo vähitellen. Te puhutte siitä tilanteesta, mikä oli puoli vuotta sitten. Te olette ehdottomasti jäljessä tässä suhteessa. Nyt pitäisi alkaa miettiä jo sitä, kun voimakkailla elvytystoimilla on saatu talous kääntymään, minkälaisia haasteita ja ongelmia se saattaa aiheuttaa tulevien parin vuoden aikana.

Olette oikeassa, että velkaantuminen on liian suurta, mutta mitä te ehdotatte? Rahaa kaikkiin mahdollisiin tarkoituksiin täysin vastuuttomasti. Ottakaa joku linja! Samassa puheessa ei voi vaatia talouden tasapainoa ja merkittäviä menojen lisäyksiä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri esittelypuheenvuorossaan kertasi aivan oikein sen, kuinka rakentamiseen eri tavoin käytetään ihan ennätyksellinen määrä rahaa, ja se on aivan oikeaa keynesiläistä politiikkaa, niin kuin ed. Ville Niinistö täällä totesi.

Mutta, arvoisa ministeri, tässä olisi ollut mukava kuulla jatkoksi se, että tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus myöskin eräässä mielessä. Nimittäin, kun valtio satsaa näin paljon rakentamiseen, samalla ajetaan käännetty arvonlisäverojärjestelmä rakennustoimeen sisään, koska silloinhan valtio voi kontrolloida ja saada ne kokemukset itselleen.

Anna-Maja Henriksson /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade talman, arvoisa puhemies! Just nu behövs det satsningar speciellt på de unga, och därför är jag också mycket nöjd över att regeringen i sitt budgetförslag föreslår konkreta åtgärder för att hindra utslagning bland våra ungdomar.

Juuri nyt tarvitaan panostuksia nuoriin, ja sen takia olen erittäin tyytyväinen siihen, että hallitus talousarvioehdotuksessaan ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä syrjäytymisen ehkäisemiseksi nuortemme keskuudessa. Esimerkiksi määrärahat etsivään nuorisotyöhön nyt melkein kaksinkertaistuvat. Tämä on erittäin hyvä asia.

Kuitenkin on selvää, että lisääntyvä nuorisotyöttömyys huolestuttaa meitä kaikkia, ja meillä ei ole varaa siihen, että koulutetut nuoret tottuvat olemassaoloon ilman työntekoa. Heidän on tietysti tunnettava itsensä tarvituiksi, päästävä työelämään ja osallistuttava aktiivisesti yhteiskuntarakentamiseen. Ministeri Katainen sanoi, että yritykset luovat työpaikat. Näinkin se tietysti on, mutta tietysti valtiokin on iso työnantaja. Siksi kysynkin: Voisiko valtio itse työnantajana vielä lisätä harjoittelupaikkojaan, jotta esimerkiksi nuoret akateemisen tutkinnon suorittaneet saisivat mahdollisuuden kehittää taitojaan eivätkä joutuisi heti työttömyyskortistoon?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen ehkä vähän yllätykseksi ryhtyi tänään puhumaan lähimmäisenrakkaudesta. Kun mietin syytä, niin kyllä tietysti väistämättä tulee mieleen, että hallitus haluaa pestä käsiänsä siitä, mitä se itse tekee, ja siirtää vastuuta muille. Nyt kuulimme, että työllisyydestäkään tämä hallitus ei enää ota mitään vastuuta, vaan itse asiassa onkin yritysten asia tämä työpaikkojen luominen, ei hallituksen politiikalla ole ilmeisesti mitään vaikutusta.

