2) Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle puoluerahoituksen
valvonnasta 2013
Tuija Brax /vihr(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus
viime vuodelta puoluerahoituksen valvonnasta on käsittelyssä,
ja heti alkuun eduskunnan menettelytapojen vuoksi kerron, että tarkastusvaliokunta
esittää eduskunnan hyväksyttäväksi
kannanoton, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen
johdosta.
Näiden muodollisuuksien jälkeen nostan tarkastuksesta
esiin sen, että Valtiontalouden tarkastusvirasto löysi
puutteita puoluerahoitustarkastuksen yhteydessä erityisesti
siinä, miten tilintarkastajia oli käytetty, mikä oli
heidän koulutuksensa, oliko se pätevä lain
tarkoittamassa määrin, oliko tilintarkastus tehty
niitä vaatimuksia noudattaen, joita uudessa laissa on.
Tämä on senkin takia erittäin tärkeä asia
ja toivottavasti nopeasti korjaantuva asia, että uudessa
puoluerahoituslaissa on yksi keskeinen mekanismi jo nimenomaan,
että nostimme sanktioita siihen, että tilintarkastukset
on hoidettu kunnolla ja että tilintarkastajat valvovat
muun muassa näitä ilmoitusvelvollisuuksia ulkopuolisesta
rahoituksesta, että ne on hoidettu kunnolla ja että niitä noudatetaan.
Muilta osin, arvoisa puhemies, viittaamme edelliseen lausuntoomme,
joka kosketteli kaikkia tämän vaalikauden puolue-
ja vaalirahoitustarkastuksia ja valiokunnan mietintöjä,
ja kun valiokunnassa oikeusministeriön edustajat kertoivat,
että ovat myös Etyjin suositukset kohta tulossa
koskien vuoden 2011 vaalitarkkailua ja siihen liittyviä myös
puolue- ja vaalirahoituskysymyksiä, niin päätimme
katsoa yhdessä oikeusministeriön kanssa aiheelliseksi,
että tänä syksynä on syytä saada
parlamentaarinen valmistelu käyntiin koskien muutostarpeita
näistä sinänsä muun muassa Grecossa
ja maailmalla hyvinkin kehutuista ja hyvin vastaanotetuista uusista
puolue- ja vaalirahoituslainsäädännöistä.
Siellä on pientä hiottavaa, josta valiokunta
aivan mietintönsä lopussa nostaa erikseen esiin sen,
toimiiko tämä aivan valmistelun loppuvaiheessa
mukaan tullut ajatus, että yksittäisissä ilmoituksissa
pitää aina lukea juuri sen ilmoituksen rahoittaja.
Tästä valiokunta on saanut hyvin ristiriitaista
palautetta, ja toivoisi, että tämä parlamentaarinen
toimikunta tai työryhmä arvioisi tältä osin
säännöksen tarpeellisuutta.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on todellakin
Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle puoluelain
valvonnasta 2013. Minä olen saanut osallistua tarkastusvaliokunnan
työskentelyyn, joka on tapahtunut Tuija Braxin johdolla.
Aluksi muutamia kommentteja tarkastusvaliokunnan raportista ja sen
jälkeen lopuksi omia mietteitäni.
Arvoisa puhemies! Valtion tarkastusviraston eli VTV:n valvottavia
ovat puoluelain perusteella puolueet, avustuspäätöksessä mainitut
yhteisöt ja puolueiden lähiyhteisöt.
Valvottavia on noin 150. Valvonnan ulkopuolelle jäävät
muut puolueyhdistykset, joita on noin 6 000. Puolue, puolueyhdistys
ja puolueen lähiyhteisö saavat vastaanottaa kalenterivuoden
aikana tukea samalta tukijalta enintään 30 000
euroa. Tämä rajoitus ei koske puolueen lähiyhteisön
antamaa tukea. Puoluelakiin sisältyy muun muassa kielto vastaanottaa
ulkomaista tukea ja tukea, jonka antajaa ei voida selvittää.
Tarkastettavien tahojen tulee tehdä tarkastusvirastolle
ilmoitus saamistaan vähintään 1 500
euron arvoisista tuista ja niiden antajista.
Suoritetun tarkastuksen kohteena vuonna 2013 oli 8 puoluetta,
15 piirijärjestöä ja 2 lähiyhteisöä.
