Täysistunnon pöytäkirja 79/2014 vp

PTK 79/2014 vp

79. TORSTAINA 11. SYYSKUUTA 2014 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

2) Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle puoluerahoituksen valvonnasta 2013

 

Tuija  Brax /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus viime vuodelta puoluerahoituksen valvonnasta on käsittelyssä, ja heti alkuun eduskunnan menettelytapojen vuoksi kerron, että tarkastusvaliokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi kannanoton, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.

Näiden muodollisuuksien jälkeen nostan tarkastuksesta esiin sen, että Valtiontalouden tarkastusvirasto löysi puutteita puoluerahoitustarkastuksen yhteydessä erityisesti siinä, miten tilintarkastajia oli käytetty, mikä oli heidän koulutuksensa, oliko se pätevä lain tarkoittamassa määrin, oliko tilintarkastus tehty niitä vaatimuksia noudattaen, joita uudessa laissa on. Tämä on senkin takia erittäin tärkeä asia ja toivottavasti nopeasti korjaantuva asia, että uudessa puoluerahoituslaissa on yksi keskeinen mekanismi jo nimenomaan, että nostimme sanktioita siihen, että tilintarkastukset on hoidettu kunnolla ja että tilintarkastajat valvovat muun muassa näitä ilmoitusvelvollisuuksia ulkopuolisesta rahoituksesta, että ne on hoidettu kunnolla ja että niitä noudatetaan.

Muilta osin, arvoisa puhemies, viittaamme edelliseen lausuntoomme, joka kosketteli kaikkia tämän vaalikauden puolue- ja vaalirahoitustarkastuksia ja valiokunnan mietintöjä, ja kun valiokunnassa oikeusministeriön edustajat kertoivat, että ovat myös Etyjin suositukset kohta tulossa koskien vuoden 2011 vaalitarkkailua ja siihen liittyviä myös puolue- ja vaalirahoituskysymyksiä, niin päätimme katsoa yhdessä oikeusministeriön kanssa aiheelliseksi, että tänä syksynä on syytä saada parlamentaarinen valmistelu käyntiin koskien muutostarpeita näistä sinänsä muun muassa Grecossa ja maailmalla hyvinkin kehutuista ja hyvin vastaanotetuista uusista puolue- ja vaalirahoituslainsäädännöistä.

Siellä on pientä hiottavaa, josta valiokunta aivan mietintönsä lopussa nostaa erikseen esiin sen, toimiiko tämä aivan valmistelun loppuvaiheessa mukaan tullut ajatus, että yksittäisissä ilmoituksissa pitää aina lukea juuri sen ilmoituksen rahoittaja. Tästä valiokunta on saanut hyvin ristiriitaista palautetta, ja toivoisi, että tämä parlamentaarinen toimikunta tai työryhmä arvioisi tältä osin säännöksen tarpeellisuutta.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on todellakin Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle puoluelain valvonnasta 2013. Minä olen saanut osallistua tarkastusvaliokunnan työskentelyyn, joka on tapahtunut Tuija Braxin johdolla. Aluksi muutamia kommentteja tarkastusvaliokunnan raportista ja sen jälkeen lopuksi omia mietteitäni.

Arvoisa puhemies! Valtion tarkastusviraston eli VTV:n valvottavia ovat puoluelain perusteella puolueet, avustuspäätöksessä mainitut yhteisöt ja puolueiden lähiyhteisöt. Valvottavia on noin 150. Valvonnan ulkopuolelle jäävät muut puolueyhdistykset, joita on noin 6 000. Puolue, puolueyhdistys ja puolueen lähiyhteisö saavat vastaanottaa kalenterivuoden aikana tukea samalta tukijalta enintään 30 000 euroa. Tämä rajoitus ei koske puolueen lähiyhteisön antamaa tukea. Puoluelakiin sisältyy muun muassa kielto vastaanottaa ulkomaista tukea ja tukea, jonka antajaa ei voida selvittää. Tarkastettavien tahojen tulee tehdä tarkastusvirastolle ilmoitus saamistaan vähintään 1 500 euron arvoisista tuista ja niiden antajista.

