Täysistunnon pöytäkirja 79/2014 vp

PTK 79/2014 vp

79. TORSTAINA 11. SYYSKUUTA 2014 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

8) Laki alkoholilain 14 §:n muuttamisesta

 

Jari Myllykoski /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puhemiesneuvosto on puhunut — ugh! — ja lähettää lakialoitteen sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn. Olisin kyllä toivonut, että tätä lakialoitetta oltaisiin käsitelty sen vaatimassa suuremmassa ja monipuolisemmassa valiokuntakäsittelyssä. Kysymys on suomalaisesta teollisuudesta, ei vain pelkästä alkoholipolitiikasta. Jos me haluamme tukea tämän maan kasvinviljelijöitä, niin että kotimaassa tuotettu ohra jalostetaan tässä maassa, niin että kotimainen teollinen työ saa raaka-ainetta ja että kotimainen teollinen yrittäjä voi työllistää suomalaisia työntekijöitä, tai ketä hyvänsä täällä töissä olevia ihmisiä, tämä asia olisi vaatinut laajemman käsittelyn, ja toivonkin, että tätä vielä voitaisiin harkita, että valiokuntakäsittelyä voitaisiin laajentaa, jotta ei käsiteltäisi pelkästään alkoholipolitiikkaa vaan puhuttaisiin työllisyydestä ja kaupankäynnistä ja kotimaisesta kansantaloudesta.

Tällä lakialoitteella on kuuden eri eduskuntaryhmän ensimmäiset allekirjoittajat, mikä osoittaa, että aloite on luonteeltaan yli puoluerajojen kannatettava, ja se on varmasti puolueiden sisällä ristiriitainenkin. Nyt pitää kuitenkin unohtaa se, että kysymys olisi juopottelun lisäämisestä, kysymys on nimenomaan työpaikkojen synnyttämisestä tässä maassa.

Pienpanimoilla on tällä hetkellä suuria mahdollisuuksia luoda uutta työllisyyttä tähän maahan, ja se jos mikä on kannatettavaa. Tällä hetkellä ala työllistää jo tuhansia ja taas tuhansia työntekijöitä, antaa elinkeinomahdollisuuksia monille yrittäjille.

Aloitteessa halutaan tuoda mahdollisuus nimenomaan vahvempien oluiden jälleenmyyntiin eli ulosmyyntiin. Se on jatkoa tänne jo aiemmin edustaja Elomaan toimesta tuotuun, pienpanimoiden jälleenmyyntioikeuteen tai ulosmyyntioikeuteen liittyvään lakialoitteeseen. Nyt me haluamme vain, että sen oluen persoonallisuus voi olla myös läsnä, niin että ihmiset voivat saada sieltä ne tuotteet, joita he haluavat eivät humaltuakseen vaan nauttiakseen, koska tällä on matkailullisesti erittäin suuri merkitys. Tämä ei ole pelkästään oluen valmistamista, vaan tässä on matkailullinen näkökulma. Pienpanimoita varmasti syntyisi vielä enemmän niihin kohteisiin, joissa on matkailullinen mahdollisuus lisätä elinkeinotoimintaa yhdessä tämän oluen tekemisen kanssa.

Mutta, arvoisa herra puhemies, meitä allekirjoittajia on niin monta, että toivon, että keskustelu tästä jatkuu niin, että jokainen niin sanottu ensimmäinen allekirjoittaja tuo oman panoksensa tähän keskusteluun, ja en siksi käy tätä aloitetta kokonaisuudessaan käymään läpi.

Jukka Kärnä /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa on myöskin kysymys alkoholin asteittaisesta vapautuksesta, joka on mielestäni Suomessa myöskin tulevaisuutta. Tässä lakialoitteessa on kyse myös, kuten Myllykoski totesi, kotimaisesta työstä, sääntelyn purkamisesta. Euroopan unionin tasolla ovat sääntelynpurkutalkoot — onko se REFIT-hanke? — parasta aikaa menossa. Toivon, että tällä lakialoitteella pieneltä osin myöskin päästään Suomessa siihen.

Oluiden tarjonta kaiken kaikkiaan on Suomessa rikastunut viimeisten vuosikymmenten aikana nimenomaan ja pitkälti pienpanimoiden ansiosta, joiden toiminnan EU mahdollisti. Eli ei se Euroopan unionikaan kaikkea huonoa ole tuottanut. Tällä hetkellähän pienpanimoiden on mahdollista myydä alle 4,7-tilavuusprosenttista etyylialkoholia perustamalla elintarvikekioski sen panimon yhteyteen, ja sen kioskin valikoimassa tulee olla määrätty määrä elintarvikkeita ja kattavasti eri tuoteryhmistä. Tämä on jäykkää, ja järjestely on kankea, eikä kioskeille aina lupia myönnetä, mikäli samalla alueella katsotaan jo olevan riittävä määrä elintarvikekioskeja. Tämä on minun mielestäni jotenkin järjetön kuvio kaiken kaikkiaan, ja siihen pitää puuttua.

Tämä erikoisoluiden harrastus on verrannollista viiniharrastukseen, ja siksi pienpanimoiden tuotteet eivät johda alkoholin ongelmakäyttöön. Kansanterveydellisesti niillä ei ole siis negatiivisia vaikutuksia tältä ajattelukannalta. Maailmalla on todella paljon esimerkkejä siitä, että näistä pienpanimoitten laadukkaista tuotteista ja niiden kautta on tullut lyhyessä ajassa jopa globaaleja esimerkkejä.

Siunatuksi lopuksi: Suomessa on olutta pantu niin sanotusti maailman sivu. Tämä lakialoite on minun mielestäni yksi askel siihen suuntaan, että Suomessa palautetaan oluen panemisen pitkä perinne kunniaan ja erikoisoluet saavat arvoisensa paikan.

