2) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2010
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Talouden
kokonaiskuvaa edelleenkin leimaa erittäin suuri epävarmuus. Monet
ennustuslaitokset ovat viime päivien aikana julistaneet
taantuman tai laman taittuneeksi ja kasvun alkaneeksi. Yhdysvalloista
eilen tulleen tiedon mukaan talous olisi kääntymässä hyvin
rivakkaankin kasvuun. Saksassa on ollut nähtävillä toisen
neljänneksen jälkeen oikeastaan kasvua. Aasiassa
on nähtävillä selkeää kasvua.
Mutta kun kuuntelee arvioita vähän suuremmalta joukolta
ekonomisteja, niin myös päinvastaisia ennusteita
annetaan, eli epävarmuus on erittäin erittäin
suurta.
Tämmöiseen tupla-v:n muotoiseen talouskehitykseen
löytyy myös perusteita, sillä oikeastaan
kukaan ei pysty antamaan suoraa aukotonta vastausta siihen, kuinka
paljon talouden niin sanotuissa vihreissä oraissa eli kasvunäkymissä on mukana
elvytyspolitiikan vaikutusta ja mitä tapahtuu sen jälkeen,
kun elvytysrahat on käytetty. Eli näin ollen myös
Suomen tulevan vuoden ja tulevien kuukausien talouskehitys on erittäin epävarmaa.
Todennäköistä on se, että Suomen
talouskasvu, sitten kun maailmalla kasvu liikkeelle lähtee, tulee
aika lailla viiveellä johtuen siitä, että Suomen
talouden rakenne on hyvin vientivaltaista. Noin puolet taloudestamme
tulee vientisektorilta, ja ne tuotteet ja palvelut, joita me viemme, ovat
hyvin pitkälti investointitavaraa, investointihyödykkeitä.
Sen ulkolaisen asiakkaan, vaikkapa ulkolaisen paperinvalmistajan,
pitää luottaa markkinaan, pitää luottaa
siihen, että paperi menee kaupaksi, ja sen pitää vielä saada
rahoitus hankinnalleen ennen kuin pystyy suomalaiselta paperikonevalmistajalta
ostamaan paperikoneita. Tämä ehkä havainnollistaa
vientirakenteemme vaikutuksia tulevaan kasvuun.
Näin ollen myös työttömyyskehitys
tai työllisyyskehitys näyttää kohtuullisen
synkältä. Vaikka talous lähtisi maailmalla
kasvuun, Suomessa työttömyysluvut tulevat vielä menemään
huonompaan suuntaan. Todennäköisesti pahimmat luvut
kuukausitasolla tullaan näkemään joskus ensi
kevään aikana, jonka jälkeen toivon mukaan
ja ennusteiden mukaan työllisyyskehitys lähtisi
sitten jo paranemaan.
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston arvion
mukaan ensi vuoden kasvu Suomen ta-loudessa olisi noin 0,5 prosenttia.
Tämän mukainen alijäämä olisi
13 miljardia euroa, joka katetaan velalla tarkoittaen sitä,
että neljännes eli 25 prosenttia valtion menoista
katetaan ensi vuonna velalla. Vuoden 2010 lopussa velkaa arvioidaan olevan
noin 78 miljardia euroa eli 44 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Julkisessa keskustelussa on usein todettu, että ei
44 prosentin velkaosuus bkt:stä ole paha, meillä olisi
varaa vielä velkaantua enemmänkin. Tätä ei
kannata toivoa, sillä se toteutuu itsestään.
Parin seuraavan vuoden aikana velkaosuutemme tullee nousemaan 60
prosenttiin, kuka tietää vielä suurempaan
osuuteen. Eli ilman mitään suurempia uusia päätöksiä velkamäärä kasvaa
sille rajalle, joka ei ole enää kestävää.
Velkaantumistahti ei lopu itsestään. Se on toivon
mukaan tullut nyt jo jokaiselle selväksi. Eli velkaantumistahti,
ylivelkaantumiskierre, ei lopu itsestään, vaan
sille pitää tehdä jotakin. Se pitää katkaista siinä vaiheessa,
kun talous lähtee pysyvällä tavalla kasvuun.
Varsinaiset tulot alenevat ensi vuonna tämän vuoden
varsinaiseen talousarvioesitykseen verrattuna 15 prosentilla. Menot
ensi vuonna ovat noin 50 miljardia euroa, joista kehykseen kuuluvia
menoja 36,6 miljardia ja kehyksen ulkopuolisia 13,6 miljardia.
Määrärahojen kasvu yhteenlaskettuna
ensi vuonna on 4 miljardia euroa, jonka taustalla ovat varsin mittavat
elvytystoimet ja toisaalta suhdanneluonteisten menojen kasvu. Kun
katsomme tätä 4 miljardin määrärahatason
kasvua, siitä noin miljardi on kehykseen kuuluvia menoja
ja noin 3 miljardia kehyksen ulkopuolisia menoja. Kun katsomme tätä kehysten
ulkopuolista 3 miljardin euron pottia, niin siitä pääosa
tulee päätösperäisistä toimenpiteistä eli
niistä toimenpiteistä, joita hallitus on tehnyt
tämän talouskriisin ongelmien hoitamiseksi, esimerkiksi
lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan
tai valtionosuus Kelalle, kun kelamaksu on poistettu, tai veronkevennysten
kompensaatio kunnille. Noin reilut 500 miljoonaa euroa tulee automaattisten
vakauttajien mukanaan tuomista lisämenopaineista, kuten
nyt vaikkapa työmarkkinatuen kasvusta tai valtionosuudesta
työttömyyskassoille tai valtionosuudesta kunnille
perustoimeentulotuen kustannuksiin. Eli kun olemme lehdistöstäkin
saaneet seurata keskustelua, pitääkö kehysten
pitää, eivätkö kehykset voisi joustaa,
meillä kehyksen ulkopuoliset menot joustavat ja rankasti
ja runsaasti, sekä päätösperäisesti
että automaattisten vakauttajien toimesta.
Arvoisa puhemies! Työttömyyden arvioidaan tämän
hetken ennusteiden mukaan olevan ensi vuonna vuositasolla noin 10,5
prosenttia. Tämä, yhtä lailla kuin bkt-ennuste,
on tietenkin arvionvaraista, kukaan sitä ei pysty tarkemmin
tällä hetkellä määrittelemään.
Monia positiivisempia ennusteita on annettu viime päivien
aikana eri ennustuslaitosten toimesta, mutta tämä arvio
perustuu kansantalousosastomme vastuulliseen arvioon. Todennäköisesti
siis työttömyyden piikki tulee olemaan joskus
ensi vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta
tämäkin on puhtaasti vain arvio.
Hallituksen budjettiesitys on erittäin voimakkaasti
elvyttävä. Siitä tietysti jo yksinomaan
kertoo 13 miljardin euron lisävelanotto. Joidenkin ekonomistien
arvioiden mukaan tämä 13 miljardin euron lisävelka
säilyttää noin 100 000 työpaikkaa.
Painopiste tässä budjetissa on työpaikkojen
luomisessa, niin paljon kuin hallitus ja valtio ylipäänsä siihen
voi vaikuttaa. Toinen painopiste on työttömäksi
jääneiden ihmisten tukeminen, jotta ihmiset eivät
menettäisi tulevaisuudenuskoaan tilapäisen kriisin
seurauksena. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa menettää ihmisiä tilapäisen
talouskriisin seurauksena. Jotta työllistämistoimenpiteet
olisi mahdollista toteuttaa, jotta lisäresursseja kunnille,
jotta lisäresursseja työttömiksi jääneiden
ihmisten koulutusmahdollisuuksiin olisi mahdollista toteuttaa, hallitus
on tehnyt uudelleenkohdennuksia, määrärahojen
siirtoja tärkeistä kohteista vielä tärkeämpiin
kohteisiin, yhteenlaskettuna noin 230 miljoonan euron edestä.
Tähän ensi vuoden talousarvioon sisältyy
budjettipäällikkö Hannu Mäkisen
työryhmineen keräämä kokonaispotti
investointien aikaistuksista, joiden tarkoitus on siis luoda uusia
työpaikkoja, aientaa jo ennalta päätettyjä investointeja
ja hankintoja siten, että työllisyysvaikutus tässä tilanteessa
olisi mahdollisimman hyvä. Tämä kokonaisuus
saa liikkeelle tulevien vuosien aikana yhteenlaskettuna noin 1,7
miljardin euron hankkeet ja useammalle vuodelle jaksotettuna henkilötyövuosivaikutus
on noin 10 000 henkilötyövuotta.
Työllisyyspolitiikassa, siis työpaikkojen
luomisen lisäksi, työttömäksi
jääneiden ihmisten huolenpitoon tähdätyt
toimenpiteet on toinen prioriteetti. Tähän kohdennetaan
noin 84 miljoonaa euroa enemmän kuin tämän
vuoden varsinaisessa talousarviossa tarkoittaen sitä, että ensi
vuonna työllisyyspoliittisissa toimenpiteissä on 89 500
henkeä. Tähän pitää sitten
laskea lisäyksenä vielä opetusministeriön
alaisuudessa olevien koulutuspaikkojen määrän
lisääminen, erityisesti ammatillisen koulutuksen
lisääminen 5 200 opiskelijapaikalla.
Kun katsotaan pelkästään työ- ja
elinkeinoministeriön työvoimapoliittisten toimenpiteiden
vaikutus, niin ensi vuonna aktivointiaste eli erilaisissa toimenpiteissä olevien
ihmisten suhde kokonaiskysyntään on 21 prosenttia.
Elvytyspolitiikan yksi keskeisimpiä kulmakiviä on
myös hyvin runsas väylärakentaminen. Ensi
vuosi on todennäköisesti Suomen historian suurin
väylärakentamisen vuosi, kun sitä mitataan
euroilla.
Myös asuinrakentamisen vahvat tukitoimet ovat ennätyksellisellä tasolla.
Valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon on valtuuksia 1,7 miljardia
euroa, ja tavoitteenamme on tällä valtuustasolla
saada noin 12 000 uutta valtion tukemaa vuokra-asuntoa.
Vertailun vuoksi edellisten vuosien taso on ollut noin 4 000
valtion tukeman vuokra-asunnon vuositahti. Nyt siis tavoittelemme
noin 12 000:ta uutta asuntoa, johon nämä valtuudet
riittävät. Korjausavustus, joka on tänä vuonna
ollut voimassa, tulee jatkumaan 31.3. saakka, jonka jälkeen
avustus kohdennetaan energiatehokkuutta lisääviin
hankkeisiin.
Arvoisa puhemies! Seuraavaksi jokunen sana verotuksesta.
Tulevan vuoden tuloverotuksessa tavoitteenamme on pitää sekä eläkkeensaajien
että palkansaajien tuloverotus tämän
vuoden tasolla niin, ettei tuloverotus kiristy mutta ei myöskään erityisesti
laske. Eli tämän tarkoituksena on turvata hyvä ostovoima
sekä eläkkeensaajille että palkansaajille.
Tälle vuodelle tehdyt ostovoimaa lisäävät
tuloveron kevennykset palkansaajille ja eläkkeensaajille
yhdistettyinä alhaisiin korkoihin ovat pitäneet
yllä hyvää luottamusta, josta olemme
saaneet viitteitä muun muassa kuluttajabarometrista, luottamusbarometrista.
(Ed. Skinnari: Entä kunnat?)
Ensi vuoden veropolitiikassa painopisteenä, nimenomaan
tuloveropolitiikan painopisteenä, on kaikkein pienituloisimmat
ihmiset. Eli nostamme perusvähennystä 1 480
eurosta 2 200 euroon. Eli tulovero kevenee ensi vuonna
vain kaikkein pienituloisimmilla ihmisillä. Työmarkkinatuella
ja minimipäivärahalla elävien käyttöön
tämä muutos tarkoittaa noin 180:tä euroa enemmän
vuositasolla. Tämä alentaa myös pienten
työeläkkeiden ja esimerkiksi opiskelijoiden lisätulojen
verotusta. Koko hallituskauden veronalennukset on suunnattu erittäin
voimakkaasti pienituloisimmille kansalaisille, itse asiassa voimakkaammin
kuin aikaisemmin.
Ravintolaruuan arvonlisävero lasketaan kaupasta ostetun
ruuan veron tasolle 1. heinäkuuta ensi vuonna. Tällä on
merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Kaikkia
arvonlisäverokantoja nostetaan samassa yhteydessä 1
prosenttiyksiköllä. Yhdessä tämän
vuoden puolella tehdyn ruuan arvonlisäveron alennuksen
kanssa veroratkaisu on edelleen elvyttävä kokonaisuus
ensi vuonna verrattuna tähän vuoteen. Silti alv:n
kiristys aloittaa talouden tasapainottamiseen tähtäävän
pitkän polun, eli koko ratkaisun vaikutus on vuositasolla
noin 500 miljoonaa euroa tuloja lisää, mikä siis vähentää velanoton
tarvetta. Arvonlisäveron korotus on ollut perusteltua myös
siksi, että valtio tarvitsee hyvinvointipalveluihin lisää rahoitusta. Kun
välillisiä veroja nostetaan, se on syytä ja
järkevää tehdä asteittain paloissa,
jotta sen hintoja nostava vaikutus, inflaatiovaikutus, olisi minimissään.
Kun katsomme tätä verotuksen kokonaisuutta ja
näemme ensi vuoden talousarviossa esimerkiksi kelamaksun
poiston — kelamaksu siis poistuu kokonaan ensi vuoden alusta
lähtien — tämä tarkoittaa noin
miljardin euron kevennystä välillisiin työvoimakustannuksiin,
jotka haittaavat työllistymistä ja työllistämistä.
Jo kunnissa yksinomaan tämä tarkoittaa 250 miljoonan
euron säästöä palkkamenoissa
eli noin 6 000:ta henkilötyövuotta. Tosiasiassa
työllistämisen kuluja on kevennetty miljardilla
ja palkansaajien verotusta miljardilla ja veronalennukset kohdistettu
sosiaalisemmin kuin aikaisemmin. Vastapainoksi ympäristö-
ja energiaveroja on nostettu tai päätetty nostaa
miljardilla. Myös kulutusveroja ja haittaveroja on päätetty
nostaa miljardilla. Kyseessä on siis noin 2 miljardin euron
ekologinen verouudistus tämän vaalikauden aikana.
Haluaisin tässä yhteydessä käyttää pienen mainospuheenvuoron,
joka on pieni mutta liittyy verotukseen ja liittyy tähän
ekologiseen verouudistukseen, nimittäin työsuhdematkalipun
käyttöönotto. Eli ensi vuodesta lähtien
työsuhdematkalipussa 200 ensimmäistä euroa
lipun hinnassa on verotonta, 200:sta 600:aan euroon on verotettavaa
tuloa, jonka yli menevä osuus on jälleen verovapaata
tuloa työntekijälle. Jos otetaan esimerkiksi vuotuinen
työsuhdematkalippu, jonka hinta on 3 400 euroa,
tarkoittaen sitä, että yhdensuuntainen työmatka
on noin 75 kilometriä, eli noin 150 kilometriä päivässä,
niin tästä veronalaista tuloa on työntekijälle
ainoastaan 400 euroa.
Arvoisa puhemies! Palvelujen rahoittaminen on yksi tämän
budjetin keskeisimmistä kohdista. Kunnat tulevat saamaan
tämän vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna
noin 730 miljoonaa euroa lisää. Vahva valtiontalous
ja vahva kuntien talous on köyhän paras ystävä myös
jatkossa. Työttömyyden kasvaessa me tarvitsemme myös
entistä enemmän lähimmäisenrakkautta.
Ei riitä, että kunta tai valtio tekee parhaansa.
Jokainen tarvitsee kaveria hyvinä aikoina, mutta erityisesti
silloin, kun menee huonosti.
Uskon, että ne maat, joissa välittäminen
ja lähimmäisenrakkaus ovat aidosti vahvoja arvoja
ja näkyvät myös arjessa, tulevat selviytymään
parhaiten tästä talouskriisistä. Viime
lamassa me menetimme liian monta kanssaihmistä yleisen synkkyyden
vuoksi. Jospa tällä kertaa katsoisimme hieman
enemmän läheistemme perään,
vähän enemmän kuin mihin olemme viime
vuosina tottuneet.
Arvoisa puhemies! Kun talouskasvu lähtee jälleen
käyntiin maailmalla ja Suomessa, on meidän tehtävä ne
toimenpiteet, jotka turvaavat hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden.
Pohjoismaiseen hyvinvointimalliin on aina kuulunut se, että talouskriisin
jälkeen jäljet korjataan. Täällä on
aina rakastettu hyvinvointiyhteiskuntaa niin paljon, että talous
on laitettu kriisin jälkeen kuntoon. Sellaista ihmettä ei
ole vielä nähty, että olisi hyvinvointiyhteiskunta,
tasa-arvoa tuottava hyvinvointiyhteiskunta, ja heikko julkinen talous.
Kaikkialla maailmassa, niin Suomessa, Pohjoismaissa, Etelä-Euroopassa
kuin Latinalaisessa Amerikassa, korjaavien toimenpiteiden tekeminen
on poliittisesti erittäin vaativaa ja raskasta, mutta Pohjoismaissa
se vastuu on aina kannettu viimeisen päälle, ja
niin me aiomme tehdä myös tämän
jälkeen. Tavoitteenamme on se, että Suomi on tasa-arvoa
tuottava hyvinvointiyhteiskunta, palveluyhteiskunta myös
tämän kriisin jälkeen, mutta se vaatii
tekoja.
Timo Kalli /kesk(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Talousennusteiden mukaan maailmantalouden
syöksy näyttäisi tasaantuneen. Ensi vuodelle
povataan lievää kansantuotteen kasvua niin meillä kuin
muuallakin. Talouden taantumaa seurannaisvaikutuksineen ei kuitenkaan
vielä ole selätetty. Töitä talouden
oikaisemiseksi ja työllisyyden parantamiseksi on tehtävä hartiavoimin
vielä pitkään.
Pääministeri Vanhasen toisen hallituksen budjettiesityksessä on
oikeita lääkkeitä taloustilanteen oikaisemiseksi.
Budjettiesitys parantaa maamme talouden pitkän aikavälin
kestävyyttä ja luo edellytyksiä uudelle
kasvulle. Se tarjoaa suomalaisille työtä, turvaa
ja koulutusta. Julkisen talouden tasapainosta huolehtiminen on pitkäjänteistä työtä.
Sen keskellä ei kuitenkaan saa unohtaa sosiaalisuutta.
Yhteiskunnan heikompiosaisista on huolehdittava, oli taloudellinen
tilanne mikä tahansa. Tästä periaatteesta — heikompaa
ei jätetä — keskusta ei tingi. (Ed. Skinnari: Onpa
kauniisti sanottu!)
Keskustajohtoisen hallituksen sosiaalinen ote näkyy
budjettiesityksessä niin tulo- kuin menopuolella. Hallitus
korottaa perusvähennystä 1 480 eurosta
2 200 euroon vuodessa. Tämä keventää merkittävästi
monen pienituloisen verotusta. Jo aiemmin hallitus teki päätöksen
ottaa käyttöön takuueläkkeen,
joka parantaa merkittävästi niiden asemaa, joilla
elämänsä aikana on ollut vähän
tai ei ollenkaan tuloja. Pienituloisten asemaa parantaa myös
tähän saakka indeksisuojan ulkopuolella olevien
lapsiperheiden etuuksien sitominen kuluttajahintaindeksiin 1.3.2011 lähtien.
Näitä ovat lapsilisät ja kotihoidon tuki sekä äitiys-,
isyys- ja vanhempainrahat.
Keskustan pitkäaikainen tavoite on ollut laskea elintarvikkeiden
arvonlisäveroa. Näin tapahtuu, vaikka hallituskumppani
kokoomus yritti viime metreillä heittää hiekkaa
rattaisiin kyseenalaistamalla eduskunnan jo kertaalleen tekemän päätöksen.
Arvonlisäveron lasku näkyy hinnoissa, se näkyy
ja auttaa erityisesti pienituloisia, lapsiperheitä ja eläkeläisiä,
joiden tuloista suurin osa kuluu ruokaan.
On hyvä, että samassa yhteydessä keskustan ajamaan
ravintolaruuan verotuksen alentamiseen löytyi yhteinen
ratkaisu. Tämä parantaa alan työllisyyttä tuhansilla
työpaikoilla. Samassa yhteydessä kaikkia arvonlisäverokantoja
nostetaan 1 prosenttiyksiköllä, mikä on
terveen taloudenpidon kannalta ymmärrettävä ratkaisu.
Keskustan johtamien hallitusten tuloveropolitiikka on ollut
sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa verrattuna pääministeri
Lipposen johtamiin sinipunahallituksiin. Tätä tukee
myös Helsingin Sanomien tuore selvitys, jonka mukaan pääministeri
Vanhasen kaksi hallitusta ovat keventäneet erityisesti
pienituloisten verotusta. Lipposen ykköshallitus leikkasi
kuntien valtionapuja yli miljardilla eurolla. Lisäksi leikattiin
muun muassa kansaneläkkeen pohjaosaa, lapsilisiä ja työmarkkinatukea.
Tämä karu lista osoittaa, että SDP unohti
heti laman jälkeen pienituloisten, lapsiperheiden ja työttömien
puolustamisen.
Keskusta on perusturvapuolue. Keskusta on myös tässä hallituksessa
huolehtinut perusturvan vahvistamisesta. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen
merkittävä nostaminen ja ruuan arvonlisäveron
alentaminen helpottavat pienituloisten kansalaisten tilannetta.
Sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisää myös
se, että kansaneläkkeen ja muun perusturvan taso
ei alene huolimatta kuluttajahintojen laskemisesta.
Keskustan kädenjälki näkyy sosiaalipolitiikassa
myös siinä, että työmarkkinatuella
ja peruspäivärahalla oleville ryhdytään
maksamaan aktiivitoimenpiteiden ajalta korotettua, liki 100 euron
suuruista tukea. Sosiaaliturvan parannukset kannustavat työttömiä koulutukseen
ja muihin aktiivitoimiin. Hallitusohjelman mukainen isyysvapaan
pidentäminen kahdella viikolla toteutuu ensi kauden alusta.
Hallitus osoittaa lisää rahaa myös sotaveteraanien
kuntoutukseen.
Arvoisa puhemies! Kansainvälinen taantuma on iskenyt
merkittävästi, ja se näkyy yrityksissä, kunnissa
ja myös perheiden arjessa. Vanhasen kakkoshallituksen talouspolitiikan
linja on selkeä: viedä Suomi mahdollisimman ehyenä läpi vaikean
taantuman. Taantuman takia kuntien verotulot ovat laskeneet voimakkaasti.