Suoritetun tarkastuksen kohteena vuonna 2013 oli 8 puoluetta, 15 piirijärjestöä ja 2 lähiyhteisöä. Tarkastuksia tehtiin siis yhteensä 25 kappaletta. Johtopäätöksissään tarkastusvirasto VTV toteaa, että pääsääntöisesti yhteisöjen kirjanpito on hoidettu asianmukaisesti. Tarkastusviraston mukaan tulee kuitenkin kiinnittää jatkossa huomiota kirjanpidon erittelytapaan, ajantasaisuuteen ja laatuun sekä käteiskassavarojen tilittämiseen.

Arvoisa puhemies! Lukuisien valvottavien yhteisöjen tilintarkastajien valinnassa tai tilintarkastuskertomuksissa oli VTV:n havaintojen mukaan puutteita. Tilintarkastajiksi ei ollut valittu aina auktorisoituja tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöä eikä tilintarkastuskertomuksiin ollut sisällytetty puoluelain 9 c §:n edellyttämiä lausumia.

Tarkastusvaliokunta ehdottaa, että puolueen ja puolueyhdistyksen on huolehdittava, että vaalikampanjaan kuuluvasta tai sitä tukemaan tarkoitetusta maksullisesta mainoksesta käy ilmi mainoksen maksajan nimi. Vastaava säännös on myös vaalirahoituslaissa. Tämän rajoituksen toimivuudesta on saatu ristiriitaista palautetta eikä sen todentamista ole voitu valvoa, kuten puheenjohtaja Tuija Brax äsken totesi.

Arvoisa puhemies! Sitten muutamia omia mietintöjä tämän raportin johdosta.

On syytä ja aiheellista korostaa, että kaikkien puolueosastojen, puolue- ja piirijärjestöjen on syytä pitää kirjanpito ajan tasalla. Sehän tarkoittaa sitä, että kirjaukset sekä tuloista että menoista on suoritettava kolmen kuukauden kuluessa. Se, että VTV:lle, Valtion tarkastusvirastolle, on toimitettava myös toimintakertomus, on mielestäni itsestäänselvyys.

Tilintarkastajan valinnasta on todettava se, että aina pitää olla auktorisoitu tilintarkastaja, HTM eli kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja, KHT eli Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai JHTT eli julkishallinnon tilintarkastaja. Tämä on ehdoton määräys, ja sitä on syytä kaikissa puolueosastoissa noudattaa.

Luottamushenkilömaksu eli perittävä niin sanottu puoluevero on mainittava tilinpäätöksessä erillisenä tulon kohtana. Samoin valtuustoryhmille maksetaan monissa kunnissa, kuten kotikylässäni Jyväskylässä, tietty avustus per valtuutettu. Myöskin tämä kunnallinen puoluetuki tässä muodossa on syytä laittaa erikseen tuloslaskelmaan näkyviin. — Kiitos.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Täytyy alkuun todeta, että tässä puoluerahoituksessa mutta myös sille sukua olevassa vaalirahoituksessa on kyllä viimeisinä vuosina otettu erittäin myönteisiä askeleita oikeaan suuntaan, avoimuuden suuntaan, ja tänään meillä on käsittelyssä Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle puoluerahoituksesta viime vuoden osalta. Noin yleisesti voi todeta, että on arvioitu, että puoluerahoituksen pelisäännöt ja valvonta toimivat kohtuullisen hyvin. Johtopäätöksissään tarkastusvirasto toteaa, että pääsääntöisesti yhteisöjen kirjanpito oli hoidettu asianmukaisesti. Tämä siis tarkoittaa sitä, että huomautettavaa myös löytyy. Näitä ovat muun muassa erittelytapaan, ajantasaisuuteen, laatuun sekä käteisvarojen tilittämiseen kiinnitetyt huomiot taikka epäkohdat.

