Täysistunnon pöytäkirja 79/2013 vp

PTK 79/2013 vp

79. TIISTAINA 10. SYYSKUUTA 2013 kello 14.00

Tarkistamaton versio 1.3

6) Hallituksen esitys eduskunnalle vaihtoehtorahastojen hoitajia koskevaksi lainsäädännöksi

 

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä puheenvuoro on vähän tämmöinen periaatteellinen puheenvuoro, ja periaatteellisuus juontaa juurensa samaan ilmiöön, josta kerran aikaisemmin täällä käytin puheenvuoron. En enää muista ihan tarkkaan, mikä esitys se oli, muutama sata sivua, johon kukaan ei juuri tainnut paljon jaksaa silloin kajota.

Nyt on kysymys hallituksen esityksestä vaihtoehtorahastojen hoitajia koskevaksi lainsäädännöksi, hallituksen esitys numero 94. Jos kerron tässä näin ihan nämä perusfundamentit ensin: Tässä on sivuja 457 kappaletta. Täällä on tekstiä aika paljon, ja monia eri lakeja tässä sitten muutetaan, kun hallitus esityksensä tänne tuo sanotun vaihtoehtorahastojen hoitajia koskevan lainsäädännön tekemiseksi oikeastaan.

Arvoisa puhemies! Minulla on oikeastaan kaksi asiaa tässä nyt sanottavana varsinaisesta asiasisällöstä.

Ensimmäinen liittyy siihen, että tällä esityksellä säädellään muita kuin sijoitusrahastolain mukaisesti säänneltyjä rahastoja ja yrityksiä. Eli kaikkien yhteissijoitusyritysten — eri muodoissa, missä ne ovatkin — toimintaa säätelee tämä lainsäädäntö, ja erityisesti sitten näitten rahastojen hoitajien velvollisuuksia ja normistoa tässä erityisesti määritellään. Tässäkin paljolti on kysymys myöskin siitä, että myös piensijoittajia nimenomaan näillä säädöksillä yritetään sitten suojata.

Toinen asia, jonka halusin tässä yhteydessä vain sanoa, on, että on hyvä, että se säädösympäristö on kunnossa, jossa Suomessa pyrittäisiin parantamaan pääomarahoitusta, yritysten tarvitsemaa oman pääoman ehtoisen rahan saantia, varojen kanavoitumista yhteiskunnassa sellaisten kanavien kautta, jotka ovat turvallisia, jotka kykenevät tekemään sijoituksia sellaisen pääomatarpeen puutteen tyydyttämiseksi, jossa pääomatarpeessa kysymys on sellaisesta yritystoiminnasta, jota pitäisi saada ylös ja jossa pystyttäisiin kansalaisille työtä tarjoamaan.

Suomi on sittenkin jonkun verran pääomaköyhä maa, ja meillä on erityisesti tämä innovaatiopotentiaali, osaamispotentiaali, koulutuksen ja tutkimustyön kautta syntyvä potentiaali, aika suuri, mutta meiltä puuttuu se pääoma, erityisesti kärsivällinen pääoma, joka on valmis sijoittamaan, odottamaan kärsivällisesti, pitkään, ottamaan riskiäkin aika paljon. Tällainen riskipääoma ja vielä kärsivällinen riskipääoma — se meiltä puuttuu, ja ilman sitä monet hyvät innovaatiot eivät lähde lentoon. Monilla niillä ideasepoilla, tutkijoilla, korkeilla tiedemiehillä tai käytännön ihmisillä, jotka keksivät ja kehittävät, on niitä ideoita, mutta heillä ei ole pääomia.

Nyt näiden kansantaloudessa olevien pääomien sillä tavalla kokoaminen ja sitten rahastojärjestelmän kautta niitten varojen kanavoituminen ikään kuin riskisijoittajaksi, näitten äsken sanottujen tarpeitten rahoittajaksi, on iso juttu, joka ei toimi tällä hetkellä ihan vielä parhaalla mahdollisella tavalla ollenkaan. Tässä toivoisikin nyt, että hallitus sen lisäksi, että se nyt lähettää tämän lakiesityksen tänne, tekisi nopeita ratkaisuja ja oikean mittaisia ratkaisuja tämän oman pääoman ehtoisen riskirahoituspulman voittamiseksi.

Hallitus tuossa varsinaisessa budjetissaan kertoo, että se pääomittaa 30 miljoonalla eurolla lähivuosien aikaan vuosittain lähinnä Teollisuussijoitusta ja osin tuon Teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin kautta yrittää vastata tähän tarpeeseen. Minä joudun toteamaan, että nämä mitat ja mittasuhteet eivät ole kuitenkaan likimainkaan riittäviä. Hallituksella pitäisi olla rohkeutta tulla paljon pitemmälle nyt vastaan valtion sijoituspääomalla ja tulla nimenomaan vastaan tavalla, jolla sitten saataisiin yksityistä kapitaalia mukaan vastaamaan siihen oman pääoman ehtoisen rahan puutteeseen, joka meillä tällä hetkellä markkinoilla on.

