Täysistunnon pöytäkirja 79/2014 vp

PTK 79/2014 vp

79. TORSTAINA 11. SYYSKUUTA 2014 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

6) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 13 §:n muuttamisesta

 

Arja Juvonen /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Käsitteillä on siis lakialoite, joka liittyy vammaisneuvostojen saattamiseksi lakisääteisiksi. Lain vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1 momentin mukaan kunnanhallitus voi asettaa vammaisneuvoston, jonka tehtävänä on edistää ja seurata kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten henkilöiden kannalta. Vammaisneuvosto voi tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja asioista, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden elämisessä ja suoriutumisessa. Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, niin sanotussa vanhuslaissa, kunnan on asetettava ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä.

Vammaisneuvosto on tärkeä toimija ja asiantuntija vammaisuuteen liittyvissä asioissa. Lain vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 13 §:n 2 momentin mukaan vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee olla riittävä edustus vammaisneuvostossa. Vammaisneuvoston laajapohjainen ja asiantunteva jäsenistö mahdollistaa vammaisten henkilöiden äänen kuulumisen, ja se tuottaa tärkeää ja hyvin tarpeellista tietoa erilaisten päätösten, suunnitelmien ja ohjelmien vaikutuksista vammaisten ihmisten elämään ja suoriutumiseen. Vammaisneuvoston puuttuminen taasen vähentää vammaisten oikeusturvaa ja heikentää kokonaisvaltaisen vammaispoliittisen keskustelun syntymistä kuntatasolla.

Arvoisa herra puhemies! Kunnallisen vammaisneuvoston perustaminen ei ole kunnille tämänhetkisen lainsäädännön mukaan pakollinen tehtävä, vaikka kunnallinen tai alueellinen vammaisneuvosto on asiantuntijaelin vammaisen ihmisen elämää koskevissa asioissa paikallistasolla. Nykyinen voimassa oleva lainsäädäntö asettaa näin vammaiset ja vanhukset eriarvoiseen asemaan, sillä vanhusneuvosto on lain mukaan kunnissa pakollinen. Vammaisneuvoston perustaminen kunnallisesti tai alueellisesti tulisi siis säätää lailla, kuten tehtiin vanhusneuvoston kohdalla vuoden 2014 alussa voimaan astuneessa laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, eli kysymys on siis vanhuslaista. Vammaisneuvostojen säätäminen lailla turvaisi vammaisneuvostojen aseman ja toimintamahdollisuuden myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa, jonka valmistelu on Suomessa juuri käynnissä. Kuntarakenteen muutokset saattavat tuoda uusia haasteita myös vammaisneuvostojen toimintaan, joten vammaisneuvostojen olemassaolon turvaaminen lainsäädännöllä olisi perusteltua, ja sen myötä vammaisneuvostot ja vanhusneuvostot tulisivat myös yhdenvertaisiksi keskenään.

Arvoisa herra puhemies! Meillä on Suomessa tällä hetkellä noin 150 vammaisneuvostoa. Ne toimivat kunnissa, koska kunnat ovat kokeneet, että vammaisneuvostot ovat tärkeä asia ja merkittävä toimija. Nyt on kuitenkin pelkona se, että kuntarakenneuudistuksen, sote-uudistusten, kaikkien uudistusten myötä kunnat ryhtyvät säästämään jostakin, koska sitä listaa laaditaan, mistä velvoitteista kunnat voivat säästää. Vammaisneuvostot ovat olleet huolissaan juuri siitä, että vammaiset, koska heidän asioitaan ei ole vammaisneuvoston osalta kirjattu lakiin, ovat juuri ne, joiden äänen kuulumista tämä asia voi heikentää.

Tästä syystä pidän asiaa erittäin tärkeänä ja haluan kiittää kaikkia teitä yli sataa kansanedustajaa, jotka olette nähneet tämän aloitteen taakse ja ymmärtäneet sen inhimillisen tärkeän asian ja myös sen, että me puhumme täällä eduskunnassa hyvin paljon yhdenvertaisuudesta, se on oikeastaan päivän sana. Meillä on tulossa tasa-arvoinen avioliittolaki, meillä on tulossa yhdenvertainen laki, jota on kehitelty peräti seitsemän vuotta, eli yhdenvertaisuus on se, jota me kaikki korostamme täällä, ja me toivomme, että me jokainen voisimme olla yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia keskenämme.

Eli tästä syystä pidän hyvin ihmeellisenä sitä, minkä takia vanhukset ja vammaiset asetetaan eri asemaan tällä hetkellä. Syy siihen varmasti on myös se, että kehitysvammalaki on vanha ja silloin, kun se on aikoinaan säädetty, siellä on todellakin se, että kunnilla ei ole velvoitetta perustaa vammaisneuvostoa, ja nyt meillä on tämä erittäin hyvä uusi vanhuslaki, johon saatiin erittäin hyvän keskustelun ja toiveen ja vaatimuksenkin kautta vanhusneuvostot, ja heidän äänensä kuuluu tällä hetkellä kuntapäätöksissä. Päättäjien tulee kuunnella vanhusneuvostojen sanomaa ja ottaa huomioon heidän äänensä päätöksiä tehtäessä. Eli tämä on toivomus. — Kiitoksia.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Juvosen tekemä lakialoite on äärimmäisen tärkeä, ja kiitos hänelle tämän asian edistämisestä. Kannatan lämpimästi vammaisneuvostoja ja kannatan myös vammaisten suoraa poliittista ja muutakin yhteiskunnallista toimintaa sekä oman äänen näkymistä kunnan tarjoamissa palveluissa.

