Täysistunnon pöytäkirja 79/2013 vp

PTK 79/2013 vp

79. TIISTAINA 10. SYYSKUUTA 2013 kello 14.00

Tarkistamaton versio 1.3

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa todetaan, että työttömyysturvajärjestelmää uudistetaan tavoitteena järjestelmän yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen ja että uudistamisen tavoitteena on nykyistä nopeampi työllistyminen. Tällä esityksellä toteutetaan tätä tavoitetta.

Tosin jo tämän uudistustyön kuluessa on tehty jo useita uudistuksen tavoitetta tukevia muutoksia lainsäädäntöön. Esimerkiksi lomakorvauksen jaksottamisesta tai työmarkkinatuen tarveharkinnasta luopuminen ovat olleet tällaisia uudistuksia. Kun lisäksi otetaan huomioon hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassaan ja työmarkkinajärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimuksessaan viikko sitten tekemät työttömyysetuuksia koskevat päätökset, työttömyysturvajärjestelmä muuttuu näiden jo tehtyjen ja tulevien toimien, muutosten myötä merkittävästi aikaisempaa kannustavammaksi ja työntekoa suosivammaksi.

Tässä esityksessä kannustavuutta on pyritty lisäämään parantamalla etuuksia niillä, jotka osallistuvat aktiivitoimiin tai jotka ovat työttömyysaikana työssä. Koska esitys on pyritty tekemään kustannusneutraalisti, sisältyy esitykseen myös työttömyysturvan heikennyksiä. Keskeisin näistä on luopuminen korotetusta päivärahasta, jota on maksettu 20 ensimmäiseltä työttömyyspäivältä. Työtön saa tällöinkin normaalin työttömyyspäivärahan työttömyysajalta. Myös niin sanotun työttömyysputken nousun yhdellä vuodella vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneillä voi joku kokea heikennykseksi. Tutkimusten mukaan kuitenkin aiemmin tehdyt ikärajan korotukset ovat lisänneet ikääntyneiden työllisyyttä. Toisin sanoen ikärajan nostaminen suojaa työntekijöitä irtisanomisilta. Jos kuitenkin ikääntynyt joutuu irtisanotuksi, työttömyysetuuden saaminen on turvattu kunnille asetetulla työllistämisvelvoitteella.

Myös ansiopäivärahan kestoon on tehty vähäinen muutos. Jos työnhakijalla on työhistoriaa alle kolme vuotta, ansio-osaa maksetaan 500 päivän sijasta 400 päivää. Lisäksi työttömälle, joka kieltäytyy työllistymisestä edistävästä palvelusta 250 ensimmäisen työttömyyspäivärahapäivän aikana, ansio-osan maksamista lyhennetään 100 päivällä.

Esitykseen sisältyvien muutosten tavoitteena on suosia työntekoa ja poistaa sellaisia tilanteita, joissa työn vastaanottamisesta voi seurata jotain haittaa työttömälle. Koska tavoitteena on ollut myös yksinkertaistaa lainsäädäntöä, on laissa olevien poikkeussäännösten määrää pyritty vähentämään. Poikkeussäännökset nimittäin monimutkaistavat lakia, mutta niillä on kuitenkin merkitystä osalle työttömistä. Sen vuoksi tällaista karsintaa on voitu tehdä vain rajallisesti.

Arvoisa herra puhemies! Muutokset merkitsevät kokonaisuutena sitä, että työttömien on helpompi säilyttää oikeutensa työttömyyspäivärahaan ja että merkittävä määrä työmarkkinatukea saavista siirtyy työttömyyspäivärahalle. Tähän vaikuttaa se, että työssäoloehto lyhenee 34 viikosta 26 viikkoon ja että korkeimmalla korotetulla palkkatuella tehty työ voidaan lukea koko työssäoloehtoon, kun nyt siitä voidaan lukea vain puolet. Tekemällä työtä voi siis aiempaa paremmin vaikuttaa työttömyysturvaansa ja sen tasoon.

Uudistuksessa on huomioitu työmarkkinatuen saajia myös siten, että työllistymistä edistävän palvelun ajalta voidaan maksaa korotusosaa työmarkkinatuen saajalle työttömyyden kestosta riippumatta. Nyt pitkään työttömänä olleilla ei ole oikeutta korotusosaan. Lisäksi työmarkkinatuen saajilta otettaisiin omavastuu vain silloin, kun työmarkkinatuen maksaminen alkaa. Lyhytaikainen työssäolo ei siten aiheuta uutta omavastuuaikaa, mikä helpottaa töiden vastaanottamista.

Arvoisa puhemies! Suuri rakenteellinen ja järjestelmää yksinkertaistava muutos on luopuminen muutosturvalisästä ja muutosturvan ansio-osasta. Muutosturvan piiriin voi nykyisin kuulua kuudella eri perusteella. Työ- ja elinkeinotoimiston on tullut selvittää, kuuluuko työnhakija muutosturvan piiriin ja antaa asiasta lausunto työttömyyspäivärahan maksajalle. Tästä nyt siis luovutaan. Kaikille työllistymistä edistävässä palvelussa oleville maksetaan korotusosaa tai korotettua ansio-osaa, joka on nykyisen muutosturvan tasoinen. Muutosturvan hyväksi havaittuun toimintamalliin tämä ei tuo muutosta, vaan irtisanomisten yhteydessä työ- ja elinkeinotoimisto on edelleen työpaikalla auttamassa irtisanotuksi tulleita työntekijöitä löytämään työtä tai koulutusta.

Uudistuksessa pyritään suosimaan nopeaa työllistymistä myös esimerkiksi siten, että päivärahaa ei lasketa uudelleen eikä uutta omavastuuta oteta, jos työtön täyttää työssäoloehdon vuoden kuluessa työttömyyspäivärahakauden alkamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos työtön ottaa matalapalkkaisen työn ja jää siitä työttömäksi vuoden sisällä työttömyyspäivärahakauden alkamisesta, niin hän säilyttää aiemman päivärahatasonsa. Tavoitteena on siis kannustaa vastaanottamaan lyhytkestoista, aikaisempaa matalamminkin palkattua työtä jo työttömyyden alkuvaiheessa, jotta työttömyys ei pitkittyisi ja työllistyminen sitä kautta vaikeutuisi.