Hallitus kuitenkin helpottaa kuntien taloutta lähes 800
miljoonalla eurolla vuosina 2009—2010. Kuntien valtionosuuksia
lisätään ja niihin tehdään
täysimääräinen indeksikorotus.
Lisäksi hallitus vauhdittaa kuntien investointeja. Tämä ylläpitää työllisyyttä ja
mahdollistaa edullisia rakennushankkeita.
Keskustan eduskuntaryhmän mielestä hallituksen
elvytystoimet ovat olleet oikea-aikaisia. Hallitus aloitti elvytyksen
jo yli vuosi sitten, ja nämä toimet ovat hillinneet
työttömyyden kasvua. Monien jo aiemmin tehtyjen
elvytyspäätösten vaikutukset näkyvät
tämän vuoden lopulla ja vuoden 2010 aikana, juuri
kun työttömyys olisi uhannut laajentua enemmän.
Mittava liikennebudjetti osoittaa, että keskusta kantaa
vastuunsa myös työstä ja yrittäjyydestä koko
Suomessa. Uusia väylähankkeita on ensi vuonna
enemmän kuin koskaan, niin kuin kuulimme jo aiemmin. Mittavin
niistä on Seinäjoen ja Oulun välinen
rataosuus, joka on merkittävä niin tavara- kuin
henkilöliikenteelle. Myös Pohjois-Suomen kaivoshankkeiden
liikenneyhteydet ovat tärkeä satsaus tulevaisuuteen.
Haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteyksien kehittäminen
parantaa alueellista tasa-arvoa ja edistää osaltaan
työllisyyttä.
Hallitus turvaa myös teollisuuden toimintaedellytyksiä.
Metsä- ja puutuotealan sekä telakkateollisuuden
kilpailukyvyn parantamiseen panostetaan monin eri tavoin. Hallitus
on sitoutunut myös kaiken kaivosteollisuuden infran rakentamiseen.
Erityisesti telakka-, kone- ja elektroniikkateollisuus ovat niitä aloja,
mihin kohdistuu kysyntää, kun maailmanmarkkinat
alkavat jälleen vetää.
Arvoisa puhemies! Talouden kasvu rakentuu tämän
päivän päätöksille.
Tulevan kasvun avaintekijöitä on ihmisten, yritysten
ja tutkimusyksiköiden osaaminen. Tulevaisuuspolitiikkaa
on myös se, että hallitus painottaa toimenpiteitä erityisesti
nuorisotyöttömyyden hoitoon. Meillä ei ole
varaa, että nuoret syrjäytyvät tämän
laman seurauksena. Osaamisen varmistamiseksi teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa
ja yritysten kansainvälistymistä tuetaan ensi
vuonna ennätyksellisellä 870 miljoonalla eurolla.
Erityisesti yritysten tuotekehittelyn turvaamiseen erikoistunut Tekes
saa merkittävästi lisää myöntövaltuuksia. (Ed.
Skinnari: Mitään ei tapahdu!)
Meidän suomalaisten on pystyttävä valmistamaan
laadukkaita tuotteita myös jatkossa ja valmistamaan niitä maailmanmarkkinoille.
Kyky sopeutua muutoksiin riippuu meistä itsestämme. Rakennemuutosta
tapahtuu, on vain rohjettava katsoa eteenpäin eikä turvautua
pelkästään vanhaan. Oivallinen esimerkki
tästä on Kajaani ja sen seutu, missä paperitehdas
lopetti toimintansa vuosi sitten. Nyt onneksi lähes kaikki
paperialan työntekijät ovat töissä tai
moni jopa yrittäjänä.
Suomi tarvitsee osaamista myös jatkossa. Budjettiesityksessä osoitetaan
lisää rahaa perusopetuksen, korkeakoulutuksen
ja tutkimuksen laadun kehittämiseen. Taantuma on lisännyt
aikuiskoulutuksen kysyntää. Aikuiskoulutusta lisäämällä valmistaudutaan
samalla työvoimatarpeen tulevaan kasvuun, kun taantuma
alkaa taittua ja eläköityminen kiihtyy. Hallitus
tunnistaa nuorten ongelmien kasvamisen ja ohjaa yhä enemmän
varoja nuorten aktiivitoimintaan. Nuoriso-, kulttuuri- ja urheilusektorit
saavat entistä enemmän varoja, kun veikkausvoittovarat
kasvavat yli 10 prosenttia ensi vuonna.
Pelkkä osaaminen ei kuitenkaan riitä. Kun työssä olevien
osuus väestön ikääntymisen myötä vähenee,
työurien pidentäminen ja työn tuottavuuden
kasvu ovat välttämättömiä,
ja se edellyttää, että työntekijöiden
jaksamisesta huolehditaan nykyistä paremmin. Tarvitsemme
uudenlaista luottamusta työnantajien ja työntekijöiden välille.
Sitä keskustan eduskuntaryhmä on valmis rakentamaan.
Työssä olevien mahdollisuudet täydentää koulutustaan
paranevat. Tämä on tärkeää erityisesti työurien
jatkamisen näkökulmasta, ja samalla voi vapautua
työpaikkoja esimerkiksi nuorille työttömille.
Lisäksi budjettiesitys parantaa opiskelijan asemaa sairastumistilanteessa.
Tärkeä on myös lasten korvatulehdusrokotetta
koskeva linjaus, joka vähentää merkittävästi
sairaalahoitoja, terveyskeskuskäyntejä ja vanhempien
poissaolopäiviä.
Budjettiesitys turvaa myös maa- ja metsätalouden
toimintaedellytyksiä. Hallitus varautuu maatalouselinkeinon
taloudellisen tilanteen mahdolliseen heikkenemiseen. Maatilatalouden
kehittämisrahaston määrärahasiirrot
varmistavat, että maatalouden investointitukien rahoitukseen on
riittävästi varoja käytettävissä.
Hallitus lisää kestävän metsätalouden
varoja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi
ja taimikoiden hoidon edistämiseksi.
Keskustajohtoinen hallitus vie Suomea kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Budjetissa annetaan merkittävä tuki uusiutuvalle
energialle. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä ympäristöystävälliseltä bioetanolilta
ja biodieseliltä on poistettava perusteeton päästövero.
Tämä edistäisi suomalaisen tuotannon
kehittymistä ja kilpailukykyä. Hallitus torjuu
siis ilmastonmuutosta monin tavoin. Työsuhdematkalipun
veroedun parantaminen lisää joukkoliikenteen käyttöä työmatkaliikenteessä.
Pohjoisen Suomen kannalta tärkeää on
se, että suurten kaupunkien joukkoliikennetuen piiriin
tulee myös Oulu. Lisäksi uusiutuvan energian tuotanto
saa lisää resursseja. Valmistuttuaan nämä laitokset
vähentävät suomalaisten yritysten tarvetta
ostaa päästöoikeuksia EU:n markkinoilta.
Myös ympäristöhallinnon alalla talousarvioesitys
sisältää monia hankkeita. Etelä-Suomen metsien
monimuotoisuuden toimintaohjelman laajuus moninkertaistuu ensi vuonna.
Budjetissa kohdennetaan lisää varoja myös
kansallispuistojen palveluvarustuksen parantamiseen, ja on tärkeää,
että hallitus päätti kohdentaa nämä lisäresurssit
heikon työllisyyden alueille. Luonnonsuojelun ohella lisävaroja
saatiin ympäristötöihin muun muassa Joensuuhun.
Budjettiesitys parantaa julkisen hallinnon toimivuutta monin
tavoin. Tuomioistuinten käsittelyajat lyhenevät,
ja sama koskee turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja ja
vastaanottokeskusten ruuhkia. Merkittäviä ja perusteltuja
ovat myös ehdotetut lisäpanostukset rajavalvontaan, öljyntorjuntavalmiuden
kehittämiseen ja poliisien työllistämiseen.
Valtio velkaantuu ensi vuonna 13 miljardia euroa. Pelkän
velan varaan ei voi tulevaisuutta rakentaa. Yhtä vähän
voimme luottaa siihen, että nyt otettava velka kyettäisiin
maksamaan takaisin pelkästään veroja
korottamalla, olivat ne sitten ansio-, pääoma-,
ympäristö- tai välillisiä veroja.
Julkisen talouden tasapainon kannalta on tärkeintä,
että mahdollisimman moni suomalainen tekee työtä ja
maksaa veroa. Se puolestaan edellyttää, että meillä on
palkanmaksuun kykeneviä yrityksiä.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan tästä terveessä taloudenpidossa
on kysymys: huolehtia yritysten tulevaisuudesta, työn tuottavuuden
kasvusta, yritysten palkanmaksukyvystä, suomalaisesta työllisyydestä ja
tätä kautta verotulojen riittävyydestä.
Pelkästään työttömyydestä aiheutuu
valtavasti kuluja, joita on vaikea paikata kiristämällä verotusta.
Työttömyysasteen nousu pelkästään
1 prosenttiyksiköllä lisää valtion
menoja ja vähentää verotuloja yli 300
miljoonalla.
Pääministeri Vanhasen alkuvuodesta tekemä kasvualoite
on merkittävä avaus sopeuttaa Suomen talous uuteen
tilanteeseen. Sen tavoitteena on parantaa elinkeinoelämän
toimintaedellytyksiä koko maassa ja hyödyntää luonnonvarojamme
kestävällä tavalla. Kasvualoitteen toinen
tavoite on vauhdittaa osaamista ja tuottavuuden kasvua. Tämä budjettiesitys
sisältää paljon panostuksia tulevaan
kasvuun, muun muassa liikennehankkeet ja budjettiesityksen toimet
metsä- ja telakkateollisuuden turvaamiseksi.
Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhasen kakkoshallitus
on esitellyt eduskunnalle yhteisvastuun, oikeudenmukaisuuden ja
kestävän taloudenpidon budjetin. Keskustan eduskuntaryhmä pitää kiinni
siitä, että hallitus vie Suomen mahdollisimman
ehyenä läpi taantuman. Keskusta haluaa pitää huolta
jokaisesta suomalaisesta ja koko Suomen taloudesta. Hallituksen
toimet ovat taanneet Suomelle monia muita maita paremman talous-
ja työllisyyskehityksen. Keskustan eduskuntaryhmä tukee
tämän määrätietoisen
ja vastuullisen linjan jatkamista.
Pekka Ravi /kok(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Talouskriisi näyttää todellakin ensimmäisiä päättymisen
merkkejä. Kuitenkaan kukaan ei varmuudella tiedä sitä,
onko talouden pohjakosketus jo saavutettu ja kääntyykö talous pysyvästi
nousuun niin maailmalla kuin täällä koto-Suomessakin,
ja vaikka kävisi niin, että talous elpyisi nopeammin
kuin on arveltu, niin käy valitettavasti niin, että työttömyys
jatkaa kasvuaan ensi vuodenkin puolella. Budjetin yksi kaikkein
tärkeimmistä päämääristä onkin
ylläpitää työllisyyttä ja
kansalaisten työkykyä.
Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi, aivan samoin
kuin kuluvan vuoden toinen lisätalousarvio, on edelleen
viritetty erittäin elvyttäväksi. Merkittävin
elvytyslinjaus on se, että hyvinvointipalveluiden tasosta
pidetään kiinni ja valtiontalouteen näin
syntyvä merkittävä vaje katetaan ottamalla
lisää velkaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää valittua
linjaa oikeana ja välttämättömänä tässä taloustilanteessa.
Samalla on kuitenkin jo kiinnitettävä huomiota
siihen, että pitemmällä aikavälillä on
valtiontalous saatettava tasapainoon. Tätä edesauttavat esimerkiksi
hallituksen tekemät onnistuneet arvonlisäveropäätökset,
ja tästä asiasta haluaisin ryhmäpuheenjohtaja
Kallille sanoa, että siinä, että pääsimme
niin hyvään ratkaisuun, olin tunnistavinani kyllä merkittävää kokoomuksen
keskustelunavausta ja myötävaikutusta.
Talousarviossa ja lisätalousarviossa käynnistetään
nopeasti hankkeita ja investointeja, jotka tuovat työtä eri
puolille Suomea. Hankkeet on lisäksi valittu siten, että niiden
toteuttaminen tukee jatkossakin maamme kilpailukykyä ja
talouskasvua. Kokonaisuudessaan nyt esitettävät
hankkeet saavat liikkeelle 1,7 miljardin euron arvoiset investoinnit
ja lisäävät henkilötyövuosia
noin 10 000:lla.
Ilahduttavaa on, että hallitus on todella onnistunut
turvaamaan työpaikkoja, ja määrätietoisen elvytyksen
tulokset alkavat nyt jo näkyä. Toimet ovat kohdistuneet
erityisesti yritysten toimintakyvyn ja rahoituksen turvaamiseen
sekä selvästi ongelmista kärsiville toimialoille,
kuten rakennusalalle, metsäsektorille ja laivanrakennusteollisuuteen.
Liikenneväyläinvestoinnit ovat olleet myös
ennätystasolla. Ensi vuonna uusien tie- ja ratahankkeiden
aloituksessa tehdään taas uusi ennätys,
kun hankkeita käynnistetään yhteensä 530
miljoonalla eurolla jo käynnissä olevien väylähankkeitten
lisäksi.
Budjettiesitykseen sisältyvät elvytys-, työllistämis-
ja veroratkaisut osoittavat hallituksen erinomaista toimintakykyä.
Sinivihreä hallitus on osoittanut elävänsä ajassa,
ja se on tehnyt oikeita linjauksia niin nyt käsillä olevan
taloustilanteen kuin myös tulevaisuudenkin suhteen. On aivan
totta, niin kuin valtiovarainministeri täällä omassa
esittelypuheenvuorossaan totesi, että valtion toimilla
emme kerta kaikkiaan pysty talouskasvua tai työllisyyttä kokonaan
kääntämään, mutta nyt
on todella tehtävä kaikki se, mikä tehtävissä on.
Voimakkaan elvytyksen lisäksi tässä talousarvioesityksessä näkyy
myös hyvin selvästi hallituksen vahva sosiaalinen
omatunto, jonka mukaisesti autetaan kaikkein vaikeimmassa tilanteessa
olevia.
Oikeudenmukainen päätös on myöskin
se, ettei kuluttajahintojen mahdollisen alentumisen anneta vaikuttaa
tärkeitten sosiaalietuuksien tasoon. Hallituksen sosiaalista
omaatuntoa kuvastavat myös veroratkaisut. Ansiotuloverotuksen
ei anneta kiristyä, mikä onkin ainoa oikea ja
kestävä linja tässä taloustilanteessa,
jotta kotitalouksien ostovoima säilyy. Jo aiemmin toteutetut
tuloveron kevennykset ovat voimakkaasti lisänneet kansalaisten
käteenjäävää tuloa
ja auttaneet suhteellisesti eniten juuri pienituloisia, kuten pienillä palkka-
ja eläketuloilla eläviä.
Budjettiesityksessä kaikkein pienituloisimpien veroja
kevennetään edelleen, ja keinoksi on valittu kuntaverotuksen
perusvähennyksen merkittävä korottaminen.
Tämä tukee erityisesti pienituloisia palkansaajia,
työttömiä, eläkeläisiä sekä esimerkiksi äitiys-
tai vanhempainrahaa saavia. Vähennyksen nosto on tässä vaikeassa
taloustilanteessa kädenojennus juuri eniten taloudellista
tukea tarvitseville. Se on myös oivallinen esimerkki siitä,
että valtiovarainministeri Kataisen lupaus "kaveria ei
jätetä" myös täytetään.
Tämä sama periaate näkyy myöskin
siinä, että kunnille koituvat veromenetykset kompensoidaan
täysimääräisesti valtion kirstusta. — Tämä muun
muassa siihen kuntatalouteen, ed. Gustafsson. (Ed. Tennilä:
Miksi te vain kavereista huolehditte, eikö kaikista pidä huolehtia?)
Esimerkkeinä muista tärkeistä sosiaalisista uudistuksista
isyysvapaa pitenee kahdella viikolla, osittaista hoitorahaa korotetaan
ja samalla etuus ulotetaan myöskin yrittäjille.
Jo aiemmin lapsilisiä on nostettu monilapsisten ja yksinhuoltajaperheiden
osalta, ja he, jos ketkä, ovat tutkimustenkin valossa kaikkein
eniten tätä tukea tarvinneet. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on
erityisen iloinen myös siitä, että budjettiriihessä päätettiin
lisätä sotiemme veteraaneille annettavaa tukea
ja kuntoutusta, ja myös maaseudun yrittäjien taakkaa
helpotetaan pidentämällä vuosilomaa ja
lisäämällä lomituspalveluita.
Arvoisa puhemies! Työllisyyden ylläpito on parasta
tulevaisuuspolitiikkaa. Kuten täällä aikaisemminkin
on todettu, suomalaisilla on todella edessään
vakava kaksoishaaste: jatkossa yhä useampi siirtyy työvoiman
ulkopuolelle, ja samaan aikaan talouskasvumme uhkaa pysyvästi hidastua.
Käytännössä tämä tarkoittaa
sitä, että yhä pienempi joukko rahoittaa
työnteollaan kaikkien palvelut ja tulonsiirrot. Ainoa keino
nykytason hyvinvoinnin ylläpitoon on saada kaikki työhön
kykenevät osaltaan auttamaan tämän tehtävän
suorittamisessa.
Talouden taantuman aiheuttaman työttömyyden
hoitamisessa korostuu oikea-aikaisten toimien tärkeys.
Hallitus on tarttunut työllisyyshaasteeseen sen vaatimalla
vakavuudella. Tämä budjettiesitys pitää sisällään
useita kohdennettuja toimia ja lisärahoitusta työttömäksi
ja lomautetuksi joutuneille. Nuorille ja muille erityisryhmille
tarjotaan koulutusta, oppisopimuspaikkoja ja työharjoittelua,
jotta kaikki saataisiin pidetyksi työelämässä tai
opinnoissa mukana.
Nuoret tarvitsevat yksilöllistä ja joustavaa
tukea. Tähän haasteeseen varsin oivallisella tavalla
vastaa Perusopetus paremmaksi eli Pop-ohjelma. Oppilaanohjausta
tehostetaan koulutuksen nivelkohdissa, jotta mahdollisimman moni
nuori saisi tukea ja opastusta uravalinnan ja jatko-opintoihin hakeutumisen
suhteen. Tähän Pop-ohjelmaan käytetään
ensi vuonna merkittävä summa rahaa, yli 60 miljoonaa
euroa, joka pääosin ohjataan luokkakokojen pienentämiseen,
mikä työ saatiin alulle tämän
vuoden aikana, erityisopetuksen kehittämiseen eikä vähiten
tärkeään asiaan, hyvät kollegat:
myöskin opettajien täydennyskoulutukseen on aika
merkittävä panostus ensi vuoden budjetissa.
Mitä tulee ammatilliseen koulutukseen, siihen on saatu
ja saadaan tämän budjetin toimenpitein kerrassaan
8 500 uutta opiskelupaikkaa. Tämä on paitsi
opiskelijoitten myöskin elinkeinoelämän toivelistalla
erittäin korkealla. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää välttämättömänä,
että jokaiselle nuorellemme on tarjolla vaihtoehto kotiin
jäämisen sijaan. Tämä tarkoittaa
sitä, että tämän budjetin eduskuntakäsittelyn
aikana on tarkoin seurattava tätä tilannetta ja
todella varmistettava, että nuorille suunnattuihin toimiin
on kaikilta osin olemassa riittävä rahoitus.
Vaikka yhteinen huolemme nuorista on asialistan kärjessä,
ei myöskään aikuisia tai pidempään
työttöminä olleita ole tässä budjettiesityksessä unohdettu.
Kuntouttavan työtoiminnan laajentamiseen on pystytty ohjaamaan
merkittävästi lisää resursseja.
Työkyvyn ja työllisyyden ylläpitämiseen
tähtää myöskin hallituksen mittava aikuiskoulutusuudistus.
Maahanmuuttajien koulutusta ja sopeutumista parannetaan muun muassa
te-keskusten resursseja lisäämällä.
Arvoisa puhemies! Lienee kaikille selvää,
että talouden taantuman ja ikääntymisen
myötä meidän on tulevina vuosina pakko
korottaa joitakin veroja. Näin on tehtävä,
jos ja kun haluamme asettaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen turvaamisen
keskiöön ja samalla pitää huolta
siitä, ettei Suomi ajaudu hallitsemattomaan velkakierteeseen.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on nimenomaan tästä näkökulmasta
tyytyväinen budjettiriihessä tehtyihin veropäätöksiin.
Niillä saatiin aikaan lopputulos, joka parantaa valtiontalouden
tasapainoa 500 miljoonan euron edestä vuosittain.
Ryhmällemme oli myöskin tärkeää,
että työvoimavaltaisten kaupan alan ja ravintola-alan
verotukseen saatiin hyvä ratkaisu, joka edistää työllisyyttä.
Haluan vielä erityisesti korostaa sitä, että kun
kaupasta ja ravintolasta ostetun ruuan arvonlisävero saatetaan
samalle 13 prosentin tasolle ensi vuoden heinäkuusta alkaen,
niin se on todella nimenomaan työllisyyden näkökulmasta parempi
ratkaisu kuin mikä hallitusohjelmassa alun perin oli ollut
esillä. Kaiken lisäksi tämä ruuan
veron merkittävä alentaminen auttaa suhteellisesti
eniten pienituloisia, joilla suuri osa tuloista kuluu välttämättömiin
elintarvikkeisiin.
Hyvät kollegat, sitten vähän oppositiolle omistettua
osuutta: Oppositio on kritisoinut tässä salissa
varsin voimakkaasti hallituksen veropäätöksiä.
Erityisesti sosialidemokraatit ovat useaan otteeseen syyttäneet
hallitusta ylisuurista tuloveron kevennyksistä. Tämä tuntuu
todella ihmeelliseltä siinä valossa, että viime
syksynä te esititte itse omassa vastalauseessanne vielä suurempia
tuloveron alennuksia kuin hallitus. Näinä vaikeina
aikoina toivoisi aivan vilpittömästi, että vastuullisen
hallituksen lisäksi maassa olisi myöskin vastuullinen
oppositio, joka loisi aitoja ja linjakkaita vaihtoehtoja ja olisi
niissä esityksissään vielä kohtuullisen
johdonmukainenkin.
Talouden tasapainottamistalkoissa on oltava valmius tarkastella
kaikkia veroja ja pidettävä huolta laajasta veropohjasta.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä verotuksen
on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaista. Oppositio voisi kritiikissään
muistaa senkin tosiasian, että nykyhallitus painottaa veronkevennykset
selkeästi voimakkaammin pienituloisille kuin kolme aikaisempaa
hallitusta.
