Ville Vähämäki /ps:

Kunnioitettu puhemies! Teen vastalauseen 2 mukaisen hylkäysesityksen.

Valiokunta on tehnyt tähän lakiin mietinnössään muutosesityksiä, jotka ovat sinänsä oikeansuuntaisia. Muun muassa tämä täytäntöönpanon keskeytys sekä kynnyksen nostaminen 5 000:sta 10 000:een ovat hyviä esityksiä.

Mutta nostaisin esille tässä tämän lain yhteydessä sen, että tässähän ollaan luomassa kaikkien aikojen kyttäyslakia, minkä avulla keltainen lehdistö voi muun muassa julkisuuden henkilöiden omistamien yhtiöiden maksuvaikeuksia tutkia YTJ:n sivulta ja julkaista niitä edelleen lehtiensä sivulla.

Näkisin, että tätä lakia ei tässä muodossa kannattaisi tässä taloustilanteessa ottaa käyttöön. Tämä tulee johtamaan sellaiseen tilanteeseen, että hyvinkin monet yhtiöt voivat joutua lisäongelmiin, kun ihmisille paljastuu se, että jollakin yhtiöllä saattaa olla tilapäisiä maksuvaikeuksia. Asiakkaathan tämän huomaavat ja lopettavat sitten yhtiön palvelujen käytön.

Ei minulla muuta.

Maria Lohela /ps:

Herra puhemies! Tässä erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja erittäin vaikeassa työttömyystilanteessa me emme tarvitse sellaista lainsäädäntöä, joka hankaloittaa yritysten toimintaa. Asia on nimenomaan päinvastoin: meidän tulisi hakea aktiivisesti ratkaisuja, joilla yritysten toimintaa ja työllistämisedellytyksiä parannetaan.

Kannatan edustaja Vähämäen tekemää esitystä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että tämä lainsäädäntö ei ole aivan ongelmaton. Tietysti kyllähän tässä vähän semmoista kyttäysmentaliteettia on, että kuka tahansa voi mennä katsomaan, onko verorästejä olemassa, ja tietysti tietty yksityisyydensuoja pitäisi olla myöskin pienemmillä yrityksillä kaiken kaikkiaan.

Tietysti jonkinlainen riski voi syntyä siitä, että kun näitä listoja sitten käydään lävitse, niin voidaan katsoa, että hetkinen, rästejä on, ja se voi vaikeuttaa sen yrityksen tilannetta. Toisaalta meidän täytyy muistaa, että Kauppalehdessä kuitenkin julkaistaan listoja niistä yrityksistä, jotka eivät ole maksaneet laskujaan. Tässä suhteessa oikeastaan pitäisi jossakin vaiheessa katsoa semmoinen kokonaisuudistus, että mikä on julkista ja mikä ei ole, ja mentäisiin yhtenäisten periaatteitten mukaisesti. Siinä suhteessa kun tämmöinen kokonaisnäkemys puuttuu, niin aika paljon tässä yhteydessä puuttuu.

Kuitenkin haluan korostaa niitä muutoksia, joita valtiovarainvaliokunnassa tehtiin, jotka olennaisella tavalla, kuten oppositiokin täällä myöntää, parantavat tätä lakiehdotusta. Ensinnäkin summa nostettiin 10 000:een, eli ei ole ihan pienestä laskusta, verojäämästä kysymys, vaan kyllä silloin täytyy olla vähän suuremmasta kertymästä kuin yhdestä erästä kysymys.

Toinen on sitten se, että lähtökohta on se, että veron pitää olla lopullinen. Jos prosessi on kesken, vero on määrätty mutta sitä ei ole maksettu niin kuin pitäisi, silloin voidaan neuvotella lykkäämisestä. Tai sitten tosiaan, jos on valitettu, voidaan pyytää, että ei täytäntöönpanoa, ja tässä tilanteessa sitä ei merkittäisi rekisteriin. Tämä mielestäni olennaisesti parantaa verovelvollisen ja myöskin yhtiön oikeussuojaa tässä suhteessa.

Ihan vahingossa sinne ei voi joutua, vaan kyllä silloin pitää olla todellisesta maksamattomasta verosta kysymys ennen kuin näitten uusittujen säännösten mukaisesti sinne rekisteriin kaiken kaikkiaan joutuu.

Haluan kuitenkin sanottuani tämän korostaa sitä, että toivon, että tällä on veromoraalia parantava vaikutus ja että se myöskin tehostaa verorästien maksamista, koska korot niille ovat siinä määrin suuria, että yrittäjän kannattaa ehdottomasti maksaa nuo verovelkansa mahdollisimman nopeasti. Nyt on tärkeätä, että seurataan, mitkä tämän lakiehdotuksen vaikutukset ovat. Parin vuoden kuluttua voidaan tehdä johtopäätöksiä, onko siitä hyötyä vai onko siitä haittaa, ja sen jälkeen voidaan katsoa, miten sitten tulevaisuudessa menetellään.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Jokaisella on oikeus nyt saada Verohallinnon ylläpitämästä verovelkarekisteristä tiedot. Rekisteristä ilmenee, onko yrityksellä vähintään — niin kuin Sasikin mainitsi, niitä on nostettu — 10 000 euroa erääntyneitä ja suorittamatta olevia Verohallinnon kantamia veroja, mistä ei ole tehty Verohallinnon tekemää maksujärjestelyä. Rekisteristä ilmenisi myös, jos yritys on laiminlyönyt alvin, ennakonpidätyksen tai työnantajan sosiaaliturvamaksua koskevan ilmoituksen. Tähän liittyisi semmoinen reagointiaika, eli ei kohta mene sinne rekisteriin, vaan käytännössä se on 1,5—3 kuukautta veron alkuperäisestä eräpäivästä.

Tässä taloustilanteessa, niin kuin perussuomalaiset ovat vastalauseessa valtiovarainvaliokunnassa esittäneet, voi käydä käytännössä varsinkin pkt-yrityksille niin, että juuri asiakkaalta maksut ovat jääneet tulematta, se on käytännössä hyvin yleistä, ja samoin että tilauskanta on yhtäkkiä vähentynyt, eli se ei välttämättä ole minkään yrittäjän syy. Näin tahtoo mennä, että tänä aikana, kun muutenkin on pienillä ja keskisuurilla yrityksillä vaikeata, odotettavissa on jopa, että tämä lisää konkurssiaaltoja. Siinä mielessä olen edelleen sitä mieltä, että pienet yritykset hoitavat velvoitteensa mahdollisuuksien mukaan, että kyllä sitä harmaata taloutta esiintyy niissä suurissa yrityksissä. Eli siinä mielessä perussuomalaiset ovat tehneet oikein, että ehdottavat tämän lakiehdotuksen hylkäämistä. Emme halua mitään väärinkäytöksiä, mutta kyllä tämä juuri koskee ennen kaikkea pieniä yrityksiä, joiden toimintaa yritetään nyt sitten tällä lailla vaikeuttaa.