Arvoisa puhemies! Yrittäjien työttömyysturvaan esitetään useita heidän asemaansa parantavia muutoksia. Työssäoloehtoa ehdotetaan lyhennettäväksi 18 kuukaudesta 15 kuukauteen. Yrittäjien työssäoloehtoon vaadittavaa eläkevakuutettua tuloa nostetaan 1 000 euroon kuukaudessa, ja tähän voidaan lukea kaikki yrittäjän eläkevakuutettu tulo eläkelajista riippumatta. Tulon korotus helpottaa hieman yrittäjän perheenjäsenen mahdollisuutta päästä työttömyysturvalle perheen yritystoiminnan heikentyessä pysyväisluonteisesti. Yritystoimintaa pidetään myös aiempaa helpommin sivutoimisena, mikä osaltaan edesauttaa yritysten perustamista.

Arvoisat kuulijat, lait ovat tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä tammikuuta 2014. Yrittäjien työssäoloehtoon tehdyt muutokset tulevat voimaan kuitenkin vasta 2015 alusta lähtien. Yrittäjien työttömyyskassoissa on jäsenenä yrittäjiä, jotka ovat ottaneet vakuutuksen ehdotettua matalammalle summalle. Kun työttömyyspäivärahan perusteena käytettävä työtulo voi olla korkeintaan eläkevakuutetun tulon suuruinen, näiden yrittäjien on nostettava eläkevakuutuksensa määrää. Tämän muutoksen tekemiseen on haluttu varata yrittäjille siirtymäaikaa.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä yksinkertaistaminen työttömyysturvalain muuttamisessa on kovasti tervetullut asia. Ei siitä kovin yksinkertainen tule tämänkään muutoksen jälkeen, joka on todella laaja, ja pääsääntöisesti tervehdin itsekin sitä ihan kiitoksella. Siellä on puututtu oikeisiin asioihin. Se, että ihmiset työllistyvät nopeammin kuin tänä päivänä, on ehdottomasti oikeansuuntainen tähtäys, kun vain sitten olisi niitä töitä. Sehän tässä se iso ongelma on.

Nostan ihan muutamia asioita täältä esille.

Tämä on tosiaan laaja paketti. Siellä on niitä keppejä ja porkkanoita myöskin matkassa, mutta kyllä tämä työttömyyspäivärahan saamisen ehto — eli työssäoloehtoa lyhennettäisiin 34 viikosta 26 viikkoon ja yrittäjillä 18 kuukaudesta 15 kuukauteen — on tervetullut tänä aikana. Itse asiassa sen työssäoloehdon kerryttäminen on kovasti vaikea asia, kun on niitä pätkätöitä, ja tämä mahdollistaa sen, että nopeammin ja paremmin ehkä sitten selviytyy siitä työssäoloehdon kartuttamisesta. Tämä työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen, mikä on tapahtunut jo aikaisemmin, oli tosi iso asia, koska leikkuri oli aika raju siinä, alkoi 1 700 euron kieppeiltä ja 3 000:ssa se käytännössä meni miinukselle.

Sovitellun päivärahan maksamiseen ja sen ansiopäivärahan perusteena olevan palkan laskemiseen ehdotetaan muutoksia, jotka helpottavat sen toimeenpanoa ja nopeuttavat päivärahahakemuksen käsittelyä. Se on todella tervetullut uudistus. Minkä verran sillä siihen pystytään vaikuttamaan? En tiedä, kun se ei ole vielä voimassa eikä kokemuksia ole, mutta joka tapauksessa tämä soviteltu päiväraha on tähän mennessä aiheuttanut monta harmaata hiusta ja monta kyyneltä silmäkulmaan. Kaikki, mikä siinä tehdään sen toimivuuden parantamiseksi, on kyllä ihan plussaa kurkulle.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä puututaan siis myös tähän niin sanottuun eläkeputkeen, ja sitäpä pohdiskelen myös minä tässä omassa puheessani.

Työurien pidentämiseksi työttömyysturvalakia ehdotetaan siis muutettavaksi siten, että vuonna 57 ja sen jälkeen syntyneiden lisäpäiväoikeuden alaikärajaa nostettaisiin yhdellä vuodella 60 vuodesta 61 vuoteen. Työttömyysturvalakiin esitetään säännöstä, jonka mukaan 60 vuotta täyttäneiden työssäoloehto kertyisi myös työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen ajalta. Edellytyksenä kuitenkin on, että kyseessä oleville työnhakijoille voidaan tarjota työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisia palveluita tai sellaista palkkatuettua työtä, joka parantaa heidän myöhempiä mahdollisuuksiaan työllistyä. "Jos palvelulla ja palkkatuetulla työllä ainoastaan täytetään työssäoloehto, ehdotetulla säännöksellä ei olisi työuria pidentävää vaikutusta", myönnetään tässä esityksessä.

Muutoksen on arvioitu vähentävän työttömyysturvamenoja arviolta 18 miljoonalla eurolla. Työ- ja elinkeinotoimisto järjestäisi 60 vuotta täyttäneille mahdollisuuden osallistua työllistymistä edistävään palveluun tai palkkatuettuun työhön ennen työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymistä. Työllistymistä edistävä palvelu tai palkkatuettu työ olisi järjestettävä siten, että työnhakija täyttäisi uudelleen työssäoloehdon. Säännöksen soveltaminen alkaisi vuonna 2017 ja sen piiriin tulisivat siis ensimmäisenä vuonna 1957 syntyneet.

Herra puhemies! Aiemmin tehdyt ikärajan nostot ovat perustelutekstissä mainittuina tutkimusten mukaan lisänneet ikääntyneiden työllisyyttä, joten ehdotus vaikuttaisi nostavan työuria. Hallitus siis lähtee siitä, että nostamalla ikärajaa eli vaikeuttamalla eläkeputkeen pääsemistä pidennetään työuria. No, näinhän tapahtuu pakostakin. Eri asia on se, kuinka työuransa loppupäässä oleva jaksaa vielä sen yhden vuoden tai pidempään. Ilman merkittäviä panostuksia työhyvinvointiin eivät työurat tule oikeasti pitenemään. Toisaalta esityksessä pyritään takaamaan yli 60-vuotiaiden työttömien säilyminen ansiosidonnaisen turvan piirissä, ja se on hyvä asia.

