Täysistunnon pöytäkirja 79/2014 vp

PTK 79/2014 vp

79. TORSTAINA 11. SYYSKUUTA 2014 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Venäjän vastaiset talouspakotteet

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Kysymykseni koskee EU:n Venäjälle asettamia pakotteita. Keskustan mielestä tässä kysymyksessä on toimittava yhdessä EU-rintamassa ja Venäjän toimia Ukrainassa ja Krimillä ei voi hyväksyä. Ne ovat selkeästi kansainvälisten sopimusten vastaisia, ja myös pakotteet olivat väistämätön askel. Kaikkien ykköstavoitteen kuitenkin pitää olla rauhan aikaansaaminen ja vuoropuhelun edistäminen.

Tämän viikon päätöksenteko herätti monia kysymyksiä. Suomen hallitus ilmeisesti teki töitä sen eteen, että Venäjän vastaisten pakotteiden voimaantuloa saatiin lykättyä. Hyvä niin. Lisäpakotteiden ajoitus olisi ollut kovin huono, kun Ukrainan ja Venäjän välisen tulitauon pitävyydestä on kantautunut kohtuullisen hyviä tietoja. Venäjä on ilmeisesti vetänyt joukkoja pois, ja rauhanponnisteluissa on edetty. Maltti olisi nyt valttia.

Arvoisa pääministeri, EU on ilmeisesti tänään päättänyt pakotteiden voimaantulosta. Todennäköisesti lähipäivinä on tulossa Venäjän vastapakotteita. Herra pääministeri, mikä on EU:n logiikka ajoittaa lisäpakotteiden päätös juuri tähän hetkeen, ja miten tämä jatkuva talouspakotteiden kierre saadaan katkaistua?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Euroopan unionin logiikka tässä tilanteessa on lisätä painetta, että saamme aikaiseksi 1) tulitauon ja 2) pysyvän rauhansuunnitelman. Ehtoja tälle tulitauolle ja rauhansuunnitelmalle on matkan varrella laadittu monia. Ne ovat liittyneet aselepoon, ne ovat liittyneet joukkojen vetäytymiseen, ne ovat liittyneet rajayhteistyöhön, panttivankien luovuttamiseen ja niin edespäin, ja tässä vaiheessa Euroopan unioni kollektiivisesti, yksimielisesti päätyi siihen, että ehdot eivät ole vielä täyttyneet, ylläpidetään painetta ja annetaan lisäpakotteita, jotka kohdistuvat niihin neljään alueeseen, joihinka myös aiemmat pakotteet kohdistuivat.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat tästä aiheesta esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Tärkeintä pitää olla nyt tilanteen rauhoittuminen, humanitäärisen avun perille saanti sekä pysyvä rauha. Myös kansallisella yhtenäisyydellä näissä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioissa on meillekin suuri arvo. Loogisesti ei kuitenkaan tunnu järkevältä, että EU asettaisi pakotteet siinä tilanteessa, että tulitauko nyt pitäisi ja rauhanprosessissa päästäisiin eteenpäin. Se tuntuisi loogisemmalta siinä tilanteessa, että siinä tulisi takapakkia. Arvoisa pääministeri, miten Ukrainaan saadaan rauha? Mitä EU tekee diplomatian ja vuoropuhelun aikaansaamiseksi Minskin sopimuksen mukaisesti?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Meidän kaikkien tavoitteena on rauhoittaa tilanne erityisesti Itä-Ukrainassa, mutta on aina hyvä palauttaa mieleen, mistä kaikki lähti liikkeelle. Se lähti liikkeelle siitä, että Venäjä otti haltuunsa toisen, suvereenin, itsenäisen valtion alueen eli Krimin alueen, ja se on jatkunut myös siltä pohjalta, että Itä-Ukrainassa ollaan jatkettu levottomuuksia ja Venäjä ei ole pyrkinyt rauhanomaiseen ratkaisuun tällä alueella. Nyt vuoropuhelu on alkanut, Minskin keskustelut ovat vieneet sitä eteenpäin, tulitauossa on tapahtunut edistymistä, mutta ei tarpeeksi. Eli nyt pyritään ylläpitämään painetta taloudellisin keinoin, jotta saamme aikaiseksi rauhanomaisen ratkaisun. Totta kai me toivomme, että näin tulee käymään. Diplomaattiset prosessit ovat usein monimutkaisia ja vaikeita, mutta paineen ylläpitäminen rauhan saavuttamiseksi on meille tällä hetkellä ainoa keino.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Suomella on ja voi olla vain yksi yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja, Suomen linja, jota me yhdessä — hallitus, tasavallan presidentti ja eduskunta — noudatamme. Tämä ei ole puoluepolitikoinnin eikä pisteiden keruun paikka.