Mutta, kun puhutaan lähimmäisenrakkaudesta, kehottaisin käymään Raamattua tarkemmin lävitse. Sieltä löytyy, ministeri Katainen, teillekin kyllä vielä lisäoppia. Nimittäin Jaakobin kirjassa sanotaan: "Jos veljenne tai sisarenne ovat vailla vaatteita ja jokapäiväistä ravintoa, niin turha teidän on sanoa: ’Menkää rauhassa, pitäkää itsenne lämpimänä ja syökää hyvin’, jos ette anna heille mitä he elääkseen tarvitsevat." Hallituksen budjettilinja on, että neljä viidestä työttömästä jää ilman mitään apua, pelkän lämpimän puristuksen varaan.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Haluan oikaista ed. Sasia siitä, että emme me ole luvanneet kaikille, vaan me nimenomaan olemme esittäneet, että rikkaille varallisuusvero ja yli 65 000 ansaitseville veronkevennyksiä ei tule, vaan siellä kiristetään.

Sen sijaan, ministeri Katainen, me olemme esittäneet kyllä jo useampana vuotena perusvähennyksen nostamista 3 000 euroon, ja mielestäni se kohdistuu pienituloisiin ihmisiin. Kun te väititte, että me emme halua palkkaverotuksen keventämistä, niin kyllä me pienituloisten palkkaverotuksen keventämistä haluamme, mutta me haluamme ne kaikista rikkaimmat suomalaiset myöskin verolle ja myöskin ne osingon saajat, jotka saavat 90 000 euroon asti verovapaita osinkotuloja. Me haluamme nekin vastaamaan yhteiskunnan kuluista. Ei haluta vapaamatkustajia myöskään siellä kaikista kalleimmassa luokassa matkustavista, kaikista varakkaimmista ihmisistä, niin kuin nyt tänä päivänä on, ja tämä hallitus näyttää erityisesti suosivan heitä.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Kataiselta kysyn, miten tämä arvonlisäverolla tällä lailla pelaaminen oikein on perusteltavissa. Eikö olisi ollut ihan selkeä homma se, että koko arvonlisäverojärjestelmä olisi pantu siihen malliin ensi heinäkuun alusta, mikä se silloin tulee olemaan, ja jätettäisiin pois nämä välipelit, jotka kaupalle ja monelle muulle aiheuttavat vain hallinnollisia kustannuksia? (Ed. Zyskowicz: Kysykää mieluummin kepun mielipidettä!)

Toinen kysymys metsäteollisuuden osalta. Metsät kasvavat, ja teollisuus ajautuu entistä vaikeampaan asemaan. Miksi metsäteollisuuden kilpailuasetelmaa ei paranneta kiireesti esimerkiksi sähköveroa poistamalla? Siellä on tuhansia työpaikkoja vaarassa sen tähden, että Suomen metsäteollisuuden kilpailukyky on paljon huonompi kuin esimerkiksi naapurin. Se ei ratkaise yksin, mutta se olisi merkittävä askel sillä tiellä, millä saataisiin tilannetta parannettua. Eihän eduskunnalla ja hallituksella ole kovin paljon mahdollisuuksia, mutta tässä on selkeä mahdollisuus. Miksi te annatte metsäteollisuuden mennä alas?

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin täällä salissa on moneen kertaan todettu, nuorten työttömyys ja yleensä työllisyyden hoito on varmasti tämän hallituksen paitsi tämän vuoden myös tulevienkin vuosien suurin haaste. Siitä emme turhaan täällä puhu emmekä varsinkaan tee toimenpiteitä.

Mutta silmäni kiinnittyivät molempien vasemmisto-oppositiopuolueiden puheenvuoroihin, joissa todettiin, että rahaa sijoittamalla tämä asia kyllä hoituu, ja he ovat kritisoineet yhteisesti tempputyöllistämistä, mutta yhtään varsinaista toimenpidettä he eivät ole kuitenkaan esittäneet elikkä toisin sanoen ovat sitä mieltä, että vain määrällinen euro on se, joka asian ratkaisee. Kuitenkin olen sitä mieltä, että viisaasti sijoitettu laadullinen euro on järkevämpi toimenpide kuin typerästi sijoitettu määrällinen euro, joten toivoisin, että vasemmistolta tulisi näitä toimenpiteitä, joilla he haluavat työllisyyden korjata, parantaa ja saada sen paremmille prosenttilukemille, eikä vaan ehdoteta tätä pelkkää rahan syytämistä.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi oli Euroopan maista sellainen, jonka talous perustui eniten vientiin, ja kun se tyssäsi reilu vuosi sitten, niin ajoimme seinään täydellä vauhdilla. Kiitettävästi hallitus on elvytysohjelmassaan lähtenyt tukemaan yritystoimintaa, niin että työpaikat säilyisivät. Mutta vääjäämättä etenemme kohti lisääntyvää työttömien määrää. Siksi kantaisin erityisesti huolta, ettei henkilöstöä joudu työvoiman käytön ulkopuolelle tilanteessa, jossa suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja talous lähtee nousuun.