Kun tämä aloite toivottavasti etenee käytäntöön saakka, on tärkeää huolehtia siitä, että vammaisneuvostojen toiminnalla myös on todellista vaikutusta kunnan toimintaan. Kun vammaiset pääsevät mukaan järkevöittämään omaan elämänalueeseensa liittyvää kunnallistoimintaa, uskon, että pääsemme myös järkevämpiin ja taloudellisempiin ratkaisuihin.

Muutama aloitteeseen liittyvä kysymys olisi ollut, jos joku salissa osaa niihin vastata: miten neuvoston jäsenet valitaan, ja jos vammaisneuvosto ottaa kantaa lain toteutumiseen, miten varmistetaan neuvoston lainopillinen osaaminen? Eli muutama tällainen käytännön kysymys. — Kiitos.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Edustaja Juvonen on tehnyt hyvin kannatettavan aloitteen. Olen sen itsekin allekirjoittanut. Aloitteessa esitetään, että vammaisneuvostot olisivat kunnissa pakollisia kuten vanhusneuvostotkin ovat nykyään.

Eduskunnan vammaisasioiden yhteistyöryhmässä olen tavannut perheitä, vammaisia ja heidän läheisiään, jotka ovat taistelleet oikeudesta palveluihin, mutta kaikilla ei ole läheisiä, kaikki eivät jaksa vaatia oikeuksiaan. On tärkeää, että kunnissa on vammaisneuvosto, joka vahtii, että inhimillisesti tuotetut palvelut ovat niitä tarvitsevien ulottuvilla. Sivistyneessä yhteiskunnassa on velvollisuus huolehtia heikoimmista.

Nyt kun suuret sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kuntarakenteen uudistukset ovat menossa, on huomioitava herkkien väestöryhmien, kuten vammaisten, tarpeet huolella. Myös vammaispalvelulain kokonaisuudistus on meneillään, ja olisi hyvä, jos vammaisneuvostot voisivat osallistua antamalla lausuntoja näihin lainsäädäntö- ja rakennemuutoksiin.

Kotikaupungissani Espoossa on sekä vanhusneuvosto että vammaisasiamies ja vanhusneuvosto toimii aktiivisesti ja hyvin. Näkisin, että vammaisten asemaa parantaisi huomattavasti vammaisneuvosto, joka huolehtisi muun muassa siitä, että kunnassa rakennetaan esteettömästi; että pääsee töihin ja harrastuksiin; että palvelut, jotka mahdollistavat inhimillisen elämän, kuten vammaiskuljetukset, ovat saatavilla; että vammaisetkin pääsevät kulttuurin pariin; ja myös luontoon pääsy on tärkeää. Esimerkiksi Torronsuolla on pyörätuoleille sopivat ulkoilureitit. Kaikki nämä tällaiset asiat tuntuvat meistä niin itsestään selviltä, mutta monelle vammaiselle ne ovat asioita, joiden puolesta he ovat taistelleet.

Lopuksi vielä, arvoisa puhemies, haluan todeta, että YK:n vammaissopimuksen ratifiointi on nyt saatava tämän vuoden loppuun mennessä aikaan.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Juvosen lakialoite kunnallisen vammaisneuvoston säätämisestä lailla on erittäin kannatettava aloite. Lain myötä parannetaan vammaisten oikeusturvaa sekä saatetaan vanhusväestö ja vammaiset tasavertaiseen asemaan.

Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva vammaisneuvosto edistää vammaisten henkilöiden oikeuksia sekä lisää vammaisjärjestöjen ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Tästä huolimatta meillä tulee olla valtakunnallisen vammaisneuvoston lisäksi myös kuntatasolla toimivat vammaisneuvostot, jotka tuottavat tärkeää tietoa paikallistason päättäjille erilaisten päätösten vaikutuksista.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn tässä muiden kollegoiden tavoin samoihin sanoihin, että edustaja Juvonen on tehnyt hyvän aloitteen ja tässä ollaan tärkeällä asialla. Ihmettelin tuota aloitetta lukiessani, miksi oma allekirjoitukseni puuttuu tuosta pitkästä joukosta, ja haluan tässä keskustelussa omalta osaltani olla antamassa aloitteelle vauhtia ja hyvää tuulen puhinaa.

Meillä on kuntia, joissa on olut vammais- ja vanhusneuvostoja, nämä kaksi siis yhdistettyinä. Näitä on purkautunut sen myötä, kun vanhuspalvelulain yhteydessä edellytettiin erillisesti toimivia kunnallisia vanhusneuvostoja. Osaan on silti onneksi jäänyt tämän jäljiltä myös toimiva erillinen vammaisneuvosto. Monista kunnista vammaisneuvosto kuitenkin puuttuu, ja yhdenvertaisuuteen pyrittäessä tässä on siis vielä tekemistä, ja nyt tässä ollaan hyvällä asialla siihen nähden.

