1) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2010
jatkui
Ilkka Viljanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tosiaankin lähetekeskustelu
jatkuu, ja sitähän on täällä jo
kestänyt useamman päivän ajan. Sellainen
toive, mikä tässä on ajatuksissa herännyt,
oikeastaan vahvistui tämän kyselytunnin aikana,
kun eri ministeriöiden hallinnonalan vuorovaikutusta kansanedustajien
ja ministerien välillä olisi varmasti tarpeen
enemmän käydä ja nämä ministerikohtaiset
esittelyt täällä ovat olleet valitettavan
lyhyitä, jolloin ehkä moni edustaja on kokenut,
että ei ole päässyt siinä hallinnonalassa
vuorovaikutukseen ministerin kanssa niin kuin olisi halunnut. Omassa
lyhyessä puheenvuorossani aion vielä palata päivällä esillä olleeseen
liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan.
Toinen asia on myöskin se, että niin eilisessä kuntatalouskeskustelussa
kuin ylipäätänsä koko budjetin
lähetekeskustelussa ovat mielestäni liikaa, vaikka
eurot tätä järjestelmää ohjaavatkin, puheenvuorot
ja ratkaisumallit olleet verotuksen ja lainanoton puolella. Sen
sijaan vähemmälle ovat jääneet
huomiot toimintatapojen ja järjestelyjen, menettelytapojen
uudelleenharkinnassa niin kuntatasolla kuin myöskin valtionhallinnon tasolla.
Olisi mielenkiintoista ja ehkä hedelmällisempää myöskin
paneutua enemmän siihen, kuinka uudella tavalla voisimme
järjestää palveluita muun muassa, kun
kuntapalveluihin on jatkuvasti puheenvuorosta toiseen vaadittu lisää rahaa.
Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön
pääluokan kohdalla keskusteltiin päivällä muun
muassa autokatsastuksista ja niiden hinnoittelun ongelmista. Lähtökohtaisesti
olen sitä mieltä, että on hyvä,
että kilpailu aikanaan avattiin ja vaihtoehtoja markkinoille
tuli. Miten se tänä päivänä toimii,
siitä varmasti voidaan kysymyksiä esittää.
Mitä lainsäädännöllä voitaisiin tehdä?
Onko sellaista mahdollisuutta harkittu, että katsastusaseman
perustamiseen liittyvää lainsäädäntöä avattaisiin
ja avaaminen tapahtuisi siltä osin, että kun ymmärrettävästi
raskaan ajoneuvokaluston katsastusvalmiuden ylös rakentaminen
ja ylläpito on yksityiselle yrittäjälle
helposti liian iso kynnys taloudellisesti lähteä mukaan,
niin tässä voitaisiin lainsäädäntöä uudistaa ja
asiaa helpottaa siltä osin, että raskaan kaluston katsastukset
keskitettäisiin tai vaihtoehtoisesti yksityinen katsastusasema
voisi tehdä vaikkapa raskaan kaluston korjaamoiden kanssa
tiloista kumppanuussopimuksia? Eli että yrittämiseen lähtemisen
kynnystä saataisiin alaspäin ja katsastusasema
voisi erikoistua henkilöautokatsastukseen, jolloin yhä useampi
voisi lähteä tälle sektorille yrittämään
ja näin saataisiin kilpailua lisää.
Toinen asia koskee myöskin liikenneministeriön
hallinnonalaa, toisaalta se koskee koko budjettia ja siellä olevaa
elvytyspakettia. On tärkeätä, mielestäni
ehkä välttämätöntä,
että ministeriö ja valtioneuvosto, hallitus, elvytyseuroja
kohdistaessaan asettaisi etusijalle ohi alueellisuuden vipueurojen
työllisyyden välittömän merkityksen. Tässä tietenkin
nousee kysymykseksi, mielletäänkö esimerkiksi
insinöörityö infran suunnittelussa elvyttäväksi
työksi. Sellainen insinöörityö mielestäni
kyllä on sitä, jos suunnittelun kohteena on yhteiskunnan
kannalta merkittävä infraratkaisu. Tämä on
mielestäni aivan olennaista, kun näitä elvytyskohteita
suunnitellaan. Siitä on jo hallituksen ensimmäisessä elvytyspaketissa
erinomaisia esimerkkejä olemassa.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Vajaa vuosi sitten, viime syksynä,
useat sanoivat, että markkinatalous kaatuu, se ei toimi
ja se on huono järjestelmä. Täytyy sanoa,
että tänä päivänä voidaan
todeta, että markkinatalous on se ainoa talousjärjestelmä,
joka tässä maailmassa toimii, (Ed. Uotila: Veronmaksajien
tuella!) ja se myöskin korjaa itse virheensä.
Olemme jälleen vakauttaneet tilanteen ja menossa selvästi
eteenpäin.
Mikä ongelma usein markkinataloutta kohtaa, on se,
että poliitikot sotkeutuvat siihen, ja yleensä kun
poliitikot sotkeutuvat, päätökset tehdään aina
liian myöhään: tehdään
päätöksiä, mutta puoli vuotta,
vuosi liian myöhään, ei toimita ajassa.
Sitten myöskin on ongelma se, että kun poliitikot
tekevät päätöksiä,
he eivät yleensä kanna vastuuta yhtään
mistään. Yleensä halutaan kaikkea hyvää kaikille,
mutta se tasapainottaminen, se vastuullisuus puuttuu, ja sen puute
aiheuttaa juuri näitä merkittäviä ongelmia
talouden toiminnassa.
Oikeastaan tämä kriisi, joka nyt on koettu,
on hyvä esimerkki siitä, kuinka taloutta kohdellaan väärin
poliitikkojen toimesta. Mistä koko kriisi alkoi? Se alkoi
siitä, että 1990-luvun lopulla Clintonin hallitus
Yhdysvalloissa oli sitä mieltä, että pitää kaikille
lainata rahaa asuntoja varten, vaikka heillä ei olisi mitään
maksukykyä tältä osin. Tietysti, kun
pakotetaan toimijat antamaan rahaa vastuuttomasti, silloin häiritään
markkinoiden toimintaa ja luodaan edellytyksiä sille, että asiat
menevät pieleen.
Toinen syy, mikä vaikutti tähän kriisiin,
oli se, että meillä oli talouden taantuma vuosina
2000 ja 2001. Yhdysvaltain keskuspankki torjui sitä erittäin
tehokkaasti, mutta sitä torjuttiin nimenomaan alhaisilla
koroilla. Voi sanoa, että mitään kovin
vakavaa kriisiä siitä ei syntynyt, mutta sen seurauksena
korot pidettiin alhaalla vuoteen 2006 asti eli aivan liian pitkään,
koska poliittinen paine oli niin kova, että talouskasvu
hiipuu, jos korkoja nostetaan.
Tästä oli se seuraus, että tietysti
varallisuusarvot nousivat älyttömästi,
mutta mikä kaikkein pahinta, myöskin asuntojen
hinnat nousivat. Ja kun Yhdysvalloissa vielä on käytössä järjestelmä,
jossa asunnon ostaja vastaa vain asunnon hinnalla lainoista mutta
ei omalla henkilökohtaisella varallisuudellaan eli vastuu
ei toimi asianmukaisesti markkinatalouden periaatteitten mukaisesti,
päädyttiin tilanteeseen, jossa syntyi asuntokupla
ja vielä varallisuuskupla. Silloin kun varat ovat osakkeissa,
voi sanoa, että ne, joilla on varaa menettää,
menettävät, mutta silloin kun rahat ovat asunnoissa,
koko kansa menettää. Siinä oli syy, minkä takia
silloin, kun suhdanteet alkoivat kääntyä huonoon
suuntaan, päädyttiin tilanteeseen, jossa katastrofi
oli edessä.
Kuitenkin täytyy sanoa, että poliittisesta
järjestelmästä on ollut siinä suhteessa
hyötyä, että kun pankkijärjestelmä oli
uhattuna, valtioiden rahoilla pankkijärjestelmä kyettiin
vakauttamaan. No, kaksi päivää sitten
keskusteltiin vakavasti siitä, oliko oikein päästää Lehman
Brothers konkurssiin, koska tietysti se olennaisesti pahensi kriisiä.
Mutta toisaalta jokainen taloudellinen toimija tarvitsee opetuksen
siinä tilanteessa, kun toimitaan vastuuttomasti, että konkurssi
voi olla seurauksena. Mielestäni oli täysin oikein,
että Yhdysvalloissa Lehman Brothers päästettiin konkurssin,
vaikka sillä oli vakavia seurauksia, koska moraalinen hazard
on liian paha kaikissa tilanteissa, ja jokaisen pitää tietää,
että kun jokaisessa kriisissä on niitä,
jotka ovat kaikkein vastuuttomimpia, he joutuvat kuitenkin kärsimään.
Vakautus on toiminut hyvin, pankkijärjestelmä on
vakautettu. Voi sanoa, että on ryhdytty elvytykseen, joka
on maailmanhistorian kaikkein massiivisin elvytys, ja Suomi on tässä täysillä mukana.
Kuitenkin tämä johtaa sitten siihen, että valtiot
velkaantuvat, ja täytyy sanoa, että rahaa painetaan.
Tässä on Oecd:n selvitys siitä, kuinka viisinkertaistuneet
ovat keskuspankkien eli Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankin taseet,
se, kuinka paljon rahaa on annettu ulospäin. Sanon vain
jo tässä vaiheessa, että tällä toiminnalla
luodaan edellytykset sille, että seuraava taloudellinen
kriisi meillä on edessä. Hyvä, yritetään
päästä yhdestä kriisistä eteenpäin,
mutta toimitaan jopa liiankin voimakkaasti. Täällä eduskunnassahan
vaaditaan vieläkin voimakkaampia toimenpiteitä,
ja sillä tulee olemaan erittäin vakavia seuraamuksia
tulevaisuudessa.
Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että tietysti nyt
joudutaan miettimään, mitä tehdä,
ja kun täällä sanotaan, että pitäisi
elvyttää ja pitäisi tehdä sitä,
niin Suomen eduskunta on sen puoli vuotta täsmälleen
omissa arvioissaan myöhässä melkein jokaista
iikkaa myöten. Tässä nyt on viikon vanha
Oecd: n selvitys. Kun katsotaan euroaluetta, niin syvimmät
sukellukset olivat vuonna 2008 neljännellä kvartaalilla
ja vuonna 2009 ensimmäisellä kvartaalilla, noin
10 prosentin paikkeilla, toinen vähän alle ja
toinen vähän yli sen. Sen sijaan toinen kvartaali
euroalueella oli jo lähestulkoon plus miinus nolla, kolmas
kvartaali on pikkuisen plussalla ja neljäs kvartaali tänä vuonna
on euroalueella jo plus 2 prosenttia kasvua. Eli taloudellinen tilanne
on muuttunut olennaisesti siitä, mistä keskustelua
tässä salissa jatkuvasti käydään.
Jos otetaan joitakin muitakin lukuja tältä osin, niin
mitä tulee maailmankauppaan, neljäntenä kvartaalina
vuonna 2008 vielä sukellettiin alas, ensimmäinen
kvartaali, silloin pohja on saavutettu. Nyt mennään
hitaasti tässä suhteessa jo ylöspäin.
Mitä tulee Oecd-alueella vientiin, niin 04 saavutettiin
pohja. Sen jälkeen on tapahtunut vielä supistumista,
mutta kolmannella kvartaalilla tänä vuonna maailmankauppa
jo kasvaa. Eli on nopeasti toivuttu, ja tällä hetkellä on
jo jonkin verran kasvua olemassa. Täytyy sanoa, että mitä tulee
vielä tilausten määrään,
niin tilaustenkin määrät ovat lisääntyneet
aivan viime aikoina.
Ongelma on se, että kuluttajien luottamus on tällä hetkellä edelleen
varsin alhainen ja ollaan miinus kahdessa euroalueella ja Yhdysvalloissa, ja
tietysti tämä jossain määrin
hidastaa normaalia toipumista, mikä tietysti johtuu siitä poliittisesta
keskustelusta, jota käydään, koska poliitikot
ja miksei talousuutisetkin pelottelevat kansalaisia ja tämä johtaa
siihen, että ihmisten varovaisuus on jopa tarpeettoman
suurta.
Tietysti nyt pitää miettiä, mitä taloudessa
tehdään, ja tässä suhteessa
täytyy sanoa, että nopeammin kuin tässä budjetissa
esitetään, oikeastaan pitäisi näitä elvyttäviä toimenpiteitä jo
alkaa ottaa takaisin. Otan vain yhden esimerkin: Mitä tulee
arvonlisäveroon, niin nyt korotus tehdään
eli pyritään pikkuisen tasapainottamaan vastuullisesti
hallituksen toimesta 1.7., mutta minun mielestäni tämä toimenpide
olisi voitu tehdä jo 1.1. alkaen. Ja oikeastaan kaikki
arvonlisäveromuutokset olisi pitänyt tehdä niin,
että ruuan arvonlisävero, ravintoloita koskevat
ja kaikki muut 1.1. alkaen yhdellä kertaa, niin ajoitus
olisi osunut suurin piirtein oikein, mutta muutenkin täytyy
sanoa, että järjestelmä ei olisi ollut
siinä määrin sekava kuin se nyt on vaan
olisi toiminut loppujen lopuksi varsin hyvin.
Täällä salissa kohta vaaditaan ja
on vaadittu aikaisemmin, että sääntelyä kauheasti
pitäisi olla. Täytyy sanoa, että tältä osin
nämä sääntelyvaatimukset ovat
useilta osin perusteettomia. Otetaan yksi asia, lainananto. Mistä tässä koko kriisissä
oli
kysymys? Siitä, että annetaan lainaa ja ihmiset
eivät kykene maksamaan lainoja. No, sitten kysytään
talouspolitiikassa, onko se oikein, että annetaan lainaa
ylipäätänsä. Ja tietysti, jos
halutaan, että ei tule tällaisia suhdannekriisejä,
niin kielletään lainananto kokonaisuudessaan.
Mutta lainanantoon on olemassa selkeä ja järkevä peruste:
resurssien oikea allokointi ja se, että ihmiset oman elämänsä aikana
voivat hankkia asunnon nuorella iällä ja maksaa
sen myöhemmin pois. On selkeä yhteiskunnallinen
tarve tälle lainan antamiselle, mutta niin kauan kuin lainananto
sallitaan, syntyy riskejä ja niitä ei voida missään
tapauksessa millään sääntelyllä kaiken
kaikkiaan täysin välttää. Sääntely
voi olla parempaa, mutta täytyy sanoa, että tältä osin
riskejä tosiaan kokonaisuudessaan ei voida välttää.
On kaksi asiaa — ja näihin Obamakin kiinnitti
huomiota — joihin täytyy kiinnittää erityistä huomiota.
Toinen on vakavaraisuus eli se, että kun olet taloudellinen
toimija, silloin pitää sallia toiminta vain siinä tilanteessa,
kun aidosti kykenet vastaamaan niistä sitoumuksista, mihin
menet, tai sanotaan, että jos et täysin kykene
vastaamaan, niin suurelta osin. Toinen on sitten palkkiojärjestelmä,
josta täytyy sanoa, että on oikein, että annetaan
kannustimia siitä, että on luovuutta, mutta tärkeätä on
myöskin se, että ei synny älytöntä riskinottoa
sen takia, että itse hyödytään niin
paljon. Kannustinjärjestelmiin ehdottomasti pitää puuttua
jatkossa.
Arvoisa puhemies! Oikeastaan keskeisin kysymys, mitä meidän
pitäisi Suomessa nyt miettiä, ei välttämättä ole
se, onko se 13 miljardia vai 10 miljardia, joka ensi vuonna pitäisi
ottaa velkaa, vaan se, onko se menotaso, joka meillä on, kaiken
kaikkiaan kestävä. Täytyy sanoa, että jos me
katsomme Suomen taloushistoriaa, niin meidän kultakautemme
on ollut noin vuodesta 1995 vuoteen 2000. Sen jälkeen täytyy
sanoa, että meillä tämä lasku
on alkanut ja se lasku tuntuu nyt kiihtyvän selvästi
koko ajan.
Ei meidän tarvitse katsoa kuin Nokiaa, Nokian merkitystä Suomen
viennissä, tuotannon siirtymistä, ja täytyy
katsoa, minne tutkimustoiminta menee, parhaat mallit menevät,
ja kun on aito kilpailu älykkäimmissä puhelimissa,
niin me olemme aika haastavan tilanteen edessä. Alihankkijat
it-sektorilta ovat suurelta osin jo hävinneet täältä,
joten voi sanoa, että tämä korkea teknologia
ei välttämättä tuo sitä,
mitä kuviteltiin sen voivan meille tuoda. Ja metsäteollisuuden, meidän
vanhan puujalkamme osalta täytyy sanoa, että sielläkin
ollaan menossa alaspäin. Ja täytyy sanoa, että meidän
näkymämme eivät ole kauhean hyviä tällä hetkellä.
Sanon, että kun seuraavaa hallitusta muodostetaan,
siinä yhteydessä me olemme tilanteessa, jossa
ihan vakavasti joudutaan miettimään sitä, onko
yhteiskunnan taloudellinen kantokyky enää sitä luokkaa,
että voidaan pitää nykyisiä etuuksia yllä.
Nyt hallitus puhuu vielä siitä, että joitakin etuuksia
parannetaan. Sen voisi mielestäni täysin unohtaa
ja pitäisi ihan vakavasti alkaa miettiä sitä,
millä tavalla tyylikkäästi, asiallisesti,
pikkuisen etuustasoa aletaan vähitellen pudottaa, jotta
menot voidaan sopeuttaa niihin mahdollisuuksiin, mitä meillä taloudellisesti
kaiken kaikkiaan tässä yhteiskunnassa on. Voi
olla, että sattuu tämmöisiä onnenkantamoisia
kuten Nokia, (Puhemies: 10 minuuttia!) kehitetään
uusia toiminta-alueita, mutta täytyy sanoa, että sellaisen löytäminen,
niin kuin me näemme tähän mennessä,
ei ole kovinkaan helppoa.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Sasi muisti aivan oikein Clintonin politiikan,
no income, no job, no asset -politiikan, joka johti juuri
siihen, mitä hän kuvasi American dream -ohjelmalla.
Mutta hän unohti määrätietoisesti
esityksessään sen, että toukokuussa 2001,
kun George W. Bush oli jo ollut muutaman kuukauden hallituksessa,
Yhdysvallat sanoutui irti Oecd:n veroparatiisien purkamiseen tähtäävästä ohjelmasta
ja ruvettiin piilottamaan rahaa, sitä, mitä sillä looting-
eli ryöstöpolitiikalla amerikkalaiset mustapekkapolitiikassa
hankkivat. Tämä täydennyksenä siihen.
Se selittää sitten sen toisen puolen.
Sitten, arvoisa puhemies, toinen puoli lyhyesti. Jos laitetaan
tuhansia miljardeja setelirahoitusta, niin kyllähän
siinä tuotettakin syntyy, siis viimeisen vuoden aikana.
Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Sasi puhui täyttä asiaa.
Me olemme ehkä sellaisen paikan edessä, että meillä on
viimeistä kertaa näin paljon hyvää sisältävä Keltainen
kirja. Seuraava Keltainen kirja tuskin sisältää näin
paljon veronalennuksia, tuskin sisältää mitään
lisää kenellekään, vaan joudumme
priorisoimaan, mikä asia on tärkeämpää kuin
toinen asia. Meidän velkataakkamme: Meillä on
hallituksen esitys 139, jossa olemme antamassa valtioneuvostolle
luotonottamisvaltuuksia 110 miljardia euroa. Kun vertaamme sitä meidän
budjettiperusteisiin tuloihimme 2010, jotka ovat 37 miljardia euroa,
se on kolme kertaa niin paljon. Kun lähdemme pohtimaan,
mitä siitä maksetaan korkoja tulevaisuudessa ja
korkoriskiä, koska korot tulevat nousemaan, se vie edelleen
meiltä pois sitä liikkumavaraa, jolla me voimme
näitä hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ylläpitää.
Olemme totisen paikan edessä seuraavan budjettikierroksen
aikana.
Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Sasi puhui sääntelyn
tarpeellisuudesta. Täytyy todeta, että niin 1990-luvun
kriisi kuin tämän päivän talouskriisi perustuu
holtittomaan lainanantoon, pankkien holtittomaan lainanantoon. Tarvitaan
sääntelyä, mutta tarvitaan ennen kaikkea
valvontaa. Me opimme siitä edellisestä kriisistä,
mutta Amerikka ei oppinut. Yhtenä hyvänä esimerkkinä mainitsen
tämän huippuhuijari Madoffin, joka muutama viikko
sitten antoi haastattelun, jossa hän totesi, että kaksi
vuotta sitten finanssivalvontaviranomainen kuulusteli häntä hänen
yhtiönsä toiminnasta. Hän sanoi, että hän
oli aivan varma, aivan varma, että huijaus käy
näissä kuulusteluissa ilmi, ne huomaavat, että kaikki
rakentuu tyhjän päälle. (Puhemies: Minuutti!)
Maan parhaat voimat selvittivät eivätkä huomanneet,
että kaikki oli tyhjän päällä.
Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Sasin analyysi Suomen tämänhetkisestä tilasta
ja tulevaisuudesta tämän puheen loppuosalla oli
kyllä oikeaan osuva. On valitettavasti sanottava, että me
olemme rakentaneet palvelu- ja hallintoyhteiskunnan, joka pystyisi
hoitamaan, jos olisimme tehokkaita, 20 miljoonan ihmisen asiat,
mutta meitä on vain 5 miljoonaa ja näin tässä sitten
käy. Me joudumme kyllä siihen tilanteeseen, että niin
palveluja kuin muitakin etuuksia aivan varmasti joudutaan tarkastelemaan
uudelleen, ja minun toivomukseni ja lähtökohtani
on, että heikommista on tämän yhteiskunnan
pidettävä huoli, mutta ne, jotka pärjäävät,
voivat kantaa ja niiden pitää kantaa vastuu omasta
elämästään ja omasta toimeentulostaan.
Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Juuri tässä heikompien turvaamisessa
aika monet näistä henkilöistä työskentelevät,
olivat sitten sosiaali- ja terveysalan tai koulualankin laitoksissa,
ja se tietysti maksaa.
Mutta pyysin tämän puheenvuoron erityisesti sen
takia, kun huomasin täällä olevan näistä pankeista
ja vakuutuslaitoksista kiinnostuneita kansanedustajia paikalla,
korostaakseni sitä, miten suuri vastuu eduskunnalla tulee
olemaan. Meidän valitsemamme pankkivaltuutetut Suomessa ovat
niitä, jotka pankkeja ja vakuutuslaitoksia tarkastavat
ja ovat Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin edushenkilöitä,
ja samaan aikaan kuin puhutaan siitä, että hallintoneuvostoissa
kansanedustajat eivät pysty tekemään
yksittäisen sektorin päätöksiä,
onpa vaan kumma, että näin isossa potissa nimenomaan
kansanedustajista muodostettu Pankkivaltuusto on se, joka viimeisenä näitä vahtii.
Odotan sitä aamua, jolloin käy selville, (Puhemies:
Minuutti!) että jotain olisi pitänyt käytännössä tehdä,
ja nähdään, ketkä nämä henkilöt
ovat.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensin kommentti tähän pankkivaltuutettujen
asemaan. Täytyy sanoa, että pankkivaltuutetut
eivät aina ole tehneet oikeita päätöksiä.
Minkä takia meillä oli vuosina 1991—1994
niin suuri kupla? Yksi suurimpia syyllisiä siihen on Pankkivaltuusto,
joka vuosina 1987—1990 piti peruskorkoa aivan liian alhaalla,
niin kauan kuin meillä oli peruskorko, ja erityisesti yksi
ministeri, joka on ollut neljänä vuosikymmenenä ministerinä,
oli keskeisiä tekijöitä, joka piti huolta
siitä, että meillä korkotaso oli aivan väärä.
Eli poliitikkojen päätökset eivät
aina ole oikeita.
Tehtäväni ei ole puolustaa Bushia, mutta täytyy
sanoa, että Yhdysvallat ei ole missään
vaiheessa luopunut veroparatiisien vastaisesta taistelusta. Oikeastaan
Bushin aikana merkittävää oli se, että silloin
käytiin terrorisminvastaista sotaa ja siinä erityisesti
haluttiin nimenomaan rahavirtoja erittäin tarkkaan tarkastaa.
Otan yhden konkreettisen esimerkin. Se on Yhdysvaltain viranomaistoiminta
Union Bank of Switzerlandin suhteen. Siihen, että se markkinoi
omia tuotteitaan Yhdysvalloissa ja yritti saada talletuksia niin,
että niistä ei makseta veroja Sveitsiin, jo Bushin
aikana puututtiin erittäin voimakkaasti. Nythän
on käyty oikeutta ja nyt on saatu sopimus Yhdysvaltain
ja Sveitsin välillä siitä, että näitä tietoja
voidaan välittää.
Lopuksi vielä tästä vakavaraisuudesta
täytyy sanoa, että ongelma oli se, että pankit
ovat toimineet suhteellisen asiallisesti, mutta sitten kehitettiin
sijoituspankit, jonneka siirrettiin tämä toiminta,
jota ei voi tehdä pankeissa, ja sinne syntyivät
sitten riskit, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ja tässäkin
ehkä luovuus muodosti ongelman.
Arja Karhuvaara /kok(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Miten taataan tai turvataan yritysten syntyminen,
jotta työpaikkoja voidaan luoda myös matalapalkka-aloille
kansantaloutta nostavasti silloin, kun tämä taantuma
jonain päivänä kääntyy?
Mikä olisi täällä salissa olevien
ihmisten mielestä se ala, jolla me loisimme uuden, Nokian
kaltaisen osaamisalueen Suomelle ja jolla myös aidosti
olisi markkinoita maailmanlaajuisesti? Itse olen huolestunut siitä,
että tekniikan, biotieteiden ja kemian osaaminen Suomessa näyttää kyllä olevan
pitkälle eläköityvien ihmisten käsissä,
ja jos joku keksisi jonkun uuden innovaatioalan, millä voitaisiin
turvata viennin sisältö, niin ottaisin sen tiedon
mielelläni vastaan.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nyt kyllä ystävälläni
ed. Sasilla tämä aikajana pettää pahemman
kerran. Toistan: Toukokuussa 2001 George W. Bush romutti sen kaiken,
mitä valtiovarainministeri O’Neill, hänen
oma valtiovarainministerinsä, oli rakentanut tässä veroparatiisiasiassa.
Hän ei muuttanut, siis viime vuoden loppuun saakka, politiikkaansa
pätkääkään, mutta heti
tämän vuoden puolella, kun UBS-pankki Sveitsissä joutui talousvaikeuksiin,
sitä Obaman hallinto rupesi rokottamaan ja sai 4 400
nimeä, ja sitten se linja on jatkunut myöhemmin.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. Siis tämä veroparatiisien
vastainen työ on tapahtunut Oecd:ssä ja siellä on
tehty harmaat listat. Jos on niillä, näihin maihin
kohdistuu tiettyjä kielteisiä sanktioita. Sitten
jos nämä maat tekevät verosopimuksia noin
20 maan kanssa, niin silloin pääsee siltä listalta
pois. Tämän takia Suomi muun muassa on tehnyt,
nyt tekee Caymansaarten kanssa ja eräitten muitten kanssa,
näitä verosopimuksia. Täytyy sanoa, että Yhdysvallat
on ollut täysimääräisesti myöskin
presidentti Bushin aikana tässä työssä mukana.
Nämä UBS:n vastaiset toimenpiteet on aloitettu
muistaakseni jo vuonna 2005, se on ollut hyvin pitkä prosessi.
Siinä kyllä se, kuka on ollut hallinnossa mukana,
ei ole ratkaissut. Se on totta, että Obamalle kuuluu kiitosta
siitä, että hän on selvästi
aktiivisempi tässä veroparatiisien vastaisessa
taistelussa, mutta Yhdysvalloilla on tässä suhteessa
erittäin pitkä perinne.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä kyllä jäkötän,
ed. Sasi. Minä osaan tämän homman. Minä olen
lukenut kaikki ne raportit ja kirjan kirjoittanut ja toisen ja kolmannen
viimeisen vuoden aikana tästä asiasta. Lukekaa
ne kirjat!
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Olen aika paljon istunut tässä salissa,
kun budjettia on käsitelty, ja olen tullut siihen tulokseen, että kristillisdemokraattien
vaihtoehtobudjetti on selkeästi parempi kuin tämä hallituksen
esitys. Kiitollisuudella ja tyydytyksellä otin vastaan
sen palautteen, minkä pääministeri ja
eräät keskustan edustajat meidän vaihtoehtobudjetistamme antoivat.
Mutta minä en vaan ymmärrä sitä kritiikkiä,
kun annettiin ymmärtää, että siinä on
kikkailua, kun aikaistetaan verotuloja tammikuun 1. päivälle,
vaikka ne tulevat voimaan hallituksen esityksen mukaan kesällä.
Kun tästä asiasta eduskuntaryhmässämme keskustelimme,
niin yhtenä vaihtoehtona oli myöskin se, mitä ed.
Sasi esitti. Minä en pidä sitä ollenkaan
huonona, ja jos minulla olisi kaikki valta, niin minä menettelisin
juuri tuolla tavalla. Ottaisin kaikki alvin muutokset voimaan tammikuun
1. päivästä lähtien. Se merkitsee
kyllä sitä, että kansalaisten verorasitus
kasvaisi, verotulot kasvaisivat, mutta jokainen kansalainen ymmärtää myöskin,
että se tulee koskemaan heitä heinäkuun
1. päivästä lähtien, ja miksi
se ei silloin yhtä hyvin voisi koskea 1. päivästä lähtien,
jos tähän yhteiseen kassaan saataisiin 500 miljoonaa
euroa? Minä luulen, että kansa hyväksyisi
sen, kun tietäisivät, että nyt tulee
500 miljoonaa euroa enemmän valtion kassaan, ja sillä 500
miljoonalla saadaan hyvin paljon aikaan.
Mutta palaan tähän kikkailuun. On aivan oikein,
että nämä aikaistamiset tuovat valtion
kassaan 325 miljoonaa, ja voidaan sanoa, että no, seuraavana
vuonna niitä ei enää ole. Mutta pitää ottaa
huomioon, että hallitusohjelmaan sisältyy veronkevennyksiä myöskin
ensi vuodelle, ja meidän vaihtoehtobudjetissamme merkittävin meno
on työssä käyvien lapsiperheiden veronkevennys.
Minä ihmettelen, että pääministeri
ja keskustan edustajat voivat tällaista vastustaa samanaikaisesti,
kun kentällä puhutaan, että perheitä pitää verotuksessa
tukea. Onko parempaa vaihtoehtoa tukea perheitä kuin antaa
se tuki pieni- ja keskituloisille työssä käyville
lapsiperheille? Minä haluan kuulla, onko parempaa. Minä en
tiedä parempaa vaihtoehtoa. Minusta se on se kaikkein tärkein,
ja siihen menisi meiltä se 170 miljoonaa.
Tämä meidän vaihtoehtobudjettimme
sisältää jonkin verran veronkiristystä — mutta
minkälaisia veronkiristyksiä? Muun muassa sellainen
veronkiristys, että silloin kun keskusta oli oppositiossa
kaudella 1999—2003 ja teki kerran vaihtoehtobudjetin, niin
muistan hyvin, kun silloinen kansanedustaja Mauri Pekkarinen totesi
ed. Outi Ojalalle, että meiltä tulee sellainen
esitys, jota kukaan ei kehtaa vastustaa. Minä tiesin, mitä se sisältää,
koska me olimme aikaisemmin keskustelleet siitä. Se oli
lähes yhtäpitävä sen lakialoitteen
kanssa, minkä me olimme jo useita vuosia aikaisemmin tehneet,
eli sellaisia luovutusvoittoja, jotka perustuvat lyhytaikaiseen
omistamiseen, verotetaan ankarammin. Keskustan lakialoitteessa
oli ankarampi verotus kuin mitä me olimme esittäneet,
ja se oli annettu ed. Mannisen nimiin.
Minä ihmettelen suuresti, kun on sellainen esitys,
jota kukaan ei kehtaa vastustaa silloin, kun hallituksessa ollaan,
miksi sitä ei silloin ajeta vaan annetaan ymmärtää,
että meidän vaihtoehtobudjettimme perustuu kikkailuun.
Lisäksi en voi olla ottamatta esille ja mainitsematta
carry backiä, josta minä olen monta kertaa jo
puhunut tältä paikalta. Kyllä minä ilahduin
kovasti, kun kesällä luin, että ministeri
Pekkarinen pitää tätä erittäin
tärkeänä suuressa haastattelussa Savon
Sanomissa ja mainitsi, että keskusta on sitä ajanut.
Jos me esitämme vaihtoehtobudjetissa tällaista,
se ei ole verokikkailua, vaan se on nimenomaan sellaista, josta
oletan, että suurin osa tämän salin kansanedustajista
on samaa mieltä. Kyllä niitä vaihtoehtoja
on paljon ja kyllä voidaan kikkailla, mutta kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa
ei ole minkäänlaista kikkailua. Me olemme aina
esittäneet vaihtoehtobudjetin, joka on ollut tasapainossa
ja johon ei ole sisältynyt virtuaalirahaa.
Me olisimme voineet menetellä, niin kuin aikaisemmin
sanoin, valitsemalla kaikki alv-ratkaisut tammikuun 1. päivästä lähtien.
Se olisi merkinnyt 500 miljoonaa enemmän valtion kassaan.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Toiseksi suurin pääluokista
budjetissa on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala.
Se tulee heti tämän valtiovarainministeriön
hallinnonalan jälkeen. Sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahojen
lisäämispaineet ovat suuret, vaikka toimintatapoja
pyritään tehostamaan, päällekkäisyyksiä puretaan
ja uusia innovaatioita otetaan käyttöön. Katson,
että kaikki ennaltaehkäisy terveydenhuollossa
on tärkeää. Tulokset näkyvät
vasta vuosien kuluttua. Tähän meillä on
oltava malttia, että odotamme, että ne tulokset
sitten vuosien kuluttua näkyvät. Yksi näistä toimenpiteistä,
jotka tuottavat tulosta pitkällä juoksulla, on
budjetissa oleva pneumokokkirokotus, joka otetaan tämän budjetin
toimesta rokotusohjelmaan, ja olen siitä erittäin
tyytyväinen, että se rokotus vihdoinkin on päätynyt
tänne esitykseen.
Ruuan arvonlisäveron alentaminen on myös hyvä asia,
vaikkakin sen laskeminen ja myöhemmin nostaminen työllistää turhaan
kaupan työntekijöitä. Kotitalousverovähennys
on säilyttänyt paikkansa budjetissa, se on erinomainen
asia. Kauppalehti totesi aikoinaan, että kotitalousverovähennys
on ollut viime hallitusten parhaita työllistäviä toimenpiteitä.
Kotitalousverovähennys työllistää,
lasketaan, että tänä vuonna jopa 300 000
henkilöä, ja se tuo harmaata taloutta esiin verotuksen
piiriin ja antaa tietenkin työntekijöilleen sosiaaliturvan.
Mielestäni se on erittäin tärkeää.
Toivon, että voimme kehittää kotitalousverovähennystä edelleen.
Mielestäni päämääränä tulee
olla, että kotiin palkatun henkilön palkkaus on
verotuksessa kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Tämä on
tärkeää, koska kaikkien tulee olla verotuksessa
niin sanotusti samalla viivalla. Nyt esimerkiksi yksin asuvat maksavat
remontista enemmän kuin yhdessä asuvat. On tietenkin
oikein tukea perheitä, mutta oikeudenmukaisuuden vuoksi
yksin asuvien pitäisi olla kaikin tavoin samalla viivalla
kuin useamman henkilön talous. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin
yksinkertainen.
Vanhustenhuoltoon ja omaishoitoon olisin toivonut lisäpanostusta.
Omaishoitajat tekevät arvokasta ja yhteiskunnalle hyödyllistä työtä. Suoraan
sanottuna yhteiskunta tienaa sillä, että omaishoitajatoimintaa
on laitoshoidon sijasta. Omaishoitoa ja vanhustenhoitoa tulee kehittää. Tämä budjetti
osoittaa sen, mitä arkkiatri totesi: asenteissa vanhustenhuoltoon
on parantamisen varaa.
Terveydenhuollon yksi helmistä on Reumasäätiön
sairaala Heinolassa. Kyseinen sairaala on kansainvälisesti
arvostettu reumatautien yksikkö. Reumasäätiön
sairaalan toiminnan turvaaminen on suomalaisen lääketieteen
kunnia-asia, ja hallituksen tulee kantaa siitä oma vastuunsa. Harva
lääketieteellinen asia on saanut nimensä suomalaisen
mukaan. Yksi niistä on Vainion plastia, joka on tunnettu
termi reumakirurgiassa ympäri maailmaa. Tässä yhteydessä en
voi olla mainitsemassa tietenkään myös
toista suomalaista, von Willebrandia. Hänen mukaansa on
nimetty tauti, joka liittyy veren hyytymiseen. Pieni köyhä maamme
ei saa liiskata osaajia. Tässä tapauksessa näyttää liiskatuksi
tulevan Reumasäätiön sairaala Heinolassa,
ellei asiaan tule korjausta.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Kyllä hallitus yrittää.
Hallitus on kuunnellut jopa opposition toivomuksia. Me sosialidemokraatit
olemme moneen otteeseen vaatineet esimerkiksi perusvähennyksen
korottamista, työsuhdematkalippujärjestelmän
kehittämistä, peruskorjausavustusjärjestelmän
jatkoaikaa, ja näihin kaikkiin hallituksen budjettiesitys
vastaa myönteisesti. Tästä hallitusta
on kehuminen.
Hyvää on sekin, että hallitus ei
ole valinnut määrärahojen leikkauslinjaa.
Hallitus on valinnut velanoton linjan. Sitä linjaa en moiti,
vaikka olenkin huolissani siitä, että nykyisellä velkaantumisvauhdilla
joka neljäs euro valtion budjetissa on velkaeuro. Se on
aika vapaata pudotusta. Mutta turhan velan ottamista tulisi mielestäni välttää.
Tässä meillä sitten vallitseekin hallituksen
ja opposition välillä se näkemyseron
särmä, että mielestäni tällaisessa
tilanteessa liian reippaat verojen alennukset velkarahalla eivät
tunnu järkeviltä. Tästä elvytysvarasta,
johon hallitus on luottanut, on käytetty 90 prosenttia
veroelvytykseen. Meillä on nyt pikkuhiljaa tuloksia mitattavissa.