Tarkastuksia tehtiin siis yhteensä 25 kappaletta. Johtopäätöksissään
tarkastusvirasto VTV toteaa, että pääsääntöisesti
yhteisöjen kirjanpito on hoidettu asianmukaisesti. Tarkastusviraston
mukaan tulee kuitenkin kiinnittää jatkossa huomiota
kirjanpidon erittelytapaan, ajantasaisuuteen ja laatuun sekä käteiskassavarojen
tilittämiseen.
Arvoisa puhemies! Lukuisien valvottavien yhteisöjen
tilintarkastajien valinnassa tai tilintarkastuskertomuksissa oli
VTV:n havaintojen mukaan puutteita. Tilintarkastajiksi ei ollut
valittu aina auktorisoituja tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöä eikä tilintarkastuskertomuksiin
ollut sisällytetty puoluelain 9 c §:n
edellyttämiä lausumia.
Tarkastusvaliokunta ehdottaa, että puolueen ja puolueyhdistyksen
on huolehdittava, että vaalikampanjaan kuuluvasta tai sitä tukemaan
tarkoitetusta maksullisesta mainoksesta käy ilmi mainoksen
maksajan nimi. Vastaava säännös on myös
vaalirahoituslaissa. Tämän rajoituksen toimivuudesta
on saatu ristiriitaista palautetta eikä sen todentamista
ole voitu valvoa, kuten puheenjohtaja Tuija Brax äsken
totesi.
Arvoisa puhemies! Sitten muutamia omia mietintöjä tämän
raportin johdosta.
On syytä ja aiheellista korostaa, että kaikkien puolueosastojen,
puolue- ja piirijärjestöjen on syytä pitää kirjanpito
ajan tasalla. Sehän tarkoittaa sitä, että kirjaukset
sekä tuloista että menoista on suoritettava kolmen
kuukauden kuluessa. Se, että VTV:lle, Valtion tarkastusvirastolle,
on toimitettava myös toimintakertomus, on mielestäni
itsestäänselvyys.
Tilintarkastajan valinnasta on todettava se, että aina
pitää olla auktorisoitu tilintarkastaja, HTM eli
kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja, KHT eli
Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja
tai JHTT eli julkishallinnon tilintarkastaja. Tämä on
ehdoton määräys, ja sitä on syytä kaikissa
puolueosastoissa noudattaa.
Luottamushenkilömaksu eli perittävä niin
sanottu puoluevero on mainittava tilinpäätöksessä erillisenä tulon
kohtana. Samoin valtuustoryhmille maksetaan monissa kunnissa, kuten
kotikylässäni Jyväskylässä,
tietty avustus per valtuutettu. Myöskin tämä kunnallinen
puoluetuki tässä muodossa on syytä laittaa
erikseen tuloslaskelmaan näkyviin. — Kiitos.
Timo Heinonen /kok:
Arvostettu puhemies! Täytyy alkuun todeta, että tässä puoluerahoituksessa
mutta myös sille sukua olevassa vaalirahoituksessa on kyllä viimeisinä vuosina
otettu erittäin myönteisiä askeleita
oikeaan suuntaan, avoimuuden suuntaan, ja tänään
meillä on käsittelyssä Valtiontalouden
tarkastusviraston kertomus eduskunnalle puoluerahoituksesta viime
vuoden osalta. Noin yleisesti voi todeta, että on arvioitu, että puoluerahoituksen
pelisäännöt ja valvonta toimivat kohtuullisen
hyvin. Johtopäätöksissään tarkastusvirasto
toteaa, että pääsääntöisesti
yhteisöjen kirjanpito oli hoidettu asianmukaisesti. Tämä siis
tarkoittaa sitä, että huomautettavaa myös
löytyy. Näitä ovat muun muassa erittelytapaan,
ajantasaisuuteen, laatuun sekä käteisvarojen tilittämiseen
kiinnitetyt huomiot taikka epäkohdat.
