Täysistunnon pöytäkirja 78/2009 vp

PTK 78/2009 vp

78. TORSTAINA 17. SYYSKUUTA 2009 kello 10.01

Tarkistettu versio 2.0

Köyhyyden ja tuloerojen kasvuun puuttuminen

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Pääomatulot vapautettiin progressiivisesta verotuksesta Ahon hallituksen toimesta. Sen jälkeen rikkain prosentti suomalaisista on lisännyt 120-kertaiseksi tulonsa. Samaan aikaan perusturva on jäänyt jälkeen noin 30 prosenttia vieläpä palkkakehityksestäkin. Tästä sitten on seurannut se, että meillä on EU-tilaston mukaan jo 700 000 köyhää ihmistä. Suurimmat ryhmät muodostuvat pitkäaikaistyöttömistä, opiskelijoista, joitten opintotuki ei riitä, sekä isosta osasta eläkeläisiä. Onhan se kansaneläke surkean pieni, ja toisaalta keskituloista eläkeläistä rasittaa myös taitettu indeksi, joka on vienyt heiltä jo 100 euroa kuukaudessa voimassaoloaikana.

Suomi on repeytymässä pahasti. Eriarvoisuus kasvaa. Me olemme nyt palautumassa sinne 1960-luvulle, jolloin Suomi oli jyrkästi eriarvoinen maa. Ettekö te näe tätä kehitystä? Tulee repeytynyt Suomi. Se on tulollaan, pikku Amerikka, (Puhemies: Minuutti!) missä yhdet elävät palatseissa ja toiset näkevät nälkää ja ovat leipäjonossa.

Ettekö te näe vai ettekö te välitä, että tämä maa repeää?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Herra puhemies! Perusturvaahan on nyt parannettu tällä vaalikaudella erittäin merkittävästi, sosiaaliturvaa kaikkinensa parannettu. Meillä on mahdollisuus vielä tänä iltana, kun sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta keskustellaan, tähän tarkemmin palata. Mutta laskin tuossa ihan tukkimiehen kirjanpidolla, että 470 miljoonaa euroa on sosiaaliturvaan parannuksia. Siitä puuttuu apurahansaajien sosiaaliturva, siitä puuttuu vielä se, mitä opiskelijoille on tullut, ja siitä puuttuvat nämä, mistä nyt on tehty päätökset, kunnallisen perusvähennyksen nosto, ruuan arvonlisävero. Sitten täytyy muistaa, että eläkeläisten verotukseen, jota on kevennetty niin, että on tullut palkansaajien tasolle, on noin 300 miljoonaa euroa käytetty. Kyllä meillä pienituloisille on tällä vaalikaudella sosiaalipolitiikan kautta ojennettu kättä. Onko se riittävästi, niin varmasti on aina kehittämistä. En yhtään kiellä, etteikö ole kehittämistä. Meillä on tulossa vielä takuueläkejärjestelmä, meillä on tulossa vielä Sata-komiteasta uudistuksia, joita varmasti jaksotetaan tuleville vuosille.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Ministeri, te hurraatte sille, että äitiyspäivärahaa ja sairauspäivärahaa on nostettu. Aivan oikein, niitä perimmäisiä, niitä surkeita. (Ed. Ollila: Eikös se ole hyvä?) Mutta mille tasolle? Työmarkkinatuen tasolle. Tiedättekö te edes, mikä sen taso on? Se on 15 euroa päivässä. Miten sillä elää? Miten sillä pärjää? Miten te, ministeri, selviäisitte, jos teidän tulonne päivässä olisi 15 euroa? Riittääkö meikkimenoihin? (Naurua) Tuolla työttömät tänään kyselivät, onko Suomen päättäjille suoritettu omantunnon ohitusleikkaus, kun he kehuvat tätä suomalaista kehitystä. Nämähän ovat surkeita nämä edut, mille te hurraatte, sillä se työmarkkinatuki on peruslähtökohta näissä eduissa, ja se on riittämätön. Sillä ei kukaan elä.

