6) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista
ja tukitoimista annetun lain 13 §:n muuttamisesta
Arja Juvonen /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Käsitteillä on
siis lakialoite, joka liittyy vammaisneuvostojen saattamiseksi lakisääteisiksi. Lain
vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista
ja tukitoimista 1 momentin mukaan kunnanhallitus voi asettaa vammaisneuvoston, jonka
tehtävänä on edistää ja
seurata kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten
henkilöiden kannalta. Vammaisneuvosto voi tehdä aloitteita
ja esityksiä sekä antaa lausuntoja asioista, joilla
on merkitystä vammaisten henkilöiden elämisessä ja
suoriutumisessa. Laissa ikääntyneen väestön
toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
sosiaali- ja terveyspalveluista, niin sanotussa vanhuslaissa, kunnan
on asetettava ikääntyneen väestön
osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto
ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä.
Vammaisneuvosto on tärkeä toimija ja asiantuntija
vammaisuuteen liittyvissä asioissa. Lain vammaisuuden perusteella
järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
13 §:n 2 momentin mukaan vammaisilla henkilöillä sekä heidän
omaisillaan ja järjestöillään
tulee olla riittävä edustus vammaisneuvostossa.
Vammaisneuvoston laajapohjainen ja asiantunteva jäsenistö mahdollistaa vammaisten
henkilöiden äänen kuulumisen, ja se tuottaa
tärkeää ja hyvin tarpeellista tietoa
erilaisten päätösten, suunnitelmien ja
ohjelmien vaikutuksista vammaisten ihmisten elämään
ja suoriutumiseen. Vammaisneuvoston puuttuminen taasen vähentää vammaisten
oikeusturvaa ja heikentää kokonaisvaltaisen vammaispoliittisen keskustelun
syntymistä kuntatasolla.
Arvoisa herra puhemies! Kunnallisen vammaisneuvoston perustaminen
ei ole kunnille tämänhetkisen lainsäädännön
mukaan pakollinen tehtävä, vaikka kunnallinen
tai alueellinen vammaisneuvosto on asiantuntijaelin vammaisen ihmisen
elämää koskevissa asioissa paikallistasolla.
Nykyinen voimassa oleva lainsäädäntö asettaa
näin vammaiset ja vanhukset eriarvoiseen asemaan, sillä vanhusneuvosto
on lain mukaan kunnissa pakollinen. Vammaisneuvoston perustaminen
kunnallisesti tai alueellisesti tulisi siis säätää lailla,
kuten tehtiin vanhusneuvoston kohdalla vuoden 2014 alussa voimaan
astuneessa laissa ikääntyneen väestön
toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
sosiaali- ja terveyspalveluista, eli kysymys on siis vanhuslaista.
Vammaisneuvostojen säätäminen lailla
turvaisi vammaisneuvostojen aseman ja toimintamahdollisuuden myös
kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa, jonka valmistelu on Suomessa
juuri käynnissä. Kuntarakenteen muutokset saattavat
tuoda uusia haasteita myös vammaisneuvostojen toimintaan,
joten vammaisneuvostojen olemassaolon turvaaminen lainsäädännöllä olisi
perusteltua, ja sen myötä vammaisneuvostot ja
vanhusneuvostot tulisivat myös yhdenvertaisiksi keskenään.
Arvoisa herra puhemies! Meillä on Suomessa tällä hetkellä noin
150 vammaisneuvostoa. Ne toimivat kunnissa, koska kunnat ovat kokeneet, että vammaisneuvostot
ovat tärkeä asia ja merkittävä toimija.
Nyt on kuitenkin pelkona se, että kuntarakenneuudistuksen,
sote-uudistusten, kaikkien uudistusten myötä kunnat
ryhtyvät säästämään
jostakin, koska sitä listaa laaditaan, mistä velvoitteista
kunnat voivat säästää. Vammaisneuvostot
ovat olleet huolissaan juuri siitä, että vammaiset,
koska heidän asioitaan ei ole vammaisneuvoston osalta kirjattu
lakiin, ovat juuri ne, joiden äänen kuulumista
tämä asia voi heikentää.
Tästä syystä pidän asiaa
erittäin tärkeänä ja haluan
kiittää kaikkia teitä yli sataa kansanedustajaa,
jotka olette nähneet tämän aloitteen
taakse ja ymmärtäneet sen inhimillisen tärkeän
asian ja myös sen, että me puhumme täällä eduskunnassa hyvin
paljon yhdenvertaisuudesta, se on oikeastaan päivän
sana. Meillä on tulossa tasa-arvoinen avioliittolaki, meillä on
tulossa yhdenvertainen laki, jota on kehitelty peräti seitsemän
vuotta, eli yhdenvertaisuus on se, jota me kaikki korostamme täällä,
ja me toivomme, että me jokainen voisimme olla yhdenvertaisia
ja tasa-arvoisia keskenämme.
Eli tästä syystä pidän hyvin
ihmeellisenä sitä, minkä takia vanhukset
ja vammaiset asetetaan eri asemaan tällä hetkellä.
Syy siihen varmasti on myös se, että kehitysvammalaki
on vanha ja silloin, kun se on aikoinaan säädetty,
siellä on todellakin se, että kunnilla ei ole
velvoitetta perustaa vammaisneuvostoa, ja nyt meillä on
tämä erittäin hyvä uusi vanhuslaki,
johon saatiin erittäin hyvän keskustelun ja toiveen
ja vaatimuksenkin kautta vanhusneuvostot, ja heidän äänensä kuuluu
tällä hetkellä kuntapäätöksissä.