Isänmaan ja Suomen turvallisuus liittyy laajasti Euroopan turvallisuuteen. Tämä pakotepolitiikka on sinänsä tärkeätä. Voiko pääministeri, vaitiolovelvollisuuden puitteissa, hieman valottaa sitä, että Suomi ei todellakaan toimi sillä tavalla, että me emme kantaisi huolta, vaan jatkuvasti Suomi toimii sillä tavalla, että pakotteiden ja vastapakotteiden haitat minimoidaan? Eikö olekin näin?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Näin on. Eli sehän on ilman muuta selvää, että me toimimme siten, että kun Euroopan unionin sisällä keskustellaan pakotteista, me pyrimme siihen, että pakotteiden suorat vaikutukset Suomen talouteen minimoidaan. Olen erittäin kiitollinen siitä työstä, jonka meidän virkamiehemme sekä Helsingissä että Brysselissä ovat tehneet sen eteen, että tämä toinen rypäs pakotteita, joka on tulossa, vaikuttaa ainoastaan vähän suoraan meidän talouteemme. Me teemme kaikkemme sen eteen, että ne vaikutukset minimoidaan meidän suuntaamme, ja teemme myös kaikkemme sen eteen, että löydämme tähän vaikeaan tilanteeseen rauhanomaisen ratkaisun. Se on ilman muuta selvää, että Suomen hallitus ja Suomi on tässä kysymyksessä yhtenäinen.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun Ukrainan kriisi kärjistyi ja Venäjä ilmiselvästi oli vaikuttamassa siihen, että näin kävi, oli johdonmukaista, että EU ryhtyi pakotetoimiin, ja oli johdonmukaista, että Suomi on siinä joukossa mukana. Kun tähän toimeen ryhdyttiin, odotushan oli silloin se, että nämä pakotteet johtaisivat siihen, että saadaan tulitauko aikaiseksi ja rauhanprosessi liikkeelle. Tätä odotimme. Mitä on tapahtunut? Ainakin jotkut tiedot kertovat siitä, että ainakin jollakin tavalla pitävä tulitauko on saatu aikaan. Ainakin jotkut tiedot kertovat, että Venäjä Porošenkon itsensä kertomana näyttää vetävän joukkojaan pois ja että joitain merkkejä myöskin tämän rauhanprosessin käynnistymisestä on saatu aikaan.

Arvoisa pääministeri, nyt kun sitten kuitenkin EU ja näköjään Suomi mukana päätti tiukentaa, jatkaa, laajentaa pakotteita, mitä ovat ne toimet, mitkä jäivät tässä nyt sitten tulitauon osalta tai rauhanprosessin käynnistymisen osalta puolitiehen niin, että siitä syystä piti nyt nämä jatkopakotteet panna liikkeelle? Voisiko pääministeri vähän selventää, missä odotuksissamme petyimme, kun jouduimme näköjään nyt näihin jatkotoimiin tarttumaan?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Ensimmäinen huomio liittyy suoraan tulitaukoon. Tulitauko ei ole sataprosenttisesti pitänyt. Itä-Ukrainassa kuolee edelleen sekä sotilaita että siviilejä. Huomio numero kaksi: rajanylityspaikkoja ei ole vieläkään luovutettu ukrainalaisille viranomaisille. Eli tätäkään taustaa vasten tulitauko ei ole pitänyt. Huomio numero kolme: kidnapattuja vankeja ei ole kaikkia vielä tässä vaiheessa vapautettu. Eli kokonaistilanne on johtanut siihen, että lisäpakotteiden aikataulusta pidettiin kiinni.