15 euroa päivässä, miten selviäisitte?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! No, tämän naaman meikkimenot kyllä tällä katettaisiin. (Naurua) Mutta mitä tulee tähän työmarkkinatukeen, niin kyllähän vasemmisto on perinteisesti vastustanut sitä, että kytköstä työmarkkinatuen ja peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen välillä millään tavalla purettaisiin. Näin ollen se, että näitä pienimpiä ei ole kyetty nostamaan sille tasolle, jolle ne olisivat varmasti jo aiemmin kuuluneet, on peräisin siitä, että kun koko pottia pitäisi kasvattaa, niin silloin kustannukset ovat suuremmat. Nyt poikkeuksena aikaisempiin vaalikausiin on saatu työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan noin 100 euron, ihan karvan verran alle 100 euron, korotus aktiivitukeen. Tämähän on aivan poikkeuksellista ja vastoin sitä ideologiaa, jota te olette koko ajan tehneet. Me olemme myöskin ansiosidonnaista kyenneet parantamaan, kun sosiaalitupohan korotti siellä hyvin paljon näitä etuuksia. Hallitus on rahoittanut sosiaalitupon (Puhemies: Minuutti!) etuudet. Kaikki ovat tulossa tai tulleet voimaan.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Tuloerot ovat todella kasvaneet, ja tuloerojen kasvun syy on ollut epäoikeudenmukainen veropolitiikka. Nyt meidän pitää kerätä lisää veroja, aivan niin kuin, valtiovarainministeri Katainen, te ääni väristen sanoitte tiistaina esittelypuheenvuorossanne. Tarvitaan veropohjan laajentamista, jotta jatkossa pystytään nostamaan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, pitämään huolta kaikkein köyhimmistä. Sen jälkeen minua ihmetyttää, miten voi olla mahdollista, että kaksi päivää sen jälkeen, kun te sanoitte, että nyt on aika maksaa veroja, kaveria ei jätetä, kaikista pidetään huolta, valtioneuvosto esittää, että suorat sijoitukset osakkeisiin, pankkitalletuksiin ja rahastoihin ovat saamassa huomattavan veroedun. (Vasemmalta: Aivan! Todella erikoista! — Ed. Rajamäki: Kaveria ei jätetä!)

Miten on mahdollista, että te teette tällaisen esityksen kaksi päivää sen jälkeen, kun te olette täällä puhunut lähimmäisenrakkaudesta ja (Puhemies: Minuutti on mennyt!) siitä, että rikkaiden pitäisi maksaa oma osuutensa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kehotan todella perehtymään tähän esitykseen. Jos katsotaan näitä taloudellisia vaikutuksia, niin tämä muutos on siis niille ihmisille, jotka ottavat pitkäaikaissäästösopimuksia ja joita tällä hetkellä on noin 600 000 ja jotka ovat pääsääntöisesti ja yhä enenevässä määrin pieni- ja keskituloisia naisia, (Ed. Arhinmäki: Onko työttömillä varaa?) erittäin hyvä, koska ne ihmiset, jotka ovat halunneet ottaa lisäeläkkeen, ovat olleet nyt sidottuja vakuutusyhtiöitten monopoliin ja ne tuotteet, joita nämä ihmiset ovat ottaneet, ovat olleet hinnaltaan kalliita näille ihmisille. Eli me siirrämme käytännössä painopisteen ihmisille, pois vakuutusyhtiön monopolista. Se verotulomenetys, joka tähän liittyy, on pitkällä jänteellä ehkä noin 10 miljoonaa euroa, koska verovähennys niille, jotka ottavat säästösopimuksen, on siirrettyä veronmaksua. Eli kun te perehdytte aikanaan tähän esitykseen, tulette huomaamaan, että huolenne siitä, (Puhemies: Minuutti!) että tällä jotenkin vähennettäisiin valtion verotuloja, on täysin aiheeton.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! (Hälinää — Puhemies koputtaa) Ministeri Katainen, te olitte hienosti tässä ihmisen asialla (Ed. Salo: Edelleen!) ja sanoitteko pienituloiset naisetkin? Haluaisin tässä määritelmän tälle pienituloisuudelle, jos otetaan lukuun ne ihmiset, jotka tänä päivänä tarvitsevat tämän esityksen saadakseen veronalennuksia siitä, että he laittavat rahaa sivuun. Tänä päivänä te esitätte tällaista. Mikä tämän tulonjakovaikutus on? Kiinnostaako se hallitusta? Ruotsissa Riksrevision arvioi jokaisen budjetin, miten se vaikuttaa eri tulotasoille, näitä 10 prosentin desiilejä.