Kannatan lämpimästi aloitteen tavoitteen toteutumista. Prosessit vain tuppaavat olemaan kovin hitaita. Siksi painotan ja vetoan jokaiseen tässä salissa olevaan ja täällä edustettuihin puolueisiin, että tämä kysymys olisi seuraavien hallitusneuvotteluiden jäljiltä hallitusohjelmassa. Vammaisuus ja vammainen perheessä, kunnassa tai keskuudessamme edellyttää huomiointia ja erityistä edunvalvontaa. Mikään muu taho kuin vammaisuuden kanssa itse koko ajan elävä tai toimiva tai heidän asioihinsa perehtynyt asiantuntija ei voisi koskaan paremmin välittää vammaisuuteen liittyvää monimuotoista viestiä päätöksenteon tueksi ja motiiviksikin. Mehän muistamme, että erilaisuus on rikkautta. Sen päivän, että jokaisesta itsenäisestä kunnasta löytyy vammaisneuvosto, haluan nähdä, ja toivottavasti se päivä on pian.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan samoin kuin täällä useampi kollega on jo todennut, edustaja Juvosen lakialoite on äärettömän hyvä.

Vammaisneuvoston toiminta edistää vammaisten ihmisten tasavertaista osallistumista eri toimintoihin. Neuvoston jäsenet voivat tiedottaa vammaisia koskevista asioista ja edistää esteetöntä tiedonsaantia. Järjestötyön anti on monin tavoin antoisaa ja tuloksellista työtä. Pidän äärettömän tärkeänä sitä, että jokaiseen Suomen kuntaan saadaan vammaisneuvosto. Meillä on monta kuntaa, missä on erittäin hyviä kokemuksia vammaisneuvoston toiminnasta. Esimerkiksi omassa kunnassani Tuusulassa vammaisneuvosto on ollut jo varmaan parikymmentä vuotta. Tämän vammaisneuvostonhan nimeää kunnanhallitus. Vammaisneuvostoon tulee monesti jäseniä erilaisista vammaisjärjestöistä ja myös sitten politiikan puolelta eri poliittisista puolueista. Sillä tavalla sitten tämä vammaisneuvosto valitaan ja lopullisen päätöksen tekee sitten kunnanvaltuusto näistä vammaisneuvoston jäsenistä, kun edustaja Juvonen tätä asiaa kyseli.

Mutta kyllä yhdenvertaisuus on niin tärkeä asia meidän ihmisten kesken, että sen eteen pitää tehdä paljon työtä. Tämä on yksi hyvä askel taas eteenpäin, niin että kiitoksia vain tästä hyvästä lakialoitteesta.

Mikael Palola /kok:

Arvoisa puhemies! Vanhus- ja vammaisneuvostoilla on keskeinen ja merkittäväkin rooli asiakkaiden ja kuntalaisten osallistamisessa ja kuntien virkamiesten ja luottamushenkilöiden tukemisessa. Sinällään minäkin kannatan kyllä tätä lakialoitetta mutta samalla muistutan, että tällä me olisimme taas tuomassa kunnille niitä velvoitteita, joita me samaan aikaan aina täällä toivomme purettavaksi.

Itse olen toiminut sote-kuntayhtymän johtajana ja tehnyt tiivistä yhteistyötä viiden kunnan vanhus- ja vammaisneuvostojen kanssa ja voin kokemuksesta todeta, että nämä oikeasti myöskin työllistävät kuntia ja sitovat kuntien virkamiesten resursointia. Varsinkin pienten kuntien osalta tämä on merkittäväkin asia ainakin niin, että kunnilla tulee olla, ja niin kuin ymmärsin lakialoitteen pohjalta, kunnilla on oikeus myöskin järjestää näitä yhteisesti. Pienillä kunnilla nykykuntarakenteella ovat resurssit vähäiset, ja tällaisiin useisiin eri neuvostoihin voi olla vaikea löytää sitten aikaa. Hyvä on myös tuoda esille se, että yleensä pienissä kunnissa hyvä keskusteluyhteys järjestöjen ja asiakkaiden kanssa toimii ilman muodollisia neuvostojakin.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan myös osaltani kiittää edustaja Juvosta tästä erinomaisesta aloitteesta ja oikeastaan haluaisin nostaa esiin tämän epäkohdan, että nämä vammaisten oikeudet ja heitä koskeva lainsäädäntö on tällä hetkellä varsin huonosti tunnistettua ja tiedostettua jopa tuolla ammattilaisten joukossa ja näin ollen monet vammaiset jäävät edelleenkin vaille heille kuuluvia oikeuksia. Nyt tämä uusi sote-järjestämislakiluonnos on myöskin pyrkinyt huomioimaan nimenomaan tätä vammaisten asemaa tulevaisuudessa.

Tärkeä asia on myös tämä kysymys siitä, voidaanko tällaisia niin sanotusti erityistä suojelua tarvitsevia ryhmiä jatkossa jotenkin huomioida esimerkiksi palveluja kilpailutettaessa ja heidän osaltaan miettiä asiaa siten, että heidän palvelunsa järjestäminen voitaisiin turvata pitkäjänteisesti, ei niin, että näitä kilpailutuksia joudutaan tekemään sitten muutaman vuoden välein. Toki tässä nyt sitten tämä EU:n hankintadirektiivi asettaa nämä omat haasteensa, ja tietysti täytyy sitten pohtia ja selvittää, onko tätä kansallista harkintavaltaa ja lainsäädäntöä sitten mahdollista jotenkin hyödyntää.