Johanna Karimäki /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tampereen Pyynikin käsityöläispanimon Vahvaportteri palkittiin kesällä kultamitalilla Berliinissä kansainvälisessä kilpailussa, mutta yritys on kohdannut haasteen: missä myydä voittoisaa tuotettaan? Toisaalta tilaviiniä ja sahtia on voinut myydä kuluttajalle jo vuodesta 95, suoraan tilalta. Olutta voi myydä suoraan panimolta vain elintarvikekioskin kautta, mutta alkoholia saa olla silloin vain 4,7 prosenttia. Tämä ei huomioi olutkulttuuria, tummia ja vaaleita laatuoluita, joita oluen ystävät haluavat maistella.

Tässä lakialoitteessa esitetään muutosta tähän. Pienpanimo-oluet kiinnostavat. Olutliitto vaati jo vuonna 2006 suomalaisille kuluttajille lähiolutta. Paikalliset olutmerkit ja -laadut tukevat alueensa talouselämää ja kulttuuria. Pienpanimot ja niihin liittyvä muu yritystoiminta, kuten maatilayrittäjyys, elävöittävät matkailua ja turismia.

Kotimaisia laatuoluita meillä jo onkin. Valvira rekisteröi peräti 450 erilaista olutta vuonna 2013. Mahdollisuuksia on paljon enemmän, vientiinkin, jos annamme pienpanimoalalle edellytyksen menestyä aloitteen esittämällä tavalla. Lisäksi tuotantoketju mallasohrapellolta työllistää.

Näinä vaikeina aikoina on tuettava yritteliäisyyttä. Tässä on yksi keino, joka ei edes maksa mitään.

Jaana Pelkonen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellä on kuultu jo hyviä puheenvuoroja, ja haluan itse kiittää loistavasta yhteistyöstä, edustajat Kärnä, Karimäki, Jalonen, Gästgivars, Alatalo, Yrttiaho ja erityisesti edustaja Myllykoski, joka teki suurimman työn tämän aloitteen eteen. Asiat eivät muutu valittamalla, vaan vaaditaan ja tarvitaan yhteistyötä ja konkreettisia toimia, ja tässä nykykäytännössä eli siinä, että jos pienpanimo haluaa myydä omia tuotteitaan ja nimenomaan niitä alle 4,7 prosentin vahvuisia tuotteita, täytyy kyseisen panimon myös myydä muun muassa sukkahousuja ja näkkileipiä, ei ole mitään järkeä, eikä se ole tätä päivää. Systeemi on nätisti sanottuna monimutkainen ja byrokraattinen, minkä lisäksi tämä 4,7 prosentin raja ei huomioi alkuunkaan erikois- ja käsityöläisoluiden ominaisuuksia. Noin 80 prosenttia olutlaaduista vaatii yli 4,7 prosentin vahvuuden, jotta ne ovat tyylilleen ominaisia ja parhaimmillaan.

Kuten on jo mainittu, aloitteemme taustalla on siis todellakin halu edistää kotimaista työllisyyttä ja pienpanimoiden toimintamahdollisuuksia. Pienpanimot ovat omalla alallaan erittäin tärkeitä työllistäjiä ja tärkeä osa suomalaista lähiruokakulttuuria, ja ne tuovat todellakin myöskin lisäarvoa kotimaan matkailuun.

Suomessa on syntynyt uusia pienpanimoita ilahduttavasti parin viime vuoden aikana, ja uusia panimohankkeita on tälläkin hetkellä vireillä eri puolilla maata, ja näitä hankkeita meidän on syytä tukea. Meillä ei ole varaa menettää ainuttakaan työpaikkaa, ei nyt eikä jatkossa varsinkaan aikansa eläneiden käytäntöjen takia.

Ari Jalonen /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten edellä on huomattu, tämä on puoluerajat ylittävä aloite, pilkulleen samanlainen, ja kiitän kaikkia, joita tässä on ollut mukana.

Kun me mietimme nykypäivänä, mistä työtä löytyisi Suomeen, niin on aivan järjetöntä pitää yllä semmoista byrokratiaa, mitä näihin pienpanimoihin tällä hetkellä liittyy. Pienpanimo voi myydä tuotteitaan pihalle silloin, jos sillä on kauppa sen pienpanimonsa yhteydessä, mutta minä en näe mitään järkeä siinä, että jostain "siivouskaapista" tehdään se kauppa sinne, laitetaan hyllylle se ketsuppipurkki ja sukkahousut, että saadaan byrokratian määräykset täytettyä. Tässä ei ole mitään järkeä, ja vain hidastetaan, hankaloitetaan yrityksen toimintamahdollisuuksia.

Nyt näistä pienpanimoista osa on jo siirtynyt lahden toiselle puolelle, koska siellä ei ole tämmöistä kankeata käsittelyä ja verokäsittelykin on erilaista. Meidän on siis selkeästi taloudellisestikin järkevä keventää tätä järjestelmäämme ja muuttaa toimintamalleja niin, että suoramyyntioikeus, ulosmyyntioikeus on mahdollista.

Sitten tähän prosenttipuoleen: minkä vahvuista kyseinen tuote on. Tämä on taas sarjassamme kukkahattutädit pelastavat maailman. Alkoholipolitiikkaa ei voida perustaa siihen, mikä on jonkun tietyn ongelmakäyttäjän tilanne, vaan tarvitsee käsitellä asiaa yhteiskunnallisesti laajemmin katsoen. On tietynlaiset oluet, jotka eivät vain yksinkertaisesti niin sanotusti toimi ilman, että siellä on vahvuutta mukana. Maku kärsii, jos ei se alkoholivahvuus ole riittävä, eli tämä nykyinen raja on täysin hatusta tempaistu ja kukkahatusta nimenomaan.