Kokoomuksen mielestä työ on parasta sosiaaliturvaa.
Sen tähden verojärjestelmämme ohjausvaikutuksista
tärkein on se, että työn tekeminen ja
työn teettäminen on aina kannattavaa. Verotuksen
painopistettä on edelleen muutettava suosimaan työntekoa
ja työllistämistä. Riittävän
veropohjan turvaamiseksi on korotuspainetta tuloverotuksen sijasta
kohdistettava ympäristö- ja kulutusveroihin. Tämä on
myöskin ilmastonmuutoksen ja ympäristön
saastumisen vastaisessa taistelussa tärkeä seikka.
Arvoisa puhemies! Ilmaston ja ympäristön etua
ajetaan myös ilmasto- ja energiapolitiikan mittavilla panostuksilla.
Uusiutuvan energian tukia korotetaan entisestään
muun muassa kestävän metsätalouden rahoitusta
ja investointitukia lisäämällä.
Tuulelle ja biokaasulle luotava syöttötariffi
käynnistää varmasti investointeja näihin energiamuotoihin.
Korjausrakentamiseen meneviä elvytysrahoja suunnataan siten,
että ne parantavat talojen energiatehokkuutta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on
myös tyytyväinen työsuhdematkalipun uudistukseen,
joka varmasti lisää joukkoliikenteen suosiota.
Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden parantaminen on
jälleen hallituksen tavoitelistalla. Lisääntyneet
turvapaikkahakemukset työllistävät poliisia,
Maahanmuuttovirastoa ja kuntia. Niille on nyt tulossa merkittävästi
uutta rahaa, jolla turvapaikanhakijoiden palvelua voidaan nopeuttaa
ja painopistettä saadaan siirrettyä alkupään
toimiin.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen
myöskin lisärahaan, jolla työllistetään
vastavalmistuneita poliiseja. Kehitysyhteistyövarojen suhteen
saatiin hyväksyttävissä oleva lopputulos,
ja ensi vuodelle näitä rahoja saadaan joka tapauksessa
jonkin verran korotetuksi.
Sitten siihen toivottuun kuntatalouteen. On ihan selvä asia,
että kuntatalous herättää tässäkin salissa
paljon keskustelua. Talouskasvun tyrehdyttyä kunnat ovat
suurissa vaikeuksissa, koska niiden menot kasvavat edelleen voimakkaasti mutta
tulot eivät. Menokehitykseen ja kustannusten kasvuun on
pakko pystyä vaikuttamaan, sillä jatkossa palvelutarpeet
tulevat vain kasvamaan. On erinomaista, että tietoisuus
toimintatapojen muuttamis- ja kehittämistarpeesta näyttää viime aikoina
lisääntyneen niin kuntien kuten myöskin valtion
puolella.
Valtio ottaa vastaan kovimman iskun talouden taantumasta velkaantumalla
merkittävästi, ja kuntataloutta tuetaan yli 700
miljoonan euron panostuksella. (Ed. Skinnari: 350 kuntaa, paljonko se
tekee?)
Valtion ja kuntien on yhdessä turvattava suomalaisen
hyvinvointiyhteiskunnan välttämättömät
palvelut kuten koulutus, terveydenhuolto ja päivähoito.
Julkisen talouden kriisin välttämiseksi tarvitaan
palvelutuotannon uudistuksia lähivuosien aikana. Palvelut
tulee järjestää ennakkoluulottomasti
siten, miten ne tehokkaimmin ja laadukkaimmin saadaan aikaan, ja
tällöin tarvitaan julkisen sektorin, yritystoiminnan
ja kolmannen sektorin entistä parempaa yhteistyötä. Avainasemassa
on synnyttää toimivat palvelumarkkinat etenkin
hoivayrityksille väestön ikääntyessä.
Arvoisa puhemies! Ryhmällemme on myöskin tärkeää se,
että todellakin pidetään huolta tämän
suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydestä pitemmällä tähtäimellä,
ja tässä rakenneuudistusten ja taloudellisten
haasteitten keskellä on kuitenkin myöskin kuntatalouden osalta
muistettava, että henkilöstö on se voimavara,
ja kun puhutaan tuottavuudesta, hyvin usein käsitetään,
että se tuottavuus on pois sieltä henkilöstön
selkänahasta. Näin ei ole, vaan meidän
täytyy ottaa käyttöön uusia
toimintatapoja. Esimerkiksi sähköistä asiointia
ja tietotekniikkaa hyväksikäyttäen päästään
tilanteeseen, että rutiinitehtävistä voidaan
luopua ja työpanosta ohjata sinne, (Puhemies koputtaa)
missä sitä todella tarvitaan. Minä uskon
näin, että tällä tavalla toimimalla
parannetaan sekä työn tuottavuutta että työntekijöitten
työmotivaatiota ja myöskin työssäjaksamista.
Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee
hallituksen budjettiesityksen linjauksia, jotka pyrkivät
turvaamaan työpaikat, yritysten toimintaedellytykset ...
Puhemies:
Nyt on ylitetty 3 minuutilla sovittu puheenvuoron pituus!
... ja tulevaisuuden kasvumahdollisuudet. Talouden kehittymistä on
edelleen seurattava valppaasti, ja tarvittaessa on myös
oltava valmiina uusiin tilannearvioihin. Niillä on vaikutusta
jokaisen suomalaisen elämään, mutta myös erittäin
suuret seuraukset kansantalouden kestävyyden ja kilpailukyvyn
kannalta. Meillä poliittisilla päättäjillä on
tehtävänä löytää ne
keinot, joilla suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää sekä näissä haastavissa
olosuhteissa että myöskin pitemmällä aikavälillä.
Jutta Urpilainen /sd(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen talouspolitiikka on jämähtänyt
vaalivuoteen 2007. Tuolloin tehdyt päätökset
määrittävät yhä tässä ajassa tehtäviä ratkaisuja,
vaikka talous- ja työllisyystilanne on täysin
toinen. Hallituksen suuri virhe on se, ettei se ole päivittänyt
talouspolitiikkaansa vastaamaan muuttuneita olosuhteita, talouskasvun
pysähtymistä. Sulle—mulle-politiikka,
kuten olemme jo edellisistä puheenvuoroista täällä huomanneet,
on ottanut selkävoiton vastuullisesta taloudenpidosta.
Ensi vuoden budjettiesitys jatkaa kaksi vuotta sitten päätettyjen
menokehysten linjalla. Työllisyyden hoidon määrärahat,
kuntien palveluiden rahoitus ja ylisuuret veronalennukset perustuvat menneen
maailman toivekuviin, ajatukseen, ikään kuin talouden
kasvu olisi jatkunut hyvänä.
On hallituksen budjettiesityksessä toki hyvääkin.
Olemme hyvillämme siitä, että kunnallisverotuksen
perusvähennystä kasvatetaan. Sosialidemokraattinen
eduskuntaryhmä esitti korotusta tehtäväksi
jo vuosi sitten. Pienituloisten ahdinko oli nähtävissä nimittäin
jo viime syksynä. Hallituksen päätös
peruuttaa omia aikaisempia säästöpäätöksiään
muun muassa tie- ja ratahankkeissa saa myös kannatuksemme.
Arvoisa puhemies! On aihetta tarkastella muutamaa avainlukua.
Työttömiä työnhakijoita oli
heinäkuussa 290 000 eli 70 000 enemmän kuin
vuosi takaperin. Työpaikkoja on menetetty vuodessa 100 000.
Hallituksen suureellisesti lanseeraamat elvytystalkoot lukuisine
tiedotustilaisuuksineen asettuvat näiden raakojen lukujen
valossa oikeisiin mittasuhteisiin. Hallituksen elvytysvara on mennyt
kaksi vuotta sitten päätettyihin veronkevennyksiin.
Kansantuotteemme supistui toisella vuosineljänneksellä 9,4
prosenttia vuoden takaisesta. Pudotus on jyrkempää kuin
1990-luvun alussa. Suomen luvut ovatkin varsin surullisia, varsinkin
kun muistamme, miten valtiovarainministeri Katainen vielä viime
syksynä vakuutteli meidän selviävän
kriisistä jos ei nyt ihan kuivin jaloin niin ainakin paremmin
kuin muut Euroopan maat. Olemme nyt huonommassa taloustilanteessa
kuin meihin verrattavat maat. Olemme nyt huonommassa tilanteessa
kuin euroalueen maat, huonommassa kuin naapurimaamme Ruotsi. Kaikkea
tapahtunutta ei voi siten vierittää kansainvälisen
taloustaantuman ja Suomen talouden avoimuuden syyksi.
Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikalla oli ja
on vaikutusta siihen, miten uusia työpaikkoja syntyy. Ennen
vuotta 2007 aloittanutta porvarihallitusta suomalaisen politiikan
tärkeimpänä päämääränä oli
12 vuoden ajan korkeampi työllisyys. 1990-luvun laman jättämää katastrofaalista
tilannetta korjattiin hyvin määrätietoisilla
päätöksillä. Niiden myötävaikutuksella
tähän maahan luotiin 400 000 työpaikkaa.
Sateenkaarihallitusten aikana synnytettiin yli 300 000
työpaikkaa. Punamultayhteistyökin tuotti 120 000
työpaikkaa. Nyt vuodessa on menetetty 100 000 työpaikkaa,
ja ensi talvesta uhkaa tulla pahin työttömyystalvi
pitkään aikaan.
Arvoisa puhemies! Edessämme on hukattujen mahdollisuuksien
budjetti. Hallituksella on ollut vuosi aikaa räätälöidä talouspolitiikkansa
uusia oloja vastaavaksi. Mahdollisuuksia tähän
on hallituksella ollut. Lopputuloksena olemme kuitenkin nähneet
talouspolitiikkaa, jonka voi summata kolmeen suureen virheeseen.
Ensimmäisen virheen hallitus teki valitessaan työkalukseen
veroelvytyksen. Elvytyksen olisi voinut rakentaa selvemmin julkisen
kysynnän varaan ohjaamalla taloudellisesti tehokas menoelvytys
kuntien kautta korjaus- ja muuhun rakentamiseen. Näin olisi
tuettu horjuvaa kuntataloutta sekä saatu parempia työllisyysvaikutuksia.
Nyt hallituksen elvytys on 90-prosenttisesti ollut veroelvytystä.
Tätä on viimeksi kritisoinut tämän
päivän Itä-Savo-lehdessä muun
muassa kansantaloustieteen professori Matti Tuomala.
Veroja on kevennetty jo 3 500 miljoonalla eurolla.
Se on paljon enemmän kuin hallitusohjelmassa luvataan.
Tämä valtiovarainministerin mainostama ostovoiman
kasvu on tilastoissa näkynyt kotitalouksien kulutuksen
supistumisena ja säästämisasteen kasvamisena.
Kotitaloudet lykkäävät hankintojaan tinkien
jopa jokapäiväisistä menoistaan. Valtion
tulonmenetykset ovat siis menneet kulutuksen sijaan sukanvarteen.
Samalla veropohjaamme on puhkottu runsaasti lisää reikiä.
Veropolitiikassa olemme nähneet myös harvinaislaatuisen
osto- ja myyntiliikkeen. Ruuan arvonlisäverosta on tehty
yhden sortin lelu, jolla hallituspuolueet hakevat kannatusta itselleen. Ruuan
alvi liikkuu tässä myyntiliikkeessä jojon lailla
ees ja taas. Hallitus on kyseenalaisen suhdannearvion varassa nostamassa
myös yleistä arvonlisäveroa. Bussi- ja
junalippujen, lääkkeiden ja terveyspalvelujen
ja kaikkien kaupasta ostettujen tavaroiden hinnat tulevat nousemaan
ensi vuonna. Monet asiantuntijat ovat varoittaneet, että tämä saattaa
edelleen lisätä työttömyyttä.
Kokonaisuutena hallituksen holtiton veropolitiikka vaarantaa
hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen. Ideologinen verojen keventäminen
on rapauttanut tulopohjaa, jota nyt paikataan valtavalla velanotolla.
Ensi vuonna velkaa otetaan ainakin 13 000 miljoonaa euroa,
valtionvelka nousee jo yli 44 prosenttiin bkt:stä ja julkinen
talous putoaa 4,5 prosenttia alijäämäiseksi.
(Ed. Zyskowicz: Te ottaisitte vielä enemmän velkaa!)
Arvoisa puhemies! Toinen hallituksen talouspolitiikan iso virhe
on ollut kuntien taloushuolien laiminlyönti. Suomalaisen
hyvinvointimallin perusta on ollut laaja yhteiskunnan turvaverkko. Kaikille
yhteiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen
palvelut ovat muodostaneet tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden perustan. Hyvinvointi
kuuluu jokaiselle suomalaiselle yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta.
Nyt kuntien talousongelmat uhkaavat rapauttaa tätä tasa-arvoa.
Hallitus on jättänyt kunnat kirjaimellisesti oman
onnensa nojaan viestittämällä valtiovarainministerin
suulla, että valtio ei ole vastuussa kuntien ongelmista.
Ei hallitus täysin toimeton ole kuitenkaan ollut. Se pesi
kätensä ja ojensi leikkaussakset kuntapäättäjille.
Kuntia uhkaa ensi vuonna 850 miljoonan euron alijäämä.
Hallituksen esittämä 90 miljoonan lisäraha
on siihen nähden suuri pettymys kunnille. Kuntien veronmaksajat
maksavat laskun, jonka hallitus on kunnille kirjoittanut. Jo nyt
on tiedossa, että yli 100 kuntaa korottaa veroäyriään.
Kunnallisveron korotukset kohdistuvat kipeimmin työttömiin,
eläkeläisiin ja heikoimmassa asemassa oleviin
ihmisiin. Vanhustenhuollon tilaa koskevien järkyttävien
tietojen luulisi viimeistään avaavan myös maan
hallituksen silmät kuntien todellisille ongelmille.
Arvoisa puhemies! Kolmantena isona virheenä pidämme
hallituksen passiivisuutta pahenevan työttömyystilanteen
suhteen. Erityisesti nuorisotyöttömyys on kasvanut
räjähdysmäisesti. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita
oli heinäkuussa jo 43 000. Se on 16 000
nuorta enemmän kuin tasan vuosi aiemmin. Hallitus on ollut nuorten
edessä lähes toimeton. Itse asiassa työttömyyden
jo voimakkaasti kasvaessa oli hallitus vielä rajusti leikkaamassa
työllisyyden hoidon määrärahoja.
Aamun uutiset kertoivat, että te-keskukset ihmettelevät,
mihin hallituksen aiemmin lupaamat rahat ovat jääneet.
Samaa on oppositio kysynyt viime keväästä lähtien.
Suureen ääneen ikään kuin opposition
työllisyysvälikysymykseen vastauksena julkistetuista
77 miljoonasta eurosta te-keskuksiin asti on päässyt
vain 25 miljoonaa euroa — 50 miljoonaa euroa on jäänyt
matkalle. Monilla kunnilla on hyviä ideoita nuorten työllistämiseksi,
mutta rahan puutteessa ne jäävät toteuttamatta.
Hallituksen politiikasta kertoo paljon se, että heinäkuussa
erilaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä oli
2 400 ihmistä vähemmän kuin
vuosi sitten. Tuolloin työllisyys oli kuitenkin huomattavasti
parempi. Tilanne ei tämän budjetin rahoilla merkittävästi
parane. Työttömyyden kasvu jatkuu voimakkaana.
Arvoisa puhemies! Talouspolitiikkaan tarvitaan kurssinmuutos.
Nyt tarvitaan työtä ja oikeudenmukaisuutta korostavaa
politiikkaa. Talouskasvun käynnistämiseksi elvytystä on
syytä jatkaa voimallisemmin kuin hallitus esittää.
Hallituksen pohjaan nähden tarvitaan noin miljardin euron
lisäelvytys. Työttömyyden kasvun pysäyttäminen
on ykkösasia.
Pidämme selvänä, että julkisen
talouden tervehdyttämistoimia tarvitaan, mutta niiden aika on
vasta, kun talouskasvu on saatu vakaalle perustalle.
SDP:n vaihtoehto hallituksen talouspolitiikalle lepää neljän
pilarin varassa: investoinnit työllistävät
tehokkaammin kuin verojen alentaminen; kuntien tukeminen turvaa
lasten ja vanhusten palvelut sekä torjuu kunnallisveron
korotukset; aktiivinen työvoimapolitiikka auttaa ihmisiä työllistymään
uudelleen sekä estää pitkäaikaistyöttömyyden
syntymistä; oikeudenmukaiset veroratkaisut ja tulonsiirrot
auttavat heikoimmassa asemassa olevia yli taantuman.
Tarvitsemme siis julkisten investointien aikaistamista, koska
niiden avulla pystymme tehokkaasti luomaan uusia työpaikkoja.
Korot ovat alhaalla ja rakennusalan työttömyys
on korkea, joten tämänkin vuoksi nyt kannattaa
rakentaa. Nyt olisi myös loistava mahdollisuus yhdistää työllisyys-
ja ilmastokriisien lääkkeet panostamalla viherelvytykseen.
Toiseksi, kuntatalous on saatava mukaan elvytykseen. SDP esittää kunnille
500 miljoonan euron lisärahaa. Lisärahalla turvataan
kuntalaisille palveluja ja estetään kunnallisveron
korotukset. Kuntien rakentamisen jatkumista pitää tukea
10 prosentin porkkanarahalla.
Esitämme myös toteutettavaksi kuntasopimuksia.
Niiden avulla vältytään kunnissa irtisanomisilta
ja lomautuksilta. Puolueiden kesken tulee sopia paikallistasolla
seuraavista asioista: lomautuksia ja irtisanomisia ei käytetä taloustilanteen
korjaamiseksi, kuntien investointitoiminta pidetään
kohtuullisena, ja palvelujen laadusta kunnissa ei tingitä.
Kolmanneksi, kasvavaa työttömyyttä on
lähdettävä torjumaan voimakkain keinoin.
Hallituksen täytyy päästä yli
vaalien myötä syntyneestä tempputyöllistämistraumasta
ja lisätä määrätietoisesti
koulutusta ja tukityötä työttömille.
Aktiivisella työvoimapolitiikalla estetään
pitkäaikaistyöttömyys. Ilman nopeita
toimia nuorisotyöttömyys voi myös muuttua
syrjäytymiseksi ja pysyvästi syventää työvoiman
saatavuusongelmaa tulevaisuudessa. Nuorten työllistäminen
ja opiskelumahdollisuuksien parantaminen on parasta mahdollista
tulevaisuuspolitiikkaa.
Neljänneksi on muistettava, että laman laskua ei
saa maksattaa yhteiskunnan kaikista heikompiosaisilla ihmisillä.
Meidän onkin turvattava työttömien, eläkeläisten
ja opiskelijoiden asema. Kuntaveron perusvähennyksen nosto
3 000 euroon auttaisi kaikista heikoimmassa asemassa olevia
ihmisiä.
Näillä neljällä toimenpidekokonaisuudella voimme
uskottavasti rakentaa polkua ulos taantumasta ja samalla huolehtia
siitä, etteivät sen maksajiksi jää yhteiskuntamme
heikoimmat.
Arvoisa puhemies! Tämän linjauksen ohella SDP
julkaisee oman tulojen ja menojen yksityiskohtia sisältävän
vaihtoehtobudjettinsa marraskuussa.
Paavo Arhinmäki /vas(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Koko kesän ja alkusyksyn käyty
keskustelu vanhustenhoivasta pitää ottaa vakavasti.
Nykyisellä määrärahatasolla
kunnat eivät selviä kansalaisten peruspalveluiden
hoitamisesta. Oikeudenmukaisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa
kaikille pitää taata päivähoito, koulutus,
terveydenhoito ja vanhuspalvelut.
Kaikille yhteisten peruspalveluiden turvaaminen on arvovalinta,
valinta, joka vaatii rahaa. Vähimmäistarve kunnissa
on puoli miljardia euroa lisää hallituksen esityksen
päälle. Näin voidaan palkata riittävästi
henkilökuntaa, jottei vanhuksia tarvitsisi sitoa vuoteisiinsa.
Tarvitaan lisää henkilökuntaa, jotta
vanhusten vatsat eivät kurni, kun henkilökunnalla
ei ole aikaa auttaa ruokailussa. Tarvitaan lisää henkilökuntaa,
jotta vanhukset pääsevät tällaisina
kauniina päivinä ulkoilemaan. Vanhustenhoitoa
ei turvata, arvoisa valtiovarainministeri, teidän vetämillänne
toivotalkoilla, vaan osaavalla ja riittävällä henkilökunnalla.
Vasemmistoliitto on ehdottanut säädettäväksi erityisen
lain ikäihmisten hoivasta. Kunnat tarvitsevat lisää tukea
myös, jotta lapsille voidaan tarjota hyvät eväät
tulevaisuuden varalle. Me emme saa toistaa edellisen laman virheitä,
jolloin lasten päivähoidosta, peruskoulutuksesta
ja nuorisotoimesta leikattiin. Maksamme nyt edellisen laman laskua
nuorten aikuisten pahoinvointina. Palvelujen kriisiytyminen on ollut
tiedossa. Vasemmistoliitto on pitänyt sitä esillä.
Lisärahan saaminen kunnille on ollut tämän
ja edellisen hallituksen aikana meidän keskeinen vaatimuksemme.
(Ed. Zyskowicz: Eikö sitä edellisen hallituksen?)
Suoritin siviilipalveluksen koulutusjakson osana Suomen Punaisen
Ristin ensiapukurssin. Siellä kurssilla opetettiin, että elvytyksessä painallusten
jälkeen pitää puhaltaa happea, ei imaista.
Hallitus on ymmärtänyt ilmeisesti elvytysohjeet
juuri päinvastoin, se imaisee nyt hapen kunnilta.
Arvoisa puhemies! Talouden vapaa pudotus näyttää päättyneen.
Valtiovarainministeriön kasvuennuste ensi vuodelle on kuitenkin
olematon. Työttömyyden kasvu jatkuu, ja ensi keväänä tämän
laman ensimmäiset pitkäaikaistyöttömät
näkyvät tilastoissa. Uhkana on, että suuri
joukko ihmisiä ajautuu sen myötä pysyvään
köyhyyteen. Todellinen rytinä yhteiskunnassamme
alkaa, kun ihmiset putoavat surkean pienen peruspäivärahan
varaan.
Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu 1990-luvun lamassa
selittää suuren osan sen jälkeisen köyhyyden
ja syrjäytymisen ongelmista. Suomessa elää 700 000
ihmistä köyhyysrajan alapuolella. Köyhyys
on seurausta siitä, ettei perusturvan tasoa ole edellisen
laman jälkeen parannettu. Työttömyys
kasvaa ensi vuonna, ja pitkäaikaistyöttömyys
alkaa nousta nopeasti. Suuri virhe olisi tehdä niukkojen
määrärahojen puitteissa valinta nuorisotyöttömyyden
ja pitkäaikaistyöttömyyden estämisen
välillä. Nyt on panostettava molempiin.