Päättäjien tulee kuunnella vanhusneuvostojen
sanomaa ja ottaa huomioon heidän äänensä päätöksiä tehtäessä.
Eli tämä on toivomus. — Kiitoksia.
Jaana Pelkonen /kok:
Arvoisa puhemies! Edustaja Juvosen tekemä lakialoite
on äärimmäisen tärkeä,
ja kiitos hänelle tämän asian edistämisestä.
Kannatan lämpimästi vammaisneuvostoja ja kannatan
myös vammaisten suoraa poliittista ja muutakin yhteiskunnallista
toimintaa sekä oman äänen näkymistä kunnan
tarjoamissa palveluissa.
Kun tämä aloite toivottavasti etenee käytäntöön
saakka, on tärkeää huolehtia siitä,
että vammaisneuvostojen toiminnalla myös on todellista vaikutusta
kunnan toimintaan. Kun vammaiset pääsevät
mukaan järkevöittämään
omaan elämänalueeseensa liittyvää kunnallistoimintaa,
uskon, että pääsemme myös järkevämpiin
ja taloudellisempiin ratkaisuihin.
Muutama aloitteeseen liittyvä kysymys olisi ollut,
jos joku salissa osaa niihin vastata: miten neuvoston jäsenet
valitaan, ja jos vammaisneuvosto ottaa kantaa lain toteutumiseen,
miten varmistetaan neuvoston lainopillinen osaaminen? Eli muutama
tällainen käytännön kysymys. — Kiitos.
Johanna Karimäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Edustaja Juvonen on tehnyt hyvin kannatettavan
aloitteen. Olen sen itsekin allekirjoittanut. Aloitteessa esitetään,
että vammaisneuvostot olisivat kunnissa pakollisia kuten
vanhusneuvostotkin ovat nykyään.
Eduskunnan vammaisasioiden yhteistyöryhmässä olen
tavannut perheitä, vammaisia ja heidän läheisiään,
jotka ovat taistelleet oikeudesta palveluihin, mutta kaikilla ei
ole läheisiä, kaikki eivät jaksa vaatia
oikeuksiaan. On tärkeää, että kunnissa
on vammaisneuvosto, joka vahtii, että inhimillisesti tuotetut
palvelut ovat niitä tarvitsevien ulottuvilla. Sivistyneessä yhteiskunnassa
on velvollisuus huolehtia heikoimmista.
Nyt kun suuret sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kuntarakenteen
uudistukset ovat menossa, on huomioitava herkkien väestöryhmien,
kuten vammaisten, tarpeet huolella. Myös vammaispalvelulain
kokonaisuudistus on meneillään, ja olisi hyvä,
jos vammaisneuvostot voisivat osallistua antamalla lausuntoja näihin
lainsäädäntö- ja rakennemuutoksiin.
Kotikaupungissani Espoossa on sekä vanhusneuvosto että vammaisasiamies
ja vanhusneuvosto toimii aktiivisesti ja hyvin. Näkisin,
että vammaisten asemaa parantaisi huomattavasti vammaisneuvosto,
joka huolehtisi muun muassa siitä, että kunnassa
rakennetaan esteettömästi; että pääsee
töihin ja harrastuksiin; että palvelut, jotka
mahdollistavat inhimillisen elämän, kuten vammaiskuljetukset,
ovat saatavilla; että vammaisetkin pääsevät
kulttuurin pariin; ja myös luontoon pääsy
on tärkeää. Esimerkiksi Torronsuolla
on pyörätuoleille sopivat ulkoilureitit. Kaikki
nämä tällaiset asiat tuntuvat meistä niin itsestään
selviltä, mutta monelle vammaiselle ne ovat asioita, joiden
puolesta he ovat taistelleet.
Lopuksi vielä, arvoisa puhemies, haluan todeta, että YK:n
vammaissopimuksen ratifiointi on nyt saatava tämän
vuoden loppuun mennessä aikaan.
Johanna Jurva /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Juvosen lakialoite kunnallisen vammaisneuvoston
säätämisestä lailla on erittäin
kannatettava aloite. Lain myötä parannetaan vammaisten oikeusturvaa
sekä saatetaan vanhusväestö ja vammaiset
tasavertaiseen asemaan.
Tällä hetkellä sosiaali- ja
terveysministeriön yhteydessä toimiva vammaisneuvosto
edistää vammaisten henkilöiden oikeuksia
sekä lisää vammaisjärjestöjen
ja viranomaisten välistä yhteistyötä.
Tästä huolimatta meillä tulee olla valtakunnallisen
vammaisneuvoston lisäksi myös kuntatasolla toimivat
vammaisneuvostot, jotka tuottavat tärkeää tietoa
paikallistason päättäjille erilaisten
päätösten vaikutuksista.
Suna Kymäläinen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Yhdyn tässä muiden
kollegoiden tavoin samoihin sanoihin, että edustaja Juvonen
on tehnyt hyvän aloitteen ja tässä ollaan
tärkeällä asialla. Ihmettelin tuota aloitetta
lukiessani, miksi oma allekirjoitukseni puuttuu tuosta pitkästä joukosta,
ja haluan tässä keskustelussa omalta osaltani olla
antamassa aloitteelle vauhtia ja hyvää tuulen puhinaa.
Meillä on kuntia, joissa on olut vammais- ja vanhusneuvostoja,
nämä kaksi siis yhdistettyinä. Näitä on
purkautunut sen myötä, kun vanhuspalvelulain yhteydessä edellytettiin
erillisesti toimivia kunnallisia vanhusneuvostoja. Osaan on silti onneksi
jäänyt tämän jäljiltä myös
toimiva erillinen vammaisneuvosto. Monista kunnista vammaisneuvosto
kuitenkin puuttuu, ja yhdenvertaisuuteen pyrittäessä tässä on
siis vielä tekemistä, ja nyt tässä ollaan
hyvällä asialla siihen nähden.
