Täysistunnon pöytäkirja 79/2011 vp

PTK 79/2011 vp

79. TORSTAINA 1. JOULUKUUTA 2011 kello 16.02

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

 

Jussi Halla-aho /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksen merkittävimpiä muutoksia ovat yhtäältä peruspalveluiden valtionosuusprosentin muuttaminen sekä toisaalta kiinteistöveron poistaminen verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasausjärjestelmästä.

Ensimmäisen muutoksen vaikutus omarahoituksen osuuteen on kaikissa kunnissa yhtä suuri, noin 118 euroa asukasta kohti. Sen sijaan jälkimmäinen muutos vaikuttaa erilaisiin kuntiin hyvin eri tavoin. Siitä hyötyvät ennen kaikkea ne kunnat, joissa on paljon vapaa-ajan asutusta, sekä voimalaitoskunnat. Suurin yksittäiselle kunnalle koituva lisäys on 640 euroa asukasta kohden, suurin menetys taas 114 euroa per asukas.

Hallituksen esityksen taustalla on hallitusohjelmassa ilmaistu tavoite lisätä kiinteistöveron osuutta kuntien verotuloista. Tätä tavoitetta puoltaa se, että kiinteistövero on kuntien verotuloista vakain ja kehitykseltään ennustettavin. Hallintovaliokunta toteaa mietinnössään, että kunnat ovat osa julkista taloutta, ja pitää perusteltuna, että kunnat osallistuvat julkisen talouden tasapainottamiseen.

Valiokunta kuitenkin tähdentää viitaten perustuslakivaliokunnan antamaan lausuntoon, että valtiovarainministeriön on tarkoin seurattava uudistusten tosiasiallisia vaikutuksia kuntien asemaan ja kuntalaisten palveluiden saatavuuteen ja että hallituksen on tarvittaessa tehtävä ehdotuksia, mikäli alueellinen yhdenvertaisuus vääristyy.

Hallintovaliokunta toteaa, ettei kunnille pidä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa asettaa uusia tehtäviä tai laajentaa nykyisiä tehtäviä, ellei valtio osallistu niiden rahoitukseen yli puolella todellisista kustannuksista.

Hallintovaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sen hyväksymistä.

Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta.

Elsi  Katainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuntien valtionosuusjärjestelmän keskeisin tarkoitus on turvata kuntien edellytykset selvitä lain niille asettamista velvoitteista. Nyt käsillä oleva lakiesitys on murentamassa nämä kuntien toiminnan edellytykset. 631 miljoonan leikkaukset vuositasolla merkitsevät jo nyt erittäin monelle kunnalle elinmahdollisuuksien kaventamista.

Leikkaukset otetaan suoraan kuntien tärkeimmästä tehtävästä eli kuntalaisten peruspalveluitten järjestämisestä. On aivan selvää, että tämä johtaa palvelujen saatavuuden heikkenemiseen etenkin haja-asutusalueilla. Hallitus haluaa profiloitua heikompien aseman parantajana mutta ei ota huomioon, että juuri heikoimmassa asemassa olevat tarvitsevat kipeimmin niitä palveluita, joita hallitus on nyt karkottamassa kauas heidän ulottuviltaan.

Hallitus ei halua puhua pakosta, mutta taloudellinen pakko on tehokas väline kohti pakkoliitoksia. Palvelujen saatavuuden heikkeneminen ja demokratiavaje ovat huolenamme. Koko maan asuttuna pitäminen ei kuitenkaan tunnu olevan hallitukselle tärkeää, eikä jokainen alue ole yhtä arvokas kuin toinen. Meidän kantamme on, että jokaisen suomalaisen on voitava valita yhtäläisin oikeuksin ja tasa-arvoisin mahdollisuuksin itselleen paras elinympäristö. Valtiovallan ei tule määrittää sitä, missä pystytään elämään ja missä asuminen tehdään käytännössä mahdottomaksi.

Sietämätöntä on, että kunnille asetetaan jatkuvasti lisää velvoitteita, kun samaan aikaan niiltä evätään mahdollisuudet toteuttaa nämä vaatimukset. Tämä massiivinen kuntauudistus on monelta osin kohtuuton. Valtionosuusleikkaus on kestämättömän suuri. Tämän lisäksi uudistus kohtelee kuntia hyvin eriarvoisesti. Valtionosuusleikkaus toteutetaan tasasuuruisesti 118 eurona asukasta kohti kunnasta riippumatta. Kuntien taloudelliset eriarvoisuudet tulisi ottaa tasapainottavasti huomioon eikä rasittaa ahdingossa olevien kuntien asemaa entisestään verrattuna hyvinvoiviin kuntiin. Jo yhden prosenttiyksikön kunnallisveron korotus vaihtelee kuntakohtaisesti 88 ja 315 euron välillä.

Valtionosuusjärjestelmä sisältää verotulojen tasausjärjestelmän, jossa nykyisellään otetaan huomioon muun muassa kiinteistöverojen osuus. Hallituksen esitys on nyt poistamassa kiinteistöveroa tästä tasausjärjestelmästä. Tämä ehdotus on valtion osalta täysin kustannusneutraali mutta loisi syviä kuiluja kuntien välille. Esitys epätasa-arvoistaa kuntia aivan kohtuuttomalla tavalla, ja mitään pitäviä perusteita ei ole tälle esitykselle vielä kuultu.