Onko teillä pokkaa viedä teidän esityksenne yhteisvaikutukset etukäteisesti tarkastettuna, miten ne vaikuttaisivat eri tuloluokkiin Suomessa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Tässä on käytännössä kolme vaihtoehtoa toimia.

Ensimmäinen vaihtoehto on se, että jätetään tilanne nykyiselleen eli annetaan näitten ihmisten olla vakuutusyhtiöitten monopolien armoilla. Eli he maksavat siitä kuukausittaisesta summasta hallinnointimaksuja kohtuuttoman paljon. (Välihuutoja vasemmalta)

Toinen vaihtoehto on tehdä se, mitä hallitus on nyt esittänyt, eli tuodaan uusia tuotteita markkinoille, jolloin kilpailu tuotteiden välillä lisääntyy ja näin ollen ihmiset saavat suuremman osan sijoittamistaan rahoista ja niiden tuotoista itselleen kuin tänä päivänä.

Kolmas vaihtoehto on lopettaa kokonaan verokannusteinen yksilöllinen eläkevakuutusjärjestelmä. (Oikealta: Se olisi kaikkein paras!) Ymmärrän, jos vasemmistoliitto ja sosialidemokraatit sitä esittävät. Haluaisin kuulla, esitättekö myös niille 600 000 ihmiselle, joilla se jo on, tämän hyödyn poisottamista.

Tässähän ei anneta mitään uutta veronkevennystä, niin kuin hyvin tietysti tiedätte, (Puhemies: Minuutti täyttyy!) vaan altistetaan nämä tuotteet kilpailulle, jolloin se hyöty tulee enempi ihmiselle eikä niin kuin nyt: vakuutuspaketteja tarjoaville vakuutusyhtiöille.

Ensimmäinen varapuhemies:

Pääsääntö on siis, että kysymys ja yksi vastaus. Tällä kertaa poiketaan siitä. Ministeri Kiviniemi.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Todellakin tulee tapahtumaan niin, että ne, jotka näitä vakuutuksia ottavat, tulevat tässä hyötymään nimenomaan taloudellisesti, (Välihuutoja vasemmalta) ja tämä koituu myös pieni- ja keskituloisille, jotka erityisesti ovat viime aikoina näitä ottaneet. (Ed. Arhinmäki: Ketkä niitä ottavat?)

Minusta tämä keskustelu on hieman outoa, kun meillä on ollut pitkään voimassa se, että meillä tämä verotuki on tälle eläkesäästämiselle. Se ei ole ketään kiinnostanut sinänsä, että sitä oltaisiin poistamassa. Tämä nykytilanne on ollut huono nimenomaan tästä kilpailun näkökulmasta. Nyt kilpailu paranee ja myöskin tekee mahdolliseksi sen, että tilanne on sen säästäjän näkökulmasta huomattavasti edullisempi. Tämä nykytilanne on ollut huono, mutta se ei ole kyllä sitten näköjään oppositiota kiinnostanut.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Suomessa tuloerot ovat liiaksi kasvaneet verrattuna mihin maahan tahansa, ja tässä on se perussyy, ja siihen vaikuttaa verotus, joka on tässä tullut esille. Mutta meillä on lakisääteinen eläketurva: jokaisen palkasta maksetaan 22 prosenttia joka ainoa kuukausi. Mutta kun palkat ovat niin pienet, niin siitä tulee pieni työeläke. Siitä ei tässä ole puhuttu mitään. Näitä työeläkkeen saajia on 1,3 miljoonaa. Tähän hallitus ei ole millään tavoin näissä esityksissä puuttunut. (Ed. Salo: Nostetaan palkkoja) Ei näillä ihmisillä, joilla on pienet palkat, ole varaa tämän tyyppiseen vakuutukseen kuin täällä nyt tuodaan esille, ja tämä on täysin virheellinen lähtökohta. Tässä suhteessa niin Sata-komitean kuin hallituksen kokonaisuudessa pitäisi lähteä siitä, että pieniä sosiaalietuuksia, ovat ne sitten eläkkeitä tai muita, pitäisi korottaa ja myös sitten kiinnittää huomiota siihen, että verotus on oikeudenmukainen.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Kansaneläkkeen korotuksestahan ovat hyötyneet kaikki ne, joilla on pienikin kansaneläke siinä työeläkkeen rinnalla, ja sehän tulee sinne noin 1 000 euroon saakka. Sitten verotus on korjannut pientä työeläkettäkin saavien asemaa, koska verotusta on kevennetty palkansaajien verotuksen tasolle. (Ed. Skinnari: Nämä eivät ota lisävakuutuksia!) Sitten tietenkin varmasti muista tulonsiirroista hyötyvät eläkeläiset, niin kuin ruokaveron alennuksesta, koska ruoka heidän tuloistaan muodostaa suuremman osan kuin konsanaan hyvätuloisilla. (Ed. Skinnari: Paljonko tulee 1 000 euroon lisää?) Kyllä tässä on monenlaisia toimenpiteitä tehty, ja niin pitääkin olla. Niin pitääkin olla. Tässä ei ole jääty hallituksen puolelta lepäämään laakereilla, mitä tulee tuloeroihin tai köyhyyteen. Mainitsin jo tuon, että nyt ensimmäistä kertaa pienituloisia työttömiä, kaikkein huonoimmassa asemassa olevia työttömiä, muistetaan. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Ei silloin muistettu, kun te olitte hallituksessa.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Minusta tänä päivänä ehkä kaikkein vaikeimmassa asemassa ovat pientuloiset, työssä käyvät perheenisät ja -äidit. Siis isä tai äiti, joka käy työssä ja on pientuloinen — se perhe on kaikkein suurimmissa vaikeuksissa, ja sitä pitää tukea. Tässä hallituksen budjettiesityksessä ei ole kyllä oikeastaan mitään, mikä parantaisi näiden ryhmien asemaa. Pääministeri Vanhanen puhuu kyllä kauniisti perheitten puolesta, mutta en ole ainakaan huomannut, voi olla, että en ole sitä kohtaa löytänyt, mutta ... (Ed. Manninen: Kunnallisveron perusvähennys!) — Se ei koske näitä, ed. Manninen. Jos te luulette, että perusvähennys vaikuttaa siihen henkilöön ja siihen perheeseen, jonka kuukausitulot ovat 2 000 euroa kuukaudessa, niin te olette pudonnut kärryiltä. (Puhemies: Minuutti alkaa olla täysi!) Kysyn valtiovarainministeriltä:

