Täysistunnon pöytäkirja 79/2006 vp

PTK 79/2006 vp

79. KESKIVIIKKONA 6. SYYSKUUTA 2006 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys laeiksi kihlakunnansyyttäjästä annetun lain, Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjästä annetun lain ja yleisistä syyttäjistä annetun lain 11 §:n muuttamisesta

 

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Käsittelyssä on nyt hallituksen esitys kihlakunnansyyttäjästä annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Tässä esityksessä syyttäjälaitoksen paikallisorganisaatiota ehdotetaan muutettavaksi siten, että paikallisviranomaisena toimisivat nykyisistä yhteistoiminta-alueista muodostettavat syyttäjänvirastot, poikkeuksena Helsinki ja Ahvenanmaa.

Tämä asia ja juuri käsitelty ulosottokaari sisältävät osat, jotka kuuluvat kihlakuntalaitokseen nykyisen voimassa olevan lain mukaan. Viime kesäkuussa ennen juhannusta eduskunta käsitteli poliisihallintoon liittyvää lakiesitystä lähetekeskustelussa, ja se on nyt hallintovaliokunnan käsittelyssä. Nämä kaikki kolme lakia, poliisia, ulosottoa ja kihlakunnansyyttäjiä koskevat lait, joiden muutokset ovat nyt meillä käsittelyssä, ovat keskeisin osa kihlakuntajärjestelmää; siellä on vain sitten maistraatti neljäntenä eräissä kihlakunnissa.

Tämä on hyvin mielenkiintoinen tapa viedä nyt kihlakuntauudistusta eteenpäin tämän hallituksen toimesta. Muistamme taannoin — taisi olla puolitoista vuotta sitten — kun hallituksella oli suunnitelma kihlakuntien alas ajamisesta ja suurkihlakuntien perustamisesta, muodostamisesta. Silloin hallituksen iltakouluun oli menossa päätettäväksi se uudistus niin, että nykyiset kihlakunnanvirastot olisi yhdistetty suurkihlakunniksi. Mutta viimeisillä metreillä, edellisenä iltana, edellisenä päivänä, kun hallituksen piti tuo lyödä lukkoon, tänne eduskuntaan kokoontui noin 50 kaupunginjohtajaa pienehköistä kaupungeista kaikkialta Suomesta, semmoisista kuin Somerolta ja Salosta ja joka maakunnasta. Keski-Suomestakin oli Keuruulta, Saarijärveltä, Äänekoskelta, Jämsästä jne. Nämä olivat hyvin voimakkaasti tätä keskittämisoperaatiota vastaan. Tämä viesti meni sitten ministeri Manniselle ja hallitukselle, ja hallitus viimeisenä yönä teki ratkaisun, ennen kuin oli päätöstä tekemässä, että veti tuon asian pois listaltaan ja luopui tuosta uudistusajatuksesta ja sittemmin hallintoselonteossa ilmoitti, että asiaan palataan vuonna 2008.

Varmasti noilla seutukunnilla on uskottu siihen, että näin nyt sitten on, että nämä valtion paikallishallinnon palvelut säilytetään suurin piirtein nykyisellään näissä pienemmissä kaupungeissa eikä niitä keskitetä kauas, varsinkin maaseudun asukkailta hyvin kauas. Mutta mitä onkaan tapahtumassa? Täällä käytiin juhannuksen edellä keskustelu poliisin osalta, ja esitys sai aika kovan ryöpytyksen. Muistan, kun itse käytin ed. Oinosen kotikaupunkia Keuruuta kovasti esimerkkinä. Kun Keuruun kihlakunta on olemassa — siellä on ainoastaan poliisihallinto — ja kun se esimerkiksi oltaisiin liittämässä Jämsään taikka Jyväskylään, niin en pitänyt sitä kovin miellyttävänä asiana, ja ymmärrän, että Keuruun kaupunginjohtaja ja kaupunki tällaista mallia vähintäänkin vierastavat. Sieltä jostakin Pihlajaveden seudulta Jyväskylään tai Jämsään yhteydet ovat heikot ja etäisyys on ainakin 100 kilometriä. Näin kuitenkin nyt hallintovaliokunta käsittelee sitä lakiesitystä. En tiedä, mikä on siellä tullut ajatukseksi, jos sitä on siellä jo ehditty viedä eteenpäin.