Tasausjärjestelmän koko tarkoitus on nimensä mukaisesti tasata kuntien tulopohjassa olevia eroja sekä turvata kaikille kunnille mahdollisuus järjestää peruspalvelut. Kiinteistöveron poisto tasausjärjestelmästä ei siis tuo valtiolle ainuttakaan lisäeuroa mutta jättäisi rikkaat kunnat rikastumaan ja köyhät edelleen köyhtymään.

Arvoisa puhemies! On selvää, että uudistuksia kuntakentässä on tarpeen tehdä. Ikärakenne muuttuu ja ihmiset liikkuvat. Paras-hanke on jo vienyt näitä uudistuksia menestyksekkäästi eteenpäin. Yksi aivan perustavanlaatuinen ero Paras-hankkeen ja nykyhallituksen rakenneuudistuksen välillä kuitenkin on: kuntien vapaaehtoisuus ja oma-aloitteisuus.

Tuore Kuntaliiton teettämä tutkimus kertoo yksiselitteisesti, että kuntien väliset yhteistyöalueet toimivat erinomaisesti, kunhan ne pohjautuvat vapaaehtoisuuteen. Nämä hyvin toimineet yhteistoiminta-alueet pääministeri Kataisen hallitus haluaa nyt purkaa ja tuoda tilalle saneluratkaisun ilman kuntien todellista oikeutta ilmaista mielipiteensä. Myös perustuslakivaliokunta kiinnitti hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa huomiota siihen, että hallituksen esityksen perusteluissa uudistuksen vaikutukset kuntien toimintaan on arvioitu vain lyhyellä toteamuksella, jonka mukaan kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintansa vähenevien valtionosuuksien vuoksi.

Keskustan eduskuntaryhmä vastustaa valtionosuusleikkauksia. Vaihtoehtoisessa budjettilinjassamme esitämme verotulojen maltillista kiristystä, yhteisöverojako-osuuden palauttamista normaalitasolle sekä kiinteistöveron säilyttämistä verotulojen tasausjärjestelmässä.

Arvoisa puhemies! Ehdotan edellä mainittuun perustuen, että hallintovaliokunnan mietintöön sisältyvä 1. lakiehdotus hyväksytään keskustan vastalauseen eli mietintöön sisältyvän vastalauseen 2 mukaisena, mikä tarkoittaa sitä, että 29 ja 55 § säilyvät voimassa olevan lain mukaisina. Haluamme, että kiinteistövero säilytetään verotulojen tasausjärjestelmässä ja hallituksen esittämät valtionosuusleikkaukset perutaan.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaan hallituksen kuntapolitiikan tavoitteena on muun muassa turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut ja vahvistaa kunnallista itsehallintoa.

Esitys sisältää valtionosuusperusteen muutoksen, joka ei ole ongelmaton kuntien perustehtävien hoitamisen kannalta. Hallitusohjelmaan kirjattu peruspalveluiden valtionosuusprosentin muutos ja kiinteistöveron poistaminen verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasausjärjestelmästä kohtelee kuntia epätasaisesti. Valtionosuusprosentin muutos aiheuttaa kuntien omarahoitusosuuden kasvun. Samalla kuitenkaan kuntien tehtävät eivät ole vähentyneet.

Kiinteistöveron poistaminen verotuloihin perustuvasta tasausjärjestelmästä lisää valtion tuloja alueelle, missä kiinteistökanta on entuudestaan hyvä. Samoin tavoitteena oleva kuntien kiinteistöveroprosenttien hyödyntäminen ei välttämättä toteudu, koska rakentamattomien tonttien rakentamiseen vaikuttavat muutkin asiat kuin itse veroprosentti. Samoin hallitusohjelmassa mainittu elinkeinorakenteen vahvistuminen on vaikeasti nähtävissä.

Suomalainen kansanvalta perustuu kunnalliseen itsehallintoon ja paikallisdemokratiaan. Kunnalliseen itsehallintoon taas kuuluu riittävä tulopohja, jota nyt selkeästi heikennetään. Suomen oloissa ei juuri nyt ole mahdollista heikentää kuntien tulopohjaa, koska kuntakenttä kaipaa vakautta. Paras-lainsäädännön vaihtuminen rakennelakiin on jo uusi muutos, joka tapahtuu tulevina vuosina, eikä Paras-lainsäädäntökään ole tuonut riittävästi vastauksia, mihin suuntaan kuntien itsehallintoa tulee kehittää. Niin tai näin, Paras-laki tai tuleva rakennelain odottaminen, kunnat ovat kuin löysässä hirressä.

Kokonaistalouden kannalta uudistus on nollasumma, joka siirtää tuloja maantieteellisesti ja aiheuttaa eriarvoistumista. Kunnille syntyy jossain määrin kilpailuetua alueella, missä kiinteistökanta on vahva, mutta ei ole tarkoituksenmukaista saattaa kuntia tällä tavalla eriarvoiseen asemaan. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten tästä nollasummapelistä saadaan sitten tuottavuutta kuntiin, kuten hallitusohjelma lupaa.