Ja toinen asia: Muistaen 1990-luvun kokemukset nuorten syrjäytyminen kokonaisuudessaan työvoiman ulkopuolelle on äärimmäisen kova kysymys aikana, jolloin nuorten osalta työ ei ole enää sellainen arvo, jota he pitävät ykkösenä. Viimeiset tutkimukset tästä kertovat vakavia viestejä.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on jäsenenä 78 maan ryhmässä, jonka tarkoituksena on etsiä niin kutsuttuja innovatiivisia kehitysrahoituksen lähteitä virallista kehitysapua täydentämään. Tällaisia innovatiivisia keinoja ovat esimerkiksi ylikansalliset verot, esimerkiksi valuuttakauppavero tai niin sanottu Tobinin vero, joka viime aikoina on ollut paljon esillä. Tämmöisen veron tuotto voitaisiin käyttää johonkin yleishyödylliseen ja ylikansalliseen tarkoitukseen, esimerkiksi kehitysyhteistyöhön.

Suomen hallitusohjelman mukaan Suomi osallistuu aktiivisesti keskusteluun innovatiivisista kehitysrahoituksen mekanismeista. Kun edellä mainitsemani 78 maan ryhmä toukokuussa kokoontui, ei Suomella kuitenkaan ollut edes edustajaa koko ajan paikalla. Haluaisinkin kysyä valtiovarainministeriltä: Miten Suomi aikoo ottaa vastuun edellä mainitusta hallitusohjelman kirjauksesta ja viedä sitä eteenpäin kansainvälisissä neuvotteluissa?

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus voi tukea työllisyyttä ennen muuta tukemalla kasvua. Olen samaa mieltä siitä, että yrityksiin työpaikkojen pitää syntyä. Mutta valtiolla on myös omia työpaikkojansa, ja nurinkurista on se, että hallituksen ajoitukset tuottavuusohjelmassa sattuvat kaikkein kipeimpiin työttömyysvuosiin elikkä hallitus suunnittelee päätösperäisesti vähentävänsä valtion työntekijöitä noin 10 000 hengellä parina tulevana vuonna. Tämän seurauksena esimerkiksi työvoimapoliittisten toimien aikaisuus ja se, miten pian ihmiset palvelua saavat, uhkaa siirtyä pidemmälle.