Nyt meillä on nämä kaksi esitystä, ja tuon äskeisen ulosottokaaren osalta täällä todetaan, että ulosottopiirejä koskevia säännöksiä muutetaan niin, että voidaan muodostaa nykyistä suurempia paikallisyksiköitä. Se voi olla ihan viisasta, että keskitetään esimerkiksi Keski-Suomessa kaikki Jyväskylään. Voisi tietysti ajatella, että perustettaisiinkin yksikkö Keuruulle eikä keskitettäisi vain Jyväskylään, ja samalla lailla poliisin osaltakin voisi ajatella, mutta ehkä näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan, vaan se keskuspaikkakunta saa ne kaikki valtion vakaata palkkaa nauttivat johtavat virkamiehet omiksi veronmaksajikseen. Näin tapahtuu tämän äsken käsitellyn esityksen 83 osalta ulosottolaitoksen keskittäminen.

Nyt käsittelyssä oleva kihlakunnansyyttäjiä koskeva laki on samanlainen, eli nyt on yhteistoiminta-alueita, ja ne tämän lainmuutoksen myötä yhdistetäänkin laajoiksi syyttäjänvirastoiksi. Sitäkään en mene kiistämään, etteikö tämä voi olla järkevää ja tehokasta, mutta samalla se merkitsee sitä, että tämän Vanhasen hallituksen keskittämispolitiikka on todella vauhdissa ja maaseutuväestöltä palveluja ajetaan yhä etäämmälle. Maaseudun näkymät esimerkiksi ensi vuoden talousarvioehdotuksen pohjalta ovat varsin synkät, näin arvioin, ja perusteita löytyy monenlaisia. Ne eivät kuulu tähän, niistä keskustellaan sitten budjetin yhteydessä.

Mutta syvästi hämmästelen erityisesti kihlakuntauudistuksen kokonaislinjausten pohjalta, selonteon pohjalta, jonka eduskunta hyväksyi, ja mainitsemani hallituksen päätöksen tai päättämättä jättämisen pohjalta, että tällaisia uudistuksia nyt viedään ikään kuin köökin kautta, niin kuin sanotaan, eli laki kerrallaan ja sitten todetaan, että meillä on ehkä Keuruun kihlakunta, on ehkä Saarijärven kihlakunta, on ehkä Salon kihlakunta, Someron kihlakunta saattaa olla, sellaista ei taida olla. Sitten niillä kihlakunnilla ei ole kuitenkaan mitään työtä varsinaisesti, vaan ne ovat eräänlaisia tyhjiä, onttoja hallinnon muinaisjäänteitä, joista sitten tietysti voidaan todeta vuoden päästä, että kun niillä ei ole asemaa organisaatiossa, niin ei niitä enää kannata ylläpitääkään. Näin sitten tilanne menee siihen suuntaan, että keskittäminen ja maaseudun ihmisten palvelujen alasajo vauhdittuu merkittävällä tavalla.

Herra puhemies! Tätä en olisi Vanhasen hallitukselta odottanut, vaan olisin odottanut maaseutuystävällisiä ja valtakunnan kaikkien osien palvelujen kehittämistä linjaavia uudistuksia, mutta nyt olemme tällä tiellä. Toivon, että valiokunnat näitä lakeja käsitellessään miettivät näitä asioita syvällisesti kansalaisten, palvelujen tarvitsijoiden, kannalta, ja sitten lopuksi katsomme tässä salissa, ovatko nämä hyväksyttäviä vai ei, sen työn pohjalta, minkä valiokunnat tekevät.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Juuri siihen, mitä ed. Kankaanniemi totesi, voi yhtyä hyvin pitkälle, eli jos me muistamme, viime kaudella eduskunta teki kielteisen ratkaisun ja hallituksen esitys vedettiin pois. Toinen yritys jäi hallintovaliokunnan pöydälle, tuli vaalit ja sitten tämä episodi, joka ministeri Mannisen kanssa oli noin puolitoista vuotta sitten, nyt jälleen äskeinen hallituksen esitys 83 ja nyt tämä, vastoin eduskunnan tahtoa.

