Täysistunnon pöytäkirja 79/2011 vp

PTK 79/2011 vp

79. TORSTAINA 1. JOULUKUUTA 2011 kello 16.02

Tarkistettu versio 2.0

Pienyritysten verotus

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Raamisopimuksen saaminen tässä taloudellisessa tilanteessa on hyvä asia. Hallitus edisti sopimuksen syntymistä muun muassa veropoliittisilla ratkaisuilla. Osakeyhtiöiden maksaman yhteisöveron alentaminen 26:sta 24,5 prosenttiin oli niistä yksi. Tämän veroalennuksen ulkopuolelle jäävät kuitenkin toiminimet, avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt. Näiden yhtiömuotojen verotusta kiristetään. Raskaamman verotuksen kohteeksi joutuu 126 000 yritystä, jotka ovat pääasiassa pieniä perheyhtiöitä.

Kysynkin valtiovarainministeriltä: onko hallitus tietoinen näiden 126 000 pienyrityksen eriarvoisesta verokohtelusta osakeyhtiöihin nähden, ja mitä hallitus aikoo tehdä yritysverotuksen tasa-arvoistamiseksi?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja tässä totesi, hallituksen ensi vuoden budjettiesitykseen sisältyy 1,5 prosenttiyksikön yhteisöveron alennus. Osa tästä alennuksesta on seurausta siitä, että Suomeen saatiin raamisopimus, joka tuo meidän yhteiskuntaan ennustettavuutta ja vakautta ja sitä kautta parantaa myöskin yhteiskuntamme toimintakykyä ja -edellytyksiä.

Mitä tulee sitten yrittäjien toimeentuloon, pk-sektorin yrittäjistä suuri osa nostaa oman tulonsa ansiotulona. Muistaakseni noin 70 prosenttia tuloista on ansiotuloa ja noin 30 prosenttia heidän tuloistaan on pääomatuloa. Pääomatuloveron osalta hallitus on päättänyt osana hallitusohjelmaa, että pääomatuloveroon tehdään korotus ja tuo vero myöskin muuttuu osittain progressiiviseksi. Tämän päätöksen mukaisesti hallitus on myöskin ensi vuoden budjetissa etenemässä.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Yritykset varautuvat talouden taantumaan niillä keinoilla, mitä niillä on käytettävissä. Pienillä yrityksillä on niitä vähemmän. Eriarvoinen verokohtelu ei lisää veronmaksumoraalia vaan on omiaan rapauttamaan sitä.

Tilastojen mukaan konkurssien määrä on kasvanut viime vuodesta talouden painuessa laskuun. Yrityksien eriarvoistaminen verotuksen suhteen ja kotitalousvähennyksen leikkaaminen juuri ennen taantumaa voi olla kohtalokasta yli puolelle Suomessa toimivista yrityksistä, mikä voi johtaa 90-luvun kaltaiseen konkurssiaaltoon. Pk-yritykset tuottavat yli 60 prosenttia yksityisen alan työpaikoista Suomeen. Kysynkin valtiovarainministeriltä: ymmärtääkö hallitus pk-yritysten merkityksen kansantaloudelle?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee lisää työpaikkoja, Suomi tarvitsee lisää talouskasvua, sillä mitä useampi suomalainen tekee työtä, sen paremmin myöskin Suomella ja valtiontaloudella menee. On totta, että todennäköisesti tulevaisuudessa työpaikat syntyvät entistä enemmän yksityiselle sektorille, ja näin pitääkin olla. Sen takia meidän on keksittävä ja löydettävä keinoja, joilla me voimme tukea suomalaisia yrityksiä pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa ja myöskin kasvamaan, koska se on ehkä yksi sellainen tämän hetken ajan haaste, että suomalaiset yritykset eivät ole niin kasvuhalukkaita kuin me toivoisimme niiden olevan.