Kannatan lämpimästi aloitteen tavoitteen toteutumista.
Prosessit vain tuppaavat olemaan kovin hitaita. Siksi painotan ja
vetoan jokaiseen tässä salissa olevaan ja täällä edustettuihin
puolueisiin, että tämä kysymys olisi
seuraavien hallitusneuvotteluiden jäljiltä hallitusohjelmassa.
Vammaisuus ja vammainen perheessä, kunnassa tai keskuudessamme
edellyttää huomiointia ja erityistä edunvalvontaa.
Mikään muu taho kuin vammaisuuden kanssa itse
koko ajan elävä tai toimiva tai heidän
asioihinsa perehtynyt asiantuntija ei voisi koskaan paremmin välittää vammaisuuteen
liittyvää monimuotoista viestiä päätöksenteon
tueksi ja motiiviksikin. Mehän muistamme, että erilaisuus
on rikkautta. Sen päivän, että jokaisesta
itsenäisestä kunnasta löytyy vammaisneuvosto,
haluan nähdä, ja toivottavasti se päivä on
pian.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Aivan samoin kuin täällä useampi
kollega on jo todennut, edustaja Juvosen lakialoite on äärettömän
hyvä.
Vammaisneuvoston toiminta edistää vammaisten
ihmisten tasavertaista osallistumista eri toimintoihin. Neuvoston
jäsenet voivat tiedottaa vammaisia koskevista asioista
ja edistää esteetöntä tiedonsaantia.
Järjestötyön anti on monin tavoin antoisaa
ja tuloksellista työtä. Pidän äärettömän
tärkeänä sitä, että jokaiseen
Suomen kuntaan saadaan vammaisneuvosto. Meillä on monta
kuntaa, missä on erittäin hyviä kokemuksia vammaisneuvoston
toiminnasta. Esimerkiksi omassa kunnassani Tuusulassa vammaisneuvosto
on ollut jo varmaan parikymmentä vuotta. Tämän
vammaisneuvostonhan nimeää kunnanhallitus. Vammaisneuvostoon
tulee monesti jäseniä erilaisista vammaisjärjestöistä ja
myös sitten politiikan puolelta eri poliittisista puolueista.
Sillä tavalla sitten tämä vammaisneuvosto
valitaan ja lopullisen päätöksen tekee
sitten kunnanvaltuusto näistä vammaisneuvoston
jäsenistä, kun edustaja Juvonen tätä asiaa
kyseli.
Mutta kyllä yhdenvertaisuus on niin tärkeä asia
meidän ihmisten kesken, että sen eteen pitää tehdä paljon
työtä. Tämä on yksi hyvä askel
taas eteenpäin, niin että kiitoksia vain tästä hyvästä lakialoitteesta.
Mikael Palola /kok:
Arvoisa puhemies! Vanhus- ja vammaisneuvostoilla on keskeinen
ja merkittäväkin rooli asiakkaiden ja kuntalaisten osallistamisessa
ja kuntien virkamiesten ja luottamushenkilöiden tukemisessa.
Sinällään minäkin kannatan kyllä tätä lakialoitetta
mutta samalla muistutan, että tällä me
olisimme taas tuomassa kunnille niitä velvoitteita, joita
me samaan aikaan aina täällä toivomme
purettavaksi.
Itse olen toiminut sote-kuntayhtymän johtajana ja tehnyt
tiivistä yhteistyötä viiden kunnan vanhus-
ja vammaisneuvostojen kanssa ja voin kokemuksesta todeta, että nämä oikeasti
myöskin työllistävät kuntia
ja sitovat kuntien virkamiesten resursointia. Varsinkin pienten
kuntien osalta tämä on merkittäväkin
asia ainakin niin, että kunnilla tulee olla, ja niin kuin
ymmärsin lakialoitteen pohjalta, kunnilla on oikeus myöskin järjestää näitä yhteisesti.
Pienillä kunnilla nykykuntarakenteella ovat resurssit vähäiset,
ja tällaisiin useisiin eri neuvostoihin voi olla vaikea
löytää sitten aikaa. Hyvä on
myös tuoda esille se, että yleensä pienissä kunnissa
hyvä keskusteluyhteys järjestöjen ja
asiakkaiden kanssa toimii ilman muodollisia neuvostojakin.
Hanna Mäntylä /ps:
Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan myös osaltani
kiittää edustaja Juvosta tästä erinomaisesta
aloitteesta ja oikeastaan haluaisin nostaa esiin tämän
epäkohdan, että nämä vammaisten
oikeudet ja heitä koskeva lainsäädäntö on
tällä hetkellä varsin huonosti tunnistettua
ja tiedostettua jopa tuolla ammattilaisten joukossa ja näin
ollen monet vammaiset jäävät edelleenkin
vaille heille kuuluvia oikeuksia. Nyt tämä uusi
sote-järjestämislakiluonnos on myöskin
pyrkinyt huomioimaan nimenomaan tätä vammaisten
asemaa tulevaisuudessa.
Tärkeä asia on myös tämä kysymys
siitä, voidaanko tällaisia niin sanotusti erityistä suojelua tarvitsevia
ryhmiä jatkossa jotenkin huomioida esimerkiksi palveluja
kilpailutettaessa ja heidän osaltaan miettiä asiaa
siten, että heidän palvelunsa järjestäminen
voitaisiin turvata pitkäjänteisesti, ei niin,
että näitä kilpailutuksia joudutaan tekemään
sitten muutaman vuoden välein. Toki tässä nyt
sitten tämä EU:n hankintadirektiivi asettaa nämä omat
haasteensa, ja tietysti täytyy sitten pohtia ja selvittää,
onko tätä kansallista harkintavaltaa ja lainsäädäntöä sitten
mahdollista jotenkin hyödyntää.