Hallitus on laskenut sen budjettitoimien luovan 10 000
uutta työpaikkaa. Ristiriita on huutava, kun samaan aikaan
100 000 ihmistä on jäänyt vaille
työtä. Hallitus lupaa siis helpotusta joka kymmenennelle
työttömäksi jäävälle.
On oltava valmiita panostamaan työllisyyteen puoli miljardia
euroa yli sen, mitä hallitus esittää.
Yhdessä kuntarahan kanssa syntyy näin miljardin euron
todellinen elvytyspaketti. Tämä elvytyspaketti
voidaan toteuttaa ottamalla lainaa. Kukaan ei halua tietenkään
velkaa enempää kuin on pakko. Tulevaisuuden kannalta
tulee kuitenkin vielä kalliimmaksi, jos emme panosta nyt
lainaelvytykseen.
On käsittämätöntä puhua
työurien pidentämisestä, jos kieltäydytään
näkemästä sitä, että uhkaa
kymmeniä ja kymmeniä tuhansia ihmisiä se, että työura
päätyy työttömyyteen ennenaikaisesti,
tai se, että nuoret eivät pääse
edes kiinni työuran alkuun, kun valmistuvat suoraan koulusta kortistoon.
Arvoisa puhemies! Verotuksen kestävä periaate
on, että veroja kukin maksaa kykynsä mukaan. Mitä suuremmat
ovat tulot, sitä enemmän veroja voi maksaa myös
suhteellisesti. Kysymys on ennen muuta oikeudenmukaisuudesta. Vanhasen
toinen hallitus on edeltäjänsä tapaan
viemässä verotusta kohti tasaveroa. Kaikkein eniten pääomatuloja
saavat maksavat nyt tuloveroja suurin piirtein saman veroprosentin
mukaan kuin keskituloiset palkansaajat.
Vuoden 2009 ylimääräinen tuloveron
kevennys myös suurimpiin tuloluokkiin oli työllisyyden
ja elvyttämisen kannalta tehoton ja epäoikeudenmukainen
ratkaisu. Tehokkainta elvytystä on panostaa perusrakenteeseen
ja palveluihin silloin, kun se on kaiken lisäksi kaikkein
tarpeellisinta. Toiseksi tehokkain tapa elvyttää on
huolehtia siitä, että pienituloisten käteenjäävä tulo
lisääntyy etuuksia parantamalla ja heidän
verotustaan keventämällä. Kaikkein tehottomin
ja kallein tapa on yleinen tuloveron kevennys, joka ulottuu suurimpiin
tuloihin saakka. Pienituloiset käyttävät
tulonsa jokaisen lisäeuron kotimaisiin palveluihin ja ruokaan.
Suurituloiset sen sijaan käyttävät lisäeuronsa
esimerkiksi säästämiseen, luksustuotteisiin
ja ulkomaanmatkoihin.
Veronkevennysten vastapainoksi hallitus korottaa yleistä arvonlisäveroa.
Kokoomuksella ja keskustalla on aikomus jatkaa tuloverotuksen keventämistä ja
arvonlisäveron korottamista tulevinakin vuosina. Tulovero
on progressiivinen, arvonlisävero päinvastoin
regressiivinen. Suhteessa tuloihin pienituloiset maksavat huomattavasti
enemmän välillisiä veroja. Tämän
lisäksi hallitus ajaa kiinteistöveron korottamista,
vaikka kiinteistövero ei lainkaan ota huomioon ihmisten
maksukykyä. Kiinteistöveron asukkaat maksavat
yhtiövastikkeissaan tai vuokrissaan välillisesti
kunnille ja omakotitaloissa asuvat suoraan kunnille.
Vasemmistoliitto ei hyväksy yleisen arvonlisäveron
korottamista eikä kiinteistöveron korottamista.
Me emme sen sijaan ole ensimmäisenä vaatimassa
työn verottamisen keventämistä, sillä se
on vain savuverho sille, että suurimpien tulojen verotusta
kevennetään ja arvonlisäveroja korotetaan.
Tällöin puhe työn verotuksen keventämisestä tarkoittaa
tuloveron progression pienentämistä ja veron oikeudenmukaisuuden
vähentämistä.
Erityisesti ihmetyttää varsinkin kokoomuksen piirissä olevat
puheet siitä, että työn verotusta ei saa
kiristää, mutta saman aikaan ollaan nostamassa
arvonlisäveroa. Arvonlisävero on mitä suurimmassa
määrin työn verottamista, josta kärsivät
itsensä työllistäjät ja pienyrittäjät.
Mistä muusta verotettava lisäarvo syntyy esimerkiksi palvelualoilla
tai käsityöläisammateissa kuin työstä?
Hallitus ja kokoomus ovat unohtaneet arvonlisäverokorotustensa
myötä pienet yrittäjät. Vasemmistoliitto
haluaa tukea heitä.
Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto esittää verotuksen
kohdentamista radikaalisti uudelleen niin, että se lisää oikeudenmukaisuutta,
lisää verotuloja ja että sen avulla voidaan
parantaa niiden elämää, jotka nyt ovat
joutuneet sinnittelemään sietämättömän
pienien päivärahojen varassa. Siksi me olemme
valmiita korottamaan yli 65 000 euroa vuodessa ansaitsevien
verotusta, emme keventämään sitä.
Jotta oikeudenmukaisuus toteutuisi riippumatta siitä,
missä muodossa tuloa saadaan, tulee osinko- ja muita pääomatuloja
verottaa progressiivisesti. Ei ole oikein, että vuonna
2007 kahdestakymmenestä eniten pääoma-
ja ansiotuloja saaneista vain yhden veroprosentti oli yli 30. Kahdenkymmenen
suurituloisimman joukossa vain yksi maksoi yli 30 prosenttia veroa.
Onko tämä oikeudenmukaista? On myös lopetettava
listaamattomien osakeyhtiöiden osakkaiden mahdollisuus
nostaa palkkaa verottomien osinkojen muodossa. Vuonna 2007 listaamattomista
yrityksistä nostettiin verottomia osinkoja 1,1 miljardia
euroa, siis 1 100 miljoonaa euroa.
Sen lisäksi varallisuusvero on palautettava käyttöön.
On kohtuullista, että yhteiskuntamme kaikkein rikkaimmat
osallistuvat myös hyvinvointivaltion ylläpitoon.
Varallisuusveron poisto oli lähes 200 miljoonan euron kultainen
kädenojennus kaikkein rikkaimmille. Mitään
perusteita ei myöskään ole sille, että energiayhtiöt saavat
pitää niille yhteiskunnan toimenpiteiden takia
kertyvät ylimääräiset, niin
sanotut tuulen tuomat windfall-voitot. Niitä pitää verottaa.
Pörssissä tapahtuvan arvopaperikaupan saattaminen
verolle kerryttäisi myös valtion tuloja, mutta
sillä olisi myös myönteisiä vaikutuksia, joilla
voitaisiin rajoittaa harmaata peliä valuutoilla, osakkeilla.
Vasemmistoliitto vaatii niin sanotun Tobinin veron ottamista käyttöön.
Käännetyn arvonlisäveron käyttöönotto
auttaisi vähentämään harmaata
taloutta ja kerryttäisi lisää tuloja
valtiolle. Meidän pitää tukea rehellisten
yrittäjien mahdollisuutta menestyä. Vilunkiveijareiden
veronkiertoa vastaan pitää taistella kaikilla
käytettävissä olevilla keinoilla. Toivonkin
ja odotankin, että valtiovarainministeri Jyrki Katainen,
joka on pitkään täällä puhunut
käännettyä arvonlisäveroa vastaan,
lopulta tulee rehellisten yrittäjien puolelle.
Osana ekologista verouudistusta jäteveroa tulee korottaa
ja sen veropohjaa asteittain laajentaa. Myös maa-ainesten
käytön verottamisella voidaan ohjata niiden käyttöä luontoa
suojelevaan suuntaan.
Vasemmistoliiton mielestä on pyrittävä siihen,
että alle 10 000 euron vuosituloista ei tarvitsisi
maksaa veroa. Nythän tilanne on se, että jo erittäin
pienistä päivärahoista maksetaan veroa, kun
taas työtulojen verotus on kevyempää.
Tämä johtaa tilanteeseen, jossa esimerkiksi työttömyyspäivärahaa
saava maksaa ensin veroja ja joutuu täydentämään
toimeentuloa toimeentulotukitoimiston luukulla. Ensi vuodeksi perusvähennys
tulisi siksi nostaa 3 000 euroon ja jatkaa vähennyksen
korottamista tulevina vuosina.
Oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa, elvytys ja se, että ihmiset
eivät joudu jonottamaan hiljaa leipäjonoissa,
edellyttää myös sitä, että kaikkein pienimpiä etuuksia
korotetaan. Vasemmistoliiton mielestä kaikkein pienimmät
etuudet tulee nostaa 700 euroon kuukaudessa. Tämä koskee niin
kansaneläkettä kuin vaikkapa isyyspäivärahaa
tai työmarkkinatukea.
Arvoisa puhemies! Lopuksi puutun euromääräisesti
pienempään mutta periaatteellisesti erittäin
merkittävään asiaan. Hallitus osoittaa
moraalista selkärangattomuutta erityisesti kehitysyhteistyöpolitiikassa.
Se laittaa vastakkain Suomen köyhät ja maailman
köyhät. Pakolaiskulujen entistä suurempi
kirjaaminen kehitysavuksi on huono vitsi, joka ei naurata maailman
köyhiä. Kehityspolitiikan tulee tähdätä köyhyyden
vähentämiseen, mutta nyt näyttää siltä,
että sinivihreä sinilevähallitus on lähinnä kiinnostunut
kiillottamaan omaa kuvaansa tilastoja kaunistelemalla.
Pääministeri Vanhanen, te totesitte tässä samassa
salissa huhtikuussa 2008 seuraavasti: "Sekä prosentit että eurot
ovat tärkeitä, mutta eurot ovat ne, jotka me omasta
budjetistamme maksamme, joihin me sitoudumme hallituksessa ja eduskunnassa."
Sitoutumisenne osoittautui olemattomaksi. Te pyörsitte
aiemmat suunnitelmanne heti, kun näytti siltä,
että maailman köyhien auttaminen tulee halvemmaksi,
kun laskentaperusteena käytetään EU:n
minimitason prosentuaalista välitavoitetta. Te aloitte
puhua prosenteista ettekä euroista, toisin kuin vielä täällä eduskunnassa
lupasitte. Samalla hallitus itse asiassa lähestulkoon sinetöi
sen, ettei Suomi tule saavuttamaan varsinaista tavoitettaan eli
0,7:ää prosenttia bruttokansantulosta
ensi vaalikaudella. Olisimme vasemmistoliitossa uskoneet ja toivoneet,
että edes vihreät olisivat puolustaneet kehitysyhteistyörahoja.
Valitettavasti, työministeri Sinnemäki, te olitte
valmis myymään tässä asiassa
mummonne.
Pitää toivoa, että talouden kääntyessä nousuun
Suomen kansainvälisistä sitoumuksista kehitysavun
prosenttiosuuksiin kannetaan yhtä suurta huolta kuin tänään.
Viime laman jälkeenhän näin ei käynyt,
vaan 15 vuodenkaan talouskasvu ei riittänyt palauttamaan
kehitysyhteistyörahoja lamaa edeltäneelle tasolle.
Ville Niinistö /vihr(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Eduskunta kokoontuu käsittelemään
ensi vuoden talousarviota uudenlaisessa tilanteessa. Vielä viime
vuonna eduskunnan budjettikeskustelun alkaessa tasapainoilimme inflaation
ja talouden hidastumisen ristipaineessa. Paljon on vuodessa tapahtunut.
Viimeisen vuoden aikana maailmantalouden taantuma on ravistellut
koko kansainvälistä finanssijärjestelmää.
Teollistuneet maat ovat velkaantuneet nopeasti, kun elvytyksellä on
onnistuttu ehkäisemään 1930-luvun kaltaisen
kansainvälisen suurlaman syntymistä.
Vaikka ainakin kansainvälisellä tasolla talouskasvu
on näyttänyt elpymisen signaaleja, ovat ihmisten
arjen elämän ja julkisen talouden osalta haasteellisimmat
ajat meillä Suomessa vielä edessä. Meidän
on kaikin tavoin ehkäistävä työttömyyden
lisääntymistä ja varmistettava yhteiskunnan
hyvinvointiverkon toimivuus, jotta tukea tarvitsevat pääsevät
nopeasti jaloilleen. Samalla meidän on kuitenkin varmistettava,
että julkinen talous kestää taantuman
aiheuttaman taakan. Hallituksen on oltava tämän
haasteen edessä nöyrä ja varmistettava
päätöstensä sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
Työllisyyden hoito ja ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen
on nyt tärkeintä.
Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys on tästä haastavasta
kokonaisuudesta arvioituna vastuullinen. Budjettiesitys on noin
13 miljardia euroa alijäämäinen. Veropäätökset
ovat kokonaisuudessaan ensi vuoden osalta vielä elvyttäviä, mutta
budjettiriihessä tehtiin kuitenkin jo veropohjaa vahvistavia
päätöksiä. Vihreä eduskuntaryhmä on
tyytyväinen budjetin veropäätöksiin: Kunnallisveron
perusvähennyksen nosto, työsuhdematkalipun veroedun
parannus, makeisveron käyttöönotto ja
virvoitusjuomaveron korotus sekä sama vero kaupasta ja
ravintolasta myytävälle ruoalle ovat kannatettavia
linjauksia. Alv-kantojen korotus 1 prosenttiyksiköllä astuu
voimaan vuoden 2010 heinäkuun alussa, suhdannetilanteen
kannalta järkevässä ajankohdassa. Näillä linjauksilla
hallitus kantaa samalla vastuuta niistä, joita taantuma
koettelee pahimmin, parantaa ravintola-alan työllisyyttä,
vahvistaa verotuksen ilmastovaikutusta ja palauttaa veropolitiikkaan
ajatuksen, että sillä voidaan edistää myös kansanterveyttä.
Kunnat saavat yhteensä yli 730 miljoonaa euroa lisätukea
palvelujen turvaamiseen ja elvytykseen. Investointien aikaistamispaketti,
joka maksaa valtiolle useamman vuoden kuluessa yhteensä 330
miljoonaa euroa, laittaa liikkeelle kuntien ja yksityisen rahoituksen
huomioiden 1,7 miljardin euron elvyttävät investointihankkeet.
Arvoisa puhemies! Taantuma kohdistuu usein raskaasti nuoriin.
On erityisen tärkeää, että panostettaessa
työllisyyden hoitoon hallitus erityisesti kiinnittää huomiota
nuorisotyöttömyyden lieventämiseen. Tähän
budjettiriihessä kohdennettiinkin lisärahoitusta
ja myös ammatillisen peruskoulutuksen lisäämiseen.
Kaikkiaan lisäpanostus nuoriin ja vastavalmistuneisiin
on 50 miljoonaa euroa. Jatkossa on syytä tarkkailla, riittääkö tämä nuorten
aseman parantamiseen taantuman vaikeissa oloissa.
Hallitus halusi osoittaa vastuullisuuttaan myös siinä,
että menokehyksestä pidetään
tässä esityksessä kiinni. Tämä tarkoitti
sitä, että hallitus joutui tekemään
sisäisiä siirtoja 230 miljoonan euron edestä työllisyys-
ja elvytystoimien rahoittamiseksi. Nämä siirrot
olivat monin tavoin vaikeita ja kohdistuivat tärkeisiin
menoluokkiin. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä menettely
oli tässä poikkeuksellisessa tilanteessa hyväksyttävä,
mutta se haluaa korostaa siirtojen kertaluonteisuutta.
Arvoisa puhemies! Taantuman myötä uusliberalismi
on saanut väistyä keynesiläisyyden tieltä. Oli
välttämätöntä, että valtiot
ovat pelastaneet meidät kuilun partaalta markkinoiden ajauduttua täydelliseen
epäluottamukseen ja paniikkiin viime vuoden lopulla. Ei
kuitenkaan voi olla niin, että voitot ovat yksityisiä ja
tappiot sosialisoidaan.
Yritysjohtajien kohtuuttomiin bonuksiin on puututtava, koska
ne loivat liiallisen kannustimen lyhytjänteiselle ahneudelle
ja riskin maksimoinnille. Keskustelu niistä ei saa kuitenkaan harhauttaa
meitä kaikkein olennaisimmasta. Lähivuosina on
luotava tasapainoinen ja läpinäkyvä finanssijärjestelmä,
jotta voimme varmistaa kestävän kansainvälisen
talouskehityksen.
Todellinen ongelma on vapaakaupan rinnalla kulkenut säätelyn
purkaminen ja talouden irtautuminen poliittisesta valvonnasta, mikä on
mahdollistanut valtavien riskien kerääntymisen
kansainväliseen rahoitusjärjestelmään.
Vapaakauppa ei saa tarkoittaa arvoista vapaata kauppaa. Talouskriisin
takana olevien rajoittamattomien, salailua ja veronkiertoa suosivien
markkinoiden ongelmat on korjattava.
Arvoisa puhemies! Suomessa on viime viikkoina käyty
poikkeuksellisen tiivistä veropoliittista keskustelua.
Tätä on syytä tervehtiä tyytyväisyydellä.
Vihreän eduskuntaryhmän mielestä on
tärkeää, että hyvinvointiyhteiskunnan
turvaamiseksi pidämme huolta veropohjan laajuudesta ja
riittävyydestä. Samalla meidän on varmistettava,
että verotus on oikeudenmukaista: verotuksella on kavennettava
tuloeroja, vahvistettava ihmisten oikeutta työhön
sekä ohjattava kulutusta ympäristöystävälliseksi.
Tässä taloudellisessa tilanteessa on selvää, että 1990-luvun
puolivälistä alkanut kokonaisveroasteen voimakkaan
laskun kausi on ohi. Velkaantumista on lähivuosina ryhdyttävä rajoittamaan,
eikä tätä voida tehdä ilman
verojärjestelmän uudelleenarviointia. Veropolitiikan
yleinen suunta on työn verotuksesta ympäristöveroihin
ja muihin välillisiin veroihin.
Vihreä eduskuntaryhmä haluaa korostaa, että erityisesti
pienituloisten työn verottaminen on niin kansantaloudellisesti
kuin sosiaalisesti ongelmallista. Jos hyvätuloiset välillä huokailevat 50
prosentin marginaaliveroastetta, niin todelliset ongelmat verotuksen
kannustavuudessa ovat pienituloisilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan keskimääräinen
työllisyysveroaste eli se, mitä työttömältä vähenee
työansioista verotuksen ja tukien pienenemisen myötä,
on yli 62 prosenttia. Usein tällaisesta keikkatyöstä jää jopa
vain viidennes käteen. Siis kaikkein pienituloisimmilla on
tosiasiassa korkeimmat marginaaliverot!
Tässä budjettiesityksessä hallitus
nostaa lähes puolella kunnallisveron perusvähennystä 1 480 eurosta
2 200 euroon. Tätä pienituloisten asemaa
parantavaa korotusta verottoman tulon rajaan ei yksikään
hallitus ollut tätä ennen kyennyt tekemään
lähes kahteenkymmeneen vuoteen.
Tällä tiellä on jatkettava tulevina
vuosina. Pienituloisimpien veronkevennykset ovat samaan aikaan sekä hyvää työllisyyspolitiikkaa
että hyvää sosiaalipolitiikkaa, niillä parannetaan
yhteiskunnan heikompien asemaa, kavennetaan tuloeroja ja lisätään
pienituloisten työn tekemisen kannattavuutta ja siten vähennetään
työttömyyttä.
Myös muilla veroilla tai tulonsiirroilla on kuitenkin
jatkossakin varmistettava se, että verotus kaventaa tuloeroja
ja vähentää köyhyyttä.
Pääomaveron ja tuloveron välinen ero
on kannustanut muuntamaan palkkatuloja pääomatuloiksi.
Ei ole reilua, että sama tulo verotetaan työnä kovemmin
kuin pääomana. Merkittävin tuloeroja aiheuttava
tekijä Suomessa ei siis suinkaan ole liian alhainen korkeiden
työtulojen verotus, vaan se, että kaikkein suurinta
tulotasoa nauttivat maksavat tuloistaan lähinnä vain
pääomatuloveroa.
Arvoisa puhemies! Ekologisen verouudistuksen avulla kulutusta
voidaan ohjata ympäristön kannalta kestävämmäksi.
Tämä on välttämätön kannustin
uuden ympäristöystävällisen
teknologian kehittämiselle ja käyttöön
ottamiselle. Vero-ohjaus on jatkossa erityisen tärkeää päästövähennyksien
saavuttamiseksi päästökauppasektorin
ulkopuolella, kuten liikenteessä, asumisessa, jätehuollossa,
maataloudessa ja palveluissa.
Tämä hallitus on ensimmäisenä hallituksena Suomessa
oivaltanut ekologisen verouudistuksen merkityksen. Liikennepolitiikassa
autoverouudistuksen ja työsuhdematkalippujen viitoittamalla
tiellä on jatkettava. Ruuhkamaksujen edistämisellä olisi
suuri positiivinen merkitys Helsingin seudun kehitykselle, kuten
jo Tukholman kokemukset osoittavat.
Vastaaviin uudistuksiin on päästävä myös asumisen,
jätehuollon ja yhdyskuntarakenteen puolella, joissa veroista
vielä puuttuu ilmastosidos. Esimerkkejä tällaisista
ratkaisuista ovat jäteveron porrastus loppukäytön
mukaan tai kiinteistöveron porrastus energiatehokkuuden
mukaan. Veropolitiikassa on myös puututtava harmaaseen
talouteen, ja mitä pikimmin Suomessa on siirryttävä erityisesti
rakennusalalla käännetyn arvonlisäveron
käyttöön.
Arvoisa puhemies! Jotkut ovat peränneet taantumassa
vahvan valtion paluuta. On kuitenkin yhtä lailla tärkeää,
että suomalaisten usko ja mahdollisuudet yrittäjyyteen
eivät heikkene taantuman myötä. Jos näin
käy, ei vahvasta valtiosta ole paljoa apua.