Kun täällä on arvosteltu sitä, että sosialidemokraatit eivät ole esittäneet mukamas konkreettisia esityksiä, niin esimerkiksi ed. Kerolalle voisin sanoa, että ennen kesää, kun esitimme välikysymyksen nuorisotyöttömyydestä, tuossa yhteydessä esitimme 2 liuskaa konkreettisia esityksiä nuorten tukemiseksi ja työllistämiseksi ja yksi niistä konkreettisista esityksistä, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) joka liittyy yrittäjyyteen, olisi starttirahan pidentäminen tässä ajassa, jolloin aloittavat yritykset ovat vaikeuksissa tämän laman kanssa.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri, teidän vuoden alussa toimeenpanemanne verohelpotukset olivat prosenttilinjaisia. Tähän saakka, kun tätä syyskuuta eletään, se on antanut kymppitonnin tienaaville johtajasmiehille 1 000 euroa lisää tämän vuoden aikana, siivooja on saanut 100 euroa, mutta työttömille, työmarkkinatuella kitkuttaville työttömille, ei ole tullut tästä teidän verohelpotuksestanne euron euroa, ei sentin senttiä. Ei riitä, että pitää huolta kavereista, kaikista pitää pitää huolta, tai tästä tulee todella revennyt yhteiskunta. Pitää ottaa niiltä, joilla paljon on, ja antaa niille, joilla ei ole riittävästikään. Teidän Robin Hoodinne seisoo päällään, ja se on tässä ongelma. Näin tuloerot syntyvät. Täällä ovat kaikki tänään olleet huolissaan köyhyyden kasvusta, mutta näin niitä tehdään ja enemmistö tässä salissa tukee tätä Kataisen linjaa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin aloittaa tästä lähimmäisenrakkaudesta. Ed. Lapintie halusi liittää lähimmäisenrakkauden ihan tärkeään asiaan, siihen, että perusturva on jäänyt vuosien saatossa jälkeen. Se saattaa pitää jopa paikkansa. Kerron vain, mitä tämän hallituksen aikana on tehty. Esimerkiksi nyt ensi vuodelle työmarkkinatuella ja peruspäivärahalla elävien aktiivitoimiin kannustamiseksi tulee 100 euron lisä. Pienimmät päivärahat, isyys-, äitiys-, kuntoutuspäivärahat, sairauspäivärahat, 171 euroa kuukaudessa kasvavat. Tämä on siis nyt jo tälle vuodelle. Yksinhuoltajakorotusta on korotettu, lapsilisää kolmannesta lapsesta eteenpäin, kansaneläkettä, ja sitä vielä tullaan korottamaan. Eli sanoisin vaan sen, että erittäin paljon on tehty. Jos tämä on liian vähän, niin otan vaan vertailukohdan. Se on enemmän kuin kolme edellistä hallitusta yhteensä ovat saaneet aikaan. Siis tämä on enemmän kuin kolme edellistä hallitusta yhteensä ovat saaneet aikaan. Onko se paljon vai vähän? Se on paljon, jos katsoo historiallisia päätöksiä. Voi olla, että yksittäisen ihmisen kohdalla se ei ole riittävästi. Mutta joka tapauksessa lähimmäisenrakkaus on paljon muutakin kuin viranomaisen välittämistä.

Halusin ottaa sen tietoisesti esiin sen takia, että uskon vahvasti, että ne kansakunnat, ne maat, joissa lähimmäisenrakkaus tarkoittaa sitä, että kun kaverilla on vaikeaa, niin hänen peräänsä katsotaan vähän enempi kuin Suomessa viime vuosina tarkoitettu, tulevat selviämään tästä kriisistä paljon paremmin kuin ne yhteiskunnat, joissa lähimmäisenrakkaus on vain verovaroilla ostettuja palveluja ja viranomaisvälittämistä. Minä toivon, niin paljon kuin me kaikki välitämme tästä hyvinvointiyhteiskunnasta, että emme ulkoistaisi lähimmäisenrakkautta vain viranomaisen toiminnaksi, vaan tämmöisessä ajassa, jossa monet ihmiset voivat pahoin ilman omaa syytään, he tarvitsevat lähimmäisiä. Ja minä toivon, että eduskunta lähettää heille myös semmoisen viestin, ja meille, jotka voimme välittää, että olemme ihmisten tukena, koska semmoiset maat todellakin pärjäävät paremmin kuin ne, jotka ulkoistavat välittämisen vain viranomaistoiminnaksi.