Miksi tätä ryhmää ei ole tuettu?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Niin kuin ministeri Hyssälä on tuossa todennut, niille ihmisille, jotka ovat puhtaasti etuuksien varassa, niiden pienempien etuuksien varassa, on tullut merkittäviä satsauksia. Se on ollut selkeä arvovalinta. Toisaalta palkkatyössä oleville ihmisille on monien vastustuksesta huolimatta tehty maltillisia tuloveron kevennyksiä. Siitä on tullut jotakin. Ruokaveron tuleva kevennys kohdistuu näihin perheisiin. Minä jaan teidän huolenne. Erityisesti vielä semmoiset työntekijäryhmät, joilla ei ole pysyvää työtä vaan on pätkätöitä, ovat ehkä vielä kaikkein tiukimmilla. Kun siihen vielä sen ongelman ottaa, että he voivat olla välillä etuuksien varassa ja välillä työssä, niin se on kiistatta ongelmallinen ryhmä.

Mutta kaikkein pienimpien palkkatulojen kohdalla hallitus ei oikein niitä palkkoja voi lähteä nostamaan. Etuudet ovat yksi kohde, niihin on tehty, verotus on yksi kohde, siihen on tehty. Toivon mukaan (Puhemies: Minuutti!) työpaikkoja pystymme säilyttämään niin paljon kuin hallitus pystyy tekemään, jotta on sitä työtä ja toimeentuloa.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Viime viikolla luimme uutisen, jonka mukaan tämän hallituskauden aikana köyhien, alle 1 100 euroa kuussa ansaitsevien ihmisten määrä on lisääntynyt 100 000 hengellä. Juuri sen takia nyt tarvitaan "ketään ei jätetä" -politiikkaa, ei sitä "kaveria ei jätetä" -politiikkaa, jota te nyt teette.

Minusta on aika uskomatonta, että samaan aikaan kun Hetemäen työryhmä pohtii sitä, miten me poistamme meidän järjestelmästämme verovähennyksiä eli tilkitsemme niitä veropohjaan tehtyjä aukkoja, niin hallitus on kuitenkin jälleen kerran tekemässä "sulle mulle" -veropolitiikkaa ja luomassa yhden verovähennyksen lisää. Eli tässä tilanteessa tämä on täysin väärää veropolitiikkaa.