Pelkään kuitenkin tämänkin uudistuksen vaikuttavan kielteisesti eri eläkejärjestelmiin. Se tullee nostamaan painetta niiden suuntaan. Odotan varsin suurella mielenkiinnolla sitä, mitä on tuo tarkoituksenmukainen palvelu ja toisaalta, miten ymmärretään palkkatuettu työ, joka tukee 60 vuotta täyttäneiden myöhempiä mahdollisuuksia työllistyä. Tulkinnat näissä asioissa eivät saa olla kirjavia vaan saman oloisia koko maassa. Tämähän vaatii myös työnantajilta aivan uudenlaista asennoitumista iäkkään työntekijän palkkaamiseen.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Ihmettelen kyllä niitä puheita, että sanotaan, että työttömyysturvajärjestelmä selkiytyy. Se menee monelta osin entistä sekavammaksi, tulee poikkeusryhmiä, erilaisia määräaikoja ja osalla työttömistä työttömyysturvaa on alettu murentaa. Valitettavasti se leikkuri kohdistuu niihin henkilöihin, työttömiin, jotka ovat tulossa työmarkkinoille tai joilla työhistoria on jäänyt lyhyeksi. Ennen kaikkea tilanne vaikeutuu niillä, joilla työhistoriaa on vähemmän kuin 3 vuotta.

Nythän työttömyysturvan ansiosidonnaisen osan kestoon tulee 300, 400 ja 500 päivän rajat. Hankalin tilannehan on ilman muuta, jos sattuu olemaan nuori, jolla on vähän työhistoriaa, alle 3 vuotta: se lyhentää 100 päivällä työttömyysturvan kestoa. Jos kieltäytyy toimenpiteestä sen 250 päivän aikana, niin sitten vähennetään taas 100 päivää sieltä loppupäästä, mutta sen lisäksi tulee vielä sitten korvaukseton määräaika siitä kieltäytymishetkestä. On varmaan perustuslakivaliokunnassakin mielenkiintoinen tehtävä pohtia, voiko samasta rikkeestä antaa kaksi eri rangaistusta, joista toinen laukeaa heti ja toinen sitten sieltä työttömyysturvan loppupäästä.

Tässä on hyviäkin osioita. Ilman muuta työssäoloehdon lyhentäminen 26 viikkoon on iso asia, samaten kuin se, että yrittäjän ja yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvan ehtoja selkiytetään. Siellä on ollut aika karmeita väliinputoajaryhmiä ja -tapauksia. Hyvä, että niissä edetään, mutta kyllähän tässä on suunta se, että nuorilla ja monella epävakaisessa työmarkkina-asemassa olevalla asema heikkenee.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä on todella suuri paketti. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia, työsopimuslakia, kunnallisesta viranhaltijasta annettua lakia ja merityösopimuslakia. Ehdotetuilla muutoksilla toteutettaisiin työmarkkinajärjestöjen työurasopimukseen sisältyvät ehdotukset.

Kuten täällä on sanottu, esityksessä on sekä hyviä että huonoja asioita. Kovin tarkasti en ole tätä pakettia lukenut, mutta huonoina asioina voidaan pitää muun muassa sitä, että työurien pidentämiseksi ehdotetaan lisäpäivärahaoikeuden alkamisikää nostettavaksi 60 vuodesta 61 vuoteen.

Myös työttömyysturvaan ehdotetaan useita heikennyksiä. Ansiosidonnaiseen on tulossa heikennyksiä, sillä ansiopäivärahan ansio-osan kestoa ehdotetaan lyhennettäväksi niillä työntekijöillä, jotka eivät ole olleet työssä vähintään kolmea vuotta ennen työttömyyden alkua. Päivärahakausi lyhenisi 100 päivällä myös, jos työntekijä kieltäytyisi ilman pätevää syytä työllistymistä edistävistä palveluista 250 ensimmäisen työttömyyspäivän aikana. Nämä edellä mainitut toimet voivat sysätä kaikkein syrjäytyneimmät vieläkin huonompaan tilanteeseen. Mutta myönteistä tässä on se, että ansiopäivärahaoikeus on palkansaajakassan jäsenellä, joka on ollut vakuutettuna 26 edellistä viikkoa aikaisemman 34 viikon sijaan, ja kyllä peruspäivärahan saajillekin tulee sitten tuommoinen 4 euron lisäpotti.

Yrittäjän työssäoloehtoon vaadittavan työtulon määrää korotetaan esityksen mukaan 1 000 euroon. Yrittäjällä voi olla sekä yrittäjän eläkelain että maatalousyrittäjän eläkelain mukaista yritystoimintaa yhtä aikaa. Yrittäjän perheyrityksessä työllistyneen perheenjäsenen pääsyä työttömyysetuudelle helpotettaisiin tilanteessa, jossa yritystoiminnan edellytykset ovat heikentyneet pysyväisluonteisesti eikä perheenjäsen työskentele enää yrityksessä. Samoin yrittäjien työssäoloehdon lyhentäminen 18 kuukaudesta 15 kuukauteen helpottaisi yrittäjien pääsyä työttömyyspäivärahalle. Esityksen mukaan viime vuonna päivärahaa on maksettu tästä noin 800 yrittäjälle.

Arvoisa puhemies! Tärkeintä on kumminkin, että me saisimme entistä enemmän yrittäjiä, jotka pystyisivät työllistämään maamme 300 000—400 000 työtöntä. Mutta kuten sanoin, niin varmaan valiokunnissa käydään keskustelua. Tässä on hyvää, mutta ennen kaikkea myös paljon huonoja asioita.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkipää otti esille — ansiokkaassa puheessaan sinällään — tämän, että ansiopäivärahan ansio-osaa lyhennettäisiin 100 päivällä, jos kieltäytyy ilman perusteltua syytä näistä työllistämistä edistävistä palveluista tai keskeyttää sen palvelun, jos se ei ole hyväksyttävä se syy.

Minun mielestäni tämä on sellainen oikeastaan aika lailla myönteinen porkkana, koska meillä on kuitenkin ajatuksena se, että ihmiset kestävät mahdollisimman pitkään yhteiskunnan rattaissa ja sieltä ei ilman hyvää syytä, sairautta tai mitä ikinä niitä sitten onkaan, pois hypätä ja tarkoituksella sitten jättäydytä vain sinne kodin nurkkaan tai asunnon nurkkaan lojumaan. Minä pidän tätä semmoisena myönteisenä keppinä, pehmeänä keppinä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Sitten puhujalistaan.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Suomella ja meistä jokaisella Suomen kansan edustajina on suuri haaste saada työllisyysaste nousuun. Työtä pitää tehdä enemmän, jotta pystymme säilyttämään hyvinvointimme. Tarvitsemme lisää työpaikkoja, mutta tarvitsemme myös pidempiä työuria. Meidän pitää kohdistaa toimia niin työurien alkuun kuin loppuunkin, mutta meidän pitää myös kannatella työuria keskivaiheessa.