Meidän yleensäkin pitäisi luottaa enemmän kansalaisiin ja siihen, että me pidämme jonkun verran myös naapurinpojastakin huolta. Ei tämmöisellä holhouksella, joka meillä nykymaailmassa on, tämä paremmaksi muutu. Yleensäkin tämä alkoholipolitiikka on lähtenyt koko aika siitä, että kun meillä on alkoholiongelmaisia — ikävä kyllä, se on totta — niin jotenkin yleistetään, että joka ikinen suomalainen on alkoholin ongelmakäyttäjä. Eihän se niin mene.

Meidän tarvitsee katsoa tosiaan sitä isoa kokonaisuutta, ja täällä on hyviä lakialoitteita ollut aikaisemminkin alkoholipolitiikan suhteen, esimerkiksi juuri se ravintolassa alkoholin myynnin veron alentaminen. Mielestäni se olisi erittäin hyvä ottaa tässä samassa käsittelyssä esille ja pohtia, miten se vaikuttaa meidän alkoholikäytäntöihimme. Onko se niin, että meidän ongelmakäyttäjät rupeavat entistä ongelmaisemmiksi, vai onko se kenties niin, että kotijuopottelu vähenee, kun se juominen saadaan valvottuihin ravintolaolosuhteisiin eikä sinne kotisohvalle tosiaankin? Tämä on toinen lakialoite, mutta kaikki kuitenkin tulee yhteen kuvioon. Meidän on avattava meidän alkoholipolitiikkaamme nykypäivään eikä elettävä menneisyydessä.

Tämä nyt käsittelyssä oleva lakialoite on työllisyyttä lisäävä, matkailua edistävä, vientiä edistävä. Meillä on oluita, jotka ovat pärjänneet isoissa olutkilpailuissa, voittaneet palkintoja, ja kun maailmalta otetaan näihin pienpanimoihin yhteyttä, että tahtoisin ostaa teidän tuotteitanne, tätä voittanutta olutta, niin se ei ole mahdollista. Ei ole mahdollista myydä voittanutta tuotetta maailmalle ja edistää vientiä.

Kyllä nyt tässä taloudellisessa tilanteessa on käännettävä kaikki kivet ja kannot sen eteen, että työllistyminen, itsensä työllistäminen, on mahdollista ja järkevää, ja pikkuhiljaa hellätään siitä byrokratian rattaisiin tarttumisesta ja luotetaan kansaan.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Tätä lakialoitetta on kyllä mukava olla puolustamassa, ja minun mielestäni on hienoa, että tämä on tehty myös niin, että tässä on eri puolueista lähdetty yhdessä viemään tärkeää asiaa eteenpäin. Meillä tällaista tiukkaa, usein aika turhaakin sääntelyä on paljon ja myös sellaista sääntelyä, jota on vaikea ymmärtää niin työllisyyden näkökulmasta kuin myöskään erilaisten uusien tuotteiden taikka innovaatioiden kehittymisen kannalta. Itse näen kyllä nämä pienpanimot tämäntyyppisenäkin. Meillä on vähän samaa sukua olevia asioita lukuisia, esimerkiksi erilaisten maatilojen suoramyyntiasiat taikka se, voiko maitotila myydä maitoa suoraan sellaisille asiakkaille, jotka haluavat, tai voiko pieni maatila tehdä kotijäätelöä ja myydä sitä. Valtaosaltaan aina viranomaiset toteavat, että ei käy, ja vetoavat siihen, että me täällä eduskunnassa olemme säätäneet sellaisia lakeja, että sehän ei vain käy.

On hyvä, että näitä asioita nostetaan esille, ja toivon, että tämäntyyppisiä aloitteita tulisi enempikin käsittelyyn. Toivon myös, että nykyinen hallitus tai viimeistään tulevat hallitukset tekevät myös sellaisia hallituksen esityksiä, jotka vievät Suomea tällaiseen suuntaan. Olen jossain vaiheessa sanonut, että tuntuu siltä, että Suomeen pitäisi säätää laki, että maalaisjärjen käyttö on sallittu. Se tuntuu olevan tällä hetkellä lähestulkoon lailla kiellettyä.

Niin kuin lakialoitteen tekijät toteavat, olut on perinteinen ja täysin kotimainen tuote. Koko ketju mallasohrapelloilta kuluttajille työllistää Suomessa noin 30 000 henkeä. Oluiden tarjonta on Suomessa rikastunut viimeisten vuosikymmenten aikana pitkälti juuri näiden pienpanimoiden ansiosta, joiden toiminnan EU-jäsenyys aikanaan mahdollisti, eli jotain hyvää sentään EU:sta on tullut. Pienpanimoita toimii Suomessa 24, joista noin 60 prosenttia tuottaa vuodessa alle 200 000 litraa olutta. Mutta niin kuin tässä todetaan, pienpanimoiden mahdollisuus tuotteiden ulosmyyntiin on rajattu lainsäädännöllä erittäin tiukaksi, ja sen tiedämme, että myöskään näitä uusia tuotteita ei kovin helppo ole saada muiden jakelukanavien kautta myytäväksi. Näin ollen tämä lakialoite on erittäinkin kannatettava.

Sosiaali- ja terveysministeriö on siis vuonna 1995 linjannut, että kyseisten alkoholijuomien vähittäismyynti muualla kuin alkoholiyhtiössä on mahdollista tilaviinien ja sahdin osalta mutta ei jostain syystä oluen osalta. Niin kuin tässä todetaan ja on todettu, maailmalla on lukuisia esimerkkejä, joissa tällaisista pienistä panimoista on syntynyt tunnettuja merkkejä, ja olen varma, että näin tapahtuisi Suomessakin. Toivon, että tällaisessa ajattelussa voisi yleisemminkin mennä siihen suuntaan, että meidän lainsäädäntö olisi mieluumminkin sallivampaa kuin kieltävää. Uusien ideoiden tuottaminen esimerkiksi maataloudessa taikka maatalouden lähellä olevissa toimijoissa, kun tehdään marjoista erilaisia juomia ja niin poispäin, olisi mieluumminkin innovatiivisuuteen kannustavaa kuin sitä tukahduttavaa.