Pidän myöskin erittäin tärkeänä jatkossa,
että vammaisia kuullaan näissä heitä koskevissa
asioissa entistä enemmän, koska se on ensiarvoisen tärkeää,
että he pääsevät itse vaikuttamaan
myös näihin heitä koskeviin asioihin.
Oikeastaan lopuksi voisin sanoa, että vammaisten oikeudet
eivät voi olla missään olosuhteissa kauppatavaraa.
Arja Juvonen /ps:
Arvoisa puhemies! Tulin tänne pönttöön
puhumaan sen takia, koska olisin tuossa äsken halunnut
vähän debatoida, mutta puheenvuoroni voi kestää nyt
pitempään kuin kaksi minuuttia.
Eli ihan ensimmäisenä, edustaja Pelkonen,
kysyitte vammaisneuvoston jäsenistä. Tässä nykyisessä vammaislaissa,
sen 13 §:ssä, kerrotaan, että vammaisilla
henkilöillä ja heidän omaisillaan ja järjestöillään
tulee olla riittävä edustus vammaisneuvostossa.
Eli tämäkin kirjaus on aavistuksen verran ympäripyöreä,
koska siinä voi sitten kunta päättää,
keitä sinne vammaisneuvostoon sitten otetaan ja tulee jäseneksi.
Ennen kaikkea kuitenkin on tärkeää, että siellä on
järjestöjen ihmisiä, ja sitten on hyvin
tärkeää, että siellä on
omaisen ääni ja myös sen vammaisen ääni.
Ongelmana tässä kuitenkin on se, että tämän nykymallin
mukaan välttämättä hyvin vaikeavammainen
henkilö ei saa ääntään
kuuluviin siellä vammaisneuvostossa. Se johtuu esimerkiksi siitä,
että jos et kuulu johonkin järjestöön,
niin et välttämättä pääse
sinne vammaisneuvostoon jäseneksi, ja se olisi hyvin tärkeää myös,
että näiden erittäin vaikeasti vammaisten
henkilöiden ääni kuuluisi. Tästä itse
asiassa tein toimenpidealoitteen, että sinne
vammaisneuvostoon voitaisiin nimetä myös niitä jäseniä.
Sitäkin tulisi jollakin tavalla lain kirjauksella vaikkapa
tähdentää.
Sitten toinen asia olivat nämä säästöt
ja se, mistä ihmeestä kunnissa oikein säästetään.
Siis tilannehan on todellakin niin, että tällä hetkellä noin
150 vammaisneuvostoa on meillä Suomessa ja noin kuusi on
niistä kuntien yhteisiä. Minä näkisin
niin, että lain kirjoittaja tulevaisuudessa varmasti voi
sinne lakiin sitten kirjata, että voi olla myös
yhteinen vammaisneuvosto pienten kuntien tai vanhusneuvoston kanssa.
Se on tärkeää, että laissa on
kuitenkin kirjaus, että vammaistenkin ääni
kuuluu.
Täytyy kyllä sanoa, että osoitan
syvän, syvän huoleni nykyisestä luonnoksesta
kuntalaiksi. Siinähän säädetään
muun muassa kuntalaisten osallisuudesta. Siellä ollaan
nuorisovaltuustojen perustamisesta sitä mieltä,
että se on kyllä pakollista, ja vanhusneuvostojen
perustaminen on myös siellä velvoite, mutta vammaisneuvostot
jäävät tämän uuden
kuntalain perusteella edelleenkin harkinnanvaraisiksi. Eli kyllä tässä todellakin
ovat
säästöt kysymyksessä ja säästöt
tulossa, ja kuka onkaan sen hiljaisempi ääni kuin
vammaisten henkilöiden ääni, että se
voidaan vaientaa.
Minä pidän hyvin huolestuttavana niitä keskusteluja
ja niitä uutisia, mitä me olemme tässä kesän
aikana ja viime päivinäkin kuulleet, että on menossa
jopa tutkintaa siitä, onko vammaisia henkilöitä kohdeltu
kaltoin tietyssä hoivalaitoksessa. Meillä tapahtui
Espoossa muutama vuosi sitten tilanne, jossa kolmelta vammaiselta
vietiin tuhansia euroja omalla pankkikortilla, elikkä tili tyhjennettiin
ja syyllistä ei koskaan saatu kiinni, vaikka oli kameravalvontakuvaakin
saatavilla. Eli tämä olkoon aasinsiltana eiliseen
poliisikeskusteluun. Poliiseilla ei ole resursseja tutkia varsinkaan
tällaisia rikoksia. Ihmettelen sitten, että mikä on
niin vähäpätöinen asia, että ei
lähdetä tutkimaan ja liikkeelle. Eli kyllä todellakin
vammaisten asioissa on paljon parannettavaa.
Yksi vielä, minkä voin mainita, mihinkä vammaisneuvostot
ovat ottaneet kantaa ja mikä on hyvin tärkeää,
on vammaisten taksipalvelut ja kyytien järjestäminen.