Tarkastusvirasto myös ehdottaa, että puolueyhdistysten
merkittävä rahoituslähde, luottamushenkilömaksut,
voitaisiin esittää tilinpäätöksen
yhteydessä, ja tämä on varsin perusteltua. Aika
monessa tapauksessa varsinkin isommissa kaupungeissa jopa yksittäisten
luottamushenkilöiden maksamat luottamushenkilömaksut
ylittävät tuon 1 500 euron ilmoitusvelvollisuusrajan, ja
tietääkseni näitä ei ole ilmoitettu
tuon vaatimuksen mukaisesti. Esimerkiksi Helsingissä SDP,
vasemmistoliitto ja kokoomus kukin saivat noin 100 000
euroa näitä luottamushenkilömaksuja,
Oulussa esimerkiksi keskusta 60 000 euroa. Ne vaihtelevat
hieman kunnittain 10:stä 30:een prosenttia. Koko maan tasolla
on arvioitu, että näitä maksettaisiin
jopa 5—7 miljoonaa euroa. Tämä suomalainen
luottamushenkilömaksujärjestelmä on ehkä jossain
määrin ongelmainen. Kuntaliitto on sitä myös
omissa arvioissaan esille nostanut ja todennut muun muassa sen,
että muihin maihin verrattuna tämä meidän
mallimme poikkeaa muun muassa siinä, että se ei
perustu lakiin, vaan on tällainen luottamushenkilöiden omaan
sopimukseen perustuva järjestelmä.
Arvoisa puhemies! Asiantuntijakuulemiseen nojautuen tarkastusvaliokunta
nosti esille myös parlamentaarisen valmistelun käynnistämisen tässä asiassa
syksyn 2014 aikana ja piti sitä perusteltuna. On hyvä varmasti
tässä työssä myös sitten
pohtia näitä epäkohtia, joita esille
on noussut, joista yhtenä tämä varsin
erikoinen, että ilmoituksessa pitää lukea,
kuka tuon ilmoituksen on maksanut. Muistan, kun tätä lakia
täällä salissa käsiteltiin,
niin silloin edustaja Lyly Rajala toi esille tilanteen, jossa hänen
vaalimainoksensa radiossa oli alun perin "Lyly 55". Tämän
lain jälkeen ei viiden sekunnin mainosta enää voinutkaan
tehdä, vaan mainos kuului "Lyly 55, tämän mainoksen
maksoi se ja se", ja siitä tuli 15 sekunnin mainos. Tämä ei
varmasti ole perusteltua eikä tarpeellista.
Arvoisa puhemies! Haluan nostaa tässä esille myös
kolme muuta sellaista asiaa, jotka jollain tavalla ovat läheistä sukua
tälle puoluerahoitukselle ja myös vaalirahoitukselle.
Ensimmäisenä kunnan valtuutettujen sidonnaisuudet.
Se on tällä hetkellä minun mielestäni Suomessa
sellainen asia, joka pitäisi kirjata lakiin, tehdä kaikissa
kunnissa samoilla pelisäännöillä,
samoilla sapluunoilla toimivaksi, sillä tällä hetkellä kunnissa
käytetään itse asiassa erittäin
suurta valtaa ja se tieto ei useinkaan ole tiedossa, kuka valtuutetuista
kuuluu mihinkin yhdistykseen, mihinkin osakeyhtiöön,
onko omistuksia ja muita sidonnaisuuksia. Toivon, että tässä työssä myös
pohditaan valtuutettujen sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuutta.
Itse olen myös sitä mieltä, että olisi
erittäin perusteltua laajentaa tämä vaalirahailmoitusten
tekeminen kaikkiin ehdokkaisiin. Tällä hetkellä meillä jää kertomatta
merkittävä määrä vaalirahaa,
joka tulee niille ehdokkaille, jotka eivät tule valituiksi.
Ilmoitusvelvollisuushan koskee ainoastaan valituksi tulleita ja
varaedustajia, varavaltuutettuja, mutta minun mielestäni
olisi hyvä, että kerrottaisiin samoilla pelisäännöillä myös niiden
vaalirahoitus, jotka eivät tule valituiksi. Heistä kuitenkin
hyvin monet tulevat varsinkin kuntatasolla erilaisiin kunnallisiin
luottamustehtäviin, ja silloin voi kysyä, voiko
tulla vaalirahoituksen kautta sellaisia kytköksiä,
jotka olisi syytä tietää.
Arvoisa puhemies! Viimeisenä, jonka toivon myös
keskusteluun nousevan, on muut merkittävät poliittiset
tehtävät, joita haetaan. Me tiedämme,
että esimerkiksi kesken vaalikauden saattavat vaihtua puolueiden
puheenjohtajat ja heistä saattaa tulla ilman eduskuntavaaleja
vaikkapa puolueen puheenjohtajia ja sitä kautta merkittäviä ministereitä.