Valtiolla on vastuu, kuten kunnillakin, perusoikeuksien toteutumisessa. Koko maamme aluetta on syytä käyttää taloudellisesti ja alueellisesti tasapainoisesti. Erot kuntien kesken saattavat maantieteellisten erojen lisäksi kuntalaiset eriarvoiseen asemaan. Tälle eriarvoiselle asemalle on vaikea nähdä perusteena juuri kiinteistöveron poistamista tasausjärjestelmästä. Esimerkiksi pitkien etäisyyksien kuntia ja saaristokuntia on vaikea verrata keskenään. Kunnilla on jo nyt vaikeuksia selviytyä laeissa määrätyistä tehtävistään. Kuntarahoituksen ennakoitavuus on ollut ja on edelleen tämän uudistuksen jälkeen heikko.

Kuntiin kohdistuva kunnallisveroprosentin muutos on useissa kunnissa todennäköistä ennemmin kuin se, että kiinteistöveroprosenttia korottamalla saadaan aikaan kuntien tulopohjan vahvistumista. On tärkeää, että kuntien tilannetta seurataan kaikissa näissä muutosprosesseissa, koska kunnat viime kädessä suorittavat nämä uudistukset.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että lakiesitys hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena, lukuun ottamatta 29 §:ää ja 55 §:ää, jotka esitän säilytettävän entisellään.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan aluksi kannattaa edustaja Elsi Kataisen tekemiä muutosehdotuksia.

Arvoisa puhemies! Tulen tässä puheenvuorossani kiinnittämään huomiota lähinnä vain tähän kiinteistöveron poistamiseen verotulontasauksesta. Sinänsä merkittävä asia on myös tämä valtionosuuden leikkaus ja varsinkin, kun se tehdään sillä tavalla, että se kohdistetaan nimenomaan valtionosuusleikkaukseen. Toisaalta on sinänsä hyvä asia, että yhteisöveron jako-osuutta on korotettu 5 prosenttiyksikköä, ja se ei silloin kohtele kuntia samalla tavalla oikeudenmukaisesti kuin valtionosuusjärjestelmä kohtelee. Mutta ongelmallinen on tämä kiinteistöveron poistaminen verotulontasauksesta.

Olen pahoillani siitä, että joudun käyttämään aika kriittistä kieltä, ja olen pahoillani myös siitä, että ministeri Virkkunen ei ollut paikalla esittelemässä tätä lakiehdotusta eikä ole myöskään paikalla, kun eduskunta antaa tästä asiasta vastausta. Toivottavasti tämä ei osoita mitään sen enempää.

Aluksi on todettava, että harvaa lakiehdotusta on valmisteltu niin keveästi ja huonoin perustein kuin tätä kiinteistöveron poistamista verotulontasauksesta. Sehän tuli hallitusneuvotteluissa hallitusohjelmaan hyvin vähäisellä valmistelulla. Kuntatyöryhmä ei käsitellyt tätä asiaa lainkaan. Tämä käsiteltiin edustaja Kimmo Sasin johtamassa taloustyöryhmässä, ja hyvin vähäisellä keskustelulla, niin olen usealta taholta kuullut, se kuitattiin. Ja jälki näkyy. Tätä asiaa ei myöskään perustella kovin paljon lain perusteissa, miksi tämä tehdään. Se tuodaan esille, että kiinteistöveron tuotto on vakaa, ja sitä perustellaan myös, että halutaan vahvistaa kiinteistöveron osuutta kuntien tulopohjassa. Mutta nyt kun katsotaan, korottavatko ne kunnat, joissa kiinteistöverolla on suuri merkitys, kiinteistöveroprosenttejaan, eivät näytä korottavan. Hyvin hitaasti ja vastentahtoisesti. Eli ei tällä perusteella kiinteistöveron kokonaistuotto kovin paljon kasva. Tässä on muusta kysymys.

Tätä perustellaan hyvin keveästi ja samalla sitten jätetään jokseenkin arvioimatta tämän asian vaikuttavuus, mitä se vaikuttaa kuntatasolla. Kuntien väliset erot tulevat voimakkaasti kasvamaan. Lakiehdotuksessa tuodaan esille kyllä hyvin ansiokkaasti se, mikä on verotulontasauksen tarkoitus. Todetaan, että "tasauksen tarkoituksena on turvata kaikille kunnille taloudelliset edellytykset järjestää asukkailleen yhdenvertaiset peruspalvelut kohtuullisella kunnallisverorasituksella ja maksutasolla".

Nyt tämä tarkoitus jätetään sivuun, koska kuntien välisiä eroja kärjistetään. Tässä lakiehdotuksessa on kyllä todettu suurin menettäjäkunta ja suurin voittajakunta ja sitten arvioitu maakunnittain, mutta mitä tämä todella vaikuttaa sitten kuntien mahdollisuuksiin hoitaa tehtävänsä, sitä ei arvioida. Sinänsä hyvin tyhjentävästi todetaan, että ne menettävät kunnat "joutuvat sopeuttamaan toimintaansa vähenevien valtionosuuksien vuoksi". Se on se ainoa vaikuttavuus, joka on arvioitu. Melko yliolkaista. Suotta ei perustuslakivaliokunta kiinnitä huomiota siihen, että tämä ei ole tyydyttävä vaan tätä pitäisi seurata, mihin tämä johtaa. Tässä hallintovaliokunnan mietinnössä todetaan kyllä, että jo luonnostaankin näitä asioita seurataan, mutta tämän merkittävyys on niin suuri, että olisi pitänyt erikseen antaa tästä asiasta lausunto. Mutta sitä ei ole nyt tehty.

