Eero Suutari /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kysyisin, kauanko minulla on aikaa.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
15 minuuttia, kun on aloitteen allekirjoittaja.
Arvoisa herra puhemies! Olen tyytyväinen, että valmistelemani
ja 13 edustajan allekirjoittama lakialoite kuntarakennelain 29 §:n
kumoamisesta siten, että säännöksen
mukaisesta liikkeenluovutuksen määritelmästä sekä henkilöstön
viiden vuoden irtisanomissuojasta luovutaan kuntajaon muuttamista
koskevissa tilanteissa, on nyt edennyt eduskunnan käsittelyyn.
Kuntarakennelain keskeisenä tavoitteena on edistää elinvoimaisen,
toimintakykyisen ja eheän kuntarakenteen kehittymistä.
Kaikkien asiaan liittyvien rakenteellisten uudistusten tarkoitus
on saattaa myös julkinen talous kestävälle
pohjalle. Kuntarakennelain 29 §:n säännöstä on
pidetty henkilöstön aseman turvaamisen kannalta
aikanaan perusteltuna, mutta käytännössä sen
soveltaminen on osoittautunut sekä kunnallisen että koko
julkisen talouden kestävyysvajeen kannalta erittäin
haasteelliseksi, jopa vahingolliseksi. Julkinen talous ei tule kestämään
viiden vuoden irtisanomissuojaa. Sille ei myöskään
ole enää tarvetta. Säännöksen
kumoaminen estää myös vastaavanlaisen
käytännön yleistymisen Suomessa.
Arvoisa puhemies! Kunta- ja palvelurakenteiden uusiminen käynnistettiin
Paras-hankkeella vuonna 2005. Sen myötä saatiin
puitelaki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, joka velvoitti kuntia
muodostamaan riittävän vahvoja palvelualueita.
Tätä tavoitetta on tukenut kuntajakolain uudistus
ja kuntarakennelaki vuonna 2009 ja viime kesänä,
joiden tavoitteena on edistää elinvoimaisen, toimintakykyisen
ja eheän kuntarakenteen kehittymistä. Näillä rakenteellisilla
uudistuksilla on tarkoitus saattaa myös hyvinvointiyhteiskunnan
toiminta kestävälle pohjalle. Siksi kuntarakennelakia
koskevaan lainsäädäntöön
tulee kirjata vain säännöksiä,
jotka edistävät kunta- ja palvelurakenneuudistukselle
asetettuja tavoitteita.
Puitelain 13 §:ssä ja kuntarakennelain
29 §:ssä säädetään
erikseen liikkeenluovutuksesta, henkilöstön asemasta
ja yhteistoiminnasta muutosprosessissa. Säännökset
ovat henkilöstön uudelleenjärjestelyssä samansisältöiset.
Molemmissa säännöksissä on säädetty
henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojasta
sekä kuntarakennelaissa edelleen siirtymäsäännöksistä.
Säännöksen mukaan uudelleenjärjestelyt,
jotka johtavat henkilöstön työnantajan
vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi riippumatta siitä,
täyttyvätkö kaikki työlainsäädännössä liikkeenluovutukselle
säädetyt kriteerit.
Liikkeenluovutuksesta säädetään
Euroopan yhteisön liikkeenluovutusdirektiivissä 2001/23/EY.
Sen keskeinen tavoite on suojella jäsenvaltiossa sen vallitsevan
oikeustilan harmonisoinnissa työntekijän etujen
ja oikeuksien säilymistä yritystoiminnan muutostilanteissa.
Liikkeenluovutus on määritelty vuoden 2001 työsopimuslain
1:10 §:ssä mutta myös vuoden
2003 kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 §:ssä, joka
vastaa asiasisällöltään työsopimuslakia, vaikka
poikkeaakin hieman sanamuodoltaan. Työsopimuslain säännöksen
mukaan liikkeenluovutukseksi katsotaan yrityksen, liikkeen, yhteisön
tai säätiön tai niiden toiminnallisen
osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava
pää- tai sivutoimena harjoitettu liike tai sen osa
pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena.
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan työnantajan
liikkeenluovutuksella tarkoitetaan kunnan tai kuntayhtymän
toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle,
jos luovutettava osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai
samankaltaisena. Huomionarvoista on, että hallintoviranomaisten
uudelleenorganisointia tai hallinnon tehtävien siirtämistä hallintoviranomaiselta
toiselle ei ole katsottu liikkeenluovutukseksi. Liikkeenluovutusta
tulee tarkastella kokonaisarvostelun perusteella, eikä sen
tunnistaminen ole aina yksiselitteistä.
Korkein oikeus ja Euroopan yhteisöjen tuo- mioistuin
ovat oikeuskäytännössään
katsoneet, että liiketoiminnan muutos voidaan katsoa liikkeenluovutukseksi,
jos kolme olennaista edellytystä täyttyy. Näitä edellytyksiä ovat
työnantajuuden vaihtuminen, osapuolten välillä käyty
oikeudellinen yhteys ja toiminnallisen kokonaisuuden luovutus. Luovutuksen
jälkeen työnantajalla on normaalin direktio-oikeutensa
perusteella oikeus määrätä työsuhteen
muutoksista siinä määrin kuin se direktio-oikeuden
nojalla on sallittua. Myös irtisanomisperusteella tapahtuva
työsuhteen etujen heikentäminen on sallittua,
kunhan heikentäminen ei suoraan johdu luovutuksesta vaan
sille on itsenäiset perusteet. Todennäköisesti
liikkeenluovutus tulee kuntarakennemuutoksessa noudatettavaksi,
vaikka sitä ei olisi kirjattu kuntarakennelakiin.