Ne tulokset ovat todella vaatimattomia. Meillä on ennätyssatsaukset
veronalennuksiin ja minimaalisen pienet ja heikot tulokset.
Omaa firmaa olisin hoitanut niin, että olisin satsannut
kertaluontoisiin ja määräaikaisiin elvytyspaketteihin.
Jossakin määrin hallitus on tätä instrumenttia
käyttänyt mutta aivan liian ujosti ja vähäisessä määrin.
Nyt tämä veroelvytyslinja jää kaiken
lisäksi budjetin tulopohjiin sillä tavalla, että rapautetaan
valtion tulopohjaa, joka on ollut laaja ja tiivis. Nyt sinne on
ammuttu reikiä. Kun tulopohja vuotaa, niin kuka ja miten
ja millä eväillä velan aikanaan maksaa,
kun olemme nyt ampuneet ja ampumassa edelleen itseämme
polveen?
Yksi esimerkki: 500 miljoonaa euroa on suuri raha. En osaa sitä hahmottaa,
kun en ole koskaan nähnytkään niin isoa
kasaa rahaa. Mutta jos ja kun sellainen raha on käytettävissä ruuan
arvonlisäveron alentamiseen, niin asiantuntijat ovat sanoneet,
että se on äärettömän
heikosti elvyttävä. Pienituloisimmille se on noin
40 euroa vuodessa. Jos tämä 500 miljoonaa todella
olisi haluttu käyttää tehokkaasti, niin
esimerkinomaisesti sanon, että jos olisi valittu kohderyhmäksi
vaikkapa viime vuonna toimeentulotukea saaneet henkilöt,
joita on vähän yli 200 000 ihmistä,
niin noin kuvitteellisesti voidaan laskea, että heille olisi
voitu lähettää 2 000 euroa riihikuivaa
rahaa tästä maailman loppuun saakka.
Tässä 2 000 eurossa sen 40 euron
sijasta, jonka he nyt saavat tällä järjestelyllä,
mitä hallitus esittää, on aika huikea
ero. Tämä 2 000 euroa olisi todennäköisesti
kanavoitunut suoraan kulutukseen, mutta miten nyt on käymässä?
Katsokaa, hyvät kollegat, budjettikirjan liiteosan sivua
23, siellä jo nyt näkyy, mitenkä säästämisaste
on nopeassa ajassa kääntynyt vahvaan nousuun.
Ihmiset ovat reagoineet huonoihin oloihin ja säästäneet
pahan päivän varalle. Heidän rahansa
ei ole kanavoituneet kulutukseen. Mutta ne, joilla varaa on, eivät
enää oikeastaan voi lisätä kulutustaan,
koska ei heillä ole sellaista isänmaallista henkeä eikä muutakaan
tarvetta lisätä kulutustaan, joten kotimarkkinoitten
vetovoimaisuus ei kasva sitä kautta. Se kasvaisi niiden
ihmisten kautta, joilla on kulutuksen osalta tarpeita.
Sitten, herra puhemies, jokunen kotiseudunkin asia.
Läntisen Uudenmaan kehityksen ja työllisyyden
turvaamisen kannalta kiinnitän tässä yhteydessä huomiota
Hanko—Hyvinkää-rataosuuden sähköistämisen
tarpeeseen. Hangon satama on järkevä investointi,
se ei tarvitse jäänmurtoapua, on nopein reitti
maailmalle jne. Koko Hankoniemen työllisyyttä ajatellen
se on sellainen sydän, joka sitten sykkii hyvää,
puhdasta verta koko Suomen rataverkkoon.
Kaupunkiratasuunnitelmat Espoosta Vihdin kautta Lohjalle ovat
myös asia, joka tässä ilmastonmuutoskeskustelussa
tulisi noteerata, ja tämäkin hanke tulisi saattaa
vähän nopeampaan toteutukseen.
Ei pidä myöskään unohtaa
Rantaradan kehittämistarpeita. Esimerkiksi Karjaalta Helsinkiin on
ajallisesti erittäin lyhyt matka, kunhan vaan liikenneolosuhteet
järjestetään sillä tavalla,
että läntinen Uusimaakin voi ottaa täten
vastaan Helsingin seudun kasvupaineita.
Sitten vielä vähän valtionyhtiöitten
myyntivaltuuksista, kun ne on tähän lisäbudjettiin
kytketty. Jospa joku voisi kertoa, miksi hallitus hakee valtuuksia,
jos ei niitä ole tarkoitus käyttää. Täällä ministeri
Häkämies on moneen kertaan sanonut, että ei
ole myyntiaikeita, ei ole myyntitarkoituksia. No, jos minä uskon
häntä, että näin on, että hän
puhuu totta, niin sitten tulee kysyneeksi, mitä varten
haetaan myyntivaltuuksia. Haettakoon niitä sitten, jos
ja kun niitä on tarve käyttää,
mutta nyt ministeri Häkämiehen puheet ja hallituksen
esitys ovat ankarassa ristiriidassa tämmöisen,
voisiko sanoa, lautamieslogiikan kanssa.
Vielä sen verran veroista, että hallitus puhuu ympäristö-
ja kulutusverojen lisäämistarpeesta mutta ei halua
puuttua millään lailla pääoman liikkeitten
tai pääomien verottamiseen. Jos esimerkkinä käyttää Lipposen
ykkös- ja kakkoshallituksia, jolloinka myös oli
rahasta pulaa, tultiin lamasta, pyrittiin nousuun, silloin Lipposen
ykköshallituksessa korotettiin pääomaverotusta
3 prosenttiyksiköllä ja Lipposen kakkoshallituskin korotti
vielä 1 prosenttiyksiköllä. Valtiovarainministerinä oli
tuolloin Sauli Niinistö -niminen henkilö.
Mielestäni tässä suhdannetilanteessa
ei myöskään pitäisi lisätä elinkeinoelämän
kustannuksia esimerkiksi sähköverolla. Tässä mielessä nämä ympäristö-
ja kulutusverot tulisi ottaa erityisesti luupin alle tämän
suhdannetilanteen vuoksi.
Sen sijaan, herra puhemies, ansiottomia arvonnousuja voisi aivan
huoletta verottaa. Tällaisia tulonlähteitä olisivat
energiayhtiöille tuulen tuomat windfall-voitot, ne voitot
voitaisiin verottaa. Ministeri Pekkarinenhan on ollut hyvin myötämielinen
tähän suuntaan. Samoin pörssikauppaa,
pörssikaupan lyhytaikaiseen omistukseen liittyviä rahan
liikkeitä voisi aivan helposti verottaa, eikä pörssi
mihinkään karkaisi. Kysymys on, herra puhemies,
oikeudenmukaisuudesta, vapaamatkustajia ei saa eikä voi
olla. Erityisesti tällaisena aikana pitäisi kaikkien
tulla näihin kansallisiin hätätalkoisiin.
Nyt tällä hetkellä meillä on
tilanne, että suurilla pääomatuloilla
elävät voivat välttyä tyystin
kuntaveron maksamiselta. Tämä ei ole ymmärrettävää,
tämä ei ole oikeudenmukaista. Silti he voivat
käyttää täysimääräisesti kaikkia
kunnallisia palveluja eli ovat totaalisia vapaamatkustajia kotikunnassaan.
Tämä on oikeudenmukaisuuskysymys, ei tähän
vastaväitteeksi riitä, että heitä on
niin vähän, ettei se pelasta sitten valtion taloutta.
Tämä on myöskin, niin kuin sanoin, oikeudenmukaisuus-
ja tällainen moraalinen kysymys, että tämän
kaltaisia epäkohtia Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa ei
voi eikä saa olla. Peräämme siis hallitukselta oikeudenmukaista
veropolitiikkaa.
Tuija Nurmi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Mielestäni ed. Saarinen otti huomioon
erään erittäin tärkeän
asian, joka pitäisi huomioida, kun käydään
keskustelua työllisyydestä ja kaupasta ja yrittämisestä.
Se on nimittäin tämä Hangon sataman tilanne.
Hangon satama on Suomen ainoa luonnonsatama, joka on siis auki talvella,
ja se on Suomelle erittäin tärkeä. Se
tulee hyödyntää hyvin, ja sen takia mielestäni
on erittäin tärkeää, että tämä Hankoon menevä rautatielinja
sähköistetään. Sen hyöty—kustannus-suhde
on yli yksi; katsotaan, että hanke kannattaa rakentaa,
jos tämä hyötykustannussuhde on yhden
tasoa. Esimerkiksi Seinäjoki—Vaasa-linjauksen
taso on muistaakseni 0,2, ja kuitenkin se rakennetaan. Täytyy
muistaa, että Hanko on lisäksi koko Hankoniemen
alueella historiallisesti ja luonnoltaan vanha loma- ja virkistysalue.
(Puhemies: Minuutti!) Alueella on myös muuta turismia,
kuten esimerkiksi purjehdusta, ja tietenkin sataman kautta kauppaliikennettä.
Siksi on tärkeätä, että Hangon
rautatie sähköistetään, ja radan
sähköistämiselle on myös hyvät
laskennalliset perusteet. Sen hinta on noin 35 miljoonaa euroa.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Minun on vaan nöyrästi kiittäminen
ed. Nurmea tästä upeasta puheenvuorosta. Läntinen
Uusimaa ja Hankoniemi tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen. Siellä on
ollut suuria rakennemuutosongelmia. Tämän rautatien
ja satamaliikenteen kehittäminen on erinomaisen hyvin linjassa
ja synkronissa myöskin tässä ilmastonmuutoskeskustelussa.
Nämähän ovat juuri niitä toimenpiteitä,
joilla päästöjä vähennetään
ja ilmastonmuutosta voidaan jollakin lailla torjua. Mutta kerran
vielä kiitoksia hyvin sympaattisesta puheenvuorosta!
Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Palaisin hieman hyvin yleisesti esitettyyn
väärinkäsitykseen, ettei yhteisövero- tai
pääomaverotuotto palautuisi myös kunnille. Siinä on
vain tasausjärjestelmä, joka varmaan juontaa siltä ajalta,
jolloin pääoma- ja yritystuloista laskettu voitto
kohdistui vain siihen kuntaan, jossa yhtiön pääkonttori
on. Kyllä se on varmaan tarkoituksenmukaista, että valtio
jakaa nämä tulot kunnille siten, että kaikki,
myös heikompiosaiset kunnat, pääsevät
kohtuudella osingolle ja vastaavasti aivan parhaimmat kunnat joutuvat
luopumaan osasta.
Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että ed. Saarinen
otti esille tuon Hangon radan sähköistämisen.
Nimittäin olen lämpimästi kannattamassa kaikkien
sellaisten ratojen sähköistämistä,
joitten hyöty—kustannus-taso vaan suinkin riittää, varsinkin
kun nyt on päätetty jo sähköistää sekä Vaasan
ja Seinäjoen välinen rataosuus, jonka hyöty—kustannus-suhde
on todellakin ... Onko sitä olemassakaan, tai se on ehkä pikkusen
päälle nollan. Sitten toinen erikoinen sähköistämisoperaatio
tehdään tuolla Pohjois-Suomessa, nimittäin
Rovaniemi—Kemijärvi-radan sähköistäminen,
josta emme saaneet valtiovarainvaliokunnassa pyytämälläkään
tätä hyöty—kustannus-arvoa.
On erittäin hyvä, että tänne
Etelä-Suomeenkin joskus tehtäisiin jotakin sellaista,
kuten esimerkiksi tässä tapauksessa ed. Saarisen
esiin nostama Hangon radan sähköistäminen.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ed. Lehdelle sen verran, että yritysten
maksamat verothan käyttäytyvät juuri niin
kuin te kuvasitte, ehdolla, että asianomaisessa kunnassa
on niitä yrityksiä, jotka maksavat veroa. Sieltä jotkut
kunnat saavat sitten tietyin perustein näitä yhteisöveroja.
Mutta on yksityisiä henkilöitä, jotka
elävät pääomatuloillaan ja jotka eivät
siten maksa kuntaan. Pääomatuloverotus menee valtiolle,
lyhentämättömänä valtiolle. Nämä henkilöt
asuvat jossain kunnassa, ja he eivät maksa siihen kuntaan
euron killaa kuntaveroa ja käyttävät
kaikkia mahdollisia sen kunnan tarjoamia palveluja. Tämä on
mielestäni epäoikeudenmukaista, ja toivon, että ed.
Eero Lehtikin voisi kokea, että tämmöiset
tilanteet ovat nyky-Suomessa täysin kohtuuttomia ja epäoikeudenmukaisia.
Marko Asell /sd:
Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka on jämähtänyt
kuin purkka tukkaan, josta sitä ei enää pois
saada muuten kuin leikkaamalla. Hallitus ei ole päivittänyt
talouspolitiikkaansa vastaamaan nykyisiä olosuhteita, talouskasvun
pysähtymistä. Porvarihallituksen sulle—mulle-politiikka
on ottanut selkävoiton taloudenpidosta, vastuullisesta
taloudenpidosta.
Työllisyyden hoidon määrärahat,
kuntien palvelujen rahoitus ja ylisuuret veronalennukset perustuvat
ajatukseen siitä, että talouden kasvu olisi jatkunut
hyvänä. Työttömiä työnhakijoita
oli heinäkuussa 290 000 eli 70 000 enemmän
kuin vuosi sitten. Työpaikkoja on menetetty vuodessa 100 000.
Hallituksen fantastiset elvytystalkoot asettuvat näiden
ikävien lukujen valossa todellisiin mittasuhteisiinsa.
Hallituksen elvytysvara on mennyt kaksi vuotta sitten päätettyihin
veronkevennyksiin. Olemme nyt huonommassa tilanteessa kuin euroalueen
monet maat.
Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikalla on vaikutusta
siihen, miten uusia työpaikkoja syntyy. Punamultayhteistyö tuotti
120 000 työpaikkaa viime kaudella, nyt siis vuodessa
on menetetty jo 100 000 työpaikkaa. Ensi talvesta
uhkaa tulla pahin työttömyyskausi pitkään
aikaan. Porvarihallitus on painottanut elvytyksensä veroelvytykseen,
vaikka sen olisi voinut tehokkaammin rakentaa menoelvytyksellä ja
rakentaa julkisen kysynnän varaan ohjaamalla taloudellisesti
tehokas menoelvytys kuntien kautta korjaus- ja muuhun rakentamiseen.
Näin olisi tuettu heikkenevää kuntataloutta
sekä saatu parempia työllisyysvaikutuksia. Nyt
hallituksen elvytys on ollut 90-prosenttisesti veroelvytystä.
Veroja on kevennetty jo 3,5 miljardilla eurolla; se on paljon enemmän
kuin mitä hallitusohjelmassa luvataan. Tämä paljon
markkinoitu ostovoiman kasvu on tilastoissa näkynyt kotitalouksien
kulutuksen supistumisena ja säästämisasteen
kasvamisena. Ostovoima on kasvanut lähinnä hyvätuloisilla,
joilla nyt on sitten enempi varoja ostaa esimerkiksi osakkeita ja
odotella niitten arvon nousua.
Kokonaisuutena hallituksen veropolitiikka vaarantaa hyvinvointiyhteiskunnan
rahoituksen. Ideologinen verojen keventäminen on rapauttanut
tulopohjaa, jota nyt paikataan valtavalla velanotolla. Ensi vuonna
velkaa otetaan 13 miljardia euroa ja seuraavana vuonna 10 miljardia
euroa.
Arvoisa puhemies! Ihmetyttää tämä kuntien taloushuolien
laiminlyönti. Suomalaisen hyvinvointimallin perusta on
ollut laaja yhteiskunnan turvaverkko, jossa kaikille yhteiset sosiaali-,
terveydenhuollon ja opetustoimen palvelut ovat muodostaneet tasa-arvon
ja oikeudenmukaisuuden perustan. Nyt kuntien talousongelmat uhkaavat
rapauttaa tätä tasa-arvoa. Porvarihallitus on ojentamassa
ja ojentanut leikkaussakset kuntapäättäjille.
Kuntia uhkaa ensi vuonna 850 miljoonan euron alijäämä.
Hallituksen esittämä 90 miljoonan lisäraha
on siihen nähden suuri pettymys kunnille. Kuntien veronmaksajat
maksavat laskun, jonka hallitus on kunnille osoittanut. Jo nyt on
tiedossa, että 100—120 kuntaa korottaa veroäyriä.
Kunnallisveron korotukset kohdistuvat kipeimmin työttömiin,
eläkeläisiin ja heikommassa asemassa oleviin ihmisiin.
Ihmetystä herättää myös
hallituksen passiivisuus pahenevan työttömyystilanteen
suhteen. Erityisesti nuorisotyöttömyys on kasvanut
räjähdysmäisesti. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita
oli heinäkuussa jo 43 000. Se on 16 000 nuorta
enemmän kuin tasan vuosi aiemmin. Hallitus on nuorten työllistämisen
edessä ollut lähes toimeton. Tästä kielii
paljon myös se, että heinäkuussa erilaisten
työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä oli
2 400 ihmistä vähemmän kuin vuosi
aiemmin. Tuolloin työllisyys oli kuitenkin huomattavasti
parempi, eikä tilanne tämän budjetin
rahoilla nyt merkittävästi parane. Työttömyyden
kasvu jatkuu voimakkaana.
Nyt tarvitaan työtä ja oikeudenmukaisuutta korostavaa
politiikkaa. Talouskasvun käynnistämiseksi elvytystä on
syytä jatkaa voimallisemmin kuin hallitus nyt esittää.
Työttömyyden kasvun pysäyttäminen
on ykkösasia. Kuntatalous on saatava mukaan elvytykseen.
Kuntien investointien tukeminen työllistää tehokkaammin
kuin verojen alentaminen. Kuntien tukeminen turvaa lasten ja vanhusten
palvelut sekä torjuu kunnallisveron korotukset. Aktiivinen
työvoimapolitiikka auttaa ihmisiä työllistymään
uudelleen sekä estää pitkäaikaistyöttömyyden
syntymistä. Lomautukset ja irtisanomiset eivät
hyvinvointia turvaa, päinvastoin. Aktiivisella työvoimapolitiikalla
estetään pitkäaikaistyöttömyys.
Ilman nopeita toimia nuorisotyöttömyys voi muuttua
syrjäytymiseksi ja pysyvästi syventää työvoiman saatavuusongelmaa
tulevaisuudessa. Nuorten työllistäminen ja opiskelumahdollisuuksien
parantaminen on parasta mahdollista tulevaisuuspolitiikkaa.
Esitän hallitukselle kurssin reivaamista SDP:n linjalle,
jossa työllisyyttä turvataan ja parannetaan muun
muassa kuntien investointeja tukemalla.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies
Sauli Niinistö.
Sosiaali- ja terveysministeri Hyssälän
toimialan talousarvioehdotus
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön
hallinnonalan osuus tässä ensi vuoden budjetissa
on 11,3 miljardia euroa, joka on 1,8 miljardia euroa kuluvan vuoden
varsinaista talousarviota suurempi. Tämä määrärahan
kasvu aiheutuu sekä työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta
että heikentyneestä suhdannetilanteesta, jotka
vaikuttavat muun muassa juuri työttömyysturva-
ja asumistukimenoihin. Meillähän kohdistetaan,
jos tämmöistä yleistä arviota
käyttää, ensi vuonna palveluja ja rahallista
tukea erityisesti työttömille ja työttömien
koulutukseen. Myöskin eläkeläisten osuus
on tässä suhteellisen suuri. Suurin osa määrärahoista
nimittäin käytetään työttömyysturvaan,
eläkkeisiin, lapsilisiin ja sairausvakuutukseen, ja nämä määrärahan
lisäykset ovat suurimmat juuri eläkkeisiin, 1,1
miljardia euroa, ja 0,5 miljardia euroa työttömyysturvaan.
Sitten luettelen vähän, mitä uudistuksia
tässä ensi vuoden budjetissa meidän puolella
on.
Aloitan tästä työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta
kaikilta työnantajilta ensi vuoden alussa.
Sitten on jo julkisuudessa hyvinkin tiedossa se, että kansaneläkettä ja
muita kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ei lasketa
kuluttajahintojen ennustetusta laskusta huolimatta ensi vuonna,
minkä kustannusvaikutus valtiolle on 33 miljoonaa euroa.
Näitä kansaneläkeindeksiin sidottuja
etuuksia ovat muun muassa vammaisetuudet, rintamalisät,
työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha
ja työmarkkinatuki sekä toimeentulotuen perusosa.
Sitten on tämä veteraanikysymys. Totean, että ylimääräistä rintamalisää saavalle
rintamaveteraanille, joka saa korotettua tai ylintä hoitotukea, aletaan
siis maksaa 50 euron suuruista veteraanilisää.
Tämä veteraanilisähän kohdistuu
kaikkein pienituloisimmille ja eniten hoitoa tarvitseville rintamaveteraaneille.
Tämä veteraanilisä on ollut veteraanijärjestöjen
yhteisenä toiveena ja tavoitteena, ja ne ovat tästä kiitoksensa
lausuneet, että hallitus tämän nyt sitten
huomioi.
Työttömyysasteen nousu kasvattaa meidän puolellamme
tietysti myöskin peruspäiväraha- ja työmarkkinatukimenoja
sekä työttömyyskassoille maksettavia
valtionosuusmenoja. Kaiken kaikkiaan työttömien
asemaahan parannetaan, ja nämä uudistukset, jotka
koskettavat työmarkkinatukilaisia ja peruspäivärahalaisia — aktiivikorotus
noin 100 euroa, vähän alle, tuesta — tarkoittavat
sitä, että työttömyysturvamenot
kasvavat runsaalla 104 miljoonalla eurolla siltä osin.
Sitten parannetaan työttömyyden laskujen madaltamiseksi
myöskin työssä olevien mahdollisuuksia
täydentää koulutustaan. Voi ajatella,
että jos työttömyysuhka on olemassa jne.,
niin silloin tämä omaehtoinen koulutus, aikuiskoulutus,
on varmasti erittäin hyvä asia. Tämä uudistus
on tärkeä myöskin työurien jatkamisen
näkökulmasta, ja tässä suhdannetilanteessa
varmasti tarvitaan mahdollisuutta hakeutua pitkäkestoiseenkin
koulutukseen mahdollisen työttömyyden asemesta. Ensi
vuonna tämä 18 kuukauden pituinen aikuiskoulutustuki
sitten sekä tasoltaan että pituudeltaan paranee.
Kuntouttavasta työtoiminnasta se velvoittava ikäraja
poistetaan, ja toiminnan menot lisääntyvät
8,5 miljoonalla eurolla.
Opintotuen ja sairauspäivärahan keskinäistä ensisijaisuutta
muutetaan niin, että sairastuneen opiskelijan asema paranee
ensi vuonna. Tällä uudistuksella tavoitellaan
sitä, että ei tarvitse opiskelijan opiskella,
jos on sairas, vaan voi ihan oikeasti olla silloin sairauspäivärahalla;
ei tarvitse lakkauttaa opintotukea, vaikka varmuutta sairauspäivärahan
saamisesta ei ole. Nykykäytäntöhän
on saattanut johtaa takaisinperintätilanteisiin, ja enimmäistukiaika
ei ole aina riittänyt tutkinnon suorittamiseen. Kaikesta
tästä halutaan nyt siis pois ja tähän
on lisätty rahoitus, jotta tämä voidaan
tietysti toteuttaa.
Isäkuukautta pidennetään siis kahdella
viikolla ensi vuoden alusta.
Suuhygienistin hammaslääkärin määräyksestä itsenäisenä ammatinharjoittajana
antama hoito korvataan sairausvakuutuksesta ensi vuoden alusta lukien,
ehkäisevään suun terveydenhuoltopalvelujen
käyttöön merkittävä satsaus.
Uusien lääkkeiden hyväksymiseen erityiskorvattavien
lääkkeiden luetteloon varataan 8,4 miljoonaa euroa,
ja viitehintajärjestelmästä tulee asiakkaille
36 miljoonan euron säästöt.
Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspuolella on tietysti erittäin
paljon ongelmia, mutta yksi ongelma, mikä on tullut ihan
näinä päivinä vahvasti esille
eläkeläisten puolelta, on asumistuki ja tarve
korottaa sitä. Lisäksi eläkkeensaajien
asumistuessa hyväksyttävien asumiskustannusten
enimmäismäärä on erittäin
alhainen, eli näin pudotetaan pois suuri osa niistä eläkeläisistä,
jotka erityisesti tarvitsisivat asumistukea. Sen vuoksi minusta
on erittäin surullinen asia, että tähän
ei ole budjetissa puututtu, ja toivoisinkin, että ministeri
jotenkin kommentoisi, miksi näin on.
Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensiksi haluan kiittää ministeriä siitä — koska
tiedän, että hän on tehnyt suuren työn
siinä taistellessaan — että kansaneläkkeen
indeksiin sidotut etuudet eivät todellakaan ensi vuonna
laske. Tällä on todella iso merkitys, ja tällä on
myöskin periaatteellinen merkitys siinä, että me
emme ole alentamassa tässäkään
tilanteessa vähävaraisten toimeentuloa.
Toinen asia, mitä minä haluaisin kysyä ministeriltä:
Ihmettelin hieman alkuviikosta keskustelua täällä salissa,
kun tiedän, että veteraanikuntoutuksen määrärahoja
ensi vuonna lisätään 1,8 miljoonaa euroa.
Mistä tämä kritiikki oikein kumpuaa?
Onko teillä siitä käsitystä,
koska todellakin nyt toteutetaan asioita, mitä veteraanijärjestöt
itse toivovat? Elikkä tämä veteraanilisä tulee
pienituloisimmille ja eniten hoitoa tarvitseville veteraaneille.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Oppositiohan vaatii kunnille erittäin
paljon lisää rahaa valtionosuuksiin, mutta mitkään
rahat eivät riitä, mikäli rakenteellisia
muutoksia palveluun ei toteuteta. (Ed. Kuoppa: Mitä ne
ovat ne rakenteelliset?) Tämän vuoksi kysyisinkin
molemmilta ministereiltä, (Ed. Gustafsson: Teillähän
on valtaa! Tehkää!) saammeko esityksen sosiaali-
ja terveydenhuollon mallista sen järjestämiseksi
jo alkuvuodesta, ja minkähänlainen malli sieltä on
tulossa.
Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jatkan nyt vähän siitä,
mihin kyselytunnilla jäätiin, ministeri Hyssälä,
perusturvasta.
Te kerroitte, mitä kaikkea mannaa hallitus nyt on sadattanut
ja sadattaa kaikkein köyhimpien päälle.
Siitä huolimatta minun pienet aivoni eivät ymmärrä,
miksi köyhyys siitä huolimatta lisääntyy.
Eikö se ole riittävää, mitä te
olette antaneet, vai ovatko ne etuudet siitä huolimatta
liian pieniä? Jos ovat, niin eikö meidän
pitäisi huolehtia siitä, että se köyhyys
ei lisäänny?
Siihen nyt ei riitä vastaukseksi — helpotan tehtäväänne — se,
että sanotte, että kun demaritkaan eivät
edellisellä kaudella suostuneet tai kun ammattiyhdistysliike
ei suostu antamaan lupaa korottaa työmarkkinatukea. Perustuslain
2 § tietääkseni, ja kai tekin
sen tiedätte, sanoo, että valtiovalta kuuluu Suomen
kansalle, jota käyttää valtiopäiville
kokoontunut eduskunta. Tämä päätös
on meidän käsissämme tai itse asiassa
tietenkin hallituspuolueitten käsissä. Aiotteko
te antaa luvan (Puhemies: Minuutti on kulunut!) käyttää sitä valtaa
tässä asiassa?
Risto Autio /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Viime keväänä hyväksyimme
täällä Lääkealan turvallisuus-
ja kehittämiskeskuksen perustamisen Kuopioon, ja silloin
keväällä kovasti myöskin Lääkelaitoksen
osalta käytiin keskustelua siitä, kun se myöskin
siirretään Kuopioon. Nyt kun tässä on
ollut kesä välissä ja aika hiljaista
tämän tiimoilta, niin kysyisin: Mikä Lääkelaitoksen
tilanne on nyt? Ollaanko esimerkiksi valvontaa jättämässä tänne
Helsingin päähän niin kuin osittain tässä keskustelussa puhuttiin?
Toinen kysymys tähän liittyen. Ensi vuoden määrärahoissa
on 4 miljoonaa laitettu budjettiin Kuopion tämän
laitoksen osalta, ja tästäkin kovaa keskustelua
käytiin, mitkä nämä siirtokustannukset
todellisuudessa ovat. Tämän tiimoilta näitä asioita
kyselisin.
Arja Karhuvaara /kok(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Haluaisin kysyä ministeriltä:
Miten asiakkaan terveystietojen ja sosiaalipalveluihin vaikuttavien
tietojen sähköinen kirjaaminen ja eri terveydenhuoltotasojen
tai kunnan eri toimijoiden välinen sähköinen
tiedonsaanti etenee?
Satu Taiveaho /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Työttömyyden kasvaessa räjähdysmäisesti
ja työttömyyskassojen painiessa pitkien käsittelyaikojen
kanssa toimeentulotuen jonot ovat kasvaneet hälyttävästi
monissa kunnissa, ja samaan aikaan useissa kunnissa suunnitellaan
jopa lomautuksia sosiaalitoimen henkilöstölle,
kun käsittelyaikoja ei muutenkaan pystytä toteuttamaan
lain edellyttämässä ajassa.
Mitä, ministeri, aiotte tehdä, etteivät
nämä kaikista köyhimmät toimeentulotuen
tarpeessa elävät joudu kohtuuttomiin tilanteisiin?
Ennemminhän esimerkiksi toimeentulotuen perusosa, erityisesti
lasten perusosa, edellyttäisi parannusta, ja tällaisissa
vaikeissa ajoissakin köyhimpien asemasta huolehtiminen
on oikein erityisen tärkeää.
Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön alalla
ollaan tekemässä vaikeasta taloustilanteesta huolimatta
useita hyviä etuusparannuksia, kuten isyysvapaan pidentäminen
ja opintotuen ja sairauspäivärahan parempi yhteensovittaminen.
Mutta haluaisin kysyä yhdestä uudistuksesta, joka
on tarkoitus toteuttaa vuodenvaihteessa mutta jonka malli on vielä valmistelussa,
elikkä tästä työttömyysturvauudistuksesta,
jossa on tarkoitus osa-aikaisesti lomautettuna olevien asemaa parantaa.
Sitä on nyt kai lähdetty valmistelemaan eräiden
ammattijärjestöjen toiveesta tämmöisen
työaikamallin pohjalta, joka parantaisi tiettyjen ihmisten
asemaa, mutta se saattaisi toisaalta vaikeuttaa siis niitten asemaa,
jotka sovitellun työttömyyspäivärahan
piirissä nykyään saavat näitä etuuksia,
ja se suosisi näitä parempipalkkaisia. Eikö olisi
parempi kehittää tätä järjestelmää niin,
että ne, jotka ovat osa-aikaisesti kerran viikossa lomautettuina,
hoidettaisiin sovitellun työttömyyspäivärahan,
työaikarajan ja työtulorajan nostamisella ja samalla
hoidettaisiin pätkä- ja silpputyöläisten
asemaa muutenkin?
Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä hallituksen budjettiesityksessä myös
ministeri Hyssälän esittelemältä osalta
on todellakin muutamia kannatettavia, tosin aika pieniä korjauksia
kansalaisten perusturvaan, esimerkiksi tämä isyysvapaan
pidentäminen. Mutta kyllä teidän vastuualueellanne,
ministeri Hyssälä, on vielä pahempia
ongelmia, joihin tässä ei ole puututtu, muun muassa pienipalkkaisten
tai työttömien, yksinhuoltajien asema tai sitten
nämä toimeentulotuen ongelmat, mistä täällä on
puhuttu. Myös olemme odottaneet täällä tätä terveydenhuollon
maksukattouudistusta, josta joka vuosi aina lupauksia annetaan,
mutta mitään esityksiä ei tule, jotka
koskettavat nimenomaan näitä pienituloisia eläkeläisiä muun
muassa. Kysynkin teiltä: mitä mieltä olette,
onko tässä nyt puututtu oikeassa tärkeysjärjestyksessä epäkohtiin?
Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minäkin uskallan arvostaa niitä pieniä askeleita,
joita hallitus on tehnyt perusetuisuuksien parantamiseksi, mutta
se suuri ongelma on tuolla kunnissa, ja kysynkin ministeriltä, ettekö kanna
huolta esimerkiksi siitä, mitä tapahtuu omaishoidolle.
Monista kunnista kuuluu jo viestejä, että omaishoidon
korvauksen tasoa lasketaan, myöntämisperusteita
kiristetään, ja taustalla on tietenkin kuntien
talousahdinko. Elikkä ne pienet myönteiset asiat,
joita tapahtuu valtion tasolla, eräällä tavalla
sitten menevät osittain hukkaan kiristyvän kuntatalouden
seurauksena ja kunnissa tapahtuvien ratkaisujen osalta. Tästä minä ainakin
kannan huolta ja toivon myös ministerin kantavan.
Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Puutun samaan asiaan, mihin ed. Uotila, eli
omaishoitojärjestelmän kehittämiseen.
Se on yksi tehokkaimpia, vaikuttavimpia ja inhimillisimpiä hoitomuotoja.
Verrattain pienellä korvauksella pystytään
pienentämään painetta laitoshoitoon merkittävästi.
Omaishoidon korvauksen taso on varsin pieni, mutta verokohtelu omaishoitajalle
on aika raskas. Kysynkin ministeriltä, minkälaisia
suunnitelmia tässä asiassa on tulevaisuuden suhteen
ja onko Sata-komiteassa kehitetty tätä. Omaishoitojärjestelmä on
kuitenkin vanhusten- ja vammaistenhuollon kannalta erittäin
keskeinen asia.
Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Useat Suomen sairaalat toimivat vanhoissa
rakennuksissa, jotka vaativat kunnostusta niin sisältä kuin
ulkoa. Viimeksi eilen Rovaniemellä Lapin keskussairaala
pimeni osittain ja varavoimala, jonka piti käynnistyä,
ei käynnistynytkään pariinkymmeneen minuuttiin. Tämä luonnollisesti
aiheutti hengenvaarallisen tilanteen koneiden varassa oleville potilaille.
Kysyisin ministeri Hyssälältä, miksi
talousarviossa ei ole suunnattu määrärahaa
korjauksiin, vaikka sairaalaverkostomme kiihtyvällä vauhdilla
rapistuu. Eiväthän potilaat uskalla mennä jatkossa
sairaalaan, kun on pelättävissä, että sähkökatkos
pysäyttää hengityskoneen.
Jacob Söderman /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olisin ministeriltä taas kysynyt
näistä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan
pitkistä käsittelyajoista. Te uskoitte keväällä,
että tämä muutos, joka tehtiin vuonna 2008,
tulisi voimaan täysimääräisesti.
Kuitenkin nämä käsittelyajat ovat lyhentyneet
aika vähän. Vuonna 2008 käsittelyaika
oli 16 kuukautta, tänä vuonna se saattaa olla
15 kuukautta, tämän elokuun lopussa suma on noin
30 000 valitusta ja on käsitelty 500 enemmän
kuin edellisenä vuotena. Käsittelyaika lyhenee
hyvin hitaasti, eli tähän 6 kuukauden tavoitteeseen
on pitkä aika. Kuitenkin tässä budjetissa
sanotaan, että ruuhkan purkamiseen liittyvät määräaikaiset
lisäresurssit on tarkoitus poistaa vuoden 2010 päättyessä.
Onko tämä nyt oikein viisasta?
Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Yhdyn ed. Töllin huoleen
omaishoitajien tilanteesta, ja tämä on hyvin tärkeä asia,
joka meidän olisi kyllä syytä korjata.
Sen sijaan olen hyvin iloinen siitä, että tässäkin
talousarvioesityksessä on parannuksia lapsiperheiden asemaan,
juuri näitä, joita ministeri Hyssäläkin äsken
luetteli, ja ne ovat hyvin selkeä jatkumo sille,
mitä hallitus on jo aikaisemmin tällä kaudella
tehnyt korottaessaan minimiäitiys-, -isyysrahoja
ja kohdentaessaan lapsilisien korotuksia muun muassa yksinhuoltajille
ja monilapsisille perheille. Olisin kuitenkin kysynyt ministereiltä,
miten etenee tämmöinen asia, joka hallitusohjelmaankin
on kirjattu, eli perhekeskustoiminnan edistäminen. Onko
sen tiimoilta jotain tapahtumassa?
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä ministeri Hyssälältä epäkohdasta,
joka on luvattu hoitaa kuntoon perusturvauudistuksen yhteydessä.
Kyse on lapsilisän tekemisestä etuoikeutetuksi
tuloksi niille perheille, jotka saavat toimeentulotukea. Nykyisin
tilanne on se, että lapsilisä ei ole etuoikeutettu
tulo, vaan vähentää toimeentulotukea.
Hallitus päätti aikaisemmin yksinhuoltajille tarkoitetun
lapsilisäkorotuksen kasvattamisesta 10 eurolla, mutta paradoksaalisesti
tämä ei hyödyttänyt ollenkaan
niitä kaikkein köyhimpiä perheitä,
jotka saavat toimeentulotukea, sillä heillä toimeentulotuki
leikkautuu vastaavalla summalla. Olen tästä kysynyt
aikaisemminkin ja saanut vastaukseksi, että asiaa tarkastellaan
Sata-komitean työn yhteydessä. Kysyisinkin nyt,
miten tämä asia etenee.
Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Hallituksen budjettiesityksen mukaan toimeentulotukea
saavien perheiden määrä kasvaa 250 000:sta
280 000:een, ja on arvioitu, että ensi vuonna
noin 450 000 henkilöä on osan ajasta
toimeentulotuen varassa. Tämä toimeentulotukihan
on todettu monissa tutkimuksissa täysin riittämättömäksi.
Koska te teette esityksen toimeentulotuen tason korottamisesta ja sen
tekemisestä niin, että lapsilisän korotukset myöskin
koskevat toimeentulotukea saavia lapsiperheitä?
Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Kuopan puheesta on hyvä jatkaa,
kysyä niinpäin, milloin teette esityksen työmarkkinatuen
korottamisesta. Koska se toimeentulotuki on viimesijainen, niin
enstäinhän pitäisi korottaa näitä sitä ennen
olevia, näitä köyhyysloukun aiheuttajia.