Siellä pystytään saamaan muun muassa
vakituinen taksikuski niin anottaessa, mutta ne anomisprosessit
ovat äärettömän vaikeita, ja
siellä monesti määritellään,
että pitää olla ongelmia näkemisen
tai kuulemisen kanssa. Ihan niin kuin siinä ei ymmärrettäisi
ollenkaan, että ihmisellä voi olla muitakin vaivoja,
yleensä ne ovat liikunnallisia. Näissä tilanteissa
hyvä, ymmärtävä ihminen, on
se avustaja tai taksikuski siinä lähellä,
on kaikkein paras tuki ja turva sille vammaiselle henkilölle.
Kyllä näiden ääni pitää saada
kuuluviin.
Olen itse hoitanut, olen hoitaja taustaltani ja tehnyt pitkän
hoitotyön myös vammaisten ihmisten parissa ja
kyllä tiedän, että siellä on
paljon korjattavaa eikä heidän asiansa esille
nouse. Omaiset ovat niitä, jotka viestejä pystyvät
tuomaan, ja senkin takia vammaisneuvosto on äärettömän
tärkeä saada lakisääteiseksi.
Minä ihmettelen näitä kustannuksia.
Valitettavasti en ole nyt niitä laittanut tähän
lakialoitteeseen — siinä mielessä tämähän
on vaillinainen, koska pitäisi olla myös kustannusten
arviointi — mutta sanon sen vain, että tällä hetkellä on
jo toiminnassa ja sen mukaan pitää sitten ruveta
laskeskelemaan, mistä muualta voidaan ottaa pois vai tulisiko
kenties ruveta miettimään kokonaan kuntapoliitikkojen
palkkion säätelyä jollakin tavalla, että katsotaan,
otetaan vähän jokaisesta palkkiosta pois, niin
kyllä me sillä rahalla saamme sitten sitä vammaisneuvostoa
pystyyn. Elikkä tarkistetaan ensimmäisenä kokouspalkkiot.
Ritva Elomaa /ps:
Arvoisa puhemies! Kunta- ja sote-uudistuksen myötä olisi
suotavaa ja ehdottoman tärkeää, että vammaisneuvostojen olemassaolo
olisi faktaa joka kunnassa Suomessa. Jo yhdenvertaisuuden nimissä tämä lakiehdotus
pitäisi toteuttaa, ja kannatan lämpimästi
edustaja Juvosen tekemää lakiehdotusta ja kiitän
häntä siitä, että hän
on ottanut vammaisten edut ja oikeudet esille tämän
lakiesityksen myötä.
Lea Mäkipää /ps:
Arvoisa puhemies! Perustuslaki ja yhdenvertaisuuslaki turvaavat
vammaisten kansalaisten syrjimättömyyden ainakin laissa,
mutta käytännössä ei se välttämättä aina ole
niin. On todettava, että vuosikymmenten saatossa vammaisten
asema on parantunut, mutta edelleenkin hauraat vammaisryhmät
helposti syrjäytyvät yhteiskunnan palveluista
ja koko yhteiskunnasta. Ja myös on todettava, että vammaisten
koulutustaso on huomattavasti matalampaa ja työllistäminen
on vaikeata. Monet yrittäjät eivät vielä halua
ottaa vammaisia töihin.
Myös syrjintää on. Juuri hiljattain
lehdessä luki, kuinka McDonald’sissa eräs
fiksu nainen oli vammaisen takana ja hän jopa sanoi, että tällaisella
vammaisella ei ole oikeus elää. Kyllä jokaisen
pitäisi miettiä, että me voimme itse
kukin olla syntyneenä vammaisena. Meidän pitäisi
ajatella, että he ovat tasavertaisia meidän kaikkien
kanssa.
Mitä tulee tähän edustaja Juvosen
lakialoitteeseen vammaisneuvoston perustamisesta, se on aivan hyvä,
vaikka se ei saa olla itsetarkoitus. Monessa pienessä kunnassa,
niin kuin omassa kunnassani, on vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto
yhdistetty, mutta suurimmissa kaupungeissa tämä ei
ole mahdollista. Kyllä vammaisneuvosto on hyvä.
Siellä sitten ketkä jäseniä ovatkaan
ajavat näitten vammaisten ihmisten asioita. On erilaatuisia
vammaisia, mutta kyllä ne palvelut pitäisi kohdentaa.
He ovat meidän lähimmäisiä,
ja se kulku tässä yhteiskunnassa pitäisi
olla aivan tavallista niin kuin näitten niin sanottujen terveittenkin
ihmisten.
Toivottavasti tämä edustaja Juvosen lakialoite
menee eteenpäin, koska tämä ei saa olla
mitenkään poliittisesti sidottu, miltä taholta
tämä on lähtemässä.
Jos haluamme tosiaan vammaisten asiaa edesauttaa, niin tämä on
yksi askel eteenpäin.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeätä,
että vammaisneuvostoja on, ja se heidän tehtävänkuvansa
on aika laaja, jos miettii, että he voivat vaikuttaa kaikkeen
kunnan päätöksentekoon, he pystyvät
neuvoston kautta paremmin seuraamaan, mitä sosiaali- ja
terveydenhuollon puolella valmistellaan kunnassa, on se sitten budjettia
tai uusia palveluita tai toimintoja. Se tavallaan avaa aivan uuden
väylän, miten he voivat vaikuttaa ja miten kunnissa
tulee myös huomioida nykyistä paremmin vammaisten
näkemykset, kannanotot siinä vaiheessa, kun tehdään
esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla palveluita.
Kyllä tämä lisää ihmisten
välistä tasa-arvoa, ja se on kaikista tärkein asia
tässä Juvosen lakialoitteessa.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa herra puhemies! Sydämestäni toivon,
että tämän lakialoitteen ei tarvitsisi
toteutua koskaan. Toivon, että sote-uudistus tuo jatkossa
koko sote-aluetta käsittävän vammaisneuvoston,
jossa pystyttäisiin käsittelemään
koko sote-alueen osalta vammaisille kohdennettujen palvelujen olevan
jokaisessa kunnassa yhdenvertaisia.