Pidän myöskin erittäin tärkeänä jatkossa, että vammaisia kuullaan näissä heitä koskevissa asioissa entistä enemmän, koska se on ensiarvoisen tärkeää, että he pääsevät itse vaikuttamaan myös näihin heitä koskeviin asioihin. Oikeastaan lopuksi voisin sanoa, että vammaisten oikeudet eivät voi olla missään olosuhteissa kauppatavaraa.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tulin tänne pönttöön puhumaan sen takia, koska olisin tuossa äsken halunnut vähän debatoida, mutta puheenvuoroni voi kestää nyt pitempään kuin kaksi minuuttia.

Eli ihan ensimmäisenä, edustaja Pelkonen, kysyitte vammaisneuvoston jäsenistä. Tässä nykyisessä vammaislaissa, sen 13 §:ssä, kerrotaan, että vammaisilla henkilöillä ja heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee olla riittävä edustus vammaisneuvostossa. Eli tämäkin kirjaus on aavistuksen verran ympäripyöreä, koska siinä voi sitten kunta päättää, keitä sinne vammaisneuvostoon sitten otetaan ja tulee jäseneksi. Ennen kaikkea kuitenkin on tärkeää, että siellä on järjestöjen ihmisiä, ja sitten on hyvin tärkeää, että siellä on omaisen ääni ja myös sen vammaisen ääni.

Ongelmana tässä kuitenkin on se, että tämän nykymallin mukaan välttämättä hyvin vaikeavammainen henkilö ei saa ääntään kuuluviin siellä vammaisneuvostossa. Se johtuu esimerkiksi siitä, että jos et kuulu johonkin järjestöön, niin et välttämättä pääse sinne vammaisneuvostoon jäseneksi, ja se olisi hyvin tärkeää myös, että näiden erittäin vaikeasti vammaisten henkilöiden ääni kuuluisi. Tästä itse asiassa tein toimenpidealoitteen, että sinne vammaisneuvostoon voitaisiin nimetä myös niitä jäseniä. Sitäkin tulisi jollakin tavalla lain kirjauksella vaikkapa tähdentää.

Sitten toinen asia olivat nämä säästöt ja se, mistä ihmeestä kunnissa oikein säästetään. Siis tilannehan on todellakin niin, että tällä hetkellä noin 150 vammaisneuvostoa on meillä Suomessa ja noin kuusi on niistä kuntien yhteisiä. Minä näkisin niin, että lain kirjoittaja tulevaisuudessa varmasti voi sinne lakiin sitten kirjata, että voi olla myös yhteinen vammaisneuvosto pienten kuntien tai vanhusneuvoston kanssa. Se on tärkeää, että laissa on kuitenkin kirjaus, että vammaistenkin ääni kuuluu.

Täytyy kyllä sanoa, että osoitan syvän, syvän huoleni nykyisestä luonnoksesta kuntalaiksi. Siinähän säädetään muun muassa kuntalaisten osallisuudesta. Siellä ollaan nuorisovaltuustojen perustamisesta sitä mieltä, että se on kyllä pakollista, ja vanhusneuvostojen perustaminen on myös siellä velvoite, mutta vammaisneuvostot jäävät tämän uuden kuntalain perusteella edelleenkin harkinnanvaraisiksi. Eli kyllä tässä todellakin ovat säästöt kysymyksessä ja säästöt tulossa, ja kuka onkaan sen hiljaisempi ääni kuin vammaisten henkilöiden ääni, että se voidaan vaientaa.

Minä pidän hyvin huolestuttavana niitä keskusteluja ja niitä uutisia, mitä me olemme tässä kesän aikana ja viime päivinäkin kuulleet, että on menossa jopa tutkintaa siitä, onko vammaisia henkilöitä kohdeltu kaltoin tietyssä hoivalaitoksessa. Meillä tapahtui Espoossa muutama vuosi sitten tilanne, jossa kolmelta vammaiselta vietiin tuhansia euroja omalla pankkikortilla, elikkä tili tyhjennettiin ja syyllistä ei koskaan saatu kiinni, vaikka oli kameravalvontakuvaakin saatavilla. Eli tämä olkoon aasinsiltana eiliseen poliisikeskusteluun. Poliiseilla ei ole resursseja tutkia varsinkaan tällaisia rikoksia. Ihmettelen sitten, että mikä on niin vähäpätöinen asia, että ei lähdetä tutkimaan ja liikkeelle. Eli kyllä todellakin vammaisten asioissa on paljon parannettavaa.