Arvoisa puhemies! En malta olla nostamatta esille tässä myös sitä, millä tavalla meillä Suomessa edelleen alkoholipolitiikkaa tehdään. Minun mielestäni on varsin erikoista, että alkoholin myynti on täysin erilaista meillä Suomessa kuin esimerkiksi Euroopassa monessa muussa maassa. On vaikea ymmärtää, että yksittäistä olutpulloa ei voi ostaa ja nauttia kadulla vaikkapa terassia vaihtaen tai jotain muuta — uskon, että meillä Suomessa on paljon isompiakin ongelmia ratkottaviksi — tai sitten sitä, että ainoa ratkaisu aina on alkoholiveron korotus, ja jos alkoholiveroa korotetaan, se vähentää alkoholin ostoa. Mikä on suomalaisen politiikan ratkaisu tähän? Tehdään kielto, että ei voi tuoda muualtakaan sitä alkoholia. Eikö järkevämpää olisi, ja itse kannatan sentyyppistä mallia, että meidän oma alkoholivero olisi sellainen, että tuo juoma kannattaisi mieluummin ostaa Suomesta kuin tuoda muualta?

Tällaiset valvontajärjestelmät, joita tälläkin kaudella on luotu, ovat keinotekoisia, vaikeasti valvottavia, käytännössä mahdottomasti valvottavia. Toivon, että me mieluumminkin seuraisimme sitä, että tulevaisuudessa Suomessa pienpanimoiden rinnalla voisi toimia myös suurempia panimoita eikä tilanne olisi tämä kuin tällä hetkellä, että panimot on ajettu niin tiukkaan väliin, että nämä työpaikat ovat uhattuina ja sitä kautta itse asiassa tuhannet työpaikat maanviljelyksestä aina kuljetukseen ja niin poispäin.

Arvoisa puhemies! Toivon siis Suomessakin otettavan askeleen holhoavasta yhteiskunnasta mieluumminkin mahdollistavaan yhteiskuntaan, ja luotetaan suomalaisiin ihmisiin. He ovat fiksuja.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Pienpanimoiden puolesta puhuu mielellään. Pienpanimot tuottavat alle 3 prosenttia kaikesta oluttuotannosta Suomessa tällä hetkellä, mutta ala on kuitenkin kasvava teollisuudenhaara. Näinä vaikeina taloudellisina aikoina kaiken kotimaisen teollisuuden tukeminen lisää työllisyyttä ja tuo mukanaan kasvavaa toiveikkuutta. Suomessa pienpanimoiden koko vaihtelee yhden henkilön työllistävistä mikroyrityksistä aina kymmeniä työntekijöitä työllistäviin, kasvaviin pienyrityksiin. Suomessa toimii tällä hetkellä 24 pienpanimoa, ja näistä noin 60 prosenttia tuottaa vuodessa alle 200 000 litraa olutta. Varsin pieniä siis ovat.

Pienpanimot ovat kuitenkin tärkeä osa omien alueidensa paikallista pienyrittäjyyttä, ja niillä on usein tärkeä merkitys alueelle myös matkailullisesti. Sen takia pienpanimoiden toimintaa on tuettava, ja tämä aloite onkin oikein kannatettava.

Se ohjaisi pieneltä osaltaan kulutusta kalliimpiin ja erikoisempiin suomalaisiin oluisiin sekä vahvistaisi paikallista pienyritystoimintaa. Ulosmyynti suoraan panimolta esimerkiksi erilaisten vierailijaryhmien tekemien tutustumiskäyntien yhteydessä korostaisi ja vahvistaisi paikallisuutta ja helpottaisi yrittäjyyttä. Kyseessä olisi ihan järkevä helpotus, jolla ei olisi negatiivisia kansanterveys- tai kilpailuvaikutuksia, sillä usein nämä juomat liittyvät olutharrastukseen eivätkä mihinkään ongelmakäyttöön, josta täälläkin on tänään puhuttu.

Pienpanimoiden oluen suoramyynti on tällä hetkellä turhan hankalaa. Toinen vaihtoehto on tämä elintarvikekioskivaihtoehto, josta edustajat Myllykoski ja Kärnä täällä jo kertoivatkin, ja toinen vaihtoehto pienpanimoille tällä hetkellä on oluen myyminen jonkun paikallisen kaupan kautta, ja tässä mallissa asiakas hakee juomansa panimolta tai sitten ne toimitetaan hänelle suoraan. Panimo tekee siis kaksi laskua: toisessa se laskuttaa asiakasta paikallisen kauppiaan nimissä, niin että rahat kulkeutuvat kauppiaan tilille, ja toisessa se sitten laskuttaa kauppiasta pienemmällä summalla. Tämä on itse asiassa viranomaisen ehdotus toimintamalliksi, kun olemassa oleva laki ei tällä hetkellä sitä suoramyyntiä salli. Ei erityisen kätevä menettely. Tämä on todella hankala tapa ja aika teennäinen eikä mahdollista tuotteiden suoramyyntiä muun muassa näille panimovierailijoille, joita näissä pienpanimoissa paljon käy.