Hallitus pyrkii elinkeinopolitiikassaan paitsi turvaamaan työpaikkoja
myös luomaan uusia. Esimerkiksi Finnveran lisärahoituksella
pyritään turvaamaan kotimaisten pk-yritysten rahoituksen
saanti. Hallitus panostaa myös innovaatiopolitiikkaan lisää ja
uuden osaamisen kehittämiseen. Yliopistojen taloudellisen
autonomian toteuttaminen ja rahoituksen vahvistaminen osaltaan parantavat
Suomen edellytyksiä menestyä kansainvälisessä kilpailussa.
Taantuma ei ole siis vain uhka vaan myös mahdollisuus.
1990-luvun laman jälkeen Suomesta rakennettiin avoin talous.
Samaan aikaan ajoittunut elektroniikkateollisuuden huikea nousu
teki osaltaan Suomesta nousukauden menestyjän. Tällä kertaa
menestyksen siemen on ainakin puhtaassa teknologiassa ja viherkaulustyöpaikoissa.
Taloustaantuma pakottaa yhteiskunnat uudistumaan ja löytämään
uusia kasvualoja, joiden avulla ne nousevat menestymään
taantuman jälkeisessä maailmassa. Toisaalta kansainväliset
ilmastovelvoitteet väistämättä johtavat
siihen, että tulevaisuudessa yhteiskuntien menestys on
matalahiilisen yhteiskunnan rakentamisessa, ei peräpeiliin
katsomisessa eikä silmien kiinni laittamisessa.
Hallitus panostaakin ilmastonmuutoksen torjuntaan lisäämällä merkittävästi
tukea uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuushankkeille. Budjettiriihessä päätettiin
yhteensä 74,1 miljoonan euron tuesta, josta 10 miljoonaa
on käytettävissä jo tälle vuodelle.
Nyt päätetyn tuen vaikuttavuutta lisää ensi
vuonna käyttöön otettava syöttötariffi
tuulivoimalle ja biokaasusta tuotetulle sähkölle.
Budjettiriihessä päätettiin myös
varmistaa Seinäjoki—Oulu-ratahankkeen jatkuminen
kohdentamalla sen rakentamiseen 40 miljoonaa euroa sekä käynnistämällä elinkaarimallilla
kaksoisraiteen rakentaminen Kokkola—Ylivieska-välille.
Vihreä eduskuntaryhmä piti pääradan
peruskorjausta tärkeimpänä yksittäisenä investointihankkeena
näissä neuvotteluissa. Pohjanmaan radan perusparannus
on tärkeässä osassa koko Suomen raideliikenteen
kehittämisessä ja liikenteen päästöjen
vähentämisessä. Se mahdollistaa liikennemäärien
ja -nopeuksien merkittävän lisäämisen.
Etelä-Suomen ja Oulun välisen junayhteyden kilpailukykyä on
parannettava, jotta niin henkilö- kuin tavaraliikenne siirtyisi
yhä enemmän käyttämään
ympäristöystävällisiä raiteita.
Oikea kannustin oli myös hallituksen päätös uudistaa
työsuhdematkalippu houkuttavammaksi. Liikenteen päästöt
vähentyvät vain, jos samalla saamme osan autoilijoista
siirtymään joukkoliikenteen käyttäjiksi.
Työsuhdematkalippu on tähän hyvä keino.
Arvoisa puhemies! Taantuma on ajanut monet kunnat vaikeaan tilanteeseen.
On tärkeää varmistaa, että kunnat
pystyvät järjestämään
riittävät resurssit peruspalvelujen tason ylläpitämiseen
ja tuen tarpeessa olevien ihmisten auttamiseen myös taantuman
aikana. Hallitus onkin lisännyt eri päätöksin
kuntien rahoitusta yli 730 miljoonalla eurolla ensi vuodelle. Tämä on
lähes yhtä paljon kuin mitä Kuntaliitto
kuntien etujärjestönä on pitänyt
tarpeellisena. Valtio kantaa päävastuun julkisen
sektorin velanotosta: kunnissa velanoton tarve on noin miljardi
euroa valtion ottaessa yli kymmenkertaisesti velkaa.
Kunnat ovat erilaisissa tilanteissa. On olemassa kuntia, joilla
on taloudellista puskuria toteuttaa elvyttävää politiikkaa.
Tähän on syytä kannustaa. Toisissa kunnissa
on varmistettava, että kansalaisten peruspalvelut taataan
ja että taantuman nimissä ei tehdä liian äkillisiä korjausliikkeitä.
Toisaalta rakenteellisiin uudistuksiin on myös kyettävä,
jotta kuntien menojen kasvu ei muodostu hallitsemattomaksi. Hallituksen
on, arvoisa puhemies, syytä seurata jatkuvasti kuntien
tilannetta ja oltava valmis tarvittaessa uusiin ratkaisuihin. Hyvinvointipalvelujen
taso on turvattava kaikissa kunnissa.
Arvoisa puhemies! Vaikeina aikoina mitataan yhteiskunnan kyky
kantaa huolta heikommistaan. Hallitus on sitoutunut siihen, että taantuman
taakka ei jää yhteiskunnan heikompien kannettavaksi.
Meidän on sitouduttava samaan arvomaailmaan myös
omien rajojemme ulkopuolella. Taantuma on monissa maissa lisännyt äärimmäistä köyhyyttä.
Myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat, kuten kuivuus,
kohdistuvat korostetusti kehitysmaihin. Suomen on pyrittävä määrätietoisesti
parantamaan kehitysyhteistyötään niin
määrällisesti kuin laadullisesti.
1990-luvun alun laman aikaan Suomi leikkasi voimakkaasti kehitysyhteistyömäärärahojaan.
Tällaiseen
suhteelliseen moraaliin meillä ei ole nyt varaa. Vihreä eduskuntaryhmä edellyttää,
että Suomi
pitää kansainvälisistä lupauksistaan kiinni.
Suomen on toteutettava tavoitteeksi asettamamme kehitysyhteistyömäärärahojen
kasvu 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä.
On tärkeää, että myös
ensi vuonna kehitysyhteistyömäärärahat
kasvavat määrällisesti. Vuoden 2011 kehyksen
mukaisesta määrärahakorotuksesta on vihreän
eduskuntaryhmän mielestä pidettävä kiinni,
vaikka ensi vuoteen suunnitellusta kasvusta nyt jonkin verran joustettiinkin.
Arvoisa puhemies! Vaikeasta kansainvälisestä taloustilanteesta
huolimatta hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi jatkaa
sinivihreän hallituksen sosiaalisesti vastuuntuntoista
linjaa.
Hallituksen on kuitenkin syytä seurata tarkkaan erityisesti
työllisyyden ylläpitämiseen ja työttömyyden
hoitoon suunnattujen toimien riittävyyttä. Kuten
olemme viimeisen vuoden aikana havainneet, on talouskehityksen tarkka
ennustaminen tässä suhdanteessa vaikeaa. Vihreä eduskuntaryhmä haluaa
korostaa, että hallituksella on koko ajan oltava nopea
valmius lisätoimiin suomalaisten hyvinvoinnin ja työllisyyden turvaamiseksi
sekä sen varmistamiseksi, että suomalainen yhteiskunta
selviää taantumasta ehyenä.
Ulla-Maj Wideroos /r(ryhmäpuheenvuoro):
Herr talman, arvoisa puhemies! Minns någon en statsbudget
som alla skulle ha varit helt tillfreds med? Knappast. Oppositionen
hittar alltid stora brister i budgetförslagen och regeringspartierna hittar
mindre brister. Knappast har det heller ens funnits någon
finansminister som skulle ha varit helt nöjd med alla detaljer.
Det hör till sakens natur, eftersom varje budget är
en balansgång och pengarna aldrig räcker till.
Jos oppositiolla ei ole muuta arvosteltavaa, niin se toteaa
aina, ettei hallitus tee "riittävästi". Tämä on
oikeastaan paras arvosana, jonka hallitus voi saada. Hallitus tekee
siis oikein, mutta ei "riittävästi". (Ed. Saarinen:
Rkp ei tiedä oppositiopolitiikasta mitään!)
Joskus tämä arvostelu on perusteltua — kunpa
rahat vain riittäisivät "riittävästi"
tekemiseen. Budjetilla on nimittäin myös tulopuoli,
ja menojen tulee mieluiten olla tasapainossa sen kanssa.
Tällä kertaa hallitus on saanut kuulla muun muassa,
ettei se korota perusvähennystä "riittävästi".
Arvostelu on mielenkiintoista sitä taustaa vasten, että hallitus
korottaa perusvähennystä lähes 50 prosenttia,
1 480 eurosta 2 200 euroon. Ja korotus on ensimmäinen
18 vuoteen. Yksikään sosialidemokraattisen pää-
tai valtiovarainministerin hallitus ei kaikkien näiden
vuosien aikana ole korottanut vähennystä pennin
penniä tai sentin senttiä.
Toisaalta hallitus on saanut kuulla keventävänsä verotusta
liikaa. Kuitenkin hallitus vain huolehtii siitä, ettei
tuloverotusta kiristetä ensi vuonna. Sitä kevennetään
vain pienimpien tulojen osalta. Mikä vika siinä on?
Se on vahvan sosiaalisen omantunnon veropolitiikkaa. Tässä suhdannetilanteessa
hallitus ei edes voi käyttää veronkevennyksille
aikomaansa liikkumavaraa kokonaan.
Hallitus saa myös kuulla, ettei sen pitäisi
laskea elintarvikkeiden arvonlisäveroa. Suomella on nyt
toiseksi korkein ruuan arvonlisävero EU:n vanhojen jäsenten,
niin sanotun EU 15:n piirissä. Tämä on
ollut yhtenä syynä meidän korkeaan ruuan
hintaamme. Nyt myöskään oppositiolle
ei kelpaa ruuan hinnan alentaminen.
Ja sitten hallitus ei tee "riittävästi" työllisyyden
edistämiseksi. Se on aivan totta. Hallitus tekee nimittäin
vain sen, minkä se pystyy tekemään kohtuullisen
lainanoton puitteissa, kun otetaan huomioon, että lainat
on jonakin päivänä maksettava takaisin.
Opposition epäonneksi Helsingin Sanomien viime sunnuntaina
esittelemä selvitys osoitti, että nykyinen hallitus
on edeltäjäänsä — jossa
sosialidemokraateilla oli keskeinen vastuu — paremmin onnistunut
luomaan työpaikkoja. Varmastikaan ei "riittävän"
monia mutta kuitenkin koko joukon.
Herra puhemies! Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä hallitus
osuu oikeaan tasapainotellessaan toisaalta talouden optimaalisen
elvyttämisen ja työllisyyden kanssa ja toisaalta
lainanoton kohtuullisen lisäämisen kanssa. Yhtälön saaminen
täsmäämään ei ole ollut
mikään kiitollinen tehtävä,
mutta siinä on onnistuttu.
Edellisen vaikean talouskriisin aikana 1990-luvun alussa silloinen
hallitus joutui lainaamaan rahaa pankkijärjestelmän
pelastamiseksi. Tällä kertaa meidän ei
onneksi tarvitse tehdä niin. Nyt lainaamme rahaa hyvinvointipalvelujen,
tulonsiirtojen ja sosiaalisten etuuksien ylläpitämiseksi.
Nämä ovat huomattavasti miellyttävämpiä kohteita.
Herr talman! Syftet är att slå vakt om välfärdssamhället
så att ingen som drabbas av arbetslöshet eller
på annat sätt får lida av recessionen
ska behöva förlora hoppet. Särskilt viktigt är
det att samhället nu gör sitt allra yttersta för
att förhindra en ny våg av utslagna unga likt
den som följde i den förra ekonomiska krisens
spår.
Därför hälsar vi med särskild
tillfredsställelse de många åtgärder
regeringen redan har vidtagit och föreslår i detta
budgetförslag till förmån för de
unga. Till dem hör: Antalet studieplatser ökas med
sammanlagt 5 500. Studiestödet har höjts för
första gången på många år.
De studerandes sjukdagpengar och studiestöd sammanjämkas
så att en studerande under sjukdomstiden inte behöver
leva på sitt studiestöd. Arbetsplatser inrättas för
nyutexaminerade, bland annat för poliser. Satsningen på uppsökande
ungdomsarbete fördubblas i avsikt att förebygga
utslagning. Tack vare ökade tipsmedel, men också höjda
budgetmedel, ökar satsningen på ungdoms- och idrottsarbete
kraftigt. Systemet med alterneringsledighet blir permanent, vilket
för sin del skapar arbetsplatser för unga.
Herr talman! För kommunernas del gäller tyvärr
det samma som för allt annat. Det är svårt
att göra "tillräckligt". Det beror inte minst
på att kommunernas situation är så olika,
och regeringen har därför försökt
beakta olika kommuners behov.
Kommunernas andel av samfundsskatten har höjts, vilket
hjälper de kommuner som får en stor andel av sina
intäkter från företag och andra samfund.
Svenska riksdagsgruppen är dock väl medveten om
att detta föga tröstar kommuner för vilka
samfundsskatten spelar en mindre roll eller som har drabbats av
konkurser eller fabriksnedläggningar. Därför
höjs också anslagen till kommuner som enligt behovsprövning
behöver extra stöd.
Trots det här står många kommuner
inför det svåra beslutet att höja skatten.
Som ett alternativ till en höjd kommunalskatt erbjuder
regeringen dem en möjlighet att höja fastighetsskatten,
om de finner det alternativet bättre. I det avseendet får
det kommunala självstyret mera utrymme. Det samma gäller
balansgången mellan att öka intäkterna
och minska utgifterna i form av strukturförändringar.
De kommunala beslutsfattarna bör enligt vår åsikt
ta ansvar för dessa val.
För att underlätta de kommuners situation
som har det allra svårast att rationalisera skol- och andra
tjänster och som redan har ett högt skatteuttag,
har i budgeten reserverats 30 miljoner att fördelas till
glest befolkade och skärgårdskommuner.
De betydande tilläggssatsningarna på kultur, idrott
och ungdomsarbete återspeglar att den samhälleliga
tyngden för dessa områden kraftigt ökar.
Vi ska också komma ihåg att exempelvis kulturen
faktiskt också sysselsätter. Till exempel den
inhemska filmproduktionen är arbetskraftsintensiv och stöds
nästa år med ytterligare 2,5 miljoner euro jämfört
med i år. Det betyder att denna regering har höjt
statsstödet för inhemsk filmproduktion med 50
procent, vilket faktiskt är en historisk utveckling.
Svenska riksdagsgruppen gläds också åt
att det fria konstfältet, vars finansiering länge
släpat efter, nästa år får betydande
påslag. Exempelvis de fria teatergrupperna får
nästa år 40 procent mer statsanslag än
i år, 40 procent. Tilläggssatsningarna på idrottsföreningarna,
barns och ungas motion samt hälsomotion är synnerligen
viktiga ur ett folkhälsoperspektiv. I många fall
stöder därtill de stora tilläggssatsningarna
på ungdomsarbetet idrotten, och vice versa.
Herra puhemies! Taloudellisesti vaikeina aikoina yhteiskunnan
kyky huolehtia kaikkein vaikeimmassa asemassa olevista yksilöistä ja
alueista joutuu koetukselle. Hallitus on nähnyt tämän sosiaalisen
oikeudenmukaisuuden tarpeen. Eduskunnan tulee omalta osaltaan tutkia,
onko hallitus onnistunut hyvässä tarkoituksessaan,
ja tarvittaessa täydentää turvaverkkoja.
Budjettiesityksen puutteista on pantava merkille esimerkiksi
lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon osoitettavat määrärahat,
joista ryhmämme tälläkin kertaa tekee
aloitteen. Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää valitettavana,
että jatkuvasti on olemassa tämän tyyppisiä tarpeita,
joita jostain syystä ei koskaan oteta riittävästi
huomioon talousarvioehdotuksessa, vaan eduskunnan on omalta osaltaan
tultava apuun.
Niukkaa on myös kehitysyhteistyömäärärahojen
korottaminen, mutta kuitenkin näinä vaikeina aikoina
hallituksen kannalta on suoritus pitää kiinni
tavoitteista määrärahojen korottamiseksi myös
absoluuttisina määrinä. Bkt-osuuden kasvuhan
perustuu siihen, että bkt valitettavasti laskee. Koska
meidän ryhmämme esikuvina ovat aina olleet muut
Pohjoismaat kehitysapumäärärahojen tason
osalta, hyväksymme myös kehitysavun laskentaperusteiden
korjaamisen tämän pohjoismaisen mallin mukaisesti.
Jotta panostuksia voitaisiin verrata, niiden tulee olla vertailukelpoisia.
Herr talman! Det är också välkommet
att vi för första gången sedan 1993 får
en höjning av anslagen till kommunerna för mottagning
av flyktingar. Eftersom benägenheten att ta hand om flyktingar
tycks variera väldigt stort från kommun till kommun är
det rätt och riktigt att samhället som helhet
bär sitt ansvar.
De 13 miljarder regeringen föreslår att Finland
nästa år ska låna upp för att
få statsfinanserna i balans lånas av kommande
generationer. De upplånade pengarna bör sättas
i arbete för att generera framtida skatteinkomster. På sådana
investeringar är det uppsökande ungdomsarbetet ett
litet men talande exempel. Om samhället lyckas styra in
så mycket som några hundratal unga till livslånga
arbetsinsatser har investeringen betalat sig själv, och
målet ligger ju faktiskt högre än vid
något hundratal. Hittills har redan över tusen
unga med den metoden getts en bättre start i studie- eller
yrkeslivet.
Ett annat, förhoppningsvis ännu större
exempel är satsningarna på forskning, innovationer och
produktutveckling. I ett läge då den traditionella
trä- och pappersindustrins svårigheter är
av strukturell och inte bara konjunkturrelaterad karaktär
måste Finland hitta nya framtidsbranscher, nya Nokior.
Den så kallade gröna energiteknologin är
en av de mest lovande.
Arvoisa puhemies! Vaikka osa lainarahasta synnyttää välittömästi
uusia tuottoja, myös muita toimenpiteitä tarvitaan
valtiontalouden tasapainottamiseksi lähivuosina. Toivottavasti
suuri osa hoituu talouskasvulla, joka tuottaa enemmän verotuloja
jo nykyisillä verokannoilla. Mutta erittäin todennäköisesti
viimeistään seuraava hallitus joutuu suhdanteen
toivottavasti lopullisesti käännyttyä harkitsemaan
verotuksen kiristämistä tai valtion menojen leikkauksia.
Koska viimeksi mainittuja on vaikeampi tehdä, ei vähiten
ikärakenteen muutosten vuoksi, voimme tuskin välttää veronkorotuksia.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä perää laajaa
yhteiskunnallista keskustelua tuolloin tehtävistä priorisoinneista.
Voimmeko verottaa työtä nykyistä kovemmin,
vai tulisiko suurempi osa verotuksesta siirtää kulutuksen
verottamiseen? Tai selkokielellä: korotammeko tuloveroa
vai arvonlisäveroa?
Siltä osin kuin välillisiä veroja
korotetaan, meidän on toteutettava ekologinen ja ilmastoperusteinen
veronvaihto siten, että verotuksen painopiste kulutuksesta
ja tuotannosta siirretään ympäristölle
vaarallisiin ja ilmastoa lämmittäviin tuotteisiin
ja palveluihin.
Herr talman! Skattepolitiken blir naturligt ett ledande tema
i nästa riksdagsval och då nästa regering
bildas efter det valet. Svenska riksdagsgruppen anser dock att redan
den sittande regeringen under återstoden av mandatperioden
bör bädda för en balansering av statsfinanserna.
Upplåningen kan åtminstone inte öka 2011,
utan måste tvärtom reduceras från 2010 års
nivå.
Den bästa "valbudgeten" för 2011 är
därför en budget som inte lovar fortsatt guld
och gröna skogar, utan börjar rätta munnen
och magen efter matsäcken. Winston Churchill lovade på sin tid
sitt folk "blod, svett och tårar", och Mauno Koivisto lyckades
några decennier senare rentav göra sig populär
genom att i det närmaste göra det samma. Svenska
riksdagsgruppen önskar Matti Vanhanen, Jyrki Katainen och
hela regeringen framgång med att följa exemplet.
Huvudsaken är att Finland nu klarar den ekonomiska
krisen med så mycket som möjligt av våra
välfärdsstrukturer och sociala skyddsnät
intakta. Sedan gäller det att börja betala räkningen.
Bjarne Kallis /kd(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Hallitus kiittää budjettia
ja oppositio moittii. On väitetty, että näin
tapahtuu. Minusta ainakaan kristillisdemokraatit eivät
aio moittia tätä budjettia. Kristillisdemokraatit
aikovat esittää vaihtoehtoa tälle budjetille.
Huonompi budjetti voisi olla, mutta voi se olla myöskin parempi,
ja meidän näkemyksemme on se, että se voisi
olla selvästi parempi.
Kyllä minun täytyy sanoa, että tänään
olin tilaisuudessa, jossa nolotti aivan valtavasti. Olin veteraanien
edessä kuuntelemassa, kun he vetosivat nuorempaan sukupolveen:
"Antakaa meille ne rahat, mitä te olette luvanneet. Antakaa,
mitä olette luvanneet vuonna 2004." Ja valtiovarainministeri
Katainen, läsnä olivat edustajat kaikista eduskuntaryhmistä,
ja kaikki sanoivat, että tekevät parhaansa, jotta
veteraanit saisivat, mitä pyysivät. Nyt te tämän
tiedätte, ja nyt toivon tietenkin, että veteraanit
tulevat saamaan sen, mihin he ovat oikeutettuja ja mitä me
olemme heille luvanneet. Tämä pieni asia, muutaman
miljoonan asia, on suurin häpeäpilkku tässä budjetissa.
Arvoisa herra puhemies! Paljon on puhuttu verotuksesta, paljon
on puhuttu velasta. Molemmat ovat erittäin tärkeitä.
Voi tietenkin sanoa, että silloin kun velka alkaa kasvaa,
trendin katkaiseminen on äärettömän
vaikeaa. Katsokaa USA:ta: Vuosia, vuosia velka on kasvanut, eikä sitä trendiä ole
pystytty katkaisemaan. Tänä päivänä esimerkiksi
USA:n valtio jokaisen dollarin, minkä saa, käyttää ja
panee vielä päälle 85 senttiä,
eli yhdestä dollarista käytetään
1,85. Suomessa tilanne ei ole yhtä paha, mutta kun me saamme
yhden euron, niin käytämme 1,3. Ja ottaen huomioon,
että korkokanta on tänä päivänä alhainen,
ottaen huomioon, että tämä trendi näyttää koko
ajan kasvavan, me saatamme vielä olla suurissa, todella
suurissa ongelmissa.