Yksi vielä, minkä voin mainita, mihinkä vammaisneuvostot ovat ottaneet kantaa ja mikä on hyvin tärkeää, on vammaisten taksipalvelut ja kyytien järjestäminen. Siellä pystytään saamaan muun muassa vakituinen taksikuski niin anottaessa, mutta ne anomisprosessit ovat äärettömän vaikeita, ja siellä monesti määritellään, että pitää olla ongelmia näkemisen tai kuulemisen kanssa. Ihan niin kuin siinä ei ymmärrettäisi ollenkaan, että ihmisellä voi olla muitakin vaivoja, yleensä ne ovat liikunnallisia. Näissä tilanteissa hyvä, ymmärtävä ihminen, on se avustaja tai taksikuski siinä lähellä, on kaikkein paras tuki ja turva sille vammaiselle henkilölle. Kyllä näiden ääni pitää saada kuuluviin.

Olen itse hoitanut, olen hoitaja taustaltani ja tehnyt pitkän hoitotyön myös vammaisten ihmisten parissa ja kyllä tiedän, että siellä on paljon korjattavaa eikä heidän asiansa esille nouse. Omaiset ovat niitä, jotka viestejä pystyvät tuomaan, ja senkin takia vammaisneuvosto on äärettömän tärkeä saada lakisääteiseksi.

Minä ihmettelen näitä kustannuksia. Valitettavasti en ole nyt niitä laittanut tähän lakialoitteeseen — siinä mielessä tämähän on vaillinainen, koska pitäisi olla myös kustannusten arviointi — mutta sanon sen vain, että tällä hetkellä on jo toiminnassa ja sen mukaan pitää sitten ruveta laskeskelemaan, mistä muualta voidaan ottaa pois vai tulisiko kenties ruveta miettimään kokonaan kuntapoliitikkojen palkkion säätelyä jollakin tavalla, että katsotaan, otetaan vähän jokaisesta palkkiosta pois, niin kyllä me sillä rahalla saamme sitten sitä vammaisneuvostoa pystyyn. Elikkä tarkistetaan ensimmäisenä kokouspalkkiot.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Kunta- ja sote-uudistuksen myötä olisi suotavaa ja ehdottoman tärkeää, että vammaisneuvostojen olemassaolo olisi faktaa joka kunnassa Suomessa. Jo yhdenvertaisuuden nimissä tämä lakiehdotus pitäisi toteuttaa, ja kannatan lämpimästi edustaja Juvosen tekemää lakiehdotusta ja kiitän häntä siitä, että hän on ottanut vammaisten edut ja oikeudet esille tämän lakiesityksen myötä.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Perustuslaki ja yhdenvertaisuuslaki turvaavat vammaisten kansalaisten syrjimättömyyden ainakin laissa, mutta käytännössä ei se välttämättä aina ole niin. On todettava, että vuosikymmenten saatossa vammaisten asema on parantunut, mutta edelleenkin hauraat vammaisryhmät helposti syrjäytyvät yhteiskunnan palveluista ja koko yhteiskunnasta. Ja myös on todettava, että vammaisten koulutustaso on huomattavasti matalampaa ja työllistäminen on vaikeata. Monet yrittäjät eivät vielä halua ottaa vammaisia töihin.

Myös syrjintää on. Juuri hiljattain lehdessä luki, kuinka McDonald’sissa eräs fiksu nainen oli vammaisen takana ja hän jopa sanoi, että tällaisella vammaisella ei ole oikeus elää. Kyllä jokaisen pitäisi miettiä, että me voimme itse kukin olla syntyneenä vammaisena. Meidän pitäisi ajatella, että he ovat tasavertaisia meidän kaikkien kanssa.

Mitä tulee tähän edustaja Juvosen lakialoitteeseen vammaisneuvoston perustamisesta, se on aivan hyvä, vaikka se ei saa olla itsetarkoitus. Monessa pienessä kunnassa, niin kuin omassa kunnassani, on vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto yhdistetty, mutta suurimmissa kaupungeissa tämä ei ole mahdollista. Kyllä vammaisneuvosto on hyvä. Siellä sitten ketkä jäseniä ovatkaan ajavat näitten vammaisten ihmisten asioita. On erilaatuisia vammaisia, mutta kyllä ne palvelut pitäisi kohdentaa. He ovat meidän lähimmäisiä, ja se kulku tässä yhteiskunnassa pitäisi olla aivan tavallista niin kuin näitten niin sanottujen terveittenkin ihmisten.

Toivottavasti tämä edustaja Juvosen lakialoite menee eteenpäin, koska tämä ei saa olla mitenkään poliittisesti sidottu, miltä taholta tämä on lähtemässä. Jos haluamme tosiaan vammaisten asiaa edesauttaa, niin tämä on yksi askel eteenpäin.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeätä, että vammaisneuvostoja on, ja se heidän tehtävänkuvansa on aika laaja, jos miettii, että he voivat vaikuttaa kaikkeen kunnan päätöksentekoon, he pystyvät neuvoston kautta paremmin seuraamaan, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon puolella valmistellaan kunnassa, on se sitten budjettia tai uusia palveluita tai toimintoja. Se tavallaan avaa aivan uuden väylän, miten he voivat vaikuttaa ja miten kunnissa tulee myös huomioida nykyistä paremmin vammaisten näkemykset, kannanotot siinä vaiheessa, kun tehdään esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla palveluita. Kyllä tämä lisää ihmisten välistä tasa-arvoa, ja se on kaikista tärkein asia tässä Juvosen lakialoitteessa.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Sydämestäni toivon, että tämän lakialoitteen ei tarvitsisi toteutua koskaan. Toivon, että sote-uudistus tuo jatkossa koko sote-aluetta käsittävän vammaisneuvoston, jossa pystyttäisiin käsittelemään koko sote-alueen osalta vammaisille kohdennettujen palvelujen olevan jokaisessa kunnassa yhdenvertaisia.