Sehän nimittäin on sillä tavalla, jotta
kuluvana vuotena niissä kunnissa, missä nostettiin
veroprosenttia vuoden alusta, työmarkkinatuella olevat
henkilöt eivät ainakaan kasvattaneet ostovoimaansa,
päinvastoin, ja samoin näyttää olevan
ensi vuonna. Tässä tilanteessahan pitäisi
tehdä tasokorotus näille kaikkein heikoimmassa
asemassa oleville siten, jotta oikeasti heillä ostovoima
kasvaisi, koska se olisi sitä parasta elvytystä ja
kohdennettua elvytystä siihen, jotta tuotteet lähtisivät
kaupaksi ja saataisiin työllisyyttä parannettua.
Mutta hallitus vaan selittää aitiostaan — ymmärrän
hyvin asemanne, pitää selittää nätisti
ja kauniisti ja somasti, jotta ihmiset niin kuin hämääntyisivät
tässä, ja siinä te olette onnistuneet.
Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensiksi haluan kiittää ministeri
Hyssälää hyvin valmistellusta budjetista
ja siitä, että tällainen sosiaalinen
oikeudenmukaisuus säilyy tässä budjettiesityksessä,
mikä on hirveän tärkeä asia.
Sosiaaliturvan merkittävimpiä haasteita tulevaisuudessa
ovat väestön ikääntyminen ja
se, että työelämästä poistuu
enemmän väkeä kuin sinne tulee. Työurien
pidentäminen on erittäin tärkeää, jotta
selviäisimme haasteista. Tarvitsemme tässä tilanteessa
hyvää johtamista, työhyvinvoinnin lisäämistä,
asenteita ym. Kysyisinkin ministeriltä, minkälaisia
suunnitelmia ministeriössänne on siitä,
että näitä työuria pystyttäisiin
pidentämään nimenomaan sosiaali- ja terveysministeriön
kannalta katsottuna.
Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön budjetissa
on paljon hyvää ja yllättävänkin
paljon on eräitä etuisuuksia pystytty parantamaan
näinä aikoina. Mutta nostaisin esille tämän
veteraaniasian ja siitä erityisesti tämän
sotainvalidien haitta-asteen, joka on vieläkin käytössä.
Sotainvalidithan ovat kuitenkin reippaasti päälle
80-vuotiaita kaikki, ja he tarvitsevat paljon kotiapua. Tämä haitta-asteraja
kun nyt on käytössä, niin se on ongelmallinen
nimenomaan tämän kotiavun saamisessa ja asettaa
sotainvalidit eriarvoiseen asemaan. Aiotteko te vielä tällä vaalikaudella
tehdä tämän asian hyväksi jotakin?
Tämä on erittäin tärkeä asia
niille muutamille tuhansille suomalaisille sotainvalideille ja heidän
perheilleen.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa herra puhemies! Tässä oli paljon kysymyksiä,
ja vastaan niihin, jotka tulivat omalle sektorilleni. Tässä oli
useita kysymyksiä ministeri Risikon puolelle, ja hän
puhuu tässä sitten myöhemmin ja varmasti
vastaa niihin kysymyksiin.
Ensin ed. Hurskainen puhui eläkkeensaajien asumistuesta.
Tätä koko asumistukijärjestelmää katsotaan
nyt tämän syksyn aikana kokonaisuutena. Siellä on
opiskelijoiden yleinen asumistuki ja eläkkeensaajien asumistuki,
se on semmoinen iso vyyhti, jota täytyy nyt pystyä katsomaan
kokonaisuudessaan. Mutta kaiken kaikkiaan sanon, että jos
ei asumistukiin nyt tule näitä korjauksia, niin
tarkistin juuri, mitä eläkkeensaajat ovat kuitenkin
sitten saaneet: kansaneläkkeen tasokorotus, kalleusluokitusten
poisto, eläkeläisten veronalennus ja kun vielä takuueläke
tulee voimaan tällä vaalikaudella, niin ostovoiman
parantamiseen eläkeläisille on käytetty
942 miljoonaa euroa, kaikkiin näihin, mitkä luettelin.
Ei kannata hävetä sitä, mitä on
tehty, tässä on isot tulonsiirrot tulleet eläkeläisille,
erilaisille eläkeläisille, sekä kansaneläkeläisille
että työeläkeläisille, ja hyvä niin.
Ed. Erkki Virtanen puhui köyhyydestä. Täällä kun
on viime aikoina erittäin paljon siteerattu tai käytetty
hyvin raamatullisia ilmaisuja, niin tässäkin voisi
tietysti sanoa, että yli 2 000 vuotta vanha totuus
on se, että köyhät teillä ovat
aina keskuudessanne. Mutta en tietenkään halua
nyt olla piispallisempi kuin itse piispa täällä salissa,
ja sen takia totean, että tässä on todella
perusturvan osalta tehty mittavia parannuksia, joista juuri kyselytunnilla
sanoin, joten en niitä sitten lähde tässä kuitenkaan
luettelemaan.
Sitten oli tämä Lääkelaitos-kysymys,
Fimea. Lääkealan tutkimus- ja kehittämiskeskuslakihan on
hyväksytty ja tehdään ihan sen mukaisesti. Siellä on
sisällä ohjausryhmä tehnyt suunnitelmat
siitä, miten siirto kaikkinensa toteutuu ja sidosryhmäyhteistyö,
ja kaikki on hyvin menossa. Olemme myöskin tehneet kansainvälistä yhteistyötä tämän
Emean kanssa vähän uusissakin puitteissa, ja kaikki
näyttää menevän ihan hyvin siltä osin.
Sitten oli ed. Ville Niinistön kysymys sovitellusta
päiväraha-asiasta, ja siinähän
näyttää nyt siltä, että siellä on
työmarkkinajärjestön sisällä se riita.
JHL ja PAM ovat tässä lähinnä ottaneet
yhteyttä, ja olen tapaamassa heidän johtajansa
Selinin ja Santamäki-Vuoren. Siellä on kiistaa
keskenään, ei niinkään muuten.
Tämähän liittyy aika paljon siihen teknisen
alan päänavaukseen näissä asioissa.
Täällä oli puhetta sosiaaliturvan
muutoksenhakulautakunnasta Somlasta. Siinähän
on todella paljon tehty asioita, mitä ei tässä lyhyessä tv-ohjelmassa
näytetty: On vaihdettu molemmat johtajat tämän
vuoden alusta. Sen lisäksi on lakeja muutettu niin, että voidaan
pienemmällä esittelijämäärällä ja
pienemmällä juristimäärällä nopeuttaa
sitä prosessia. Näitä prosesseja on tarkasteltu.
Kaikki ne lisäresurssit ovat jokseenkin tulleet, joita
lautakunta on esittänyt, plus sitten ruuhkanpurku vielä ensi
vuodeksi ja ruuhkanpurkurahaa. Siellä on 4 000
asiaa ratkaistu tänä vuonna tähän
mennessä enemmän kuin viime vuonna, 4 000.
Ja 6—8 kuukautta on se prosessi, jonka asiantuntijat sanovat,
että pitää olla meidän kansallisten
ja kansainvälisten säädössitoumusten
takia. Emme voi siitä pienemmäksi mennä,
koska joka välissä pitää asiakasta
kuulla, hänellä on oikeusturva myöskin
tässä prosessissa olemassa. Mutta on valitettavaa,
että siellä on nämä ruuhkat.
Minä en voi sitä hyväksyä, ja kaikki
se työ, mitä meillä on käytettävissä,
tehdään niitten ruuhkien purkamiseksi.
Arvoisa puhemies! Lopuksi totean työurien pidentämisestä,
että meillähän on menossa siinä hyvin
monentasoista toimintaa. Rantalan työryhmä miettii
vuoden loppuun saakka sitä, miten voidaan 2025:een pidentää kolmella
vuodella, siinä on työmarkkinajärjestöt,
hallitus yhteisymmärryksessä kolmikantaisesti.
Sitten on Ahtelan työryhmä, joka miettii työelämän
kehittämistä vuoden loppuun mennessä,
ja siinä katsotaan kaikki ne palikat, joita siellä työpaikoilla
voidaan työhyvinvoinnin eteen tehdä. Se, että me saamme
pidennettyä työuria, on kova haaste, kova tavoite,
mutta kaikki ne keinot, mitä meillä on, on valjastettu
tässä kyllä käyttöön.
Peruspalveluministeri Risikon toimialan talousarvioehdotus
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Pidän ensiksi tällaisen esittelypuheenvuoron
ja sitten debatin jälkeen vastaan moniin niihin kysymyksiin,
mitä tässä äsken tuli omalle
sektorilleni.
Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön
vuoden 2010 talousarvio sisältää useita
määrärahalisäyksiä sekä etuisuuksiin
että palveluihin. Hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksessä vuodelle
2010 on 11,3 miljardia euroa, joka on 1,8 miljardia euroa kuluvan
vuoden varsinaista talousarviota suurempi. Huomioitava on, että valtionosuudet,
noin 5,7 miljardia euroa, sosiaali- ja terveysministeriön
osalta siirtyvät ensi vuoden alusta valtiovarainministeriöön.
Valtionosuuksissa on lisäystä 115 miljoonaa euroa
verrattuna vuoden 2009 valtionosuuksiin.
Lapsiperheet hyötyvät ensi vuoden budjetista. Perhe-elämän
ja työelämän yhteensovittamiseksi esitetään
osittaisen hoitorahan tason korottamista 70 eurosta 90 euroon. Samalla
tämä oikeus osittaiseen hoitorahaan laajennetaan
koskemaan myös yrittäjiä. Ensi vuoden
alusta lukien esitetään myös uudistusta,
joka pidentää isyysvapaata kahdella viikolla.
Uutena rokotteena kansalliseen rokotusohjelmaan esitetään
lisättäväksi pneumokokkirokote. Kyseisellä rokotteella
voidaan ehkäistä lasten korvatulehduksia ja keuhkokuumetta.
Rokotteen arvioidaan vähentävän merkittävästi
pneumokokkitaudeista aiheutuvia sairaalahoitoja, poliklinikka- ja
terveyskeskuskäyntejä sekä lasten vanhempien
työstäpoissaolopäiviä.
Sitten palveluihin ja muihin etuisuuksiin.
Ensi vuoden määrärahalisäysten
tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden
ja kattavuuden turvaaminen ja parantaminen. Valtionosuuden 21,3
miljoonan euron lisäyksestä kohdennetaan muun
muassa vammaispalvelulain uudistuksen toimeenpanoon, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon
ja äitiys- ja neuvolapalvelujen parantamiseen sekä perusterveydenhuollon
ja ikäihmisten palvelujen kehittämiseen. Lisäksi
valtionosuutta lisätään rintasyöpäseulontojen
laajentamiseen 0,7 miljoonaa euroa.
Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
hankkeisiin esitetään 27:ää miljoonaa
euroa, ja hankkeiden painoalueet on määritelty
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa.
Vuonna 2010 erityisenä painopisteenä on perusterveydenhuolto.
On huomattava, että tähän mennessä lasten,
nuorten ja perheiden palvelujen parantamiseen on kohdennettu 22,6
miljoonaa euroa ja vanhustenhuollon kehittämiseen liittyviin
hankkeisiin on kohdennettu noin 7 miljoonaa euroa.
Vaikeavammaisten tulkkauspalvelujen siirtäminen Kansaneläkelaitoksen
tehtäväksi tapahtuu ensi vuonna syyskuun alusta
alkaen. Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri-
ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin
kustannuksiin korotetaan 5 miljoonalla eurolla. Maatalousyrittäjien
vuosilomapäivien määrää esitetään
lisättäväksi 1 päivällä nykyisestä 25
päivästä 26 päivään.
Myös turkistuottajien lomituspalvelu ja poronhoitajien
sijaisapukokeilu alkavat ensi vuonna.
Kuntouttavaa työtoimintaa uudistetaan siten, että aktivointisuunnitelman
laadintaan ja työtoimintaan osallistuvan velvoittavuuden
ikäraja poistetaan. Kunnille maksettavia kuntouttavan työtoiminnan
määrärahoja tuplataan nykyisestä 8,5
miljoonasta 16,5 miljoonaan euroon. Lisäksi ylläpitokorvausta
sekä toimeentulotuen saajille maksettavaa toimintarahaa
korotetaan 1 eurolla päivää kohden, joiden
kustannusvaikutus valtiolle on 1,2 miljoonaa euroa.
Avo- ja laitoshoidon rajan poistamista ehdotetaan jatkettavan
siten, että laitoshoidossa oleville eläkkeensaajille
ja vammaisetuuksien saajille maksettaisiin vammaisetuisuuksia ensi
vuoden alusta lähtien.
Veteraanirahoista täällä jo puhuttiinkin,
että kaiken kaikkiaan veteraanimäärärahoihin
esitetään yhteensä 371 miljoonaa euroa.
Veteraania kohden laskettuna tuki kasvaa noin 320 euroa. Ylimääräistä rintamalisää
saavalle
rintamaveteraanille, joka saa myös korotettua tai ylintä hoitotukea,
maksetaan 50 euron suuruista veteraanilisää ensi
syyskuusta lähtien ja rintamaveteraanien kuntoutukseen
varataan 34,1 miljoonaa euroa.
Ihan viimeiseksi lopuksi: Sosiaali- ja terveyssektorin rakennuskanta
on monin paikoin peruskorjauksen tarpeessa, kuten täällä todettiin.
Terveyskeskusten, vanhainkotien ja päiväkotien
homekorjausrakentamiseen esitetään jälkirahoitteista
valtionavustusta 10 miljoonaa euroa.
Ja kuten totesin, vastaan kohtapuoliin niihin kysymyksiin.
Puhemies:
Pyydän nyt kaikkia, jotka haluavat puheenvuoron saada,
painamaan myöskin V-painiketta. Painotan edelleen puheenvuorot
asianomaisen valiokunnan jäseniin, jotka tosin äsken jo
olivat monet äänessä.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Eilen kuulimme, että Paras-hanke
ei edisty sitä vauhtia kuin olisi toivottavaa. Tämän
takia nämä terveydenhuollon rakenteet ja sosiaalitoimen
ja terveydenhuollon yhdistäminen pitäisi saada
nyt mahdollisimman pian tänne eduskuntaan. Eli saammeko, ministeri
Risikko, tämän terveyden- ja sosiaalitoimen hallintolain
ja terveydenhoitolain tänne alkuvuodesta? Saammeko siihen
sitten sellaisen mallin, että olette sen takana, että voimme
sen hyväksyä täällä?
Sillä on tosi kiire.
Risto Autio /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Omaishoitoon liittyen kysymys: Lain mukaan
tuen piiriin kuuluva omaishoitaja on oikeutettu saamaan kolme vapaapäivää.
Tilannehan on nyt se, että kunnissa näitä vapaapäiviä järjestetään
hyvin eri tavalla. Tältä hallinnonalan momentilta
korvataan maatalousyrittäjien lomituspalvelu, ja olen pitkään pohtinut
sitä, eikö tältä momentilta
voisi myöskin omaishoitajille korvata vapaapäiviä siltä osin kuin
omaishoidettava täytyy hoitaa kotona. Nythän on
monissa kunnissa niin, että omaishoidettava viedään
jonnekin muualle ja nämä vapaapäivät
järjestetään sillä tavalla,
mutta meiltä puuttuu tällainen yhteinen tietynlainen
malli, joka voitaisiin täältä aivan hyvin
järjestää.
Satu Taiveaho /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vanhustenhoivan laadun puutteet ovat vakavia,
ja ne edellyttävät lisäresursointia sekä tiukennuksia
myös normiohjaukseen. Olen ilolla pistänyt merkille,
että, ministeri Risikko, olette luvannut valmistella vanhustenhoivalain.
Mikä tämän lain aikataulu on, ja oletteko
valmiit samassa yhteydessä säätämään
sekä henkilöstömitoituksesta että myös
muutoin panostamaan palvelujen laatuun esimerkiksi siltä osin,
että vanhuksille tulisi vahvempi oikeus esimerkiksi sosiaaliseen
toimintaan ja ulkoiluun vanhustenhoivayksiköissä?
Toinen asia, mitä kysyisin, on nämä kohtuuhintaiset
palveluasunnot, joista on todella kova pula. Oletteko valmiit säätelemään
tätä hintaa siten, että esimerkiksi palveluasunnoissa
asuville tulisi myös lakisääteinen oikeus
käyttövaraan, kuten laitoksissa asuvilla on, koska
tämä on erittäin ongelmallista? Palveluasuntojen
hinnat ovat nyt jo huiman korkeita usein.
Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ikäneuvo-työryhmä jätti
ministeri Risikolle työnsä tulokset loppukesästä,
ja siellä oli monia erinomaisia esityksiä siitä,
mitenkä me pystymme ikäihmisten toimintakykyä ja
kotona asumista tukemaan. Kuten tiedämme, kaikki toimenpiteet,
millä pystytään toimintakyvyn alenemista
ehkäisemään ja raihnaisuutta siirtämään,
ovat säästettyjä euroja ja käytännössä ikäihmisten
hyvinvointia lisääviä toimia.
Minulla olisi kysymys: Ikäneuvo-työryhmä esitti,
että ikäihmisten terveysneuvolat tulisivat joka
kuntaan ja samoin ennalta ehkäisevät kotikäynnit
olisivat kaikkien ikäihmisten ulottuvilla. Millä aikataululla
voisi olla realiteettia, että tämmöiset
erinomaiset asiat olisivat todellisuutta kunnissamme?
Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun ministeri, hammaslääkäri
Hyssälä viittasi kirjaan, jossa sanotaan, että köyhät
teillä on aina keskuudessanne, niin samassa kirjassa sanotaan
myös, että antakaa kuolleitten haudata kuolleensa,
niin että se siitä.
Mutta, arvoisat ministerit, haluaisin kysyä ihan vakavissani,
kuinka paljon mietitte ja kuinka paljon olette pohtineet sitä,
mistä johtuu se, että meidän suurimmaksi
kansalliseksi terveysongelmaksi ovat tulleet mielenterveysongelmat. Se
vaikuttaa ihan pienten lasten, perheitten elämään,
koululaisten, erityisesti tyttöjen, selviytymiseen ja sitten
työelämän kysymyksiin. Työkyvyttömyyseläkkeelle
lähdetään nykyään valtaosin
mielenterveyssyistä. Mitkä ovat sen taustalla,
että tästä on tullut niin suuri ongelma
meillä? Millä tavalla ministeriössä tehdään
tutkimustyötä näiden syiden selvittämiseksi?
Onko budjetissa mielestänne riittävästi
rahaa tämän tutkimiseen? Jos niitä tutkimuksia
tehdään, miten niissä on päästy
eteenpäin näiden ongelmien ratkaisemisessa ja
tutkimisessa?
Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täytyy antaa kiitosta molemmille
ministereille, erityisesti peruspalveluministeri Risikolle, että vaikeina
aikoina on sopivasti tuotu lisärahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon mutta
myöskin tuodaan reippaasti niitä uudistuksia,
joita tarvitaan. Erityisesti haluaisin esittää kiitoksen
siitä, että nyt kansallista rokotusohjelmaa voidaan
laajentaa. Suomihan on jäänyt jälkeen
rokotusohjelmissa, ja oli välttämätöntä,
että pneumokokkirokote lisätään
rokoteohjelmaan. Kysyisinkin ministeriltä: miten aiotaan
edelleen rokoteohjelmaa täydentää?
Kun hallituksen painopisteenä on terveyden edistäminen,
niin kysyisin: saako tämä eduskunta vielä käsiteltäväkseen
sen lakiuudistuksen niin, että sairausvakuutuslakia muutetaan
sillä tavalla, ettei pelkästään
korvata hoitoa vaan voitaisiin korvata ennaltaehkäisyä?
Esimerkiksi ennalta ehkäiseviä rokotteita voitaisiin
sairausvakuutuksella korvata tai muuta ennalta ehkäisevää. Tähän
olisi hyvä saada vastaus jommaltakummalta ministeriltä,
ehkä ministeri Risikolta.
Håkan Nordman /r(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies, värderade talman! Pari kysymystä ministeri
Risikolle:
Ensiksi, te olette antanut ymmärtää,
että vanhustenhuollon erikoislaki voi olla tekeillä tai
tulossa. Jos näin on, voidaanko silloin ajatella, että kunnat
palkitaan, jos ne perustavat tietyn määrän virkoja,
rakentavat oikean suuntaisen rakenteen jne? Muuten kai kunnat helposti
vaan toteavat, etteivät pysty mihinkään.
Sitten toiseksi, paljon on puhuttu Toimiva terveyskeskus -hankkeesta.
Haluan kuulla tarkemmin, miten se on etenemässä.
Kyllä on melkoinen pula lääkäreistä edelleen
ympäri maata. Erinomaisen tärkeät terveyskeskukset
eivät toimi läheskään niin kuin
on tarkoitus ollut.
Puhemies:
Huomioidaan myöskin valtiovarainvaliokunnan asianomaisen
jaoston jäsenet, joista vain ed. Väätäinen
on pyytänyt puheenvuoron.
Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitoksia. — Viime kaudella, ministeri
Risikko, olimme tekemässä lastensuojelulakia,
ja uskon, että molemmat olemme samaa mieltä siitä,
että tämä laki on varsin hyvä, riittävän
tarkka ja täsmällinen. Mutta nyt on käynyt
niin, että läheskään jokaisessa
kunnassa ei pystytä toteuttamaan tätä lakia
eli kunnissa on lainvastainen tilanne lastensuojelun näkökulmasta.
Huostaanotetut lapset joutuvat odottamaan apua kovin pitkään.
Kysyisinkin, minkälaisia toimenpiteitä ministeri
on tehnyt tämän tilanteen korjaamiseksi.
Toinen puute on myös tietysti perhehoitolaki. Tiedän,
että sitä ollaan valmistelemassa, mutta mikä sen
aikataulu on, jotta saadaan sijoitetuille lapsille sellaiset paikat,
missä heidän on hyvä kasvaa aikuisuuteen?
Kolmantena on sitten mielenterveyspalvelut. Erityisesti lasten
ja nuorten osalta on tilanne se, että hoitoon ei päästä.
Mitä ovat ne toimenpiteet, mitä ministeri on tämän
asian eteen tehnyt? Minun käsitykseni mukaan ei ainakaan
näy budjetissa millään tavalla, että näihin
olisi korjauksia tulossa.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Sen lisäksi, että meillä on
kaksi ministeriä, meillä on myös kaksi
oppinutta naista, joilta on hyvä kysyä tässä asiassa. Asiani
koskee paljon puhuttua Etelä-Suomen lääninhallituksen
tekemää selvitystä eduskunnan oikeusasiamiehen
pyynnöstä nimenomaan ympärivuorokautiseen
laitoshoitoon.
Täällä talossa on nimenomaan ehkä hallituspuolueiden
kansanedustajien taholta todettu, että kysymys on poikkeustapauksista,
ehkä joistain yksilöistä, jotka ovat
pahuuttaan tai omista ongelmistaan johtuen sitoneet vanhuksia
pimeisiin huoneisiin, vanhuksia, jotka pelkäävät
pimeää. Näin totesi muun muassa asianomaisen
valiokunnan puheenjohtaja eli sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja.
Mutta kysyisin nyt ministeri Risikolta ja miksei ministeri Hyssälältäkin:
onko kuitenkin enemmän kysymys yleisestä ongelmasta,
eli onko taustalla resurssipula, joka tulee siinä esiin,
ettei ole kylliksi rahaa palkata hoitajia näihin tehtäviin?
Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kunnissa tuskaillaan kohoavien erikoissairaanhoidon
kustannusten vuoksi, ja nämä kustannukset kyllä johtuvat
pitkälti siitä, että perusterveydenhuolto
ei toimi kunnolla. Esimerkiksi raskaan lastenpsykiatrian kasvavat
kustannukset johtuvat siitä, että nämä peruspalvelut,
esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut, eivät
toimi eikä kouluterveydenhuoltokaan. Minä luulen,
että te molemmat ministerit kyllä, jos vain luvan
saisitte, olisitte lisäämässä resursseja
näihin palveluihin, mutta teidän vallassanne on
kyllä se, että sinne saataisiin ainakin niitä normeja.
Nyt peräänkuulutan sitä, että esimerkiksi
mielenterveyspotilaille tulisi vahvemmat, lakisääteiset
oikeudet palveluihin. Samoin vanhuspalveluissa, jotka täällä otettiin
esiin, vetoan siihen, että tämä vanhustenhoitolaki,
jota nyt aletaan valmistella, ei olisi vain kokoelma nykypykälistä koottuina
yhden otsikon alle, vaan todellakin myös tiukennettaisiin
sitä normistoa, niin että vanhukset saavat asianmukaiset
palvelut niin avohoidossa kuin laitospalveluissa.
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lasten- ja nuortenpsykiatrian määrärahoista
on ollut kova hätä niin kauan kuin minä muistan,
ja se on kyllä häpeä tälle yhteiskunnalle.
Meillä on hallitusohjelmassa kauniita kirjauksia siitä,
miten tähän asiaan halutaan saada parannusta.
Kysyisin: Miten ministeriössä ollaan turvaamassa
se, että lasten- ja nuortenpsykiatrian määrärahat
riittävät paremmin kuin aikaisemmin ja että ne
menevät kunnissa sinne, minne ne on tarkoitettu? Ja miten
toisaalta on sitten tämän kiireellisen hoitoonpääsyn ikärajan
kanssa, jota oli tarkoitus ministeriössä yhtenäistää sillä tavalla,
että 23 ikävuoteen asti hoitoon pääsisi
kolmen kuukauden sisällä, joka toisaalta on pitkä aika
sekin mutta olisi parannus kuitenkin nykytilanteeseen?
Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vanhustenhoito on todella puhuttanut ja ihan
aiheestakin. Nyt kun odotellaan välikysymyskeskusteluakin,
haluaisin kysyä ministereiltä sitä, kuinka
laaja tämä vakavaksi todettu ongelma ihan oikeasti
on. Esimerkiksi kunnissa tietysti jokainen huono tapaus on liikaa,
mutta kuinka laajaa se oikeasti on? On toki niin julkista kuin yksityistäkin
hoitoa, joka on aivan asianmukaista ja hyvää vanhustenhoitoa.
Toinen kysymys liittyy yksinhuoltajaperheisiin. Suomessa on
120 000 yksinhuoltajaperhettä, ja heidän
asemansa näyttää vain heikkenevän. Mitä tehdään
sen asian eteen?
Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tavallinen kansanedustaja ei voi ymmärtää mitään
budjettikirjan sosiaali- ja terveysministeriön valtionosuuksista,
ennen kuin budjettineuvos Raija Koskinen on käynyt valiokunnassa
vääntämässä rautalangasta,
enkä edellytä sitä ministeriltäkään.
Mutta kun tässä kirjassa lukee, että valtionosuudet
lisääntyvät 116 miljoonaa, ja siinä samassa
lukee, että siitä hintojen inflaatio-osuus on
124 miljoonaa ja veronalennusten kompensaatio 375 miljoonaa, niin
mitenkä tämmöisellä matematiikalla
kuntien valtionosuudet lisääntyvät tai
edes pysyvät ennallaan? Kun tekin olette kunnanvaltuutettu
ymmärtääkseni Seinäjoella, niin
uskotteko ihan oikeasti, että kunnat pystyvät
näillä valtionosuuksilla selviytymään?
Ed. Asko-Seljavaaran tapaan minäkin kehotan kiirehtimään
terveydenhuoltolain ja hallintolain käsittelyä.
Samalla ilmoitan kuitenkin aika lämpimästi kannattavani
teidän julkisuudessa esittämäänne
mallia tässä asiassa.
Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Myös kysyisin vanhustenhoivasta ja
juuri tästä samasta, mistä ed. Elsi Katainen
aloitti. Eli onko teidän näkemyksenne mukaan tässä lääninhallituksen
selvityksessä kuitenkin kyse yksittäisistä tapauksista
vai onko vanhustenhoiva todella kriisissä maassamme laajemmin?
Onko teidän näkemyksenne mukaan nyt, kun budjetista
keskustellaan, tämä resurssikysymys vai onko niin,
kuten esimerkiksi Sirkka-Liisa Kivelä on todennut useassakin
lehtiartikkelissa, että kyse on osaamisen puutteesta nimenomaan
vanhustenhoivan osalta? Onko tämän asian eteenpäinviemiseksi
kenties joitain suunnitelmia jo yhdessä opetusministeriön
kanssa?
Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on sovittu terveydenhuoltolain
tuomisesta eduskunnan päätettäväksi
tällä vaalikaudella. Jos muistan oikein, lain
terveydenhuollosta, joka madaltaisi nimenomaan perusterveydenhuollon
ja erikoissairaanhoidon raja-aitoja ja lisäisi yhteistyötä,
olisi pitänyt olla täällä isossa
salissa jo tämän vuoden alussa. Kyseistä lakia
odotellaan ympäri maata, ja täällä salissakin
on jo muutama puheenvuoro käytetty sen edestä.
Olisin kysynytkin ministeriltä: onko se nyt varmaa, että laki
tulee varmasti tällä kaudella tänne meille
päätettäväksi ja käsiteltäväksi?
Arja Karhuvaara /kok(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Tällä hetkellä tiedämme, että Somlan
lisäksi myöskin lääninhallituksien valvontakoneistot
ovat aika työntäyteisiä, ja haluaisinkin
kysyä Etelä-Suomen läänin terveydenhuollon
valvontaresursseista ja niiden riittävyydestä.
Tällä hetkellä on yhdeksän valvojaa
tällä alueella, jolla kuitenkin väestöpohja
on siinä 250 000:n kohdalla yhtä valvojaa
kohti. Yrityksiä kuitenkin alueella on noin 2 500—3 000
ja ammatinharjoittajia 10 000. Ja jos ajatellaan, että näiden
valvontatehtävät ja raportoinnit pitäisi hoitaa
yhdeksällä henkilöllä, niin
se on aika vaikea tilanne.
Toinen kysymykseni koskee Ruotsissa asuvien sotainvalidien kotipalvelua.
Eli kotipalvelua on yritetty jo muutaman vuoden ajan saada Ruotsissa
asuville sotainvalideille, joita tällä hetkellä on
noin 90, heistä ehkä palvelun tarpeessa on noin
70. Kustannusvaikutus olisi noin 175 000—200 000
euroa, vuosittain vähenevästi. Miten tällä hetkellä tilanne
etenee vai eteneekö se lainkaan?
Jacob Söderman /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä kun puhutaan vanhuksista,
niin aina korostetaan näitä kuluja ja sitä, mikä riesa
vanhuksista on tässä yhteiskunnassa. Tämä asenteellisuushan
meni huippuunsa, kun ehdotettiin yli 70-vuotiaille kuolinpillereitä. Minä olisin
kyllä paljon valmiimpi ottamaan joitain ilopillereitä vastaan
tältä Kaari Utriolta.
Nyt on hyvin olennaista ymmärtää,
että kun ihminen pääsee eläkkeelle,
niin hän elää noin 15—20 vuotta
suhteellisen terveenä ja on aktiivinen ja pitää kulttuurielämämme
pystyssä, järjestöelämämme
pystyssä, ainakin eräiden puolueiden osalta, ja
on hyvin aktiivinen eläkeläistoiminnassa. Minä luulen,
että tässä uudessa laissa olisi hyvin
tärkeätä korostaa näiden eläkeläisjärjestöjen
ja eläkeläisten aktiivisuutta ja aktivoimista
niin, ettei aina vaan puhuta siitä loppuhoidosta. Toivottavasti
tämä nyt meni teidän tajuntaanne, mitä minä sanoin.
Tässä uudistamistyössä, joka
on teidän edessänne, ministeri Risikko, koettakaa
nyt saada aikaan se, että sitä tekevät hallitus
ja oppositio ja kaikki voimat yhdessä. Nyt ei ole hetki
enää moittia, kenen vika se on, että on
jouduttu tähän, vaan pitää löytää hyvä ratkaisu.
Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tästä ed. Södermanin
puheenvuorosta on erittäin helppo jatkaa. Minä olen
aivan samalla linjalla kuin te, eikä se taida olla edes
ensimmäinen kerta näissä asioissa.
Minä olisin ministeri Risikolta kysynyt tästä vanhustenhoidosta.
Kun lukee tämän budjettikirjan läpi,
niin jotenkin on kiusallista, että strategisissa tavoitteissa,
vaikuttavuustavoitteissa jne. ei mitenkään mainita
tätä nyt jälleen suureksi puheenaiheeksi
noussutta ongelmaa, jonka me kaikki tiedämme — se
on osittain 30 vuotta, 20 vuotta, 5 vuotta vanha — miten
tämä täytyisi saada meidän talousarvioomme
sisälle niin, että se tulisi ihan selkeänä omana
ehdotuksena. Sehän ei välttämättä niin
paljon rahaa tarvitse kuin ehkä joihinkin starttiprojektin
alkujuttuihin, ja siellä on paljon valmista ammattitaitoa,
työvoimaa, joka täytyisi vaan eri lailla saada
liikkeelle. Ilman voimakasta ministeriä tämä ei
kyllä liikahda mihinkään. Te olette sen
verran kauan ollut tällä alalla, että minä toivoisin,
että jos ette vielä ole kerinnyt miettiä,
miten tähän voitaisiin puuttua ihan uudella, Suomessa
ennennäkemättömällä tavalla,
niin lupaisitte ainakin jatkossa viedä sitä asiaa
eteenpäin.
Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Joitain aikoja sitten julkisuuteen
tuli lääninhallitusten vanhusten palvelutaloissa
suorittamien tarkastusten tuloksia. Osassa näistä on
ollut käytössä laatujärjestelmä,
osassa ovat kuntien ostajat olleet suorittamassa alustavat selvitykset,
onko palvelun laatu sellaista kuin on luvattu. Jälkeenpäin
on havaittu, että merkittäviä ja vakavia
puutteita on jatkuvasti esiintynyt yllättävän
paljon. Näyttää siltä, että vaikka
julkisuuden sana on ollut pitkään seuraamassa
näitä puutteita, niin olennaista parannusta ei
ole tapahtunut. Mitä mahdollisuuksia näette asian
korjaamiseen?
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Te olette, ministeri Risikko, perustellusti
arvostellut Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hanketta perusterveydenhuollon
avohoidon palvelujen ja terveyskeskussairaalatoiminnan siirtämisestä Kysteri-liikelaitokselle.
Tämähän on kikkailua kuntien yhteenliittymisen
estämiseksi ja luo kahden kerroksen väkeä.
Hoidon porrastus kärsii, ja myöskin erikoissairaanhoidon
potilaiksi tulee varmasti valumaan enemmän potilaita. Myöskään
sairauksien ennaltaehkäisystä ei perusterveydenhuollossa
näissä kunnissa vastaa kukaan. Mihin toimenpiteisiin
te aiotte ryhtyä, kun tätä rakenteeltaan
ja maantieteellisesti hajanaista järjestelmää,
joka murtaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon luontaisen
kokonaisuuden, aiotaan viedä nyt väkisin läpi?
Tämähän on nimenomaan Paras-puitelain
vastainen järjestely.
Puhemies:
Ministeri Risikko, loppupuheenvuoro — 5 minuuttia.
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia oikein paljon näistä kysymyksistä.
Minä otan nyt niitä yksittäisinä vastauksina
tähän ja joistain vähän enemmän.
Täällä kysyttiin rokoteohjelmasta.
Kyllä lähtökohta on se, että maksuton
rokoteohjelma olisi se ensisijainen ja sen jälkeen vasta
mietitään tätä sv-korvauspuolta.
Toimiva terveyskeskus -ohjelma on täytäntöönpanovaiheessa,
ja me nimenomaan kehitämme näitä pitkäaikaissairaitten
hoitoketjuja ja sitten myöskin pyrimme työnjaolla
edistämään sitä, että palvelut
pelaisivat. Lääkäripula on valitettava,
mutta valitettavasti pakolla ei ketään terveyskeskuksiin
saada vaan se pitää porkkanalla mielestäni
tehdä.
Valvonta on ollut heikompaa, ja siitä Valvira valtakunnan
tasolla on ottamassa lisää vastuuta.
Lastensuojelulakia syksyn aikana arvioidaan ja varmasti joudutaan
tekemään lastensuojelulakiin korjauksia ja myöskin
tähän, mihin ed. Väätäinen
kiinnitti huomiota.
Perhehoitolakia valmistellaan tällä hetkellä.
Sitten täällä oli perhekeskuksista.
Kaste-ohjelma jatkaa perhekeskuskonseptin levittämistä.
Terveydenhuollon yksiköistä kysyttiin täällä. Me
olemme nyt saaneet homeasioihin vähän rahaa lisää,
mutta on aivan totta, niin kuin täällä tuli
esille, sen lisäksi, että me näihin homeongelmiin
varaudumme, myöskin se, että meillä tietotekniikka
ja muu teknologia vaatii hieman erityyppistä ja tämän
päivän hoito vaatii erilaista rakennusta. Sellaista
korjauspuolta meidän pitäisi saada käyntiin,
mutta rahaa on niukasti.
Toimeentulotuestakin kysyttiin täällä,
ja me olemme varautuneet siihen, että nyt kun taantuma
on, toimeentulotuen tarve tulee lisääntymään.
Se tarkastellaan sitten ensi vuonna lisätalousarviossa.
Veteraanien kotipalvelusta kysyttiin, ja mielestäni
se on erittäin hyvä, että kuntoutus sinänsä,
kuntoutusrahat, saatiin pidettyä ja jopa lisääkin
niihin, kun alun perin oli pelko, että ne putoavat. On
hieno asia, että tähän kuntoutukseen saatiin.
Me olemme juuri nyt sitä pohtimassa kuntien ja Valtiokonttorin
kanssa, mikä on kuntoutuksen käsite, eli kotiin
vietävät palvelut, miten kotona voitaisiin kuntouttaa
ja samalla sitä kotipalvelua lisätä sinne,
tämäkin on meillä nyt kehittelyn alla.
Olen todella itsekin harmissani siitä Ruotsissa asuvien
veteraanien kotipalvelusta, että sitä ei pystytty
nyt mahdollistamaan, mutta valitettavasti taloudellinen tilanne
oli tämä.
Sitten täällä puhuttiin mielenterveysongelmista,
ja ministeri Hyssälä muun muassa on Masto-ohjelmaa
vienyt eteenpäin, joka pyrkii nimenomaan näitä mielenterveysongelmista
johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä vähentämään.
Sitten meillä on Mieli 2009 -ohjelma, jossa nimenomaan
sitä mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoitoverkkoa
nyt yritetään ylös nostaa yhdessä perusterveydenhuollon
kanssa. Kun täällä kysyttiin, ovatko
mielenterveysongelmat jollain lailla lisääntyneet,
niin kyllähän se totta on, että pahoinvointi
on lisääntynyt. Varsinaiset tällaiset mielenterveysdiagnoosit
eivät ole lisääntyneet, mutta pahoinvointi
sinänsä on lisääntynyt. Kyllä hyvinvointi
on Suomessa tuonut valitettavasti myös pahoinvointia.