Silloin, kun kihlakuntauudistus oli, luvattiin, että koko järjestelmä otetaan kokonaistarkasteluun kihlakuntauudistusselonteon yhteydessä 2008. Nyt näitä yritetään syöttää, ja minun mielestäni se osoittaa sitä, että ministeriö on heikko eikä toteuta eduskunnan tahtoa vaan yksittäisten virkamiesten tahtoa. Tämä hallituksen esitys osoittaa kyllä minun mielestäni aika rajua linjaa. Siellä tulee määrätyiltä osin koko maa toimialueeksikin, eli tässä vedetään kyllä valtion virkamiehen selkänahasta se viimeinenkin piiru pois.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä kahteen edelliseen puheenvuoroon. Asiat ovat aivan niin kuin niissä on esille tuotu. Ed. Toimi Kankaanniemi, edustajakollega, toi aivan oikein esimerkit esille Keski-Suomesta ja aivan erityisesti kotikaupungistani Keuruulta. Meillä on Keuruun kihlakunta, ja jos nämä uudistukset, mitä esitetään, etenevät, niin sitten on hyvin todennäköistä, että meillä ei enää Keuruun kihlakuntaa ole. No, tietysti näitten hallinnon yksiköitten alueeseen jokainen neliömetri maasta tulee kuulumaan, mutta minä näen, että kyllä on perusteltua tuoda esille sitä näkemystä, että valtion paikallishallinto on myös lähellä ihmisiä, että se ei etäänny maantieteellisesti eikä vieraannu muutoinkaan niistä ihmisistä, joita se on tarkoitettu palvelemaan.

Todellakin tämä kihlakuntauudistus oli menossa kihlakuntia lakkauttavaan suuntaan parisen vuotta sitten, mutta sitten nousi vastavaikutukseksi seudullisten kansanedustajien verkosto täällä eduskunnassa. Meitähän on kansanedustajia, jotka olemme tietyiltä seutukunnilta. Kaikki eivät ole Pääkaupunkiseudulta taikka maakuntakeskuksista, vaan löytyy myös seuduilta valittuja edustajia, ja kyllä me haluamme puolustaa sitä näkemystä, että seutukunnilla tulee olla myös valtion palveluita.

Todellakin, niin kuin ed. Kankaanniemi mainitsi, Saarijärveltä, Äänekoskelta, Keuruulta, Jämsästä, Ikaalisista, Parkanosta, Vammalasta jne. tulivat kaupunginjohtajat vierailemaan täällä eduskunnassa tai kaupunginjohtajan estyneenä ollessa valtuuston puheenjohtaja tai näitten edustajat, ja tuotiin esille se, että valtionhallintoa tulee olla myös seudullisesti eikä kaikkea pidä keskittää maakunnallisesti. Tällä hajautetulla valtionhallinnolla on ihan oma merkityksensä.

Jos sitten on niin, että jossakin kihlakunnassa ei välttämättä ole kovin paljon toimintoja, niin meidän pitäisi etsiä, millä tavalla voitaisiin vaikka saman katon alle tai saman hallinnon alle lisätä valtion toimintoja, että niitä olisi myös seuduilla. Yleensä seutukunnilla on valmiit valtion toimitilat. Jossakin saattaa olla, että on rakentamisen tarvetta, mutta yleensä valtion virastotalot ovat melko hiljakkoin rakennettuja, hyväkuntoisia, tarkoitustaan vastaavia, ja silloin pitäisi asioita keskittää, että toimintoja olisi seuduilla.

Kyllä oli tietty menetys, että muun muassa käräjät loppuivat Keuruulta. Olisi hyvin mielekästä, että tuomari tulisi pitämään käräjiä niin kuin ennenkin. Silloin ei tarvitsisi poliisimiesten olla antamassa jatkuvasti käräjäkyytejä eikä sosiaalitoimen tarvitsisi kustantaa käräjäkyytimaksuja maakuntakeskukseen, ja sitten varmaan tavoitettavuus käräjille osallistuvien kohdallakin olisi parempi, kun käräjät olisivat siinä lähellä. Liian monta kertaahan käräjille osallistumaan määrätyt jäävät tulematta käräjäpaikalle.

Näkisin, että tulisi koota valtionhallinnon palveluja seuduille, ja kun tämä esitys tulee hallintovaliokuntaan, niin minä toivon, että tätä näkemystä voimakkaasti siellä katsottaisiin, miten voidaan valtion paikallishallintoa edelleen pitää hajautettuna, ja nähtäisiin tämän mielekkyys. Tällä on myöskin ihan mielialaan vaikuttavaa psykologista vaikutusta, myöskin paikkakunnan positiivista imagoa parantavaa, kun siellä on valtionhallinnon yksiköitä, mutta samalla ne ovat konkreettisesti paremmin läsnä, ihmisten tavoitettavissa. Poliisihallinto esimerkiksi saa paikallisen poliisipäällikön kautta, ennen kunnianarvoisan nimismiehen kautta, kasvot paikkakunnalla, ja kyllä sillä on aivan oma merkityksensä.