Tällä hetkellä olemme siinä tilanteessa, että edustaja Juvosen tekemä lakialoite on erittäin keskeinen ja oikeaan osuva. Kunnissa eivät vammaispalvelut siirry kunnasta toiseen. Sen vuoksi tähän tilanteeseen nähden Juvosen lakialoite on juuri oikea ja juuri oikeassa hetkessä. Mutta minä toivon, että tämän ei tarvitsisi koskaan toteutua vaan että koko sote-alueelle perustetaan vammaisneuvosto, jossa päätetään, että sote-alueella asuinkunnasta riippumatta jokaisella vammaisella on yhdenvertaiset oikeudet niihin lainsäädännön ja kuntien vastuulla oleviin vammaispalveluihin, mitä on, ja mahdollisimman hyviin.

Signaali tämän lakialoitteen osalta on positiivinen, eikä sitä voi kyseenalaistaa. Vammaiset tarvitsevat oman huomionsa, ja on tärkeää, että me pystymme niistä eduskunnassa keskustelemaan kiihkottomasti ja rakentavasti.

Mielestäni, arvoisa puhemies, lakialoite on sinällään kannatettava, mutta vielä toistan: toivottavasti sen ei tarvitsisi koskaan toteutua.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Palolan puheenvuoro herätti vielä kommentoimaan sen verran, että vaikka todella toivon, että vammaisneuvostoja tulee jatkossakin olemaan, päätöksentekoa vammaisten kohdalla voitaisiin myös toteuttaa lähempänä heitä itseään ja heidän perheitään. Esimerkiksi riittävän korkea palveluseteli, henkilökohtainen budjetointi ja muu omasta elämästä ja sen järjestämisestä päättäminen auttaisi varmasti kohentamaan koulutus- ja työllisyysasemaa.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Ihmisten yhdenvertaisuus on hirmuisen tärkeä asia. Niin kuin tiedämme ja niin kuin edustaja Juvonenkin tässä aloitteessaan toteaa, tämän vanhuspalvelulain myötähän vanhusneuvostot tulivat pakollisiksi kaikissa kunnissa, ja vaikka ne lakia ennenkin olivat lähes kaikissa kunnissa olemassa, niin ihan kaikissa niitä ei kuitenkaan ollut, ja sitten tämän pakon myötä niitä on nyt sinne perusteltu ja valtavan hyvin kokemuksin. Pakko on aika hyvä konsultti, ja uskon, että näiden vammaisneuvostojen osalta tilanne on aika paljon samanlainen, että mikäli lailla tästä säädetään, niin sitten me saamme ne kaikkiin kuntiin ja sitä kautta sitten saadaan tämä vammaistenkin ihmisten yhdenvertaisuus toteutumaan. Ja on tietenkin hirmuisen tärkeätä, että yhteiskunnassa kuunnellaan aina niitä kaikista heikoimmassa asemassa olevia, joihin vammaisetkin kuuluvat. Terveen ihmisen on monta kertaa aika vaikea ymmärtää sitä tilannetta vammaisen näkökulmasta. Sen takia kannatan lämpimästi Juvosen aloitteen etenemistä.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Myös minä olen yksi tämän aloitteen allekirjoittaja, mutta niin kuin Myllykoski totesi, tietysti tätä aloitetta ei sinänsä tarvitsisi koskaan toteuttaa, kun ollaan sote-rakennetta tekemässä tässä asiassa. Tässä on tietysti yksi huoli asiassa. Vammaisuus on aivan tärkeä asia, ja sitä on kunnioitettava sillä tavalla, mutta näkisin, että kustannusseuraus, jos se on yksistään nyt kunnalle, että millään tavalla valtio ei ole näissä asioissa mukana, aiheuttaa lisää ongelmia, kun mietitään, että kuntataloudet ovat monella puolella erittäin haastavassa tilanteessa. Tälle seikalle pitäisi sitten tehdä niin, että valtiovalta on myös tämän asian hommassa mukana.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Minusta on todella hienoa, että täällä syntyy uusia ideoita ja ajatuksia siitä, millä tavalla tätä vammaisten asemaa voitaisiin saada enemmän parannettua ja ääntä kuuluviin. Tämä edustaja Myllykosken ehdotus tällaisesta sote-aluevammaisneuvostosta on varmasti myös ihan hyvä idea ja ihan hyvä ajatus. Itse näen huolena kuitenkin sen, että siinä on kysymyksessä aika laaja alue, ja täällä on kuitenkin puhuttu jo siitäkin, että kahden kunnan yhteinen vammaisneuvostokin voi olla jo liikaa. Eli kyllä minä näkisin, että pienissä yksiköissä olisi parempi huomioida sen oman alueen asioiden tarve ja se, mitä siellä pitäisi parantaa. Meillähän on myös sellaisia alueita ja kuntia Suomessa, ettei varmasti niitä vammaisia ole niin paljon. Silloin se yhdistäminen on erittäin kannatettavaa ja ymmärrettävää.