Samoin minua ihmetyttää myös tämä ministeri Kataisen väheksyvä asenne sitä kohtaan, että tämä ottaa vain 10 miljoonaa pois valtion tuloista. Se 10 miljoonaa euroa voitaisiin käyttää tässä taloustilanteessa huomattavasti (Puhemies: Minuutti on täysi!) järkevämmällä tavalla, joka vahvistaa työllisyyttä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy kyllä oikoa ed. Urpilaisen tietoja. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Oikeastaan ei paljon enempää väärin tuo puheenvuoro olisi voinut mennä. Tässä ei luoda yhtään uutta verovähennystä. Minä en muista, milloin sosialidemokraattinen valtiovarainministeri olisi ottanut pois tämän nykyisen verovähennysjärjestelmän. Jos muistatte, että tämä nykyinen järjestelmä, joka on voimassa, on poistettu demareitten aikana, niin kertokaa. Ei sitä ole poistettu, koska te olette halunneet sen ylläpitää, jostakin ihmeen syystä. (Ed. Arhinmäki: Mistä se 10 miljoonaa tulee?) — 10 miljoonaa on laskennallinen menetys, joka tulee ehkä kymmenien vuosien päästä, koska jokainen, joka ymmärtää tämän järjestelmän toimivuuden — huomaan, että ette ymmärrä sitä — (Naurua) tietää, että verovähennys on tässä hetkessä vähennystä mutta ne tulot verotetaan sen jälkeen, kun ihminen jää eläkkeelle.

Eli korostan vielä sitä, että ei tule yhtään uutta veroetua, ei tule yhtään uutta vähennystä, mutta näille ihmisille, jotka haluavat joka tapauksessa ottaa pitkäaikaissäästösopimuksen, (Puhemies: Minuutti!) tulee mahdollisuus parempiin, (Puhemies: Minuutti on nyt täysi!) edullisempiin tuotteisiin.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt kaikella ystävyydellä, kun kuuntelen teitä, ministeri Katainen, minun tekee mieli sanoa, että ylpeys käy lankeemuksen edellä. (Ed. Salo: Ohhoh!) Teidän puheenvuoronne on kyllä nyt hyvin ylimielistä. Te ikään kuin kyseenalaistatte sen, onko oppositio perehtynyt teidän tänään tekemäänne päätösesitykseen. Te olette tällä esityksellä laajentamassa verovähennystä myös muihin pitkäaikaissäästöinstrumentteihin, (Ed. Ahde: Se on totta!) ja se vie valtiolta 10 miljoonaa euroa verotuloja. (Ed. Skinnari: Vähintään!)

Nyt on kysymys siitä, että tässä suhdannetilanteessa kaikkea päätöksentekoa pitäisi katsoa työllisyysnäkökulmasta, minkälaisia työllisyysvaikutuksia sillä on, mutta myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Ja tämä esitys ei paranna kumpaakaan näistä, sillä ei ole työllisyysvaikutuksia, mutta se ei ole myöskään sosiaalisesti oikeudenmukainen, koska niillä pienituloisilla ihmisillä ei ole varaa tehdä tämän kaltaisia pitkäaikaissäästösopimuksia. Eli tämä on suoraan kädenojennus (Puhemies: Minuutti on täysi!) jälleen kerran teidän omille kavereillenne.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä keskimääräinen eläkesäästösopimus on 1 500 euroa vuodessa ja uudet sopimukset 900 euroa vuodessa. Niitä ottavat käytännössä yhä useammin ihmiset, joitten työsuhde on epävakaa, eli perheen yhteisistä tuloista monesti naiselle, joka on perhesyistä johtuen poissa työelämästä pitkään, tai isille, jotka ovat nykyään työelämästä poissa pitkään ja joiden työsuhteet ovat pätkittäisiä, otetaan tämmöinen lisäeläketurva. Tähän päivään saakka, tai itse asiassa huomiseen päivään saakka, nämä ihmiset ovat ottaneet vain monopoliasemassa olevien vakuutusyhtiöitten tarjoamia eläkepaketteja. Nyt me tarjoamme näille ihmisille, jotka haluavat tämmöisen tulevaisuudessakin ottaa, edullisempia tuotteita.

