Eero Suutari /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin, kauanko minulla on aikaa.

Arvoisa herra puhemies! Olen tyytyväinen, että valmistelemani ja 13 edustajan allekirjoittama lakialoite kuntarakennelain 29 §:n kumoamisesta siten, että säännöksen mukaisesta liikkeenluovutuksen määritelmästä sekä henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojasta luovutaan kuntajaon muuttamista koskevissa tilanteissa, on nyt edennyt eduskunnan käsittelyyn.

Kuntarakennelain keskeisenä tavoitteena on edistää elinvoimaisen, toimintakykyisen ja eheän kuntarakenteen kehittymistä. Kaikkien asiaan liittyvien rakenteellisten uudistusten tarkoitus on saattaa myös julkinen talous kestävälle pohjalle. Kuntarakennelain 29 §:n säännöstä on pidetty henkilöstön aseman turvaamisen kannalta aikanaan perusteltuna, mutta käytännössä sen soveltaminen on osoittautunut sekä kunnallisen että koko julkisen talouden kestävyysvajeen kannalta erittäin haasteelliseksi, jopa vahingolliseksi. Julkinen talous ei tule kestämään viiden vuoden irtisanomissuojaa. Sille ei myöskään ole enää tarvetta. Säännöksen kumoaminen estää myös vastaavanlaisen käytännön yleistymisen Suomessa.

Arvoisa puhemies! Kunta- ja palvelurakenteiden uusiminen käynnistettiin Paras-hankkeella vuonna 2005. Sen myötä saatiin puitelaki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, joka velvoitti kuntia muodostamaan riittävän vahvoja palvelualueita. Tätä tavoitetta on tukenut kuntajakolain uudistus ja kuntarakennelaki vuonna 2009 ja viime kesänä, joiden tavoitteena on edistää elinvoimaisen, toimintakykyisen ja eheän kuntarakenteen kehittymistä. Näillä rakenteellisilla uudistuksilla on tarkoitus saattaa myös hyvinvointiyhteiskunnan toiminta kestävälle pohjalle. Siksi kuntarakennelakia koskevaan lainsäädäntöön tulee kirjata vain säännöksiä, jotka edistävät kunta- ja palvelurakenneuudistukselle asetettuja tavoitteita.

Puitelain 13 §:ssä ja kuntarakennelain 29 §:ssä säädetään erikseen liikkeenluovutuksesta, henkilöstön asemasta ja yhteistoiminnasta muutosprosessissa. Säännökset ovat henkilöstön uudelleenjärjestelyssä samansisältöiset. Molemmissa säännöksissä on säädetty henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojasta sekä kuntarakennelaissa edelleen siirtymäsäännöksistä. Säännöksen mukaan uudelleenjärjestelyt, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi riippumatta siitä, täyttyvätkö kaikki työlainsäädännössä liikkeenluovutukselle säädetyt kriteerit.

Liikkeenluovutuksesta säädetään Euroopan yhteisön liikkeenluovutusdirektiivissä 2001/23/EY. Sen keskeinen tavoite on suojella jäsenvaltiossa sen vallitsevan oikeustilan harmonisoinnissa työntekijän etujen ja oikeuksien säilymistä yritystoiminnan muutostilanteissa. Liikkeenluovutus on määritelty vuoden 2001 työsopimuslain 1:10 §:ssä mutta myös vuoden 2003 kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 §:ssä, joka vastaa asiasisällöltään työsopimuslakia, vaikka poikkeaakin hieman sanamuodoltaan. Työsopimuslain säännöksen mukaan liikkeenluovutukseksi katsotaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai niiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava pää- tai sivutoimena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan työnantajan liikkeenluovutuksella tarkoitetaan kunnan tai kuntayhtymän toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Huomionarvoista on, että hallintoviranomaisten uudelleenorganisointia tai hallinnon tehtävien siirtämistä hallintoviranomaiselta toiselle ei ole katsottu liikkeenluovutukseksi. Liikkeenluovutusta tulee tarkastella kokonaisarvostelun perusteella, eikä sen tunnistaminen ole aina yksiselitteistä.