Arvoisa puhemies! Toivon, että nämä seutukuntien näkemykset saisivat asianomaisen valiokunnan jatkokäsittelyssä ansaitsemansa huomion, jotta palvelut eivät vieraantuisi ihmisistä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten edellisen lakiesityksen niin myös tämän hallituksen esityksen tavoitteena on karsia syyttäjäyksiköitä niin, että nykyisten 62:n sijaan on jäljellä enää 15 syyttäjäyksikköä. Hallituksen lakiesityksessä kirjoitetaan kauniisti paikallisyksiköistä, mutta todellisuudessa kysymys on suurista maakunnallisista yksiköistä. Kuten aiemmin olen todennut, hallituksen esitykset ulosottokaaresta ja syyttäjälaitoksesta ovat vain pieni osa suunnitelmasta keskittää valtion paikallishallintoa maakunnallisiin keskuksiin. Työvoimatoimistoverkkoa tiivistetään ja toiminta-aluerajoja tarkistetaan siten, että toimistojen määrä vähenee noin 100:aan, kun on 145 toimistoa ja niillä 200 toimipistettä. Maistraattien toimialueita on tarkoitus laajentaa siten, että maistraattien lukumääräksi tulee 22. Nykyään maistraatteja on 34. Monilla seuduilla on jo viritetty suunnitelmia verohallinnon ja Kansaneläkelaitoksen toimipisteiden verkoston harventamisesta.

Valtion paikallishallinnon maakunnallistaminen merkitsee sitä, että sen päätöksenteosta tulee kasvotonta. Kun asiakkaat eivät ole fyysisesti paikalla, on helppo tehdä kielteisiä päätöksiä. Valtion paikallishallinnon keskittämisestä seuraa syrjäseutujen, maaseudun sekä pienten ja keskisuurten kaupunkien palvelutason heikkeneminen. Tätäkö me todella haluamme?

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Näköjään riippuu siitä, mistä asiasta keskustellaan, onko asia eduskunnalle mieleinen vai ei- mieleinen. Äskeinen laki oli ministeri Luhtasen tänne tuoma samoin kuin tämäkin laki, ja tässä asiassa nyt puhutaan sitten Vanhasen hallituksen kehnoudesta. Olen kyllä puhujan kanssa samaa mieltä siitä, että hallituksen politiikka tältä osin on kehnoa. Tämä johtaa keskittymiseen ja palveluiden saatavuuden heikkenemiseen, eikä tämä ole myöskään sopusoinnussa sen aikaisemman linjauksen kanssa, että tämä selonteko kihlakuntauudistuksesta on tarkoitus tuoda. Mitä sillä selonteolla enää silloin tehdään? Ei meillä ole kihlakuntia. Tämä maailma menee vähän outoon malliin.

Jos katsotaan tätä lakia, 5 §:ää, niin jos tämä 5 § saa sen muodon kuin tässä on, niin ei myöskään eduskunnassa tarvitse enää käsitellä näitä asioita. Sen jälkeen ne menevät kaikki ministeriön asetuksella, kaikki muutokset. Toivottavasti tähän asiaan kiinnitetään erityistä huomiota, ja kaikkein parasta olisi, että tämä laki palautettaisiin.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kollegani Mauri Salo sanoi viimeisenä lauseena, että parempi, että tämä laki palautettaisiin. Se on aika kovasti sanottu hallituspuolueen kansanedustajalta. Kun hallituksen ja valtioneuvoston jäsenet ovat yksimielisesti tuoneet eduskuntaan lain, josta hallituspuolueen kansanedustaja sanoo, että se tulisi palauttaa, se on aika voimakkaasti sanottu. Huomasin, että myöskin toisella hallituspuolueen kansanedustajalla, joka on käyttänyt puheenvuoron, ed. Oinosella, oli hyvin kriittinen näkökulma tähän esitykseen. Tämähän on sopusoinnussa poliisihallinnon ja yleensä oikeustoimen, syyttäjälaitoksen, alasajamisen kanssa, mitä tämä hallitus on harjoittanut pitemmän aikaa.