Edustaja Myllykoski tuossa jo viittasikin minun tekemääni aikaisempaan lakialoitteeseen — kyseessä oli kylläkin Eloranta eikä Elomaa. Tosiaan, itsehän tein keväällä sensuuntaisen lakialoitteen, että tämä suoramyynti olisi sallittu alle 4,7-prosenttisille oluille. Mutta myöskin tätä ehdotusta, joka tässä nyt on käsittelyssä, elikkä että myöskin vahvoille oluille tämä suoramyynti sallittaisiin, kylläkin itse ihan kannatan ja olen yhteen aloitteeseen nimeni laittanutkin, mutta ikävä asia taitaa olla se, että tätä yli 4,7-prosenttisten juomien myyntioikeutta ei voida pienpanimoille myöntää, ellei sitten samalla poisteta tai muuteta Alkon monopolia. Tilaviineillähän tämmöinen myyntioikeus tällä hetkellä on, ja se ilmeisesti jää ainoaksi poikkeukseksi, koska se ehdittiin säätää ennen kuin liityimme EU:hun, elikkä tämmöinen harmittavainen juttu tässä on.

Ministeriöstä saamani tiedon mukaan alkoholilain kokonaisuudistukseen sisältyy itse asiassa valmis luonnos, jonka mukaan pienpanimot voisivat jatkossa myydä näitä maksimissaan 4,7-prosenttisia tuotteitaan suoraan omista myymälöistään ilman vaatimusta tästä elintarvikemyynnistä, mutta ikävä kyllä tämä ollaan nyt sitten toteuttamassa ei tällä hallituskaudella vaan vasta todennäköisesti 2015 tai 2016, kun alkoholilain kokonaisuudistus sitten lopulta toteutetaan. Nythän hallitus päätti, että sitä ei enää tällä hallituskaudella viedä eteenpäin — ikävä kyllä.

Pienpanimot, niin kuin tässä on moneen kertaan todettu, luovat tuotteillaan maaseudun elinvoimaisuutta, kansallista identiteettiäkin jopa, matkailun edellytyksiä, ruokakulttuuria, vahvistavat lähiruokabuumia, ja olisihan se hienoa, kun vahvojenkin oluiden suoramyynti olisi mahdollista, mutta ehkä vielä jonain päivänä!

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tähän edustaja Myllykosken sekä muiden samansisältöisiin lakialoitteisiin on helppo yhtyä. Kieltämättä kahdeksan samansisältöistä eri edustajien tekemää aloitetta on ainakin allekirjoittaneelle uutta ja mielenkiintoista, ja onkin vaikea päättää, puhuako yksikössä vai monikossa. Toivottavasti tämän muotoinen yhteistyö tuo kuitenkin toivotun kaltaisen tuloksen.

Aluksi totean, että tämän aloitteen allekirjoittaneet eivät ole asialla pelkästään itsekkäistä syistä. Itse en esimerkiksi ole oluen nauttija mutta sen sijaan suomalaisen olutteollisuuden ja työllisyyden tukija kylläkin. Näissä aloitteissahan oikeastaan rinnastetaan nyt viimein myös olut viiniin ja sahtiin, aloitteen toteutuessa tosin 19 vuoden viiveellä. Tästä salista ei varmaan löydy osaamista sen selittämiseen, miksi tähän erikoiseen tilanteeseen on ylipäätään ajauduttu.

Näitä aloitteita ei pidä laittaa hyllylle vain alkoholi-ideologisista syistä. Pienpanimotoiminta on lähielintarvikeajatteluun ja kotimaisuuteen sekä laatuun panostava laillinen elinkeino. Meidän olisi ennemminkin vapautettava kuin suitsittava tätäkin toimeliaisuutta. Meillä on Suomessa puhtaasta ja hyvästä vedestä alkaen etuja, joilla on joka päivä yhä enemmän arvoa kansainvälisilläkin markkinoilla. Meillä on rikas historia alueellisessa panimotoiminnassa ennen tuotannon keskittymistä suuriin tuotantoyksiköihin.

Mielestäni maakunnalliseen kulttuuriin kuuluu oleellisena osana omaleimainen juoma- ja ruokakulttuuri. Tiedämme, että pienpanimoilla on ollut vaikeuksia päästä markettien ja jopa Alkojen hyllyille. Tätä työllistävää pienteollisuutta on mielestäni tuettava, ei rokotettava säädösten tai säätämisten kiilto silmissä.

Alkoholin kulutukseen on yritetty vaikuttaa monin keinoin kieltolaista alkaen. Kuitenkaan en nyt lähde laajemmin tätä historiaa tai keinovalikoimaa avaamaan. Alkoholin liikakäyttöä vastaan tulee toki etsiä ratkaisuja, ja se on todella tärkeä asia, mutta eri asia kuin nyt tämä kyseessä oleva asia, vaikkei näitten yhteyttä toisiinsa voi täysin tietenkään kieltääkään. Alkoholi ja sen ongelmallinen käyttöhän liittyvät aina toisiinsa. Itse en kuitenkaan ymmärrä, miksi vaikeuttaisimme kotimaisen pienpanimon tuottaman oluen markkinaa, kun samaan aikaan vastaavia tuotteita kuljetetaan ulkomailta markkinoillemme ja kuluttajiemme helposti saataville.

Kannatan siis aloitetta ja suomalaista yrittämistä ja työtä.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Meillä Suomessa on aiheita, joista keskusteleminen on välillä hyvin vaikeaa ja keskustelukulttuuri on aika tiukka. Alkoholipolitiikka on yksi sellainen. Se herättää mielipiteitä suuntaan jos toiseen.

Tämä lakialoite on minun mielestäni hyvä, koska tämän aloitteen tarkoituksena on jälleen kerran kohdistaa katseet suomalaiseen työhön ja yrittämiseen, ja se, mihin meidän pitäisi ja tulisi pyrkiä, on se, että me kannustamme siihen täällä Suomessa. Me emme suinkaan kannusta suomalaista yrittäjyyttä lähtemään ulkomaille. On aivan juuri niin kuin kansanedustaja Ari Jalonen sanoi, että pienpanimot muuttavat Viroon. Siellä on jo perustettu lukuisia verkkokauppoja, elikkä se on sitten tulos siitä, jos täällä Suomessa ei osata näitä asioita hoitaa kunnolla.