Juuri tästä syystä myös osana raamisopimusta on kaksi asiaa, joita tällä hetkellä laitamme juuri aktiivisesti selvitykseen. Toinen koskee yritysten tutkimus- ja kehityspanostuksia, voisimmeko verokannustimen kautta olla kannustamassa erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä tekemään enemmän tutkimus- ja kehitystyötä. Toinen liittyy kasvuyrittäjyyteen ja siihen, voisimmeko jonkinlaisen veroporkkanan kautta olla tukemassa yrityksiä kasvamaan ja myöskin saamaan enemmän pääomia ja sijoituksia yrityssektorille. Eli näitä hallitus on selvittämässä, ja näiden selvitysten pitäisi olla valmiita toukokuuhun mennessä.

Pentti Kettunen /ps:

Arvoisa puhemies! Kysyn asianomaiselta ministeriltä: Aikooko hallitus huolehtia siitä, että kun lama on nyt näkyvissä, ei käy Suomessa samalla tavalla kuin kävi 1990-luvun lamassa? Pankit ajoivat konkurssiin yli 40 000 yritystä. Seurasi suurtyöttömyys. Pankit ajoivat vielä konkursseihin yrityksiä, jotka olivat periaatteessa terveitä, mutta yrityksillä vaan oli ulkopuolista rahoitusta. Silloinen hallitus antoi avoimen piikin. Aiotaanko ottaa nyt oppia 90-luvun lamasta niin, että tällaista tilannetta ei pääse syntymään?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! 90-luvun lamassa Suomessa toimivat ja suomalaiset pankit joutuivat ahdinkoon. Tällä hetkellä suomalainen pankkisektori on hyvin vahva. Luonnollisesti, jos euroalueella ja Euroopassa pankkisektorin tilanne ylipäänsä kiristyy ja pankkien välinen luotonanto kiristyy, sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia myös suomalaisten pankkien likviditeettiin eli siihen, kykenevätkö pankit luotottamaan yrityksiä. Tätä pulmaa on haluttu ratkaista Eurooppa-tasolla, ja Suomi on valmis ottamaan käyttöön samankaltaisia toimenpiteitä kuin vuonna 2008, jolloin pankkien likviditeetti sekä pääomatarve turvataan tarvittaessa julkisista varoista, jotta vältyttäisiin luottolamalta.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Eriarvoistava verotus on erittäin suuri ongelma. Tässä jokunen viikko sitten valtiovarainministeriltä kysyttiin, onko Suomessa mahdollista tulla samanlaisia ongelmia kuin Ruotsissa on terveysyhtiöitten kohdalla ilmennyt. Valtiovarainministeri ilmoitti, että hän on henkilökohtaisesti tarkistanut Mehiläisestä, että siellä verot on maksettu. No, se on tietysti aika suhteellista: Mehiläinen teki 211 miljoonan liikevaihdolla 40 miljoonaa voittoa ja maksoi siitä 360 000 veroja.

Meillä suuri ongelmahan on rajoittamattomat korkovähennykset kansainvälisten konsernien sisällä, ja tämä porsaanreikä meidän täytyisi välittömästi pystyä tukkimaan. Sama koskee myös siirtohinnoittelua. Tiedän, että valtiovarainministeriössä on valmiina olemassa sapluuna, jolla voitaisiin näihin epäkohtiin puuttua. Milloin hallitus tuo esityksen, niin että tähän epäkohtaan puututaan?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Lintilä on täysin oikeassa. Tämä yritysten rajoittamaton korkovähennys on iso ongelma, ja on tietenkin valitettavaa, että siihen ei viime vaalikaudella ehditty puuttua, mutta nyt siihen ollaan puuttumassa, ja tarkoitus on antaa lakiesitys asiaan liittyen jo ensi kevään aikana, jolloin eduskunta pääsee asiaa käsittelemään.