Arvoisa puhemies! Tämä nyt käsiteltävä työttömyysturvapaketti vahvistaa työuria nimenomaan keskeltä. Esitys tähtää nopeampaan työllistymiseen ja työurien eheyteen. Kokonaisuus perustuu viime kädessä keväällä tehtyyn työmarkkinajärjestöjen työurasopimukseen. Lisäksi esitetään muitakin järjestelmää yksinkertaistavia ja työntekoon kannustavia muutoksia. Esitys sisältää erittäin hyviä uudistuksia, joilla täsmäkeinoin tavoitellaan nykyistä kevyempää ja joustavampaa järjestelmää. Sanoisin, että uudistukset ovat pääsääntöisesti hyviä niin työntekijän kuin työnantajankin sekä järjestelmän näkökulmasta katsoen, eli kaikki voittavat.

Työssäoloehdon lyhentäminen auttaa ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevia pääsemään työttömyyspäivärahan piiriin sen sijaan, että he jäisivät tarveharkintaisen työmarkkinatuen varaan. Näin parannetaan ennen kaikkea nuorten toimeentuloa. Myös lyhyiden ja määräaikaisten töiden vastaanottaminen työttömyyden aikana on aiempaa kannustavampaa, kun työssäoloehdon uudelleen täyttäminen helpottuu.

Myös ehtoja yksinkertaistetaan. Jatkossa kaikki työsuhteessa tehty työ eli myös palkkatuettu työ kerryttäisi samalla tavalla työssäoloehtoa. Tämä parantaa monen työttömän taloudellista asemaa ja lisää työttömien välistä yhdenvertaista kohtelua. Tämä on erittäin tärkeä uudistus.

Muutosturvalisä ja ansio-osa siirtyvät esityksen myötä historiaan. Toimenpiteiden ajalta maksetaan jatkossa korotusosaa tai korotettua ansio-osaa. Näin ei jatkossa enää tarvitse säätää muutosturvan piiriin kuulumisen edellytyksistä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että muutosturvan toimeenpano loppuisi. Palvelupuoli pysyy ennallaan, mutta toimeenpanoon liittyvä työ vähenee, eli jälleen kevennetään hallinnollista työtä ja byrokratiaa.

Työttömyysturvan korotusosan ja korotetun ansio-osan maksaminen 20 ensimmäiseltä työttömyyspäivärahapäivältä lopetetaan. Näin yksinkertaistetaan lainsäädäntöä ja vähennetään taas hallinnollista työtä. Myös pitkän työuran osalta korotusosan maksuaikaa lyhennetään ja taso nostetaan muutosturvan tasolle. Muutos korottaa aktiivitoimenpiteisiin osallistuvien päivärahaa ja kannustaa työtöntä osallistumaan aktiivitoimiin. Näiden muutosten myötä työttömyyspäivärahassa on jatkossa vain kaksi tasoa: perustaso sekä korotettu taso, jota maksetaan palvelujen ajalta sekä pitkän työuran päätyttyä.

Arvoisa herra puhemies! Työn ja etuuksien yhteensovitus helpottuu ja byrokratia kevenee myös sovitellun ansiopäivärahan muutoksen myötä. Se voisi esityksen mukaan olla enintään 95 prosenttia päivärahan perusteena olevasta palkasta. Tällä hetkellä rajat ovat 90 ja 100 prosenttia. Muutos lisää työnteon kannustavuutta niillä, joiden päivärahan perusteena olevat ansiot eivät ole korkeat, ja vähentää tilanteita, joissa työnteko ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Työmarkkinatukea muutetaan nykyistä kannustavammaksi, kun korotusosaa maksetaan jatkossa palvelujen ajalta riippumatta siitä, miten pitkään työmarkkinatuen saaja on ollut työttömänä. Näin kannustetaan myös pidempään työttömänä olleita palveluihin ja toisaalta edistetään heidän yhdenvertaisuuttaan. Rajoitusten poistaminen koskee yli 4 000:ta pitkäaikaistyötöntä henkilöä.

Myös omavastuuaikaan tulee tärkeä muutos. Päivärahalle määritellään vuoden voimassaoloaika, jona aikana sitä ei määritellä uudestaan eikä aseteta uutta omavastuuaikaa työssäoloehdon täyttyessä. Näin päiväraha ei pienene yllätyksellisesti eikä siihen tule ennakoimattomia katkoksia. Tällä hetkellä kalenterivuosittainen omavastuuaika vähentää kannusteita työn vastaanottamiseen ja soveltuu muutoinkin kovin huonosti työmarkkinatuen kaltaiseen perusturvaan. Muutos kannustaa aivan eri tavalla lyhytaikaistenkin töiden vastaanottamiseen ja lisää mahdollisuuksia pysyvämpään työllistymiseen. Lisäksi tämäkin muutos yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja hallintoa.

Arvoisa herra puhemies! Työurien pidentämiseksi työttömyysturvan lisäpäiväoikeutta eli niin sanottua työttömyysputken alaikärajaa nostetaan 60:stä 61 vuoteen. Kuitenkin 60 vuotta täyttäneillä olisi oikeus osallistua työllistymistä edistävään palveluun tai päästä palkkatuettuun työhön, jos työttömyyspäivärahaoikeus muutoin täyttyisi. Toisin sanoen vaikka lisäpäivien alaikäraja nousee, niin uusi suojasääntö takaa toimeentulon. Aiemmin tehdyt ikärajan nostot ovat tutkimusten mukaan lisänneet ikääntyneiden työllisyyttä, joten tällä esityksellä todennäköisesti myös pidennetään työuria loppupäästä. Toivon, että onnistumme myös tässä tavoitteessa.