Arvoisa puhemies! Totean vielä tästä kiinteistöveron luonteesta, miten se kuntakohtaisesti poikkeaa. Niissä kunnissa, joissa kiinteistöveron tuotto on vähäinen eli sitä verotuspohjaa ei ole kovin paljon, kiinteistöverosta suurin osa tulee vakituisesta asunnosta, yli 70 prosenttia monilla kunnilla. Olisiko vakituisen asunnon osuus Espoossa jotakin 27 prosenttia, Helsingissä 17. Kustavissa se on paljon alle 10, missä kesämökit on se valtaosa. Suurissa keskuksissa...

Puhemies Eero Heinäluoma:

Arvoisa puhuja, tässä aika vaan rientää ikävällä tavalla!

Puhuja:

...maapohjan merkitys on suuri.

Arvoisa puhemies! Minä lopetan tämän ja totean, että tämä esitys tällä tavalla valmisteltuna ja tällä tavalla eduskuntaan tuotuna vie paljon luottamusta siihen, että asiat halutaan hoitaa oikeudenmukaisesti ja hyvin.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä käsittelyssä olevassa esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia. Hallituksen esitys sisältää moniosaisen valtionosuusperusteiden muutoksen. Muutokset johtavat valtion peruspalveluja koskevan rahoitusosuuden vähenemiseen ja käytännössä tarkoittavat sitä, että kunnan tulee omilla verotuloillaan osoittaa lisää rahoja näiden palveluiden järjestämiseen. Vaihtoehto on, kuten esityksessä todetaan, että kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintaansa vähenevien valtionosuuksien vuoksi, käytännössä siis supistamaan palveluja. Esitykseen ei kuitenkaan sisälly sen kaltaisia kohtia, joissa osoitettaisiin näitä kohtia siellä kuntien palveluvelvoitteissa, joista tuota lakisääteistä velvoitetta voitaisiin supistaa.

Valtionosuusjärjestelmän keskeisenä tarkoituksena on varmistaa, että kaikilla kunnilla on olosuhteista ja kuntien tulopohjan eroista huolimatta edellytykset selvitä erityisesti niistä lakisääteisistä tehtävistä. Järjestelmällä toteutetaan osaltaan etenkin perustuslain 16 §:n 2 momentissa ja 19 §:n 3 momentissa julkiselle vallalle asetettuja velvoitteita turvata sivistykselliset oikeudet sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Valtionosuusjärjestelmällä on alueen yhdenvertaisuuden edistämisen vuoksi merkitystä myös perustuslain 6 §:n kannalta. Valtionosuudet ovat perustuslain valtiolle osoittamaa vastuunkantoa julkisen vallan toisena osapuolena.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausuntokäytännössään korostanut sitä, että tehtävistä säädettäessä on huolehdittava kuntien tosiasiallisista edellytyksistä suoriutua noista velvoitteistaan. Kun tätä asiaa perustuslakivaliokunnassa käsiteltiin, niin nostin myös kysymyksenä esiin sen asiantuntijoille, missä kulkee raja, kuinka määritellään se, jos kuntien valtionosuutta valtion taholta leikataan, milloin myös valtiolle tulee velvoite osoittaa, mitä lakisääteisiä palveluita voidaan jättää toteuttamatta. Näinä viikkoina kuntien valtuustosaleissa valtuutetut päättävät ensi vuoden budjetista ja siitä rahoituksesta, kuinka lakisääteiset peruspalvelut kuntalaisille tuotetaan. Kuntien valtuutetuilla ei ole mah-dollisuutta poiketa lakisääteisistä velvoitteista. Heidän on täytettävä se velvoite.

Tässä salissa eduskunnassa hallituksen, valtiovallan, tulee käynnistää keskustelu siitä, mitä lakisääteisiä normeja voidaan purkaa. Nuo normitalkoot olivat jo edellisellä eduskuntakaudella asialistalla, niiden tulos vaan jäi vaatimattomaksi. On aivan luonnollista, että tässä ahdistavassa taloustilanteessa, jossa 52 miljardin euron budjettimme on 7 miljardia alijäämäinen — ja niin on arvioitu olevan myös tulevina vuosina — myös kuntasektorin täytyy säästää ja sieltä rahoitusta leikataan. Se on aivan luonnollista tässä tilanteessa. Mutta on myös rehellistä valtiovallan taholta sitten osoittaa niitä kohtia, joissa tuota lakisääteistä normiohjausta kevennetään. Tästä ajatuspohjasta olenkin tyytyväinen siitä, että viime viikolla kuntaministeri Virkkunen ilmoitti, että kuntien velvoitteita tutkiskeleva työryhmä asetetaan ja sille annettiin määräajaksi ensi vuoden loppuun mennessä käydä läpi tuo kuntien palveluvelvoite. Toivonkin, että se johtaa siihen, että kuntien palveluvelvoite ja valtionosuudet ovat kohtuullisessa suhteessa toisiinsa nähden.

Jussi  Halla-aho  /ps:

Arvoisa herra puhemies! Haluan kannattaa edustaja Mattilan tekemää esitystä.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan Elsi Kataisen tekemää ja myös edustaja Tapani Töllin kannattamaa esitystä.