Tällä hetkellä olemme siinä tilanteessa,
että edustaja Juvosen tekemä lakialoite on erittäin keskeinen
ja oikeaan osuva. Kunnissa eivät vammaispalvelut siirry
kunnasta toiseen. Sen vuoksi tähän tilanteeseen
nähden Juvosen lakialoite on juuri oikea ja juuri oikeassa
hetkessä. Mutta minä toivon, että tämän
ei tarvitsisi koskaan toteutua vaan että koko sote-alueelle
perustetaan vammaisneuvosto, jossa päätetään,
että sote-alueella asuinkunnasta riippumatta jokaisella
vammaisella on yhdenvertaiset oikeudet niihin lainsäädännön
ja kuntien vastuulla oleviin vammaispalveluihin, mitä on,
ja mahdollisimman hyviin.
Signaali tämän lakialoitteen osalta on positiivinen,
eikä sitä voi kyseenalaistaa. Vammaiset tarvitsevat
oman huomionsa, ja on tärkeää, että me
pystymme niistä eduskunnassa keskustelemaan kiihkottomasti
ja rakentavasti.
Mielestäni, arvoisa puhemies, lakialoite on sinällään
kannatettava, mutta vielä toistan: toivottavasti sen ei
tarvitsisi koskaan toteutua.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Anssi Joutsenlahti.
Jaana Pelkonen /kok:
Arvoisa puhemies! Edustaja Palolan puheenvuoro herätti
vielä kommentoimaan sen verran, että vaikka todella
toivon, että vammaisneuvostoja tulee jatkossakin olemaan,
päätöksentekoa vammaisten kohdalla voitaisiin
myös toteuttaa lähempänä heitä itseään
ja heidän perheitään. Esimerkiksi riittävän korkea
palveluseteli, henkilökohtainen budjetointi ja muu omasta
elämästä ja sen järjestämisestä päättäminen
auttaisi varmasti kohentamaan koulutus- ja työllisyysasemaa.
Eeva-Johanna Eloranta /sd:
Arvoisa puhemies! Ihmisten yhdenvertaisuus on hirmuisen tärkeä asia.
Niin kuin tiedämme ja niin kuin edustaja Juvonenkin tässä aloitteessaan
toteaa, tämän vanhuspalvelulain myötähän
vanhusneuvostot tulivat pakollisiksi kaikissa kunnissa, ja vaikka
ne lakia ennenkin olivat lähes kaikissa kunnissa olemassa,
niin ihan kaikissa niitä ei kuitenkaan ollut, ja sitten
tämän pakon myötä niitä on
nyt sinne perusteltu ja valtavan hyvin kokemuksin. Pakko on aika
hyvä konsultti, ja uskon, että näiden
vammaisneuvostojen osalta tilanne on aika paljon samanlainen, että mikäli
lailla tästä säädetään,
niin sitten me saamme ne kaikkiin kuntiin ja sitä kautta
sitten saadaan tämä vammaistenkin ihmisten yhdenvertaisuus
toteutumaan. Ja on tietenkin hirmuisen tärkeätä,
että yhteiskunnassa kuunnellaan aina niitä kaikista
heikoimmassa asemassa olevia, joihin vammaisetkin kuuluvat. Terveen
ihmisen on monta kertaa aika vaikea ymmärtää sitä tilannetta
vammaisen näkökulmasta. Sen takia kannatan lämpimästi Juvosen
aloitteen etenemistä.
Osmo Kokko /ps:
Arvoisa puhemies! Myös minä olen yksi tämän
aloitteen allekirjoittaja, mutta niin kuin Myllykoski totesi, tietysti
tätä aloitetta ei sinänsä tarvitsisi
koskaan toteuttaa, kun ollaan sote-rakennetta tekemässä tässä asiassa.
Tässä on tietysti yksi huoli asiassa. Vammaisuus
on aivan tärkeä asia, ja sitä on kunnioitettava
sillä tavalla, mutta näkisin, että kustannusseuraus,
jos se on yksistään nyt kunnalle, että millään
tavalla valtio ei ole näissä asioissa mukana, aiheuttaa
lisää ongelmia, kun mietitään,
että kuntataloudet ovat monella puolella erittäin
haastavassa tilanteessa. Tälle seikalle pitäisi
sitten tehdä niin, että valtiovalta on myös
tämän asian hommassa mukana.
Arja Juvonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Minusta on todella hienoa, että täällä syntyy
uusia ideoita ja ajatuksia siitä, millä tavalla
tätä vammaisten asemaa voitaisiin saada enemmän parannettua
ja ääntä kuuluviin. Tämä edustaja Myllykosken
ehdotus tällaisesta sote-aluevammaisneuvostosta on varmasti
myös ihan hyvä idea ja ihan hyvä ajatus.
Itse näen huolena kuitenkin sen, että siinä on
kysymyksessä aika laaja alue, ja täällä on
kuitenkin puhuttu jo siitäkin, että kahden kunnan
yhteinen vammaisneuvostokin voi olla jo liikaa. Eli kyllä minä näkisin,
että pienissä yksiköissä olisi
parempi huomioida sen oman alueen asioiden tarve ja se, mitä siellä pitäisi
parantaa. Meillähän on myös sellaisia
alueita ja kuntia Suomessa, ettei varmasti niitä vammaisia
ole niin paljon. Silloin se yhdistäminen on erittäin
kannatettavaa ja ymmärrettävää.