Työttömyysturvan kannustavuuden lisäämiseksi lyhennetään ansiopäivärahan maksun kestoa. Tähän muutokseen suhtaudun kylläkin varauksellisesti. Käsittääkseni mitään yksiselitteistä faktaa ei ole siitä, että työttömyysturvan tason leikkaaminen parantaisi työllisyyttä. Joka tapauksessa jatkossa ansiopäivärahan kestoon vaikuttaisivat työnhakijan työhistorian pituus ja aktiivisuus työnhakijana. Ensinnäkin niille työnhakijoille, joilla ei ole vähintään kolmen vuoden työhistoriaa, maksettaisiin päivärahaa kyllä 500 päivän ajalta mutta ansio-osaa vain 400 päivän ajalta. Jos he kieltäytyvät työllistymistä edistävistä toimenpiteistä ilman pätevää syytä, ansio-osaa maksetaan vain 300 päivältä. Toiseksi, jos henkilö, jolla on yli kolmen vuoden työhistoria, kieltäytyy työllistymistä edistävistä toimenpiteistä tai keskeyttää palvelun, hänen ansiopäivärahakautensa lyhenee 400 päivään. Kestoa ei kuitenkaan lyhennetä, jos aktiivitoimenpiteitä ei ole tarjottu tai henkilö on osallistunut 40 päivän ajan aktiivitoimiin.

Toivon, että näillä toimilla on toivottuja kannustinvaikutteita. Mielestäni asiaa pitää seurata tarkkaan ja muuttaa järjestelmää tarvittaessa. Etenkin aktiivitoimien ja työllistymistä tukevien palvelujen tarjoaminen on avainasemassa.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesityskokonaisuus on sinällään ilahduttava ja tervetullut ja osoittaa sitä, että tässä maassa sopimusyhteiskunnassa vielä työmarkkinajärjestöt pystyvät rakentamaan yhdessä sopien tämän yhteiskunnan työelämäkysymyksiä. Toivotaan, että näin jatkossakin erityisesti, kun rupeamme taas eläkekeskustelua käymään tässä salissa.

Työurien pidentäminen siten, että meillä lisäpäiväoikeutta viedään eteenpäin, varmasti jo mekaanisuutensa vuoksi tulee nostamaan työurien pituuksia. Toivottavasti työnantajat tässä omalta osaltaan kantavat vastuunsa ja meidän teollisuuden alueella irtisanomiset ovat edelleen neuvoteltavissa niin, että jos on vapaaehtoisuuspohjalta lisäpäiväoikeuden piiriin ikänsä puolensa kuulunut työntekijä, niin näitä keskusteluja voitaisiin työpaikoilla hyvin käydä.

Erittäin suurena asiana tässä pidän kuitenkin sitä, että tämä ansiopäivärahaoikeus pienenee huomattavasti, tullaan vuosien takaisille tasoille. Tämä mahdollistaa erityisesti nuorten työttömien, jotka ovat opiskelijoita ja tekevät kesätöitä, erittäin hyvän polun sosiaalisen turvan piiriin pääsemiselle. Eli kun opiskelijalla on kuitenkin seitsemän vuoden ajan oikeus ansaita työssäoloehtoa, niin tämä lyhentäminen mahdollistaa erityisesti nuorten kesätyöntekijöiden pääsemisen ansioturvan piiriin ja siten edistää merkittävästi sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Sovitellun päivärahan uudistus on erittäin tervetullut. Tämä aukko on ollut meille erityisen kipeä, eli meillä päivärahan laskennasta johtuen on äärettömän pitkäksi venynyt päivärahan maksaminen. Tästä iso plussa tälle lakialoitteelle.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Myllykoski toi esiin ansiopäivärahan hyviä puolia. Omalta osaltani kyllä rohkaisisin hallitusta harkitsemaan ansiopäivärahan keston lyhentämistä nykyisestä 500:sta esimerkiksi 400 päivään. Nimittäin tutkimukset osoittavat, että työttömäksi jäävä ihminenhän työllistyy joko hyvin pian työttömäksi joutumisensa jälkeen tai sitten aivan sen 500 päivän täyttymisen kynnyksellä. Tämä on tietysti täysin inhimillistä ja ymmärrettävää. Jos kesto lyhennettäisiin 500 päivästä 400 päivään, niin minä väitän, että moni niistä, jotka työllistyvät tämän päivän systeemissä juuri sen 500 päivän täyttymisen kynnyksellä, työllistyisivätkin sen 400 päivän täyttymisen kynnyksellä eli nykyistä aikaisemmin.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelen hieman edustaja Zyskowiczin kantaa 500 päivän alentamisesta 400 päivään. Sehän tuolla alennetaan niitten ihmisten osalta, joilla työhistoriaa ei ole kolmea vuotta. Meidän perusongelmamme on se, että meidän yhteiskunnassa ei ole töitä. Ei siinä auta yhtään se, lyhennetäänkö 500 päivää 400 päivään, koska sitä työtä ei ole tarjolla. Päinvastoin se väli 400:sta 500 päivään tarjoaa sitä turvaa, että voi vielä sielläkin etsiä sitä työtä ilman, että on nälkäahdingossa. Siis veikkaisin jopa, että tässä on aivan ideologinen näkökanta tässä asiassa.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz varmaan kertoo meille kaikille, mitkä tutkimukset osoittavat sen, että on olemassa tämmöinen suora kytkentä työttömyysturvan keston ja työllistymisen ja työttömyyden keston välillä. Minä en ole, vaikka olen kohtuullisen paljon yrittänyt näihin asioihin perehtyä, löytänyt yhtään semmoista tutkimusta, joka osoittaisi, että tämmöinen kytkentä on olemassa.