Paras-hankkeen aikana Suomeen on tehty useita kuntaliitoksia, ja kuntarakennemuutos on edelleen menossa. Näiden kuntaliitoskuntien alueella on tehty useita aktiivisia toimenpiteitä, että saadaan palvelut järjestettyä, ja siellä on useita henkilöstötoimenpiteitä tehty, mutta myös katsotaan alueitten palvelujen eteen. Näiden kuntien talous on kuitenkin tällä hetkellä aika kireällä. Monessa kunnassa on nämä porkkanarahat syöty ja vielä tämä viiden vuoden henkilöstön irtisanomissuoja on olemassa, eli liikkumavara siinä mielessä on aika vähäinen, mitä siellä kunnissa tehdään. Otetaan nyt vaikka esimerkkinä Jämsän kuntaliitoksen kolme perättäistä kuntaliitosta, ja sitten tulen vielä tähän meidän Mänttä-Vilppulan kaupunginliitoksiin.

Näen, että tässä tilanteessa, kun valtio on lähtenyt leikkaamaan näitä valtionosuuksia, on kuin vetäisi maton alta niiltä sopimuksilta, mitä silloin aikanaan on näistä kuntaliitoksista tehty, ja lähdetään hyvinkin tyhjän päälle. Mielestäni myös valtio siirtää tässä vahvasti verotusta tasaveron suuntaan, koska kunnat joutuvat nostamaan omia verojaan hyvinkin huomattavasti ensi vuoden aikana tai viimeistään seuraavien vuosien aikana. On tehty laskelmia, että korotuspaine näitten valtion leikkausten osalta on kunnissa noin 1,5—2 prosenttia. Omassa kaupungissani Mänttä-Vilppulassa tehtiin juuri talousarvio — mihinkä Jokinenkin viittasi, että kunnat ovat viime aikoina niitä tehneet — ja valtion leikkauksien osuus oli sitä, että olisi pitänyt nostaa 1,5 prosentilla meidän 20,50 prosentistamme ylöspäin, plus sitten vielä nämä liitoksesta johtuvat kustannukset. Vielä kun katsotaan meidän maaseutukuntiemme ikääntymiseen liittyvät kustannukset, niin meidän olisi kaiken kaikkiaan pitänyt nostaa 3 prosenttia meidän veroprosenttiamme, noin 24:ään, että olisi nenä pinnan päällä.

Onko valtion nyt tarkoitus sitten ihan tappaa nämä liitoskunnatkin tässä tilanteessa? 24 tai 26 prosentin veroilla meidän kilpailukykymme lähtee kyllä tuolta maaseudulta hyvinkin äkkiä. Nämä ovat tietenkin erityistapauksia, tällaiset kunnat kuin esimerkiksi Mänttä-Vilppula tai Jämsä tai mitä näitä liitoksia meillä on nyt tehty, mutta olin kyllä hyvin huolissani niitten elinvoimaisuuden jatkumisesta. Toisaalta tällä liitosprosessilla on luvattu, että meidän elinvoimaisuutemme lisääntyisi. Toivon kyllä tässä malttia katsoa, miten nämä liitokset ovat toimineet ja mitenkä niissä päästään eteenpäin ja mitenkä se palvelurakenne toimii. Minun mielestäni Jokinen piti hyvän puheenvuoron siinä mielessä, että katsotaan niitä normitalkoita lisäksi vielä. Ne valtion toimenpiteet, mitä nyt on annettu, ovat aika raskaat, ja vaikka me nostamme nyt tätä verotusta 1,5 prosentilla, tai sanotaan 0,5 prosentilla, niin sen efektiivinen vaikutus on vielä hyvin pieni kunnissa.

Arvoisa puhemies! Näillä saatteilla tuen edustaja Elsi Kataisen tekemää esitystä.

Antti Lindtman /sd:

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän esitykseen ja mitä tulee siihen keskusteluun, jota tässä salissa on tämän syksyn aikana julkisen talouden tasapainottamisesta käyty, niin täällä on kaksi linjaa. Hallituksen linja on se, että koko julkisen sektorin on osallistuttava näihin talkoisiin. Sitten on toinen linja, että rajataan toinen puoli julkisesta sektorista eli kuntatalous pois. Nyt kun näemme, mihin maailma on menossa, näemme, että joka tapauksessa synkkiä pilviä kerääntyy talouselämän ylle, niin sopii kysyä, onko tämä jälkimmäinen vaihtoehto, että rajataan kuntatalous kokonaan pois sopeuttamistoimenpiteiden piiristä, kestävä. (Arto Pirttilahden välihuuto) — Ei ole, aivan oikein.

Te olette palauttamassa tai haluaisitte varjobudjettinne mukaan palauttaa kuntien valtionosuusprosenttiin tehdyn tarkistuksen ja haluatte osan rahoittaa sillä, että leikkaatte kuntien veropohjaa erityisesti yhteisöveron osalta. Jos katsotaan, mihin paineet tulevat erityisesti, mikäli veropohja alkaa rapautua, niin nimenomaan useimmiten niihin kuntiin, joissa yhteisövero on se kaivattu osuus. Sen takia kai edellisellä hallituskaudella, kun keskusta oli hallituksessa, nostettiin väliaikaisesti yhteisöverojen kuntaosuutta. Nyt te olette sen ottamassa pois — ovatko ne perusteet poistuneet tai onko taloudessa tapahtunut jotain muuta, sopii kysyä, ja sopii kysyä, onko tässä tapahtunut linjanmuutos.