Täällä viime rakenneselvityksen yhteydessä käytiin vähän keskustelua siitä, miten aikaisemmin on menetelty. Haluan tässä yhteydessä vielä sanoa, että kun ministeri Vapaavuori sanoi, että tämä hallitus jatkaa samalla tiellä, mitä edellinen aloitti, sillä tavalla muuttaen, että nyt varhaistakin vaihetta, sen pääomapulaa, aiotaan tässä rahoittaa, olen kyllä nyt vähän eri mieltä tästä kohdasta. Vanhasen hallituksen aikaan perustettiin Suomeen Aloitusrahasto Vera Finnveran yhteyteen. Sen sijoituspääoma on tällä hetkellä yli 100 miljoonaa euroa, reippaasti yli 100 miljoonaa euroa. Se on kyennyt sitomaan jo muutaman sata miljoonaa euroa kaikista varhaisimpaan vaiheeseen. Siihen tarvitaan — siihenkin — lisää, ja sitten ihan normaaliin pääomamarkkinaan tarvitaan oman pääoman ehtoista rahaa lisää, ja siihen tarvitaan valtio mukaan, jotta voidaan rohkaista näitä yksityisiä sijoittajia.

Keskusta on puhunut tällaisesta kasvurahastosta, ja minun käsitteistössäni tämä kasvurahasto tarkoittaa nimenomaan sitä, että valtio joko suoraan velkaa ottaen tai valtion omaisuutta osin myyden tuo tämän rahoituspanoksen tällaiseen kansalliseen kasvurahastoon, jonka kanavoinnin pitäisi jatkossakin tapahtua Suomen Teollisuussijoituksen kautta, joka edelleen sijoittaa rahastoihin tai sitten tekee tietyin edellytyksin suoria sijoituksia. Tätä kautta pitää tätä pulmaa hoitaa, ja siihen ei riitä tämmöinen 30 miljoonaa, vaan tarvitaan monikymmenkertainen määrä myös valtion panostusta, jotta se pystyy vastaamaan siihen haasteeseen, missä suomalainen elinkeinotoiminta tällä hetkellä on.

Arvoisa puhemies! Tästä voisi jatkaa pidempäänkin, aika on suurin piirtein kulunut. Siis tämä paksu paperi — tässä duunia riittää, kun tämä käydään läpi. Käydään se läpi, mutta into käydä tätä läpi on suurempi ja parempi, jos sitten hallitus myös on valmis niihin panostuksiin, mitä tämän järjestelmän mukainen oman pääoman ehtoisen rahoituksen parantaminen käytännössä edellyttää.

Tämä laki pitää sisällään mahdollisuuden myöskin sellaisiin infrarahastoihin ja muihin tällaisten suurten yhteiskunnallisten rakenteitten rahoittamiseen näillä riskisijoitusinstrumenteilla. Myöskin tässä suhteessa meillä on pulaa. Vaikkapa suomalaisen tiestön tai perusinfran kunto on tällä hetkellä sellainen, että se ei anna riittävää buustia talouden kasvulle. Toivotaan, että myöskin tähän hallituksella on rohkeutta vähän panostaa.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puheenjohtaja! Jos sopii, niin muutama kymysys valiokunnan puheenjohtajalle, kun en ehtinyt tuohon paksuun teokseen perehtyä.

Ensinnäkin, kun puhuitte, edustaja Pekkarinen, yksityisestä kapitaalista, niin onhan teillä varmasti tiedossa, että suomalaisilla kotitalouksilla on varallisuutta yli 140 miljardia, joista talletuksina noin 80 miljardia euroa. Minulla tuli mieleen — kun en tunne, kysyn teiltä sitäkin — että vieläkös valtio harrastaa, niin kuin takavuosikymmeninä, tämmöisiä obligaatioiden liikkeellelaskuja, joita kansalaiset sitten voisivat itselleen merkitä ja saada sijoittamalleen pääomalle tietyn koron?

Toinen asia: Meillähän on kahdeksan eläkerahastoa, joissa muistaakseni on joku 160 miljardia tällä hetkellä rahaa kiinni. Koskeeko tämä laki näitä eläkerahastoja millään tavalla?

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Minun ymmärtääkseni valtio hankkii edustaja Tuupaisen mainitsemalla tavalla miljardien mitassa rahaa joka vuosi. Kyllä tämä ymmärtääkseni on totta, se ei kyllä liity tähän varsinaiseen esitykseen suoranaisesti.

Mutta se kysymyksen toinen puoli, nämä eläkerahastot ja muut, niin kyllä tämän vaihtoehdon, rahastojen hoitoa koskevan lainsäädännön, joka on siis EU-direktiivijohteinen, kyllä tämän lain mukaisiin rahastoihin voivat sijoittaa myöskin nämä eläkeyhtiöt ja muut institutionaaliset sijoittajat, ihan oikein. Elikkä kotitalouksilla on paljon rahaa, ja se on tuolla pankeissa monta kertaa, ja se on nimenomaan velkarahoituksen rahoituslähteenä. Mutta me tarvitsemme erityisesti yrityksissä, elinkeinoelämässä, oman pääoman ehtoista rahaa, koska ne yritykset, voidakseen hakea sitä velkarahaakin, jos niillä ei ole riittävää määrää omia pääomia — niin kuin erinomainen tilintarkastaja Tuupainen tietää — ne eivät saa sitä velkarahaakaan riittävästi. Meillä on suomalaisissa yrityksissä ja suomalaisessa elinkeinoelämässä selvä puute tällaisista omista pääomista ja oman pääoman ehtoisen pääomahuollon tarjonnasta. Sitä pitää kyetä parantamaan, ja siinä parannustyössä tarvitaan myös valtio mukaan.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Edustaja Pekkarinen on sen verran ahkera, että hän hoitaa sekä hallituksen esityksen esittelyt että eduskunnan vastaukset. (Naurua) Järjestelmämme toimii hyvin. Tästä asiasta keskustelu kuitenkin riittää.

Keskustelu päättyi.