Meille tulee hyvin sekava järjestelmä. Tulee 300 päivän työttömyysturvan kestoa, 400 päivän, 500 päivän, sitten tulevat vielä erikseen korvauksettomat määräajat, eli on hyvin sekava järjestelmä. Mutta mehän olemme 90-luvulta lähtien muuttaneet moneen kertaan kumpaankin suuntaan sekä työssäoloehdon kestoa, työttömyysturvan kestoa. Sitten ovat tulleet työmarkkinatukilaiset, jotka ovat olleet kaikista heikoimmassa asemassa. Paremminkin on niin, että jos työttömyysturva ja työmarkkinatuki on monen kohdalla harkinnanvarainen ja porrastettu, niin heikko työttömyysturva päinvastoin ajaa ihmiset entistä enemmän ahdinkoon, ja se on se syy isoihin ongelmiin.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On varmasti niin, että ideologinen näkemys, jota nyt on ehkä kokoomusnuorten kokouksessa terästetty vielä viikonloppuna, nyt tulee tänne saliin näinkin merkittävissä käänteissä, mutta todellakaan sellaista tutkimustietämystä asiasta en ole myöskään tavoittanut. Kyllä minä uskoisin, että tämän hallituksen toimet nyt tässä jatkossa, jolloin tulee tämä suojaosa, tulevat olemaan huomattavasti merkityksellisempi kuin vain se, että meillä kategorisesti sen ansiopäivärahan osuutta tai kestoa rajoitettaisiin. Uskoisin, että on nyt hyvä edetä tämän lainsäädännön uudistuksella ja ottaa seuraavat hyvät askeleet nopeasti työllistymisen tiellä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tätä suojaosaa, josta sovittiin rakennepaketissa ja joka on hyvä uudistus ja jota me kaikki kannatamme, me kannatamme sitä varten, että työtön voisi ottaa vastaan väliaikaistakin pienipalkkaista, osa-aikaista työtä ilman, että hänen työttömyysturvansa siitä kärsii. Kun me sanomme näin, me tarkoitamme, että tällaista työtä on ilmeisesti olemassa, jota siis voi ottaa vastaan silloin menettämättä työttömyysturvaa, mutta jota nyt ei kannata ottaa vastaan. Kaikissa muissa yhteyksissä edustaja Kärnä, edustaja Mustajärvi ja edustaja Myllykoski ja muut ilmeisesti ovat sitä mieltä, ja ainakin edustaja Kärnä sen sanoi, että kertokaapa nyt meille, missä niitä työpaikkoja ja töitä on, joita työtön voisi tehdä. No, miten te uskotte, että kun tämä suojaosa säädetään, niitä yhtäkkiä ilmestyy, mutta kun puhutaan muista työttömyysturvan remonteista, niin mitään työpaikkoja ei ole olemassakaan?

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. Kun tämä 300 euron suojaosuus sinne tulee, niin edustaja Zyskowicz korostaa kovasti, että "ottaa vastaan pienipalkkaista ja osa-aikatyötä". Kyllä siinä voi ottaa täysaikaista, täyspäiväistä, työtä ja hyväpalkkaistakin työtä vastaan. Ei se ole rajattu. (Ben Zyskowicz: Ilman, että työttömyysturva kärsii!) Ajatuksellisesti edustaja Zyskowicz rajasi minun mielestäni sen pienipalkkaiseen ja osa-aikaiseen. Siitä ei puuttunut sitten enää kuin vuokratyö. Nuorisoliittoon menee.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Onko edustaja Zyskowicz sitä mieltä, että tällä järjestelmällä nyt sitten siirretään ihmiset tekemään pienipalkkaista työtä? Oletteko sitä mieltä, että enää ei tarvita kokoaikaista työtä eikä enää tarvita työehtosopimusten mukaan maksettua palkkaa ihmisille? Oletteko sitä mieltä, että nyt voidaan ihan laillisesti sukeltaa tuonne alipalkan maailmaan? Saadaan ihmiset pienipalkkaiseen työhön sen takia, että heille voidaan maksaa työttömyysturvaa. Eihän tässä ole mitään järkeä.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä 300 euron vapaaosallahan pyritään siihen, että se työ, jolla ei yksin elä, joka on hyvin pirstaleista, jota saattaa olla päivä kuukaudessa tai vähemmän, tulisi kannattavammaksi. Tämä työ on sitä, joka ei käy kaupaksi, koska se ei tarjoa toimeentuloa, ja jos meidän koko sosiaaliturvajärjestelmäämme sovitetaan yhteen näiden pienten tulojen kanssa, niin siitä tulee ihmiselle hankaluuksia. Kyse on usein myös siitä, että työhön meneminen maksaa, ja jos palkkataso on niin alhainen, että matkakustannukset syövät sen hyödyn, jota työstä saisi, niin siihen pyritään tällä 300 eurolla. Mutta se, mikä liittyy tähän muuhun kannustavuuteen, on tietyllä tavalla toinen asia, koska kyse on sellaisesta työstä, joka tarjoaisi kunnollisen toimeentulon ilman sosiaaliturvaa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä tuli edustaja Kärnän ja Tolppasen puheenvuoroissa enemmän väärinkäsityksiä kuin mitä yhdessä minuutissa pystyy selvittämään. Mutta jos sanoisin nyt lyhyesti näin, että edustaja Filatov varmaan vastasi edustaja Kärnälle ja nyt olemme yhtä mieltä siitä, mistä on kyse tässä suojaosassa.

Mitä sitten tulee tähän ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämiseen, niin tulen toimittamaan, edustaja Mustajärvi, teille niitä selvityksiä, mitä on siitä, ja edustaja Filatov entisenä työministerinä ne varmasti myös tuntee. Työttömät työllistyvät parhaiten joko heti työttömyyskauden alussa tai sitten merkittävä osa työllistyy juuri siinä 500 päivän täyttymisen alla. Tässä ei ole mitään ideologiaa. Ideologiaa ei ollut myöskään sillä Helsingin Sanomissa kesällä haastatellussa Liipolan kaupunginosassa asuvalla naisella, jota nimellä ja kuvalla haastateltiin, joka kertoi, että kyllä hän jotain keksii ennen kuin 500 päivää tulee täyteen. Hän ei ole ikinä pudonnut Kelan rahoille.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Sitten puhujalistaan.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Yritän hillitä itseni osallistumasta äskeiseen keskusteluun mutta totean, että kun me täällä muistaakseni vuonna 2008 uudistimme työttömyysturvalakia, niin me edustaja Mustajärven kanssa teimme aika pitkän vastalauseen — olisiko ollut kymmenen kohtaa — ja esitimme siinä muun ohella työttömyysturvan uudistamista niin, että se todella tulisi aidosti selkeämmäksi, että turhat määräajat, erilaiset ehdot sieltä poistuisivat. Tätä ei silloinen hallitus suostunut muuttamaan, eikä se suostunut hyväksymään mitään muutakaan siitä, mitä me esitimme.

Nyt tämä Kataisen hallitus on toiminut hieman toisin. Se on onnistunut minun laskujeni mukaan seitsemän tai kahdeksan niistä muutoksista, joita me silloin esitimme, toteuttamaan: työmarkkinatuen tarveharkinnan poiston, nyt tulevat suojaosat, nyt tässä yhteydessä sitten työssäoloehtoa lyhennetään ja niin edelleen. Olen siltä osin hyvin tyytyväinen mutta siltä osin en ole, ja yhdyn siinä edustaja Mustajärven puheenvuoroon, että työttömyysturva kaipaa kokonaisuudistusta, sellaista kokonaisuudistusta, jossa ideologisista syistä työttömiä ei aseteta heikompaan asemaan, kuten edustaja Zyskowicz tässä yrittää nyt tehdä, ja samalla se kuitenkin kannustaa heitä ottamaan vastaan työtä silloin, kun sitä on aidosti tarjolla.