Tänä päivänä, kun
korkokanta on noin 2,5 prosenttia, menee 30 prosenttia valtion tulo-
ja pääomatuloverosta pelkkiin korkoihin. 30 prosenttia
valtion kaikista ansio- ja pääomatuloista menee
korkoihin. Ja ottaen huomioon, että korkokanta voi nousta,
ottaen huomioon, että budjetoimme lisää velkaa,
ei kaukana ole se päivä, milloin menee 60 prosenttia
valtion ansio- ja pääomatuloista korkoihin. Tähän
pitää ehdottomasti kiinnittää huomiota.
Verotuksen periaatteista ei ole kovinkaan paljon puhuttu, mutta
haluan korostaa, mitkä ovat ne periaatteet, jotka ovat äärettömän
tärkeitä kaiken sosiaalisen näkövinkkelin
ja oikeudenmukaisuuden lisäksi. Verotetaan sellaista, mitä yhteiskunta
ei tarvitse eikä ihminen tarvitse, verotetaan sitä ankarasti.
Ja otetaan huomioon myöskin se, että yritetään
verotuksen avulla parantaa yritysten kilpailukykyä. Kukaan
ei ole salissa puhunut siitä, että verotuksen
kautta pitäisi saattaa suomalaiset yritykset, suomalaisten
tuottamat palvelut ja tuotteet parempaan kilpailukykyasemaan kuin tällä hetkellä.
Hallitus esittää verotukseen tiettyjä muutoksia.
Siinä on oikeastaan toinen suuri epäkohta. Minä en
ole tavannut muita kuin muutamia ministereitä, jotka katsovat,
että tämä elintarvikkeiden alvin ratkaisu
olisi hyvä. Muistan, kun valtiovarainministeri Katainen
televisiossa ihmetteli, miten on näin hyvä ratkaisu
voitu keksiä. Näin te sanoitte televisiossa. Iltapäivällä,
kun keskustelin kavereitten kanssa, niin he sanoivat, miten näin
hölmöä on voitu keksiä. Ensin
alennetaan 12 prosenttiin, 8 kuukauden kuluttua nostetaan 13 prosenttiin.
Ei tässä ole, kuulkaa, mitään
järkeä. Menkää kysymään
pienyrittäjältä, pienkauppiaalta, mitä tämä merkitsee.
Se merkitsee hänelle lisäkuluja.
Kristillisdemokraatit esittävät elintarvikkeiden
arvonlisäveroon alennusta. Me olemme äänestyttäneet
eduskuntaa siitä, että se olisi tullut voimaan
tämän vuoden ensimmäisenä päivänä, silloin
kun me emme tienneet, minkälainen kehitys yhteiskuntaan
tulee. Mutta, kun me olemme nähneet, mihin tämä on
kehittynyt, me emme ole niin itsepäisiä, jääräpäisiä,
että me pitäisimme edelleen sitä hyvänä ratkaisuna.
Me esitämme omassa vaihtoehtobudjetissamme, että siirrettäisiin
se alennus heinäkuun 1. päivään
ja silloin alennettaisiin suoraan 13 prosenttiin. Tässä valtio
säästäisi aika paljon rahaa, jota voitaisiin käyttää parempaan
tarkoitukseen.
Mainitsen vielä verotuksesta joitakin asioita.
Kun sanoin, että meidän pitää huolehtia
yritysten kilpailukyvystä, niin suurella tyydytyksellä kesällä huomasin,
miten ministeri Pekkarinen ja monet keskustan edustajat totesivat,
että pitää saada tämä carry
back -järjestelmä voimaan. Ministeri Pekkarinen
jopa sanoi, että tämä on keskustan ehdotus
ja esitys, mutta olen pettynyt, että se ei näy.
Sen käyttöön ottaminen pelastaisi aivan
varmasti joitakin yrityksiä konkurssilta ja työpaikkoja
säilyisi.
Olen tässä aikaisemmin maininnut, miten teollisuus
huutaa, että antakaa nyt meille edes ne samat edut, mitä Ruotsi
antaa omalle teollisuudelleen, palauttakaa sähkövero
kokonaisuudessaan niin kuin siellä. Tämä on
hätähuuto, johon ei ole vastattu.
Omaishoitajien verotus. En ole tavannut henkilöä,
joka olisi sanonut, ettei omaishoitajien työtä pitäisi
vielä enemmän arvostaa. Kaikki sanovat arvostavansa
sitä, kaikki sanovat ja ylistävät, miten
tärkeää se on. Tasavallan presidentti
nimitti omaishoitajia arjen sankareiksi. Minä kysyn, miksi
omaishoitajia verotetaan samasta tulosta ankarammin kuin palkansaajaa
palkkatulosta. Kertokaa, ministeri Katainen, minulle, miksi katsotte
oikeaksi verottaa omaishoitajia ankarammin kuin palkansaajia vastaavasta
tulosta. Siis kerta kaikkiaan uskomatonta. Tiedän vastauksen,
minkä takia verotetaan, mutta minä en vaan sitä ymmärrä.
Edelleen verotuksesta totean, että meidän vaihtoehtobudjetissamme
300 miljoonalla kiristetään tiettyjä veroja
ja 300 miljoonalla kevennetään tiettyjä veroja
eli se on tasapainossa, mutta sitten meillä on 400 miljoonaa,
millä vielä kaiken lisäksi kiristetään.
Onko 400 miljoonaa paljon vai vähän? Se on paljon
silloin, kun sitä rahasummaa voi käyttää hyvään
tarkoitukseen. Ei ole yhdentekevää, keneltä nämä rahat
otetaan. Jo mainitsin, että tulisi kyllä 250 miljoonaa,
jos ruuan arvonlisävero lykättäisiin
heinäkuun 1. päivään, ja luulenpa,
että siitä ei olisi paljon haittaa kotitalouksille.
Me olemme tietenkin pörssiverosta aina puhuneet, ja
ilolla ja suurella tyydytyksellä totean, että tänä päivänä vasemmistoliitto
on samaa mieltä, sosialidemokraatit ovat samaa mieltä,
keskustan kansanedustajat kirjoittavat lehtiin, miten tärkeää olisi
saada pörssivero käyttöön. Toivottavasti se
joskus tulee. Me esitämme sitä taas ja äänestytämme
eduskuntaa siitä asiasta. Ja muistakaa, että ei
se kauppa, mitä pörssissä tehdään,
ne eurot, mene yritykselle; siellä sama raha pyörii
aamusta iltaan. Tänäkin päivänä tehdään
Helsingin Arvopaperipörssissä yli 50 000
kauppaa. Luuletteko te, että kyseessä on 50 000
uutta kauppaa? Ei missään nimessä. Sama
raha pyörii. Minä olen elänyt aikoja,
milloin pörssivero oli 1,2 prosenttia, eikä kukaan
pitänyt sitä huonona. Olin mukana poistamassa
sen, mutta muistan, kun ed. Kimmo Sasin kanssa totesimme, että kun
ajat muuttuvat ja ajat paranevat, silloin se otetaan takaisin.
Makeisvero ja virvoitusjuomavero. On aivan oikein, että sellainen
vero tulee. Siitäkin me olemme äänestyttäneet
aikaisemmin eduskuntaa. Mutta miksi se tulee vasta syksyllä?
Miksi se ei voisi tulla tammikuun 1. päivänä,
ja saataisiin 55 miljoonaa euroa lisää valtion
kassaan? Miksi pitää lykätä syksyyn?
Miksei oteta tammikuun 1. päivänä jo
voimaan?
Luovutusvoitot, jotka perustuvat lyhytaikaiseen omistamiseen.
Sekin vero on aikaisemmin esiintynyt, ja olen huomannut, että nykyiset
hallituspuolueet ovat myöskin sen omiin vaihtoehtobudjetteihinsa
esittäneet silloin, kun ovat olleet oppositiossa. Ei tämä oppositio—hallitus-asema
saisi vaikuttaa. Jos katsotaan, että tämä on aiheellinen
vero, niin silloin pitää ottaa käyttöön.
No mihin tätä 400:aa miljoonaa käytetään, mitä nyt
otetaan sellaisesta kohteesta, joka ei muuta tavallisen kansalaisen
elämää kovinkaan paljon? Mikä taho
olisi se suurin voittaja kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa?
Se olisi lapsiperheet. Siis se ryhmä, joka tänä päivänä on kaikkein
suurimmissa vaikeuksissa, on noin yleisesti ottaen velkaantunut
lapsiperhe. Äiti ja isä nousevat kello 6, kello
7 menevät töihin, huolehtivat siitä,
että verorahoja tulee julkiselle sektorille, ja kantavat
myöskin vastuun tulevaisuudesta. Tätä ryhmää,
lapsiperheitä, pienituloisia lapsiperheitä, jotka
käyvät työssä — huom!
jotka käyvät työssä — pitää kannustaa,
ja meidän vaihtoehtobudjetissamme me kannustamme heitä 170
miljoonalla eurolla, ja se tulee eräänlaisena huoltajavähennyksenä,
jonka suurin vähennys on 4 500 euroa, joka tarkoittaa
käytännössä 20 prosentin verokannan
mukaan noin 900:aa euroa. Tämä ryhmä on
meidän vaihtoehtobudjetissamme se suurin voittaja.
Vanhustenhoito: 100 miljoonaa. Olemme kuulleet hätähuudon,
joka siltä puolelta on tullut. Terveydenhuoltoon 100 miljoonaa.
Tässä on 375 miljoonaa siitä 400 miljoonasta,
millä me kiristämme.
Kysykää kansalta, kumpi vaihtoehto on parempi:
huolehtia lapsiperheistä, antaa vanhustenhoitoon lisää rahaa,
antaa terveydenhuoltoon lisää rahaa ja vastaavasti
lykätä elintarvikkeiden alvia muutamalla kuukaudella,
ottaa hieman lisää keinotteluluontoisista pääomatuloista.
Kyllä vastaus on melkoisella varmuudella se, että otetaan
ja annetaan näille ryhmille, koska nämä ovat ne
suurimmat puutteet hallituksen budjettiesityksessä.
Vaihtoehtoja on siis olemassa. Meidän esityksemme ei
hirveän paljon poikkea hallituksen esityksestä mutta
on selvästi parempi, eli olisi ollut mahdollista tehdä parempi
budjetti, ja tästä me äänestytämme
eduskuntaa.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Seppo Kääriäinen.
Raimo Vistbacka /ps(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Toiveikkaimpien arvioiden mukaan talouden
taantuma on taittumassa. Näkymät ovat edelleen
epävarmat, vaikka maailmantalouden ennustetaankin kasvavan
ensi vuonna pari prosenttia Kiinan ja Intian johdolla. Nousun enteitä on
jo näkynyt Yhdysvalloissa ja Saksassa. Jos ja kun Saksan
vienti lähtee todella vetämään,
kasvavat yritystemme mahdollisuudet selvitä lamasta.
Metsäteollisuus on vientimme perinteinen tukijalka.
Se elää parhaillaan rankkaa rakennemuutosta. Itsenäisen
rahapolitiikan puuttuminen on näkynyt etenkin sen kilpailukyvyssä.
Metsäteollisuutta siirtyy Ruotsiin ja muualle, koska Suomen
hallitus on vahvan euron vanki.
Taantuma ei ole ohi reaalitaloudessa. Valtio velkaantuu kovalla
riskillä miljardivauhtia; elämme rajusti yli varojemme.
Hallituksen päätä ei huimaa, vaikka se
lainaa rahaa maailmalta jatkaakseen verojen keventämistä kotimaassa.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä järkeviä elvytystoimia
pitää jatkaa. Toimien pitää olla
työllistäviä eli sen kaltaisia, että lyhentäessään
nyt otettavaa velkaa tuleva sukupolvi näkee, että olemme
käyttäneet sen järkevällä tavalla.
Elvytystoimet voivat myös olla ennakkoluulottomia: kotimaisen
kulutuskysynnän kasvattamiseksi ja palvelujen tukemiseksi
voisimme esimerkiksi antaa kerta-annoksena jokaiselle virallisen
köyhyysrajan alapuolella elävälle suomalaiselle
500 euroa puhtaana käteen.
1990-luvun lama opettaa, että työttömyyden kasvua
on syytä jarruttaa kaikin keinoin, osa suhdannetyöttömyydestä kun
herkästi muuttuu rakennetyöttömyydeksi.
Sen hoitaminen on paljon kalliimpaa kuin työttömyyden
ehkäisy. Nuorisotyöttömyys on jo nyt
niin synkkää luokkaa, että se on suorastaan
kansallinen häpeä. On väitetty, että useampi
kuin joka kymmenes peruskoulun päättänyt
on potentiaalinen väliinputoaja. Valtion tuottavuusohjelman
jääräpäinen jatkaminen on tässä tilanteessa
hallitukselta käsittämätöntä politiikkaa.
Se vie työpaikkoja, kun niitä pitäisi nyt
nimenomaan synnyttää.
Arvoisa puhemies! Työttömien lisäksi
vaikeaa on kunnilla. Niiden verotulot supistuvat ja työttömyydestä aiheutuvat
menot lisääntyvät. Kuntatalous sukeltaakin
tänä ja ensi vuonna syvälle. Hallitus
ei kanna budjettiesityksessään vastuutaan kuntien
kurjistuvasta taloudesta. Nyt ennustetaankin, että jälleen
toistasataa kuntaa joutuu ensi vuonna nostamaan veroprosenttiaan. Tulevaisuudessa
häämöttää uhkakuvina
lähinnä verta, hikeä ja kyyneleitä eli
kiristyvää verotusta, kipeitä leikkauksia,
eläkeiän nostamisia, ellemme saa kansantalouttamme
kunnolla kääntymään.
Budjettiehdotus kertoo tylyllä tavalla hallituksen
tavoitteesta jättää suuri raha ja yhteiskunnan hyväosaiset
nauttimaan saavutetuista eduistaan. Laman maksajiksi hallitus hakee
pieni- ja keskituloisia. Välillisten verojen ja eräiden
palvelumaksujen korotukset kirpaisevat suhteellisesti ottaen eniten
pienituloisia, työttömiä, köyhiä ja veteraanisukupolvea.
Hallitusohjelmansa mukaisesti porvarihallitus jatkaa sosialidemokraattien omalla
valtakaudellaan viitoittamaa epäsosiaalista linjaa varallisuuden
nauttimasta erityiskohtelusta etenkin veropoliittisesti. Perussuomalaisten
mielestä olisi järkevää palauttaa
pikaisesti varallisuusvero. Pääomatulojen verotusta
olisi myös kiristettävä, ja lakiesitys
mainittujen tulojen muuttamiseksi progressiivisiksi olisi tuotava pikaisesti
eduskuntaan.
Arvoisa puhemies! Porvarihallitukselle tulee arvostelun jälkeen
perussuomalaisilta kuitenkin myös tunnustusta siitä,
että jos se toisella kädellä ottaa, niin
toisella se hieman antaa: ruuan hintaa pyritään
laskemaan. Toivottavasti niin myös käy eivätkä tuottajan
ja kuluttajan välissä olevat portaat vedä välistä.
Kunnallisverotuksen perusvähennys nousee edes hieman. Työsuhdematkalipun
veroedun parantaminen on myös hyvä porkkana joukkoliikenteen
kehittämisen kannalta.
Hallitus esittää runsaasti uusia tie-, rata-
sekä vesiväylähankkeita. Sen sijaan perusväylänpidon
rahoituksen samoin kuin yksityistierahoituksen hallitus aikoo säilyttää ensi
vuonna kuluvan vuoden tasolla. On kuitenkin päivänselvää,
että perustienpidon määrärahat
ovat riittämättömiä, ja sen
tietää myös ministeri Vehviläinen.
Tiepääomaahan on viime vuosina syöty
yli 100 miljoonan euron vuosivauhtia. Sama edesvastuuton meno on
jatkunut myös nykyhallituksen aikana. Kansallisomaisuutemme
tuhoutuminen ja tuhoaminen on pysäytettävä,
muuten siitä seuraa todella kallis lasku veronmaksajille.
On myös pantava piste Tiehallinnon harjoittamalle kuntien
kiristämiselle. Sen kunnan tiesuunnitelmat etenevät,
jolta löytyy rahaa. Perussuomalaiset eivät hyväksy
tällaista epätasa-arvoista tierakentamista, jossa
on hyvin epäilyttäviä piirteitä.
Arvoisa puhemies! Omaishoitajat tekevät arvokasta työtään
vuorokauden ympäri olemattomalla korvauksella. Sitä ei
kuitenkaan tehdä tasa-arvoiselta pohjalta. Kunnat päättävät
omaishoidosta ja sen suuruudesta. Kun kuntien talous on tiukoilla,
eriarvoisuus korostuu. Siksi valtiovallan olisi saneltava omaishoidolle
yhtenäiset pelisäännöt. Perussuomalaiset
edellyttävät, että omaishoidon tuki siirretään
Kelan kontolle ja siitä tehdään subjektiivinen
oikeus. Myös vanhustenhoidolle on saatava selkeä ja
velvoittava laki.
Arvoisa puhemies! Sotiemme veteraaneja on elossa noin 62 000.
Heidän keski-ikänsä on 87 vuotta. Talvisodan
syttymisestä on kohta 70 vuotta, mutta hallituksen budjettiehdotus
on taas kerran tyly veteraaneja ja kotirintamanaisia kohtaan, vaikka
edustajat Kalli ja Ravi täällä toista todistivat.
Häpeällistä kyllä, hallitus
aikoo peräti supistaa sotainvalidi- ja veteraanimäärärahoja kuluvasta
vuodesta yli 20 miljoonaa euroa. Näin porvarihallitus kohtelee
kunniakansalaisiamme! Kauniita juhlapuheita kyllä pidetään,
mutta teot ovat mitä ovat. (Ed. Manninen: Pitäisi
ynnälaskua vähän opetella!) — Ed.
Manninen, lukekaa budjettikirjan sivu 573!
Perussuomalaisten mielestä etenkään
veteraanikuntoutuksen resurssit eivät ole lähelläkään sitä tasoa,
millä niitten pitäisi olla. Rahat ovat loppuneet
tänäkin vuonna, ed. Manninen, monessa
kunnassa jo alkuvuodesta. Ensi vuonna kuntoutusmääräraha
laskee enemmän kuin on veteraanien arvioitu poistuma. Mielestämme
myös veteraanin puolisolla pitäisi olla oikeus
asua miehensä kanssa, vaikka sitten veteraanien
veljes- tai sairaskodissa. Ja eikö jo viimein olisi aika
luopua veteraanien lain mukaisia etuuksia määritettäessä työkyvyttömyysprosenteista?
Eikö Eikö olisi myös oikein
ja kohtuullista aloittaa sotaorpojen kuntoutustoiminta?
Arvoisat edustajat! Pallo on nyt meillä, me voimme
halutessamme muuttaa hallituksen esitystä. Veteraaniasiain
parantamisessa ei puhuta lopultakaan suuresta summasta, jos sitä vertaa vaikka
EU:n pakkojäsenmaksuun tai siihen liittyvään
täysin käsittämättömään
summaan, 100 miljoonaan euroon, jonka Suomi ensi vuonna maksaa Ison-Britannian
puolesta jäsenmaksuna EU:lle. Perussuomalaiset vaativat
neuvottelujen aloittamista pikaisesti tämän Isolle-Britannialle annettavan
köyhäinavun lakkauttamiseksi.
Säästön paikka on myös viime
vuosina rajusti kasvatetussa kehitysavussa. Rahaa on syydetty holtittomasti.
Hyvä on, että hallitus on tässä suhteessa
edes jossain määrin järkiintynyt rajoittamalla
kehitysavun prosentuaalista kasvua. Liian paljon avustamme on valunut
kansaansa sortavien hallitusten taskuihin, kun apua todella tarvitseville
on jäänyt vain murusia. Mitään
tolkkua ei ole jatkaa tätä rappiolinjaa, vieläpä velaksi.
Perussuomalaisten mielestä kehitysapuvarat pitää keskittää katastrofiapuun
ja muutamiin kahdenvälisiin, tiukasti valvottuihin projekteihin,
etenkin koulutukseen. Nykyisellään kehitysapumme lähinnä passivoi
eikä edistä kestävää kehitystä.
Arvoisa puhemies! Hallituksen löysän maahanmuuttopolitiikan
seurauksena turvapaikanhakijoiden määrä on
räjähtänyt. Perussuomalaisten mielestä turvapaikkaturismi
on tehtävä kannattamattomaksi. Liian moni hakee
turvapaikkaa väärin perustein, saa oleskella maassamme
pitkään ja aiheuttaa melkoiset kustannukset. Hallitus
onkin nyt oikeilla jäljillä, mutta vain jäljillä yrittäessään
edes hieman panostaa turvapaikkaprosessin nopeuttamiseen. Jos turvapaikanhakijan
hakemus on evätty jossain toisessa EU-maassa, tulee tällainen
henkilö käännyttää välittömästi. Aika
on suoraan sanoen ajanut ohi myös kiintiöpakolaismallin.
Tässä suhteessa perussuomalaiset yhtyvät
ministeri Väyrysen esitykseen. Perussuomalaisten mielestä jatkossa
olisi perusteltua ennakkoluulottomasti selvittää turvapaikanhakijoiden
sijoittamista lähtömaiden rauhallisiin lähimaihin.
Järjestely karsisi tehokkaasti turvapaikanhakijoiden väärinkäyttäjät
ja romahduttaisi omalta osaltaan ihmissalakuljettajien kansainvälisen
bisneksen.
Arvoisa puhemies! Hallituksen liberaali oikeuspoliittinen linja
huolestuttaa perussuomalaisia. Sisäistä turvallisuutta
ei edistä se, että tuomioita lievennetään
ja vankipaikkoja vähennetään. Esitetyillä poliisin
määrärahoilla poliisin näkyvyys
tulee edelleen heikkenemään ainakin reuna-alueilla
ja niin sanottujen tavallisten rikosten tutkinta-aika tulee pidentymään
entisestään.
Yleisen oikeusturvallisuuden kannalta on huolestuttavaa, että käsittelyajat
niin rikos- kuin siviilijutuissa ovat tällä hetkellä aivan
liian pitkiä. Surkein tilanne lienee muutoksenhakulautakunnassa,
jossa noin 30 000 valitusta odottaa käsittelyään.
Resurssipula on huutava syyttäjästä aina korkeimpaan
oikeuteen saakka. On muistettava, että ripeä talousrikostutkinta,
nopea tuomioistuinkäsittely sekä tehokas perintä tuottavat
valtion kassaan enemmän euroja kuin niistä aiheutuu
kustannuksia ja ennalta estävät omalta osaltaan
myös harmaata taloutta.