Mutta olen kanssanne siitä samaa mieltä, että tilanne ja aikataulu tässä kokonaisuudessa on herkkä. Varmasti historiankirjat sitten osoittavat, olimmeko tässä pakotepäätöksessä oikeassa vai väärässä, mutta niiden tavoite on luoda lisäpainetta, että tulitauko säilyisi ja rauhansuunnitelma avautuisi.

Paula Lehtomäki /kesk:

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä on muutamaankin kertaan todettu, viimeisen noin viikon aikana on rauhan kannalta otettu ainakin yksi tai kaksi, ehkä useampiakin isompia ja pienempiä askeleita. Tavoitteenamme on rauha, on syntynyt tulitauko, joka ehkä jonkin verran vavisten mutta kuitenkin pitää. Sen lisäksi Ukrainan presidentti on todennut, että niitä joukkoja, jotka ovat luvatta heidän maalleen tulleet, on mennyt takaisin sinne, mistä ovat tulleetkin.

Herra pääministeri, jos te olisitte tässä nyt neuvottelujen vastapuolena, mitä te ajattelisitte siitä, että kun askeleita hyvään suuntaan otetaan, niin kumppanin reaktio on se, että ei muuta kuin lisäsanktiot voimaan? Millä tavalla nämä lisärangaistukset juuri tässä tilanteessa palvelevat tätä rauhanprosessia, miten te näette tämän asian? Mitä järkeä juuri näiden myönteisten askeleiden tilanteessa on ottaa askeleita tiukempaan suuntaan?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Minulla on kyllä varmasti vilkas mielikuvitus, mutta en välttämättä haluaisi astua presidentti Putinin tai presidentti Porošenkon asemaan miettiäkseni tätä kokonaisuutta. Tosiasia on se, että miettisin sitä varmasti kuitenkin taloudellisesta näkökulmasta, minkä takia kannattaisi jatkaa rauhanponnisteluja. Mikä on se paine, joka tulee ulkopuolelta, mikä on se kansallinen hyöty siinä yksittäisessä tilanteessa?

Juuri tullut uutinen, jonka voin tässä avata, on se, että Euroopan unionin sisällä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy on antanut lausunnon, jossa todetaan, että kolmen viikon sisällä näiden pakotteiden voimaan astumisesta ulkosuhdepalvelu tekee tarkan analyysin siitä, miten tulitaukoa ja rauhansuunnitelmaa on sovellettu, ja sen kolmen viikon jälkeen syyskuun loppuun mennessä Euroopan unioni arvioi tilanteen uudestaan. Minun toivomukseni on se, että siinä vaiheessa voidaan purkaa pakotteita.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä mielestäni EU nyt hiukan hätiköi näitten lisäpakotteiden kanssa. Tämmöinen ajatus tulee, kun tulitauko kuitenkin on, vaikka heiveröinenkin, pitänyt. Eikö nyt pitäisi antaa vähän positiivista signaalia Venäjän pyrkimyksille rauhoittaa tätä asiaa ja ponnistaa mieluummin nyt rauhanneuvottelujen eteenpäin saamiseksi? Tässä ollaan aikamoisessa pakotekierteessä, ja minun tekee mieli nyt kysyä, miten te ajattelette, pääministeri, että tästä vahvasta pakotekierteestä ylipäätään päästään pois. Mikä on exit-suunnitelma pakotekierteestä?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Taisin juuri äsken kertoa, mikä se mahdollinen exit-strategia pakotekierteestä on. Se on tulitauko ja se on rauhansuunnitelma, jota arvioidaan kolmen viikon sisällä uudestaan. Tavoitteena näillä pakotteilla on luoda lisäpainetta sille, että venäläiset joukot todellakin vetäytyvät Itä-Ukrainasta. Tavoitteena on se, että separatistit todellakin laskevat aseensa. Tavoitteena on se, että rajanylityspaikat annetaan ukrainalaisten huostaan, joille ne kansainvälisen lainkin näkökulmasta kuuluvat.