Ongelma ei kuitenkaan ole se, että työttömyysturva on Suomessa liian hyvä. Jokainen työtön, joka sitä on päässyt kokeilemaan tai joutunut kokeilemaan, on voinut sen kyllä todeta ihan tykönään. Ehkä kansanedustajienkin olisi hyvä suostua tunnustamaan se tosiasia. Sen sijaan me tarvitsemme nykyistä paremman, kannustavamman ja selkeämmän työttömyysturvan, ja siinä on kyllä hallituksella tekemistä.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Se, mitä me kaikkein eniten tarvitsemme, on työtä. Me tarvitsemme työpaikkoja tähän maahan, se on kaikkein parasta tämänkin asian hoitamisessa.

Täällä on tullut esille, että tämä on nyt iso rakenteellinen muutos, mikä tehdään työttömyysturvaan. Minun mielestäni tämä on muutos siihen suuntaan, että otetaan lyödyltä ja lyödään vähän lisää.

Tässä nämä heikennykset, mistä tässä nyt on jo monta kertaa puhuttu, antavat ikävästi sellaisen vaikutelman, että on työttömän vika, että hän on työtön, pelkkää laiskuuttaan on viitsinyt olla vain alle kolme vuotta työssä ennen kuin on jäänyt työttömäksi. Eihän se näin ole. Ei se ole työntekijän vika, että työpaikka menee alta tai että Nokia vähentää tai että joku muu työpaikka ottaa yt-neuvottelut taas esille ja panee ihmisiä pois. Kyllä pitää muistaa se, että ne ovat ihmisiä, eläviä, tuntevia ihmisiä, joille se maitopurkki maksaa siellä kaupassa aivan yhtä paljon kuin se maksaa kaikille muillekin.

Täällä sanotaan, että putken alaikärajan nostaminen 60 vuodesta 61 vuoteen lisäisi työuria. En henkilökohtaisesti usko siihen, että se ollenkaan pidentää työuria, koska tiedetään, missä vaiheessa ihmiset jäävät eläkkeelle. Ei meillä olla noin pitkään töissä pääsääntöisesti ennen kuin eläkkeelle päästään. Se on vain pelkästään kyykyttämistä, otetaan taas sieltä, mistä voidaan ottaa. Säästöjähän tässä toki tulee, se on myönnettävä.

Sitten on tämä, että jos ei osallistukaan tähän työvoimapoliittiseen koulutukseen, niin voidaan sen jälkeen rangaista siitäkin, jos kieltäytyy niin sanotusti ilman pätevää syytä. Minä haluaisin tietää, mikä on pätevä syy. Ministeri varmasti osaa sanoa, että nämä sairausjutut ja tällaiset, mutta ministeri tietää myöskin sen, että näillä ihmisillä on masentuneisuutta ja silloin ei niin helposti sitä lääkärintodistusta saada. Onko se syy lyödä ihmistä?

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppaselle voisin ehkä todeta sen verran, että me sosialidemokraatit emme ainakaan ole sitä mieltä, että olisi jotenkin työttömän vika olla työtön, vaan tässä ollaan melkoisessa rakennemuutoksessa monilla paikkakunnilla ja tietysti sitten, jos tilauskirjat ovat tyhjät, niin siellä on sillä työnantajalla tietty merkitys siinä kohtaa eikä ehkä sitten välttämättä joka paikassa sillä sosialidemokraattisella politiikallakaan. Mutta minä olen itse sitä mieltä, että tämä hallituksen monipuolisen esityspaketin kokonaisuus osoittaa halua kehittää työttömyysturvaamme niin, että se toisaalta tukee ja kannustaa työllistymistä ja toisaalta yksinkertaistaa lainsäädäntöä.

Yksi esitykseen sisältyvä ehdotus on, että työttömyyspäivärahan saamisen ehtona olevaa työssäoloehtoa ehdotetaan lyhennettäväksi palkansaajilla 34 viikosta 26 viikkoon ja yrittäjillä 18 kuukaudesta 15 kuukauteen ja palkansaajien työssäoloehtoon voitaisiin laskea korkeimmalla korotetulla palkkatuella tehty työ kokonaan.

Erityisen tervetullutta esityksessä on myös yrittäjien työttömyysturvan piiriin pääsemisen helpottaminen, jota ministeri Risikko täällä hyvin toi esille, muun muassa katsomalla yritystoiminta sivutoimiseksi nykyistä helpommin, lieventämällä yritystoiminnan myyntivoiton jaksotusta sekä lieventämällä edellytyksiä, joilla perheenjäsen pääsee työttömyysturvan piiriin yritystoiminnan edellytysten pysyväisluonteisesti heikentyessä, ja esimerkiksi tästä epäkohdasta meille valiokuntaan on tullut runsaasti palautetta.

Se, että yritystoimintaa pidetään aiempaa helpommin sivutoimisena, parantaa myös palkansaajien edellytyksiä käynnistää yritystoimintaa palkkatyön ohella, ja mielestäni tämäkin on aika tarpeellinen ratkaisu.

Mitä tulee jo aikaisemmin päätettyyn ja täällä tänäänkin mainittuun työmarkkinatuen tarveharkinnan poistoon, niin minun täytyy sanoa, että aina, kun mahdollista tässä salissa, kun siitä jotain keskustellaan, haluan kiittää tästä loistavasta päätöksestä ihan jo pelkästään vaikka vain ja ainoastaan tasa-arvon nimissä.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä työttömyysturvapaketti korostaa työttömyysturvan vakuutusluonteisuutta ja aktiivisuutta, ja mielestäni molemmat asiat ovat kannatettavia, sekä myös sitä, että matalapalkkaisen ja hyvin vähäisenkin työn vastaanottaminen on kannattavaa mutta se vaikuttaa myös turvaan positiivisesti. Siinä mielessä tämä on erittäin kannatettava kokonaisuus. Mutta tietenkin tässä on niitä hankaliakin puolia, jotka liittyvät erityisesti niihin, jotka ovat vasta tulleet työmarkkinoille ja joutuvat työttömäksi ennen kuin ovat päässeet ansaitsemaan tai vakuuttamaan itsensä työttömyyden varalta pidemmällä työsuhteella. Toisaalta, kun samaan aikaan on helpotettu sitä aikaa, jonka jälkeen pääsee ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, voidaan sanoa, että tämä on kohtuullisen tasapainoinen.