Näihin kampanjoihin ei ole olemassa minkäänlaista
lahjoitusrajaa, vaikka minun mielestäni ehkä jonkinlainen
lahjaverokysymys voisi tulla kysymykseen. Mutta yleishyödyllisten
yhdistysten kautta, kun näitä kampanjoita tehdään,
silloin ei myöskään tuo lahjavero tule kysymykseen.
Nämä lahjoitukset jäävät
täydellisesti peittoon, me emme tiedä sitä,
minkälaisella rahoituksella puolueen puheenjohtajat nousevat tehtäviinsä.
Minun mielestäni tällainen asia on myös
hyvä ottaa tuossa parlamentaarisessa työryhmässä valmisteltavaksi.
Edustaja Juvonen on palannut saliin, niin minä voin
jo lopettaa.
Arja Juvonen /ps:
Kiitoksia, edustaja Heinonen, huomiosta. — Todellakin
tarkastusviraston rooli on valvoa puoluelain tarkoittamaa tukea
ja vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen erittelyä sekä näihin
liittyvien asiakirjojen laatimista ja toimittamista. Jälleen
kerran käsissämme on hyvä asiakirja,
ja Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt hyvää työtä siinä,
ja tarkastusvaliokunnan mietintö on asiallinen ja hyvä.
Olisin itsekin juuri tähän edustaja Heinosen ottamaan
asiaan ottanut kantaa, elikkä kyllä mielestäni
myös tämän vaalirahailmoitusten ilmoittamisen
tulisi koskea muitakin kuin vain läpi päässeitä ehdokkaita
ja niitä varalle päässeitä, koska
on hyvin tärkeää, että niin äänestäjille
kuin kaikille meille muillekin on tiedossa se, kuka ketäkin
rahoittaa. Sinänsä on hyvä, että tästäkin
asiasta puhutaan juuri nyt, koska vaalit ovat ovella ja kaikki miettivät
sitä tulevaa vaalikampanjointiaan ja ehdottoman tärkeää on
asioiden sujuvoittamiseksi, kuten tässä Valtiontalouden
tarkastusviraston kertomuksessakin kerrotaan, asioiden dokumentointi
ja papereiden ja kuittien tallettaminen, koska ilman niitä on
hyvin vaikea todellisuudessa kertoa, kuka on avustanut ja mihinkä sitä rahaa
on vaalikassassa palanut.
Suna Kymäläinen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Kertomus ja tarkastusvaliokunnan mietintö kiinnittävät
aivan oikeisiin kohtiin huomionsa. Säännösten
tavoitteenahan on lisätä puoluerahoituksen avoimuutta
ottamalla erityisesti huomioon Euroopan neuvoston korruption vastaisen
toimielimen Grecon Suomelle antamat suositukset.
Kansalaisilla tulee olla mahdollisten sidonnaisuuksien arvioimisen
kannalta riittävästi tietoa puolueiden perustoiminnan
ja vaalikampanjoiden rahoituksesta. Nyt olisin valmis heittämään palloa
osittain vielä takaisin Grecon suuntaan, nimittäin
ei ole lainkaan helppoa selvittää, mikä on itse
asiassa mahdollisen rahoittajan todellinen tausta, omistaja tai
edes kotimaa. Onko kyseessä mahdollisesti veroparatiisiyhtiö?
Tätä tietoa on hyvin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta
löytää. Mielestäni tähän
olisi löydettävä työkalu, kattava
rekisteri niin puolueille kuin kansalaisille käytettäväksi.
Tätä tietoahan tarvitsisivat kipeästi
myös kunnat sekä muut julkisista hankinnoista
ja urakoista päättävät.
Eli mielestäni tässä yksityiskohdassa
kiteytyy tämä puolueita koskeva avoimuuden vaade,
jota ei oikeasti pystytä muilla elämänaloilla
selvittämään. Omistamisen, ristiin omistamisen
ja konsernien verhoa olisi pystyttävä raottamaan
ja läpivalaisemaan. Puolueilla ei ole käytössään
voimavaroja tähän työhön, mutta
varmasti yhä kansainvälistyvämmässä yhteiskunnassa
on tarpeita oikeasti tietää mahdollisen lahjoittajan
motiiveista ja rahan todellisesta alkuperästä.