Dialogia ylläpidetään jatkuvasti. Jatkuvasti on kontakteja sekä suoraan Porošenkon kanssa että sitten suoraan Putinin kanssa. Itse olen näiden viime päivien aikana puhunut useita kertoja kollegoiden kanssa, viimeksi viime iltana Saksan liittokanslerin kanssa, eli puhelindiplomatia jatkuu.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! On edettävä yhdessä Euroopan unionin kanssa, näin se varmasti on. Olemme EU:ssa juuri niin vahvoja kuin meidän heikoin lenkkimme on, ja minun mielestäni on järkevää, että me pyrimme etenemään yhteisenä rintamana ja tekemään ratkaisuja yhdessä koko EU:n kanssa. Rauhan pitää olla tavoite ehdottomasti, sen eteen pitää tehdä kaikki voitava, mutta jos tilanne tästä näiden nyt voimaan tulevien pakotteiden jälkeen vielä pahenee, niin kysymys on tietysti se, onko meillä vielä sitten keinoja, joilla voimme toimia Venäjää vastaan tai toimia tässä tilanteessa EU:n kanssa. Kysyisin pääministeriltä: onko mietitty myös sitä mahdollisuutta, että tämä heiveröinen tulitauko ei pidä ja tilanne pahenee — mitä me teemme seuraavaksi?

Arvoisa puhemies! Kysyisin vielä loppuun näiden vastapakotteiden vaikutuksesta Suomeen. (Puhemies koputtaa) Niistä on puhuttu paljon. Miten ne neuvottelut ovat edenneet muun muassa Valion (Puhemies: Aika on täynnä!) kohdalla… [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Tämän tyyppisissä konfliktitilanteissa on erittäin vaikeata ennakoida, mihin suuntaan konflikti etenee. Tällä hetkellä suunta, kuten monet edustajat ovat tässä todenneet, on parempi, huomattavasti parempi kuin mitä se oli kolme viikkoa sitten. Minä toivon, että tilanne ei enää eskaloidu.