Arvoisa puhemies! Kuntarakennelain 29 §:n mukaan
kunnan tai yhteistoiminta-alueen muodostamisessa ei työnantajalla
ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain
7:3 §:ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta
annetun lain 37 §:ssä tarkoitetulla taloudellisella
tai tuotannollisella irtisanomisperusteella. Työntekijä tai
viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta
työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain
7:4 §:n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun
lain 37 §:n mukaista uutta työtehtävää tai
virkaa. Tämä irtisanomiskielto on voimassa viisi
vuotta henkilöstön siirtymisestä uuden
työnantajan palvelukseen. Kielto koskee edellä mainittujen
uudelleenjärjestelyjen kohteena olevissa työpaikoissa
uuden ja vanhan työnantajan palveluksessa työskentelevää henkilöstöä kokonaisuudessaan.
Säännöstä on pidetty henkilöstön
aseman turvaamisen kannalta aikanaan perusteltuna, mutta käytännössä sen
soveltaminen on osoittautunut niin kunnallis- kuin koko julkisen
talouden kestävyysvajeen kannalta turmiolliseksi. Kuntarakennelain
henkilöstön irtisanomissuojaa koskeva säännös
on siirtymäsäännösten mukaisesti
voimassa vuoden 2021 loppuun. Kaiken kaikkiaan kuntarakenteen uudistamisen
yhteydessä säädetyt irtisanomissuojat
voivat ketjuuntua ja kerryttää kuntien henkilöstölle
jopa 15 vuoden täysin perusteettoman irtisanomissuojan.
Viiden vuoden irtisanomissuoja on koettu ongelmalliseksi myös
kunnallisen sopimusjärjestelmän näkökulmasta,
sillä näin pitkä muutosturva lisää henkilöstön
osa-aikaistamistarvetta sekä luo kunnille jatkuvaa lomauttamispainetta.
Arvoisa puhemies! Tulevaisuudessa palvelujen tarve kasvaa merkittävästi,
mutta työmarkkinoille tulevien ikäluokkien koko
pienenee. Työvoiman vähentyessä ei julkinen
sektori voi palkata yhtä paljon työntekijöitä kuin
nykyään. Uhkana on yleinen työvoimapula,
ja se tulee koskemaan erityisesti syrjäisempiä alueita
etenkin ammattitaitoisemman työvoiman osalta. Näidenkin haasteiden
osalta on vahvempien kuntien helpompi rekrytoida uutta ammattitaitoista
työvoimaa.
Muutosturvaa, joka koskee ainoastaan kuntatyöntekijöiden
lakiin betonoitua viiden vuoden irtisanomissuojaa, voidaan nykyisen
julkisen talouden tilanteessa sekä ylipäätäänkin
pitää vain politiikantekovälineenä,
joka jarruttaa yhteiskunnan kehitystä tukahduttaen myös
ihmisten oma-aloitteisuuden. Pohjoismaisen oikeusvertailun perusteella
Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa kuntasektorin työntekijöille
on kuntarakennemuutoksiin räätälöity
ratkaisu viiden vuoden irtisanomissuojasta.
Kuntakentän ja sen palvelurakenteiden uusimisessa tulee
henkilöstön palvelussuhteen ehtojen perustua työsopimuslain
ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain säännöksiin
sekä markkinaehtoisiin ratkaisuihin. Kuntatyöntekijöiden sekä valtion
ja yksityisen sektorin työntekijöiden tulee olla
yhdenvertaisessa asemassa irtisanomissuojaa koskeviin säännöksiin
nähden. Näin ei Suomessa valitettavasti ole. Näillä edellä mainituilla
perusteilla kuntarakennelain 29 § tulisi kumota.
Arvoisa herra puhemies! Edellä olevan perusteella me
allekirjoittaneet ehdotamme, että eduskunta hyväksyy
seuraavan lakiesityksen:
"Laki kuntarakennelain 29 §:n kumoamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Tällä lailla kumotaan 29. päivä joulukuuta
annetun kuntarakennelain (1698/2009) 29 §,
sellaisena kuin se on laissa 478/2013.
Tämä laki tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta
2015."
— Kiitos.
Osmo Kokko /ps:
Arvoisa puhemies! Minäkin olen kannattamassa. En huomannut
kuin vasta lopputuntien vaiheina, että edustaja Suutari
oli tehnyt todella hyvän aloitteen ja siinä on
useita muitakin edustajia mukana.
Nyt kun ajatellaan, että puhutaan koko ajan, että rakenteita
täytyisi tässä purkaa ja keventää,
ja kun kuntatalous on suurien haasteiden edessä, niin tässä on
hyvä esimerkki tällaisesta ketjuuntumisesta, että kun
kuntaliitoksia tapahtuu, niin siellä voivat turvata tietyt
henkilöt työpaikkansa jopa 15 vuodeksi, jopa pitemmällekin
aikavälille, ja siinä suhteessa tämä on
aivan tervetullut. Toivotaan, että kun tämä on
vielä hallituspuolueen edustajan alulle laittama ja hallituksella
on valta tässä maassa, niin tämä todella
etenee. Tämä on tervehdyttämässä näitä asioita,
ja niin kuin tuossa totesin, kun on puhuttu niistä rakenteiden
purusta, niin tämä on niitä parhaita
toimenpiteitä sille.
Keskustelu päättyi.