Mitä tulee siihen, saneleeko hallitus, niin kun olen tutustunut sekä tähän käsillä olevaan kuntauudistushankkeeseen sekä sitten Paras-lakiin, jossa sanotaan 4 §:ssä, että kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia, liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin, piste, niin en näe asiallisesti eroa näissä tavoitteissa. Paras-lain tavoitteena oli elinvoimainen toimintakykyinen kuntarakenne, niin kuin tässäkin. Tämä tapahtuu niin, että ensin kuunnellaan kuntia, katsotaan lausunnot, sen jälkeen tehdään laki. En näe tässä mitään sanelua. Ainoa asia, jossa tässä salissa sanelua näen, on se, jos joku puolue esittäisi lähipalvelulakia, jossa määriteltäisiin, minkä etäisyyden päässä kunnan jokaisesta asukkaasta palveluiden pitäisi olla. Minusta se on ylhäältä sanelua, otetaan valta pois kuntien valtuustojen suvereenista oikeudesta päättää oman kunnan palveluverkosta.

Arvoisa puhemies! Totean vielä sen, mitä tulee siihen, miten valtio osallistuu, jos tulee uusia velvoitteita, niin ensinnäkin totean, että niistä mahdollisuuksien mukaan on pidättäydyttävä. Ainoa poikkeus tässä on vanhuspalvelulaki, ja siitä todetaan hallitusohjelmassa, että jos ja kun tämä laki tulee, niin valtio osallistuu sen kustannuksiin 50-prosenttisesti. Se on enemmän kuin edellisen hallituskauden asetus kouluterveydenhuollosta ja neuvolapalveluista, joihin valtio osallistuu vain 30-prosenttisesti; esimerkiksi Vantaalla jouduttiin lisäämään useita kymmeniä vakansseja, joista saatiin vain osa valtionosuuksia.

Sitten vielä, mitä tulee tähän kiinteistöveron poistoon tasausjärjestelmästä, niin on varmaan niin, että jos yksittäinen kunta tekee päätöksen tänä vuonna tai ensi vuonna, niin sillä sinällään ei ole välttämättä suurta merkitystä, mutta mitä pitemmälle mennään ja mikäli käy niin, että esimerkiksi suuret kunnat joutuvat tulevina vuosina kiinteistöveroprosenttia nostamaan, niin se voi pitkällä tähtäimellä vaikuttaa siihen. Kyllä meillä hallintovaliokunnassa esimerkiksi Helsingin kaupungin lausunnossa todettiin, että nykyisen tasausjärjestelmän ollessa voimassa ei ole mahdollista lähteä laajamittaisesti nostamaan veroprosenttia. Kuntien välisiin eroihin tulee aina muutoksia, ja niin on tullut aina aikaisemminkin, ja aina niitä ei ole seurattu. Nyt mietinnössä todetaan, että näiden muutoksien vaikutuksia, niin kuin kuuluukin, seurataan.

Esimerkiksi 2005, kun nostettiin voimalaitosten kiinteistöveroprosentin ylärajaa, niin samaan aikaan tehtiin tästä tasausjärjestelmästä sellainen, että katsottiin kaikkien kiinteistöveroprosenttien keskimäärä, eikä niin, että katsottaisiin kiinteistöveroprosentti lajeittain. Kyllä sekin lisäsi kuntien välisiä eroja, erityisesti voimalaitoskuntien hyväksi, ja aika tavalla, vaikka kokonaisuudessaan voimalaitoskuntien osuus tai voimalaitosten kiinteistöverojen osuus sekä kiinteistöverosta että ennen kaikkea koko kuntien verorahoituksesta on pieni. Mutta en löytänyt sen vuoden 2005 hallintovaliokunnan lausunnosta mi-tään mainintaa siitä, miten sitä asiaa seurataan kuntien välillä ja mikä vaikutus sillä on kuntien erilaisuuteen. Silloin olivat toki hyvät ajat, silloin oli toki helppo antaa toisille kunnille enemmän ja toisille vielä enemmän. Tänä päivänä, kiitos finanssikriisin ja edellisen hallituksen talouspolitiikan, me olemme vain siinä tilanteessa, että ei meillä ole jakaa kaikille, toisille enemmän ja toisille vielä enemmän. Jos muutoksia tehdään, niin on mahdollista, että jatkossakin niistä toiset kärsivät enemmän kuin toiset, ja näin se vain menee. Kun katsotaan esimerkiksi koko 2000-luvulla tehtyjä muutoksia sekä valtionosuusjärjestelmään että kuntien osuuksiin, kuntien osuuksiin yhteisöveroista ja muista veroista, niin aina on muutoksia tehty ja niin tullaan aina tekemään. Ei tämä niin paljon niistä poikkea.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan ensiksi todeta edustaja Lindtmanille, että olen hyvin samaa mieltä, että julkinen talous on kokonaisuus, eikä keskusta ole missään vaiheessa esittänyt eikä väittänyt, että kuntatalous on semmoinen, joka ei kanna omaa vastuutaan tästä koko julkisesta taloudesta.