Haluan myös nostaa esille sen tosiasian, että yhtenäinen Euroopan unioni, yhtenäinen EU-linja, on meidän tukemme ja turvamme. Tässä huoneessa monet puhuvat yleensä Euroopan unionista kolmannessa persoonassa: "EU päätti jostain." Ei päättänyt, vaan jokaisen päätöksen takana on suomalainen virkamies, suomalainen ministeri ja suomalainen kansanedustaja. Me olemme tehneet paljon töitä sen eteen, että nämä pakotepäätökset vaikuttavat mahdollisimman vähän meihin. Olemme saaneet tästä hyvän neuvottelutuloksen. On meidän sekä turvallisuuspoliittisessa että talousintressissä, että me säilymme yhtenäisenä rintamana Euroopan unionin kanssa tässä kysymyksessä.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Tässä viime viikolla jo keskustelimme Ukrainan tilanteesta, ja päivänselvää on, että Venäjä on rikkonut kansainvälistä oikeutta ja on ollut parempi puuttua tilanteeseen taloudellisin pakottein kuin siten, että oltaisiin vielä lisää aseita sinne laitettu. Mutta kuten tässä nyt on monessa puheenvuorossa käynyt ilmi, niin tilannehan on menossa parempaan päin. Sen lisäksi Suomi on diplomaattisesti toiminut erinomaisesti, presidentti Niinistö on tavannut presidentti Putinin, presidentti Porošenkon, ja siinä mielessä olemme olleet aktiivisia. Mutta tällaisessa tilanteessa, että ollaan menossa kohti rauhaa ja kohti sitä ratkaisua, jos siinä vielä pakotteita lyödään lisää päälle, se on vähän kuin jos pikku lapsi tekee niin kuin käsketään ja sitten lyödään sormille vielä viivoittimella. Tämähän on aivan nurinkurista.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ulkoministeri Tuomioja olisi halunnut, että Suomi olisi vastustanut näiden pakotteiden voimaan astumista nyt. Ja, pääministeri, kun sanoitte, että kolmen viikon kuluttua EU purkaa sen päätöksen, (Puhemies koputtaa) niin eikö se ole niin, että yksikin maa voi estää sen päätöksen purkamisen, kun myös sen purkamisen tulee olla yksimielinen?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni ei ole reilua puhua henkilön puolesta, joka ei ole täällä tänään paikalla. Sen voin vain sanoa, että Suomen linja tässä kysymyksessä oli alusta saakka kristallinkirkas, eli me tuimme pakotepäätöstä, siitä oli täysi yksimielisyys EU-ministerivaliokunnassa. Sen lisäksi olimme sitä mieltä, että aikataulu oli haasteellinen. Tämä oli se kokonaisymmärrys, mikä meillä hallituksella oli.

Mitä tulee EU:n juridiikkaan, niin päätös näistä pakotteista on yksimielinen. Päätös niiden purkamisesta on käänteisesti yksimielinen, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikkien maiden pitää se hyväksyä. Minä uskon, että jos ulkosuhdepalvelu pystyy todistettavasti todentamaan, että tulitauko pysyy, niin pystymme höllentämään näitä pakotteita. Minä todellakin toivon, että näin tapahtuu, koska silloin nämä pakotteet olisivat olleet oikea-aikaisia ja täyttäneet tehtävänsä.

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Olemme varmasti kaikki samaa mieltä, että Venäjä on rikkonut kansainvälistä oikeutta, mutta tuon näkökulman, mitä ei ole julkisuudessa eikä myöskään pääministerin puheessa todettu. Onko Ukrainassa venäjänkielinen väestö tasavertaisessa asemassa valtaväestön kanssa? Onko tavallisella kansalla, maatuskoilla ja baabuskoilla, samat oikeudet sosiaali- ja terveyshoitopalveluihin, perus- ja jatkokoulutukseen ja niin edelleen, vai kokevatko he perustellusti olevansa syrjittyjä? Eli kysyn pääministeriltä: mistä syystä syvä katkeruus johtuu, ja mitä sille on tehtävissä?

Suomi on hoitanut vähemmistöjensä, kuten suomenruotsalaisten, saamelaisten ja romanien, asiat hyvin. Eikö Suomen rooli ole toimia välittäjänä ja etsiä rakentavia ratkaisuja Ukrainan venäjänkielisen ja muidenkin vähemmistöjen perusoikeuksien turvaamiseksi ja tätä kautta kriisin ratkaisemiseksi?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Ehkä kaksi huomiota tuohon.

Ensimmäinen on se, että sanomattakin on selvää, että Itä-Ukrainassa on vahva venäjänkielinen vähemmistö, kun taas läntisellä puolella on enemmän ukrainalaisia. Yksi osasyy varmasti siihenkin, että tämä kriisi eskaloitui, oli se lainsäädäntö, joka rakennettiin venäjänkielisyyttä vastaan Ukrainassa. Se lainsäädäntö nyt osana tätä 11—12-kohtaista tulitaukosopimusta puretaan, ja minun mielestäni se on hyvä uutinen.