Meillä on hyvin erikoissairaanhoitoa resursoitu, mutta
valitettavasti perusterveydenhuollosta puuttuu sitä, ja
nimenomaan kun ei avohoito toimi, niin sitten erikoissairaanhoito
maksaa hurjasti. Tänään juuri ovat olleet
lasten- ja nuorisopsykiatrit koolla ja keskustelleet tästä.
Kysyttiin siitä, että ... (Hälinää) — Jos
saisi vähän hiljempaa täällä salissa.
Hyvä, kiitos! (Ed. Rajamäki: Puhemies ainakin!)
Sitten oli myöskin tästä ikärajojen
yhtenäistämisestä. Sitä lakia
ollaan valmistelemassa, eli tämä 23 saataisiin
sitten nuorten ikärajaksi, koska nyt on ollut aikamoinen
haarukka siinä, mitä ymmärretään
nuorella sairaanhoitopiirissä.
Sitten nämä vanhusasiat, jotka ovat todella
itsellenikin, niin kuin kaikki nämä asiat, hyvin
sydäntä lähellä.
Aloitan omaishoidosta. Omaishoidossa ensiksikin on hyvin monenlaisia
asioita, on verotus, palvelut ja sitten kaiken kaikkiaan nämä määrärahat
ja kriteerit. Sata-komiteassa käsitellään
sitä, tulisiko tämä siirtää Kelalle,
saataisiin yhtenevät kriteerit. Kannatan sitä lämpimästi.
Sitten myöskin valtiovarainministeriössä pohditaan tätä verotuspuolta,
ja sitten perusterveydenhuoltoa ym. kehittämällä yritämme
saada nämä palvelut pelaamaan.
Vanhustenhuollosta on juuri tullut selvitystä, ja siinä lääninhallitusten
selvityksessä ei ole sitä, kuinka laajasta ongelmasta
on kysymys. Itse alalla olleena sanoisin, että 95 prosenttia
Suomessa on erinomaisen hyvää vanhustenhuoltoa
ja palvelua mutta meillä on kehitettävää.
Meillä on annettu siihen suosituksia, mutta valitettavasti
suositukset eivät ole päteneet siellä kunnissa.
Siitä syystä jo viime keväänä,
kun saatiin selvitystä ja arviointia suositusten toimeenpanosta,
huomasimme, että varmasti vanhustenhuoltolaki tarvitaan.
Pitää muistaa, että rahalla tätä ei
yksin ratkaista. Hyvin paljon on osaamisesta kiinni, johtamisesta
kiinni, niistä tiloista, laitteista, peleistä ja vehkeistä,
mutta totta kai riittävästi osaavaa henkilöstöä sinne
tarvitaan.
Sitten myöskin se, että kun kysyttiin ...
(Puhemies rykäisee) — Ihan kohta lopetan, arvoisa
puhemies. — Kohtuuhintainen palveluasuminen on meillä nyt
luupin alla, koska siihen ei ole mitään asiakasmaksuja
määritelty ja rajattu. Meidän on katsottava
tämä palveluasuminen, ja siihen on tällä hetkellä kyllä selvitys
meneillänsä.
Ikäneuvo ehdotti näitä neuvonta-
ja palvelukeskuksia, sitä tullaan laajentamaan, muutamilla alueilla
näitä jo onkin.
Palvelutarpeen arviointi on tämän vuoden alusta
alennettu 75 vuoteen, elikkä nämä niin
sanotut kotikäynnit ovat jo käynnissä siellä kunnissa.
Sitten kaiken kaikkiaan näistä rakenteista
kysyisin, joko me nyt ymmärrämme, että ei
pienillä kunnilla ole kantokykyä riittävästi
vanhusten, vammaisten, mielenterveysongelmaisten palvelujen kehittämiseen.
Me tarvitsemme vahvemmat rakenteet, me tarvitsemme kuntien kantokykyä paremmaksi
...
Puhemies:
Nyt meillä on, ministeri, vähän eri käsitys
siitä, mikä on "kohta"!
... ja varmasti rakenteisiin tarvitaan.
Elinkeinoministeri Pekkarisen toimialan talousarvioehdotus
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Suomen rooliksi kansainvälisessä taloudessa
ja työnjaossa siinä on muodostunut kalliitten
investointihyödykkeitten tuottaminen ja arvokkaitten kulutustavaroitten
valmistaminen. Käytännössä tämä on
tarkoittanut sitä, että niinä aikoina,
kun maailmassa on ollut hyvä kysyntä ja kova kasvu,
Suomen tapaiset maat ovat menestyneet, niin on Suomenkin käynyt. Viimeisen
viidentoista vuoden aikaan Suomen kansantuotteen kasvu on ollut
selvästi parempi kuin muiden läntisen Euroopan
maiden.
Tällä kolikolla on toinen puoli. Kun maailmalla
menee huonosti, on lama ja kriisi, silloin tuo kriisi iskee meitä muita
kovemmin. Niin on nytkin käynyt. Juuri sellaisille investointihyödykkeille,
jotka ovat tyypillisiä investointien kovalle vauhdille
maailmassa, ei ole kysyntää ollut eikä kovin
hyvä kysyntä arvokkaille, kalliille kulutushyödykkeillekään.
Niinpä Suomessa talous on nyykähtänyt
jo kovasti. Bruttokansantuote on supistunut todella rajusti viimeisten
kahdentoista kuukauden aikaan. Kaikkien meidän tiedossa
on jo se, että hallitus ennakoi 5—6:ta prosenttia
miinusta, ensi vuonna jo ehkä hivenen plussan puolelle,
mutta näkymä ei vieläkään,
ei ainakaan minun silmin katsoen, ole kovin luotettava. Pahoin pelkään,
että vielä ensi vuosi mennään
sekä kasvulukemissa että varsinkin työllisyydessä varsin huonoa
kautta, varsin heikoissa lukemissa eteenpäin.
Hallitus on yrittänyt rakentaa osaltaan siltaa tämän
vaikean vaiheen yli. Kuinka pitkä se vaihe on, kuinka pitkä sillan
rakennustyömaa oikeastaan on, sitä ei kukaan oikein
tarkkaan tiedä. Ne rakennustyöt on kuitenkin yritetty
arkkitehturoida niin, että niitä tarvittaessa
voidaan jatkaa, mikäli tämä lama jatkuu
pitempäänkin tässä. Kuinka hyvin
näissä toimissa tuon sillan rakentamiseksi vaikeimman
yli on onnistuttu, onko ne mitoitettu oikein, ovatko nämä toimet
olleet oikea-aikaisia, sitä perustellusti voidaan kysyä ja
sitä, onko tässä kaikessa onnistuttu.
Omasta mielestäni kuitenkin kohtuullisen hyvin näissä toimissa on
onnistuttu.
Mitä tässä mielessä on tehty
taakse jääneen runsaan vuoden, puolentoista vuoden
aikaan? Ne toimet, millä elinkeinoelämän
yleisiä edellytyksiä mennä vaikean yli
on pyritty parantamaan, ovat liittyneet yhtäältä rahoitukseen.
Kun markkinaehtoinen rahoitus ei ole toiminut, valtio on ottanut
vahvan vastuun, yhteensä lähes 10 miljardin euron
takaus- ja luototusvastuut ottanut omaan piikkiin, Finnveran
piikkiin, ja tällä tavalla on autettu pahimman
yli suomalaisia yrityksiä, suomalaisia työpaikkoja
ja suomalaisten ihmisten työllistämistä viime
kädessä, kaikkea tätä.
Toisekseen hallitus on satsannut erittäin hyvin tutkimukseen,
teknologiaan, innovaatioihin. Tänä vuonna t&k-rahoituksen
osuus yksin Tekesin osalta tulee lisääntyneeksi
69 miljoonalla eurolla. Se on erittäin paljon enemmän
kuin koskaan ennen sitten 1990-luvun ensimmäisten vuosien,
jolloin lisäykset olivat vielä tätäkin
suurempia.
Niin ikään viennin ja kansainvälistämisen
rahoitukseen ollaan nyt lisäämässä.
Tässä herättiin vähän
turhan myöhään. Ehkä olisi pitänyt
vähän aikaisemminkin satsata myös tähän
puoleen, mutta nyt hallitus on budjetissaan merkittävästi lisännyt
voimavaroja tähän. 6,3 miljoonalla eurolla noin
20 miljoonan euron pottia lisätään, mikä kertoo
suhteellisesti erittäin merkittävästä lisäyksestä,
mikä tässä nyt tapahtuu.
Edelleen hallitus tässä budjetissa on aikaistamassa
EU:n rakennerahastovaroja yhteensä noin 83 miljoonan euron
verran. EU teki sen mahdolliseksi, Suomi käytti heti hyväksi
maksimaalisesti sen mahdollisuuden, mikä meille tarjoutuu. Idea
on, että me luotamme, että 2012—2013
menee paremmin ja että nyt voidaan ottaa noista ajoista
tähän päivään ja huomiseen
eli ensi vuoteen ja vielä ehkä 2011:eenkin. Tällä tavalla
näillä toimin rakennetaan siltaa sen vaikeimman
yli, minkä vaikeimman päällä tällä hetkellä toivon mukaan
ollaan.
Lisäksi hallitus on eri toimin aikaistanut sellaisia
investointihankkeita, jotka olisi muuten toteutettu vähän
myöhemmin monella eri toimialalla. En käy tätä toimialajakoa
tässä erikseen erittelemään.
Näillä toimilla on yritetty saada siis työtä ja
nimenomaan yrityksille työtä ja niissä oleville
ihmisille työtä ja näitä toimia
on tehty monilla eri toimialoilla. Tulen lopuksi erityisesti energiaan,
siihen, mitä energiainvestoinneissa on tässä suhteessa
tehty.
Kuitenkin tämä kriisi kaikista näistä yleisistä toimista
huolimatta on kohdellut eräitä toimialoja muita
kovemmin. Jälki siellä on vielä pahempaa.
Mainitsen pari sellaista toimialaa: telakkateollisuuden ja metsäteollisuuden.
Metsäteollisuus oli jo valmiiksi ennestäänkin
vaikeuksissa monien syiden summana. Nyt se, mitä maailma
toi tullessaan tämän kriisin kautta, merkitsi
vielä uusia syviä vaikeuksia.
Minun täytyy puhemieheltä kysyä,
oliko se 5 vai 10 minuuttia.
Puhemies:
Tämä on 5 minuuttia, joka on kulunut juuri,
mutta ministeri voi käyttää tarpeen mukaan
myös välivastauspuheenvuoroja. Onko teillä vielä paljon
asiaa siinä?
Arvoisa puhemies! Minulle ilmoitettiin, kansliasta kysyin, että 10
minuuttia on puheenvuoro, mutta minä tietysti noudatan
puhemiehen tahtoa, puhemies määrää.
Puhemies:
Valitettavasti minulle ei ole sitä ilmoitettu, saattaa
tietysti olla mahdollista, kun tähän on tunti
varattu. Jatkakaa nyt vaan.
Jos muutaman sanan verran vielä kuitenkin jatkan. Olen
pahoillani siitä.
Sanoin: telakkateollisuus ja metsäteollisuus erityisesti.
Hallitus on metsäteollisuutta varten tehnyt jo joukon toimia,
joilla yritetään auttaa siellä sitä kaikista
vaikeinta tilannetta niitten yritysten ja niitten tavallaan metsäteollisuuden
osa-alueitten kohdalla, joilla nämä vaikeudet
pahimpina käyvät, erityisesti työllisyyden
ja yritysten pystyssä pysymisen suuntaan. Lisäksi
hallitus valmistelee syyskuun loppuun mennessä erityisen
tällaisen toimenpidepaketin, joka tulee tarkempaan käsittelyyn,
niin kuin sanottu, syyskuun viimeisellä viikolla. Ehkä keskustelussa
siitä nyt sitten vähän enemmän.
Telakkateollisuuden osalta tilanne on se, että maailmalla
tilauskanta on romahtanut. Se on joku prosentti, kaksi tai kolme
korkeintaan siitä, mitä sen tyyppisten laivojen
osalta on tilauskanta ollut aikaisemmin, mitä meillä lähinnä täällä valmistetaan.
Myöskin telakkateollisuudella on jo joukko toimia tehty
ja valmistelussa on uusia. Tarkoitus on, että hallitus
vielä lähettää eduskunnan käsiteltäväksi
myöhemmin syksyllä, hyvissä ajoin kuitenkin,
mahdolliset lisätoimet liittyen esimerkiksi innovaatiotukeen,
mahdollisiin muihin toimiin, joilla telakkateollisuudelle tätä siltaa kaikista
vaikeimman yli yritetään rakentaa.
Niin kuin sanottu, nämä toimet ovat koskeneet eri
tavoin myös eri alueita. Tästä syystä eräät maantieteelliset
alueet, seudut ovat saattaneet menettää satoja,
jopa tuhansia työpaikkoja hyvin nopean, äkillisen
toimialaa koskeneen ja kohdanneen kovan kriisin kautta. Näitä alueita
silmälläpitäen meillä on ollut
meneillään monta vuotta jo oikeastaan, kolmen
neljän vuoden ajan, erillinen tämmöinen äkillisten
rakennemuutosten auttamisohjelma. Tämä ohjelma
on toiminut hyvin. Sen tulokset ovat olleet todella hyviä,
ja nyt olemme joutuneet ottamaan uusia seutuja. Sitä mukaa kuin
on voitu auttaa niitä, jotka ovat olleet aiemmin ongelmissa,
näiden tilalle on sitten uusia otettu. Viimeksi tänä päivänä valtioneuvosto
on tehnyt päätöksen joukosta uusia toimia.
Arvoisa puhemies! Aivan viimeisenä asiana: Äsken
jo mainitsin siitä, että niiden toimien joukkoon,
joilla pyritään työtä nyt saamaan
tähän päivään, näihin
vaikeisiin aikoihin, kuuluu erityisesti energiasektori. Hallitus
on panostanut uusiutuvaan energiaan erittäin merkittävästi.
Tänä vuonna uusiutuvien energialähteitten
investointitarpeisiin jo nyt näillä rahoilla ennen
lisäbudjetin 10:tä miljoonaa tullaan käyttäneeksi
lähes 90 miljoonaa euroa. Lisäbudjetista tulee
vielä myöntämisvaltuutta 10 miljoonaa
ja ensi vuoden varsinaisessa talousarviossa tulee 64 miljoonaa euroa.
Tämä on aika paljon nimenomaan sen takia, että tuulienergia-
ja biokaasuenergiahankkeet siirtyvät nyt pois investointitukien
piiristä, ne siirtyvät erillisen syöttötariffijärjestelmän
piiriin, ja siitä syystä näiden lähinnä bioenergian edistämishankkeitten
ja sitten syöttötariffilla aikaansaatavien investointien
yhteisvaikutus uusiutuvan energian lisäämiseksi
on merkittävä ja nostaa Suomen ei vieläkään
siihen tasoon, millä uusiutuvan energian investointien
pitää olla vuoteen 2020 mennessä, mutta
merkittävän askeleen kohti sitä tasoa,
mihinkä pitää päästä.
Anteeksi, arvoisa puhemies, käytin yli 8 minuuttia
aikaa, kun en tiennyt tätä aikalimiittiä.
Puhemies:
Se on kansanedustajille 10 minuuttia tässä keskustelussa,
varsinaiset puheenvuorot, näin ilmeisesti. Mutta hyvä,
kun tuli puhuttua.
Tässä jälleen valiokunnan ja jaoston
jäsenistä lähdetään
liikkeelle.
Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ministerin selvitys ja toimenpiteet ovat olleet
kyllä ihan oikean suuntaisia mutta riittämättömiä.
Otan nyt esimerkiksi tämän meidän viennin
tukemisen ja käytännön toimenpiteet,
on sitten kysymys Kiinasta, Intiasta tai näistä innovaatiokeskusmaista,
joihin lisäksi kuuluvat Japani, Venäjä ja
Yhdysvallat. Tämä käytännön
toiminta: Meillä on aika hyvät suhteet esimerkiksi
Kiinaan ja Intiaan poliittisella tasolla, mutta sitten kun me tulemme
konkretiaan, niin kun esimerkiksi Intiassa on osavaltioita, niin tämä meidän
toimintamme ei ole sellainen, että se käytännössä johtaisi
riittävän konkreettisiin tuloksiin, ja Intiankin
kauppa, noin miljardi, on aika pientä verrattuna siihen,
mitä se käytännössä voisi
olla: meidän metsään liittyvä puurakentaminen,
ekorakentaminen, samaten energiaratkaisut, uusiutuva ja esimerkiksi
kaukolämpö ja tämän tyyppiset
ratkaisut. Meillä olisi hyvin paljon annettavaa, (Puhemies:
Minuutti on kulunut!) mutta nyt tämä käytännössä ei
toimi.
Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä Temmin hallinnonalan
panostukset ovat hyvin oikeasuuntaisia. Siellä keskitytään
yritysrahoitukseen, Tekesin, Finnveran valtuuksien lisäämiseen,
ja niin kuin ministeri itsekin totesi, aivan oikein kansainvälistymiseen
panostetaan nyt enemmän. Yhtä aluetta ihan kysyisin
ministeriltä: kun alueellisen kuljetustuen osuus on säilynyt
vuosia samana, niin eikö hallituksen piirissä nähdä sitä tarvetta,
mikä tähän kuljetustukeen liittyy?
Sen lisäksi isompana kysymyksenä pohdittavaksi:
Nyt EU:n piirissä hyvin paljon puhutaan protektionismista,
sen torjumisesta. Kuitenkin jos ajatellaan Suomen poikkeuksellisen
merkittävää asemaa viennissä ja
jos ajatellaan niitä toimialoja, jotka tällä hetkellä kansainvälisesti
kilpailevat, autoteollisuus, metsäteollisuus, telakkateollisuus,
lähes kaikki ovat alueita, joilla valtioiden tukipanokset
ovat hyvin merkittäviä. Seuraammeko me nyt riittävällä huolella,
ettemme menetä Suomesta jotain sellaista keskeistä arvokasta
osaamista, (Puhemies: Nyt on minuutti mennyt!) mitä me
myös tulevaisuudessa tarvitsemme?
Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Olen oppinut tuntemaan ministeri Pekkarisen
oman alansa tarmokkaana ja myös hyvin asioista perillä olevana
ministerinä. Aivan oikein hän hahmotti Suomen
roolin kansainvälisen kaupan osallistujana. Edelleen hän
totesi, että Suomen innovaatiopolitiikka on voimakasta
ja edelleen voimistuvaa. Yhdyn hänen mielipiteeseensä.
Kysymykseni on, miksi kuitenkin niin sanottuja merkittäviä kasvuyrityksiä ei
synny maassamme. Uusiutuville aloille ja kasvaville aloille tarvitsisimme
ehkä yli puolet nykyistä enemmän, jotta
Suomen rooli säilyisi kansainvälisessä investointi-
ja korkealaatuisten tuotteiden kaupassa entisen suuruisena.
Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen, teidän sektoriltanne
olisi myös rahaa voitu saada. Tiedämme, että me
emme ole kovin kaukana mielipiteessämme windfall-verosta,
mutta valitettavasti uutishakukaan ei oikein löydä enää uutta
materiaalia kevään jälkeen, jolloin vielä ehkä teidänkin
aktiivisuudestanne oli saatu valtiovarainministeri Katainenkin sanomaan,
että valmistelussa jotain olisi, ja oli kovin suuri pettymys,
että tämä kirja ei tuo mitään
siltä sektorilta. Samalla voimme katsoa, että myöskin
kovin suuri päätös puuttuu, eli päätös
ydinvoimaratkaisusta ei anna meille tietoa siitä, mitä tapahtuu
lähitulevaisuudessa taloudellisessa rakentamisessa.
Mutta myöskin on sitten tämä uusiutuvien energioiden
tuki, josta puhuitte sen kauniin puolen, että rahaa on,
mutta ette puhunut sitä puolta, että hankkeita
olisi enemmän kuin rahaa on, ja se on minusta tosi sääli,
kun tietäisimme, että siellä olisi paljon
tulossa rakentamista. Minä uskon, että ne vaikutukset
olisivat jopa suuremmat kuin liikennehankkeissa, joista on puhuttu
paljon, koska siellä tulevat yritykset mukaan rakentamaan.
Ne haluavat käsitellä jätteensä,
kun jätelaki kiristyy, halutaan lisätä uusiutuvia.
Siihen on eurooppalaisesti sitouduttu, mutta sitä rahaa
on liian vähän. Tämän haluaisin
eduskunnalle teidänkin sanovan, ja voisimme yhdessä koettaa
parantaa tätä momenttia.
Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Uusiutuvasta energiasta on puhuttu tänä vuonna
ehkä enemmän kuin koskaan eduskunnassa yleensä.
Ajattelin kysyä teiltä, arvoisa ministeri, äsken
antamienne ja budjetissa olevien lukujen perusteella, kun 90 miljoonaa
on investoitu tänä vuonna suurin piirtein uusiutuvaan
energiaan ja ensi vuodellekin on varattu jo 64 miljoonaa, näettekö tämän ydinvoimakeskustelun
ja tämän bioenergiakeskustelun olevan kilpailijoita
tässä. Kun monella foorumilla on tällaista
väitetty, niin onko tässä nyt kysymys
siitä, että halutaan jommallakummalla energiapolitiikalla
lyödä toista energiapolitiikkaa, mikä mielestäni
on vahinko, koska meillä on EU:n ilmastotavoitteissa pysymisessä pelkästään
suuri työ ja siinä uusiutuvalla energialla on
erittäin merkittävä rooli, josta mielestäni on
pidettävä erittäin tiukasti kiinni?
Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuten ministeri sanoi, Suomen metsäteollisuus
on vakavan rakennemuutoksen kourissa, ja lehdestä on saanut
lukea, että monissa maissa jopa EU:n sisälläkin
teollisuutta tuetaan erilaisin järjestelyin. Olisin kysynyt,
miten ministeri on toiminut EU:ssa, että nämä meidän
kilpailijamaamme eivät sitten lähde tämmöiseen
tukipolitiikkaan, kun se on vastoin sääntöjä.
Sitten olisin kysynyt sitä, olisiko mahdollista myös
Suomessa löytää erilaisia mahdollisuuksia tukea
metsäteollisuutta, esimerkiksi niin, että syöttötariffit
ohjattaisiin tuulivoiman sijasta biopolttoaineille, tai sitten niin,
että metsäteollisuudelle yksinkertaisesti alettaisiin
maksaa tukea, jotta se myös tuottaisi sitä biopolttoainetta
siinä muun tuotannon ohessa.
Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ydinvoimalan ympäristöarvioinnista
periaatepäätökseen ja lupien saamiseen
menee keskimäärin 9—10 vuotta. Loviisan ydinvoimala
ajetaan alas viimeistään vuonna 2030. Sähkönkulutus
lisääntyy merkittävästi, kun
siirrytään sähkö- ja hybridiautojen
käyttöön. Sähkönkulutus
kasvaa myös yhteiskunnan teknistyessä.
Elinkeinoministeri Pekkarinen, te olette yhden ydinvoimalan
kannalla. Olette perustellut tätä näkemystä olettamuksilla,
joiden mukaan sähköntuotanto lisääntyy
25 prosentilla. Katsotte, että sähkönkulutuksen
kasvua tyydytetään tuomalla sitä Venäjältä.
Ette myöskään hyväksy sähkön
vientiä. Nämä perustelut tuntuvat hieman
erikoisilta. Kysyn elinkeinoministeri Pekkariselta, mitkä ovat
ne syyt, joilla vastustatte kolmen ydinvoimalan rakentamista Suomeen,
sekä miksi sähkönvienti olisi huono asia.
Valto Koski /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tiedossa on, että metsäteollisuus
on ollut jo pitkän aikaa vaikeuksissa. Kymenlaaksolaisena
kansanedustajana olen sen henkilökohtaisesti kouriintuntuvasti
kokenut. Näyttää siltä, että nämä ongelmat
jatkuvat eivätkä helpotu. Onko näköpiirissä joitakin
kemianteollisuuteen tai bioenergiaan liittyviä toimenpiteitä,
jotka innovaatiotoiminnan kautta voisivat hallituksessa tulla uudelleen
harkittavaksi, jotta metsäteollisuuden tuotevalikoima laajentuisi?
Oleellista on, että kuljetuskustannuksia metsäteollisuudessa
pystyttäisiin vähentämään.
Meillä on kymmenen vuotta reilusti tässä talossa
puhuttu Suomen sisävesiliikenteen kehittämisestä, joka
esimerkiksi näitten biopolttoaineiden kuljetuksen osalta,
metsäteollisuuden muiden raaka-aineiden osalta olisi välttämätöntä.
Kun ottaa huomioon sen edullisuuden, aikooko hallitus kehittää näitä vesitieliikenteen
muotoja?
Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tasan 20 vuotta sitten tähän
aikaan käytiin kamppailua telakkateollisuuden tulevaisuudesta
Meriteollisuuden konkurssin jälkeen, ja niin kuin ministeri
tietää, nyt on telakkateollisuus todella suuressa
vaarassa jälleen. Se on myös totta, että kaikissa
niissä maissa, missä telakkateollisuus on syystä tai
toisesta ajettu tai ajautunut alas, sitä ei koskaan ole
pystytty uudelleen nostamaan jaloilleen, ja sen vuoksi on välttämätöntä tehdä kaikki
mahdollinen tämän kuilun ylittämiseksi.
Oli meriteollisuustyöryhmä, jolta tuli hyviä ehdotuksia.
Niistä on vähän apua, mutta tilanteeseen
nähden kuitenkin riittämättömästi.
Kysynkin vielä ministeriltä, kun hän
jo viittasikin siihen, että on tulossa lisäehdotuksia: tuleeko
niitä ja ovatko ne riittäviä, jotta tämä noin
10 000 ihmisen työttömyyden uhka ensi
talvena voitaisiin välttää tai ainakin
sitä oleellisesti vähentää?
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Budjettiesitys sisältää paitsi
mittavia satsauksia uusiutuvaan energiaan, joita on tässä edellä jo
syystä kiitelty, myös lisäpanostuksia
energiatehokkuuden parantamiseen. Ministeri Vapaavuoren kohdalla
puhuttiin korjausavustusten energiatehokkuuskriteereistä, ja
muutakin täältä Keltaisesta kirjasta
löytyy.
Energiatehokkuustoimikunta tunnisti aiemmin tänä vuonna
125 toimenpidettä, joilla energiatehokkuutta voitaisiin
parantaa merkittävästi. Huomattava potentiaali
on siellä, ja näinä talouden synkkinä hetkinä on
hyvä muistaa, että energiatehokkuushan parantaa
sekä meidän taloutemme että yritystemme
kilpailukykyä, koska energialasku pienenee.
Näillä energiatehokkuustoimikunnan esityksillä on
myös hintalappu, joka sieltä mietinnöstä on
löydettävissä. Kysyisin ministeri Pekkarisen arviota,
kuinka hyvin teidän mielestänne nyt tähän
budjettikirjaan on saatu mahtumaan näitä energiatehokkuuden
edellyttämiä määrärahoja
ja minkälaisia tärkeimpiä lisätarpeita
saattaa olla vielä jonossa.
Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa on kunnianhimoiset
tavoitteet metsäbioenergian käytön lisäämisessä,
ja tässä kuultiin, että energia-avustuksiin
käytetään tänä vuonna
90 miljoonaa euroa ja lisää rahaa on käytettävissä.
Mutta riittääkö tämä vauhti,
että me saamme riittävästi bioenergiatuotantoa
ja metsäbioenergian käyttöä rakennettua,
kun verrataan niitä tavoitteita ja sitoumuksia, mitä meillä EU:n
kanssa on?
Toinen alue on liikenteen biopolttoaineet. Maatalouden puolella
on hankala tilanne viljan ylituotannon kanssa, ja tässä on
kovasti keskusteltu bioetanolitehtaan saamisesta Suomeen, ja nyt
jos tässä näkökulmassa huomioidaan
sitten myös kotimaisen valkuaisrehun, nimenomaan puhtaan
valkuaisrehun, salmonellavapaan valkuaisrehun tuotannon aikaansaaminen,
niin onko tällä puolella näköpiirissä,
että me voimme saada kotimaista tuotantoa käyntiin?
Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Jaan ed. Lehden kanssa huolen siitä,
että meillä on aivan liian vähän
kasvuun ja kansainvälistymiseen pyrkiviä yrityksiä,
mutta olin kyllä lukevinani nyt tästä budjettikirjasta,
että nämä ovat selkeästi meidän
innovaatiopolitiikkamme painopisteinä.
Mutta erityisen huolissani olen toiseen suuntaan tapahtuvasta
liikenteestä. Kun suorat ulkomaiset sijoitukset Suomeen
ovat laskeneet jopa 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna, niin
kysyisinkin ministeriltä, mitä toimenpiteitä ja
panostuksia aiotaan tehdä, jotta kehittyviltä markkinoilta,
muun muassa Kiinasta tai Intiasta, saisimme sijoituksia ja osaamista
Suomeen.
Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Voidaanko äkillisten rakennemuutosten
paikkakuntien kohdalla työllisyysvaroja kohdentaa nykyistä enemmän
näille alueille? Esimerkiksi Pirkanmaalla on 30 000
työtöntä. Lähes koko maakunta
on äkillisen rakennemuutoksen kohteena. Lisäksi
kysyn, mikä on tilanne Valkeakoskella sijaitsevan Kuitu
Finland Oy:n uudelleenkäynnistämisessä,
joka olisi merkittävä parannus Valkeakosken vaikeaan
työllisyystilanteeseen.
Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Paperitehtaita on lopetettu, ja suuri määrä ihmisiä on
jäänyt työttömäksi.
Onneksi paperityöläisillä on ammattiliitot
tukenaan. Kysyisin ministeri Pekkariselta, miten ne sadat liikennöitsijät,
jotka rahtaavat puutavaraa tehtaille, jäävät
työttömäksi ja miljoonia maksaneet kuljetuskalustot
jäävät maksamatta ja konkurssi on edessä.
Mitä, ministeri, näiden työttömäksi
jääneiden yrittäjien elämisen
turvaamiseksi on ministeriössä suunniteltu?
Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Koska en saanut vastausta ministeri Sinnemäeltä,
kysyn ministeri Pekkariselta. De minimis -sääntö on
vaikeuttamassa merkittävästi kolmannen sektorin
palkkatukityöllistämistoimintaa. Jos tuo uudistus
menee läpi, ilman töitä jäävät
päihdekuntoutujat, mielenterveyskuntoutujat paikallisissa
yhdistyksissä, työttömien yhdistysten
pitkäaikaistyöttömät, sillä vain
marginaalinen osuus heistä on vajaakuntoisia, joiden työllistämistä ei
lasketa de minimiksen piiriin. Erityisen suurta haittaa syntyy vahvoille
toimijoille, kuten työttömien yhdistyksille monessa
kaupungissa Suomessa, työvalmennussäätiöille,
katulähetyksille jne. Ne joutuvat ajamaan rajusti toimintaansa
alas, mikäli tämä sääntö menee
läpi, ja laskun lopulta maksavat kunnat. Haluan siis oikeasti
nyt kuulla, mitä tehdään. Notifioidaanko
nykyinen tilanne? Siirrytäänkö ryhmäpoikkeusasetuksen
piiriin? Millä tavalla ylipäätään
ohitetaan tämä erittäin epäedullinen
de minimis -sääntö?
Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen huolissani siitä, että hallituksella
tuntuu olevan politiikassaan tämmöinen vasemman
ja oikean jalan koordinaatiohäiriö: se vasen jalka
kulkee eri tahtiin ja eri suuntaan kuin se oikea jalka. Olin Varkauden
paperitehtaalla käymässä ja sanon suoraan,
että olen järkyttynyt siellä kuulemastani.
Yrityksen johto ja luottamushenkilöstö kertoivat,
että hallituksen energiaveropäätökset,
joita täällä on suuresti mainostettu,
tarkoittavat siellä energiakustannusten kolminkertaistumista
3 miljoonasta 10 miljoonaan euroon. Olen erittäin huolissani
siitä, mitä meidän metsäteollisuudessa
tapahtuu, ja ajattelen niin, että teidän pitäisi
kantaa myös tämä huoli. Oletteko aikonut
tähän energiaveroasiaan puuttua niin, että me
voimme pitää siitä huolta, ettei panna
enää lisäkustannuksia sille teollisuudenalalle,
joka on meidän koko hyvinvoinnille erittäin tärkeä ja
joka nyt uhkaa ulosliputtaa tuotantoa Suomesta massamittaisesti?
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä ministerin
alueella sanotaan, että yksinyrittäjätuella
kannustetaan yrittäjiä ensimmäisen työntekijän
palkkaamiseen. Arvoisa ministeri, tämä on monelle
naisvaltaiselle alalle todellinen pommi ja riski lähteä näin
toimimaan. Äitiys maksaa 10 000 euroa työnantajalle,
ja äitiyden kustannusten kaatuminen työnantajan
niskaan on suurin syy naisten pätkätöille.
Tämä asia nousi esille myös kyselytunnilla,
ja silloin ministeri Hyssälä väisteli
kysymystä ja tuota hallitusohjelmakirjausta vanhemmuuden
kustannusten tasapuolisemmasta jakamisesta. Voisitteko te, ministeri
Pekkarinen, ryhtyä nyt myös naisvaltaisten alojen
puolestapuhujaksi ja hoitaa tämän asian kuntoon
niin, että myös yksinyrittäjät,
naiset, uskaltaisivat palkata naisia aloille ja yrityksiin töihin
ja näin aidosti lisätä tuota työllisyyttä?
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Pyydän jo etukäteen anteeksi,
jos kaikkia en kerta kaikkiaan kerkiä kommentoida. Lähdetään
energiasta, monta kysymystä liittyi siihen, mikä on
se energialinja, -strategia ja miten ne budjettiin liittyvät
toimet nyt sitten liittyvät siihen linjaan. Tämä varmaan
tuli monessa puheenvuorossa selkeästi esille.
Ensinnäkin Suomella on sitoumuksia. Niitäkin
kysyttiin, mihin ollaan sitouduttu, ydinvoimaan, uusiutuvaan vai
mihin. Meillä on sitoumuksia. Me olemme luvanneet lisätä uusiutuvan energian
osuutta erittäin merkittävästi, 38 prosenttiin
vuoteen 2020 mennessä. Ne toimet, mistä täällä kerroin,
ovat siinä suunnassa, eivät vielä riitä siihen
tasoon pääsemiseksi, jolla saavutettaisiin vuonna
2020 tuo sanottu taso, mutta ne ovat erittäin merkittävä ikään
kuin loikka ylöspäin.
Ed. Kumpula-Natri on aivan oikeassa siinä, että hankkeita
nyt tuolla kentällä on vielä enemmän
valmiina lähtemään liikkeelle, kunhan
vain tuki-instrumentteja saataisiin. Ilman tukea ei uusiutuva vielä pääsääntöisesti
vettä lukuun ottamatta lähde; vesi lähtisi,
mutta kun sitä ei saa käyttää.
Muut eivät lähde, niihin tarvitaan tukea. Nyt
meillä aika hyvin tätä rahaa on, aika
hyvin siihen nähden, ei se vieläkään
vastaa tarvetta. Siellä on noin 90 miljoonan euron edestä vielä tällä hetkelläkin
jonossa, sen verran kyettäisiin käyttämään
avustuksia, jos kaikki avustettaisiin ikään kuin
lakisääteisen maksimin mukaan. Nyt me saamme 10
miljoonaa euroa lisävaltuuksia lisäbudjetissa
ja ensi vuonna sitten 64 miljoonaa. Ensi vuonna helpottaa tilannetta
jo aikaisemmin kerrottu syöttötariffijärjestelmä,
takuuhintajärjestelmä, ja on tarkoitus, että marraskuussa
esittelen sen täällä.
Sen lisäksi, että hallitus on nyt sitoutunut
uusiutuvan lisäämiseen, se on sitoutunut siihen,
että Suomessa on tarjolla takuuvarmasti energiaa, energiaturvallisuusvarmuus
on hyvä ja energia on hinnaltaan edullista ja kilpailukykyistä muiden
maiden kanssa. Käytännössä tämä edellyttää paitsi
sitä sitoumuksen toteuttamista uusiutuvalla myös
sen seikan varmistamista, että energiakapasiteettia syntyy
riittävästi, ja tästä hallitus
aikoo pitää huolen.
Sähkönkulutus on romahtanut, se on noin 82 terawattituntia
vuositasolla tällä hetkellä. Me olemme
lähteneet siitä meidän strategiassamme, tällä hetkellä vielä voimassa
olevassa, että me varaudumme 98 terawattituntiin vuoteen
2020 mennessä. Uskokoon ken tahtoo, että niin
paljon sähkön kulutus voisi kasvaa. Koskaan Suomen historian
aikaan se ei ole 10 vuoden aikaan kasvanut niin paljon kuin se nyt
kasvaisi, jos se nousisi tuonne asti. Mutta me varaudumme siihen, että kaikki
tuo kulutus voidaan tyydyttää. Sen lisäksi
uutta kapasiteettia pitää syntyä niin
paljon, että Venäjän-tuonti, ylipäänsä tuonti,
voidaan sataprosenttisesti korvata, ja vielä niinkin paljon, että sillä lisäkapasiteetilla
voidaan ajaa alas olemassa olevaa hiililauhdetta hyvin nopeasti,
ilman että valtiolle aiheutuu korvausvelvollisuuksia, hyvin
nopeasti ajetaan tämän strategian mukaan
hiiltä alas. Meille on syntymässä uutta kapasiteettia
noin neljänneksen nykyiseen kulutukseen
verrattuna 2020:een mennessä joka tapauksessa
olemassa olevien hankkeitten tai sitoumusten pohjalta.