Korkein oikeus ja Euroopan yhteisöjen tuo- mioistuin ovat oikeuskäytännössään katsoneet, että liiketoiminnan muutos voidaan katsoa liikkeenluovutukseksi, jos kolme olennaista edellytystä täyttyy. Näitä edellytyksiä ovat työnantajuuden vaihtuminen, osapuolten välillä käyty oikeudellinen yhteys ja toiminnallisen kokonaisuuden luovutus. Luovutuksen jälkeen työnantajalla on normaalin direktio-oikeutensa perusteella oikeus määrätä työsuhteen muutoksista siinä määrin kuin se direktio-oikeuden nojalla on sallittua. Myös irtisanomisperusteella tapahtuva työsuhteen etujen heikentäminen on sallittua, kunhan heikentäminen ei suoraan johdu luovutuksesta vaan sille on itsenäiset perusteet. Todennäköisesti liikkeenluovutus tulee kuntarakennemuutoksessa noudatettavaksi, vaikka sitä ei olisi kirjattu kuntarakennelakiin.

Arvoisa puhemies! Kuntarakennelain 29 §:n mukaan kunnan tai yhteistoiminta-alueen muodostamisessa ei työnantajalla ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain 7:3 §:ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:ssä tarkoitetulla taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella. Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7:4 §:n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Tämä irtisanomiskielto on voimassa viisi vuotta henkilöstön siirtymisestä uuden työnantajan palvelukseen. Kielto koskee edellä mainittujen uudelleenjärjestelyjen kohteena olevissa työpaikoissa uuden ja vanhan työnantajan palveluksessa työskentelevää henkilöstöä kokonaisuudessaan.

Säännöstä on pidetty henkilöstön aseman turvaamisen kannalta aikanaan perusteltuna, mutta käytännössä sen soveltaminen on osoittautunut niin kunnallis- kuin koko julkisen talouden kestävyysvajeen kannalta turmiolliseksi. Kuntarakennelain henkilöstön irtisanomissuojaa koskeva säännös on siirtymäsäännösten mukaisesti voimassa vuoden 2021 loppuun. Kaiken kaikkiaan kuntarakenteen uudistamisen yhteydessä säädetyt irtisanomissuojat voivat ketjuuntua ja kerryttää kuntien henkilöstölle jopa 15 vuoden täysin perusteettoman irtisanomissuojan. Viiden vuoden irtisanomissuoja on koettu ongelmalliseksi myös kunnallisen sopimusjärjestelmän näkökulmasta, sillä näin pitkä muutosturva lisää henkilöstön osa-aikaistamistarvetta sekä luo kunnille jatkuvaa lomauttamispainetta.

Arvoisa puhemies! Tulevaisuudessa palvelujen tarve kasvaa merkittävästi, mutta työmarkkinoille tulevien ikäluokkien koko pienenee. Työvoiman vähentyessä ei julkinen sektori voi palkata yhtä paljon työntekijöitä kuin nykyään. Uhkana on yleinen työvoimapula, ja se tulee koskemaan erityisesti syrjäisempiä alueita etenkin ammattitaitoisemman työvoiman osalta. Näidenkin haasteiden osalta on vahvempien kuntien helpompi rekrytoida uutta ammattitaitoista työvoimaa.

Muutosturvaa, joka koskee ainoastaan kuntatyöntekijöiden lakiin betonoitua viiden vuoden irtisanomissuojaa, voidaan nykyisen julkisen talouden tilanteessa sekä ylipäätäänkin pitää vain politiikantekovälineenä, joka jarruttaa yhteiskunnan kehitystä tukahduttaen myös ihmisten oma-aloitteisuuden. Pohjoismaisen oikeusvertailun perusteella Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa kuntasektorin työntekijöille on kuntarakennemuutoksiin räätälöity ratkaisu viiden vuoden irtisanomissuojasta.

Kuntakentän ja sen palvelurakenteiden uusimisessa tulee henkilöstön palvelussuhteen ehtojen perustua työsopimuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain säännöksiin sekä markkinaehtoisiin ratkaisuihin. Kuntatyöntekijöiden sekä valtion ja yksityisen sektorin työntekijöiden tulee olla yhdenvertaisessa asemassa irtisanomissuojaa koskeviin säännöksiin nähden. Näin ei Suomessa valitettavasti ole. Näillä edellä mainituilla perusteilla kuntarakennelain 29 § tulisi kumota.