Ed. Mauri Salo kertoi, että tämä on kehnoa politiikkaa. Tämä tietenkin johtaa ainoastaan siihen, että enää ei voi keskustan edustaja vaalien aikana vaalipuheissaan sanoa, että joku paha hallitus tulee tähän maahan, joka tyhjentää maaseudun, vaan joutuu toteamaan, että me olemme nyt sen tehneet. (Ed. Mauri Salo: Hallitus tekee hyviä esityksiä ja huonoja esityksiä!) — Minä sanoisin kyllä, että hallituksen politiikan arviointi on kokonaisuutta. Ei voi olla niin, että on hyviä esityksiä ja huonoja esityksiä. On parempi oikeastaan, että jättää tekemättä niitä huonoja asioita. — (Ed. Mauri Salo: Niin pitäisi ollakin!) Kun eduskunta on linjannut hallintovaliokunnan mietinnössä useamman kerran, mitä kansanedustuslaitos näistä asioista haluaa, ja hallitus kuitenkin johdonmukaisesti toimii täysin päinvastaisesti, niin se vastaa niistä asioista kansalaisille. Ed. Mauri Salo niistä vastaa Somerolla, ja ed. Oinonen vastaa niistä Keuruulla. (Ed. Mauri Salo: Kyllä!) Mutta sellainen linjaus ei käy, että täällä ollaan jotakin mieltä ja tupaillassa ollaan jotakin toista mieltä. Tämä on hallituksen esitys, tästä vastaavat myöskin puolueet, joiden nimet ovat Suomen Keskusta, Sosialidemokraattinen Puolue ja Ruotsalainen Kansanpuolue, ja se pitää muistaa, kun käydään maalisvaaleihin.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitystä voi kiittää ja arvostella, ja tässä kohdassa on asia, jota voidaan arvostella. Aiemmin oli, edellisessä kohdassa, asia, jota saattoi kiittää. Tämä selvyytenä.

Minä olen kyllä ed. Mauri Salonkin kanssa täysin samaa mieltä, kuten monen muun puhujan kanssa, myöskin edellisen kanssa, että tämä esitys ansaitsisi tulla palautetuksi, koska tämä sisältää juuri seudullisten palvelujen kannalta heikentämiselementin. Minä ymmärrän, että hallintoa ja kaikkea tulee voida uudistaa ja meidän tulee myöskin keskittää vähiä virkavallan resursseja sinne, missä rikollisuutta tapahtuu enemmän, mutta se ei saa tapahtua seutukuntien kustannuksella. Voin sanoa, että Jouni Mykkäsen ansiota oli hyvin ratkaisevasti, että pari vuotta sitten saatiin siinä vaiheessa maaseudun pienet kihlakunnat pelastettua ja asia pysäytettyä, ja minusta tämän asian pysäyttäminen olisi nyt jälleen hyvin perusteltua ja paikallaan.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kun ed. Mauri Salo peräänkuulutteli vain näitä taustoja, niin täytyy sanoa, että velan vanhenemisesta eduskunta on ollut aika lailla sitä mieltä, että siinä pitäisi edetä, ja se on ollut eduskunnan tahto, mutta kihlakuntien alasajosta ei eduskunta ole myönteistä lausumaa antanut. (Ed. Petri Salo: Aivan!) Tietysti me käsittelemme vain hallituksen esityksiä, jotka ovat koko hallituksen esityksiä, mutta tämä tausta on otettava huomioon.

Lisäksi on syytä ottaa se huomioon, että velan vanhenemista koskeva asia on ihan puhtaasti oikeusministeriön asia, mutta kihlakuntien alasajo koskettaa ainakin sisäasiainministeriötä ja oikeusministeriötä ja joiltain osin ehkä vähän muitakin, eli se on laajempi hallituksen kanta ajaa tätä kokonaisuutta alas. Siksi on syytä nostaa koko hallitus tässä yhteydessä vähän vielä vahvemmin vastuuseen kuin tuossa velan vanhenemisessa, jossa kehut annettiin vain yhdelle ministerille, joka varmasti ne kyllä ansaitsee. En usko, että muut ministerit ovat siihen asiaan hirveän paljon paneutuneet.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Asia on aivan kuten ed. Kankaanniemi toi esille, että tämä koskettaa vähintään kahta ministeriötä, ehkä vähän muitakin. Tällä on myöskin aluekehityksen kannalta valtionhallinnon sijoittumisessa merkityksensä, ja näenkin, että sen vuoksi olisi perusteltua, että tämä hanke valiokunnissa saisi sen kritiikin, että tämä pysähtyisi, koska tämä on kielteinen maaseudun seutukuntien palvelujen ja itse toimintojenkin kannalta. Meillä on liian paljon tyhjänä kumisevia virastoja, hallintotoimistoja, poliisiasemia maaseudulla, ja tällä lailla ei niitä enää yhtään lisää tarvittaisi, vaan keskittämisen sijasta hajauttamista. Maaseudulla asuminen on myöskin virkamiehelle jonkun verran asuntojen hintojen takia halvempaa, ja yhtä hyvin sieltä käsin voidaan viedä palveluja myöskin maakuntakeskuksiin ja taajamiin, jos halutaan nykyajan tietotekniikkaa ja sähköisiä viestintävälineitä hyödyntää.

Keskustelu päättyy.