Ei ole ylimielistä oikoa sitä, kun te sanoitte, että tulee uusi verovähennys. Ei tule uutta verovähennystä. Nyt kun te korjasitte (Puhemies: Minuutti tulee täyteen!) mielipiteenne, että laajennamme mahdollisuutta uusiin tuotteisiin, se pitää paikkansa. (Ed. Skinnari: Älkää saivarrelko!)

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on syytä todeta, että eläkeläisten verotusta tämä hallitus on alentanut yli 500 miljoonalla markalla. (Eduskunnasta: Eurolla!) Toiseksi on todettava, että keskusta on perusturvapuolue, vasemmistoliittokin oli, kunnes sateenkaarihallituksessa sen selkä katkesi ja se leikkasi opintotukea ja lapsilisiä. Sata-komiteassa keskusta ajaa edelleenkin perusturvan parantamista, mutta ystäviä ei siellä näy. Kyllä te puhutte täällä salissa, mutta toteuttakaa niitä periaatteita (Hälinää — Puhemies koputtaa) myöskin käytännössä ja irrottautukaa siitä ay-liikkeen lieasta, jossa te olette. Te ette uskalla nostaa käytännössä sitä perustasoa. Sillä tavalla me voimme (Puhemies: Minuutti täyttyy!) parhaiten näiden kaikkein pienituloisimpien asemaa parantaa. Tehkää, älkääkä puhuko!

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Manninen puhuu kyllä aina jykevästi ja usein myös asiaa, mutta nyt olivat menneet kyllä puurot ja vellit pahasti sekaisin. Voi tietysti olla niin, että ed. Manninen on ryhtynyt kannattamaan sitä demareiden aloitetta, että tähän Sata-komiteaan otettaisiin myös oppositio mukaan. Jos tämä on koko keskustan mielipide, että vihdoinkin pääsisimme sinne, missä ollaan tekemässä kuulemma ensi vaalikauden ratkaisuja — tehän olette sanonut, että te ette hoida sitä nyt tällä vaalikaudella, vaan sitten ensi vaalikaudella, Sata-komitea tekee sinne piirustukset — niin olen hyvin iloinen siitä ja toivon, että ministeri Hyssälä voisi vahvistaa tämän ilmoituksen, että oppositio pääsee tähän komiteaan vaikuttamaan, jotta me saamme hyvän sosiaaliturvauudistuksen. (Naurua)

Ministeri Kataiselle haluaisin sanoa näihin historiatietoihin, kun te täällä lupasitte oikaista tulevaa ministeri Urpilaista, niin rohkenen kuitenkin sanoa niin, että kyllähän viime vaalikaudella, ministeri Katainen, puututtiin tähän eläkesäästöhommaan. (Ed. Kallis: Ja sitä edellisellä! — Puhemies: Minuutti on nyt täysi!) Kokoomus vastusti sitäkin raivokkaasti, että saatiin hivenen oikeudenmukaisuutta, että enää vähennystä ei tehdä tuloista vaan veroista.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tähän esitykseen sisältyy myös eläkeikärajan nosto, joka tällä hetkellä on 60 vuotta, mutta se tulee jatkossa seuraamaan yleistä työeläkeikää. (Ed. Skinnari: No totta kai sen pitää olla siinä!) Tämä olisi tietysti voitu tehdä joskus aikaisemminkin, mutta sitä ei ole tehty. Mutta ihan rehellisyyden nimissä en ole kuullut koskaan sosialidemokraattien, ihan yksittäisistä edustajista poiketen, ryhmän tai puolueen esittävän, että luovutaan kokonaan tästä pitkäaikaissäästämisen verovähennysoikeudesta. Jos tämä on teidän mielipiteenne, niin sanokaa se sitten suoraan. Mutta jos te kritisoitte vain sitä, että nyt tarjotaan mahdollisuus ihmisille, jotka haluavat tämän ottaa, edullisempiin tuotteisiin, niin sitä minä en oikein ymmärrä. Miksi te vastustatte sitä, että vakuutusyhtiöitten monopoli puretaan ja annetaan ihmisille mahdollisuus edullisempiin, heidän kannaltaan hyödyllisempiin tuotteisiin?