En itsekään jaksa uskoa, että vahvojen oluiden jälleenmyynnin salliminen pienpanimoille lisäisi näitä alkoholihaittoja siinä mielessä, että puhuisimme suuresta ongelmakäytöstä, koska kyllä tosiaan olut on harrastus ja olutta on pantu vuosisatoja, ja se on osa suomalaista perinnettä. Se on makunautintoa. Todellakin näissä vahvoissa oluissa on vielä se, että niitä ei kyllä humaltumispisteeseen asti edes haluaisi juoda.

Erikseen on sitten tämä yleinen alkoholikeskustelu "viini maitokauppoihin". On aivan varma, että siitäkin asiasta tulemme vielä keskustelemaan paljon, ja se on vääjäämätöntä, että siitäkin asiasta käymme asiallista keskustelua. Mutta kuten jo edellä sanoin, ei ole olemassa vääriä mielipiteitä tässäkään asiassa, koska meitä on niin moneksi ja jokaisella on oma kantansa tähän asiaan.

Mutta tämä lakialoite on hyvä, ja tämä on kannatettava. Suositaan suomalaista ja nostetaan sillä tavalla Suomen taloutta nousuun.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa puhemies! Vaikka pidänkin alkoholin tuhovoimaa suurena ja sen tuottamia kustannuksia yhteiskunnallemme yhtenä suurimmista ongelmistamme, niin pienpanimot ja lähioluet ovat uuden elävän kulttuurin aineksia. Oikein ja järkiperäisesti toteutettuna ne muuttaisivat elämäämme aidosti yhteisöllisempään suuntaan luoden myös uutta yrittämistä ja työpaikkoja, eikä tällä mielestäni ole mitään tekemistä nykyisen ongelmakäytön kanssa.

Kannatan sitä, että pienpanimoiden suoramyynnin ja paikallaan anniskelun esteitä puretaan.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Tälle aloitteelle on erittäin, erittäin helppo antaa kaikki tukensa. Itse asiassa tässä olisin kovin toivonut, että edustaja Lohi olisi tänään täällä ollut paikalla, koska hän eilisessä keskustelussa antoi minulle henkilökohtaisesti aika kovaa kritiikkiä siitä, kun olen tässä tehnyt kesän aikana esityksen, jossa muun muassa olen esittänyt, että viinit ja vahvat oluet tulisi vapauttaa päivittäistavarakauppoihin myyntiin ja samoin tätä Alkon monopolia lähteä purkamaan ja myöskin alkoholiverotusta lähteä keventämään. Olisin ihan senkin takia toivonut, että hän olisi täällä ollut paikalla, että hän olisi voinut todeta, että en ole aivan yksin näiden ajatusteni kanssa.

Nämä esitykseni, mitkä olen kesällä tehnyt, ovat lähteneet nimenomaan siitä, että näen, että tätä alkoholipoliittista keskustelua tulisi laajentaa eikä jumiutua vain siihen hyvin suppeaan ajatteluun siitä, että alkoholi on ainoastaan tämmöinen syy ongelmiin, vaikka se pitäisi myöskin nähdä tämmöisenä seurauksena näistä ongelmista elikkä lähteä tarkastelemaan sitä ongelmakäyttöäkin hiukan uudella tavalla. Sitten kokonaisuudessaan jos mietitään tämän päivän suomalaista alkoholipolitiikkaa, niin kyse on tosiaan työllisyydestä, on kyse verokertymistä, Viron tuonnin ongelmista, vaikutuksista elinkeinoelämään, palvelualojen tulevaisuudesta, yritysten toimintaedellytyksistä ja niin edelleen.

Tosiaan näen, että tämä lakialoite, mitä nyt tänään täällä käsitellään, on erittäin hyvä avaus. Toivon, että tämä nyt on avaus siihen, että keskustelua voidaan käydä tulevaisuudessa siitä, minkälaista alkoholipolitiikkaa meillä Suomessa oikein halutaan viedä eteenpäin: onko se juuri tällaista, että luotetaan suomalaisiin ja suomalaisten omaan harkintakykyyn, vai haluammeko me edelleen olla tämmöinen instanssi, joka nimenomaan ohjaa yläpuolelta kansalaisia?

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Minäkin mielelläni kannatan tätä lakialoitetta. Niin kuin täällä perusteluissa sanotaan, tämä antaa jopa 30 000 ihmiselle töitä tässä maassa. Ennen kaikkea kun mietitään, että tämä ei ole mitään keskittävää — panimot ovat yleensä vähän tuolla haja-asutusalueilla ja noin poispäin — niin tämä jos mikä on maaseutuakin elvyttämässä näissä asioissa.

Mutta sitten tietysti ihmetyttää, kun ajatellaan panimoilta tapahtuvaa myyntiä kioskiloissa, että siellä edellytetään näitä jonninjoutavia byrokraattisuuksia, koska on selvää, että kun ollaan panimolla, niin totta kai siellä sitten myydään panimotuotetta eikä siinä nyt enää mitään sijaistuotteita, elintarvikkeita ja tällaisia, näissä asioissa tarvita.