Jukka Kärnä /sd:
Arvoisa puhemies! Silloin kun puhuu totta, niin ei tarvitse
selittää. Yhteen asiaan kertomuksessa tai valiokunnan
mietinnössä haluan kiinnittää huomiota,
ja se on se, että siinä vaalimainoksessa kuuluu
olla se maksajan nimi. Minulla ei itselläni ole ollut sen
asian kanssa minkäännäköisiä ongelmia,
ja tätä tarkoitan tällä, että kun
puhuu rehellisesti ja ilmoittaa asiat, niin se ei ole ongelma.
Mutta minä kiinnitän itse asiassa huomion
siihen, että nyt kun tulee tämä parlamentaarinen työryhmä — hyvä juttu,
että se lähtee toimimaan — niin kun tämän äsken
mainitun rajoituksen toimivuudesta on tullut ristiriitaista palautetta
eikä sen toteutumista ole voitu valvoa, niin nimenomaan
tämä, mikä tämä valvontaorganisaatio
on, on todennäköisesti semmoinen kirppusirkus
vahdittavaksi, että siitä ei varmaan mitään
lopullista totuutta löydy. Samoin saattaa tulla se ja tuleekin varmaan,
että jos kaikkien ehdolla olevien tiedot julkistetaan,
niin kun niitä on niin paljon, kaikilla puolueilla on paljon
ehdokkaita, niin miten se valvonta sitten onnistuu, koska ei minun
mielestäni kannata säätää sellaisia
asetuksia, lakeja tai yleensä sääntöjä,
joita ei pystytä valvomaan.
Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin hieman selventää tuota
tarkastusvaliokunnan lausuntoa tästä rajoituksen
toimivuudesta. On saatu ristiriitaista palautetta tämän
maksajan nimen osalta. Meille tuli selville paljonkin tilanteita,
joissa on jouduttu pohtimaan sitä, pitääkö sen
nimen olla rintanapissa, pitääkö sen
olla myytävissä tai jaettavissa esineissä ja
kaikenlaisessa mainosrekvisiitassa, mitä vaaleissa käytetään,
siis ei pelkästään rajoittuen lehtimainokseen.
Ja tämä on se ristiriita, että pitääkö joka
ikisessä esineessä, asiassa olla tämä nimi,
ja sen takia on syytä tämäkin asia tässä työryhmässä,
joka toivottavasti perustetaan, selvittää.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Puhujalistaan.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että nyt
meillä tuo rahoituslainsäädäntö sekä puolueitten
että ehdokkaitten osalta on varsin hyvin kohdallaan, ja on
syytä nyt katsoa seuraavat eduskuntavaalit, ehkä vielä seuraavatkin,
ennen kuin katsotaan, onko jonkinlaisia muutostarpeita ylipäätänsä olemassa.
Haluaisin kuitenkin korostaa sitä, että mitä näitten
säännösten soveltamiseen tulee, niin
on tärkeätä, että niitä ei
sovelleta äärimmäisen tulkinnan, tiukan
tulkinnan mukaisesti vaan myöskin tämmöinen
terve järjenkäyttö on tässä suhteessa
mahdollista. Haluan nyt ottaa yhtenä esimerkkinä juuri
nämä eduskuntavaalien vaali-ilmoitukset. Kun siellä pitäisi
olla se, kuka on antanut sen rahan, niin mielestäni kyllä ainoa
oikea tulkinta on se, että jos ilmoitus on alle 1 500
euroa, niin siinä yhteydessä ei tarvitse kyllä ilmoittaa,
kuka on sen ilmoituksen takana, koska se jää tuon
lahjoitusrajan alapuolelle kaiken kaikkiaan.
Mitä haluaisin myöskin korostaa seuraavia eduskuntavaaleja
silmällä pitäen, on se, että tärkeätä on,
että pidetään huolta siitä,
että ei voida tehdä näin, että kerätään
lahjoituksia jollekin tukiyhdistykselle, joka tukiyhdistys sitten
antaa yhden suuren rahalahjoituksen, joka käytetään sitten
vaalikampanjan tukemiseen, ja ne varsinaiset rahoittajat jäisivät
sinne taakse. Kyllä lähtökohta on se,
että tällaisia ketjuja missään
tapauksessa ei saa muodostaa, vaan pitää pitää huolta siitä,
että sen alkuperäisen lahjoittajan, sen lähteen,
tulee myöskin tulla ilmi. Siten tiedetään, ketkä ne
todelliset lahjoittajat ovat.
Keskustelu päättyi.