Mutta tässä kiinteistöveroasiassa on nyt kyse siitä, että tätä asiaa ei valmisteltu lainkaan. Ei tehty perusselvityksiä, mitä tämä tarkoittaa, miten tämä toimii ja mistä on kysymys, vaan niin kuin Osmo Soininvaara totesi ansiokkaasti jo kesäkuussa, hallitusneuvotteluissa saattaa silloin tällöin mennä jokin asia huomaamatta läpi ja niinpä kiinteistöveron poistaminen verotulon tasauksesta meni läpi puolihuolimattomasti. Lähetekeskustelussa totesin, että jättäisin sen sanan "puoli" pois. Yleensä lähtökohta on se, että kun tehdään muutoksia, varsinkin perustavaa laatua olevia muutoksia, sen pohjaksi tehdään riittäviä selvityksiä. Nyt ei tehty yhtään mitään, vaan jäljestäpäin sitten yritetään todistella, että näinhän tämä pitää tehdä. Kuntakohtaiset erot vaikuttavuudessa ovat todella isot, ja nyt tehtiin sillä tavalla, kun tämä valtionosuusjärjestelmä tai kuntien rahoitusjärjestelmä on kokonaisuus, että irrotettiin yksi osa, ja kun hallitusohjelman mukaan aiotaan uudistaa valtionosuusjärjestelmä ja tarkastella kuntien rahoitusjärjestelmää, miksi tämä yksi osa huitaistiin tuosta noin vain arvioimatta, mitä tämä merkitsee?

Sitten mitä tapahtui voimalaitosten osalta? Ei tätä voi verrata siihen. Siinä oli oma syynsä, miksi siinä tehtiin erityisjärjestely. Vuosikymmeniä olivat nämä voimalaitoskunnat kärsineet niistä haitoista, joita voimalaitos sitten toi, ja loppujen lopuksi viime kädessä niille kunnille, kun työväki on hävinnyt sieltä voimalaitoksen lähipiiristä, niin että siellä on joku yksi tai kaksi henkilöä niissä entisissä isoissa kylissä, oli perusteltua katsoa sitä kiinteistöveroa sillä tavalla, että siitä kunnalle jäi tietty osuus. Siinä oli oma logiikkansa, ja kokonaisuuden kannalta ei ollut niin isosta asiasta kysymys.

Kysyn vieläkin sitä, kun tehdään muutoksia ja kun tehdään isoja muutoksia ja katsotaan tätä kokonaisuutta, millä perusteilla otettiin tämä yksi asia irralleen.

Mitä tulee siihen, korottavatko kunnat kiinteistöveroja, kun viimeksi nostettiin kiinteistöveron alarajaa ja ylärajaa, niin nimenomaan ne kunnat, joissa kiinteistöverolla oli merkitystä, vastustivat jyrkästi sen alarajan nostoa laissa. Tästä käytiin melkoinen keskustelu. Kyllä tässä jokin logiikka pitäisi olla, kun tällaisen asian tuo ja esittelee ja vie päätökseen. Tätä keskustelua ei käyty, ja juuri siksi olisin toivonut, että edes jommassakummassa, lähetekeskustelussa tai silloin, kun eduskunta antaa vastauksen, asianomainen vastuullinen ministeri vaivautuisi olemaan paikalla. Kyllä ministerin tehtävä on olla paikalla, kun näin keskeisestä asiasta on kysymys. Silloin jos ei ole, niin täytyy olla erityisen perustellut syyt. Tässähän on kysymys palveluiden rahoittamisesta eikä niinkään kuntien. Kunnat ovat sitä varten yksi osa, että sitä kautta kulkee rahoitus. Kunnalla on paljon muita tehtäviä, mutta kysymys on palveluiden rahoittamisesta.

Merja  Kuusisto  /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Tölli on varmasti ihan oikeassa siinä, että harvat kunnat tulevat korottamaan kiinteistöveroa. Tämä taloudellinen tilanne on niin huono, että eivät kuntapäättäjät halua kuntalaisten asumiskustannuksia korottaa. Ne kunnat, jotka saavat enemmän kiinteistöverotuloa kuin aiemmin, kun ei enää ole sitä mahdollisuutta, että siitä siirrettäisiin osa muille kunnille, ovat erittäin tyytyväisiä. Se myös aiheuttaa sen, ettei ole mitään tarvetta sitä kiinteistöveroa korottaakaan. Esimerkiksi omassa kunnassani kun teimme kuntabudjettia, emme nostaneet kunnallisveroäyriä emmekä nostaneet kiinteistöveroa. Meillä ovat kumminkin kiinteistöveroprosentit siellä alahaarukassa ja samoin kunnallisvero on keskivertoa alhaisempi.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä Lindtmanin ja Töllin kanssa tästä, että pitää katsoa kokonaisuuksia. Toivon myös tässä, että hallitus olisi katsonut kokonaisuutta kuntien näkökulmasta, kun lähdettiin näitä leikkauksia tekemään, sillä nyt keskustelussa oleva kiinteistövero, minkä Tölli ansiokkaasti esitti, vaikuttaa kuntien rahoitukseen, yhtenä nämä hallituksen leikkaukset, mutta lisäksi tulevat vielä pienten lukioiden leikkaukset, ammattikorkeakoulun, ammattikoulun osalta, aluekehittämisrahojen leikkaukset. Sitten lisäksi on tämä rakennemuutos, mikä on menossa ainakin näillä meidän vanhoilla savupiipputeollisuusalueillamme, niin että me tarvitsemme myös panoksia vahvaan elinkeinotoimen kehittämiseen. Näkisin, että olisi syytä kyllä valtion tehdä tämmöinen kokonaistarkastelu siitä, mitä nämä kaikki toimenpiteet kuntasektorille tekevät.