Ylipäänsä tällä hallituksella on hyvin tiukka linja mitä tulee veronkiertoon ja harmaaseen talouteen. Harmaa talous on yksi tämän hallituksen painopistealueista, johon muuten ensi vuonna tullaan laittamaan 20 miljoonaa euroa enemmän rahaa, jotta voimme monella eri hallinnonalalla tehdä toimenpiteitä, joilla kitketään niin veronkiertoa kuin muutakin harmaata taloutta.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! Syntynyt raamisopimus osoittaa erinomaisesti sen, että Kataisen hallitus on erinomaisen kyvykäs tekemään yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Se on se kyky ja taito, jota tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa tarvitaan. Mutta myös tarvitaan yrittäjyyttä, ja kun raamisopimukseen ei mahtunut se tavoite, joka hallitusohjelmassa on, että työnantajalle vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset jaetaan tasan, nyt kun raamisopimus on hyväksytty, on katsottava eteenpäin. Todellakin, kun nuo vanhemmuuden kustannukset ovat suurin yrittäjyyden jarru siellä pienissä yrityksissä ja myöskin suurin tasa-arvon häpeätahra siellä työelämässä, kysyn, voisiko pääministeri tai valtiovarainministeri luvata, että tämä asia nyt hoidetaan tämän kolmannen hallituksen ohjelmassa. Toivoisin, että kuulisimme, että kolmas kerta toden sanoo.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tämä on merkittävä ongelma silloin, kun se vaikuttaa nimenomaan naisten työmarkkina-asemaan. Yleensähän se vaikuttaa nimenomaan naisten työmarkkina-asemaan. Hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että meidän pitää etsiä keinot, joilla tähän voitaisiin puuttua, mutta tämä ei ole kauhean yksinkertainen asia siitä syystä, että valtaosa kustannuksista — siis sellaisista kustannuksista, jotka kuuluvatkin yhteiskunnan piikkiin — on jo verovaroin maksettu eli tätä tasa-arvoa on julkisen vallan toimenpiteillä edistetty. Mutta kun suurin ero yleensä tulee sitten siinä, minkälaisia työehtosopimuksia sekä työnantajapuoli että palkansaajapuoli keskenään sopivat, niin niitten sopimusten maksamiseen ei tietysti sitten valtiovaltaa tai veronmaksajaa voi vaatia mukaan, koska se on kahden osapuolen, työnantajan ja työntekijän, välinen sopimus. Mutta toivon mukaan tämä erityisesti tuolla työmarkkinakentällä otettaisiin vakavasti.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitushan on nyt esimerkiksi viennin osalta ryhtynyt toimenpiteisiin, että pk-yritysten kohdalla ostajaakin rahoitetaan niin, että ostajalla on varaa ostaa suomalaisen yrityksen tuotteita (Mauri Pekkarinen: Näin on ennenkin ollut!) — Mutta nyt on vielä paremmin kuin edustaja Pekkarisen aikana, näin ne ajat muuttuvat — ja tässä suhteessa se on tärkeä asia. Mutta muutoinkin sitten yritysten viennin osalta, olen aikaisemminkin kysynyt tätä, kun pääministeri on ilmoittanut Venäjänkin pääministerille, että olemme perustaneet oikein Venäjä-ministeriryhmän, niin millä tavoin siellä pk- ja pienten yritysten asemaan aiotaan kiinnittää nyt huomiota, ja millä tavoin kaikissa tilanteissa, synkimpinäkin aikoina, nimenomaan pk-yritysten ja pienten yritysten rahoitus todella käytännössä turvattaisiin ja tämä otettaisiin myös Euroopan unionin politiikassa huomioon, koska Suomessa pk-yritysten osuus viennistä, esimerkiksi Saksaan verrattuna, on tavattoman pieni.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on ihan tuossa olisiko kuukausi sitten vahvistanut julkista viennin rahoitusta. Eli kun ongelma on siinä, että vientikauppa toteutuakseen vaatii yleensä rahoitusta, joko sen ostajan rahoittamista niin, että se kykenee ostamaan suomalaisia tuotteita, tai sitten itse se kauppa muuten vaan vaatii rahoitusta, ja kun sitä ei johtuen talouskriisistä ole aina markkinoilta saatavissa, niin silloin julkisen vallan pitää tulla apuun. Tätä viennin rahoitusta on nyt vahvistettu.