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä listasi ansiokkaasti sosiaaliturvan muutoksia ja uudistuksia, joita on tulossa. Meillä on noin 60 prosenttia yrittäjistä yksinyrittäjiä, jolloin myös sosiaaliturvan merkitys yrittäjälle ja yrittäjän jaksamiselle korostuu. Kysynkin nyt:

Mitä konkreettisia esityksiä hallitus on tuomassa yrittäjän sosiaaliturvan parantamiseksi?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Valitettavasti nyt ei juuri ole tulossa, koska meillä on siitä istumassa pieni työryhmä, joka näitä asioita pohtii. Katsotaan sitten. Yrittäjien sosiaaliturvahan ei ole Sata-komiteassa sinänsä, vaan tämä on ihan erillinen työryhmä.

Kirsi Ojansuu /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun tänään on puhuttu näiden pienituloisempien asemasta tässä yhteiskunnassa, niin haluan muistuttaa, että tämä hallitus on tehnyt ennätysmäisen suuren korotuksen minimiäitiyspäivärahaan ja vanhempainrahaan, 160 euroa kuukaudessa. Se on erittäin merkittävä nosto. (Ed. Tennilä: Paljonko se nyt on teidän mielestänne?) Haluaisin kysyä nyt näistä Sata-komitean asioista ja tästä perusturvasta:

Onko, ministeri Hyssälä, tämä toimeentulotuen normiosan siirto Kelaan edistynyt millään tavalla, koska tämähän on sellainen uudistus, jos mikä, joka osuisi niihin kaikista köyhimpiin, niihin, jotka eivät edes tiedä, että he ovat oikeutettuja tähän? On paljon ikäihmisiä, jotka eivät kehtaa tai osaa hakea sitä tällä hetkellä sosiaalitoimesta.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tämä on tässä listassa, jota tänä syksynä vielä käsitellään ja pohditaan. Siellä on muun muassa omaishoidon tuen kelasiirto myöskin, ja näistä asioista ei ole tehty vielä mitään ratkaisuja.

Ed. Heinäluomalle sanoisin, kun hän sanoi, että tästä tehdään seuraaviksikin vaalikausiksi, että kyllä tässä täytyy semmoisia linjauksia tehdä, kun Sata-komitea tämän vuoden lopussa työnsä päättää, mitkä tulevaisuudessa olisivat semmoiset isommat paalutukset, joita tehdään. Mutta ottakaa huomioon, että sieltähän on tullut paljon lakiesityksiä jo tänne. Niitähän on tänä syksynä jo tukku käsittelyssä ja myöskin tukku liittyi sosiaalitupoon jne., joten paljon on tullut jo sieltä tavaraa. Mutta myöskin sitten tässä Hetemäen verotyöryhmässä on esimerkiksi omaishoidon tuen verotus, mitä pitää pohtia siellä verotyöryhmässä, onko se oikeudenmukainen.

Kun ed. Heinäluoma täällä aiemmin puhui perusturvasta ja muustakin ja muutkin käyttivät siitä puheenvuoron, niin sanon vielä lopuksi, (Puhemies: Minuutti on täysi!) että kyllä aika nihkeää demarien kanssa se perusturvan parantaminen oli. Minulla on hiukan kokemusta. Neuvoteltiin päivätolkulla muutamista euroista.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että kun kuuntelee tämän hallituksen ministereiden vastuunoton linjaa, niin tuntuu siltä, että tässä tasavallassa on ollut varmaan kahdentoista vuoden kausi, että on ollut vain demariministereitä ja vain he ovat tehneet päätökset, kuinka paljon rahaa käytetään. Haluan nyt, ministeri Hyssälä, teille kertoa, että te olette itse hallitusneuvotteluissa päättäneet, kuinka paljon viime vaalikaudella käytettiin sosiaaliturvaan rahaa. Itse olette sen päättäneet niin kuin tälläkin vaalikaudella, ja odotan mielenkiinnolla, kun pääsemme keskustelemaan siitä, kummalla kaudella loppujen lopuksi parannettiin sosiaaliturvaa enemmän.