Arvoisa herra puhemies! Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiesityksen:

"Laki kuntarakennelain 29 §:n kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan 29. päivä joulukuuta annetun kuntarakennelain (1698/2009) 29 §, sellaisena kuin se on laissa 478/2013.

Tämä laki tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2015."

— Kiitos.

Mikael  Palola  /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Suutari nosti tärkeän asian, tai tässä aloitteessa on nostettu tärkeä asia, esille. Toisaalta itsekin Paras-lain irtisanomissuojasta nauttineena virkamiehenä ymmärrän oikein hyvin tämän irtisanomissuojan kannattajia ja puolustajia, mutta tällaisessa taloustilanteessa, kun suurimman osan suomalaisista työpaikat eivät ole turvattuja ja joudutaan jopa irtisanomisiin, ei ole perusteita säilyttää yhden ammattikunnan tai yhden työnantajan palveluksessa olevien henkilöiden asemaa tällaisena.

Se on myös huomioitava, että käytännössä tämä irtisanomissuoja suojaa hallinnon työntekijöitä. Asiakasrajapinnassa olevien työntekijöitten työpaikat eivät ole niinkään riippuvaisia hallinnon rakenteista. Yleensä vielä perustellaan sitä niin, että viiden vuoden irtisanomissuoja ei ole kovin pitkä aika, että organisaatio voi sopeuttaa henkilöstömääräänsä eläköitymisten ja muitten kautta. Tässä käytännössä on vain vaarana se, että tämä organisaatio oppii elämään sillä hyvällä resursoinnilla ja eläköitymistilanteitakaan ei pystytä sitten käytännössä hyödyntämään. Näin ollen kyllä kannatan hyvin mielelläni tätä lakialoitetta.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Minäkin olen kannattamassa. En huomannut kuin vasta lopputuntien vaiheina, että edustaja Suutari oli tehnyt todella hyvän aloitteen ja siinä on useita muitakin edustajia mukana.

Nyt kun ajatellaan, että puhutaan koko ajan, että rakenteita täytyisi tässä purkaa ja keventää, ja kun kuntatalous on suurien haasteiden edessä, niin tässä on hyvä esimerkki tällaisesta ketjuuntumisesta, että kun kuntaliitoksia tapahtuu, niin siellä voivat turvata tietyt henkilöt työpaikkansa jopa 15 vuodeksi, jopa pitemmällekin aikavälille, ja siinä suhteessa tämä on aivan tervetullut. Toivotaan, että kun tämä on vielä hallituspuolueen edustajan alulle laittama ja hallituksella on valta tässä maassa, niin tämä todella etenee. Tämä on tervehdyttämässä näitä asioita, ja niin kuin tuossa totesin, kun on puhuttu niistä rakenteiden purusta, niin tämä on niitä parhaita toimenpiteitä sille.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kiitän edustajia Palola ja Kokko kannustuksesta. Esitän yhtä kaikille selvää ratkaisua kuntien tämän hetken koviin ja yhä kasvaviin haasteisiin. Pidän asiaa esillä sen vuoksi, että se olisi yhtenä keskeisenä asiana ensi kevään vaaleissa ja seuraavaa hallitusohjelmaa kirjoitettaessa. Toivon, että lakialoite lähetetään asianmukaisiin valiokuntiin vakavasti käsiteltäväksi ja että se tuodaan saliin hyväksyttäväksi. Olen kuitenkin realisti, joten läpimeno siirtynee seuraavaan vaalikauteen.

Mikael Palola /kok:

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti haluan tuoda sen asian ja näkökulman tässä esille, että nyt, kun ollaan sote-uudistusta viemässä eteenpäin ja sote-järjestämislain täytäntöönpanolaissa ollaan kirjattu niin, että irtisanomissuojaa ei tulisi sosiaalipuolen työntekijöille, tämä voisi johtaa sitten käytännössä siihen, että saman kunnan työntekijät olisivat hyvin eriarvoisessa asemassa. Tälläkin perusteella edustaja Suutarin lakialoite on hyvin kannatettava.