Mitä tulee sitten Venäjä-yhteistyöhön, meillä on huomenna ensimmäinen Venäjä-ministerityöryhmän kokous. Sen tarkoitus on koordinoida ennestään jo erittäin aktiivista kanssakäymistä ja yhteistyötä Suomen ja Venäjän ministeriöitten ja ministereitten välillä, ja tässähän tietysti kauppa on keskeisimpiä. Me emme voi mennä solmimaan tai tekemään kauppoja, mutta me voimme tasoittaa tietä pk-yritysten ja vähän suurempienkin yritysten yhteistyössä ja kaupan tiivistämisessä Venäjän ja Suomen välillä. Tämän ministerityöryhmän toiminnan tavoite on se, että itse kukin meistä, kun vierailee tai tapaa kollegaa, voi esimerkiksi yhdessä ottaa vähän toisenkin rooteliin kuuluvia asioita, jotka edistävät kahden maan välistä kaupankäyntiä.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä pääministeri toi hyvin esille sen, kuinka tärkeää on työehtosopimusten olemassaolo ja siellä turvattavat ratkaisut. Kysynkin jatkoksi, kun tässä kysymyksessä tuotiin huoli pienyritysten osalta, mitenkä valtiovalta itsessään lähtee toimimaan sen peikon kanssa, että kunnat mutta myös valtiovalta itsessään ovat edistämässä kuitenkin omilla toimillaan säästötavoitteiden paineessa sitä, että me pakotamme yksinyrittäjyyteen. Me olemme maa- ja metsätaloudessa nähneet, mitä on tapahtunut, kun työehtosopimuksia on purettu ja metsureita on pakotettu olemaan yksinyrittäjiä, ei olla enää metsäyhtiöiden palveluksessa, vaan heidät pakotetaan yksinyrittäjyyteen. He saavat kyllä saman palkan siitä tehdystä työstä, mutta heille siirtyvät itsessään omasta eläkkeestään huolehtimisen velvoitteet. Kuinka me pystymme torjumaan sen, että me emme aja nyt tämän hallituksen aikana sitä, mitä on tuolla maa- ja metsätalouspuolella tapahtunut?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan yksin yrittävistä, niin täytyy olla hyvin tarkka siinä, ettei sanota, että kaikki yksin yrittävät tai edes merkittävä osa on ikään kuin sillä harmaalla vyöhykkeellä, missä itse asiassa on palkansaaja mutta on kuitenkin yrittäjäriskin piirissä, koska iso osa yksin yrittävistä on mielellään yrittäjiä. Yrittäjyys on monelle erinomainen vaihtoehto, he ovat hyvin mielellään lähteneet yrittäjiksi; osa haluaa kasvattaa toimintaa, osa haluaa toimia yksin. Yrittäjyys on siis positiivinen arvo, mutta tunnistan tuon ongelman, jonka edustaja totesi, eli meillä on kasvava määrä tätä harmaalla vyöhykkeellä olevaa, jossa ihminen on käytännössä työsuhteeltaan, toimintatavoiltaan palkansaaja, mutta kaikki riskit siitä työtehtävästä on sälytetty hänelle, jolloin hän on vastoin omaa tahtoaan ehkä sitten ikään kuin yrittäjä.