Toivotaan, että tämä asia etenee, nimittäin onhan tämä silläkin tavalla historiallista, että lähes kaikki eduskuntaryhmät ovat tämän aloitteen takana. Toivotaan tästä syystä tälle menestystä. Ennen kaikkea kun hallituskin on ohjelmassaan puhunut työstä ja yrittämisestä, niin tämä on myös tukemassa niitä asioita.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Kannatan myös näitä neljäätoista samanlaista lakialoitetta. Mietin vain, minkälaisia uusia mahdollisuuksia tämä avaa suomalaisille kuluttajille ja myös suomalaisille yrittäjille. Pidän äärettömän tärkeänä vielä sitä näkökulmaa, että tämä on myös aikamoinen matkailuvaltti monelle pienelle kunnalle ja miksei myös jollekin isommalle. Jos siellä on tällainen oma brändituote, hyvä olut, mitä ihmiset tulevat hakemaan ja maistelemaan, niin kyllä pitäisi kaikki tehdä sen eteen, että suomalaisilla on mahdollisuus yrittää, ja tässä tilanteessa varsinkin, kun tiedetään, että työllisyystilanne on todella heikko, nämä ovat aivan turhia esteitä.

Tämä oli aivan hirveätä luettavaa suoraan sanottuna tämä tämänhetkinen paapominen, mitä kioskissa tulee olla valikoimissa: määrätty määrä elintarvikkeita kattavasti eri tuoteryhmistä, eikä alkoholin myynti saa olla määräävässä osuudessa kokonaismyynnistä. Järjestely on kankea, eikä lupia kioskeille aina myönnetä. Nämä ovat turhanaikaista byrokratiaa nämä kioskimyynnin esteet ja vaatimukset, mitä meidän laki tällä hetkellä edellyttää. Toivon, että tämä lakialoite menee läpi ja saamme vielä suuria, hyviä brändejä, joita viedään sitten ihan ulkomaille asti ympäri Eurooppaa.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Tosiaan on tarkoitus, että tämän lakialoitteen yhteydessä puhutaan kaikista aloitteista 15) asiaan asti.

Täällä edustaja Heinonen on seuraavana. Kun hän on pyytänyt puheenvuoron myös 12) asiaan, niin pyydän, että hän sieltä sitten poistaa. Mutta nyt on edustaja Heinosen vuoro.

Timo  Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ajattelin siellä vähän kehua myös tuota aloitetta, jonka on edustaja Pelkonen tehnyt täysin samansisältöisenä.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Kehu nyt tässä!

Puhuja:

Kehutaan sitä tässä vaiheessa.

Arvoisa puhemies! Tämä meidän holhoava alkoholipolitiikkahan on tehnyt ja räjäyttänyt Virossa — itse asiassa tällä hetkellä jo puhutaan pienpanimovillityksestä. Useat yritykset ovat perustaneet Viroon omia verkkokauppojaan, joiden kautta myynti tapahtuu, taikka sitten ehkä minun mielestäni yksi surullisimpia keissejä näin lainsäätäjän ja Suomen byrokratian näkökulmasta on niin sanottu Sori Brewing, joka joukkorahoituksella keräsi Suomesta melkein puoli miljoonaa euroa rahaa. 225 suomalaista halusi sijoittaa tähän hienoon nousevaan yhtiöön, luotti siihen, että siellä ryhdytään tekemään hyviä tuotteita, joista tulee haluttuja. Näin rahaa saatiin kasaan, ja kolme miestä lehtijutun mukaan pakkasi silloin autonsa ja ajoi suomalaisen alkoholilainsäädännön takia Tallinnan-lauttaan, ei tavoitteena se, että pakettiauto olisi takaisin tullessa täynnä suomalaisen panimosta vietyä olutta, vaan siellä vietiin yrityksen perustaminen Viroon. He perustivat Viroon yrityksen, ja näin sitten tämäkin uusi yritys syntyi Viroon meidän holhoavan alkoholipolitiikan takia.

Toisia esimerkkejä ovat nämä, missä oluet tehdään Suomessa, viedään esimerkiksi Tampereelta ensin Viroon ja sitten suomalaiset menevät laivalla sinne ja tuovat ne sieltä takaisin tänne. Onko mitään järkeä? Ei mitään. Taikka sitten tämä kioskikikkailu, josta myös täällä on puhuttu, sehän toki koskee vain näitä 4,7-prosenttisia juomia, mutta onko siinäkään mitään järkeä? Ei ole.

Näin ollen on järkeä muuttaa suomalaista holhoavaa alkoholipolitiikkaa tähän suuntaan, mihin edustaja Pelkonen kumppaneineen on näillä aloitteilla tähtäämässä, ja sallittaisiin myös pienpanimovillitys Suomessakin tulevaisuudessa.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Mäntylälle: on erittäin hienoa huomata, että pikkuhiljaa muutkin ovat erityisesti tässä salissa alkaneet herätä alkoholipolitiikkamme ongelmiin. Tuntuu, että aika pitkään on saanut yksin peräänkuuluttaa maalaisjärkeä alkoholipolitiikkaan, mutta onneksi tämä ei ole enää tilanne.

Sitten tähän itse pienpanimoaloitteeseen. Helsingin Sanomat kirjoitti tästä teemasta kesällä, ja tämä on suora lainaus:

"Prosenttirajoituksella valtio haluaa suojata Alkon monopoliasemaa. Vahvojen oluiden suoramyynti veisi ministeriön mukaan Suomen todennäköisesti EU-oikeuteen.

Sosiaali- ja terveysministeriö pelkää, että esimerkiksi belgialainen luostarioluiden valmistaja voisi hakea oikeusteitse lupaa myydä omiakin tuotteitaan suoraan suomalaisille kuluttajille. Jos kantelu menisi läpi, Alkon monopoli murtuisi."

Tästä kyseisestä artikkelista herää pakostikin kysymys, että pelostako me täällä Suomessa asioita sitten teemme ja samalla muun muassa rajoitamme yrittäjyyttä. Kyllä tässä talossa ja ministeriössä päätösten täytyy perustua todellisiin faktoihin eikä jossitteluun.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pelkoselle lohdutuksen sana: et ole ollut yksin missään vaiheessa. Yhdessä rintamassa tätä mielestäni tulee jatkaa tulevaisuudessakin.

