Ville Vähämäki /ps:
Kunnioitettu puhemies! Teen vastalauseen 2 mukaisen hylkäysesityksen.
Valiokunta on tehnyt tähän lakiin mietinnössään
muutosesityksiä, jotka ovat sinänsä oikeansuuntaisia.
Muun muassa tämä täytäntöönpanon keskeytys
sekä kynnyksen nostaminen 5 000:sta 10 000:een
ovat hyviä esityksiä.
Mutta nostaisin esille tässä tämän
lain yhteydessä sen, että tässähän
ollaan luomassa kaikkien aikojen kyttäyslakia, minkä avulla
keltainen lehdistö voi muun muassa julkisuuden henkilöiden
omistamien yhtiöiden maksuvaikeuksia tutkia YTJ:n sivulta
ja julkaista niitä edelleen lehtiensä sivulla.
Näkisin, että tätä lakia
ei tässä muodossa kannattaisi tässä taloustilanteessa
ottaa käyttöön. Tämä tulee
johtamaan sellaiseen tilanteeseen, että hyvinkin monet
yhtiöt voivat joutua lisäongelmiin, kun ihmisille
paljastuu se, että jollakin yhtiöllä saattaa
olla tilapäisiä maksuvaikeuksia. Asiakkaathan
tämän huomaavat ja lopettavat sitten yhtiön
palvelujen käytön.
Ei minulla muuta.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että tämä lainsäädäntö ei
ole aivan ongelmaton. Tietysti kyllähän tässä vähän
semmoista kyttäysmentaliteettia on, että kuka
tahansa voi mennä katsomaan, onko verorästejä olemassa,
ja tietysti tietty yksityisyydensuoja pitäisi olla myöskin
pienemmillä yrityksillä kaiken kaikkiaan.
Tietysti jonkinlainen riski voi syntyä siitä,
että kun näitä listoja sitten käydään
lävitse, niin voidaan katsoa, että hetkinen, rästejä on,
ja se voi vaikeuttaa sen yrityksen tilannetta. Toisaalta meidän
täytyy muistaa, että Kauppalehdessä kuitenkin
julkaistaan listoja niistä yrityksistä, jotka eivät
ole maksaneet laskujaan. Tässä suhteessa oikeastaan
pitäisi jossakin vaiheessa katsoa semmoinen kokonaisuudistus,
että mikä on julkista ja mikä ei ole,
ja mentäisiin yhtenäisten periaatteitten mukaisesti.
Siinä suhteessa kun tämmöinen kokonaisnäkemys
puuttuu, niin aika paljon tässä yhteydessä puuttuu.
Kuitenkin haluan korostaa niitä muutoksia, joita valtiovarainvaliokunnassa
tehtiin, jotka olennaisella tavalla, kuten oppositiokin täällä myöntää,
parantavat tätä lakiehdotusta. Ensinnäkin
summa nostettiin 10 000:een, eli ei ole ihan pienestä laskusta,
verojäämästä kysymys, vaan kyllä silloin
täytyy olla vähän suuremmasta kertymästä kuin
yhdestä erästä kysymys.
Toinen on sitten se, että lähtökohta
on se, että veron pitää olla lopullinen.
Jos prosessi on kesken, vero on määrätty
mutta sitä ei ole maksettu niin kuin pitäisi,
silloin voidaan neuvotella lykkäämisestä.
Tai sitten tosiaan, jos on valitettu, voidaan pyytää,
että ei täytäntöönpanoa,
ja tässä tilanteessa sitä ei merkittäisi
rekisteriin. Tämä mielestäni olennaisesti
parantaa verovelvollisen ja myöskin yhtiön oikeussuojaa
tässä suhteessa.
Ihan vahingossa sinne ei voi joutua, vaan kyllä silloin
pitää olla todellisesta maksamattomasta verosta
kysymys ennen kuin näitten uusittujen säännösten
mukaisesti sinne rekisteriin kaiken kaikkiaan joutuu.
Haluan kuitenkin sanottuani tämän korostaa sitä,
että toivon, että tällä on veromoraalia
parantava vaikutus ja että se myöskin tehostaa
verorästien maksamista, koska korot niille ovat siinä määrin
suuria, että yrittäjän kannattaa ehdottomasti
maksaa nuo verovelkansa mahdollisimman nopeasti. Nyt on tärkeätä,
että seurataan, mitkä tämän
lakiehdotuksen vaikutukset ovat. Parin vuoden kuluttua voidaan tehdä johtopäätöksiä,
onko siitä hyötyä vai onko siitä haittaa,
ja sen jälkeen voidaan katsoa, miten sitten tulevaisuudessa
menetellään.
Lea Mäkipää /ps:
Arvoisa puhemies! Jokaisella on oikeus nyt saada Verohallinnon
ylläpitämästä verovelkarekisteristä tiedot.
Rekisteristä ilmenee, onko yrityksellä vähintään — niin
kuin Sasikin mainitsi, niitä on nostettu — 10 000
euroa erääntyneitä ja suorittamatta olevia
Verohallinnon kantamia veroja, mistä ei ole tehty Verohallinnon
tekemää maksujärjestelyä. Rekisteristä ilmenisi
myös, jos yritys on laiminlyönyt alvin, ennakonpidätyksen
tai työnantajan sosiaaliturvamaksua koskevan ilmoituksen.
Tähän liittyisi semmoinen reagointiaika, eli ei
kohta mene sinne rekisteriin, vaan käytännössä se
on 1,5—3 kuukautta veron alkuperäisestä eräpäivästä.
Tässä taloustilanteessa, niin kuin perussuomalaiset
ovat vastalauseessa valtiovarainvaliokunnassa esittäneet,
voi käydä käytännössä varsinkin
pkt-yrityksille niin, että juuri asiakkaalta maksut ovat
jääneet tulematta, se on käytännössä hyvin
yleistä, ja samoin että tilauskanta on yhtäkkiä vähentynyt,
eli se ei välttämättä ole minkään
yrittäjän syy. Näin tahtoo mennä,
että tänä aikana, kun muutenkin on pienillä ja
keskisuurilla yrityksillä vaikeata, odotettavissa on jopa,
että tämä lisää konkurssiaaltoja.
Siinä mielessä olen edelleen sitä mieltä,
että pienet yritykset hoitavat velvoitteensa mahdollisuuksien
mukaan, että kyllä sitä harmaata taloutta
esiintyy niissä suurissa yrityksissä. Eli siinä mielessä perussuomalaiset
ovat tehneet oikein, että ehdottavat tämän
lakiehdotuksen hylkäämistä. Emme halua
mitään väärinkäytöksiä,
mutta kyllä tämä juuri koskee ennen kaikkea
pieniä yrityksiä, joiden toimintaa yritetään
nyt sitten tällä lailla vaikeuttaa.
Keskustelu päättyi.