Juha  Rehula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskustelu kuntien valtionosuuslainsäädännön muuttamisesta tilanteessa, jossa verotulotasausjärjestelmästä ollaan poistamassa kiinteistöveroa, on kyllä mielenkiintoinen keskustelu. Edustaja Lindtman oikein kunnostautui kaikkien niiden tekijöiden listaajana, joilla yritettiin löytää hienoa selitystä tälle sinänsä loistavalle idealle, joidenkin mielestä loistavalle idealle.

Täällä ei kuitenkaan kukaan vielä ole sanonut ääneen sitä, miltä tämä muutos todennäköisimmin näyttää tai millainen todennäköisimmin tämä päätös, jolla tämä muutos syntyy, on. Säätytalolla kesken hallitusneuvottelujen joku on saanut loistavan idean kurmoittaa keskustalaisia kuntia. Sen enempää laskematta, sen enempää valmistelematta tuo idea on tullut hallitusohjelmaan saakka. Kaikki eteni niin kauan hyvin, kunnes valkeni, että tuo loistava idea, jolla oli tavoitteena kurmoittaa keskustalaisia kuntia, kohdentuikin niin, että on monta, monta umpikeskustalaista kuntaa, jotka tämän muutoksen jälkeen saavatkin yksi kaksi yllättäin lisää rahaa, kun niiden kiinteistöjen muodostus esimerkiksi sitä kautta, että kunnissa sattuu olemaan järviä ja paljon rantoja, ovat senkaltaisia, että kiinteistöverot karttuvatkin paremmin kuin noilla oletuksilla, joilla tätä lakia säätämässä oltiin.

Tämä on esimerkki lainsäädännöstä, jota ei pitäisi koskaan tehdä. Tämä on esimerkki lainsäädännöstä, jota ei pitäisi koskaan tehdä. Jos on tarkoitus muuttaa kuntien ja valtion välistä rahanjakoa, tehtäköön se sitten niin, että siinä on joku järki ja joku logiikka. Tässä muutoksessa sitä järkeä ja logiikkaa on erittäin vaikea löytää.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä on kysymyksessä verotulon tasaus, ja on kiinnitettävä huomiota juuri siihen. Tästä verotulon tasauksen toimivuudesta tämän lakiesityksen yhteydessä on esitetty melko mielenkiintoisia mielikuvia. Niinpä olisi syytä paneutua itse kunkin asiaan kantaa ottavan siihen, miten tämä järjestelmä toimii. Kysymyksessä on se, että otetaan se laskennallinen verotulo ja siitä keskimääräisestä verotulosta 91,86 prosenttia ja siihen saakka tasataan, ja sitten niiltä, joilla menee yli, ei suinkaan sieltä oteta kaikkea, vaan 37 prosenttia on se, joka menee siihen tasaukseen. Kun sanotaan, että kaikki viedään, ei kannata korottaa prosenttia, ei se pidä paikkaansa. Sitten yksittäisen kunnan osalta kun korottaa, se ääriesimerkki on se, että jos Helsingin kaupunki korottaa kaikki kiinteistöveronsa ylärajalle, niin 96,5 prosenttia joka tapauksessa jäisi kaupungille siitä lisästä. Että ei se nyt ihan niin ole, että se menee kaikki muille ja miten tämä toimii eikä kannata korottaa. Eli kannattaa paneutua siihen, miten tämä koko järjestelmä toimii, ennen kuin väittää, mitä sattuu.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Seuraavan puheenvuoron jälkeen siirrytään menettelyyn, jossa puheenvuorot pyydetään kirjallisesti notaarilta.

Antti  Lindtman  /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä on päässyt paneutumaan siihen, miten tämä järjestelmä toimii, ja hyvä niin. Minun käsittääkseni en tuolla pöntössä yrittänyt väittää mitään muuta kuin miten asia on, kun sanon, että todennäköisesti tällä ei ole yksittäisten kuntien kiinteistöveroon tänä vuonna, ensi vuonna tai sitä seuraavanakaan vielä suoraa vaikutusta.

Mutta todella, mitä tulee näihin kuntien välisiin eroihin, olen tutustunut myös historiaan siitä, miten on tehty erilaisia muutoksia sekä valtionosuuksiin että sitten kuntien vero-osuuksiin. Täytyy todeta, että esimerkiksi 2006, kun tehtiin valtionosuusuudistuksia, siellä oli kuntia, jotka yli 200 euroa hävisivät. Ja kun hallintovaliokunta antoi mietinnön, sanoin, että olisi kiva, jos näitä otettaisiin huomioon silloin, kun myönnetään kuntien harkinnanvaraisia valtionavustuksia jne. Eli kyllä näitä muutoksia on aina tehty, tullaan aina tekemään, ja jos on se tavoite, että pitkällä tähtäimellä halutaan lisätä, niin tässä suhteessa tämä muutos voi olla tervetullut. Aika näyttää, sitä tullaan seuraamaan. Koko kiinteistöverojärjestelmässä on muutostarpeita, ja siihen ollaan asettamassa työryhmä, ja hyvä niin. Tähän myös valiokunta kiinnitti huomiota. Mutta ei pidä demonisoida sellaista, mitä ei esimerkiksi viimeisen kahdeksan vuoden aikana ole täällä salissa demonisoitu.

Yleiskeskustelu päättyi.

​​​​