Minä en tiedä, kuinka paljon valtiovalta tässä asiassa voi toimia. Me voimme kannustaa terveeseen yrittäjyyteen ja sitten pitää huolta siitä, että nämä ongelmakohdat tunnistetaan, mutta ihan äkkiä ei tule mieleen, millä tavalla sitä rajapintaa sitten voisi lainsäädännöllä hioa.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Yrittäjien jaksaminen ei kiinnosta yleisellä tasolla. Sampo Pankin laajan tietokannan mukaan yrittäjätulo yrittäjiksi rekisteröityneille on noin 1 000 euroa kuukaudessa, siis alle köyhyysrajan. Näin pienillä tuloilla myös yrittäjäeläkekertymä on olematon. Siksi pienyrittäjien on pakko jatkaa pitkälle yli vanhuuseläkeiän. Tämä ei ole kannustavaa. Millä toimenpiteillä hallitus tukee pienyrittäjyyttä, jotta pienyrittäjyys olisi myös nuoria kiinnostava, todellinen vaihtoehto?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! On erittäin positiivista, että puhutaan yrittäjyydestä.

Meillä on normaalit, ihan terveet pelisäännöt yrittäjyydelle. Toisinaan, kun halutaan vauhdittaa yrittäjyyttä, me haluamme aina lähteä etsimään keinoja, joilla sitä voidaan tukea. Pitää olla samaan aikaan aika varovainen siinä, että yrittäjyyteen kuuluu olennaisesti mahdollisuus menestykseen ja siihen kuuluu olennaisesti mahdollisuus riskin toteutumiseen. Näin ollen ehkä paras keino, jota yleensä ei tämmöisessä yrittäjyyskeskustelussa kovasti arvosteta, mutta ehkä kuitenkin paras keino tukea sekä pientä että vähän suurempaakin yrittäjyyttä on se, että yhteiskunta on vakaa eli meillä on tavallinen, hyvä talouskasvu, meillä on reilut pelisäännöt, missä ei ole harmaata taloutta, että jokainen voi yrittää ja onnistua samalta viivalta. Olennaista on se: terveet pelisäännöt ja toisaalta talouskasvu.

Me voimme yrittää joissakin tapauksissa tehdä jotain hienosäätöä, kuten nyt vaikkapa kasvuyrittäjyyden riskinoton kannusteiden parantamiseksi, mistä valtiovarainministeri tuossa äsken totesi, esimerkiksi kasvuyrittäjyyden veroja muuttamalla, mutta ne ovat kuitenkin suuressa mittakaavassa aika pieniä kannusteita. Järkevä verotuksen taso, kasvava, vakaa yhteiskunta, terveet pelisäännöt — siinä on hyvä kasvualusta sekä pienille että suurille yrityksille.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisille: On hyvä, että nyt kannatte huolta pienten yritysten verotuksesta. (Perussuomalaisten ryhmästä: Aina me olemme kantaneet!) Kuitenkaan teidän omassa vaihtoehtobudjetissa te ette esitä sentinkään latia pienyritysten verotuksen huojentamiseksi. (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä)

Mutta kysymys nyt hallitukselle: Arvoisa hallitus, te kyllä aika hyvin toimitte nyt suurten yritysten suhteen. Yhteisöveroa todellakin kevennetään, ja energiakustannuksista aiheutuvaan taakkaan lupaatte, että energiaveroleikkuri otetaan käyttöön, ja hyvä näin. Mutta mitä tapahtuu pienten yritysten kohdalla? Pääomaverokantaa kiristetään, (Ben Zyskowicz: Sitähän te kannatatte!) ja pienet yritykset eivät saa energiaveroleikkuria, niin kuin kaikki tiedämme. (Välihuutoja)

Lisäksi vielä aluekehitysrahoista, jotka ovat yritysten kehittämisen kannalta tärkeitä, tai tutkimus- ja kehittämisrahoista, molemmista, leikataan erittäin merkittävästi. Kysymys kuuluu: Voisitteko te vielä jotenkin niin kuin luovasti kehittää toimia, (Puhemies koputtaa) joilla ihan oikein myös pienten ja joskus keskisuurtenkin yritysten tietä nyt näissä oloissa tasoitetaan?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Minulle jäi hieman epäselväksi se, oliko keskustapuolue vastustamassa hallituksen pääomatuloveron kiristämisesitystä. Muistaakseni tuo sisältyi myöskin teidän vaihtoehtobudjettiinne. (Mauri Pekkarisen välihuuto)