Erityisen tärkeänä pidän sitä, että työttömyysturvan taso ei enää laske, jos ottaa vastaan matalapalkkaisempaa työtä, elikkä näitä laskentaperusteita muutetaan. Se on ollut yksi suurimpia ongelmia meidän nykyturvassamme. Varsinkin sitten, kun saamme tämän 300 euron vapaaosan työttömyysturvaan, voisi sanoa, että kaikenlainen työn tekeminen kannattaa paremmin kuin tällä hetkellä, vaikka siitä työn tekemisestä tulisikin ihmiselle kustannuksia esimerkiksi työmatkan muodossa.

Kun tämä perustuu aktiivisuuteen, niin hieman huolissani olen siitä, pystyykö yhteiskunta tarjoamaan ne aktiivitoimet, joita tässä edellytetään, koska me tiedämme, että tällä hetkellä nuorisotyöttömyys on noussut, pitkäaikaistyöttömyys on noussut, ja nämä ovat niitä ryhmiä, joille nuo aktiiviset erityistoimet ovat erityisen tärkeitä. Kun tässä on sidottu niin päin, että ihmisen pitää vastaanottaa silloin, kun hänelle tarjotaan, mutta sitä lukkoa ei ole, että yhteiskunnan pitää tarjota, kun tietyt päivät tulevat täyteen, niin toivon, että tätä tarjoamista ja sen aktiivisuutta seurataan jatkossa, jotta tämä aktiivisuus toteutuu kokonaisuudessansa. Samaan aikaan pitää kiinnittää huomiota siihen, että nuo tarjotut toimet on kohdennettu oikein, ne todella auttavat ihmistä ja ovat laadukkaita.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan muutama sana. Edustaja Myllykoski toi sen jo omassa puheessaan minun mielestäni hyvinkin esille, mutta haluan korostaa tämän laajan paketin valmistelussa työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kolmikannassa yhdessä sopuun pääsemistä vaikeissakin asioissa. Näyttää olevan niin, että jos on tarpeeksi tahtoa, niin kyllä sitten löytyy sitä sopimistakin, ja totta kai tämä on erittäin tärkeä paketti tulevaisuuden osalta.

Vielä haluan puuttua yhteen yksityiskohtaan, johon edustaja Lindström omassa puheessaan puuttui, siihen, että tulkintojen te-toimistoilla pitää olla samanlaisia ympäri Suomen. Varmasti se, että niistä luodaan suurempia kokonaisuuksia ja yhden päällikön alla on isompi alue, edesauttaa tulkinnan olemista samanlaisena. Tarkoitan tällä sitä, että kohtelun pitää olla kaikille sama, on se hyvää tai huonoa, mutta samanlaista sen pitää olla.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kärnälle kyllä täytyy nyt todeta, että työmarkkinajärjestöjen on varsin helppo löytää sopu asioissa, joissa leikataan työttömien toimeentuloa. Työttömillä ei ole edustajaa niissä pöydissä. Tosiasia on se, että työttömien lukumäärä on 90 000 suurempi kuin viisi vuotta sitten laman edellä. Erityisesti, kuten täällä edustaja Filatov totesi, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, erityisesti yli kaksi vuotta työttömänä olleiden, lukumäärä on rajussa nousussa. Kolmas ryhmä on 60 vuotta täyttäneet työnhakijat. Heitä oli 15 000 vuonna 2007, nyt 40 000. Tällä lisäpäiväoikeuden ikärajan nostolla isketään juuri tähän vaikeassa asemassa olevaan työttömien ryhmään ja heidän toimeentuloonsa, eikä tähän tuo apua sekään lupaus, mikä täällä esityksessä on, että heille mahdollistetaan oikeus työllistymistä edistävään palveluun tai palkkatuettuun työhön. Tämä on tyhjä lupaus, jos palkkatuetun työn määrä on pudonnut niin alas kuin se nyt on. Heitä on 28 000. Vielä vuonna 2007 heitä oli 38 000 aivan toisenlaisilla työttömyysluvuilla. Viime vuodesta jäi 95 miljoonaa käyttämättä juuri näihin erityistoimiin. Tässä on se koko kuva, missä työllistämisen ja työvoimapolitiikan osalta kuljetaan, ja se on häpeä, häpeä hallitukselle.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnä puuttui tärkeään asiaan siinä mielessä, että tulkintojen eri te-toimistoissa samassa tilanteessa olevien asiakkaiden suhteen pitää olla samanlaisia. Uskon, että kun työhallinnossa on rakennettu tätä kolmen palvelukonseptin järjestelmää, niin vaikka se tällä hetkellä takkuaa ja on tuonut tiettyä heikkoutta palveluihin, niin pitkässä juoksussa se varmasti parantaa tilannetta ja sitä osaamista, että erilaisilla työvoimaneuvojilla on mahdollisuus keskittyä tietyntyyppiseen asiakaskuntaan, jolloin myös osaaminen tuon asiakaskunnan kokonaistilanteesta, erilaisista palveluista, erilaisesta sosiaaliturvasta ja muusta pääsee paranemaan.

Mitä tulee työttömyyseläkeputken suhteen, pystytäänkö heille tarjoamaan palkkatuettua työtä, niin kuin tässä järjestelmässä on rakennettu, niin uskon, että heille pystytään, koska tämä oikeushan on tietyllä tavalla subjektiivisen oikeuden kaltainen, ja se on toisenlainen oikeus aktiivitoimiin kuin vaikkapa työttömyysturvan keston suhteen tähän lakipakettiin on rakennettu. Se, että aktiivisen työvoimapolitiikan rahoja jää vuoden lopussa käyttämättä, on todella harmillinen asia, mutta uskon, että tätä rahan kokonaiskäyttöä voidaan parantaa sillä, että se on siirtomääräraha. En pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että viimeiseen asti käytettäisiin jokainen penni, jos se voidaan seuraavana vuonna yhden päivän jälkeen käyttää järkevämmin.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Näiden työttömyysturvamuutosten osalta on kyllä kolkko tosiasia se, mikä lukee budjettiesityksessä ensi vuodelle, elikkä työttömyysturvaan varataan 92 miljoonaa vähemmän rahaa kuin tähän vuoteen. Se kertoo koko näiden muutosten lopputuleman, ja se kertoo myöskin hallituksen asenteen työttömien toimeentuloon.

Keskustelu päättyi.