Arvoisa puhemies! Perheviljelmäpohjainen maatalous
on Suomessa ollut jo pitkään vaikeuksissa. Yhä useampi
tila on joutunut ulosottomiesten syyniin. Jos Suomessa halutaan
syödä terveellistä ja ympäristöystävällistä lähiruokaa
sekä pitää maa kauttaaltaan asuttuna,
on maatilojen ahdinkoon saatava pikaisesti apua. Lisäksi
maaseudun elinkelpoisena pitämisen tukemiseksi tulisi myös
haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uusimiseen
osoittaa riittävästi valtion tukea.
Viime vuosien tapahtumat metsien hoidossa ja puun hyödyntämisessä sekä ainainen
vaje Kemera-rahoituksessa sekä energiapuun ja erityisesti energiarangan
talteen saannissa panevat vakavasti pohtimaan, pitäisikö seuraavassa
valtioneuvostossa olla ministeri, joka paneutuisi yksinomaan näihin
asioihin. Tulevaisuutta ajatellen Kemera-rahat on saatava Kansallisen
metsäohjelman edellyttämälle 85 miljoonan
tasolle. Lisäksi satsauksia pitäisi saada myös
puuenergian käytön lisätutkimukseen.
Perussuomalaisten mielestä budjettiin on saatava myös
määräraha, jolla voidaan suorittaa riskialttiilla
alueilla ruskomäntypistiäisen biologista torjuntaa.
Mäntypistiäisten kaluama alue lähentelee
Pohjanmaalla tällä hetkellä 300 000:ta
hehtaaria.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmän
yksittäiset jäsenet ottavat tarkemmin kantaa budjettiesityksen
yksityiskohtiin. Lisäksi perussuomalaiset esittävät
lopuksi toivomuksenaan, että hallituspuolueiden eduskuntaryhmät
pystyisivät opposition tuella valiokuntakäsittelyssä saamaan
hallituksen esitykseen kansalaisten perustuslainkin takaamia perusoikeuk-sia
ja palveluja parantavia muutoksia yhteisen isänmaamme ja
sen kansalaisten parhaaksi.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Aivan alkuun veteraaneihin liittyen
joitakin huomioita, joita edustajat Kallis ja Vistbacka erityisesti
ottivat esille. Veteraanijärjestöjen yhteisestä toivomuksesta
johtuen hallitus nostaa 50 eurolla kuukaudessa kahteen hoitotukiluokkaan
kuuluvien veteraanien hoitotukea, eli toteutamme siis veteraanijärjestöjen
yhteisen toiveen. Samalla lisäämme kuntoutusmäärärahoja
1,8 miljoonalla eurolla. Veteraanien kokonaispotti on 371 miljoonaa
euroa pitäen sisällään erilaiset
lisät ja kuntoutuksen.
Mitä tulee sitten toiseen yksittäiseen asiaan, kun
täällä jossakin ryhmäpuheenvuorossa
todettiin, että arvonlisäveron yhden prosenttiyksikön korotus
esimerkiksi lääkkeiden kohdalla on kohtuuton,
niin voi todeta sen, että ensi vuodelle viitehintajärjestelmä tuo
lääkkeiden käyttäjille jo 36 miljoonan
euron säästön, ja uskoisin, että kilpailu
pitää huolen, että läheskään
kaikessa välillisen veron korotus ei mene suoraan hintoihin. Kun
täällähän on paljon puhuttu,
että välillisen veron alennus ei mene hintoihin,
niin todennäköisesti välillisen veron
korotus ei myöskään mene kaikissa osin
hintoihin. Tästä on evidenssiä muun muassa
Saksasta, missä arvonlisäveroa korotettiin 3 prosenttiyksiköllä ja
inflaation vaikutus oli reilu 1 prosenttiyksikköä.
Mutta se jää tietysti nähtäväksi.
Tietenkin myös paljon lääkkeitä käyttävillä on
lääkekatto, joka rajoittaa lääkekustannusten
kasvua.
Puhemies! Sitten täsmennyksenä verotukseen:
Näissä ryhmäpuheenvuoroissa — kiitos vinkeistä ja
ajatuksista — tuli ilmi vähän semmoinen
käsitys, että tuloverotusta ensi vuonna kovasti
alennettaisiin. Se pitää paikkansa ainoastaan
kaikkein pienituloisimpien ihmisten kohdalla, eli ainoastaan kaikkein
pienituloisimmat ihmiset saavat tuloveron kevennyksen. Eli kunnallisveron
perusosaa kasvatetaan, ja tämä on ensimmäinen
kerta sitten Ahon—Viinasen hallituksen jälkeen.
Sen jälkeen yksikään hallitus ei ole
pienituloisten verotusta keventänyt, niin kuin tämä hallitus
tekee ensi vuodelle. Muiden, sekä eläkkeensaajien
että palkansaajien, kohdalla tuloverotus säilyy
ennallaan.
Haluaisin korostaa sitä — minulla ei ole tästä nyt
faktaa, mutta olen lähes varma — että tämän hallituksen
aikana itse asiassa tehdään suurin, Suomen historiassa
suurin, muutos työn ja työllistämisen
verotuksesta kulutus-, ympäristö- ja haittaveroihin.
Tämä on noin 2 miljardin euron potti, joka tehdään,
ja tämä on tietoinen valinta.
Minusta vasemmistoliiton ryhmäpuhuja ed. Arhinmäki
oli erittäin rehellinen. Hän sanoi, että hän
ei kannata tämmöistä. Hän ei
kannata eläkkeensaajien ja palkansaajien ja pienituloisimpien
tulonsaajien ostovoiman kasvattamista tuloveron keventämisellä,
vaan hän kannattaa välillisten verojen alentamista.
Tämä on aivan linjakasta, ja on hyvä,
kun sanotte näin. Tästä voi perustellusti
olla, tästä kokonaisuudesta, eri mieltä, mutta
meillä on toisenlainen käsitys, koska on parempi
verottaa ympäristöpohjaisesti ja kulutusta kuin
työllistämistä tai työtä.
Tässä perustellusti voi olla erilaisia näkemyksiä.
Sosialidemokraattien puheenvuorosta en saanut oikein tähän
kysymykseen vastausta, muuta kuin että kun kritisoitiin
ylisuuria veronkevennyksiä, niin odotamme, että eläkkeensaajien
ja palkansaajien ostovoimaa tullaan teidän esityksessänne
leikkaamaan veroja kiristämällä, koska sitähän
te viime vuonnakin ja aiemmin tänä vuonna olette
arvostelleet.
Minä haluaisin semmoista tietynlaista nöyryyttä meihin
kaikkiin valaa tämän ja menneisyydenkin suhteen.
Eivät hallitukset työpaikkoja luo, kyllä ne
ovat yritykset, jotka työpaikkoja luovat. Hallitukset voivat
olla siinä hyvinä apuina. Niissäkään
hallituksissa, joissa kokoomus oli sinipuna-aikana, emme me niitä työpaikkoja
luoneet, vaan suomalaiset yrittäjät, suomalaiset
yritykset. Me toivon mukaan, ja niin uskonkin, pystyimme tasoittamaan
tietä talouskasvulle, investoinneille, työllistämiselle,
mutta yritykset niitä työpaikkoja tekevät.
Meni hieman koomisuuden puolelle sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa
se, kun todettiin, että tämän hallituksen
saldona on 100 000 uutta työtöntä.
Eli että ikään kuin tämä maailmanlaajuisen
talouskriisin vaikutus olisi lähestulkoon nolla Suomeen
ja kaikki työpaikkojen menetykset johtuvat vain hallituksen
politiikasta. Varmaan kukaan, joka tätäkin keskustelua seuraa,
ei usko tuota puhetta. Se ei ole tietenkään vastuullista.
En minä siitä suuremmin häiriinny, koska
se on niin paksua, mutta jotta päästäisiin johonkin
tulevaisuuskeskusteluun, vastuulliseen tulevaisuuskeskusteluun,
niin ehkä voisi vähän harkita.
Ensimmäinen varapuhemies:
Käymme debattiosuuteen, V-painike ja ylös
nousemalla, olkaa hyvä, minuutin puheenvuoroja. Käydään
nyt lähinnä tätä valtiovarainministerin
ja salin välistä debattia noin tunnin ajan. Katsotaan
sitten, missä ollaan.
Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä budjetti on hukattujen mahdollisuuksien
budjetti. On valitettavaa, että hallitus on edelleenkin
niin hallitusohjelmansa kuin myöskin kehystensä vanki
eikä kykene päivittämään
omaa talouspoliittista linjaansa tähän talous-
ja työllisyyskriisiaikaan. Tämä näkyy muun
muassa työllisyysmäärärahoissa.
Kun esimerkiksi katsoo tätä kirjaa, niin hallitus
on leikkaamassa työllisyysperusteisia investointitukia tässä tilanteessa,
kun työttömyys on kasvamassa ja tarvittaisiin
kaikki mahdolliset toimet, joilla massatyöttömyyttä estetään.
Kyllä teidän nyt tulee, valtiovarainministeri Katainen,
päästä yli tästä tempputyöllistämis-traumasta.
Suomessa on lähes 300 000 työtöntä työnhakijaa.
Nyt tarvitaan todella lisää rahoitusta näiden
ihmisten auttamiseksi.
Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kokoomushan on näyttävästi
käynyt Korva-kampanjaa ja väittänyt,
että kuuntelee. Aikaisemminkin olin epäillyt,
että kokoomuksen korvissa ja ministeri Kataisen korvissa
on vaikkua, ja kyllä tämä ministeri Kataisen
puheenvuoro osoitti sen, että korvat ehkä kuulevat,
tai mukamas kuulevat, mutta tosiasiat sivuutetaan.
Vasemmistoliitto esitti, että yli 65 000 euroa vuodessa
tienaavien verotusta kiristetään, me esitimme,
että pääomaveroa kiristetään,
me esitimme, että varallisuusvero palautetaan. Ministeri
Katainen, toivon, että nyt vaikut ovat lähteneet ja
kuulitte nämä meidän esityksemme. Kysynkin teiltä:
Ketkä pienituloiset työttömät
ja eläkeläiset tienaavat yli 65 000 euroa
vuodessa? Ketkä pienituloiset, eläkeläiset
ja työttömät saavat suuria pääomatuloja
ja maksavat suurta varallisuusveroa?
Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! On aivan oikein, että yritykset
luovat työpaikkoja, ei hallitus voi niitä perustaa,
ja jos julkinen sektori luo työpaikkoja, niin se tietenkin
rasittaa muita, koska verovaroillahan näitä julkisen
sektorin työpaikkoja rahoitetaan. Mutta, kun te pidätte
niin tärkeänä, että yritykset
loisivat työpaikkoja, ihmettelen, minkä takia
te ette ole vastannut niihin huutoihin, mitä elinkeinoelämältä ja
pienyrittäjiltä on tullut. Miksi te ette ole heitä kuulleet?
He ovat selkeästi esittäneet, mitä he
toivovat, jotta voisivat säilyttää nämä nykyiset
työpaikat, mutta ei vaan näy budjetissa sitä,
mitä he ovat peräänkuuluttaneet. Vastatkaa,
miksei.
Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Toivoisin, että veteraanien
kuntoutusmäärärahat riittävät,
niin kuin ministeri Katainen täällä todisteli.
Eivät ne kyllä tänä vuonna riittäneet,
vaikka vuosi sitten samaa todistelua käytittekin. Minun
mielestäni kuitenkin täytyy toivoa, että mahdollisimman
moni veteraani vielä voisi elää täällä meidän
keskuudessamme myös tulevana vuonna.
Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti perustienpidon määrärahoista:
Itselleni jäi sellainen kuva, että hallitus ilmeisesti
ikään kuin nyt antaa mahdollisuuden hallituspuolueitten
eduskuntaryhmille tehdä profiilin noston, että perustienpidon määrärahoja
nostetaan. Ja se on hyvä, että joku peli sitten
on, että ne nousevat; ainakin perussuomalaisille tärkeintä on,
että se määrärahan kokonaissumma
nousee. Se on sama, minkä kautta se tulee.
Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomen hallituksen talouspolitiikan onnistumisen
yksi selkeä mittari on se, millä hinnalla valtio,
kunnat, suomalaiset yritykset ja suomalaiset kotitaloudet saavat
lainaa ja mitä ne joutuvat maksamaan tästä korkoa.
Tässä me olemme onnistuneet. Ja kun puheenjohtaja Urpilainen
totesi, että Suomi euroalueella on onnistunut kaikkein
huonoimmin, niin se väite ei pidä paikkaansa.
Meillä on faktatietoa siitä, että nimenomaan
näitten toimien osalta jokainen suomalainen on hyötynyt
erittäin paljon. Jos taas olisi tehty ne elvytystoimet,
mitä te esititte, tilanne saattaisi olla toinen. Sen tähden
kannattaa jatkaa tällä turvallisella linjalla.
Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kun puheenjohtaja Urpilainen kovin
voimakkaasti vetosi joihinkin, tai taisi olla yhteen taloustieteilijään
tai tutkijaan, joka oli suhtautunut kriittisesti hallituksen talouspolitiikkaan,
niin haluaisin nyt muistuttaa siitä, että esimerkiksi
kesäaikana me saimme lukuisista ja jopa sosialidemokraattista
liikettä lähellä olevista lähteistä lukea,
että hallitus on onnistunut tämän talouskriisin
hoitamisessa joko erinomaisen tai verraten hyvin.
Sitten haluan sanoa tähän veronkevennysten kritiikkiin
sen verran, kun te suhtaudutte varauksellisesti siihen, millä tavalla
ne ovat vaikuttaneet kansalaisten luottamukseen ja kulutustottumuksiin,
että kysymyksen voi aina esittää myöskin
toisinpäin: miten olisi käynyt, jos näitä veronalennuksia
ei olisi annettu? Kyllä kai esimerkiksi asuntokaupan orastava
elpyminen kertoo siitä, että kuluttajien luottamus
on palautumassa, ja se jos mikä on hyvä asia.
Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä on viime viikkoina
tosiaan käyty, niin kuin tänään
salissakin, aika laajapohjaista veropoliittista keskustelua ja hyvin aatteellista
sellaista, mikä on ihan virkistävää. Suomessa
ei ole tämä veropolitiikan kokonaisuus kovinkaan
usein noussut näin voimakkaasti julkiseen keskusteluun,
ja tämä keskustelu on todellakin hyvä asia.
Ja kun samaan aikaan meillä on tämä Hetemäen
työryhmä miettimässä verotuksen
kokonaisrakennetta, niin mikä on valtiovarainministerin
näkemys? Tässä on esimerkiksi tullut
voimakkaasti esille keskustelussa se, miten varmistetaan, että tuloeroja
voidaan jatkossakin kaventaa, jos vaikka työn verotuksen
... (Välihuutoja) — Niin kuin tässä pyritään
tekemään; verojärjestelmä kokonaisuudessaan,
progressiivinen verotusjärjestelmähän,
sitä pyrkii tekemään.
Kun tässä nyt nostetaan tätä pienituloisten
verottoman tulon rajaa, niin miten valtiovarainministeri näkee,
että jatkossa voidaan varmistaa se, että verotus
on sosiaalisesti oikeudenmukaista, vaikka sitten välillisten
verojen puolella laajennettaisiin veropohjaa?
Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):
Herr talman! Vi vet alla att det finns en del skillnader mellan
servicenivån i olika kommuner.
Nyt, kun valtio antaa kunnille lisää valtionosuuksia,
haluaisin kysyä: Onko hallituksessa keskusteltu siitä,
millä tavalla tätä rahaa käytetään,
vai olisiko syytä jopa harkita jossain määrin
korvamerkittyjä valtionosuuksia?
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Tässä inhimillisesti ja taloudellisesti
vaikeassa tilanteessa työttömyyden torjunnan pitää olla
talouspolitiikan lähtökohta.
Viime syksynä me vetosimme hallitukseen, että se
arvioi Säätytalon huhtikuun 2007 verolähtökohdat
uudestaan ottaen huomioon sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sekä hyvinvointivaltion
ja
valtiontalouden tarpeet.
Erityisen huolissani olen siitä, että metsäteollisuuden,
keskeisen vientiteollisuutemme, toimintaedellytyksiä hallitus
ei ole arvioinut. Suomen poliittinen johto on aina pitänyt
huolen suomalaisen hyvinvoinnin ja vientiteollisuuden perustasta.
Nyt te olette muun muassa kelamaksun poistolla lisäämässä metsäteollisuuden
energiaveroja ja esimerkiksi ympäristö- ja ilmastoratkaisuissa
ette ole valvoneet Suomen kilpailukykyä EU:n puitteissa.
Tästä on seuraamassa yli 500 miljoonan euron menetykset
Suomen metsäteollisuudelle. Tämä on vakava
asia. Tämä, herra Katainen, ei naurata niitä,
jotka tänä päivänä miettivät,
miten aluekehityksen ja Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeinen
teollisuus turvataan. Hallituksen on pikaisesti istuttava (Puhemies:
Minuutti on mennyt!) pöytään kaikkien toimijoiden
kanssa tässä asiassa.
Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ministeri Katainen siinä ensimmäisessä puheenvuorossaan
puhui niin kovin kauniisti välittämisestä ja
lähimmäisenrakkaudesta. (Kokoomuksen ryhmästä:
Puhuu edelleen ja toimii!)
Köyhyys on lisääntynyt kaksinkertaiseksi vuoden
1990 lamavuosista, ja syynä tähän on
perusturvan jättäminen jälkeen yleisestä ansio-
ja kustannuskehityksestä. Toimeentulotuki on 400 euroa
kuukaudessa suurin piirtein, ja kaikkein köyhimmiltä lapsiperheiltä,
jotka saavat sitä toimeentulotukea, vielä vähennetään
lapsilisä pois perheen toimeentulotuesta. Nyt minä,
ministeri Katainen, kysyisin teiltä: Millä tavalla
näistä perheistä ja lapsista välitetään,
jotka ovat niitä kaikkein köyhimpiä Suomessa?
Millä tavalla heistä välitetään,
jotka elävät toimeentulotuella?
Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Todellakin ministeri Katainen puhui
kauniisti lähimmäisenrakkaudesta ja välittämisestä,
ja niitä kyllä yhteisössämme tarvitaan.
Mutta jollain lailla tuo tuntui hiukan päälleliimatulta,
kun te ette kertonut, millä tavalla hallituksen esitys
voisi luoda lisää ikään kuin edellytyksiä lähimmäisenrakkauden
osoittamiselle. Eihän valtiovalta pysty rahalla rakkautta ostamaan,
mutta sen sijaan kylläkin luomaan mahdollisuuksia, joiden
puitteissa jokaisesta voidaan huolehtia, esimerkiksi omaishoitajien
asemaa parantamalla. On kyllä lähimmäisenrakkautta
myös turvata hyvä hoito niillekin vanhuksille,
joilla ei ole omaisia heitä hoitamassa. Toivon, että te,
ministeri Katainen, tutustutte kristillisdemokraattien tänään
julkistamaan vaihtoehtobudjettiin.
Ihmettelen hiukan sitä, että sosialidemokraatit jättivät
oman vaihtoehtobudjettinsa sinne marraskuuhun. Kyllä vaihtoehto
olisi hyvä tuoda heti budjettikäsittelyn alkuvaiheessa,
jotta aidosti pystyttäisiin myös vaikuttamaan
(Puhemies: Minuutti on mennyt!) tähän budjetin
käsittelyyn, ja haastan muutkin oppositiopuolueet antamaan vaihtoehtobudjettinsa.
Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tänä aamuna veteraanijärjestöjen
tapaamisessa sain kuulla, että veteraanijärjestöt
ovat esittäneet Ruotsissa asuville veteraaneille 200 000
euroa kuntoutukseen. Tuntuu käsittämättömältä,
että tällainen pieni summa on pyyhitty talousarviosta
pois. Arvoisat ministerit, kuinka ilkeätte katsoa veteraaneja
silmiin tavatessanne heitä?
Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On ollut mielenkiintoista kuulla, kuinka vasemmisto
ja sosialidemokraatit ovat luvanneet mannaa ja mettä kaikille. Mutta
iästäni johtuen ja ehkä siitä huolimatta muistan,
mitä te olette hallituksessa ollessanne tehneet. Herää kysymys,
kumpaa pitää uskoa, niitä kauniita puheita
vai tekoja, joita olette tehneet, ja uskon sananlaskuun, että "teoistaan
ihmiset tunnetaan".
Asiat ovat kuitenkin vaikeita. Ed. Kallis ja monet muut ovat
esittäneet täällä vaihtoehtobudjettia,
mutta siinäkin on sellainen asia, että he ovat
aikakikkailulla saaneet 325 miljoonaa euroa tuloja lisää,
mutta panneet ne pysyviin menoihin. Elikkä budjetti on
tasapainossa, mutta 2011 on 325 miljoonan aukko. En usko tahallisuuteen,
mutta tämä osoittaa, kuinka vaikeata se on, (Puhemies:
Minuutti on täysi!) kun niinkin viisas mies kuin ed. Kallis
on erehtynyt.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Urpilainen täällä sanoi, että hallitus
on jämähtänyt vuoteen 2007. Näin
ei ole. Katsokaa, mitä on viimeisen vuoden aikana tehty,
kuinka monta lisäbudjettia. Nytkin meillä on lisäbudjetti
käsittelyssä. On elvytetty hyvin voimakkaasti.
Hallitus on toiminut ajassa, jopa etuajassa. Oppositio on tässä suhteessa
selvästi jäljessä. (Ed. Zyskowicz: Jälkijunassa!)
Täytyy sanoa, että katsokaa Oecd:n viimeisimpiä raportteja.
Nousu alkaa jo vähitellen. Te puhutte siitä tilanteesta,
mikä oli puoli vuotta sitten. Te olette ehdottomasti jäljessä tässä suhteessa.
Nyt pitäisi alkaa miettiä jo sitä, kun
voimakkailla elvytystoimilla on saatu talous kääntymään,
minkälaisia haasteita ja ongelmia se saattaa aiheuttaa
tulevien parin vuoden aikana.
Olette oikeassa, että velkaantuminen on liian suurta,
mutta mitä te ehdotatte? Rahaa kaikkiin mahdollisiin tarkoituksiin
täysin vastuuttomasti. Ottakaa joku linja! Samassa puheessa
ei voi vaatia talouden tasapainoa ja merkittäviä menojen
lisäyksiä.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri esittelypuheenvuorossaan
kertasi aivan oikein sen, kuinka rakentamiseen eri tavoin käytetään ihan
ennätyksellinen määrä rahaa,
ja se on aivan oikeaa keynesiläistä politiikkaa,
niin kuin ed. Ville Niinistö täällä totesi.
Mutta, arvoisa ministeri, tässä olisi ollut
mukava kuulla jatkoksi se, että tämä on
ainutlaatuinen mahdollisuus myöskin eräässä mielessä.