Ed. Urpilainen sanoi, että hallitus on kehystensä vanki. Me pidämme kehyksistä kiinni, koska se on vastuullista talouspolitiikkaa. Mutta, jos katsomme, onko se nyt niin paha homma, se ei ole paha homma. Me haluamme pitää vastuullisesta taloudesta kiinni. Siitä huolimatta määrärahataso kasvaa 4 miljardilla ensi vuoteen tästä vuodesta, josta kasvusta 1 miljardi on kehysten mukaista kasvua, 3 miljardia kehysten ulkopuolista. Tästä kehysten ulkopuolisesta 3 miljardista noin 500 miljoonaa selittyy automaattisilla vakauttajilla eli työttömyysturvamenojen kasvulla ym. ja loput hallituksen ja eduskunnan päätösperäisten menolisäysten seurauksilla. Eli ei tämä vastuullisesta talouspolitiikasta kiinni pitäminen ole meille ongelma. Me haluamme pitää vastuullisesti taloudesta kiinni, koska vain vahva julkinen talous pystyy tuottamaan hyvinvointiyhteiskunnan. Mitään muuta koskaan ei ole nähty.

Julkiset investoinnit ovat hyviä ja niitä tarvitaan, mutta ne ovat valitettavan hitaita elvytyslääkkeitä. Tänä syksynä alkaa iso joukko investointeja, muun muassa infrainvestointeja, joista on päätetty noin vuosi sitten.

Puhemies! Tässä taitaa aika käydä loppuun. Totean vain sen, että hallituksella ei ole tarkoitus korvamerkitä valtionosuuksia ja olemme lisänneet harjoittelupaikkoja valtion sisällä. Pidän hyvänä ajatuksena sitä, että valtio katsoo myös erityisesti nuorten kohdalla, voisiko se omilla toimillaan lisätä harjoittelupaikkoja tämmöisenä aikana. Metsäteollisuuden tulevaisuuden kysymyksiin tulemme ottamaan kantaa tämän kuun loppupuolella.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oppositio on arvostellut hallituksen verolinjausta tuloverotuksessa erittäin kärkevästi, mutta itse olen sitä mieltä, että hallituksen linja on ollut hyvin selkeä. Se on eurooppalaista verolinjaa: siirrytään työn verottamisesta kuluttamisen verottamiseen. Edellisinä vuosina verotus on keventynyt. Nyt se pysyy ensi vuonna samana, paitsi kevenee kaikkein pienimmissä, koska meillä on perusvähennys otettu nyt 2 200:aan. Tämä elementti on ollut sosialidemokraateilla käytössä myös 12 vuotta, (Eduskunnasta: Kuultu jo!) mutta te ette koskaan käyttäneet sitä. Te olette myös sanoneet, että mennään kohti tasaveroa. Perusvähennys on nimenomaan elementti, joka korostaa progressiivisuutta, joten sillä tavalla sen käyttö on erittäin hyvä tähän tilanteeseen. On ihan selvä, että veronkorotusten aikakin tulee vielä, mutta tällaisen taantuman aikana me tarvitsemme nimenomaan ostovoimaa. Korotusten aika tulee nousukauden aikaan.

Petri  Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun tähän budjettiin otetaan 13 miljardia euroa uutta velkaa, näyttää hyvin todennäköiseltä, että me joudumme ottamaan seuraavaan ja sitä seuraavaankin budjettiin vielä merkittävästi uutta velkaa. Näyttää kuitenkin, että maailmalla on edelleen vastuuttomuutta siinä mielessä, että myöskin muut valtiot ottavat velkaa ja rahaa painetaan. Pitkässä juoksussa tämä väistämättä johtaa siihen kehitykseen, että tämä alhainen korkotaso, joka Suomella tällä hetkellä on, tulee väistämättömästi nousemaan kaksi kolmekin prosenttia ihan tämän vuosikymmenen aikana. Jos me mietimme sitä velkamäärää, joka Suomella on muutaman vuoden päästä, ja lisäämme siihen kahden kolmen prosentin korkojen nousun, sehän tietää käytännössä sitä, että me joutuisimme leikkaamaan usealla miljardilla eurolla meidän budjettiamme, jotta me saisimme sen tasapainoon. Miten hallitus on ajatellut tähän vastata, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) koska tämänhetkinen kehitys näyttää edelleen pelottavalta?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Arhinmäki ripitti hallitusta ja erityisesti vihreitä kehitysyhteistyömäärärahojen laiminlyömisestä. Ehkä on ihan paikallaan muistuttaa, mitä tapahtui viime laman aikana. Kehitysyhteistyön määrärahat olivat viime laman aikana huipussaan vuonna 1990 tasolla 615 miljoonaa euroa, ja neljässä vuodessa ne sukelsivat lähes puoleen. (Ed. Uotila: Silloinkin oli porvarihallitus!) Neljässä vuodessa kehitysyhteistyömäärärahat lähes puolitettiin. Mitä tämä hallitus tekee? Tämä hallitus erittäin vaikeasta taloustilanteesta huolimatta kasvattaa kehitysyhteistyön määrärahoja sekä euro- että prosenttimääräisesti, ja nyt on tärkeää pitää kiinni siitä, että päästään myös siihen 0,7 prosentin tavoitteeseen.