Tarkastusvirasto myös ehdottaa, että puolueyhdistysten merkittävä rahoituslähde, luottamushenkilömaksut, voitaisiin esittää tilinpäätöksen yhteydessä, ja tämä on varsin perusteltua. Aika monessa tapauksessa varsinkin isommissa kaupungeissa jopa yksittäisten luottamushenkilöiden maksamat luottamushenkilömaksut ylittävät tuon 1 500 euron ilmoitusvelvollisuusrajan, ja tietääkseni näitä ei ole ilmoitettu tuon vaatimuksen mukaisesti. Esimerkiksi Helsingissä SDP, vasemmistoliitto ja kokoomus kukin saivat noin 100 000 euroa näitä luottamushenkilömaksuja, Oulussa esimerkiksi keskusta 60 000 euroa. Ne vaihtelevat hieman kunnittain 10:stä 30:een prosenttia. Koko maan tasolla on arvioitu, että näitä maksettaisiin jopa 5—7 miljoonaa euroa. Tämä suomalainen luottamushenkilömaksujärjestelmä on ehkä jossain määrin ongelmainen. Kuntaliitto on sitä myös omissa arvioissaan esille nostanut ja todennut muun muassa sen, että muihin maihin verrattuna tämä meidän mallimme poikkeaa muun muassa siinä, että se ei perustu lakiin, vaan on tällainen luottamushenkilöiden omaan sopimukseen perustuva järjestelmä.

Arvoisa puhemies! Asiantuntijakuulemiseen nojautuen tarkastusvaliokunta nosti esille myös parlamentaarisen valmistelun käynnistämisen tässä asiassa syksyn 2014 aikana ja piti sitä perusteltuna. On hyvä varmasti tässä työssä myös sitten pohtia näitä epäkohtia, joita esille on noussut, joista yhtenä tämä varsin erikoinen, että ilmoituksessa pitää lukea, kuka tuon ilmoituksen on maksanut. Muistan, kun tätä lakia täällä salissa käsiteltiin, niin silloin edustaja Lyly Rajala toi esille tilanteen, jossa hänen vaalimainoksensa radiossa oli alun perin "Lyly 55". Tämän lain jälkeen ei viiden sekunnin mainosta enää voinutkaan tehdä, vaan mainos kuului "Lyly 55, tämän mainoksen maksoi se ja se", ja siitä tuli 15 sekunnin mainos. Tämä ei varmasti ole perusteltua eikä tarpeellista.

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa tässä esille myös kolme muuta sellaista asiaa, jotka jollain tavalla ovat läheistä sukua tälle puoluerahoitukselle ja myös vaalirahoitukselle.

Ensimmäisenä kunnan valtuutettujen sidonnaisuudet. Se on tällä hetkellä minun mielestäni Suomessa sellainen asia, joka pitäisi kirjata lakiin, tehdä kaikissa kunnissa samoilla pelisäännöillä, samoilla sapluunoilla toimivaksi, sillä tällä hetkellä kunnissa käytetään itse asiassa erittäin suurta valtaa ja se tieto ei useinkaan ole tiedossa, kuka valtuutetuista kuuluu mihinkin yhdistykseen, mihinkin osakeyhtiöön, onko omistuksia ja muita sidonnaisuuksia. Toivon, että tässä työssä myös pohditaan valtuutettujen sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuutta.

Itse olen myös sitä mieltä, että olisi erittäin perusteltua laajentaa tämä vaalirahailmoitusten tekeminen kaikkiin ehdokkaisiin. Tällä hetkellä meillä jää kertomatta merkittävä määrä vaalirahaa, joka tulee niille ehdokkaille, jotka eivät tule valituiksi. Ilmoitusvelvollisuushan koskee ainoastaan valituksi tulleita ja varaedustajia, varavaltuutettuja, mutta minun mielestäni olisi hyvä, että kerrottaisiin samoilla pelisäännöillä myös niiden vaalirahoitus, jotka eivät tule valituiksi. Heistä kuitenkin hyvin monet tulevat varsinkin kuntatasolla erilaisiin kunnallisiin luottamustehtäviin, ja silloin voi kysyä, voiko tulla vaalirahoituksen kautta sellaisia kytköksiä, jotka olisi syytä tietää.