Mutta mitä tulee vastaukseeni: Kuten aikaisemmin jo totesin, yrittäjien tulosta suuri osa on ansiotuloa ja hallitus ei ole kiristämässä ansiotuloverotusta, koska me haluamme, että työnteko on jatkossakin kannattavaa, mutta valitettavasti keskusta on kiristämässä ansiotuloverotusta ja tätä kautta myöskin yrittäjien verotusta. Hallitus on tekemässä selvityksen tutkimus- ja kehityspanostuksia koskevasta verovähennyksestä ja, kuten aikaisemmin kerroin, myöskin kasvuyrittäjyyteen liittyvästä verokannustimesta. Näiden selvitysten on tarkoitus olla toukokuuhun mennessä valmiita, ja sen jälkeen me teemme sitten päätökset siltä osin, otammeko jommankumman tai molemmat näistä vähennyksistä käyttöön. (Mauri Pekkarinen: Siinä oli kyllä väärä väite!)

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! On erinomaista, että tämä vastuullinen hallitus tekee juuri noita toimia kuin valtiovarainministeri toi esiin yrittäjyyden kannustamiseksi. Aivan oikea ratkaisu oli alentaa yhteisöveroa prosenttiyksiköllä ja nyt vielä raamisopimuksen myötä puolella prosenttiyksiköllä lisää. Mutta on totta, että henkilöyhtiöt eivät pääse osalliseksi tästä kasvukannusteesta, kun ne ovat henkilöverotuksen piirissä.

Meillä on pitkään ollut sellainen periaate yhteisöverotuksessa, yrittämisen verotuksessa, että verotuksen ei tulisi ratkaista yhtiömuotoa ja siksi verotuksen tulisi olla neutraalia eri yhtiömuotojen välillä. Tähän päästäisiin esimerkiksi tavalla, jota Suomen Yrittäjät on esittänyt, että 90 prosenttia (Puhemies koputtaa) henkilöyhtiöiden pääomatulosta olisi veronalaista ja loppu verovapaata. (Jari Leppä: Edustajan kannattaa tehdä lakialoite!) Jos tätä veroneutraalisuutta (Puhemies: Kysymys!) halutaan jatkossa lisätä, niin onko valtiovarainministeriö valmis etenemään tältä pohjalta, vai mikä on se malli?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Me olemme näillä näppäimillä eli hyvin lähitulevaisuudessa laittamassa pystyyn työryhmää, jonka tarkoituksena on valmistella laajempaa elinkeinoverotuksen kokonaisuutta, joka itse asiassa on sisällytetty myöskin hallituksen hallitusohjelmaan. Siellä on monia eri veroelementtejä ja toimenpiteitä, joita hallitusohjelman mukaisesti tällä vaalikaudella on tarkoitus viedä eteenpäin. Olemme päätyneet siihen, että paras tapa käydä tämä koko elinkeinoverotus läpi on se, että meille tulee työryhmä, jossa sitä valmistellaan. Uskon, että tuo työryhmä tulee tekemään hyvät esitykset myöskin siltä osin, miten Suomessa jatkossa kannustetaan ihmisiä yrittäjyyteen ja sitä kautta myöskin synnyttämään Suomeen entistä enemmän työpaikkoja.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! On ihan luonnollista, että ministeri ei kaikkea tiedä, mitä täällä on esitetty. Me kuitenkin aika lailla yritimme tehdä perusteellisen esityksen, ja siinä me esitämme tämmöistä yrittäjyyshuojennusta pääomatuloveroon. Se on täällä esitelty. Siitä ei ole vain puheissa kerrottu, mitä se on, vaan siitä on lakialoite, ja minä toivon, että ministeri tutustuu siihen. On erittäin tärkeää, että se tulee tässä nyt, viimeistään tässä, tiedoksi, että sellainen on olemassa.