Nimittäin, kun valtio satsaa näin paljon rakentamiseen,
samalla ajetaan käännetty arvonlisäverojärjestelmä rakennustoimeen
sisään, koska silloinhan valtio voi kontrolloida
ja saada ne kokemukset itselleen.
Anna-Maja Henriksson /r(vastauspuheenvuoro):
Ärade talman, arvoisa puhemies! Just nu behövs
det satsningar speciellt på de unga, och därför är
jag också mycket nöjd över att regeringen
i sitt budgetförslag föreslår konkreta åtgärder för
att hindra utslagning bland våra ungdomar.
Juuri nyt tarvitaan panostuksia nuoriin, ja sen takia olen erittäin
tyytyväinen siihen, että hallitus talousarvioehdotuksessaan
ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä syrjäytymisen
ehkäisemiseksi nuortemme keskuudessa. Esimerkiksi määrärahat
etsivään nuorisotyöhön nyt melkein
kaksinkertaistuvat. Tämä on erittäin
hyvä asia.
Kuitenkin on selvää, että lisääntyvä nuorisotyöttömyys
huolestuttaa meitä kaikkia, ja meillä ei ole varaa
siihen, että koulutetut nuoret tottuvat olemassaoloon ilman
työntekoa. Heidän on tietysti tunnettava itsensä tarvituiksi,
päästävä työelämään
ja osallistuttava aktiivisesti yhteiskuntarakentamiseen. Ministeri
Katainen sanoi, että yritykset luovat työpaikat.
Näinkin se tietysti on, mutta tietysti valtiokin on iso
työnantaja. Siksi kysynkin: Voisiko valtio itse työnantajana
vielä lisätä harjoittelupaikkojaan, jotta
esimerkiksi nuoret akateemisen tutkinnon suorittaneet saisivat mahdollisuuden
kehittää taitojaan eivätkä joutuisi
heti työttömyyskortistoon?
Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen ehkä vähän
yllätykseksi ryhtyi tänään puhumaan
lähimmäisenrakkaudesta. Kun mietin syytä,
niin kyllä tietysti väistämättä tulee
mieleen, että hallitus haluaa pestä käsiänsä siitä,
mitä se itse tekee, ja siirtää vastuuta
muille. Nyt kuulimme, että työllisyydestäkään
tämä hallitus ei enää ota mitään vastuuta,
vaan itse asiassa onkin yritysten asia tämä työpaikkojen
luominen, ei hallituksen politiikalla ole ilmeisesti mitään
vaikutusta.
Mutta, kun puhutaan lähimmäisenrakkaudesta,
kehottaisin käymään Raamattua tarkemmin lävitse.
Sieltä löytyy, ministeri Katainen, teillekin kyllä vielä lisäoppia.
Nimittäin Jaakobin kirjassa sanotaan: "Jos veljenne tai
sisarenne ovat vailla vaatteita ja jokapäiväistä ravintoa,
niin turha teidän on sanoa: ’Menkää rauhassa,
pitäkää itsenne lämpimänä ja
syökää hyvin’, jos ette anna heille
mitä he elääkseen tarvitsevat." Hallituksen budjettilinja
on, että neljä viidestä työttömästä jää ilman
mitään apua, pelkän lämpimän
puristuksen varaan.
Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Haluan oikaista ed. Sasia siitä, että emme
me ole luvanneet kaikille, vaan me nimenomaan olemme esittäneet,
että rikkaille varallisuusvero ja yli 65 000 ansaitseville
veronkevennyksiä ei tule, vaan siellä kiristetään.
Sen sijaan, ministeri Katainen, me olemme esittäneet
kyllä jo useampana vuotena perusvähennyksen nostamista
3 000 euroon, ja mielestäni se kohdistuu pienituloisiin
ihmisiin. Kun te väititte, että me emme halua
palkkaverotuksen keventämistä, niin kyllä me
pienituloisten palkkaverotuksen keventämistä haluamme,
mutta me haluamme ne kaikista rikkaimmat suomalaiset myöskin
verolle ja myöskin ne osingon saajat, jotka saavat 90 000
euroon asti verovapaita osinkotuloja. Me haluamme nekin vastaamaan
yhteiskunnan kuluista. Ei haluta vapaamatkustajia myöskään
siellä kaikista kalleimmassa luokassa matkustavista, kaikista
varakkaimmista ihmisistä, niin kuin nyt tänä päivänä on,
ja tämä hallitus näyttää erityisesti
suosivan heitä.
Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ministeri Kataiselta kysyn, miten tämä arvonlisäverolla
tällä lailla pelaaminen oikein on perusteltavissa.
Eikö olisi ollut ihan selkeä homma se, että koko
arvonlisäverojärjestelmä olisi pantu
siihen malliin ensi heinäkuun alusta, mikä se
silloin tulee olemaan, ja jätettäisiin pois nämä välipelit,
jotka kaupalle ja monelle muulle aiheuttavat vain hallinnollisia kustannuksia?
(Ed. Zyskowicz: Kysykää mieluummin kepun mielipidettä!)
Toinen kysymys metsäteollisuuden osalta. Metsät
kasvavat, ja teollisuus ajautuu entistä vaikeampaan asemaan.
Miksi metsäteollisuuden kilpailuasetelmaa ei paranneta
kiireesti esimerkiksi sähköveroa poistamalla?
Siellä on tuhansia työpaikkoja vaarassa sen tähden,
että Suomen metsäteollisuuden kilpailukyky on
paljon huonompi kuin esimerkiksi naapurin. Se ei ratkaise yksin,
mutta se olisi merkittävä askel sillä tiellä, millä saataisiin
tilannetta parannettua. Eihän eduskunnalla ja hallituksella
ole kovin paljon mahdollisuuksia, mutta tässä on
selkeä mahdollisuus. Miksi te annatte metsäteollisuuden
mennä alas?
Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Niin kuin täällä salissa on
moneen kertaan todettu, nuorten työttömyys ja
yleensä työllisyyden hoito on varmasti tämän hallituksen
paitsi tämän vuoden myös tulevienkin
vuosien suurin haaste. Siitä emme turhaan täällä puhu
emmekä varsinkaan tee toimenpiteitä.
Mutta silmäni kiinnittyivät molempien vasemmisto-oppositiopuolueiden
puheenvuoroihin, joissa todettiin, että rahaa sijoittamalla
tämä asia kyllä hoituu, ja he ovat kritisoineet
yhteisesti tempputyöllistämistä, mutta
yhtään varsinaista toimenpidettä he eivät
ole kuitenkaan esittäneet elikkä toisin sanoen
ovat sitä mieltä, että vain määrällinen
euro on se, joka asian ratkaisee. Kuitenkin olen sitä mieltä,
että viisaasti sijoitettu laadullinen euro on järkevämpi
toimenpide kuin typerästi sijoitettu määrällinen
euro, joten toivoisin, että vasemmistolta tulisi näitä toimenpiteitä, joilla
he haluavat työllisyyden korjata, parantaa ja saada sen
paremmille prosenttilukemille, eikä vaan ehdoteta tätä pelkkää rahan
syytämistä.
Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomi oli Euroopan maista sellainen, jonka
talous perustui eniten vientiin, ja kun se tyssäsi reilu
vuosi sitten, niin ajoimme seinään täydellä vauhdilla.
Kiitettävästi hallitus on elvytysohjelmassaan
lähtenyt tukemaan yritystoimintaa, niin että työpaikat
säilyisivät. Mutta vääjäämättä etenemme
kohti lisääntyvää työttömien
määrää. Siksi kantaisin erityisesti
huolta, ettei henkilöstöä joudu työvoiman
käytön ulkopuolelle tilanteessa, jossa suuret
ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja talous
lähtee nousuun.
Ja toinen asia: Muistaen 1990-luvun kokemukset nuorten syrjäytyminen
kokonaisuudessaan työvoiman ulkopuolelle on äärimmäisen kova
kysymys aikana, jolloin nuorten osalta työ ei ole enää sellainen
arvo, jota he pitävät ykkösenä.
Viimeiset tutkimukset tästä kertovat vakavia viestejä.
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomi on jäsenenä 78 maan
ryhmässä, jonka tarkoituksena on etsiä niin
kutsuttuja innovatiivisia kehitysrahoituksen lähteitä virallista
kehitysapua täydentämään. Tällaisia
innovatiivisia keinoja ovat esimerkiksi ylikansalliset verot, esimerkiksi
valuuttakauppavero tai niin sanottu Tobinin vero, joka viime aikoina
on ollut paljon esillä. Tämmöisen veron
tuotto voitaisiin käyttää johonkin yleishyödylliseen
ja ylikansalliseen tarkoitukseen, esimerkiksi kehitysyhteistyöhön.
Suomen hallitusohjelman mukaan Suomi osallistuu aktiivisesti
keskusteluun innovatiivisista kehitysrahoituksen mekanismeista.
Kun edellä mainitsemani 78 maan ryhmä toukokuussa
kokoontui, ei Suomella kuitenkaan ollut edes edustajaa koko ajan
paikalla. Haluaisinkin kysyä valtiovarainministeriltä:
Miten Suomi aikoo ottaa vastuun edellä mainitusta hallitusohjelman kirjauksesta
ja viedä sitä eteenpäin kansainvälisissä neuvotteluissa?
Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallitus voi tukea työllisyyttä ennen
muuta tukemalla kasvua. Olen samaa mieltä siitä,
että yrityksiin työpaikkojen pitää syntyä.
Mutta valtiolla on myös omia työpaikkojansa, ja
nurinkurista on se, että hallituksen ajoitukset tuottavuusohjelmassa
sattuvat kaikkein kipeimpiin työttömyysvuosiin
elikkä hallitus suunnittelee päätösperäisesti
vähentävänsä valtion työntekijöitä noin
10 000 hengellä parina tulevana vuonna. Tämän
seurauksena esimerkiksi työvoimapoliittisten toimien aikaisuus
ja se, miten pian ihmiset palvelua saavat, uhkaa siirtyä pidemmälle.
Kun täällä on arvosteltu sitä,
että sosialidemokraatit eivät ole esittäneet
mukamas konkreettisia esityksiä, niin esimerkiksi ed. Kerolalle
voisin sanoa, että ennen kesää, kun esitimme
välikysymyksen nuorisotyöttömyydestä,
tuossa yhteydessä esitimme 2 liuskaa konkreettisia esityksiä nuorten
tukemiseksi ja työllistämiseksi ja yksi niistä konkreettisista
esityksistä, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) joka liittyy
yrittäjyyteen, olisi starttirahan pidentäminen
tässä ajassa, jolloin aloittavat yritykset ovat
vaikeuksissa tämän laman kanssa.
Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri, teidän vuoden
alussa toimeenpanemanne verohelpotukset olivat prosenttilinjaisia.
Tähän saakka, kun tätä syyskuuta
eletään, se on antanut kymppitonnin tienaaville
johtajasmiehille 1 000 euroa lisää tämän
vuoden aikana, siivooja on saanut 100 euroa, mutta työttömille,
työmarkkinatuella kitkuttaville työttömille,
ei ole tullut tästä teidän verohelpotuksestanne
euron euroa, ei sentin senttiä. Ei riitä, että pitää huolta
kavereista, kaikista pitää pitää huolta,
tai tästä tulee todella revennyt yhteiskunta.
Pitää ottaa niiltä, joilla paljon on,
ja antaa niille, joilla ei ole riittävästikään. Teidän
Robin Hoodinne seisoo päällään,
ja se on tässä ongelma. Näin tuloerot
syntyvät. Täällä ovat kaikki
tänään olleet huolissaan köyhyyden kasvusta,
mutta näin niitä tehdään ja
enemmistö tässä salissa tukee tätä Kataisen
linjaa.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Haluaisin aloittaa tästä lähimmäisenrakkaudesta.
Ed. Lapintie halusi liittää lähimmäisenrakkauden
ihan tärkeään asiaan, siihen, että perusturva
on jäänyt vuosien saatossa jälkeen. Se
saattaa pitää jopa paikkansa. Kerron vain, mitä tämän
hallituksen aikana on tehty. Esimerkiksi nyt ensi vuodelle työmarkkinatuella ja
peruspäivärahalla elävien aktiivitoimiin
kannustamiseksi tulee 100 euron lisä. Pienimmät päivärahat,
isyys-, äitiys-, kuntoutuspäivärahat, sairauspäivärahat,
171 euroa kuukaudessa kasvavat. Tämä on siis nyt
jo tälle vuodelle. Yksinhuoltajakorotusta on korotettu,
lapsilisää kolmannesta lapsesta eteenpäin,
kansaneläkettä, ja sitä vielä tullaan
korottamaan. Eli sanoisin vaan sen, että erittäin
paljon on tehty. Jos tämä on liian vähän,
niin otan vaan vertailukohdan. Se on enemmän kuin kolme
edellistä hallitusta yhteensä ovat saaneet aikaan.
Siis tämä on enemmän kuin kolme edellistä hallitusta
yhteensä ovat saaneet aikaan. Onko se paljon vai vähän?
Se on paljon, jos katsoo historiallisia päätöksiä.
Voi olla, että yksittäisen ihmisen kohdalla se
ei ole riittävästi. Mutta joka tapauksessa lähimmäisenrakkaus
on paljon muutakin kuin viranomaisen välittämistä.
Halusin ottaa sen tietoisesti esiin sen takia, että uskon
vahvasti, että ne kansakunnat, ne maat, joissa lähimmäisenrakkaus
tarkoittaa sitä, että kun kaverilla on vaikeaa,
niin hänen peräänsä katsotaan
vähän enempi kuin Suomessa viime vuosina tarkoitettu,
tulevat selviämään tästä kriisistä paljon
paremmin kuin ne yhteiskunnat, joissa lähimmäisenrakkaus
on vain verovaroilla ostettuja palveluja ja viranomaisvälittämistä.
Minä toivon, niin paljon kuin me kaikki välitämme
tästä hyvinvointiyhteiskunnasta, että emme
ulkoistaisi lähimmäisenrakkautta vain viranomaisen toiminnaksi,
vaan tämmöisessä ajassa, jossa monet
ihmiset voivat pahoin ilman omaa syytään, he tarvitsevat
lähimmäisiä. Ja minä toivon,
että eduskunta lähettää heille
myös semmoisen viestin, ja meille, jotka voimme välittää,
että olemme ihmisten tukena, koska semmoiset maat todellakin
pärjäävät paremmin kuin ne,
jotka ulkoistavat välittämisen vain viranomaistoiminnaksi.
Ed. Urpilainen sanoi, että hallitus on kehystensä vanki.
Me pidämme kehyksistä kiinni, koska se on vastuullista
talouspolitiikkaa. Mutta, jos katsomme, onko se nyt niin paha homma,
se ei ole paha homma. Me haluamme pitää vastuullisesta
taloudesta kiinni. Siitä huolimatta määrärahataso
kasvaa 4 miljardilla ensi vuoteen tästä vuodesta,
josta kasvusta 1 miljardi on kehysten mukaista kasvua, 3 miljardia
kehysten ulkopuolista. Tästä kehysten ulkopuolisesta
3 miljardista noin 500 miljoonaa selittyy automaattisilla vakauttajilla
eli työttömyysturvamenojen kasvulla ym. ja loput
hallituksen ja eduskunnan päätösperäisten
menolisäysten seurauksilla. Eli ei tämä vastuullisesta
talouspolitiikasta kiinni pitäminen ole meille ongelma.
Me haluamme pitää vastuullisesti taloudesta kiinni,
koska vain vahva julkinen talous pystyy tuottamaan hyvinvointiyhteiskunnan.
Mitään muuta koskaan ei ole nähty.
Julkiset investoinnit ovat hyviä ja niitä tarvitaan,
mutta ne ovat valitettavan hitaita elvytyslääkkeitä.
Tänä syksynä alkaa iso joukko investointeja,
muun muassa infrainvestointeja, joista on päätetty
noin vuosi sitten.
Puhemies! Tässä taitaa aika käydä loppuun. Totean
vain sen, että hallituksella ei ole tarkoitus korvamerkitä valtionosuuksia
ja olemme lisänneet harjoittelupaikkoja valtion sisällä.
Pidän hyvänä ajatuksena sitä,
että valtio katsoo myös erityisesti nuorten kohdalla,
voisiko se omilla toimillaan lisätä harjoittelupaikkoja
tämmöisenä aikana. Metsäteollisuuden
tulevaisuuden kysymyksiin tulemme ottamaan kantaa tämän
kuun loppupuolella.
Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Oppositio on arvostellut hallituksen
verolinjausta tuloverotuksessa erittäin kärkevästi,
mutta itse olen sitä mieltä, että hallituksen
linja on ollut hyvin selkeä. Se on eurooppalaista verolinjaa:
siirrytään työn verottamisesta kuluttamisen
verottamiseen. Edellisinä vuosina verotus on keventynyt.
Nyt se pysyy ensi vuonna samana, paitsi kevenee kaikkein pienimmissä,
koska meillä on perusvähennys otettu nyt 2 200:aan.
Tämä elementti on ollut sosialidemokraateilla
käytössä myös 12 vuotta, (Eduskunnasta:
Kuultu jo!) mutta te ette koskaan käyttäneet sitä.
Te olette myös sanoneet, että mennään
kohti tasaveroa. Perusvähennys on nimenomaan elementti,
joka korostaa progressiivisuutta, joten sillä tavalla sen
käyttö on erittäin hyvä tähän
tilanteeseen. On ihan selvä, että veronkorotusten
aikakin tulee vielä, mutta tällaisen taantuman
aikana me tarvitsemme nimenomaan ostovoimaa. Korotusten aika tulee
nousukauden aikaan.
Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kun tähän budjettiin
otetaan 13 miljardia euroa uutta velkaa, näyttää hyvin
todennäköiseltä, että me joudumme
ottamaan seuraavaan ja sitä seuraavaankin budjettiin vielä merkittävästi
uutta velkaa. Näyttää kuitenkin, että maailmalla
on edelleen vastuuttomuutta siinä mielessä, että myöskin
muut valtiot ottavat velkaa ja rahaa painetaan. Pitkässä juoksussa tämä väistämättä
johtaa
siihen kehitykseen, että tämä alhainen
korkotaso, joka Suomella tällä hetkellä on,
tulee väistämättömästi
nousemaan kaksi kolmekin prosenttia ihan tämän
vuosikymmenen aikana. Jos me mietimme sitä velkamäärää, joka
Suomella on muutaman vuoden päästä, ja
lisäämme siihen kahden kolmen prosentin korkojen
nousun, sehän tietää käytännössä sitä,
että me joutuisimme leikkaamaan usealla miljardilla eurolla
meidän budjettiamme, jotta me saisimme sen tasapainoon.
Miten hallitus on ajatellut tähän vastata, (Puhemies:
Minuutti on mennyt!) koska tämänhetkinen kehitys
näyttää edelleen pelottavalta?
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Arhinmäki ripitti hallitusta
ja erityisesti vihreitä kehitysyhteistyömäärärahojen
laiminlyömisestä. Ehkä on ihan paikallaan
muistuttaa, mitä tapahtui viime laman aikana. Kehitysyhteistyön
määrärahat olivat viime laman aikana
huipussaan vuonna 1990 tasolla 615 miljoonaa euroa, ja neljässä vuodessa
ne sukelsivat lähes puoleen. (Ed. Uotila: Silloinkin oli porvarihallitus!)
Neljässä vuodessa kehitysyhteistyömäärärahat
lähes puolitettiin. Mitä tämä hallitus
tekee? Tämä hallitus erittäin vaikeasta taloustilanteesta
huolimatta kasvattaa kehitysyhteistyön määrärahoja
sekä euro- että prosenttimääräisesti,
ja nyt on tärkeää pitää kiinni
siitä, että päästään
myös siihen 0,7 prosentin tavoitteeseen.
Oli ilahduttava kuulla, miten vahva tuki hallitusryhmien ryhmäpuheenvuoroissa
tuli ekologiselle verouudistukselle, joka samaan aikaan auttaa meitä leikkaamaan
ympäristön tuhoamista ja tukee työllistämistä.
Sen sijaan oli lohdutonta kuulla, että oppositiopuolueilta
tätä tukea ei niinkään tullut.
Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa oli niukanlaisesti
ympäristöveroista, ja kristillisdemokraatit jopa
halusivat vähentää ympäristöveroja.
Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen jätti kertomatta
tässä, että kehysten ulkopuolisista päätösperäisistä menoista
suurin osa on veronkevennysten kompensointia kunnille. Tämän
jätitte omassa puheenvuorossanne kertomatta.
Mutta sen sijaan olen iloinen siitä, että valtiovarainministeri
Katainen on kuullut SDP:n viestin lähimmäisenrakkaudesta.
Tästä me olemme puhuneet jo viimeisen vuoden ajan,
ja on hienoa, että myös tämä viesti
on tavoittanut valtiovarainministerin. Mutta haluaisin muistuttaa
teitä, ministeri hyvä, siitä, että on
niitä lähimmäisiä myöskin
kunnissa. Ja tämän te nyt unohdatte omassa puheenvuorossanne.
Miksi te käännätte selkänne
kuntien vaikeuksille? Miksi te haluatte maksattaa tämän
laman laskun vanhuksilla, lapsilla, sairailla? Siihen tämä tulee
nyt johtamaan, kun kunnissa joudutaan leikkaamaan palveluita ja
nostamaan veroja. Juuri nämä toimet kohdistuvat
kaikista kipeimmin heikoimmassa asemassa oleviin lähimmäisiin.
Tähän toivoisin teiltä vastausta.
Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Katainen täällä ääni
väristen puhui lähimmäisenrakkaudesta
ja esitti kysymyksen, onko tehty paljon vai vähän.
Minä esitän teille kysymyksen: Meillä 700 000
ihmistä elää alle köyhyysrajan. Onko
se paljon vai vähän? Teidän mielestänne
ilmeisesti vähän, koska ette perusturvan tasoa
halua nostaa. Meidän mielestämme se on aivan liikaa.
Lähimmäisenrakkautta ei voi ulkoistaa perusturvan
osalta. Nyt te olette ulkoistaneet lähimmäisenrakkaudesta
huolehtimisen seurakunnille, joiden leipäjonot kasvavat
päivä päivältä. Hiljaa
leipäjonot virtaavat, kun ihmisillä ei ole varaa käydä kaupassa.
Mutta se on hyvä, että kokoomus täällä ryhmäpuheenvuorossa
ed. Pekka Ravin suulla myönsi sen, mitä me olemme
pitkään jo sanoneet. Ruuan arvonlisäveron
alentaminen tarkoittaa sitä, että pienituloiset
hyötyvät suhteessa siitä enemmän,
he käyttävät suuremman osan tuloistaan
ruokaan, ja tämän vuoksi se on oikeudenmukaista.
(Puhemies: Minuutti on täysi!) Mut