Arvoisa puhemies! Viimeisenä, jonka toivon myös keskusteluun nousevan, on muut merkittävät poliittiset tehtävät, joita haetaan. Me tiedämme, että esimerkiksi kesken vaalikauden saattavat vaihtua puolueiden puheenjohtajat ja heistä saattaa tulla ilman eduskuntavaaleja vaikkapa puolueen puheenjohtajia ja sitä kautta merkittäviä ministereitä. Näihin kampanjoihin ei ole olemassa minkäänlaista lahjoitusrajaa, vaikka minun mielestäni ehkä jonkinlainen lahjaverokysymys voisi tulla kysymykseen. Mutta yleishyödyllisten yhdistysten kautta, kun näitä kampanjoita tehdään, silloin ei myöskään tuo lahjavero tule kysymykseen. Nämä lahjoitukset jäävät täydellisesti peittoon, me emme tiedä sitä, minkälaisella rahoituksella puolueen puheenjohtajat nousevat tehtäviinsä. Minun mielestäni tällainen asia on myös hyvä ottaa tuossa parlamentaarisessa työryhmässä valmisteltavaksi.

Edustaja Juvonen on palannut saliin, niin minä voin jo lopettaa.

Arja Juvonen /ps:

Kiitoksia, edustaja Heinonen, huomiosta. — Todellakin tarkastusviraston rooli on valvoa puoluelain tarkoittamaa tukea ja vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen erittelyä sekä näihin liittyvien asiakirjojen laatimista ja toimittamista. Jälleen kerran käsissämme on hyvä asiakirja, ja Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt hyvää työtä siinä, ja tarkastusvaliokunnan mietintö on asiallinen ja hyvä.

Olisin itsekin juuri tähän edustaja Heinosen ottamaan asiaan ottanut kantaa, elikkä kyllä mielestäni myös tämän vaalirahailmoitusten ilmoittamisen tulisi koskea muitakin kuin vain läpi päässeitä ehdokkaita ja niitä varalle päässeitä, koska on hyvin tärkeää, että niin äänestäjille kuin kaikille meille muillekin on tiedossa se, kuka ketäkin rahoittaa. Sinänsä on hyvä, että tästäkin asiasta puhutaan juuri nyt, koska vaalit ovat ovella ja kaikki miettivät sitä tulevaa vaalikampanjointiaan ja ehdottoman tärkeää on asioiden sujuvoittamiseksi, kuten tässä Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksessakin kerrotaan, asioiden dokumentointi ja papereiden ja kuittien tallettaminen, koska ilman niitä on hyvin vaikea todellisuudessa kertoa, kuka on avustanut ja mihinkä sitä rahaa on vaalikassassa palanut.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kertomus ja tarkastusvaliokunnan mietintö kiinnittävät aivan oikeisiin kohtiin huomionsa. Säännösten tavoitteenahan on lisätä puoluerahoituksen avoimuutta ottamalla erityisesti huomioon Euroopan neuvoston korruption vastaisen toimielimen Grecon Suomelle antamat suositukset.

Kansalaisilla tulee olla mahdollisten sidonnaisuuksien arvioimisen kannalta riittävästi tietoa puolueiden perustoiminnan ja vaalikampanjoiden rahoituksesta. Nyt olisin valmis heittämään palloa osittain vielä takaisin Grecon suuntaan, nimittäin ei ole lainkaan helppoa selvittää, mikä on itse asiassa mahdollisen rahoittajan todellinen tausta, omistaja tai edes kotimaa. Onko kyseessä mahdollisesti veroparatiisiyhtiö? Tätä tietoa on hyvin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta löytää. Mielestäni tähän olisi löydettävä työkalu, kattava rekisteri niin puolueille kuin kansalaisille käytettäväksi. Tätä tietoahan tarvitsisivat kipeästi myös kunnat sekä muut julkisista hankinnoista ja urakoista päättävät.

Eli mielestäni tässä yksityiskohdassa kiteytyy tämä puolueita koskeva avoimuuden vaade, jota ei oikeasti pystytä muilla elämänaloilla selvittämään. Omistamisen, ristiin omistamisen ja konsernien verhoa olisi pystyttävä raottamaan ja läpivalaisemaan. Puolueilla ei ole käytössään voimavaroja tähän työhön, mutta varmasti yhä kansainvälistyvämmässä yhteiskunnassa on tarpeita oikeasti tietää mahdollisen lahjoittajan motiiveista ja rahan todellisesta alkuperästä.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Silloin kun puhuu totta, niin ei tarvitse selittää. Yhteen asiaan kertomuksessa tai valiokunnan mietinnössä haluan kiinnittää huomiota, ja se on se, että siinä vaalimainoksessa kuuluu olla se maksajan nimi. Minulla ei itselläni ole ollut sen asian kanssa minkäännäköisiä ongelmia, ja tätä tarkoitan tällä, että kun puhuu rehellisesti ja ilmoittaa asiat, niin se ei ole ongelma.