Toinen huomio on se, että en myöskään pidä ajatuksena siitä, että yksi yksittäinen valtio — olipa se mikä tahansa niistä 200 kansallisvaltiosta, jotka meillä on — sanoo ulos, että omaan lakiinsa nojautuen he ovat valmiita suojelemaan oman maan kansalaisia tai kielivähemmistöjä jossain muussa maassa. Kyllä tämä maailma on niin globaali ja kansainvälinen paikka, että jos sille tielle lähdettäisiin, niin varmasti maailman rajat menisivät uusiksi.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Haluan vain tuoda eduskunnalle julki ja samalla kansalle, että tästä on olemassa eduskunnassa laajan ja perusteellisen käsittelyn jälkeen ulkoasiainvaliokunnassa yksimielinen päätös. Vain kristillisdemokraatit, joilla ei ole edustusta tässä valiokunnassa, eivät ole sitä voineet tehdä, mutta he ovat sen hallituksessa tehneet, eli tässä asiassa tosiasiallisesti kaikki puolueet, tasavallan presidentti, hallitus ja eduskunta ovat olleet samaa mieltä. Onko näin? (Naurua — Hälinää)

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Kyllä on! (Naurua) Ja haluan myös hallituksen puolelta kiittää oppositiota ja itse asiassa kaikkia hallituspuolueita siitä, että me olemme pysyneet tässä vaikeassa kysymyksessä yhtenäisenä, koska Ukrainan kriisi koskettaa meitä kaikkia tavalla tai toisella. Se luo epävarmuutta, luo epävarmuuden ja epävakauden tunnetta. Se luo myös taloudellista epävarmuutta. Tätäkin taustaa vasten on erittäin tärkeätä, että me kansallisessa kansanedustuslaitoksessa pysymme yhtenäisenä tässä vaikeassa kysymyksessä, ja minä olen erittäin kiitollinen siitä tuesta, jonka olen saanut sekä ulkoasiainvaliokunnassa että suuressa valiokunnassa tässä vaikeassa kysymyksessä.

Jouni Backman /sd:

Arvoisa puhemies! Kansallinen yhtenäisyys ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksissa on tärkeää, ja siinä mielessä on hyvä, että olemme yhtä mieltä tässä salissa näistä linjauksista. Yhtenäisyys on tärkeää myös EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta, ja siinä pääministeri kiinnitti huomiota mahdolliseen kolmen viikon päästä tapahtuvaan arvioon tämän tilanteen osalta. Kun uskottavuuteen kuuluu myös ennustettavuus menettelytapojen osalta, niin haluaisin kysyä pääministeriltä vielä vähän tarkemmin: mikä on se menettelytapa, jolla tuota arviota kolmen viikon päästä tehdään, ja mikä on siinä yhteydessä täällä Suomessa eduskunnan ja tasavallan presidentin rooli tuossa harkinnassa?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Tämän Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan julkilausuman mukaan menettely on kutakuinkin sellainen, että arvion tekee ulkosuhdepalvelu, siis komissio, analyysin pohjalta. Sen jälkeen päätöksentekomenettely Euroopan unionin piirissä on perinteinen, eli kuten tuossa edustaja Lapintielle äsken totesin, se tapahtuu käänteisessä järjestyksessä, eli purkaminen vaatii yksimielisen päätöksen. Ihan samoiten jos tilanne on huonontunut, se vaatii myös lisäsanktioiden kohdalta yksimielisen päätöksen.

Sitten mitä tulee Suomen päätöksentekojärjestelmään, niin me jatkamme aivan normaalilla tavalla perustuslain mukaisesti eduskunnan kautta, ja totta kai EU-asioissa päävastuu on valtioneuvostolla, mutta yhtä selvää on se, että me teemme erittäin läheistä yhteistyötä ja yhteistoimintaa tasavallan presidentin kanssa. Olen varmaan tämänkin viikon aikana puhunut hänen kanssaan sellaiset 12—15 kertaa.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.

​​​​