Mitä tulee sitten siihen, että henkilöverotuksessa me kiristämme, ministeri, te olette aivan oikeassa. Meidän mallimme kiristää yli 70 000 euroa ansaitsevan verotusta siihen verrattuna, mikä on hallituksen linja. Meidän mallimme vähän huojentaa pienituloisempien verotusta. (Ben Zyskowiczin välihuuto) Vielä mitä tulee teidän lupaukseenne innovaatiokannustimesta, minä olen ymmärtänyt, että te lupaatte sitä joskus 2013 ja sen jälkeiseen elämään. Nyt puhutaan siitä, mikä on tilanne ensi vuonna. Näillä kaikilla asioilla, joita minä luettelin äsken, todellakin pienten yrittäjien suhteellinen asema heikkenee (Puhemies koputtaa) ja erityisesti suuriin yrityksiin verrattuna.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Olen hyvin avoin kaikille esityksille, joilla talouskasvua ollaan vauhdittamassa, ja myöskin vuoropuhelulle opposition kanssa. Tulen perehtymään tuohon keskustan tekemään esitykseen huolella ja otan sen mielelläni vastaan, jos edustaja Pekkarinen sen minulle toimittaa.

Mitä tulee tähän t&k-verovähennykseen, niin se ei ole ihan täysin ongelmaton asia. Siinä on monia eri näkökulmia, jotka pitää ottaa huomioon, ja sen takia se pitää myöskin huolella selvittää. Tästä syystä me olemme yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa sitoutuneet siihen aikatauluun, että tuo selvitys tehdään toukokuun loppuun mennessä. Se tehdään huolella, perusteellisesti, ja sen jälkeen on sitten päätöksenteon aika. Eli parempi on ensiksi tarkoin tutkia ennen kuin hutkitaan.

Mikael Jungner /sd:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia näistä puheenvuoroista. Kaukonäköistä toimintaa hallitukselta. Voi sanoa, että vaikeina aikoina Suomea on kohdannut herraonni. Täältä kun katsoo, niin on suorastaan innostava rivi rohkeita visionäärejä ministeriaitiossa. (Välihuutoja — Eduskunnasta: Nyt kysymys! — Puhemies koputtaa) — Minähän vasta aloitin.

Konkreettinen kysymys: Suomi osaamisellaan, verkostoillaan on alkanut herättää jo kiinnostusta ulkomailla. Tietooni on tullut, että Ruotsista, Baltiasta ja Venäjältä löytyy kasvuyrityksiä, jotka haluaisivat aloittaa toimintansa nimenomaan Suomessa. Tämä kansainvälinen kiinnostus on aikamoinen onnenkantamoinen, ja kysymys kuuluu: onko hallituksessa ajatuksia siitä, miten helpotettaisiin ulkomaisten kasvuyrittäjien Suomeen tuloa ja sen yritystoiminnan Suomessa aloittamista?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tuo on mielenkiintoinen ajatus. Olen kuullut ihan samaa. Erityisesti Venäjällä on nuoren sukupolven hallussa olevia kasvavia yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita tulemaan Suomeen, mahdollisesti jopa listautumaan Suomessa, sen takia, että he kokevat, että tämä olisi hyvä paikka päästä eurojärjestelmään kiinni, löytää uudet kasvumahdollisuudet, hyödyntää myös suomalaista osaamista. Kun tämmöistä kiinnostusta on, niin meidänhän täytyy olla ehdottomasti kiinnostuneita tästä yrityskannasta. Me tarvitsemme lisää kasvuyrittäjyyttä, me tarvitsemme lisää kansainvälisiä yrityksiä. Meidän pitää etsiä... Itse asiassa erittäin hyvä teemakeskustelu huomenna Venäjä-ministerityöryhmässä. Valitettavasti ministeri Häkämies ei taida olla huomenna paikalla. Mutta hyvä huomio. Tätä asiaa pitää kyllä erittäin vakavalla mielellä tutkia. Me voimme hyötyä tästä uudesta kasvuyrittäjyydestä Venäjällä.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Jungnerin kysymyksessä viitattiin osin bisnesenkeleitten tukemiseenkin. Minun mielestäni on turhaa puhua bisnesenkeleistä niin kauan kuin esimerkiksi monella rakennustyömaalla ongelmana ovat paremminkin helve-tinenkelit.