Mutta tämän lisäksi vielä henkilökohtaisesti pidän
perusteltuna sitä, että pidetään
ovi auki ydinvoiman lisärakentamiselle. Muistutan kuitenkin
siitä, että eduskunta tässä salissa
muutama kuukausi sitten hyväksyi lausuman, joka kuuluu
suurin piirtein näin: ydinvoiman rakentamisen mitoitus
ei saa perustua ydinsähkön pysyvään
vientiin. Tämä on eduskunnan yksimielinen kannanotto
tästä salista muutama kuukausi sitten. En lähde
enempää selittämään,
kansanedustajat tietävät, mitä he ovat
tarkoittaneet, kun ovat tämmöisen lausuman tänne
hyväksyneet, paremmin kuin minä tai yhtä hyvin,
koska minäkin olen kuitenkin kansanedustaja. (Naurua)
Mitä tulee energiakysymyksiin muutoin vielä, ja
täällä erityisesti on tämmöiseen,
mitenkä nyt sanoisikaan ... (Eduskunnasta: Windfall!) — No, otetaan
se windfall, koska se liittyy energiaan. Se liittyy tavallaan muun
muassa kilpailutilanteeseen, koska ei ole ihan oikein, että joku
Tampereen energia joutuu paljon kalliimmalla hankkimaan sen energian,
jolla se kilvoittelee samassa markkinassa niiden kanssa, jotka saavat
100 miljoonan euron ylimääräisen tulon
kassaansa tällä hetkellä näiden
windfall-voittojen ansiosta. Tästäkin syystä monen
muun seikan ohella minusta on erittäin tärkeätä ja
perusteltua, että windfall-voittojen vero otetaan mahdollisimman
nopeasti käyttöön.
Tästä minä hyppään
metsäsektoriin. Kyllä metsäsektorilla
metsäteollisuuden pelastamiseksi — käytän
tällaista ilmaisua — tarvitaan nyt kerta kaikkiaan
sekä lyhyttähtäyksellisesti vaikuttavia
toimia että pitkäjänteisesti vaikuttavia toimia.
Ne pitkäjänteiset toimet ovat satsaaminen tutkimukseen,
teknologian kehittämiseen. Ed. Heinäluoman — täytyy
häntä joskus kehuakin — ollessa valtiovarainministerinä me
satsasimme paljon nimenomaan, tai me aloitimme satsauksen, alan
tutkimukseen, teknologian kehittämiseen, ja sitä nyt
on jatkettu. Me löimme laimin 1980-luvulta lähtien
panostukset näihin toimiin pitkästi. Nyt on muutaman
vuoden ajan panostukset pantu, mutta niiden toimien vaikutukset näkyvät
valitettavan hitaasti, tämä on totta.
Minä kerron yhden esimerkin puutuotetoimialalta, joka
kattaa siis ovet, ikkunat, huonekaluteollisuuden, sahat, mitä vielä,
puutalorakentamisen. T&k-panokset ovat olleet 0,3—0,4
prosenttia liikevaihdosta, kun keskimäärin teollisuudessa
kuitenkin on 2,5 prosenttia. Kun meillä on toimialoja,
joilla se on 10 prosenttia ja ylikin, niin Suomen menestyksen hampaan,
yhden metsäteollisuuden keskeisen osa-alueen sektorin osalta
panostukset ovat tämän suuntaiset. Tämä vaan
kertoo sen, että on keskitytty johonkin muuhun tällä toimialalla
taakse jääneitten vuosikymmenten aikaan. Nyt on
suunta uusi ja panostamme näihin tarpeisiin, mutta sen
lisäksi tarvitaan näitä akuutteja toimia,
joita monia on tehty. En käy niitä enempää nyt
luettelemaan.
Palaan siihen nyt, mihin ed. Heinäluoma kajosi, siihen,
miten veroratkaisuin lyhyellä tähtäyksellä tilaa
luodaan, menestystä luodaan tai sitä viedään
pois. Olen ed. Heinäluoman kanssa samaa mieltä siitä,
että jos nämä valtiovarainministeriössä kaavaillut
energia- ja sähköveron korotukset käytännössä toteutetaan,
jos vero nousee 2,7 eurosta megawattitunnilta 7 euroon megawattitunnilta,
niin kyllä se on aivan perusteeton taakka metsäsektorille
ja metsäteollisuudelle ilman muuta. Ei täällä ministerinä voi
olla sen takia, että täällä niin
kuin ensin kuuntelisi ja katselisi, mitä pääministeri
ja valtiovarainministeri ovat sanoneet, ja sen jälkeen
hiippailisi korvat luimussa jonnekin ja yrittäisi vähän
mumista siihen suuntaan, että olen itse kuitenkin tätä mieltä. Minä olen
tätä mieltä kuin tässä sanon,
kerta kaikkiaan olen tätä mieltä. Käytännössä se
ei tarkoita sitä, etteikö energiaveroa pidä kiristää;
minun mielestäni vielä enemmän fossiilisia
veroja kuin on valtiovarainministeriön esitys. Mutta vastaavasti
niille Suomen menestyksen avainaloille, mitä metsäteollisuus
on, muihin kilpailijamaihin verrattuna paljon kovempi vero ei ole perusteltu.
Miten siinä menetellään, siinä olen varovainen:
otetaanko se kokonaan pois, otetaanko leikkuri, mikä nytkin
on, mutta se Suomessa oleva nykyleikkuri ei juurikaan auta useita
metsäteollisuuden suuria yrityksiä eikä pienempiä senkään
vertaa — pienempiä ei ollenkaan. Tästä syystä nyt
hallituksen piirissä — ja tässä olen konstruktiivinen
suhteessa muuhun hallitukseen — pitää etsiä se
tapa, millä vastaantulo tapahtuu, ja uskon, että se
vastaantulo tapahtuu syyskuun viimeisellä viikolla, jolloinka
tämä asia on hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
Mitä kasvuyrittäjyyteen tulee — ed.
Lehti ja joku muukin teistä edustajista kajosi siihen — se on
todellinen Suomen ongelma. Siihenkin me olemme kyllä satsanneet
viime vuosina. Me olemme perustaneet meidän innovaatio-osastollemme
erillisen yksikön, oman hallinnon niin kuin yksikönkin,
ei sen takia, että hallinto sinänsä asioita
ratkaisisi, vaan sen takia, että tiedetään naamat
niistä henkilöistä, jotka ovat virkamiestasolla
vastuutettuja — minä olen viime kädessä — siitä,
että siinä mennään eteenpäin.
Meillä on siinä monia pulmia, miten tässä eteenpäin
päästään. Me olemme ottaneet
uusia menettelyjä käyttöön,
ed. Lehti on varmasti niistä kuullutkin. Sanon yhden yhteisen
nimittäjän kaikille niille ongelmille, joita ongelmakohtia
yritetään avata. Sitä voisi kuvata tällä tavalla:
Meillä on Suomessa iso osaamispotentiaali, joka koostuu
koulutuksellisesta osaamisesta, tutkimus- ja teknologiaosaamisesta,
mutta sitten kun katsotaan, miten se generoituu uusiksi tuotteiksi,
kaupallistettaviksi yrityksiksi ja niissä työpaikoiksi,
tämä osaamispotentiaali on paljon suurempi kuin
se generaatio uusiksi työpaikoiksi. Tätä pitää kyetä ja
eri tavoin ... Siinä tarvitaan riskirahoitusta, siinä tarvitaan
viennin ja kansainvälistämisen edistämistä, koska
ne kasvuyritykset eivät pääsääntöisesti kasva
Suomen markkinaa varten, vaan niitten on erittäin nopeasti
lähdettävä jo varhaisessa vaiheessa ulos.
Näitä voimavaroja, niin kuin sanottu, 19—20
miljoonaa on tähän saakka budjetissa. Nyt ne nousevat
kertaheitolla 6,3 miljoonalla eurolla. Tämmöinen
politiikan tahtotilan ja sitten jonkun verran myöskin aineellisen
näkymisen jälki mielestäni näkyy
budjetissa. Mutta vielä paljon enemmän pitää tässä ilman
muuta tehdä ja toimia. (Ed. Skinnari: Eikö se
vienti olekaan suuri ongelma, kun ette sitä käsittele
ollenkaan?) — Vienti on, sen takia siihen laitetaan.
Jos puhemies vielä sallii, haluan tähän
Kuitu Oy:n tilanteeseen todeta, koska tämä on
monella tavalla haastava asia, että me nyt toivomme, että mahdollisimman
nopeasti löytyy ratkaisu, jolla se yrittäjäryhmä,
joka on jollakin tavalla kasassa, kykenee löytämään
oman rahoituksen, ja että valtiovalta, sen rahoitusinstrumentit,
on periaatteessa valmis olemaan mukana niissä ratkaisuissa,
mutta minä en yksityiskohtiin voi monesta syytä mennä.
Jos puhemies vielä sallii, vastaan tähän
ed. Paloniemen puheenvuoroon — onko pitkämielisyyttä näin
pitkästi vielä? — ryhmäpoikkeusasetuksesta.
Kyselytunnilla oli esillä kysymys siitä, miten
käy kolmannelle sektorille. — Kiitoksia, puhemies,
ymmärsin katseestanne, että voin jatkaa. (Naurua) — Kysymys
on todella siitä, että EU:n komissio elokuussa
2008 antoi uuden ryhmäpoikkeusasetuksen, joka koskee erilaisia
valtion tukia. Siinä yhteydessä osana monia muita valtion
tukia tarkastellaan myöskin näitä palkkaan
sidottuja suoria tukia, mitä on suomalainen palkkatuki
meidän työvoima- ja elinkeinohallinnossa tällä hetkellä.
Se asettaa nyt paljon tiukemmat normit. Suomessa voi vaikeasti työllistettävä,
pitkäaikaistyötön saada 100 prosentin
palkkatuen. Nyt tämä ryhmäpoikkeusasetus
lähtee siitä, että maksimissaan tällainen
tuki voi olla 50 prosenttia. Mutta silloin, jos on vajaakuntoinen henkilö,
vajaakuntoisesti työllistettävissä oleva henkilö,
hänen kohdallaan kaikki kustannukset sataprosenttisesti
edelleenkin voidaan maksaa palkkatuella eikä sitä lasketa
niiksi kustannuksiksi, joiden kimppuun tämä uusi
ryhmäpoikkeusasetus käy. Tämä koskee
kylläkin monta kertaa pitkäaikaistyöttömiä ja
vähän vaikeammin työllistettäviä mutta
ei vajaakuntoisia; heidän kustannuksensa voidaan edelleenkin
maksaa täysimääräisesti. Mutta
siitä huolimatta ed. Paloniemi on ihan oikeassa, tämä on
ongelma, kumman tien Suomi valitsee: ottaako ryhmäpoikkeusasetuksen,
jolloin maksimissaan on 50 prosenttia se palkkatuen määrä,
mikä voidaan heille maksaa, vai ottaako de minimiksen,
jolloin siihen 200 000 euroon asti voi maksaa vaikka 100 prosenttia
sitä palkkatukea. Mutta jos on semmoinen järjestö,
jossa on kymmeniä tai satoja ihmisiä, niin tämä leikkaa
nopeasti pois. Tämä johtaa käytännössä — viimeiset
sanat, puhemies — siihen, että käytännössä,
jos mennään de minimiksen kautta, monet yhteisöt
pilkkovat tytäryhtiöiksi tämän
yhteisön ja sitten niillä on niin pieniä sisaryhteisöjä,
että niistä minkään kohdalla
ei ylity tämä 200 000 euroa. Jos jokin
on höperö EU-normi, niin tämä on.
Tähän nyt on vaan löydettävä sellainen
kansallinen sovellus, jolla Suomi pääsee eteenpäin
niin, että niitä vaikeasti työllistettäviä todella
jatkossakin voidaan työllistää.
Puhemies, oikein paljon kiitoksia!
Puhemies:
Kiitoksia ja onnittelut, arvoisa ministeri: mahdutitte vähintään
puolen tunnin puheenvuoron sentään 12 minuuttiin.
Nyt meidän on pakko valitettavasti edetä, ollaan
hivenen jäljessä aikataulusta. Kaksi vastauspuheenvuoroa
ja sitten lyhyt ministerin vastaus.
Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri ei puuttunut meidän suurimpaan
ongelmaamme tällä hetkellä. Suomen vienti
on romahtanut, ja Temmin osuus tässä on merkittävä.
Se ei ole yksistään ulkomaankauppaministerin asia.
Minä olen tavannut paljon ihmisiä, jotka ovat
töissä Venäjällä, Kiinassa,
Intiassa, Yhdysvalloissa, ja he odottavat siellä sitä,
että jotain tulisi näistä teoreettisista, konkreettisista,
pienyritystoimintaa ja muuta tukevista toimenpiteistä,
jotka johtaisivat siihen, että Suomi voisi viedä jotain
uuttakin eikä pyörittää sitä samaa
vanhaa levyä. Näitä toimenpiteitä vaadittaisiin.
Se on ollut lähinnä sellaista näpertelyä heidän
mielestään. Käytännössä tänään
viimeksi Intian edustajan kanssa tästä puhuin.
Paljon on ollut ideoita, paljon on ollut paperilla, mutta Temmistä puuttuu
nyt rohkeutta tehdä tässä tilanteessa
vaadittavia ratkaisuja ja myös yhteistyötä tarvitaan
koko suomalaisessa yhteiskunnassa, niin että vienti todella
käytännössä vetäisi.
Sehän on tärkein ongelma tällä hetkellä.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Koko suomalaisen hyvinvoinnin ja tulevan talouden
perusta on nyt kiinni siitä, että meillä on
todella kansallinen sitoutuminen ja myös tekoja metsäteollisuuden
toimintaedellytysten turvaamiseksi. Eivät nämä uusiutuvan energian
tavoitteetkaan ole tästä maailmasta, jollei
nyt panosteta todella siihen, että metsäteollisuus
ja selluteollisuuskin tässä maassa pärjää.
Se edellyttää energiaveropuolella ratkaisuja,
mutta myös puuhuollon kannalta metsälainsäädännön
ja verotuksen uudelleenarviointia, ja vihdoinkin hallituksen pitää vakavasti
ottaa myös koivukuidun tullivapauden aikaansaaminen, vähän
diplomatiaa myöskin Venäjän suuntaan
hallintaan.
Kyllä EU:n mitassa on käsittämätöntä,
että mittavalla EU-tuella Portucelille rakennetaan vastaavanlainen
tehdas kuin Varkaudessa uhattuna oleva. Mihin toimenpiteisiin EU:ssa
olette ryhtyneet tältä osin, että näihin
tapauksiin puututaan?
Myöskin työkalupakkia tarvitaan nimenomaan
uusien osaamisalojen varmistamiseksi ja niin, että voitaisiin
tukea uusia yrityksiä niiltä osaamisalueilta,
joita meillä metsäteollisuudessa on.
Puhemies:
Ministeri, teidän nopeudellanne tähän
vastataan minuutissa.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Kiitoksia, puhemies! Mitä tulee vientiin, siinä uusiin
aloihin, viennin romahtamiseen, no sitähän kai
se maailmanlaajuinen kriisi on. Ed. Skinnarin pitäisi tietää,
että Suomen rooli on tuottaa sellaisia hyödykkeitä, joita
tarvitaan silloin, kun maailmalla investoidaan. Maailmalla kysyntäkapasiteetit
ovat laskeneet alas 50 prosenttiin, lähelle nollaa. Nyt
kun pikkuisen on valoa näkyvissä, mitä tapahtuu? Nyt
ne kapasiteetit vähitellen täyttyvät,
muttei heti mennä tekemään uusintainvestointeja.
Vasta kun ollaan lähempänä toppia, tulee
näitten investointien vuoro, ja silloin tulee paljolle
suomalaiselle tuotannolle vuoro, vasta sen jälkeen.
Mitä tulee viennin edistämiseen ja uusiin
aloihin, kyllä me olemme tehneet erittäin merkittäviä avauksia,
ja muu maailma kyllä vähän aivasteleekin,
miten edetään esimerkiksi Cleantechissä:
ympäristön, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden
hankkeissa ja investoinneissa. Uusia yrityksiä on syntynyt
todella kymmeniä näille toimialoille, ja oli se
aika uljasta nähdä esimerkiksi Kiinan—Suomen
talousfoorumissa, kun oli likimain 300 osanottajaa Kiinasta ja vastaavat, parit,
täältä Suomesta. Ed. Skinnari, ei Suomessa ennen
ole sellaisia nähty, tämäntapaisia tapahtumia,
ei edes silloin Neuvostoliiton aikaan. Tämä vaan
kertoo siitä, että on kysyntää maailmalla
ja suomalaiset osaavat siihen kysyntään vastata.
Puhemies:
Nyt siirrymme puhujalistaan.
Thomas Blomqvist /r:
Ärade herr talman! Statsbudgeten för 2010
har, tycker jag, en tydlig social betoning och en framtidsorienterad
utformning. Vi har nyligen fått veta att ekonomin kommer
att återhämta sig en aning nästa år
men att arbetslösheten tyvärr ändå kommer
att stiga. Därför krävs nu stimulerande
och sysselsättande åtgärder och regeringens
budgetproposition innehåller många bra verktyg
för att uppnå det här.
Speciellt viktigt är satsningarna på kommunerna.
Vi måste kunna garantera en fortsatt god kommunal servicenivå,
och staten kompenserar nu kommunerna genom det höjda grundavdraget.
Den omfördelade samfundsskatten är också till
fördel, och dessutom den sänkta folkpensionsavgiften
för arbetsgivare och ändrade regler för
fastighetsskatten är ytterligare åtgärder som
gjorts och görs för att stimulera den kommunala
ekonomin. Trots det här kommer vi att se att det behovsprövade
stödet kommer att behövas och därför är
jag glad att det trots allt ännu finns kvar.
Arvoisa herra puhemies! Kuntien valtionosuuksien tasoa on korotettu,
mutta on varmaan syytä harkita, jos tähän
tarkoitukseen vielä olisi syytä lisätä varoja.
Rahoille olisi kyllä käyttöä muun
muassa ennalta ehkäiseviin ja terveyttä edistäviin
toimiin erityisesti lasten ja nuorten parissa, jotka ovat jo nyt
muutoin vaarassa syrjäytyä. Kriisikuntien harkinnanvaraista
tukea on tarkistettava. Sitä tullaan valitettavasti tarvitsemaan.
Samalla myös kuntapäättäjänä haluan
kuitenkin myös korostaa kuntien omaa vastuuta tässä.
Olen myös kiitollinen siitä, että valtion
avustusta kunnille pakolaisten kotouttamiseen nyt vihdoinkin ehdotetaan
korotettavaksi. Talouskriisi kohdistuu tiettyihin kuntiin, yksilöihin
ja toimialoihin muita kovemmin. Vuoden 2010 talousarvio on väline
kriisin vaikutusten pehmentämiseksi niiden osalta, joihin
se pahiten kohdistuu. Kyse on siis kielteisten vaikutusten hillitsemisestä,
mutta samalla myös talouden elvyttämisestä ja
pyörien pitämisestä pyörimässä.
Hallituksen talousarvioesitys ottaa kiitettävällä tavalla
huomioon yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia. Muun muassa
lapsiperheitä tuetaan sitomalla lapsilisä indeksiin
vuodesta 2011 lähtien, pidentämällä isyyslomaa
ja korottamalla hoitotukea. Nuoria ja opiskelijoita tuetaan muun muassa
parantamalla oikeutta sairauspäivärahaan, ja tärkeää on
myös panostaminen niin, että nuoret voivat työllistyä ja
että opiskelupaikat riittävät.
Herr talman! Staten tvingas låna och i det här läget
tycker jag att det är både nödvändigt
och motiverat. En del av de upplånade pengarna bör ändå användas
för att öppna nya dörrar och bereda väg
för skapandet av nya nischer, nya arbetsplatser. Den så kallade
gröna energiteknologin är ett utmärkt
exempel på det här. Vi ska inte stå stilla
och stampa på stället utan försöka
se möjligheter genom nytänkande, som nödvändigtvis inte
ens behöver kosta enorma mängder euron. Inom branschen
för förnybar energi och energieffektivitet finns
outnyttjade möjligheter. Det är dags att visionera
kring det här precis som man försöker
göra genom att branda Finland.
Vi behöver nya tillväxtnäringar,
vi kan antagligen inte räkna med att den traditionella
skogsindustrin ens under en högkonjunktur uppnår samma
volym som tidigare. Därför är det viktigt att
statsmakten gör allt för att skapa förutsättningar
för nya Nokior, som det har sagts flera gånger
här i salen. Speciellt viktiga är satsningarna
på forskning och utbildning. Vi kommer att behöva
nya inkomstbringande branscher när de lån som
vi nu tvingas uppta ska betalas tillbaka.
Finanssikriisi, metsäsektorin ongelmat, viljan ja maidon
alhainen hintataso ovat ajaneet suomalaiset viljelijät
vakavaan kannattavuuskriisiin, jolta emme voi ummistaa silmiämme.
Ministeri Anttilan johdolla toimineen kannattavuusryhmän
tekemät esitykset on otettava huomioon ensi vuoden talousarviossa.
Tietysti myös itse toimialan on ryhdyttävä toimenpiteisiin
esimerkiksi viljan ylituotannon pienentämiseksi.
Maa- ja metsätalousministeriön ja -ministerin tulisi
pyrkiä tekemään mahdolliseksi se, että viljelijöillä olisi
suurempi osuus pellosta luonnonhoitopeltona. Toivon myös,
että vakavissaan harkitaan ja tutkitaan mahdollisuudet
etanolitehtaan rakentamiseksi. Tällöin huomattava
osa viljasta Suomessa tulisi muuhun käyttöön
kuin ruuaksi ja rehuksi. Samalla korottaisimme tällä tavalla
proteiinin omavaraisuusastettamme.
Panostaminen puhtaaseen ja turvalliseen tulevaisuuteen tapahtuu
ehkä helpommin maa- ja metsätalousalalla. Metsästä saatavan
biopolttoaineen parempaa hyödyntämistä energiaksi
on kehitettävä. Eduskunnan on huolehdittava siitä,
että neuvontaan osoitettavia määrärahoja
korotetaan hallituksen esittämästä. Myös,
ja ehkä erityisesti tällä sektorilla,
tarvitsemme aktiivista, tulevaisuuteen suuntautunutta tutkimusta
ja neuvontaa.
Satsningar på och upprätthållandet
av en fungerande kollektivtrafik och ett bra vägnät är
både ekonomiskt och ekologiskt förnuftigt. Som
ett exempel tycker jag, som redan tidigare har nämnts, är
elektrifieringen av Hangö—Hyvinge-banan, ett projekt
som det med största kraft borde kunna hittas finansiering
för och som kommunikationsministeriet borde prioritera
högt. Likaså gäller det grundförbättrandet
av kustbanan mellan Helsingfors, Karis och Åbo. Det är
viktigt att nu under sämre ekonomiska tider göra satsningar
som möjliggör att hjulen kan börja rulla
för fullt när konjunkturen svänger. Hangö hamn
kommer att behövas när konjunkturen svänger
och bra förbindelser dit.
Jag är glad över kommunikationsministeriets och
ministerns linjedragning om satsningar på bättre
trafiksäkert. Vi ska satsa på att bygga ut lättrafikledsnätet
och vi bör bygga fler vägar med mitträcken
och göra vägkorsningarna säkrare. Och
tillräckliga anslag, igen för en lokal väg, tycker
jag att är viktigt att man kan hitta för riksväg
25 så att de förbättringarna kan slutföras
enligt den tidtabell som vägdistriktet har tänkt
sig.
Herr talman! I grund och botten har vi alla samma mål,
ett Finland med kommuner med en stabil ekonomi, fler friska människor
med arbete, mindre utslagna och fattiga, renare miljö osv. Det
här arbetet blir knappast aldrig färdigt för
alltid finns det något som man kunde göra bättre och
mera som kunde göras, vilket också oppositionen
har påmint regeringen om. Men det goda är väl ändå att
de allra flesta är överens om att de ågärder
som regeringen vidtar går i rätt riktning.
Att regeringen nu föreslår att vi ska göra
allt vi kan för att trygga välfärden,
och föreslår att vi upptar 13 miljarder euro i
lån, tycker jag att i den här situationen är
berättigat. Ändå känner jag
en viss oro inför framtiden, och därför
tror jag att det är bra att vi redan nu börjar
fundera på vilka ändringar vi kommer att vara
tvungna att göra i vårt skattesystem för
att betala tillbaka statsskulden, och hur vårt samhälle
måste förändras för att vår nationalekonomi
igen ska kunna fås i balans.
Kyösti Karjula /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämä käsillä oleva
ensi vuoden talousarvio on olosuhteisiin nähden erittäin
voimakkaasti elvyttävä ja pitää todella
sisällään monia monia hyviä asioita.
En keskity nyt niihin vaan haluan käyttää vähän
periaatteellisemman puheenvuoron.
Tämä on viidestoista talousarvio, jota olen eduskunnassa
käsittelemässä. Aloitin eduskuntatyön
vuonna 1995 ja joudun tänä päivänä toteamaan,
että yhdenkään budjetin käsittelyyn
en ole joutunut tulemaan tilanteessa, jossa politiikan arvostus
on yhtä alhaalla kuin se on tänä päivänä. Muistan
aikaa, kun aloitin politiikassa, mitenkä voimakkaasti media
lähestyi kaiken maailman naruhyppelyillä sen vuoksi,
että tultaisiin poliitikkoina lähemmäksi
kansalaisia. Media on onnistunut siinä, on saanut monet
kollegat hyppäämään narua, tekemään
melkein mitä hyvänsä, että pääsee
mukaan tavalla taikka toisella siihen julkisuuteen, jota media tarjoaa.
Mutta, arvoisat kollegat, media on kääntänyt myös
toisen puolen. Tänä päivänä se
on noussut oikeuslaitoksen asemaan, arvioi kirkassilmäisesti
meidän, inhimillisten, erehtyvien, tavallisten ihmisten — sanon
"tavallisten ihmisten", silloin kun puhun myös kansanedustajista — tekemistämme
ja toimintaamme, on riisunut osittain suomalaiset moraalista ja
on samalla itse noussut kirkassilmäiseksi tuomariksi, riisunut
arvovallan siltä instituutiolta, jonka varassa kuitenkin
rakennetaan keskeiseltä osalta tämän
pienen kansakunnan menestys myös tulevaisuudessa.
Sen vuoksi, arvoisa puhemies, olen äärimmäisen
huolestunut. Minusta rahaa on Suomessa tälläkin
hetkellä vielä riittävästi käytettävissä mutta
se henkinen perusta, jolta suomalaiset ponnistavat, on minusta paljon
paljon suurempi haaste tulevaisuuden rakentumisen kannalta. Meillä on edessä äärimmäisen
vaativat vuodet. Me edes hallituspuolueen edustajina emme välttämättä ääneen
rohkene tarkastella niitä vaatimuksia, jotka kohdistuvat
suomalaiseen talous- ja työllisyyspolitiikkaan seuraavina
kahtena kolmena vuotena. Tässä mielessä kysytään
siis todellista tahtotilaa tehdä enemmän, tehdä paremmin.
Me puhuimme budjettikäsittelyn alkuvaiheessa lähimmäisenrakkaudesta.
Jos ajatellaan moraalia, aivan keskeinen kysymys on keskinäinen kunnioitus,
keskinäinen luottamus. Mitä merkitsee se, että keskeiset
toimijatahot oppivat paremmin luottamaan toisiinsa, näkemään
tämän inhimillisyyden ja inhimillisyyden puutteet
myös toisissaan, ilman että me raastamme ja revimme? Rakentamalla
tätä yhteistyötä, rakentamalla
keskinäistä luottamusta, vahvistamalla keskinäistä kunnioitusta
me luomme sellaista henkistä perustaa, jonka varassa me
voimme selviytyä ja menestyä.
Tässä mielessä, arvoisa puhemies,
ajattelen ja toivon sitä, että päällimmäiseksi
nousee se yhteisen vastuun näkökulma. Tarkoitan
silloin meitä kansanedustajia, mutta tarkoitan myös
muita keskeisiä yhteiskunnallisia sidosryhmiä.
Medialla on oma vastuullinen tehtävänsä.
Asiantuntijuudella, osaamisella, yliopistoilla, korkeakouluilla
on oma keskeinen tehtävänsä. Etujärjestöillä on
oma tärkeä keskeinen tehtävänsä.
Jokaisen toimijan yhteistyön vahvistaminen, vastuullisen panoksen
siirtäminen tämän pienen suomalaisen yhteiskunnan
toimintaan on välttämättömyys.
Jos ajatellaan sitä globalisaatiota, jonka ytimenä on
tämä talousmurros, rahoituskriisi, joka lähti
liikkeelle, pieni Suomi on kuin lastu laineilla. Me olemme erittäin
monissa puheenvuoroissa todenneet sen, mitenkä vientiriippuvainen
kansakunta Suomi on. Se vientiriippuvuus, se että noin puolet
meidän kansantuotteestamme tulee viennistä, merkitsee
sitä, että todella suomalainen osaaminen, suomalaiset
ihmiset ovat erittäin merkittävien vaatimusten
edessä tulevina vuosina. Sen vuoksi ajattelen, että tuntuu
harmilliselta se, mitä esimerkiksi ministeri Risikko peruspalveluministerinä totesi
puheenvuoronsa lopuksi: pahoinvointi on Suomessa lisääntynyt.
Tämä on se tulema.
Jos ajatellaan uuden luomista, uusien ratkaisujen aikaansaamista,
eivät pahoinvoivat ihmiset luo uutta. Siihen tarvitaan
ihmisiä, jotka voivat hyvin, jotka ovat henkisesti vahvoja,
pystyvät nousemaan niihin vaativiin uuden luomisen haasteisiin,
ja tässä mielessä tämä vastuu
on kaikkien suomalaisten ja ennen kaikkea keskeisten sidosryhmien
yhteinen. Totta kai meidän jokaisen kansanedustajan — ja
sanon ennen kaikkea tämän itselleni, kun olen
tämän puheenvuoron käyttänyt — on
katsottava peiliin, miten voin parantaa askellusta, mutta samalla
vetoan myös näihin sidosryhmiin, jotka nostin
tässä puheenvuorossa esille. Tehtävämme
on yhteinen.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Seppo Kääriäinen.
Sisäasiainministeri Holmlundin toimialan
talousarvioehdotus
Ensimmäinen varapuhemies:
Nyt mennään jälleen ministerijaksoon.
Ministeri Holmlund, 5 minuuttia.
Sisäasiainministeri Anne Holmlund
Arvoisa puhemies! Sisäasiainhallinnon osalta hallitus
esittää lisämäärärahaa
työttömien poliisien työllistämiseen
ja poliisin välttämättömään
tietojärjestelmähankkeeseen sekä Itämeren
turvallisuutta ja merellisen ympäristön suojelua
sekä rajaturvallisuutta vahvistaviin Rajavartiolaitoksen investointeihin.
Myös hallinnon monet uudistukset jatkuvat.
Työttömien poliisien työllistämiseen
esitetään vuoden 2010 talousarvioon varattavaksi
3 miljoonaa euroa ja kuluvan vuoden toisessa lisätalousarviossa
1,1 miljoonaa euroa. Tällä rahalla pystytään
työllistämään noin sata poliisia
vakinaisiin virkasuhteisiin. Poliiseista 40 on tarkoitus sijoittaa
turvapaikkatutkintaan ja 60 paikallispoliisin valvonta- ja partiointitehtäviin.
Työttömien poliisien tilanne korjaantuu jatkossa
varsin nopeasti, sillä tulevina vuosina koulutusmäärät saadaan
kohtaamaan paremmin eläkkeelle siirtyvien poliisien määrän
kanssa. Pidän tätä myös välttämättömänä,
jotta tuleva hallitus ei joudu painimaan edeltäjänsä virhearviointien
kanssa, kuten nyt on käynyt.
Poliisin tietojärjestelmien uudistamista vauhditetaan
lisämäärärahalla. Vuonna 2010
toteutetaan ase- ja turvallisuusalan valvontarekisteri sekä rahankeräysrekisteri.
Poliisiasiain tietojärjestelmähanketta eli Vitja-hanketta
jatketaan määrätietoisesti tavoitteena
saada järjestelmä käyttöön
vuonna 2013. Tämä on välttämätöntä sekä toiminnan
kehittämisen että tuottavuuden parantamisen kannalta.
Hanke vaatii myös tulevaisuudessa merkittäviä taloudellisia
panostuksia.
Poliisin hallintorakenteen uudistus saadaan valmiiksi vuoden
loppuun mennessä, ja sen myötä poliisi
siirtyy kaksiportaiseen hallintomalliin. Poliisihallitus aloittaa
toimintansa vuoden 2010 alusta. Poliisi panostaa erityisesti ennalta
ehkäisevään toimintaan. Poliisin näkyvyyttä yleisten alueiden
häiriökohteiden valvonnassa lisätään.
Rajavartiolaitoksen kykyä avomerellä tapahtuvaan
välittömään öljyntorjuntaan
ja monenlaisiin merellisiin turvallisuustehtäviin ehdotetaan parannettavaksi
hankkimalla uusi ulkovartiolaiva. Laiva on turvallisuusinvestointi,
joka voidaan tehdä kotimaisena hankintana. Myös
Itämeren ilmasta käsin tapahtuva ympäristövalvonta tehostuu.
Hallitus esittää vuoden 2010 talousarvioehdotuksessa
3 miljoonan euron määrärahaa Dornier-valvontalentokoneiden
valvontatekniikan uudistamiseen. Uusittujen ympäristövalvontalaitteiden
lisäksi voidaan aloittaa myös koneiden valvontatutka-
ja lämpökamerajärjestelmien uudistus.
Suomen meritilannekuva muodostetaan järjestelmällä,
jossa yhdistetään merellisten viranomaisten tutka-
ja kamerajärjestelmien tuottama tieto. Tämä tieto
on ensiarvoisen tärkeää merellisten suuronnettomuuksien
ehkäisyssä. Hallitus ehdottaa vuoden 2010 talousarvioesityksessä Rajavartiolaitokselle
merellisissä tehtävissä käytettävän
valvontatekniikan uudistamista. Tutkien ja kameroiden uudistamiseen
esitetään 1,1 miljoonaa euroa.
Rajavartiolaitoksen merellisen toiminnan keskeinen kalusto,
partioveneet, korvataan uudella suorituskykyisemmällä Suomessa
valmistettavalla partiovenekalustolla. Näin harvaanasutun saariston
asukkaille sekä merenkulkijoille voidaan taata edelleenkin
ympäri vuoden toimivat tehokkaat turvallisuuspalvelut.
Hätäkeskustoimintaa tehostetaan ja toiminnan
tuottavuutta lisätään Hätäkeskuslaitoksen rakenteita
kehittämällä. Hätäkeskustoiminta ja
-tietojärjestelmät uudistetaan vuoteen 2015 mennessä siten,
että verkottuneet hätäkeskukset voivat
tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteessa. Uudistettu
hätäkeskuslainsäädäntöä koskeva esitys
annetaan eduskunnalle vielä tänä syksynä.
Olen erityisen tyytyväinen siihen, että työttömien
poliisien ongelma saadaan vihdoin ratkaistua. Jokaiselle ei luonnollisesti
ole mahdollista tarjota työtä aivan välittömästi,
mutta hallituksen tekemien merkittävien lisäpanostusten
turvin pääsemme tasapainoon koulutuksesta valmistuvien
poliisien ja avointen virkojen suhteen. Olen myös erittäin
tyytyväinen siihen, että pelastus- ja turvallisuustehtävissä keskeisen
viranomaisen eli Rajavartiolaitoksen välttämättömät turvallisuusinvestoinnit
saadaan käyntiin. Näiden avulla tuetaan osaltaan
myös kotimaista työllisyyttä niin telakkateollisuudessa
kuin suunnittelualallakin.
Arvoisa puhemies! Ehkä yleisesti ottaen voisin todeta,
että sisäasiainministeriön hallinnonalalla
panostetaan sekä sisäiseen turvallisuuteen että myös
työllisyyteen, ja mielestäni nämä kaksi
painopistettä ovat erittäin keskeisiä ja
tärkeitä.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä menen ihan ylpeänä poliisin
ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön eteen neljästä vuodesta.
Täytyy sanoa, että teidän salainen aseenne
poliisien työllistämiseksi oli se, että annoitte
perusteettomien turvapaikkahakemusten ja vastaanottokeskustoiminnan
ryöpsähtää, ja saatte siihen
50 poliisia turvapaikkahakijoiden haastatteluun. Se on sinänsä merkittävä ratkaisu,
mutta
tuottavuusohjelman te olette laskeneet puremaan samaan aikaan poliisiin
ja Rajavartiolaitokseen ja aika vakavallakin tavalla.
Lisäksi minusta te olette tehneet vakavan virheen siinä,
että te menitte niin lyhyellä jänteellä puuttumaan
koulutusmääriin sen takia, että jo ensi
vuonna poistuu työelämästä poliiseja
enemmän kuin koulutetaan. 2011 on jo erittäin
voimakas vuosi. Elikkä nyt kun koulutusmääriä pudotettiin,
niin oletteko te sitten yhteisesti linjanneet hallituksessa, että poliisien
vahvuus tulee pienenemään lähivuosina?
Siis sitähän tämä nyt tarkoittaa.
Kyllä me vakavasti poliisiosaston kanssa ja Poliisikoulun
kanssa suunnittelimme työelämästä poistuvat
ja koulutusmäärät, kun teimme ratkaisun
aikoinaan. Tämä ylimenovaihe piti nyt hoitaa,
ei olisi missään nimessä pitänyt
koulutusmääriin mennä puuttumaan. Tämän
kanssa rämmitään vuoden kahden päästä.
Juha Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kiitän ministeriä ensinnäkin
lyhyessä ajassa annetusta hyvästä läpileikkauksesta
ministeriön toimialalle. Muutaman huomion haluan heti tässä esittää.
Ministeri varmaan vahvistaa sen, paljonko Poliisiammattikorkeakoululla
aloituspaikkojen määrä — ed.
Rajamäkikin hyvin tämän substanssin tuntee
ja tietää, että se on noin 400, siis
se aloituskoulutuspaikkojen määrä, mikä siellä on — on
tällä hetkellä elikkä mitä olisi
tehtävissä.
Kuitenkin muutama huomio tuohon ministeriön toimialaan.
Ensinnäkin todella on tärkeää,
että poliiseille on tuo 3 miljoonaa saatu vastavalmistuvien
ja vielä työttömänä olevien
poliisien työllistämiseen. Se antaa uskoa heille
siitä, että panostaminen kolmen vuoden opiskeluun
kannatti ja näin ollen se työ ei ole mennyt hukkaan.
On kuitenkin hyvin tärkeää, että nämä poliisimiehet, jotka
sieltä valmistuvat, tekevät niitä töitä,
joihin heidät on koulutettu. (Puhemies: Minuutti on täysi!)
Esimerkiksi huoleni on lupapalveluiden tämänhetkinen
tilanne. Toivottavasti heidän panostuksensa ei ole suoraan
ainoastaan sinne.
Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Toki voi todeta, että on hyvä,
että määrärahoja on lisätty
poliisien virkojen täyttämiseen eli että sinne
on tulossa rahaa. Mutta nostan nyt esille tämän
Kaakkois-Suomen, jossa on todellisia ongelmia ennen kaikkea sen
takia, että siellä on ollut näitä rekkajonoja.
Ei aikaakaan, kun ne palaavat takaisin. Voi sanoa, että lähes
kokonaan poliisivoimat joutuvat keskittymään liikenteen
ohjaukseen ja muihin liikenteestä aiheutuneisiin ongelmiin.
Näin ollen poliisit eivät voi hoitaa varsinaista
tehtäväänsä. Eli onko ministeri
huomioinut ollenkaan tämän erityistilanteen Etelä-Karjalan
ja Kaakkois-Suomen alueella kokonaisuudessaan?
Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täytyy antaa hallitukselle ja ministerille
tunnustus, että näin haasteellisena aikana, jota
tämä talouskriisin aika on, pystytään huolehtimaan
turvallisuudesta, niin sisäisestä kuin myöskin
rajaturvallisuudesta, ja panostukset ovat sen mukaiset, että poliisihenkilöstöstä
mutta
myöskin laitteista ja valvonnasta erityisesti Rajavartiolaitoksen
osalta huolehditaan. Minä haluan korostaa yhteistoimintaa
merellä, yhteistoimintaa Merivoimien kanssa, niin kuin
ministeri nostikin esiin. Se on äärimmäisen
tärkeää aikana, jolloin kaasuputkea ollaan
kohta rakentamassa, valtava alusten määrä liikkuu
siellä. Siinä mielessä se on ehdottoman
tärkeää.
Mutta minun yksi kysymykseni liittyy siihen, että kun
nyt Poliisihallitus aloittaa, ovatko kiinteistömenot oikealla
tavalla mitoitetut. Niistä keskustelimme silloin, kun tätä organisaatiota käsiteltiin
viime vuonna ja edellisvuonnakin, koska ne ovat äärimmäisen
suuret haasteet, kiinteistömenojen suuruudet ja se, miten
ne on budjetissa huomioitu.
Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Oli mukava kuulla ministerin selostuksesta,
miten monia alushankintoja tehdään ja sitä kautta
telakkateollisuutta ministeriön toimialalla elvytetään.
Näin ollaan mukana suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan
ylläpitämisessä työllisyyden
ylläpitämisen kautta.
Kysyisin liittyen tähän Itämeren
kaasuputkihankkeeseen, johon liittyy siis näitä ympäristöhaasteita.
Sehän on se lähestymiskulma, joka meillä suomalaisilla
lähinnä tällä hetkellä tähän hankkeeseen
on. Millä tavalla sisäasiainministeriössä on
varauduttu näihin haasteisiin?
Sitten toinen tähän Itämeren kaasuputkeen liittyvä asia.
Se toimintahan tapahtuu siinä meidän ulkorajamme
tuntumassa, ja silloin tulevat kyseeseen nämä rajavalvontakysymykset.
Millä tavalla ministeriössä on varauduttu
tähän hankkeeseen?
Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitoksia puheenvuorosta, jota olen pyytänyt
kuusi kertaa viimeisten kahden tunnin aikana ja jonka nyt sain ensimmäisen
kerran.
Tähän sisäministeriön hallinnonalaan
täytyy nyt todeta, kun 12. valtiopäivät
minullakin kohta alkavat, että kyllä tällä kertaa
on niin, että tämän minun historiani
ja valtiopäivämiesurani aikana ehdottomasti tämän
hallituskauden aikana parhaiten on poliisin määrärahakehyksiä nostettu. Tämähän
juontaa siitä 1,5 vuoden takaisesta kehyspäätöksestä,
jolla päätettiin korottaa poliisin määrärahakehystä 35
miljoonalla. Nyt pystytään sitten nämä työttömätkin
poliisit työllistämään niin,
että tuskin ensi vuonna tähän aikaan
on yhtään ainutta työtöntä poliisia,
tuskin. (Ed. Rajamäki: Lainataan ed. Hemmilän
puhetta!)
Minä toteaisin vielä tästä hätäkeskusuudistuksesta
ja samalla kysyn ministeriltä, kun nyt on julkisuudessa
esiintynyt tietoja, että 15 hätäkeskuksesta
ollaan siirtymässä 6 hätäkeskukseen, pitääkö tämä paikkansa
(Puhemies: Minuutti!) ja miten sitten kansalaisten henki, terveys
ja turvallisuus taataan.
Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nämä hätäkeskukset
ovat melko uusia, nämä nykyisetkin 15, ja minun
mielestäni tämä tuottavuuden ja tehokkuuden
lisääminen tapahtuu aika nopeassa tahdissa, jos
6:een ollaan menossa. Eikö se ole aika vähän
näin maantieteellisesti laajaan Suomeen? Montakohan Koulukatua
tai Rantatietä noin keskimäärin tulisi
yhden hätäkeskuksen alueelle, jos näin
suuriin alueisiin mentäisiin? Vaasan hätäkeskuksen
toimintaa tuntevana minulla on suuri huoli myös siitä,
miten ruotsinkielinen koti saisi hädän sattuessa
palvelun virheettömästi ja nopeasti. Tässä kyllä kaksikielinen
palvelu täytyy voida taata. Miten olette näihin
kysymyksiin valmistautumassa?
Juha Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jatkaisin hieman tuosta äskeisestä teemasta
vielä sen verran, että ed. Rajamäki täällä puheenvuorossaan
viittasi siihen, että nämä 50 poliisimiestä tulevat
turvapaikkatutkintaan. Se on yksi keskeinen tehtävä tällä hetkellä poliisissa.
Itse kun valmistuin yli 20 vuotta sitten poliisiksi, menin passintarkastukseen.
Se ei ole enää edes poliisin tehtävä tänä päivänä.
Kuitenkin olen sitäkin kautta päässyt
siihen virkaan, mikä minulla on, ja pidän sitä kovin
tärkeänä.
Aivan samalla tavalla minun mielestäni on turha käydä sitä keskustelua
täällä, onko liikenteenvalvonta vähemmän
arvokas poliisitehtävä kuin joku muu tehtävä.
Kaikki poliisityö, mikä on yhteiskunnan turvaamisen
kannalta tärkeää, on yhtä tärkeää,
ja hienoa on lähtökohtaisesti se, että nämä nuoret
työttömät poliisimiehet ja vastavalmistuvat
oikealla tavalla työllistyvät.
Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sisäasiainministeriön hallinnonalaa
koskee erityisesti tiukka tuottavuusohjelma. Tiukat vaatimukset
saattavat olla ainakin paikoitellen ristiriidassa kansallisen turvallisuuden
kanssa. On erittäin tärkeää,
että poliisilla, Rajavartiolla sekä pelastus-
ja hätäkeskuksella on riittävät
resurssit toimintansa ylläpitämiseksi. Haluaisinkin
nyt kysyä ministeriltä, onko tulevan vuoden budjetin
osalta meillä riittävät resurssit tämän
budjetin sisällä vai tarvitaanko vielä erityisiä määrärahoja.
Itselleni on tullut pelko siitä, että Hätäkeskuslaitoksen
resurssit jäävät jälleen riittämättömiksi
tulevan vuoden osalta. Samaan aikaan kuitenkin ainoana mantrana
huudellaan nyt tämän hätäkeskusuudistuksen
perään ja tehokkuudella ja varsinaisella tiukalla
keskittämisellä pyritään ratkaisuihin,
(Puhemies: Minuutti!) jotka koskevat vasta tulevaisuutta.
Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On hyvä, kun ministeri Holmlund on
täällä nyt paikalla, ottaa esille myöskin
tämä suunnitelma, joka on siellä ministeriön
ylimmän poliisijohdon alaisuudessa valmisteilla: suunnitelma
vähäisten ylinopeuksien valvonnan tiukentamisesta
ja rangaistusten käyttöönotosta ihan
mitättömissä ylinopeuksissa, 3 tai 7
kilometrin ylinopeuksissa. Minusta, jos tällainen toteutetaan,
se vie kyllä kohtuuttomasti poliisiresursseja paljon tärkeämmiltä tehtäviltä. Kyllä
suoraan
sanottuna tällainen vähäisten ylinopeuksien
jahtaaminen on poliisin työajan väärinkäyttöä.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ed. Hakolalle: Kyllä minä näkisin
meidän hyvin koulutetut poliisimme mieluummin nopeiden
partioiden mahdollistamassa sisäisen turvallisuuden ja
järjestyksen työssä, josta kansalaiset
aiheellisesti huomauttavat tänä päivänä,
kuin käsistä karanneen turvapaikkajärjestelmän
paikkaamisessa. Viime vuonna alaikäisiä turvapaikanhakijoita
tuli 620 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
Nyt käytetään 73 miljoonaa euroa tänä vuonna
ja 76 miljoonaa euroa ensi vuonna tämän käsistä karanneen
systeemin korjaukseen. Kyllä minä näkisin
nuoret poliisit, koulutetut poliisihenkilöt, kansalaisten turvallisuutta
ja sisäistä turvallisuutta parantavissa tehtävissä.
Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä antaisin kyllä tunnustusta
sisäasiainministeriössä niin sisäministerille kuin
maahanmuuttoministerillekin, että on löytynyt
yhteistyö siitä, että myöskin
poliiseja saadaan sinne, (Ed. Rajamäki: 2 vuotta, ei ole
tehty mitään!) kun ruvetaan seulomaan tätä suurta määrää,
jotta saadaan nopeasti purettua ne jonot, koska äärimmäisen
tärkeää on, että viesti menee, että Suomeen
ei kannata turhanpäiten tulla, ja siinä tarvitaan
myöskin poliisia, ja se on hyvän yhteistyön
tulosta.
Mutta sitten toinen kysymykseni. Olimme viime viikolla Kuoreveden
Hallissa ja keskustelimme helikopterihuollosta. Esittäisin
kysymyksen — ei tarvitse vastata välttämättä,
jos ministeri ei ole niin paljon perillä. Siellä oli
huoli siitä, löytyykö meillä yhteistyötä myöskin
Maavoimien helikopteritoiminnan ja toisaalta sisäasiainministeriön
Rajavartiolaitoksen helikopteritoiminnan välillä,
että huolto voitaisiin keskittää enemmän niihin
osaaviin käsiin eikä olisi kahdenlaista huoltoa.
Siinä on ollut jotain pientä, (Puhemies: Minuutti
on täysi!) mutta ilmeisesti tätä kohti edetään
kuitenkin.
Juha Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aivan totta, ed. Rajamäki, te olette
täsmälleen oikeassa. Juuri näin, minäkin näen,
että poliisin tehtävä on pitää yllä yleistä järjestystä ja
turvallisuutta. Mutta tilanne on sen kaltainen kuin se nyt on. Meillä on
tällä hetkellä käännytettäviä,
meillä on pois maasta vietävää turvapaikkatutkintaa,
sen tekee poliisi. Jos me menemme kysymään näiltä nuorilta
poliisimiehiltä, ovatko he mieluummin työttöminä kuin turvapaikkatutkinnassa,
ed. Rajamäki, niin mikä heidän vastauksensa
on? Heidän vastauksensa on "mieluummin turvapaikkatutkinnassa".
(Ed. Rajamäki: Minä puhuin kokonaistilanteen hallinnasta!)
Jos heitä ei työllistetä tähän
tehtävään, niihin tehtäviin
laitetaan juuri mainitsemaltanne paikalta, yleisen järjestyksen
ja turvallisuuden puolelta, niitä poliisimiehiä,
jotka tällä hetkellä muodostavat sen
osaavan, ammattitaitoisen ryhmän, joka tekee näitä töitä.
Ei mustaa saa valkoiseksi käännetyksi. Me tiedämme,
että puhumme samasta asiasta, vaikkakin puhumme eri termeillä.
Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä ministeriltä kysyä pelastushelikoptereiden
tilanteesta. Meillähän on monien järjestöjen
ylläpitämiä pelastushelikopterihankkeita
ympäri Suomea, ja meillä on ollut pitkään
ongelma, että ne tarvitsisivat yhteiskunnallisen tuen pohjakseen.
Tiedän, että ministeri on ollut tässä aktiivinen.
Olen tästä asiasta aikaisemminkin kysynyt, ja
olette ottanut linjan siihen, että tähän
asiaan palataan tulevina vuosina. Nyt me tiedämme, että on
uudistusta tapahtumassa, mutta onko tämä nyt,
ministeri, kuitenkin liian myöhään, kun
se sijoittuisi vasta vuoteen 2011? Miten me nämä tulevat
vuodet ja myöskin ensi vuoden selviämme? Näillä pelastushelikoptereilla
on kovin vaikea tehdä ja suorittaa näitä elintärkeitä tehtäviä,
kun rahoituksesta on jatkuvasti pulaa.
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä ovat nousseet esille
muun muassa nämä ylinopeudet, jotka ed. Hemmilä nosti
ihan oikein pohdintaan. Onko oikein niitä poliisiresursseja
hukata taikka tavallaan ohjata niihin tehtäviin? Minun
mielestäni tärkeää on se, että poliisi
näkyy ja ennalta ehkäisee, ja tällaista
lähipoliisijärjestelmää monessa kunnassa
tällä hetkellä kaivattaisiin, kun poliisit ovat
kauemmaksi hukkuneet.
Oikeastaan haluaisin nostaa esille, vaikka se ei suoranaisesti
poliisiministerin toiminnanalaan kuulukaan, nämä rattijuopumukset
ja nuorten kuljettajien tilanteen. Kyllä meidän
täytyisi varmaan Suomessa ryhtyä miettimään
esimerkiksi Saksan mallin mukaan sitä, että näillä nuorilla kuljettajilla
pidettäisiin nollatoleranssia esimerkiksi kaksi kolme ensimmäistä vuotta,
sillä lähes joka neljäs alkoholin takia
tien päällä kuollut on iältään
18—24-vuotias.
Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! On pakko pikkasen korjata ed. Rajamäen,
joka toimi ansiokkaasti edellisellä vaalikaudella sisäministerinä,
tietoja nimenomaan poliisin koulutusmääristä.
Muistan hyvin tarkkaan nämä poliisin koulutusmäärät.
Ministeri Itälän aikana 2000-luvun alussa poliisin
koulutusmääriä nostettiin 430:een, siis
että sisään otetaan vuosittain 430 koulutettavaa.
Sitten nykyisen ed. Rajamäen, silloisen ministerin, kaudella koulutusmääriä reippaasti
pudotettiin johtuen tietysti siitä, ettei ollut määrärahoja
enää riittävästi, jotta nämä koulutetut
poliisit saisivat töitä. (Ed. Rajamäki:
Nyt ei mene ihan oikein!) Mutta nyt jälleen sitten on nostettu
koulutusmääriä jopa yli 400:n, ja maksimimäärähän
on 430, mitä Tampereella pystytään ottamaan
vastaan.
Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vastikään on valmistunut
poliisin henkilöstöresurssien pitkän
aikavälin selvitys ja suunnitelma. Siinä osoitetaan,
että toimintaa tullaan tulevaisuudessa painottamaan rikollisuutta
ja järjestyshäiriöitä ennalta
estävään toimintaan. Se on tärkeä asia,
että tämä suunnitelma on tehty ja sen
mukaisesti toimitaan.
Kysyn ministeriltä näihin resursseihin liittyen.
Nyt kun tämän vuoden alusta on tullut voimaan
tämä hallintouudistuksen ensimmäinen vaihe,
niin lupapalveluihin liittyen lupapalveluiden toimivuudesta on tullut
jonkun verran palautetta. Onko siihen tällä hetkellä osoitettavissa riittävästi
resursseja ja riittävästi osaavaa henkilökuntaa
sillä tavalla, että se ei ole pois varsinaisesta
poliisin toiminnasta?
Ensimmäinen varapuhemies:
Ministeri Holmlund, puhujakorokkeelta enintään
5 minuuttia.
Sisäasiainministeri Anne Holmlund
Arvoisa herra puhemies! Yritän lyhyesti vastata kaikkiin
esille nousseisiin kysymyksiin.
Ensinnäkin tuottavuusohjelmasta haluan sanoa sen verran,
että minun linjani on se, että minä en
rutise tuottavuustavoitteista. Me saavutamme ne. Reunaehtona on
se, että suomalaisten turvallisuutta ei missään
tilanteessa vaaranneta. Tähän kokonaisnäkemykseen
hallitus on yhtynyt. Tuottavuustavoitteet saavutetaan rakenteellisten
uudistusten kautta, joita on tehty merkittävästi
ja tullaan tekemään. Toiminnan tuottavuuden pitää olla
aitoa tuottavuutta, eli tavoitteet ovat saavutettavissa käytännössä myös
erilaisia järjestelmiä parantamalla ja teknisiä järjestelmiä käyttöön
ottamalla.
Koulutettavien poliisien määrään.
Ei papereistani valitettavasti löytynyt ihan tarkkaa lukumäärää siitä,
mikä on tämänhetkinen tilanne. Sen verran
haluan kuitenkin sanoa niin sanotusti taaksepäin, että on
aivan sama, mikä olisi ollut koulutettavien määrä,
koska kaikkia kursseja ei ole saatu täytettyä.
Tämä on mielestäni ollut erittäin suuri
huoli. Tämä, että poliisiksi ei ole hakeuduttu,
kurssille ei ole lähdetty, on johtunut siitä,
että meidän koulutusmäärämme
ovat olleet liian suuria, kehyksiin ei ole varattu tarpeeksi määrärahaa,
ja tämä on johtanut tähän ongelmaan.
Kyse ei ole siitä, mikä on ollut kursseille otettavien määrä,
jos hakijoita ei ole ollut. Me emme ole voineet laskea tasoa.
Onneksi tämä tilanne on parantunut, ja nyt näyttää siltä,
että tulevaisuus etenee varsin mallikkaasti. Meillä saattaa
tulla eteen tilanne, jossa jonkun verran poliisien määrä laskee,
mutta silloin meidän on katsottava myös se, mikä on
tällä hetkellä hätäkeskusten
tilanne, ja vastaavasti koulutettava sinne puolelle hätäkeskuspäivystäjiä lisää.
Mutta se on tulevaisuuden tilanne, mitä seuraamme erittäin
tarkalla silmällä ja korvalla.
Rekkajonot ovat tällä hetkellä Itä-Suomesta poistuneet,
eli tätä ongelmaa ei ole. (Ed. Rajamäki:
Se on seuraajan murhe!) Seuraamme kuitenkin jatkuvasti tilannetta,
ja tarpeen mukaan resursoidaan, mikäli erityistarvetta
tähän ilmenee. (Ed. Hurskainen: Niitä esiintyy
nytkin!) — On kohdennettu ja kohdennetaan tarpeen mukaan.
Kiinteistömenojen osalta voisin todeta, että ne kuuluvat
normaaliin kehykseen ja poliisin hallintorakenteen uudistuksen myötä ei
varsinaisia lisätarpeita ole ilmennyt. Käytämme
olemassa olevia tiloja. Suurin ongelma ehkä kuitenkin on
se, että osa tiloista kärsii home- ja kosteusongelmista,
ja tältä osin joudumme tekemään
aika nopeitakin ratkaisuja myös väistötilojen
osalta, koska kuitenkin työturvallisuus ja terveys on myös
poliisin tiloissa ensiarvoisen tärkeä ja merkittävä asia.
Kaasuputken osalta voisin todeta seuraavaa: Rajavartiolaitos
tekee tällä hetkellä selvitystä kaasuputken
turvallisuusvaikutuksista Suomen talousalueella, ja se on tällä hetkellä työn
alla. Eli sisäasiainministeriö toimii tältäkin
osalta etupainotteisesti.
Poliisin kehyslisäys on ollut todella merkittävä parannus
tämän hallituksen aikana, eli tälle mielestäni
täytyy antaa täysi tunnustus. Eli poliisin resursseihin
on todellakin tällä hallituskaudella panostettu,
ja se on ollut myös erittäin välttämätöntä.
Hätäkeskusuudistuksen osalta lähtökohta
tällä hetkellä on se, että suunnitelman
mukaisesti tavoittelemme tilannetta, jossa hätäkeskusalueita,
toiminnallisia alueita, olisi kuusi. Käytännössä lähtökohta
on se, että koko Suomi olisi yhtenäinen hätäkeskusalue
mutta toiminta sijoittuisi kuudelle eri alueelle. Nyt pitää kuitenkin
muistaa, että tämä on tavoitetila vuoteen
2015 mennessä ja tähän kokonaisuuteen
liittyy myös tietojärjestelmän uudistus
sekä hätäkeskuslainsäädännön
kokonaisuudistus eli nämä kaikki kulkevat käsi
kädessä.
Haluan myös muistuttaa siitä, että tällä hetkellä Hätäkeskuslaitoksen
alaisuudessa on toistasataa, muistaakseni 120, hallinnollista virkaa.
Mitä useampaan toimipisteeseen me jaamme hätäpuhelut,
hätäkeskuspalvelut, tämä tarkoittaa,
että joudumme ylläpitämään
myös enemmän hallinnollisia virkoja. Eli käytännössä hallinnollisten virkojen
osalta ja myös sen osalta, että keskukset olisivat
riittävän suuria, jotta ne eivät ruuhkaantuisi
kovin helposti, pidän aivan välttämättömänä sitä,
että alueita suurennetaan ja keskusten määrä tätä kautta
pienenee. Tässä tulemme kuulemaan myös
hallintovaliokuntaa, ja prosessi etenee kaikessa rauhassa, mutta
suunta on kuitenkin valittava. Haluan painottaa sitä, että jos
sitä ei tehdä tällä hallituskaudella,
se on seuraavalla hallituskaudella joka tapauksessa edessä,
koska itse näen rakenteelliset uudistukset täysin
välttämättöminä.
On aivan selvää, että henkilöiden
turvallisuutta, hätäkeskuspalvelua ei missään
tilanteessa tulla vaarantamaan. Tämä on meillä täysin
ykkösprioriteetti ja aivan päivänselvä kysymys.
Turvapaikkatutkinnan resurssit on ollut välttämätöntä turvata,
koska mitä pidempään kestää turvapaikkatutkinta
poliisin osalta kuten myös Migrin osalta, sitä kalliimmaksi
meille tulevat vastaanottokeskusten laitosvuorokaudet.
Eli mielestäni tämä on erittäin
tärkeä linjaus. Nyt selvästi panostetaan
alkupäähän, jonka kautta ikään
kuin pääsemme sitten myös ihan selkeisiin kustannussäästöihin,
kun pääsemme tässä työssä eteenpäin.
En myöskään väheksyisi ollenkaan
poliisin suorittamaa turvapaikkatutkintaa, koska tänä päivänä myös
poliisit sijoittuvat varsin usein kansainvälisiin tehtäviin,
ja mielestäni tämäkin on ihan hyvää koulutusta
siihen kokonaisuuteen nähden.
Puuttumiskynnys on myös nostanut keskustelua. Haluan
korjata julkisuudessa usein väärin olleen tiedon.
Lähtökohtahan tässä on se, että puuttumiskynnys
tulee alenemaan, mutta rikesakko- ja päiväsakkokynnys
eivät muutu miksikään, eli ne pysyvät
samoina. Ainoastaan puuttumiskynnys alenee. Tämähän
perustuu aika pitkälti liikennepoliittiseen selontekoon,
jonka eduskuntakin on hyväksynyt, ja siihen, että keskinopeuksia tullaan
selkeästi alentamaan. (Puhemies: 5 minuuttia!) Se parantaa
myös liikenneturvallisuutta. Tämä tapahtuu
olemassa olevin resurssein, eli mitään uutta resursointia
siihen suuntaan ei olla tekemässä.
Helikopteriasia kuuluu tällä hetkellä sosiaali- ja
terveysministeriölle, eli valmistelutyö löytyy sieltä.
Ehkä vielä palaan tuohon puuttumiskynnykseen.
Tarkoitushan on se, että yhdenmukaistamme käytäntöjä eri
puolilla Suomea ja myös riippumatta siitä, millä välineillä mittaus
tapahtuu. Uskon, että kun tästä lähiaikoina
tullaan tekemään peruslinjaus, niin nämä turhat
epäluulot hälventyvät tältä osin.
Mielestäni linjauksen peruslähtökohdat
ovat aivan hyvät.
Ensimmäinen varapuhemies:
Nyt palataan jälleen puhujalistaan.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty
useita satoja puheenvuoroja tämän talousarviokeskustelun
kuluessa, ja aika harva on puheenvuorossaan kiinnittänyt
huomiota mielestäni siihen kaikkein olennaisimpaan, kaikkein
tärkeimpään asiaan eli siihen, että näistä menoista,
mitä me nyt olemme päättämässä ensi
vuodelle, 25 prosenttia rahoitetaan velanotolla. 13 000
miljoonaa euroa valtio velkaantuu ensi vuonna lisää.
Ja kun ajatellaan sitä voimakkaan kasvun kautta, oikeastaan
koko 2000-luvun alkua, niin sinä aikana valtionvelkaa pystyttiin
lyhentämään alle 10 miljardilla. Siis
kaiken kaikkiaan kaikkien näitten kasvuvuosien kuluessa
valtionvelkaa pystyttiin lyhentämään
alle 10 miljardilla ja nyt otetaan kerralla paljon, monta tuhatta
miljoonaa enemmän yhdessä vuodessa. Ihmetellä täytyy,
millä tavalla tulevat sukupolvet tästä selviytyvät.
Toinen asia, mihin haluan nyt kiinnittää tässä lyhyesti
huomiota, on se, että viime vuonna, vuosi sitten, kun eduskunta
käsitteli talousarviota valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta,
eduskunta yksimielisesti hyväksyi ponnen, jossa todettiin
se, että kun vuosittain aina eduskunta joutuu muutamille
tietyille samoille momenteille lisäämään
muutaman satatuhatta tai miljoonan euron verran rahaa, niin nyt
tänä vuonna, kun eduskunta saa budjetin käsiteltäväksi,
hallitus olisi esityksessään jo sisällyttänyt
tähän budjettiin ne lisäykset. Näin
ei ole käynyt, joten hallitus ei ole toiminut eduskunnan
tahdon mukaisesti.
Markku Rossi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! On helppo jatkaa tuosta ed. Hemmilän
puheenvuorosta, kun valtionvelka lisääntyy. Olemme
myös samalla myöntövaltuutta nostamassa 110
miljardiin euroon, joka on todella suuri määrä valtionvelassa.
Ensi vuonna korkojen ennakoidaan olevan 2,1 miljardia, mutta entä sitten,
kun olemme tuolla ensi vuosikymmenen puolivälissä ja
korkotaso varmasti tulee jossakin vaiheessa nousemaan? Me olemmekin
siinä tilanteessa, että korot syövät
tästä pöydästämme niin
paljon, että toivoisimme, että näin ei
olisi. Eli musta käsi vie siinä vaiheessa paljon
niitä hankkeita, joita muutoin pitäisi aikaansaada.
Mutta nämä ovat linjaratkaisuja, joilla sinällänsä turvataan
elvytystä ja sitä, että Suomen talous
kokonaisuudessaan pystytään nostamaan, ja sitten
kasvun myötä myös nuo laskut maksetaan. Mutta
se on hyvä tiedostaa, mihin suuntaan me olemme myös
tältä osin kansainvälisen talouslaman
johdosta menossa. Mehän investoimme tänä vuonna
ja ensi vuonna erittäin merkittävästi.
On syytä todeta, että nyt esimerkiksi monet asunto-, homekoulu-
ja infrainvestoinnit osuvat erittäin hyvin kohdalleen.
Esimerkiksi Pohjois-Savossa Kallansillat työllistävät
seuraavien 3—4 vuoden aikana tuollaiset 300—400
henkilöä koko ajan, ja tämä kaiken
kaikkiaan on yksi osa sitä investointilinjausta, jota ensi
vuonna myös ollaan toteuttamassa.
Metsäteollisuus on suurissa ongelmissa. On syytä panna
merkille aiemmin käyty keskustelu, jossa ministeri Pekkarinen
linjasi erittäin merkittävällä tavalla
metsäteollisuuden energiaveroasiaa. Tämän
kuun lopussa hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on
linjaamassa tuota asiaa, ja tervehdin kyllä ministeri Pekkarisen
lausuntoa erittäin lämpimästi, koska
vastaantulo on todellakin metsäteollisuuden tilanteen kannalta aivan
välttämätöntä. Esimerkiksi
Stora Enson Varkauden tehtaiden loppuminen merkitsisi kaiken kaikkiaan
noin 3 000 työpaikan vaarantumista ja omalta osaltaan
vaikeuttaisi koko Itä-Suomen ja suomalaisen kansantalouden
kehitystä.
On myös syytä panna merkille, että tuon
teollisuusintegraatin yhteyteen vähän aikaa sitten
perustettiin, siis Stora Enson ja Nesteen, yhteinen biopolttoaineiden
koelaitos. Tarvitsemme myös varsinaisen tuotantolaitoksen,
ja sen kehittyminen ilman muuta on koelaitoksen jälkeen.
Mutta jos sitten varsinaista tehdasintegraattia ei ole, niin koelaitoksen
ja varsinaisen tuotantolaitoksen rakentaminen on todella jo vaikeaa.
Tässä mielessä kyllä on toivottavaa,
että Stora Enson suuntaan, johonka valtiolla on myös
35 prosentin äänivaltaosuus yhtiökokouksessa
ja päätöksenteossa, pystytään
vaikuttamaan niin, että Stora Enso ei ainakaan vähällä omia
päätöksiään tee ilman,
että niissä on suuri yhteiskunnallinen pohdinta
mukana. Tässä mielessä kaikki mahdollinen
toiminta pitää tehdä, mitä sekä valtion
että eri osapuolten toimesta voidaan aikaansaada. Yksistään
emme voi odottaa sitä, että markkinat paranevat.
Sekin on hyvä asia ja varmasti paperintuotannon kannalta
sitten tietyllä lailla ratkaisevaa.
Arvoisa puhemies! Ahon hallituksen aikaan meillä oli
pääomapula, nyt meillä on rahaa eri lailla
käytettävissä, mutta on syytä todeta
eräs uhkakuva, joka on noussut esimerkiksi asuntojen kohdalla:
se, että asuntolainojen korkovähennysoikeuteen
ei tule kajota missään kohtaa eikä millään
lailla. Eri työryhmät valtiovarainministeriössä varmaan
pohtivat asioita moneltakin kulmalta, mutta tämä on äärimmäisen
tärkeää suomalaisille, joilleka asunnon
saaminen, on sitten omistusasunto tai vuokra-asunto, on aivan välttämätöntä,
ja tässä suhteessa tuo asuntolainojen korkovähennysoikeus
on ollut yksi merkittävä asia.
Ensi vuonna veropolitiikassa mennään oikeaan
suuntaan jo tämän vuoden linjoittamalla tavalla.
Elintarvikkeiden arvonlisävero on merkittävä asia,
joka pitkän ponnistelun jälkeen on aikaansaatu.
Senhän piti astua voimaan jo vuonna 1998. Nyt sitten 11
vuoden vitkuttelun ja kädenväännön
jälkeen ollaan maalissa.
Arvoisa puhemies! Kun lisätalousarvio kolmonen joudutaan
varmaan vielä tekemään, milloinka se
sitten tuleekaan, olkoon se sitten ainakin seuraava lisätalousarvio,
niin sen painopiste pitää olla ja tulee olla nuorisotyöttömyyden
torjunnassa, koska sillä sektorilla varmasti voidaan tehdä paljon
eikä se ole tempputyöllistämistä.
Krista Kiuru /sd:
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Katainen totesi edellisen
vuoden talousarvion lähetekeskustelussa taantuman hoidosta
seuraavasti: "Nyt ei ole olemassa mitään erityistä Suomeen
liittyvää ongelmaa, vaan itse asiassa taloutemme
on kärkikunnossa verrattuna muuhun Eurooppaan. - -
Voimme toteuttaa ensi vuoden budjetissa kansainvälisen
suhdannekäänteen vaikutuksia tasaavat kannustavat
veronalennukset sekä julkiset investoinnit ilman että julkisen
talouden tasapaino vaarantuu." Näin siis Katainen viime
vuonna arvioimassa tulevaa vuotta, jalassa ehkä vähän
liiankin suuret saappaat.
Miten kävi? Kuinka vääriksi osoittautuivatkaan
valtiovarainministerin ennustukset, kun katsomme niitä nyt
kulunutta vuotta silmälläpitäen? Ensinnäkin
talouskasvu on tämän vuoden alkupuoliskolla supistunut
jo yhtä voimakkaasti kuin 1990-luvun laman alkuvaiheessa.
Eurostatin mukaan Suomen talous laski 2,6 prosenttia ja EU-alueen
0,2 prosenttia. Näin ollen talouslaskumme on ollut siis
Euroopan kärkeä, joten valtiovarainministerin
ennustukset ovat osoittautuneet suorastaan naurettaviksi. Tilanteen
vakavuuteen ei ole vieläkään herätty
hallituksessa. Hallitus on tehnyt erittäin suuria virheitä talous-, työllisyys-,
kunta- ja veropolitiikassaan.
Nyt arvioimme sitten tulevan vuoden ratkaisuja. Ensinnäkin
hallituksen veronalennuksiin pohjautuvat elvytyskeinot eivät
tule jatkossakaan puremaan, sillä niistä sovittiin
jo hallitusohjelmassa eikä niitä ole räätälöity
taantumaan. Lisäksi 3 500 miljoonan veronkevennykset
ovat paljon enemmän kuin hallitusohjelmassa luvatut 2 190 miljoonan
kevennykset. Samaan aikaan hallitus kuitenkin esittää,
että valtio velkaantuisi ensi vuonna jo 13 000
miljoonaa euroa. Näin julkisen talouden kestävyyskin
todellakin on vaakalaudalla, vaikka niin ei pitänyt ollenkaan
käydä tämän taantuman aikana,
kuten Katainen vielä viime vuonna totesi. Nyt tarvitaan
nopeita menoelvytykseen perustuvia toimenpiteitä eli julkisia investointeja,
jotka toimivat piristysruiskeina taantumassa.
Myös ensi vuodelle esitetyt työllisyystoimet jäävät
liian vähäisiksi. Oecd:n tuoreen selvityksen mukaan
Suomi panostaa kolmanneksi vähiten Oecd-maista työllisyystoimiin.
Tämä tieto on hälyttävä.
Se osoittaa, että hallituksen työvoimapoliittiset
ohjelmat ovat jopa vähäisempiä kuin ennen
taantumaa. On siis aivan pöyristyttävää, että tukitoimien
parissa on 2 400 henkilöä vähemmän
kuin ennen kriisiä ja näin työttömyyden lisääntyminen
ei ole kuitenkaan tuonut mukaan lisää tukitoimia.
Tuntuukin, että hallitus kärsii selvästi
työllistämistraumasta. On vaikea myöntää,
että SDP:n ajamia toimia nyt tarvitaan. Heinäkuussa
työttömyys oli jo 7,7 prosenttia eli 70 000
ihmistä enemmän oli työttöminä.
Joka kolmas työvoiman piiriin kuuluva alle 25-vuotias nuori
on jo ilman työtä tai koulutuspaikkaa. Heinäkuussa
heitä oli jo 43 000.
Arvoisa puhemies! Hallitus itsekin myöntää, että työttömyys
pahenee ensi keväänä dramaattisestikin.
Joidenkin arvioiden mukaan työttömiä olisi
keväällä jo 140 000. Silti hallitus
esittää vain 64 miljoonan määrärahaa
työllisyyden hoitoon ensi vuodelle. Se tarkoittaa, että noin
4 500 lisähenkilöä pääsee
koulutustoimenpiteiden piiriin. Tämäkin on totta
kai hyvä asia. Mutta samalla yhtä työllistynyttä kohden
29 työtöntä jää kotiin.
Loppuvuosikaan ei näytä ja lupaa hyvää. Nimittäin
työvoimakoulutukseen ja työllistämiseen
varatut määrärahat on sidottu jo 98-prosenttisesti.
Edes lisäbudjetti ei tuo tilanteeseen kunnolla muutosta
eikä apua, sillä esimerkiksi pelkästään
meillä Satakunnassa tarvitsisimme 2,2 miljoonaa euroa lisää työllisyysmäärärahoihin,
jotta
onnistuisimme riittävissä määrin
työttömyyden hoidossa.
Arvoisa puhemies! Kuntia uhkaa 850 miljoonan euron tappio ja
miljardin euron alijäämä tulevana vuonna.
Hallitus esittää kuitenkin kunnille vain 90 miljoonan
euron edestä lisää rahoitusta. Sellaista
tehokkuuden määrää ei löydy
varmasti, jolla moinen tulojen ja menojen välinen kuilu
kurotaan umpeen. 120 kuntaa suunnitteleekin jo verojen korotuksia.
Näin hallitus maksattaa taantuman laskun kuntalaisilla.
Tasavero lisää erityisesti pieni- ja keskituloisten
taakkaa enemmän kuin suurituloisten. Tarkoituksellako siis
kunnat joutuvat maksumiehiksi?
Ilkka Kantola /sd:
Arvoisa puhemies! Taloustaantumasta huolimatta Suomi elää yhtä historiansa
vauraimmista vuosista. Vaikka bruttokansantuote on kääntynyt
laskuun, emme ole pudonneet kuin muutamia vuosia aikaisemmalle tasolle.
Kokonaisvaikutelma on samanlainen kuin moottoritien päättyessä,
jolloin palataan satasen nopeusrajoitusalueelle. Vauhti tuntuu hitaalta. Suomalaisten
mielen täyttää nyt kuitenkin vakava huoli
maan taloudellisesta tilasta ja sen vaikutuksista meidän
arkeemme ja erityisesti heidän, jotka ovat kaikkein suojattomimpia.
Välitön huoli liittyy työttömyyden
kasvuun, kun tuotteidemme ostohalukkuus kansainvälisillä markkinoilla on
hiipunut.
Teollisuuden tuotannon voimakas aleneminen ja lisääntyvä työttömyys
pienentävät voimakkaasti niin valtion verotuloarvioita
kuin kuntien tulopohjaa. Verotulot eivät riitä lakisääteisten
velvoitteiden hoitamiseen. Siksi niin kunnat kuin valtiokin joutuvat
paikkaamaan syntyneen aukon merkittävällä lainanotolla,
toisin kuin valtiovarainministeri Katainen vielä tammikuussa 2008
Ylen Taustapeili-ohjelmassa radiossa toiveenaan lausui. Hän
jää historiaan valtiovarainministerinä,
jonka aikana Suomen valtio velkaantui lisää. Syyt
ovat kuitenkin pääosin Suomen ulkopuolella.