Vammaisten oikeuksista Suomen perustuslaissa sanotaan näin:
"Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta
asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän,
kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai
muun henkilöön liittyvän syyn perusteella." Myös
yhdenvertaisuuslaki ottaa vahvasti kantaa siihen, kuinka vammaisten
ihmisten asioita voidaan parantaa. Siellä on paljon sellaisia
ajatuksia, mitä pitää viedä eteenpäin.
Siinä mielessä kyllä minä näen,
että tämä on ihan järjestelykysymys,
ja raha on vanha keksintö, täällä voi
toivoa kaikkea. Olemme menossa kohti joulua, ja joulun allahan voi
toivoa kaikkea, vaikka myös tällaista laajaa sote-aluevammaisneuvostoa.
Eero Suutari /kok:
Arvoisa puheenjohtaja! Pidän edustaja Juvosen aloitetta
erittäin hyvänä, mutta tuen samalla myös
edustaja Palolan tuomaa asiaa hyvänä. Elikkä jos
ajatellaan, että esimerkiksi Kainuussa ainoastaan kaupungilla
on ollut mahdollista järjestää vammaisneuvosto
ja sitä kautta myös asian käsittely on
siellä ollut, mutta muualla kunnissa ei ole pystytty sitä järjestämään,
niin sen vuoksi edustaja Myllykosken esitys, että se tulisi
olemaan tässä koko sote-alueen vammaisneuvostona,
olisi, voisi sanoa, keskustelun arvoinen asia.
Hanna Mäntylä /ps:
Arvoisa puhemies! Itse asiassa haluan myöskin sanoa,
että tämä edustaja Myllykosken esiin
tuoma ajatus tästä koko sote-alueen laajuisesta
vammaisneuvostosta on kyllä minustakin erittäin
kannatettava idea, ajatus. Kannatan kyllä edustaja Juvosenkin
tekemää aloitetta. Tämä on hienoa,
että tässä saadaan tämmöistä monipuolista
keskustelua.
Mutta tästä sote-järjestämislaista
nyt vielä sen verran sanon, että nimenomaan siinähän
on ollut tavoite integroida näitä eri tasojen
palveluja yhteen. Puhutaan perusterveydenhuollosta, sosiaalihuollosta
ja erikoissairaanhoidosta. Nämä ovat kuitenkin
kaikki niitä eri palvelutasoja ja palveluita, joita myöskin
vammaiset tarvitsevat.
Sitten pitää aina muistaa myöskin
se, että meillä on hyvin eri tyyppistä vammaisuutta
ja hyvin erilaiset tarpeet myöskin heillä ja eri
ikäryhmissä. Eli lähtökohtaisesti
kyllä näen, että tietysti, mitä vahvempi
pohja tällaisella vammaisneuvostolla on, niin sen parempi
toisaalta, koska se myöskin omalta osaltaan tuo silloin
sitä lisäosaamista ja lisätietoutta eri
ammattiryhmien välille ja poistaa niitä raja-aitoja,
joista tässä nyt esimerkiksi sote-uudistuksen
kohdalla on paljon puhuttu.
Tähän liittyy myöskin tietysti se,
että uskon, että myöskin tätä kautta
kyllä omaistenkin ääni varmasti saadaan
kuuluviin, on se sitten tämmöinen kunnissa toimiva
tai sitten tämmöinen laajempi sote-alueen laajuinen
vammaisneuvosto.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Kun tässä on mietitty, mitä tämä sote
mahdollisesti sitten vaikuttaa näitten eri järjestöjen
toimintaan, niin minä voisin kertoa Järvenpäästä hyvän
esimerkin.
Siellä on yhdistysverkosto, jossa on noin 30 sosiaali- ja
terveydenhuollon yhdistystä, järjestöä,
jotka toimivat yhdessä. Tavallaan se kaikki tieto sitten
tulee niille kaikille noin 30 järjestölle sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluista. On yhteisiä hankkeita ja
yhteisiä retkiä ja yhteisiä kokouksia.
Tavallaan tämä kokoaa Järvenpäähän sieltä Tuusulasta,
Keravalta, Nurmijärveltä kaikki naapurikuntien
järjestöt saman sateenvarjon alle. Silloin tällä yhdistysverkostolla
on enemmän voimaa kuin jos se toimisi yksin jossain yhdessä kunnassa.
Tämä on RAY:n rahoittama kokeilu, ja tämä kokeilu
on nyt varmaan kaksi kolme vuotta kohta ollut käynnissä,
ja siitä on pelkästään hyviä kokemuksia.
Nämä pienet jäsenjärjestöt
ovat oikein tyytyväisiä, kun voivat yhdistää voimansa
ja toimia saman sateenvarjon alla.
Mikael Palola /kok:
Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Myllykosken
ajatus tästä sote-alueen kattavasta yhteisestä vammaisneuvostosta oli
sinällään kyllä mielenkiintoinen.
Itsekin olen sitä mieltä, että pienillä kunnilla
voi olla vaikeuksia pyörittää tällaista
omaa neuvostoa, mutta sitten, jos me menemme koko sote-alueen kokoiseen
vammaisneuvostoon, vammaisneuvoston rooli muuttuu olennaisesti.
Ymmärsin näin tämän lakialoitteenkin
pohjalta, että pyritään tuomaan asiakkaita,
omaisia, järjestöjä tiiviisti mukaan
päätöksentekoon, ja jos me ajattelemme, että toimitaan
lähes 70:n eri kunnan alueella noin miljoonan väestöpohjalla,
niin sen kokoinen vammaisneuvosto ei pysty hoitamaan sitä roolia, mitä tällä aloitteella
on haettu. Ylipäätään sote-uudistuksen
myötä me joudumme miettimään kuntien
roolit uudestaan ja varmaan tällaisten neuvostojenkin roolit
kokonaan uudestaan. Mutta mielenkiintoinen avaus.