Vammaisten oikeuksista Suomen perustuslaissa sanotaan näin: "Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella." Myös yhdenvertaisuuslaki ottaa vahvasti kantaa siihen, kuinka vammaisten ihmisten asioita voidaan parantaa. Siellä on paljon sellaisia ajatuksia, mitä pitää viedä eteenpäin. Siinä mielessä kyllä minä näen, että tämä on ihan järjestelykysymys, ja raha on vanha keksintö, täällä voi toivoa kaikkea. Olemme menossa kohti joulua, ja joulun allahan voi toivoa kaikkea, vaikka myös tällaista laajaa sote-aluevammaisneuvostoa.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa puheenjohtaja! Pidän edustaja Juvosen aloitetta erittäin hyvänä, mutta tuen samalla myös edustaja Palolan tuomaa asiaa hyvänä. Elikkä jos ajatellaan, että esimerkiksi Kainuussa ainoastaan kaupungilla on ollut mahdollista järjestää vammaisneuvosto ja sitä kautta myös asian käsittely on siellä ollut, mutta muualla kunnissa ei ole pystytty sitä järjestämään, niin sen vuoksi edustaja Myllykosken esitys, että se tulisi olemaan tässä koko sote-alueen vammaisneuvostona, olisi, voisi sanoa, keskustelun arvoinen asia.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Itse asiassa haluan myöskin sanoa, että tämä edustaja Myllykosken esiin tuoma ajatus tästä koko sote-alueen laajuisesta vammaisneuvostosta on kyllä minustakin erittäin kannatettava idea, ajatus. Kannatan kyllä edustaja Juvosenkin tekemää aloitetta. Tämä on hienoa, että tässä saadaan tämmöistä monipuolista keskustelua.

Mutta tästä sote-järjestämislaista nyt vielä sen verran sanon, että nimenomaan siinähän on ollut tavoite integroida näitä eri tasojen palveluja yhteen. Puhutaan perusterveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Nämä ovat kuitenkin kaikki niitä eri palvelutasoja ja palveluita, joita myöskin vammaiset tarvitsevat.

Sitten pitää aina muistaa myöskin se, että meillä on hyvin eri tyyppistä vammaisuutta ja hyvin erilaiset tarpeet myöskin heillä ja eri ikäryhmissä. Eli lähtökohtaisesti kyllä näen, että tietysti, mitä vahvempi pohja tällaisella vammaisneuvostolla on, niin sen parempi toisaalta, koska se myöskin omalta osaltaan tuo silloin sitä lisäosaamista ja lisätietoutta eri ammattiryhmien välille ja poistaa niitä raja-aitoja, joista tässä nyt esimerkiksi sote-uudistuksen kohdalla on paljon puhuttu.

Tähän liittyy myöskin tietysti se, että uskon, että myöskin tätä kautta kyllä omaistenkin ääni varmasti saadaan kuuluviin, on se sitten tämmöinen kunnissa toimiva tai sitten tämmöinen laajempi sote-alueen laajuinen vammaisneuvosto.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Kun tässä on mietitty, mitä tämä sote mahdollisesti sitten vaikuttaa näitten eri järjestöjen toimintaan, niin minä voisin kertoa Järvenpäästä hyvän esimerkin.

Siellä on yhdistysverkosto, jossa on noin 30 sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistystä, järjestöä, jotka toimivat yhdessä. Tavallaan se kaikki tieto sitten tulee niille kaikille noin 30 järjestölle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. On yhteisiä hankkeita ja yhteisiä retkiä ja yhteisiä kokouksia. Tavallaan tämä kokoaa Järvenpäähän sieltä Tuusulasta, Keravalta, Nurmijärveltä kaikki naapurikuntien järjestöt saman sateenvarjon alle. Silloin tällä yhdistysverkostolla on enemmän voimaa kuin jos se toimisi yksin jossain yhdessä kunnassa. Tämä on RAY:n rahoittama kokeilu, ja tämä kokeilu on nyt varmaan kaksi kolme vuotta kohta ollut käynnissä, ja siitä on pelkästään hyviä kokemuksia. Nämä pienet jäsenjärjestöt ovat oikein tyytyväisiä, kun voivat yhdistää voimansa ja toimia saman sateenvarjon alla.

Mikael  Palola /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Myllykosken ajatus tästä sote-alueen kattavasta yhteisestä vammaisneuvostosta oli sinällään kyllä mielenkiintoinen. Itsekin olen sitä mieltä, että pienillä kunnilla voi olla vaikeuksia pyörittää tällaista omaa neuvostoa, mutta sitten, jos me menemme koko sote-alueen kokoiseen vammaisneuvostoon, vammaisneuvoston rooli muuttuu olennaisesti. Ymmärsin näin tämän lakialoitteenkin pohjalta, että pyritään tuomaan asiakkaita, omaisia, järjestöjä tiiviisti mukaan päätöksentekoon, ja jos me ajattelemme, että toimitaan lähes 70:n eri kunnan alueella noin miljoonan väestöpohjalla, niin sen kokoinen vammaisneuvosto ei pysty hoitamaan sitä roolia, mitä tällä aloitteella on haettu. Ylipäätään sote-uudistuksen myötä me joudumme miettimään kuntien roolit uudestaan ja varmaan tällaisten neuvostojenkin roolit kokonaan uudestaan. Mutta mielenkiintoinen avaus.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski esitti kiinnostavan ehdotuksen siitä, että olisi sote-alueen laajuiset vammaisneuvostot. Totta kai tämäkin on kannatettava ajatus: se turvaisi sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaista saatavuutta. Mutta kunnissa tehdään paljon päätöksiä, jotka vaikuttavat kaavoitukseen ja rakentamiseen, ja tässä mielessä esteettömyys ja sen edistäminen nousee keskiöön, jotta vammaiset pääsevät harrastamaan, jotta he pääsevät liikkumaan ja kulkemaan, jotta kaikki kynnykset madalletaan.