Työttömyyden rajun kasvun ennustetaan jatkuvan
ensi vuonna. Työttömyys vaarantaa työtä vaille
jääneiden ihmisten ja heidän perheittensä taloudellista
turvallisuutta perustavalla tavalla. Taantuman kuorma kaatuu välittömimmin
näiden ihmisten ja perheiden kannettavaksi. Samaan aikaan
ne, jotka säilyttävät työpaikkansa, säilyttävät
taloudellisen turvallisuutensa. Heidän kohdallaan viimeaikainen
kehitys on näkynyt ostovoiman kasvuna. Taantuman johdosta korkotasot
ovat ainakin toistaiseksi poikkeuksellisen alhaalla, mikä parantaa
velallisten asemaa.
Taantuma vaikeuttaa toisten asemaan samalla, kun toisten tilanne
helpottuu entisestään. Mitä tämä merkitsee?
On selvää, että eriarvoistumiskehitys
uhkaa vahvistua entisestään tässä tilanteessa.
Ellei eriarvoistumiskehitystä pystytä hillitsemään,
voimistuvat yhteiskunnassa sellaiset ryhmät, joiden tuntemuksia
ja toimintaa määrittävät vahva
turhautuminen, pettymykset, kokemus ulos heitetyksi joutumisesta
ja osattomuudesta. Eriarvoisuuden rajoittamaton kasvu lisää yksityisten
turvallisuuspalvelujen tarvetta ja viranomaisten tehtäviä yleisen
järjestyksen ylläpitämisessä.
Toinen puoli eriarvoisuuden kasvun seurauksia on vakavien terveyserojen
ja erityisesti mielenterveysongelmien ja päihdeongelmien
lisääntyminen. Näillä on vaikutuksia
perheiden turvallisuudelle, lasten ja nuorten kehitykselle ja kasvulle.
Eriarvoistumiskehitys lisää lastensuojelun raskaiden
toimenpiteiden tarvetta. Nuorisotyöttömyyden voimakas
kasvu uhkaa synnyttää pitkäaikaisesti
uloslyödyn väestöryhmän samaan aikaan,
kun toisten vauraus on voimakkaassa kasvussa. Viimeksi tänään
Presidenttifoorumissa käytettiin arvovaltaiselta taholta
puheenvuoroja, joissa arveltiin, että on olemassa todellinen vaara,
että talouskriisi kehittyy sosiaaliseksi kriisiksi.
Eriarvoistumiskehityksen kustannukset ovat pitkällä aikavälillä merkittävät.
Tasa-arvo tulee pitkän päälle
halvemmaksi kuin eriarvoisuus. On siis kaikki syyt huolehtia
siitä, ettei eriarvoisuus nyt pääse
kasvamaan. Hallituksen puolelta on toistettu "kaveria ei jätetä"-
tai "ketään ei jätetä" -periaatetta.
Nämä puheet velvoittavat hallituksen huolehtimaan
siitä, että ne, joiden asema nyt on vahvempi kuin
koskaan, osallistuvat syntymässä olevien vaurioiden
ehkäisemiseen. Se kai olisi sitä lähimmäisenrakkauden
toimeenpanoa se.
Arvoisa puhemies! Hallituksen tulee tuoda eduskunnalle tätä budjettiesitystä selvästi
vahvempia esityksiä siitä, millä tavalla
nyt uhkaava eriarvoistumisen kasvu pysäytetään
niin, että vahvimmat kantavat heikoimmassa asemassa olevia
tämän synkän virran yli, virran, johon
me itse emme joudu jalkaamme laittamaan. Tuoreen Oecd:n raportin
mukaan Suomen panostukset työllisyyden hoitamiseen ovat
minimaaliset verrattuna moniin muihin EU-maihin.
Liian pitkään hallitus on huolehtinut hyväosaisten
tilanteen helpottamisesta. Esimerkkinä ovat prosenttiperusteiset
veronkevennykset, jotka tuottavat suurimman hyödyn niille,
joilla on suurimmat tulot. Tällainen politiikka lisää eriarvoisuutta,
johon ei ole varaa. Sosialidemokraatit esittävät
yhden miljardin suuruista lisäpanostusta käytettäväksi
kuntien talouden ja työllisyyden vahvistamiseen. Katsomme,
että veropohjan laajentamisella kyetään
lisäämään tuloarviota siinä määrin,
että tässä tilanteessa ei vaadita valtionvelan
kasvattamista yli sen, mitä hallitus esittää.
Satu Taiveaho /sd:
Arvoisa puhemies! Tämän budjetin osalta on
erityisen keskeistä vastata merkittävästi
kasvavaan työttömyyteen, erityisesti nuorisotyöttömyyteen
sekä kuntatalouden erittäin hankalaan tilanteeseen.
Lisäksi tulonjaon oikeudenmukaisuus on aina yksi tärkeimmistä tavoitteista.
Vaikeina aikoina sosiaalinen oikeudenmukaisuus nousee entistäkin
tärkeämmälle sijalle.
Valitettavasti hallitus ei tartu näihin asioihin kaikilta
osin riittävällä tavalla. Työttömyys
kasvaa räjähdysmäisesti, ja erityisesti
nuorten työttömyys on hyvin vakavassa tilassa,
mikä edellyttää pikaisia toimia. Nuorten
syrjäytyminen on vakava uhka, jonka estämiseksi
tulee ottaa käyttöön kaikki mahdolliset
keinot. Nuorten hädältä ei saa sulkea
silmiä, ja nuorten syrjäytymisen inhimillinen
sekä taloudellinen hinta on ymmärrettävä ja
estettävä tuo syrjäytymiskehitys.
Yhteiskuntatakuun toteutuminen tulee varmistaa ja varata siihen
hallituksen esittämää enemmän
resursseja, jotta yhdenkään alle 25-vuotiaan ei
tulisi olla kolmea kuukautta pidempään tyhjän
päällä. Takuuta olisi hyvä laajentaa myös
vanhempiin nuorten ikäryhmiin. On todella valitettavaa,
että näin ei tapahdu. Työvoimatoimistoissa
ovat resurssit erityisen niukat, ja samaan aikaan siellä tulisi
olla vastaamassa yhä vain kasvavan työttömien
joukon tarpeisiin. Toivon todella, että tässä taloudellisessa
tilanteessa kaikkien yhteinen ymmärrys ja tavoite olisi,
ettei jätettäisi nuoriamme pulaan. Työvoimapulavuosienkin
lähestyessä tulisi ennemminkin erityisesti varmistaa
nuorten mahdollisuudet työhön. Myös muun
ikäisten työttömien tilanteisiin tulee
löytää helpotusta.
Hyvää on sen sijaan se, että etsivään
nuorisotyöhön panostetaan. Etsivän nuorisotyön
vahvistaminen on tarpeen, ja se on hyvä väline
nuorisotyön keinoin auttaa varhaisnuoria. Mutta yksittäisenä toimena
se ei poista sitä huolta, joka myös varhaisnuorten
syrjäytymisestä tässä ajassa
on.
Kuntatalous on toinen suuri asia, mikä budjetissa huolestuttaa.
Samaan aikaan, kun kuntapalveluiden tarve on kasvava ja ihmiset
erityisesti tarvitsevat turvaverkkoja, ovat kuntapalvelut erityisissä vaikeuksissa.
Esimerkiksi työttömyyden lisääntyessä ja
työttömyyskassojen painiessa pitkien käsittelyaikojen
kanssa toimeentulojonot kasvavat. Samaan aikaan joissakin kunnissa
jopa lomautetaan sosiaalitoimen henkilöstöä,
vaikkei lainmukainen käsittelyaika muutoinkaan aina läheskään
toteudu.
Nyt kun pienituloisia apua tarvitsevia on entistä enemmän,
ovat kuntien mahdollisuudet auttaa heitä riittämättömät.
Lyhytnäköisiä säästötoimia suunnitellaan
monissa kunnissa myös lapsiperheiden palveluihin sekä jopa
vanhuspalveluihin, joissa jo nyt on hyvin hälyttäviä puutteita.
Nyt tarvittaisiin julkisista hyvinvointipalveluista huolehtimista,
jotta niiden avulla voitaisiin tukea perheitä vaikeiden
aikojen yli, jottei syntyisi monin verroin hankalampia ja pitkällä juoksulla
kalliimpiakin palvelutarpeita.
Viestit vanhuspalveluiden laadun puutteista sekä vanhusten
sosiaalisten oikeuksien toteutumattomuudesta tulee ottaa vakavasti.
Ne edellyttävät lisäresursseja vanhuspalveluihin
samalla, kun myös muutoin tulee muun muassa vanhusten hoivapalvelulailla
varmistaa kaikille riittävät ja laadukkaat palvelut.
Vanhuksille tulee voida varmistaa pakollisimman perushoivan lisäksi myös
muun muassa oikeus ulkoiluun ja sosiaaliseen toimintaan. Kohtuuhintaisia
palveluasuntoja tulee myös lisätä.
Lapsiperheiden ennalta ehkäisevät palvelut kaipaavat
myös vahvistamista, jotta varmistettaisiin, ettei toisteta
niitä viime laman virheitä. Lama-aikana olisi
erityisen tärkeää varmistaa perheille
riittävät varhaiset tukitoimet, esimerkiksi resurssit
kouluterveydenhoitoon, neuvolatoimintaan tai lapsiperheiden kotipalveluun. Myös
syyskuun alusta voimaan astuneen vammaisten henkilökohtaisen
avun lain toteuttamiseen tarvitaan lisäresursseja.
Kuntatalouden kohtuuttoman hankala tilanne ajaa kuntia myös
korottamaan kunnallisveroa, joka tasaverona rasittaa eniten pienituloisimpia. Pienituloiset
tarvitsisivat nyt erityistä apua ja tukea. Hyvää on
kunnallisveron perusvähennyksen parantaminen, vaikkakin
SDP olisi nostanut sitä enemmän, 3 000
euroon. Lisäksi vaateemme muun muassa toimeentulotuen lasten
perusosan korottamisesta sekä asumistuen parantamisesta tulisi
toteuttaa.
Työttömyysturvan aktiivirahan korottaminen on
hyvä toimi.
Toistaiseksi hallituksen toimet ja Sata-komitean aidot toimet
pienituloisten tilanteen parantamiseksi ovat olleet hyvin vähäisiä,
valitettavan vähäisiä. Ihmisillä oli
ja on aito odotus parannuksista.
Hyvätuloisia suosivien, hallituksen toteuttamien ja
suunnittelemien veronkevennysten sijaan olisi tullut satsata julkiseen
elvyttämiseen ja hyvinvointipalveluihin. Alv-sotkut ja
veivaaminen hankaloittavat pienyrittäjienkin arkea etenkin
palvelualoilla. Lisäksi ekologisen verouudistuksen saralla
hallitukselta ei juuri toimia tule, vaikka vihreät ovat
aina näiden puolesta puhuneet. Mihin ne ovat nyt unohtuneet
tai muu viherelvytykseen satsaaminen, kuten energiansäästön
lisääminen?
Vielä lopuksi on nostettava esiin kehitysyhteistyömäärärahojen
leikkaus ja näin ollen maailman köyhien osittainen
sivuuttaminen. En hyväksy ollenkaan rahoilla kikkailua
siirrettäessä eri momenteilta rahoitusta ja tehtäviä toisille. Kyllä meidän
tulee kantaa vastuu myös maailman globaalista köyhyydestä.
Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu
lähimmäisenrakkaudesta, joka onkin äärimmäisen
tärkeä asia, mutta sen tulisi näkyä myös
poliittisina tekoina. Eriarvoisuuden kasvua vastaan tulee taistella
vahvemmin ja toivottavasti yhdessä, yhteistuumin.
Tuomo Hänninen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys vuoden 2010 talousarvioksi,
loppusummaltaan rapiat 50 miljardia euroa, on jatkoa hallituksen
linjalle kohottaa Suomi finanssikriisistä ja saattaa yritykset
mahdollisimman pienin vaurioin karikon yli, jotta työpaikat
säilyisivät. Sanonta "työllisyyden hoito
on parasta kuntapolitiikkaa" pitää täsmälleen
paikkansa. Pääkohdat hallituksen hyvistä teoista
ja tämän budjetin toimista on tässä salissa
moneen kertaan jo todettu. Otan esille muutamia itseäni eniten
askarruttavia tai polttavia asioita.
Väylähankkeet ovat parasta aluekehitystä tukevaa
toimintaa. Siltarumpupolitiikka on median hampaissa, mutta ei yrittäjiä ja
muita kulkijoita viime keväänä naurattanut
tarpoa päällystämättömillä,
routavaurioiden runtelemilla, kynnöspeltojen tapaisilla
teillä. Pohjanmaan radan kunnostuksen jatkuminen välillä Seinäjoki—Oulu
on hyvä asia, ja muutkin isot väylähankkeet
ovat tervetulleita.
Kaivoshankkeet pohjoisessa ovat myöskin ratahankkeita
vauhdittaneet. Rataselvitystä on tehty myös radattomassa
Koillis-Suomessa, radan kunnostusta välillä Kontiomäki—Taivalkoski
ja sitten selvitystä Taivalkoskelta Mustavaaran kautta
Kuusamoon ja aina Kemijärven rataan saakka. Tuo selvitys
saatiin viime viikolla valmiiksi. Myös tiestön
peruskunnostukseen tarvitaan nykyistä enemmän
resursseja.
Opetusministeriön hallinnonalan osalta budjettiesitys
on hyvin perusteltu. Tympeä puoli esityksessä on,
että monet eduskunnan esittämät ja päättämät
asiat on piilotettu isoihin könttäsummiin, jolloin
tekstit eivät kerro riittävästi sisällöstä.
Esimerkiksi voisin mainita yliopistokeskusten rahoituksen, jonka
osalta on tullut monia kysymyksiä perusrahoitukseen ja
kehittämiseen liittyen. Myös maakuntien yliopistojen
rahoitus huolettaa kansalaisia.
Veikkausvoittovarojen käyttö jakosuhdelain mukaan
on ehkä parasta koko budjetissa. Näin Veikkaus
Oy:n hyvä tuloskehitys turvaa kasvavaa rahoitusta tieteelle,
taiteelle, kulttuurille, liikunnalle ja nuorisotyölle.
Näin eduskunnan määrätietoinen
työ näkyy edellä mainituilla aloilla myöskin
käytännössä.
Maa- ja metsätalousministeriön toimialalla maatalous-
ja elintarvikeketjun kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen
ja tuotannon jatkuminen koko Suomessa ovat ehkä tärkeimmät
tavoitteet. Nyt yksittäiset tilat tarvitsevat nopeita toimia
toiminnan turvaamiseksi. Metsäsektorilla sahoilta on kuulunut
onneksi jo myönteisiä uutisia. Toivottavasti tämä myönteinen
vire leviää koko metsäsektorille.
Uusiutuvien energialähteiden osalta syöttötariffeista
ja muista kehittämistoimista tarvitaan nyt nopeasti päätöksiä.
Kehittelyn aika on kulunut jo loppuun.
Suurpetojen haittoihin liittyen on kannettu huolta riistavahinkolain
mukaisten korvausten riittävyydestä. Petokanta
poronhoitoalueella on niin suuri, että poroelinkeinon harjoittaminen eteläisimmissä
paliskunnissa
on uhan alla. Hallan ja Kallioluoman paliskunnat, joista jälkimmäisessä jo
nyt susilauma raatelee poroja, ovat hankalimpia elinkeinon harjoittamisen
näkökulmasta. Resurssit lain mukaisten korvausten
maksamiseen on ehdottomasti taattava.
Arvoisa puhemies! Arvonlisäveroon liittyvät hallituksen
veroratkaisut — ruuan arvonlisäveron alentaminen
17 prosentista 12 prosenttiin lokakuun alusta sekä alvin
kantojen nosto vuoden 2010 heinäkuun alussa ja ravintolaruuan
alvin alennus 13 prosenttiin samaan aikaan — ovat isoja
muutoksia ja päätöksiä. Nyt
odotamme kaupoilta ja ravintoloilta sitoutumista tehtyihin ratkaisuihin
ja meitä kuluttajia palvelevia hintamuutoksia. Samalla
turvataan työpaikkoja ja vahvistetaan ostovoimaa.
Opetusministeri Virkkusen toimialan talousarvioehdotus
Ensimmäinen varapuhemies:
Nyt menemme ministerikuulemiseen. Ministeri Virkkunen, 5 minuuttia
enintään.
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! On todella ilo olla täällä esittelemässä ensi
vuoden budjettia ja keskustelemassa siitä, kun opetusministeriön
osalta kyllä näkyy se, että hallitus
haluaa tällaisina taloudellisesti vaikeina aikoina painottaa
erityisesti osaamista. Sellaiset painopistealueet, jotka näkyvät koko
hallitusohjelmassa ja myös ensi vuoden budjetissa, liittyvät
nimenomaan perusopetuksen, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laadun kehittämiseen,
aikuiskoulutuksen vahvistamiseen ja nuorten koulutusmahdollisuuksien
parantamiseen.
Kuten tiedämme, yksi merkittävä linjaus,
jonka hallitus jo ohjelmassaan on tehnyt, liittyy siihen, että vaikka
perusopetuksessa ikäluokat pienenevät, valtio
ei vähennä rahoitustaan perusopetuksesta vaan
tuo niin sanottu laskennallinen säästö ohjataan
takaisin laadun kehittämiseen. Ensi vuonna tuo raha on
jo yli 60 miljoonaa euroa, kaikkiaan 62 miljoonaa euroa, joka niin
sanotun Pop-ohjelman kautta ensi vuoden budjetissa ohjataan laadun
parantamiseen. Tästä ryhmäkokojen pienentämiseen
aiotaan suunnata 30 miljoonaa euroa, ja tämä ensi
vuonna jaetaan kunnille hakemuksen perusteella. Tuo rahan hakeminen
ja rahojen käytön raportointivelvollisuus varmistavat,
että nuo ryhmäkokoihin suunnatut rahat menevät
varmasti luokkahuoneisiin.
Kuluvana vuonna tuo ryhmäkokoraha, 16 miljoonaa euroa,
jaettiin osana valtionosuuksia. Teimme toukokuussa eduskunnan sivistysvaliokunnankin
edellyttämän kartoituksen kunnista, kuinka raha
oli käytetty. Yli 80 prosenttia kunnista ilmoitti käyttäneensä rahat
perusopetuksen hyväksi niin, että opettajat saivat
enemmän aikaa oppilaille. Osa teki sen pienentämällä opetusryhmiä,
osa lisäämällä jakotunteja,
tukiopetusta tai erityisopetusta. Osa kunnista myös pystyi
tuon rahan avulla perumaan ryhmien suurennussuunnitelmia. Ensi vuonna
aiomme siis jatkaa tuota työtä sen eteen, että opettajilla
olisi enemmän aikaa oppilaille.
Ensi vuoden budjetissa näistä Pop-rahoista erityisopetuksen
vahvistamiseen suunnataan kunnille 15 miljoonaa ja tuota hyvin käynnistynyttä kuntien
kerhotoiminnan tukemista jatketaan. Jo tähän mennessä tuen
ansiosta kouluissa on käynnistynyt 5 000 uutta
kerhoa. Tavoitteena on se, että kaikilla lapsilla olisi
jatkossa mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen, ja kerhon kautta
se voidaan hyvin järjestää.
Myös hallituskauden alusta alkanut työ taiteen
perusopetuksen vahvistamiseksi jatkuu. Ensi vuonna vuorossa ovat
musiikkioppilaitokset, joihin ohjataan yli 5 miljoonaa euroa. Näitä lisätunteja
on odotettu pitkään.
Ensi vuonna myös joustavan perusopetuksen rahoitusta
lisätään 3 miljoonalla eurolla ja toiminta
lakisääteistetään. Vieraskielisten
oppilaiden äidinkielen ja suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen
tukea lisätään 6 miljoonalla eurolla.
Myös aamu- ja iltapäivätoiminnan ja maahanmuuttajien
perusopetukseen valmistavan opetuksen resursseja lisätään.
Kaiken kaikkiaan siis merkittäviä lisäsatsauksia
perusopetukseen on tulossa. Tärkeä osa sitä on
opettajien täydennyskoulutusohjelman, Osaavan, käynnistäminen,
johon suunnataan 8 miljoonan euron rahoitus. Kaikkiaan ensi vuonna
tavoitteena on, että valtion rahoituksella 32 000 opettajaa
voisi täydennyskouluttautua. Tiedämme, että opettajat
ovat olleet hyvin eriarvoisessa asemassa siinä, kuinka
hyvin heillä on ollut mahdollisuus päästä täydennyskoulutukseen.
Arvoisa puhemies! Yksi ensi vuoden talousarvion keskeisistä painopisteistä on
nuorten työllisyystilanteen parantaminen. Meillä ei
ole varaa hukata nyt peruskoulunsa päättävien
nuorten ikäluokkaa. Budjettiriihessä päätimme
ammatillisen koulutuksen lisäämisestä sekä lisäbudjetissa että ensi
vuoden talousarviossa yhteensä noin 1 300 uudella
opiskelijapaikalla. Jokaisella peruskoulunsa päättävällä nuorella
on oikeus jatko-opintoihin.
Yliopistot ja yliopistouudistus näkyvät talousarvioesityksessä.
Nyt yliopistot siirtyvät uuteen oikeushenkilöasemaan,
irtautuvat valtiosta. Valtio vastaa jatkossakin kaikkien yliopistojen
perusrahoituksesta, ja sen kasvu sidotaan yliopistoindeksiin. Ensi
vuonna myös tuo yliopistojen rahoitusmalli uudistuu niin,
että laatu painottuu nykyistä enemmän.
Uudistukseen varaudutaan siirtämällä yliopistojen
maksuvalmiuden turvaamiseksi vielä tämän
vuoden aikana 100 miljoonaa euroa yliopistojen kassoihin. Uudistuksen vaikutukset
näkyvät budjetissa myös siinä,
että talousarvioon sisältyy 115 miljoonan euron
alv-kompensaatio.
Yksi uudistuksen tuomista muutoksista on se, että ensi
vuonna yliopistojen tulisi työnantajana maksaa työttömyysvakuutusmaksua,
tuotahan valtio ainoana työnantajana ei maksa. Budjettiriihessä linjasimme
ja päätimme siitä, että pyrimme
lykkäämään nyt tuota uutta velvoitetta
yliopistojen osalta työnantajamaksujen suhteen.
Ensi vuonna talousarviossa myös avataan 2 miljoonan
euron määrärahalla tutkimusinfrastruktuurin
rahoittaminen. On tärkeää, että tutkijoilla
on asianmukaiset työvälineet, ja päänavausta
tutkimusinfran rahoittamisessa on odotettu jo pitkään.
Arvoisa puhemies! Vielä aivan lopuksi: Aikuiskoulutus
on tässä taloudellisessa tilanteessa erityisen
keskeisessä asemassa. On tärkeää,
että kaikilla omasta työmarkkina-asemastaan riippumatta
on mahdollisuus päivittää nyt omaa osaamistaan
niin, että kun käännymme tästä nousukaudelle,
niin jokainen yksilönä ja Suomi kansakuntana olisi
mahdollisimman hyvässä iskussa. Tämän
varmistamiseksi aikuiskoulutuksen opetuspaikkoja on lisätty
tuntuvasti sekä lisätalousarviossa että ensi
vuoden budjetissa. Tähän liittyy myös
aikuiskoulutustuen uudistus, josta sosiaali- ja terveysministeriön
lakiesitys onkin täällä sisällä jo.
Myös työministeri tuo lähiviikkoina oma
esityksensä siitä, miten työttömien
mahdollisuuksia omaehtoiseen koulutukseen tullaan parantamaan. Kaiken
kaikkiaan osaamisen vahvistaminen on siis hyvin keskeisellä sijalla
hallituksen ensi vuoden budjetissa.
Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On kerta kaikkiaan upeaa, että opetus
ja koulutus on nostettu tällä vaalikaudella ihan
ykkösasioihin, koska sillä hyvällä osaamisella,
mikä Suomessa on, me tulevaisuudessa menestymme ja nousemme
tästä taantumasta ylös.
On hieno juttu, että ryhmäkokoja ollaan pyrkimässä pienentämään,
koska pienet ryhmäkoot ovat erittäin tärkeitä.
Jos on suuri ryhmä, niin on todettu tutkimuksissa, että tyttöjen
ja poikien väliset erot kasvavat entisestään
ja heikot pojat sen kun vaan saavat entistä heikompia oppimistuloksia,
ja sen takia on upeaa, että tähän satsataan
lisää rahaa ensi vuonnakin. Toivon, että tätä asiaa voitaisiin
jatkaa tulevaisuudessakin, niin että voitaisiin joka kunnassa,
joka koulussa, joka luokassa saada pysyvästi pienemmät
opetusryhmät.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Niin ministerin kuin ed. Vahasalon toiveet
pienemmistä ryhmäko’oista ovat erittäin
kannatettavia, mutta nyt on vakava tilanne, nimittäin on
käymässä täysin päinvastoin. Uutiset
kunnista kertovat valitettavasti, että tätä menoa
lapset joutuvat laman maksajiksi, pienet koululaiset muun muassa.
Nimittäin kunnissahan tosiasiassa ryhmäkoot ovat
kasvamaan päin. Tämä raha, joka laitetaan
perusopetuksen kehittämiseen, ryhmäkokojen pienentämiseen,
on sinänsä hyvä asia, mutta se on pieni
pisara meressä. Koulu, jos mikä, on äärimmäisen
riippuvainen siitä, kuinka se kunnantalous kokonaisuudessaan
voi. Eipä tarvitse kovinkaan moneen suomalaiseen kuntaan
mennä kysymään asiaa, niin kyllä siellä karu
totuus tulee eteen, ryhmäkoot ovat kasvussa.
Kysyin omasta kotikaupungistani Tampereelta, mitä tämä ryhmäkokoraha
tarkoittaa. Sanottiin, että Viitanen tietää vastauksen
kysymättäkin, ei yhtikäs mitään.
Kunta suunnittelee taloudellisia säästöjä,
palvelujen leikkauksia, veronkorotuksia, palvelumaksun nostoja jnp.
(Puhemies: Minuutti on mennyt!) Eli tämä raha
on pisara meressä. Se ei riitä kunnille, tarvitaan toimia.
Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tuosta tiiviistä informaatiosta!
Syrjäytymisuhan alla olevia nuoria, sellaisia, jotka
eivät ole koulussa eivätkä myöskään
työssä, arvioidaan olevan 40 000 Suomessa.
Arvoisa ministeri, millä toimilla nuorten syrjäytymiseen OPM:n
toimesta pyritään tarttumaan ensi vuoden budjetin
resursseilla?
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Virkkuselta: Mitä se
tarkoittaa, että nyt pyritään siihen,
että yliopistojen ei tarvitsisi ensi vuonna maksaa tätä työnantajamaksua?
Tarkoittaako se sitä, että jatkossa niiden pitäisi
maksaa se sitten itse? Tämä kysymys seuraa nimittäin
siitä, että tämän yliopistouudistuksen
yhteydessähän luvattiin, että yliopistoille
ei koidu uusia maksuja tämän uuden lain myötä,
eli ei kai voi olla niin, että yliopistoilta sitten lopulta
kuitenkin peritään tämä työnantajamaksu.
Jos on aikaa vielä, niin kysyisin tästä luokkakokojen
pienentämisestä: Millä mekanismilla voitaisiin
tulevaisuudessa sitten varmistaa se, että jos kunnat saavat
rahaa luokkakokojen pienentämiseen, niin se todella siihen
menee? Pitäisikö kunnille esimerkiksi myöntää sitten
rahaa sen perusteella, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) miten edellinen
määräraha on käytetty?
Håkan Nordman /r(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies, värderade talman! Muutama sana koululiikunnasta.
Tänä syksynä on todettu, että alokkaat
eivät kestä fyysisiä harjoituksia kuten
ennen, ja juoksu on korvattu sauvakävelyllä. Taustalla
on koululiikunta tavallaan. Se on epäonnistunut, ei pysty
luomaan oikeita asenteita, ja siinä on parantamisen varaa.
On toivottavaa, että saadaan yksi tunti lisää viikossa
koululiikuntaa seuraavassa opetussuunnitelmassa, joka on odotettavissa.
Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Opetusministeri Virkkunen esitteli paljon
hyviä asioita opetusministeriön hallinnonalalla.
Erityisen tärkeää on, että yliopistot
saavat lisää rahaa, panostetaan erityisopetukseen,
nuoriin. Mutta halusin kuitenkin vielä kysyäkin
erästä asiaa. Kun tässä nyt
mainitaan näiden säätiöyliopistojen
pääomitus, niin onhan nyt varmistettu myös,
että muidenkin yliopistojen osalta tämä pääomitus
tulee toimimaan?
Sen lisäksi puutun myös osaltani tähän
nuorten syrjäytymiseen. Se on tietyn tyyppinen aikapommi,
ja sen vuoksi toivoisin, että edelleen opetusministeriön
ja työ- ja elinkeinoministeriön toimesta yhdessä vielä syvennettäisiin
sitä näkemystä, millä tavalla
tämmöinen nuorten syrjäytymisen esto-ohjelma
saataisiin lähivuosina toimimaan.
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Virkkusen osuudessa tässä budjetissa
näkyy vahva panostus sivistykseen, ja siitä kiitokset
ministerille. Ketään ei jätetä ja
yksikään ei putoa, sen pitää olla
tavoite, mutta nostan esille yhden ison huolenaiheen eli opettajien
lomautukset.
Kysyisin teiltä, arvoisa ministeri: hyväksyttekö te
nämä lomautukset, joita nyt monet kunnat suunnittelevat,
ja voisitteko te todeta tässä eduskunnan edessä,
että ette hyväksy?
Jos opetussuunnitelman mukainen opetus ei toteudu, olemme laittomassa
tilanteessa. Kysyisin: mihin toimenpiteisiin opetusministeriö tällöin
ryhtyy, ja onko mahdollista, että näiltä kunnilta
voitaisiin periä esimerkiksi valtionosuuksia takaisin,
jos ne eivät tuota tehtäväänsä täytä?
Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Valtion talousarviossa perusopetuksen
osalta ollaan vähentämässä valtionosuutta
ensi vuoden osalta. Kun siihen vielä yhdistetään
se, että valtionosuuksia ollaan siirtämässä yhden
osuuden järjestelmään ja muun muassa
erityisoppilaitten korotettu osuus jää kokonaan
pois, kun nyt kuitenkin erityisopetusta tarvitsevien lasten määrä on
kasvamassa vuosi vuodelta, ja kun tähän vielä yhdistää kuntien
vaikean taloudellisen tilanteen ja sen, että arviolta noin
5 500 opettajaa lomautetaan, mikä koskettaa noin
70 000:ta lasta, niin tämä tarkoittaa
sitä, että lasten mahdollisuus saada erityistä opetusta vaikeutuu
ja se voi joissakin tilanteissa olla täysin mahdotontakin.
Kysyisin teiltä: kuinka hallitus aikoo turvata nimenomaan
näitten erityistä tukea tarvitsevien lasten mahdollisuuden
ja oikeuden saada sitä riittävää opetusta,
jotta heidän oppimisen edellytyksensä turvataan?
Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että nuorisotyöhön
tuleva 8 miljoonan euron lisäys kohdennetaan budjettikirjan
mukaan nuorten aktiivisen kansalaisuuden, sosiaalisen vahvistamisen
ja elinolojen parantamiseen. Tämän lisäksi
tästä rahasta iso osa käytetään
syrjäytymisen ehkäisyssä erittäin
tehokkaaseen nuorten työpajatoimintaan ja tähän
etsivään työparitoimintaan.
Kysyisin kuitenkin ministeriltä nuorista vastavalmistuneista
työttömistä: Olisiko OPM:n mahdollista
edistää jollakin tavalla heidän poimimistaan
esimerkiksi sen entisen opinahjon toimesta ja jollakin tavalla ohjata
johonkin kansainväliseen vaihtoon, harjoitteluohjelmaan,
harjoitteluun, jotta voidaan jollakin tavalla hyödyntää tavallaan
se työttömyysjakso, mikä heillä nyt
on, tähän kansainvälistymiseen, josta
opetusministerikin on paljon viime aikoina puhunut?
Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitos opetusministerille siitä,
että porvarihallitus on lähtenyt tukemaan tätä ryhmäkokojen
pienentämistä. Se on ainutlaatuista, ja siitä huolimatta,
että raha tuntuu pieneltä, se on kuitenkin ainutlaatuista
historiassa.
Mutta kysyn yliopistoista. Kuten ed. Komi äsken sanoi,
kansainvälistyminen on hyvin tärkeä asia.
Ensi vuosi uuden yliopistolain myötä tulee olemaan
ratkaiseva siinä, että vaikka nyt huolehdimme
tämän päivän tarpeista, meidän
täytyy katsoa, miten Suomi jatkossakin pärjää,
ja siinä kansainvälistyminen tulee olemaan keskiössä. Onko
suunnitelmia, miten yliopistoja ohjataan strategisesti hyödyntämään
nykyisiä kansainvälisiä verkkojaan ja
rakentamaan uusia verkkoja niin, että saamme hyviä uusia
maksavia yliopisto-opiskelijoita suomalaisiin yliopistoihin?
Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
toi esille sen, että on hyvä, että opetus
ja koulutus ovat ykkösasioita. Olen samaa mieltä,
mutta rahoitus edelleen puuttuu.
Täällä on lakiesitys perusopetuksen
muuttamisesta erityisopetuksen osalta, ja sen sanotaan olevan kustannusneutraali.
OAJ on kuitenkin laskenut, että esimerkiksi kaksi tuntia
tukiopetusta maksaa yhteensä 82 miljoonaa euroa, kaksi
tuntia osa-aikaista erityisopetusta maksaa 82 miljoonaa euroa, pedagoginen
selvitys maksaa 4 miljoonaa euroa, henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat
11 miljoonaa euroa, oppilashuolto 61 miljoonaa ja luokkakoon pienentäminen
105 miljoonaa ja sitten vielä opetussuunnitelmien uusiminen
yhteensä 4 miljoonaa ja täydennyskoulutus opettajien
osalta on täysin käsittämätön
summa. Rehtorien työmäärän lisääntyminen
on myös käsittämätön
summa.
Arvoisa opetusministeri, haluaisin kuulla, millä laskuopilla
te saatte 60 miljoonastanne tai erityisopetuksen 15 miljoonasta
riittämään tämän lakiesitysmuutoksen
vaatimat kulut. Miten kunnat tämän tehtävän
hoitavat?
Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Budjettiin on varattu 8 miljoonaa euroa aamu-
ja iltapäivätoimintaan ja koulujen kerhotoimintaan,
mutta budjetissa ei ole huomioitu ollenkaan tältä osin
vammaisia lapsia. Eli heillä täytyy olla yhdenvertainen
mahdollisuus osallistua koulujen iltapäiväkerhotoimintaan.
Sen lisäksi heillä täytyy olla myös
esteettömät mahdollisuudet mennä tähän
toimintaan sekä myös kouluihin.
Sen lisäksi eräs asia, mihin ei ole kiinnitetty huomiota
ja mistä on tullut erittäin paljon kentältä viestiä,
on se, että vammaisilla lapsilla ei ole mahdollisuutta
käydä aina sitä lähinnä olevaa koulua,
koska juuri tämän tyyppiset asiat puuttuvat sieltä kuin
esteetön liikkuminen jne. Sen takia minusta tämä hallitus
ei ole (Puhemies: Minuutti!) kyllä hoitanut tätä asiaa,
joten ministeri varmaan kommentoi tätä.
Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! On aivan oikein, että hallitus ja opetusministeri
ovat panostaneet ja panostavat voimakkaasti osaamisen kehittämiseen,
tutkimukseen ja kehitystyöhön ja samaan aikaan
pitävät huolta aikuiskoulutuksesta ja myöskin
siitä, että nuoret eivät putoa kelkasta;
erittäin tärkeitä asioita kohti tulevaisuutta.
Samoin oppisopimuskoulutuksen lisääminen on erittäin
tervetullut toimenpide myöskin elinkeinoelämän
kannalta.
Ministeri, kysyn yhtä yksityiskohtaa. Meillä ollaan
muuttamassa lainsäädäntöä ja
myöskin tämänhetkinen tilanne vaatisi
uudelleentarkastelua eläinlääkärikoulutuksen
osalta. Oletteko ministeriössä tätä pohtineet
ja minkälaisia valmiuksia teillä on siihen, että sekä koulutusta
että myöskin oppilasmääriä siellä puolella
voitaisiin tarkastella uudelleen tarpeen niin vaatiessa, joka nyt
selvästi on esillä?
Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Eduskunta on edellyttänyt hallituksen
huolehtivan siitä, että yliopistokeskuksille suunnataan
vuosittain vähintään nykyisen tasoiset
määrärahat. Mutta ministeriö ei
ole kiireiltään kerinnyt kuitenkaan kehittämisrahaa koskevaa
osoittamiskirjettä osoittaa, ja nyt kysyn ministeriltä,
mitenkä tämä asia on sitten turvattu — kumminkin
tästä on sivistysvaliokuntakin lausunut — ja
miten tämä kehittämisraha ja koordinaatioraha
tulevaisuudessa tullaan antamaan.
Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Suomalainen opetustoimi nauttii vuosittain
maailmanlaajuista kuuluisuutta sen takia, että oppilaiden
Pisa-tutkimustulokset ovat poikkeuksellisen hyviä, suorastaan
maailman huippua. Siinä mitataan kuitenkin ehkä staattisen,
hierarkkisen yhteiskunnan mittareilla, siellä mitataan
tietyllä tapaa huolellisuutta, tarkkaavaisuutta ja ehkä tietämistä.
Mutta olisivatko tulevaisuuden yhteiskunnassa sellaiset ominaisuudet
kuin aloitteellisuus, luovuus, päämäärätietoisuus
tarpeellisempia? Niitä ei enää ehkä 25-vuotiaille
ihmisille ole kovin helppo opettaa, mutta kouluyhteisössä ne
menisivät vielä vaivatta ja olisivat ehkä niitä ainespuita,
joista tulevaisuuden menestyjät rakentuvat.
Satu Taiveaho /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kunnista todella tulee huolestuttavia viestejä:
opettajia suunnitellaan lomautettavan, ryhmäkoot ovat kasvaneet
ja edelleen kasvussa. Kysyisin myös — kun vakuutatte, että nyt
otetaan keinot käyttöön, joilla taataan, että ryhmäkoot
pienenevät — mitkä ne välineet ovat.
Nimittäin OAJ on todennut, että ryhmäkoot
kasvavat kouluissa varmasti, ellei tätä budjettiesitystä muuteta,
valtionosuuksia lisätä tähän
tarkoitukseen.