Mutta tästä alkuperäisestä kysymyksestä me kuulimme, että yli 100 000 pienyrittäjää asetetaan eriarvoiseen asemaan, ja sitä tietoa pitää peilata sitä vasten, että arvonlisäveroahan tullaan korottamaan. Se on työn verottamista, ja eritoten se rassaa semmoista yrittäjää, jolla oman työn osuus on suuri, ja arvonlisävero on sen lisäksi vielä aina tasavero. Onko hallitus valmis, kun me tiedämme, että olemme menossa kovia aikoja kohti, rakentamaan erityisen pienyrittäjäohjelman ja ottamaan siihen mukaan esimerkiksi vapaan poisto-oikeuden, joka olisi erittäin joustava työkalu keventää pienyrittäjien kustannustaakkaa?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Vastausta tulee valtiovarainministeri Urpilaisen suunnasta.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Hallituksen ohjelmassa ei ole yleistä arvonlisäveron korotusta. Se ei hallituksen ohjelmaan sisälly.

Mitä tulee näihin poisto-oikeuksiin, niin se on yksi asia, jota me olemme myöskin pohtimassa osana tätä elinkeinoverotuksen kokonaisuutta. Kyllä tämä hallitus on hyvin vahvasti sitoutunut yrittäjyyden edistämiseen, koska vaan sitä kautta Suomi saa myöskin lisää työpaikkoja ja pärjää tulevaisuudessa. Totta kai nämä verotukselliset yksityiskohdat ovat sellaisia, jotka yrittäjien arjessa tuntuvat ja ovat tärkeitä, mutta kyllä vielä, sanotaanko, vähintään yhtä tärkeä on se yleinen ilmapiiri, joka yhteiskunnassa vallitsee, se, uskommeko me siihen, että suomalaiset yritykset pärjäävät ja täällä on jatkossakin sellaista osaamista ja uusia innovaatioita, jotka kansainvälisessä kilpailussa pärjäävät. Minusta tätä ilmapiiriä jokaisen meistä pitää kaikin mahdollisin tavoin olla edistämässä.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri hyvin totesi tästä yleisestä yrittäjyysilmapiiristä. Siihen ilmapiiriin kuuluu osittain myös se, että meidän pitää olla iloisia niistä onnistumisista, mitä Suomessa tapahtuu, olla iloisia eikä kateellisia siitä, että joku suomalainen saa idean, jota hän on valmis toteuttamaan, hän menestyy sen idean kanssa, koska se ei ole keneltäkään pois vaan se on meille kaikille lisää. Toivoisin, kun täällä paljon puhutaan nyt pienyrittäjyydestä ja yrittäjyydestä, että me suvaitsisimme myös ne onnistujat, koska se on suomalaisen yhteiskunnan rikkaus. Siitä tulee työpaikkoja, siitä tulee verotuloja, siitä tulee hyvinvointia, kun joku onnistuu. Tätä ilmapiiriä me tarvitsemme tähän maahan enempi. Onnistujia ei ole koskaan liikaa; epäonnistujia tulee siitä, jos ei ole onnistujia.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Kysymys on loppuun käsitelty.

​​​​