Vammaiset ihmiset ovat heikommassa asemassa niin monella elämän osa-alueella. Esimerkiksi koulutukseen pääsy on heikentynyt Sora-lainsäädännön vuoksi. Sora-lainsäädäntö on aiheuttanut sen, että toisen asteen koulutukseen pyrkiville henkilöille saatetaan tehdä soveltuvuusarviointi, ja monelta vammaiselta on evätty sitten esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden koulutusala, vaikka heillä olisi kiinnostusta ja motivaatiota tähän. Meillä on vielä paljon tehtävää, että maailma olisi tasa-arvoinen ja hyvä paikka meille kaikille.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Todella hyviä keskusteluja on täällä käyty, ja kiitos Palola ja kiitos Karimäki tästä asiasta, jonka nostitte esille, tämän esteettömyyden. Se on todella tärkeä asia. Espoossahan on edistetty tätä asiaa hyvinkin paljon ja on otettu sellainen ajattelumaailma, että mietitään aina ensin, kuinka mennä eteenpäin, että se tie olisi kaikille mahdollinen kulkea, elikkä huomioidaan myös se, että liikkuminen ei ole kaikille yhtä helppoa.

Meillä on paljon erilaisia ohjeistuksia ja informatiivista ohjausta, missä kerrotaan, millä tavalla meidän täytyy kohdata erilaiset ihmiset ympärillämme, ovat he sitten vammaisia tai vanhuksia tai sairaita. Haluan nostaa jotakin tähän aiheeseen nyt vähän liittyvää esille. Täällä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tehnyt tällaisen oppaan tai kirjasen tai selvityksen "Uskalla olla ja uskalla puhua". Tämä kertoo vammaisesta naisesta ja väkivallasta. Väkivaltaa voi kohdata kotona, mutta kuten äsken jo puheessani sanoin, kaltoinkohtelua voi olla myös hoivalaitoksissa, ja tähän sitaattiin haluan päättää omalta osaltani tämän keskustelun ja kiittää teitä kaikkia, että olette allekirjoittaneet ja ottaneet kantaa: "Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta on ongelma, ei naisen vammaisuus." — Kiitos.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin runsas ja pitkällekin rönsyillyt keskustelu ollaan käyty tässä aloitteen yhteydessä aina alueellisista neuvostoista sote-alueen kokoisiin vammaisneuvostoihin, kaikki aloitteen kuntien omista vammaisneuvostoista alkaen. Yhteistä on kuitenkin se, että tässä jaetaan tietyllä tavalla huolta siitä, ettei vammaisten ääni riittävästi kuulu. Haluaisin kuitenkin tässä tuoda esille sen, että meillä on monia järjestöjä ja etujärjestöjä, jotka pyrkivät omalla toiminnallaan pitämään huolen siitä, että päätöksenteossa myös vammaisten ihmisten asiat tulevat huomioon otetuksi huolimatta siitä, onko näitä vammaisneuvostoja olemassa tai ei. Muun muassa kolmas sektori on tässä asiassa korvaamattoman tärkeä. Vammaisneuvostot ovat kuitenkin virallinen reitti, ja tämä keskustelu on ollut hyväksi, ja aloite on sikäli osoittanut tässäkin tapauksessa tarpeellisuutensa.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran vielä, että tosiaan haluan myös kaikkia kiittää tästä keskustelusta. Tämä on ollut erittäin mielenkiintoista, ja hienoja uusia ajatuksia tässä on noussut esiin.

Haluaisin sen verran vielä tästä sote-järjestämislakiluonnoksesta nostaa esiin, että täällähän 5 §:ssä mainitaan nimenomaan tästä palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta ja juuri tästä esteettömyydestä ja sen perusteista ja periaatteista, joita näitten erityislakien kautta sitten täytyy myöskin kunnissa pystyä jatkossakin turvaamaan muun muassa vammaisille henkilöille. Siinä mielessä tietysti pidän ihan hyvänä, pohdinnan arvoisena asiana sitä, että löydettäisiinkö tästä joku tämmöinen kompromissiratkaisu ehkä sitten. Onko se sitten kuntien vammaisneuvosto vai onko se sitten kuntien yhteinen vammaisneuvosto, mutta tosiaan täällä järjestämislakiluonnoksessa on kyllä vahvasti huomioitu nimenomaan myöskin tämä vammaisten tilanne.

Keskustelu päättyi.

​​​​