Erityisopetuksesta kannan myös huolta, kun tämä perusopetuslain
muutos vielä tulee voimaan, tarvitaan sitä opettajien
täydennyskoulutusta ja resursointia tähän
erityisopetukseen.
Kolmanneksi toteaisin vielä, että opiskelijoiden
osalta on hienoa, että tähän sairauspäivärahaan
tulee nyt parannus ja muutos, siitä suuri kiitos. Mutta
ateriatuki, se jäi taas huomioimatta tässäkin
budjettiesityksessä. Miten tähän suhtaudutte?
Eikö olisi äärimmäisen tärkeää opiskelijoiden
kannalta, että ateriatukea nostettaisiin sille tasolle
kuin se välttämättä tarvitaan?
Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tulevan budjetin painopiste on nuorten
työllisyyden parantamisessa. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja
on lisätty, ja hallitus on tunnistanut nuorten kasvavat ongelmat
ja ohjannut yhä enemmän varoja nuorten aktivoimiseen.
Kysyisinkin ministeriltä: kuinka näette tai arvioitte
sen, että hallitus onnistuu näissä hyvissä ennalta
ehkäisevissä tavoitteissaan ja uusia syrjäytyneitä nuoria
ei enää syntyisi eikä meille kävisi
samalla lailla kuten edellisen laman jälkeen kävi?
Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Yliopiston rahoitus perustuu jatkossa entistä selvemmin
tuloksellisuuden arviointiin, ja kerroitte, ministeri, että tämän
tuloksellisuuden määrittelemisessä laadulla
on entistä suurempi merkitys. Kiinnostaisi tietää,
onko teillä käsitystä siitä,
minkälaiseen menetelmään tai minkälaisiin
kriteereihin tämä laadun arviointi perustuu. Tapahtuuko
se suomalaisten keskinäisellä keskustelulla ja
arvioinnilla, vai onko siinä mukana myös kansainvälisiä tahoja,
jotka arvioivat yliopiston menestymistä? Millä tavalla
ministeriö arvioi sitä, miten tämä laatu
on kehittynyt yliopistoissa?
Ensimmäinen varapuhemies:
Ministeri Virkkunen. Puhujakorokkeelta, viitisen minuuttia.
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Tässä tuli erittäin
hyviä kommentteja ja näkökohtia. Saattaa
olla, etten 5 minuutissa pysty valitettavasti aivan kaikkiin vastaamaan.
Haluan aloittaa kuitenkin tuosta ryhmäkokorahasta,
koska se on erittäin paljon puhuttanut. Todella tänä vuonna
ensimmäistä kertaa ohjattiin 16 miljoonaa euroa
tähän tarkoitukseen, kuten tiedämme,
siellä valtionosuuksien pohjissa. Kunnat varsin hyvin näyttivät
tästä huolimatta käyttäneen
rahaa juuri siihen, mihin se tarkoitettiin, vaikka valtionosuuksia
ei ole korvamerkitty. Mutta ensi vuonna, kun tapahtuu todella tämä valtionosuuksien
uudistaminen, jota Kuntaliitto on pitkään ajanut,
eli siirrymme niin sanottuun yhden putken malliin, niin katsoimme,
että emme sinne valtionosuuksiin tuota ryhmäkokorahaa
enää halua suunnata, vaan suuntaamme sen erityisen
haun perusteella. Se on hiukan byrokraattisempi malli nyt kunnille,
mutta näin saamme raportoitua ja tiedämme kuitenkin
sen sitten, että se on todella kohdistunut tähän
tarkoitukseen. Ensi vuonna käytämme siihen 30
miljoonaa euroa.
Viime vuonnahan ensimmäistä kertaa selvitettiin
ryhmäkoko. Suomalaisissa kouluissa keskimäärinhän
se oli 21 oppilasta, mutta lähes kaikissa suurimmissa kaupungeissa
on myös erittäin suuria, yli 30:n, jopa 36 oppilaan
ryhmiä. Ensi vuonna aiomme toistaa tämän
kyselyn osana tuota opettajatiedon keruuta, jotta saamme vertailupohjaa
sitten muutaman vuoden syklillä siitä, mikä näyttää todella
olevan se kehitys valtakunnallisesti. Eli ensi vuonna aiomme samalla
metodilla ja menetelmällä selvittää asiaa,
jolloin meillä on vertailukelpoinen aineisto tältä osin
olemassa.
Täällä kysyttiin syrjäytymisvaarassa
olevista nuorista. Käytännössä tässä budjetissa
on kaksi tärkeää elementtiä opetusministerin
osalta.
Ensinnäkin on tuo joustava perusopetus. Siihen suunnataan
nyt lisää rahaa ja se aiotaan vakinaistaa. Eli
kyseessähän on menetelmä, jolla yleensä jo,
kun 7.—8.-luokkalaisista huomataan, jos on oppimismotivaatiossa
ongelmia, niin voidaan joustavammin suorittaa se perusopetuksen kokonaisuus.
Yleensähän ongelmat havaitaan jo ennemmin kuin
silloin 9. luokan keväällä, jos on ollut
oppimismotivaatiossa tai opiskelussa muita ongelmia. Eli on tuo
joustavan perusopetuksen vakinaistaminen ja lisärahoitus
ja sitten ammattistartin vakinaistaminen, joka on täällä eduskunnassakin
jo lakina. Se on myös ollut erittäin hyvä väylä niille
nuorille, joilla on vähän hahmottumaton vielä se
oma tulevaisuudenkuva.
Tämän lisäksi on erittäin
tärkeää, että opintojenohjausta
kaikissa nivelvaiheissa tehostetaan, koska tiedämme, että työmarkkinat
ovat isossa muutoksessa. Nuoret ovat hyvin epävarmoja omasta
tulevaisuudestaan, ja nuorella ihmisellä ei ole sitä elämänkokemusta,
että tietäisi, mitkä ovat ne omat vahvuudet
ja miten sinne omalle alalle mahdollisesti voisi kouluttautua.
Täällä tuli paljon kysymyksiä yliopistorahoituksesta.
Ensin aivan näistä yliopistokeskuksista, jotka
monia edustajia ovat kiinnostaneet. Todella näin on, että nyt
kun budjetissa tuo yliopistojen raha on koottu tuonne yhdelle momentille, niin
sieltä eivät välttämättä kokonaisuudet
sillä tavalla nouse esiin. Mutta yliopistokeskusten rahoitus
on turvattu eduskunnan edellyttämällä tavalla
ja tasolla. Se tulee yliopistoille kohdasta Valtakunnalliset erityistehtävät
eli tällaisesta osuudesta.
Mutta nyt yliopistojen tulosneuvottelut käynnistyvät
vasta lokakuussa. Ne käydään lokakuun aikana,
ja sen vuoksi yliopistoilla ei vielä ole näitä rahoituspäätöksiä ensi
vuoden osalta. Se johtuu juuri tästä, että yliopistot
ensi vuonna siirtyvät tähän uuteen oikeushenkilöasemaan.
Mutta kaikille yliopistoille lähtökohdaksi on
asetettu se, että minkään yliopiston
rahoitusasema ei tässä siirtymävaiheessa
merkittävästi muutu, mutta vähitellen
tämä laatu ja vaikuttavuus alkavat purra yhä enemmän.
Sekä laatuun että vaikuttavuuteen on tutkimuksen
ja opetuksen osalta asetettu useita kriteerejä, ja ne löytyvät
muun muassa opetusministeriön nettisivuilta. Ne ovat olleet
lausuntokierroksilla, ja näin ne ovat aivan julkiset ja
läpinäkyvät ja niitä voi arvioida.
Jatkossa niitä tullaan kehittämään,
kun saadaan lisää kokemuksia niiden toimivuudesta.
Kansainvälistyminen on yksi merkittävä kriteeri
myöskin, jonka painoarvoa on myös syytä arvioida,
kannustaako tämä nyt riittävästi
kansainvälisyyteen vai pitäisikö vielä olla
lisää siinä sitten kannustimia rahoitusjärjestelmässä tämänkin
osalta.
Opettajien lomautukset ovat olleet tänä syksynä erittäin
paljon esillä. Meillähän perusopetuslaki
todella lähtee siitä, että jokaisella
oppilaalla on oikeus jokaisena päivänä saada
opetussuunnitelman mukaista opetusta ja oikeus turvalliseen oppimisympäristöön.
On selvää, että ellei luokassa ole opettajaa,
niin eiväthän nämä tavoitteet voi
silloin toteutua. Käytännön probleemi
lain tasollahan on se, että lääninhallitukset
jälkikäteen kanteluiden perusteella voivat arvioida
sitten sitä, ovatko peruspalvelut vaarantuneet siinä.
Nyt selvitämme sitä mahdollisuutta, voisimmeko
antaa lakimuutoksen siitä, että jo etukäteen
voitaisiin arvioida sitä, kun kunnat ilmoittavat, että aikovat
lomauttaa, pystytäänkö turvaamaan peruspalvelut
tässä tilanteessa. Nythän se toiminta
on hyvin jälkikäteistä. Teoreettinen
mahdollisuus on tosin juuri se, että valtionosuuksia voitaisiin periä takaisin.
Tällaista ei tietääkseni ole käytetty,
mutta on tärkeää, että voimme
varmistaa sen, että palvelut eivät vaarannu näissä tilanteissa.
Arvoisa puhemies! Nyt 5 minuuttia jo meni ja valitettavasti
...
Ensimmäinen varapuhemies:
Ministeri voi jatkaa 2 minuuttia, niin että saadaan
vastaukset kuntoon.
2 minuuttia lisäaikaa, hyvä.
Ed. Alanko-Kahiluoto otti esiin tämän työttömyysvakuutusmaksun.
Todella, kun yliopistot siirtyvät nyt uuteen oikeushenkilöasemaan,
niin lähtökohdaksihan on asetettu se, että erilaiset
veroluonteiset maksut, joita tästä aiheutuu, kompensoidaan
yliopistoille. Tämä työttömyysvakuutusmaksu
on sellainen maksu, mitä valtio työnantajana ei
maksa. Kaikki muut työnantajat maksavat. Koska työntekijämäärä yliopistoilla on
niin suuri, 33 000 valtion työntekijää siirtyy ensi
vuonna yliopistojen palkkalistoille, ja he tulevat työttömyysvakuutusmaksuvelvolliseksi,
niin
nyt valtio ja valtioneuvosto päättivät
selvittää sitä, voisimmeko lykätä vielä tätä,
että tuo uusi velvoite ei heti tulisi voimaan, koska on
selvää, että tähän
on rahat löydyttävä. Se on yli 30 miljoonaa
euroa, koska tuo on niin suuri henkilömäärä,
joka yliopistojen palkkalistoilla on.
Täällä nousi esiin myös
kysymys koululiikunnasta. Meillä on täällä tuntijakotyöryhmän
jäseniäkin paikalla. Uskon, että se on
kyllä siellä yhtenä kärkiasiana
esillä, voitaisiinko perusopetukseen lisätä yksi
liikuntatunti. Tiedämme, että se on kansanterveydellinen
iso kysymys, että lasten ja nuorten kunto on uhkaavasti
rapistunut. Sitten toinen aste on tietysti kysymys vielä erikseen, koska
tiedämme, että esimerkiksi lukiossa saattaa olla
mahdollista, että ne liikuntakurssit otetaan siihen yhteen
menoon ja saatetaan olla pari vuotta sitten ilman koululiikuntaa.
Mielestäni on myös selvitettävä se,
voitaisiinko irrottaa tästä kurssimuotoisesta
järjestelmästä nämä liikuntatunnit,
niin että niitä olisi säännöllisesti.
Ammatillinen koulutus on sitten vielä tietysti kysymys erikseen,
mutta erittäin tärkeä kansanterveydellinen
kysymys.
Pääomituksestahan yliopistojen osalta on todella
liikkunut huhuja, että jonkinlainen rahoituskatto olisi
olemassa, mutta tällaista ei ole julkisoikeudellisten osalta.
Päätös, jonka talouspoliittinen ministerivaliokunta
reilu vuosi sitten kesällä on tehnyt, on edelleen
voimassa. Tänä vuonna yliopistojen ulkopuolinen
pääoma ei ole kovin hyvin vielä karttunut
ymmärrettävästi, koska keväällä yliopistolaki
ei ollut vielä voimassa ja nyt on ollut taloudellisia ongelmia
suomalaisessa yhteiskunnassa, niin kuin koko maailmassa. Mutta toivomme,
että ensi vuonna tuo varainhankinta sitten todella tehostuu
ja pääsee käyntiin.
Aika mukavia lahjoituksia on kuitenkin tullut monille yliopistoille
jo nyt, joten uskon, että kun yliopistot nyt pääsevät
käyntiin ja saavat uuden johdon valittua, niin tämä toiminta
myös tehostuu ja kaikki saavat lisää tästä voimavaroja.
Sehän ei ole mikään pakollinen tehtävä yliopistoille,
eli valtio jatkossakin takaa perusrahoituksen. Mutta on mahdollisuus
nyt, kun ne eivät ole enää valtion virastoja,
ottaa myös muualta lahjoituksia ja näin kartuttaa
sitä pääomaa, jonka tuottoa sitten voidaan
käyttää opintojen ja tutkimuksen hyväksi.
Ensimmäinen varapuhemies:
Menemme puhujalistaan.
Jari Leppä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Valtion talousarvio on erittäin
haastavissa olosuhteissa valmisteltu, ja Vanhasen hallitus on joutunut
tasapainoilemaan uutta kasvua luovien toimenpiteiden, oikeudenmukaisuuden,
elvytyksen ja erittäin voimakkaan velkaantumisen välillä,
ja tästä tuo Keltainen kirja on ihan hyvä osoitus
ja saavutus, ja pääpiirteissään
siinä on myöskin erinomaisesti onnistuttu.
Pääministeri totesi eilen, niin kuin aivan
oikein on, että taantuma on tuontitavaraa, ei oman politiikan
syytä. Näin asia tasan tarkkaan on. Mutta kun
kaikki tiedämme sen Suomen elinkeinorakenteen, mikä se
on, myymme korkealuokkaisia tuotteita, joihin ensimmäisenä on
iskenyt tuo kysynnän aleneminen, niin tilanne on sitäkin kautta
erittäin haastava.
Toinen asia, joka meille on ominaista ollut viime aikoina, on
se, että Suomi ja meidän pääministerimme
ja myös valtiovarainministerimme ovat olleet erittäin
aktiivisia kansainvälisen rahoitusmarkkinoiden uudenlaisen
asennon, uudenlaisen valvonnan, läpinäkyvyyden,
stressitestien vaatimustensa kanssa ja ovat myöskin saaneet
erittäin hyvin lävitse tuolla kansainvälisillä foorumeilla
nämä vaatimukset, ja juuri näissä asioissa
ilmenneistä ongelmista pääpiirteissään myöskin
tämä kansainvälinen taantuma on johtunut.
Suomi on näyttänyt siinä tietä.
Tietysti se tien näyttäminen on tapahtunut sen
kautta, että meillä on omakohtaiset kokemukset
1990-luvun alun tilanteesta ja sitä on voitu sitten jakaa
myöskin muualle maailmaan. On erittäin hyvä,
että voimme olla tiennäyttäjiä tässä tilanteessa.
Puhemies! Täällä äsken puhuttiin
opetuksen, koulutuksen, sivistyksen hallinnonalasta, ja se jos mikä on
meille enemmän kuin tärkeä asia. Otetaan
esimerkiksi vaikkapa metsäteollisuutemme, joka on liian
pitkään polkenut paikallaan samoilla tuotteilla.
Tehokkuus on ollut huipussaan, mutta tuotteet ovat edelleen samoja
kuin ne ennenkin ovat olleet, muutostyötä, uudistustyötä on
ollut liian vähän, tutkimusta ja kehityspanoksia
on ollut liian vähän. Tuloksena on ollut se, että maailmalla
on pystytty tekemään halvemmalla, edullisemmin,
samoja tuotteita ja olemme tilanteessa, että meidän
on pakko löytää uusia innovaatioita,
uusia tuotteita, jotta me pystymme markkinoita avaamaan ja sitä kautta
saamaan suomalaiselle työlle palkkaa ja suomalaiselle hyvälle
raaka-aineelle ja tuotteelle kysyntää maailmanmarkkinoilla.
Se on täysin välttämätön
asia.
Puhemies! Oikeudenmukaisuuden osalta hallitus on pystynyt hyödyntämään
asioita tällaisessakin tilanteessa, ja nuo pienituloisimmille
tulevat verorasituksen vähentämiset ovat paikallaan sekä ruuan
arvonlisäveron alentamisen kautta että myöskin
kunnallisverotukseen tehtävien perusvähennysten
merkittävän korottamisen kautta. Varmasti myös
yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus tätä kautta
selkeästi kohenee, paranee, ja se on ollut paikallaan.
En oikein ymmärrä, miksi oppositio on sitä niin
kovasti arvostellut, koska mihinkään muuhun tuloluokkiin
noita elvytystoimia ei ole suunnattu niin paljon kuin kaikkein pienimpiin.
Puhemies! Muutama sana maa- ja metsätalousministeriön
hallinnonalasta.
Toisin kuin Helsingin Sanomat väitti, että maatalouteen
tulisi 40 miljoonaa uutta rahaa, tuo raha, joka 40 miljoonaa tuonne
budjettikirjaan on kirjattu, tulee siitä, että siellä käytetään
säästyneitä varoja ja kohdennetaan niitä uudelleen
sekä terveystarkastuksista tulleiden suuntaviivojen mukaisesti
että myöskin lieventämään
niitä elinkeinolle syntyneitä ongelmia, jotka
ovat olleet myös maailmanlaajuisia, Euroopan laajuisia
ja ovat rantautuneet myöskin meille. On paikallaan, että tuo
uudelleen suuntaaminen tehdään. Vielä siihen
ei kaikkia suuntaviivoja ole, kun komissio ei ole vielä lopullisia
päätöksiään siitä antanut.
Myöskin se, että me pidämme huolta
hallitusohjelman lupauksesta maatalouden ja siihen liittyvän
maaseudun elinkeinotoiminnan kannattavuuden tukemiseksi, on äärimmäisen
tärkeää, mutta se on myöskin
vaikeaa tällä hetkellä tilanteessa, jossa
tuo kannattavuus on kääntynyt aivan toisenlaiseen
suuntaan ja on haasteellista pystyä toteuttamaan tällä vaalikaudella
nuo tavoitteet, kun samaan aikaan komissio yhä enemmän
suuntaa toimenpiteitään tuotannon ohjauksesta
pois vapaisiin markkinoihin. Se tietää sitä, että pohjoisen
maatalouden osalta ongelmia syntyy, ja siksi pitää olla
sellaisia järkeviä markkinaehtoisia toimenpiteitä kuin
esimerkiksi maitokiintiöt ovat olleet, jotta pystymme järkevällä tavalla
hallinnoimaan näitä asioita.
Mielestäni tämä ratkaisu, jonka komissio
teki maitokiintiöiden osalta ja neuvosto myöskin,
ei ole hyvä. Siihen täytyy palata, ja siihen antaa mahdollisuuden
ilman muuta se, että komissaari tulee vaihtumaan ja entisen
komissaarin lempilapsi voidaan näin ollen toivon mukaan
muuttaa. Tästä talosta, eduskunnasta, on erittäin
voimakas mandaatti ministerille nimenomaan tähän suuntaan
annettuna. Sitä ei ole muutettu miksikään,
ja sen vuoksi se on hyvä selkänoja hänelle.
Toinen erittäin tärkeä asia maaseudun
kannalta on liikenne- ja viestintäministeriön
pääluokassa oleva laajakaistahanke ja sen eteenpäinvieminen.
Tänään jo päivällä totesin,
että tähän tilanteeseen on jouduttu erittäin
huonojen aikaisempien päätöksien takia.
Tietysti ei pitäisi mennä liian pitkälle
taaksepäin, mutta pakko on sanoa se, että kun
ilman ehtoja myytiin meillä tietoliikennejärjestelmät,
jotka olivat täysin valtion hallinnassa, ilman ehtoja,
tilanne muodostui sellaiseksi, että vain niillä alueilla,
joilla sen markkinaehtoisesti oli mahdollista toteutua ja kehittyä,
se kehittyi ja muu maa jäi lehdellä soittelemaan,
ja siksi me tarvitsemme oikeudenmukaisuudenkin näkökulmasta
tällaisen tavan, jonka hallitus on nyt valinnut, elikkä julkisen
palvelun velvoitteen, jolla sitten taataan palvelu kaikille suomalaisille.
Se on oikeudenmukaisuuskysymys, se on perustuslaillinen kysymys,
mutta se maksaa meille erittäin paljon. Se maksaa meille
erittäin paljon, ja tämä valitettava
tosiasia meidän on vain nieltävä tilanteessa,
jossa aikaisempia huonoja päätöksiä näin
joudumme paikkaamaan.
Puhemies! Lopuksi vielä uusiutuvasta energiasta pari
sanaa.
Sillä puolella myöskin uusien innovaatioiden etsiminen
ja toimintatapojen löytäminen on aivan välttämätöntä.
Myöskin meidän veropolitiikkamme, energiaverotuksen
kohdentaminen niin, että me voimme aidosti lisätä meidän
monipuolista uusiutuvaa energiavarantoamme ja raaka-ainettamme,
on täysin välttämätöntä.
Yhtenä esimerkkinä täytyy myöskin
olla tämän Pääkaupunkiseudun.
Ei ole varmasti hyvä eikä kannustavaa se, että Pääkaupunkiseudulla näin
voimakkaasti yhä edelleenkin ollaan sen hiilikasan päällä.
Täytyy olla mahdollisuus myöskin muunlaiseen energiatuotantoon,
ja siksi kannustan hallitusta tekemään ja tuomaan
sellaisia lakiesityksiä, että tätä asiaa
pystytään eteenpäin viemään,
jotta Pääkaupunkiseutukin ottaisi osaa ilmastonmuutoksen
torjuntaan myös energiatalouden osalta.
Siihen liittyy myöskin oman etanolituotannon, joka
samalla lisää meidän valkuaisomavaraisuuttamme,
kohentaminen ja monta monta muuta asiaa, ja jos ei nykyisiä toimia
olisi tehty, Kemera-varoja lisätty jne., meillä metsäpuolella ei
tapahtuisi tällä hetkellä juuri mitään,
koska puukauppa on ollut aika lailla hiljaista, ja siksikin meidän
puuvarojemme energiakäyttöä pitää lisätä.
Myöskin syöttötariffien käyttöönotto
on perusteltua, jotta me pystymme tasapainoiseen markkinatilanteeseen
niin isojen integraattien kuin sahojenkin osalta.
Eero Lehti /kok:
Arvoisa herra puhemies! Täällä tänään
on todettu, että Suomen talous menee maailman investointien
kanssa tasatahtiin. Suomen teollisuus on vientivoittoista ja tuonti
on palveluita ja kulutustavaroita. Sen takia suhdannesykleissä ei
aina koordinaatiota kovin helposti ole saatavissa. Suomi ei tästä taantumasta
nouse samanlaisena. Edellisessä taantumassa 1990-luvun
alkupuolella uskomaton Nokian vetovoima sekä silloiset
risteilyalukset saivat Suomen teollisuuden uuteen nousuun.
Vaikka maamme innovaatiopolitiikkaa on jatkettu pitkään
ja sitä voidaan pitää hyvinkin laajana
ja kattavana ja siellä on useita uusia tuotteita, siitä huolimatta
sellaisia uusia yrityksiä, joista voitaisiin katsoa, että ne
täyttävät korvaavan osuuden, jota metsäteollisuuden
ja ehkä myös teletekniikan tuotannon menettäminen
muihin maihin merkitsee, ei juuri ole näköpiirissä.
Itse olen toiminut seitsemän vuotta kansainvälisen kasvuyrityskilpailun
tuomariston puheenjohtajana, ja ikävä kyllä tänä aikana
kasvuyritysten lukumäärä paremminkin
on supistunut kuin kasvanut.
Mistä tämä johtuu? Ensinnäkin,
julkisesti voidaan sanoa, että suomalaisia yrityksiä on
tullut todella paljon lisää. 10—15 vuoden
aikana niitä on tullut yhteensä 60 000—70 000.
Tarkempi tarkastelu kuitenkin näyttää totuuden.
Työnantajayrityksiä on edelleen noin 82 000
kappaletta. Niiden lukumäärä ei siis
ole viidentoista vuoden periodina juurikaan kasvanut. Sellaisen
yrityksen, joka käynnistää vientitoiminnan
Suomesta käsin, on oltava riittävän riskinottokykyinen.
Aivan yksinyrittäjä se ei juurikaan voi olla.
Miksi yrittäjät sitten jäävät
elinkeinonharjoittajiksi, eivät ota lainkaan ulkopuolista
pysyvää työvoimaa, johtuu ilmeisesti
suurelta osalta siitä, että yksinyrittäjän
riskinottokyky ei riitä työsuhteeseen liittyvien
riskien kattamiseen. Jotain lainsäädännön
muutoksia ajatellen näitä pienimpiä yrityksiä,
ensimmäistä työsuhdetta, on jo toki tehtykin
mutta ilmeisesti ei riittävästi.
Toinen taustatekijä on konkurssi. Suomen konkurssilainsäädäntö on
ehkä liian ankara. Sitä on yritetty keventää niin
sanotun henkilökohtaisen konkurssin suuntaan, jossa silloin,
kun konkurssi tapahtuu, siihen asti kerätty varallisuus menee
mutta elämä voi alkaa puhtaalta pöydältä uudestaan.
Pankkisektori on jatkuvasti torpannut tämän kehitysuran.
Yhdysvalloissa, missä osassa osavaltioita tämän
kaltainen niin sanottu henkilökohtainen konkurssi on mahdollinen,
yritysten aloitusfrekvenssi on noin 30—40 prosenttia korkeampi.
Suomessa aloittavien yritysten määrä,
vaikka niiden lukumäärä, kuten sanottu,
on kasvanut, on edelleenkin alhainen.
Vakavampi ongelma syntyy siitä, että meillä on
vain 14 000—15 000 sellaista yritystä,
joiden henkilökunta lukumääräisesti
on yli kymmenen, ja näistä ehkä varsinaisia
kasvuyrityksiä uusilla mielenkiintoisilla toimialoilla
muutama sata. Todellisuudessa näiden metsäteollisuuden
ic-tekniikan työpaikkojen vähentymisen kattamiseksi tarvittaisiin
varmasti toinen mokoma, josko sekään riittää.
Tässä isommassa sektorissa, jossa sitten on
jo mahdollista käynnistää vienti, verotus
muodostaa merkittävän harkintavaiheen. Nykyinen
verotus lähtee niin sanotusta nettovarallisuussäännöstä:
9 prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta voidaan yksinkertaisella
yrityksen maksamalla verotuksella siirtää osakkaille,
kuitenkin siten, että osakkaan saama kokonaisosinkotulo,
niin tästä kuin muistakin yhtiöistä,
voi olla vuodessa korkeintaan 90 000 euroa. Tämä summa
on pysynyt jo usean vuoden ajan saman kaltaisena, eli miljoonan
euron jälkeen oleva oma pääoma johtaa
verotuksen kiristymiseen. Kun vastaavasti myyntivoiton verotus näissä uusissa
teknologiayhtiöissä on suhteellisen kevyttä sen
takia, että siellä ei myydä pääomaa,
siellä myydään tulevaisuutta ja kauppahinta
voi olla varsin suurikin ja verotus on myyntivoitossa selvästi
kevyempi, meillä on vaarana ajautua sellaiseksi yritysten kasvualustaksi,
jossa valtion tuella innovaatiopolitiikan nimissä tuetaan
alkavia yrityksiä mutta niiden tuotannollinen toiminta,
kuten itse asiassa myös Nokian osalta on käynyt,
on vaarassa siirtyä ulkomaille. Jotain mielestäni
olisi tässä kehitysurassa syytä pohtia
uudestaan, nykyinen ei ole kovin hyvä.
Paula Sihto /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Meillä on käsittelyssä valtion
vuoden 2010 talousarvioesitys, jonka määrärahat
ovat yhteensä 50,2 miljardia euroa. Tulevan vuoden budjetti työllistää ja
hoitaa työttömyyttä. Tulevana vuotena
valtio ottaa lisää velkaa 13 miljardia euroa ja ohjaa
sen elvyttävällä tavalla yhteiskuntamme tärkeään
toimintaan.
Talousennusteiden mukaan maailmantalouden syöksy näyttäisi
tasaantuneen, ja ensi vuodelle povataan jo lievää kansantuotteen
kasvua. Silti on tärkeää, että tulevan
noususuhdanteen alkaessa toimimme oikein estäen sen, mitä viime laman
jälkeen 1990-luvulla tapahtui, jolloin yksittäiset
kansalaiset joutuivat monin tavoin laman maksajiksi ja kärsijöiksi.
Töitä siis talouden oikaisemiseksi ja työllisyyden
parantamiseksi on tehtävä pitkällä aikajänteellä.
Parasta lääkettä yhteiskunnan heikompiosaisista
huolehtimiseen on se, että julkisen talouden tasapainosta
pidetään huolta. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta
ei saa missään taloudellisessa tilanteessa unohtaa.
Hallituksen sosiaalinen ote näkyy budjettiesityksessä niin
tulo- kuin menopuolella. Hallitus korottaa perusvähennystä 1 480
eurosta 2 200 euroon vuodessa. Tämä keventää merkittävästi
monen pienituloisen verotusta. Jo aiemmin on päätetty
takuueläkkeestä, joka astuu voimaan maaliskuussa
vuonna 2011. Se parantaa merkittävästi tulotasoa
esimerkiksi pelkällä kansaneläkkeellä olevilla,
joita maassamme on lähes 90 000. Pienituloisten
asemaa parantaa myös tähän saakka indeksisuojan
ulkopuolella olevien lapsiperheiden etuuksien sitominen kuluttajahintaindeksiin
1.3.2011 lähtien. Näitä ovat lapsilisät
ja kotihoidon tuki sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat.
Lisäksi veteraanien kuntoutukseen kohdennetaan Raha-automaattiyhdistyksen
rahoitusta 1,8 miljoonaa euroa ja ylimääräistä rintamalisää saavien
korotettuun tai ylimpään hoitotukeen lisätään
50 euron kuukausittainen veteraanilisä 1.9.2010 alkaen.
Budjettiesitys tuo parannusta myös opiskelijan asemaan
sairastumistilanteessa.
Arvoisa puhemies! Tämän vuoden lokakuun alusta
tapahtuva elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus koskettaa
meitä kaikkia myönteisellä tavalla. Erityinen
tulonsiirto se on pienituloisille, lapsiperheille ja eläkeläisille,
joiden tuloista suurin osa kuluu syömiseen. Myös
ravintolaruuan verotuksen alenemiseen löydettiin ratkaisu
samalla kertaa, mikä osaltaan lisää työllisyyttä tulevaisuudessa.
Taantuman takia kuntien verotuotot ovat laskeneet voimakkaasti.
Hallitus helpottaa kuntataloutta lähes 800 miljoonalla
eurolla vuosina 2009—2010. Kuntien valtionosuuksia lisätään
ja niihin tehdään täysimääräinen
indeksikorotus. Lisäksi hallitus vauhdittaa kuntien investointeja. Tämä ylläpitää
työllisyyttä ja
mahdollistaa edullisia rakennushankkeita. Matti Vanhasen toinen hallitus
ei ole halunnut lähteä tässä tilanteessa leikkausten
tielle.
Hallituksen liikennebudjetti on kattava. Siitä osoituksena
on se, että ensi vuonna uusia väylähankkeita
on enemmän kuin koskaan aiemmin. Mittavin hanke on Seinäjoen
ja Oulun välinen rataosuus, jota ilolla tervehdin. Se on
tärkeä niin tavara- kuin henkilöliikenteelle,
mutta ennen kaikkea se on tärkeä aluepoliittisesti
ja tukee elinkeinoelämää laaja-alaisesti.
Haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteyksien kehittäminen
parantaa alueellista tasa-arvoa ja edistää osaltaan
työllisyyttä.
Talousarvioesityksessä erityinen painopiste on nuorisotyöttömyyden
hoidossa. Kaikki mahdollinen on tehtävä, jotteivät
nuoret syrjäydy meneillään olevan taantuman
seurauksena. Lisämäärärahaa
kohdistetaan nuorten ammatilliseen koulutukseen ja vastavalmistuneiden
työllistämiseen. Syrjäytymisvaarassa
oleville nuorille tärkeään työpajatoimintaan
kohdistetaan 0,5 miljoonan euron lisäys ja etsivään
työparitoimintaan, joka jo nyt on osoittautunut tärkeäksi
toimintatavaksi, kohdennetaan lisärahoitusta 2,15 miljoonalla
eurolla.
Hallitus tunnistaa siis nuorten ongelmien kasvamisen ja ohjaa
yhä enemmän varoja nuorten aktivoimiseen. Nuoriso-,
kulttuuri- ja urheilusektorit saavat entistä enemmän
varoja, kun veikkausvoittovarat kasvavat yli 10 prosenttia ensi vuonna.
Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhasen toisen
hallituksen budjettiesityksessä on oikeita lääkkeitä taloustilanteen
oikaisemiseksi. Budjettiesitys parantaa maamme talouden pitkän
aikavälin kestävyyttä ja luo edellytyksiä uudelle
kasvulle. Se tarjoaa suomalaisille työtä, turvaa
ja koulutusta ja vie Suomen mahdollisimman ehyenä läpi
taantuman.
Sinikka Hurskainen /sd:
Arvoisa puhemies! Vuosi sitten tähän aikaan
lähes jokaiseen budjettipuheenvuoroon liittyi lause, että Suomi on
talouskriisissä eikä loppua ole näkyvissä.
Nyt on kuitenkin optimismia hieman ilmassa ja talouskriisin aallonpohja
on saavutettu toivon mukaan, eli maailmalta on jo kantautunut elpymisen
merkkejä. Työllisyysnäkymät
ovat kuitenkin erittäin synkät. Suomen työttömyyden
on arvioitu nousevan ensi vuonna 10,5 prosenttiin. Myöskään
Oecd:n raportti Helsingin Sanomissa tänään
ei ollut Suomen kannalta mairittelevaa luettavaa. Raportin mukaan
Suomi on panostanut aivan liian vähän työllisyyden
hoitoon. Budjetissa on tähän tarkoitukseen varattu
530 miljoonaa ja jonkin verran lisää Euroopan
sosiaalirahastosta.
Julkisen sektorin työllisyydestä huolehtimalla olisi
voitu vaikuttaa myös työllisyyslukuihin, mutta
hallitus vaan näyttää peräävän
tuottavuusohjelman tuloksia ja samalla tulee lisänneeksi huomattavasti
työttömien määrää.
Nyt ei ole enää mahdollisuutta odottaa, vaan hallituksen
tulisi toimia täysillä kohti täystyöllisyyttä,
josta kukaan ei nykyään enää uskalla
edes puhua, puhutaan vain työttömyyden vähentämisestä.
Kun suuri pitkän aikavälin tavoite on korkealla,
on myös mahdollisuus saada jotain aikaan. Hallituksen niin
kutsuttu elvytystoiminta ei ole tuottanut tulosta. Hallitus ei ole
ottanut työttömyyttä ja sen kasvua vakavasti.
Budjettiesityksen mukaan 33 miljoonalla eurolla tulisi saada aikaan
10 000 työpaikkaa. Tavoite on riittämätön
ja rahallisesti alimitoitettu. Miten on loppujen lopuksi muiden työttömien
laita? Eikö hallituksella ole tarjota heille mitään?
Viime hallituskaudella kokoomuksen mantrana oli toistaa, että kuntien
valtionosuudet ovat riittämättömiä.
Kokoomus on nyt hallituksessa, ja kuntien palvelutuotanto vain heikkenee,
työttömyys kasvaa kunnissa, verotulot vähenevät, kuntien
velkataakka ja veronkorotuspaineet lisääntyvät.
Arvioiden mukaan ainakin yli sadassa kunnassa nostetaan kunnallisveroa
ensi vuonna, ja budjetissa ei luvata kuin indeksitarkistus valtionavustuksiin
ja kunnallisverotuksen perusvähennyksen nosto 2 000
euroon, mikä on riittämätön.
Kunnat kamppailevat taloudellisten vaikeuksien keskellä muun
muassa vanhustenhoidon ja terveydenhuollon kanssa. Tällä hetkellä pitkäaikaishoidossa
olevia vanhuksia on noin 50 000. Oikeusasiamies selvitytti
vanhustenhuollon tilaa viiden eri lääninhallituksen
kautta, ja tulos oli karmaiseva. Kaikissa oli henkilökuntaa
liian vähän, vanhuksia ylilääkittiin,
heidän liikkumistaan rajoitettiin, hygieniasta huolehtiminen
oli puutteellista jne. Jokaisella ihmisellä on oikeus saada
ihmisarvoinen kohtelu loppuun saakka. On kyse ihmisoikeuksista.
Sosialidemokraatit esittivät viime keväänä kuntatalouden
ja kuntapalveluiden turvaavaa kolmen vuoden sillanrakennusohjelmaa
laman yli. Vanhustenhuolto on ollut meillä esillä kerta kerran
jälkeen, mutta tuntuu, että hallitukselta ja erityisesti
kokoomukselta ei riitä tähän aikaa, kun
he pelaavat erilaisia rahapelejä yrittäjien kanssa.
Vanhukset jäävät siinä viiletyksessä unholaan.
Tarkastusvaliokunta tulee syksyn kuluessa paneutumaan myös
tähän asiaan.
Arvoisa puhemies! Etelä-Karjala ja Kymi ovat joutuneet
kovan kohtalon kouriin. Puunjalostusteollisuudessa jatketaan irtisanomisia,
linjojen ja tehtaiden lopettamisia ja lisätään
pitkää hiljaista työttömien
joukkoa. Yritykset huutavat työntekijöiltä maltillisuutta,
mutta tarvittaisiin myös yrittäjien malttia ja
isänmaallisuutta niin, että he ponnistelisivat
työpaikkojen säilyttämiseksi maassamme.
Näissä talkoissa on hallituksella suuri mahdollisuus
vaikuttaa ja turvata työpaikat. Sitä se ei ole
tehnyt.
Arvoisa puhemies! Kaikkinensa ei voi olla kuin pettynyt budjettiin,
joka ei luo sen enempää uskoa kuin toivoakaan
paikkakunnille, jotka kamppailevat lähes kuoleman kourissa.
Ensimmäinen
varapuhemies:
Asian käsittely keskeytetään.