Mutta minä kiinnitän itse asiassa huomion siihen, että nyt kun tulee tämä parlamentaarinen työryhmä — hyvä juttu, että se lähtee toimimaan — niin kun tämän äsken mainitun rajoituksen toimivuudesta on tullut ristiriitaista palautetta eikä sen toteutumista ole voitu valvoa, niin nimenomaan tämä, mikä tämä valvontaorganisaatio on, on todennäköisesti semmoinen kirppusirkus vahdittavaksi, että siitä ei varmaan mitään lopullista totuutta löydy. Samoin saattaa tulla se ja tuleekin varmaan, että jos kaikkien ehdolla olevien tiedot julkistetaan, niin kun niitä on niin paljon, kaikilla puolueilla on paljon ehdokkaita, niin miten se valvonta sitten onnistuu, koska ei minun mielestäni kannata säätää sellaisia asetuksia, lakeja tai yleensä sääntöjä, joita ei pystytä valvomaan.

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin hieman selventää tuota tarkastusvaliokunnan lausuntoa tästä rajoituksen toimivuudesta. On saatu ristiriitaista palautetta tämän maksajan nimen osalta. Meille tuli selville paljonkin tilanteita, joissa on jouduttu pohtimaan sitä, pitääkö sen nimen olla rintanapissa, pitääkö sen olla myytävissä tai jaettavissa esineissä ja kaikenlaisessa mainosrekvisiitassa, mitä vaaleissa käytetään, siis ei pelkästään rajoittuen lehtimainokseen. Ja tämä on se ristiriita, että pitääkö joka ikisessä esineessä, asiassa olla tämä nimi, ja sen takia on syytä tämäkin asia tässä työryhmässä, joka toivottavasti perustetaan, selvittää.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Puhujalistaan.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että nyt meillä tuo rahoituslainsäädäntö sekä puolueitten että ehdokkaitten osalta on varsin hyvin kohdallaan, ja on syytä nyt katsoa seuraavat eduskuntavaalit, ehkä vielä seuraavatkin, ennen kuin katsotaan, onko jonkinlaisia muutostarpeita ylipäätänsä olemassa.

Haluaisin kuitenkin korostaa sitä, että mitä näitten säännösten soveltamiseen tulee, niin on tärkeätä, että niitä ei sovelleta äärimmäisen tulkinnan, tiukan tulkinnan mukaisesti vaan myöskin tämmöinen terve järjenkäyttö on tässä suhteessa mahdollista. Haluan nyt ottaa yhtenä esimerkkinä juuri nämä eduskuntavaalien vaali-ilmoitukset. Kun siellä pitäisi olla se, kuka on antanut sen rahan, niin mielestäni kyllä ainoa oikea tulkinta on se, että jos ilmoitus on alle 1 500 euroa, niin siinä yhteydessä ei tarvitse kyllä ilmoittaa, kuka on sen ilmoituksen takana, koska se jää tuon lahjoitusrajan alapuolelle kaiken kaikkiaan.

Mitä haluaisin myöskin korostaa seuraavia eduskuntavaaleja silmällä pitäen, on se, että tärkeätä on, että pidetään huolta siitä, että ei voida tehdä näin, että kerätään lahjoituksia jollekin tukiyhdistykselle, joka tukiyhdistys sitten antaa yhden suuren rahalahjoituksen, joka käytetään sitten vaalikampanjan tukemiseen, ja ne varsinaiset rahoittajat jäisivät sinne taakse. Kyllä lähtökohta on se, että tällaisia ketjuja missään tapauksessa ei saa muodostaa, vaan pitää pitää huolta siitä, että sen alkuperäisen lahjoittajan, sen lähteen, tulee myöskin tulla ilmi. Siten tiedetään, ketkä ne todelliset lahjoittajat ovat.

Keskustelu päättyi.

​​​​