Oli ilahduttava kuulla, miten vahva tuki hallitusryhmien ryhmäpuheenvuoroissa tuli ekologiselle verouudistukselle, joka samaan aikaan auttaa meitä leikkaamaan ympäristön tuhoamista ja tukee työllistämistä. Sen sijaan oli lohdutonta kuulla, että oppositiopuolueilta tätä tukea ei niinkään tullut. Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa oli niukanlaisesti ympäristöveroista, ja kristillisdemokraatit jopa halusivat vähentää ympäristöveroja.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen jätti kertomatta tässä, että kehysten ulkopuolisista päätösperäisistä menoista suurin osa on veronkevennysten kompensointia kunnille. Tämän jätitte omassa puheenvuorossanne kertomatta.

Mutta sen sijaan olen iloinen siitä, että valtiovarainministeri Katainen on kuullut SDP:n viestin lähimmäisenrakkaudesta. Tästä me olemme puhuneet jo viimeisen vuoden ajan, ja on hienoa, että myös tämä viesti on tavoittanut valtiovarainministerin. Mutta haluaisin muistuttaa teitä, ministeri hyvä, siitä, että on niitä lähimmäisiä myöskin kunnissa. Ja tämän te nyt unohdatte omassa puheenvuorossanne. Miksi te käännätte selkänne kuntien vaikeuksille? Miksi te haluatte maksattaa tämän laman laskun vanhuksilla, lapsilla, sairailla? Siihen tämä tulee nyt johtamaan, kun kunnissa joudutaan leikkaamaan palveluita ja nostamaan veroja. Juuri nämä toimet kohdistuvat kaikista kipeimmin heikoimmassa asemassa oleviin lähimmäisiin. Tähän toivoisin teiltä vastausta.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Katainen täällä ääni väristen puhui lähimmäisenrakkaudesta ja esitti kysymyksen, onko tehty paljon vai vähän. Minä esitän teille kysymyksen: Meillä 700 000 ihmistä elää alle köyhyysrajan. Onko se paljon vai vähän? Teidän mielestänne ilmeisesti vähän, koska ette perusturvan tasoa halua nostaa. Meidän mielestämme se on aivan liikaa. Lähimmäisenrakkautta ei voi ulkoistaa perusturvan osalta. Nyt te olette ulkoistaneet lähimmäisenrakkaudesta huolehtimisen seurakunnille, joiden leipäjonot kasvavat päivä päivältä. Hiljaa leipäjonot virtaavat, kun ihmisillä ei ole varaa käydä kaupassa.

Mutta se on hyvä, että kokoomus täällä ryhmäpuheenvuorossa ed. Pekka Ravin suulla myönsi sen, mitä me olemme pitkään jo sanoneet. Ruuan arvonlisäveron alentaminen tarkoittaa sitä, että pienituloiset hyötyvät suhteessa siitä enemmän, he käyttävät suuremman osan tuloistaan ruokaan, ja tämän vuoksi se on oikeudenmukaista. (Puhemies: Minuutti on täysi!) Mut