Johanna Karimäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski esitti kiinnostavan ehdotuksen
siitä, että olisi sote-alueen laajuiset vammaisneuvostot.
Totta kai tämäkin on kannatettava ajatus: se turvaisi
sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaista saatavuutta.
Mutta kunnissa tehdään paljon päätöksiä,
jotka vaikuttavat kaavoitukseen ja rakentamiseen, ja tässä mielessä esteettömyys
ja sen edistäminen nousee keskiöön, jotta
vammaiset pääsevät harrastamaan, jotta
he pääsevät liikkumaan ja kulkemaan,
jotta kaikki kynnykset madalletaan.
Vammaiset ihmiset ovat heikommassa asemassa niin monella elämän
osa-alueella. Esimerkiksi koulutukseen pääsy on
heikentynyt Sora-lainsäädännön
vuoksi. Sora-lainsäädäntö on
aiheuttanut sen, että toisen asteen koulutukseen pyrkiville
henkilöille saatetaan tehdä soveltuvuusarviointi,
ja monelta vammaiselta on evätty sitten esimerkiksi sosiaali- ja
terveyspalveluiden koulutusala, vaikka heillä olisi kiinnostusta
ja motivaatiota tähän. Meillä on vielä paljon
tehtävää, että maailma olisi
tasa-arvoinen ja hyvä paikka meille kaikille.
Arja Juvonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Todella hyviä keskusteluja
on täällä käyty, ja kiitos Palola
ja kiitos Karimäki tästä asiasta, jonka nostitte
esille, tämän esteettömyyden. Se on todella
tärkeä asia. Espoossahan on edistetty tätä asiaa
hyvinkin paljon ja on otettu sellainen ajattelumaailma, että mietitään
aina ensin, kuinka mennä eteenpäin, että se
tie olisi kaikille mahdollinen kulkea, elikkä huomioidaan
myös se, että liikkuminen ei ole kaikille yhtä helppoa.
Meillä on paljon erilaisia ohjeistuksia ja informatiivista
ohjausta, missä kerrotaan, millä tavalla meidän
täytyy kohdata erilaiset ihmiset ympärillämme,
ovat he sitten vammaisia tai vanhuksia tai sairaita. Haluan nostaa
jotakin tähän aiheeseen nyt vähän
liittyvää esille. Täällä on
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tehnyt tällaisen oppaan
tai kirjasen tai selvityksen "Uskalla olla ja uskalla puhua". Tämä kertoo
vammaisesta naisesta ja väkivallasta. Väkivaltaa
voi kohdata kotona, mutta kuten äsken jo puheessani sanoin, kaltoinkohtelua
voi olla myös hoivalaitoksissa, ja tähän
sitaattiin haluan päättää omalta
osaltani tämän keskustelun ja kiittää teitä kaikkia,
että olette allekirjoittaneet ja ottaneet kantaa: "Vammaisiin
naisiin kohdistuva väkivalta on ongelma, ei naisen vammaisuus." — Kiitos.
Suna Kymäläinen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Todellakin runsas ja pitkällekin
rönsyillyt keskustelu ollaan käyty tässä aloitteen
yhteydessä aina alueellisista neuvostoista sote-alueen
kokoisiin vammaisneuvostoihin, kaikki aloitteen kuntien omista vammaisneuvostoista
alkaen. Yhteistä on kuitenkin se, että tässä jaetaan
tietyllä tavalla huolta siitä, ettei vammaisten ääni
riittävästi kuulu. Haluaisin kuitenkin tässä tuoda esille
sen, että meillä on monia järjestöjä ja
etujärjestöjä, jotka pyrkivät
omalla toiminnallaan pitämään huolen
siitä, että päätöksenteossa
myös vammaisten ihmisten asiat tulevat huomioon otetuksi
huolimatta siitä, onko näitä vammaisneuvostoja
olemassa tai ei. Muun muassa kolmas sektori on tässä asiassa
korvaamattoman tärkeä. Vammaisneuvostot ovat kuitenkin
virallinen reitti, ja tämä keskustelu on ollut
hyväksi, ja aloite on sikäli osoittanut tässäkin
tapauksessa tarpeellisuutensa.
Hanna Mäntylä /ps:
Arvoisa puhemies! Sen verran vielä, että tosiaan
haluan myös kaikkia kiittää tästä keskustelusta.
Tämä on ollut erittäin mielenkiintoista,
ja hienoja uusia ajatuksia tässä on noussut esiin.
Haluaisin sen verran vielä tästä sote-järjestämislakiluonnoksesta
nostaa esiin, että täällähän 5 §:ssä mainitaan
nimenomaan tästä palveluiden saatavuudesta ja
saavutettavuudesta ja juuri tästä esteettömyydestä ja
sen perusteista ja periaatteista, joita näitten erityislakien
kautta sitten täytyy myöskin kunnissa pystyä jatkossakin
turvaamaan muun muassa vammaisille henkilöille. Siinä mielessä tietysti
pidän ihan hyvänä, pohdinnan arvoisena
asiana sitä, että löydettäisiinkö tästä joku
tämmöinen kompromissiratkaisu ehkä sitten.
Onko se sitten kuntien vammaisneuvosto vai onko se sitten kuntien
yhteinen vammaisneuvosto, mutta tosiaan täällä järjestämislakiluonnoksessa
on kyllä vahvasti huomioitu nimenomaan myöskin
tämä vammaisten tilanne.
Keskustelu päättyi.