Mutta sitten kun täällä ed. Manninen lupasi, että me pääsemme mukaan tähän tärkeään valmisteluun Sata-komiteassa, niin te ette vielä vastannut, oletteko valmis toteuttamaan tämän ed. Mannisen ilmoituksen, että Sata-komitea avataan niin, että se on aidosti demokraattinen ja parlamentaarinen. Sen jälkeenhän tämä olisi tasavertaisella pohjalla; täällä voisi esittää syytöksiä tai vastasyytöksiä.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tässä on tietenkin ollut kaiken värisiä hallituksia, mutta täytyy sanoa, että kyllä sosiaaliturvan perusturvan kannalta vuosi 1995 ja kaksi vaalikautta siitä eteenpäin oli murheellista, se oli todella murheellista, (Välihuutoja vasemmalta) ja sitten viime kaudella saatiin jo parannuksia ja nyt edelleen on jatkettu. Nyt on saatu isommat korotukset perusturvaan ja on saatu monipuolistettua sitä sosiaaliturvapakettia, jota hallitus on voinut rahoittaa. Jos ei tätä taantumaa olisi tullut, niin varmasti me olisimme toisenlaisissa asemissa. (Ed. Gustafsson: Mikäs taantuma silloin 95 oli?) Nyt meidän täytyy keskittyä työllisyyteen, meillä on siihen panostettu kymmeniä miljoonia enemmän, mutta siitä huolimatta, että meillä on taantuma, niin ensi vuoden budjetissakin voitte katsoa niitä parannuksia, mitä on tullut kuitenkin sosiaaliturvaan. Ollaan siitä iloisia, että näin on tapahtunut.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Veikko Vennamo sanoi tässä salissa kerran, että prosentti on suuri huijari, ja se kyllä pitää paikkansa, sillä hyvin iso osa näistä tuloeroista on tuotettu prosenttilinjoilla kulkien sekä verohelpotusten osalta että veronkorotusten osalta. Jos samaa prosenttia vedetään eri tuloihin, niin tulos on aivan eri.

Ministeri Katainen, tänään on jaettu tänne saliin myöskin teidän ensi vuoden verotaulukkoesityksenne. Tämän esityksen mukaan 10 000 euroa kuukaudessa ansaitseva saa ensi vuonna verohelpotusta yhteensä 960 euroa, mutta taulukon alapäässä pienellä tulolla oleva saa vain viidesosan siitä, 180 euroa. (Ed. Ollila: Mikäs se alkuperäinen kysymys oli? — Ed. Salo: Eikös tämä ole eri kysymys?)

Kumpaa te oikeasti pidätte kaverinanne? Tämän taulukon mukaan näyttää, että edelleen vaan jatkuu euroina tämä suurituloisten suosinta myös ensi vuoden verotuksessa, jota te eilen hurrasitte sosiaaliseksi.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ensi vuodelle veroasteikkoihin ei tehdä alennuksia kenenkään muun kohdalle kuin pienituloisimpien, siis tuloverotus ei kevene kenenkään muun kohdalla kuin kaikkein pienituloisimpien kohdalla. (Ed. Tennilä: Mutta taulukkoa muutetaan!) — Se on itsestäänselvää, jos tuloverotusta kevennettäisiin tai kun on kevennetty, niin sehän tehdään aina taulukkoon ja se on prosenttikohtainen. (Ed. Tennilä: Niin niin, tämä oli se kysymys!) — Niin, näinhän se veronkevennys tehdään aina. (Ed. Tennilä: Prosentti on huijari, eikö niin!)

Meidän tuloveron kevennyksissä tämän vaalikauden aikana — itse asiassa tälle vuodelle on tehty se ainoa — on jo itsessään tehty erittäin vahva painotus kaikkein pienituloisimpiin. Ensi vuodelle tuloveron kevennys tehdään vain ja ainoastaan aivan kaikkein pienituloisimmille ihmisille. (Ed. Kuoppa: Tuhat euroa saa ministeri lisää!) Se on se metodi, jolla tätä pystytään hoitamaan. Mutta jos mennään ylipäänsä tuloveroasteikoissa alaspäin, niin totta kai se, joka maksaa eniten veroja, saa myös suurimman kevennyksen, näinhän se yleensä on. (Ed. Tennilä: Tämä on se kysymys!) Näin on ollut myös silloin, kun vasemmistoliitto, jos te olitte ... Olittehan te Lipposen hallituksessa tekemässä veronkevennyksiä. (Puhemies: Minuutti täyttyy!) Ihan sama linja oli silloin. (Ed. Tennilä: Sehän on väärä linja!) Vasemmistoliitto hyväksyi Lipposen kakkoshallituksessa sen veronkevennyslinjan, että sille, joka maksaa eniten veroa, myös euroissa se kevennys on suurin, ja tämän vasemmistoliitto hyväksyi.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on tällä kertaa loppuun käsitelty.

Otetaan seuraavat kysymykset vähän nopeampaan tahtiin, niin että saadaan useampia framille.