On tosiaan holhoavaa tämä nykykäytäntö, ja kun otetaan huomioon — edustaja Kuusisto nosti, mitä mahdollisuuksia meillä on, jos avataan hiukan tätä lain hirttoköyttä — missä tilanteessa pienpanimot tällä hetkellä toimivat, ja meillä on jo nyt eri olutluokissa pienpanimoiden tuotteita valittu voittajiksi tässä tilanteessa, mikä on meidän byrokratiarattaiden juoksutahti, niin ehdottomasti taivas on vain rajana sen jälkeen, jos tehdään järkeväksi tämä alkoholipolitiikka. Tämä on ensimmäinen askel, sitten tarvitsee miettiä tosiaan niitä seuraavia askeleita, mutta meidän on tehtävä jotain, etteivät meidän pienpanimot ole lahden toisella puolella kaikkikin, niin kuin tässä nyt tuli esille. Ei tämä tämmöinen voi jatkua enää, että holhotaan vain yhteiskuntaa.

Edustaja Myllykoski nosti alussa esille sen, että pitäisi käsitellä nimenomaan työperäisesti ja laaja-alaisesti tätä alkoholipolitiikkaa. Onko tällä jotain vientiin, onko tällä matkailuun, onko tällä työllisyyteen vaikutusta? Nyt kun se menee sosiaali- ja terveysvaliokuntaan käsittelyyn — toivottavasti se käsitellään siellä — niin ottakaa, hyvänen aika, huomioon tämä laaja-alainen vaikutus, mikä tällä on.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Jos tuossa äsken olisi ollut hiukan enemmän aikaa, olisin halunnut kiittää nimenomaan Jaana Pelkosta siitä työstä, jota olette tehnyt tämän asian eteen, koska se on ollut erittäin arvokasta ja tiedän, että moni näistä asioista on lähtöisin sieltä, mutta loppui aika.

Sitten itse tähän asiaan. Elikkä Suomessahan alkoholista kerättiin viime vuonna veroja noin 1,3 miljardia euroa, ja tämä lukuhan on laskemaan päin, vaikka alkoholiveroja on korotettu. Uskon, että tämä johtuu puhtaasti siitä, että kuluttajat ovat siirtyneet Viron markkinoille halvemman juoman perässä. Itse asiassa virolaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset kantavat lahden yli jo kolmasosan kaikesta Virossa myytävästä alkoholista. Itse uskallan väittää, että verotuksen asteittaisella laskemisella verokertymän muutos olisi myös Suomessa positiivinen, sillä kompensaatiota tapahtuisi jo siinä, että nyt sinne Viroon viedyt veroeurot jäisivät tänne meille Suomeen. Näitä positiivisia vaikutuksia ravintola-, matkailu- ja panimoalalle voidaan itse asiassa vain arvioida, mutta uskon, että ne olisivat erittäin suuria.

Suomen viralliset tilastothan kertovat, että ankaran verotuksen aikana alkoholin kulutus on laskenut, mutta ongelmaksi tässä muodostuu se, että naapurista eli Virosta tuodun alkoholin määrää ei tarkalleen tiedetä eikä sitä näin ollen voida myöskään tilastoida. Kokonaiskulutus ei ole siis tiedossa jatkuvasti kasvavan tuonnin aikana.

Näistä tilastoinneista vielä sen verran, että alkoholijuomien tilastoimattomaan kulutukseen sisältyy alkoholijuomien matkustajatuonti, kotivalmistus, korvikealkoholien käyttö ja suomalaisten ulkomailla kuluttama alkoholi. Tilastoimaton kulutus on arvioitu TNS Gallupin toteuttamien tutkimusten perusteella. Tiedot tilastoimattomasta kulutuksesta kerätään valtakunnallisesti summatasolla. Eli tämä ei perustu minkäänlaiseen faktatietoon.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Ulkomaalaiset matkailijat jättivät Suomeen vuonna 2013 yli 4 miljardia euroa. On todettu, että Suomen vahvuuksia ovat suomalainen luonto, kulttuuri, elämäntapa. Ne yllättivät monet iloisesti monipuolisuudellaan. Tähän meidän pitää pyrkiä: sitä monipuolisuutta lisää.

Esimerkiksi tällä hetkellä Keski-Uudenmaan kunnat miettivät kaikki yhdessä, miten matkailua voidaan edistää. Kaikki varmaan tietävät, että Tuusulassa on monia hyviä kulttuurikohteita, esimerkiksi Halosenniemi Tuusulan Rantatiellä. Voisiko olla parempaa ajatusta kuin että siellä olisi myös pieni oluttupa, missä voisi viivähtää hetken, nauttia siitä luonnon rauhasta, maisemasta, käydä nauttimassa taiteesta, käydä Pekka Halosen taidenäyttelyä katsomassa ynnä muuta? Se olisi aivan täydellistä. Matkailun edistämiskeskuksen tarkoitus on tällä hetkellä nimenomaan lisätä sitä matkailua. Se tuo työtä ihmisille ja työllistää lisää uusia ihmisiä, mikäli me onnistumme. Sen eteen meidän kannattaa tehdä kyllä työtä, ja tämä lakialoite tukee nimenomaan myös matkailun edistämistä ja työllisyyttä.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Vielä erittäin lyhyesti, koska edustaja Mäntylä nosti tämän tärkeän huomion esiin. Eli alkoholin kulutustilastoihin liittyen olen itse jo aikaisemmin ehdottanut, että alkoholin maahantuonnin seuranta tulisi siirtää THL:ltä ja Valviralta Tullille. Tätä tulisi selvittää pikimmiten ja katsoa, miltä tilastot sen jälkeen näyttävät.

Keskustelu päättyi.

​​​​