Täysistunnon pöytäkirja 79/2014 vp

PTK 79/2014 vp

79. TORSTAINA 11. SYYSKUUTA 2014 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Työllisyyden ja kasvun edistäminen

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan on kirjattu maininta "työllisyyttä ja kasvua", mutta siitä lähtien, kun hallitus on muodostettu 2011, työttömyys on vain kasvanut. Tällä hetkellä työttömiä on noin 10 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Tutkijoiden mukaan voidaan puhua jo massatyöttömyydestä. Työttömyysmenot ovat kasvaneet tänä vuonna arvioidun 5 prosentin sijaan 15 prosenttia. Ensi vuonnakin työttömyysmenot kasvavat ja Työttömyysvakuutusrahasto joutuu ottamaan velkaa satoja miljoonia euroja säilyttääkseen maksukykynsä. Kysyn ministeri Ihalaiselta: mitä hallitus aikoo tehdä lupaustensa täyttämiseksi, jotta suomalaisille riittää ja löytyy jatkossa töitä?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kysymyshän on sillä tavalla hyvin ajankohtainen, että meillä on 350 000 ihmistä nyt työttömänä. Tässä salissa on tullut kannettua huolta siitä, että näitten työttömien joukosta alkaa nyt olla puolet sellaisia, jotka ovat vaikeimmin työmarkkinoille takaisin pääseviä, tarvitsevat siis koulutuksellisia ja muita tukitoimia, jotta ylimalkaan tie avautuu avoimille työmarkkinoille, ja tämä on tämmöinen rakenteellinen iso haaste, 90 000 pitkäaikaistyötöntä tässä joukossa. Kaikkihan tämä viime kädessä pohjautuu siihen, että jos me emme saa vientiä vetämään, me emme saa kasvua liikkeelle. Jos me emme saa investointeja Suomeen, niin tämä tilanne johtaa siihen, että meillä on hidasta kasvua ja meillä on vaikeuksia työllisyyden kanssa, ja tämä on se perussyy, jonka pohjalta voidaan rakentaa parempaa työllisyyttä.

Hallitus on tietysti tehnyt erittäin paljon sen eteen, että näitä investointiedellytyksiä Suomeen ja kasvun edellytyksiä Suomeen parannetaan ja että me myös panostamme niiden ihmisten turvaan, jotka ovat jääneet työttömiksi. Ja tässä työssähän me teemme erittäin paljon. 120 000 ihmistä on nytkin (Puhemies koputtaa) näitten toimenpiteitten piirissä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän niitä edustajia, jotka tästä aiheesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Maamme nuorisotyöttömyys kasvaa nopeinta vauhtia unionin alueella. Työttömyys koskettaa joko suoraan tai välillisesti suurta määrää suomalaisia. Tämän seurauksena nuorten syrjäytyminen lisääntyy sekä tunne yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä kasvaa. Hallitus on luvannut toteuttaa niin sanotun nuorisotakuun. Tämä ei ole kuitenkaan käytännössä toiminut eikä toteutunut. Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksen mukaan nuorten työttömien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. (Mauri Pekkarinen: 10 prosenttia!) Kysynkin asianomaiselta ministeriltä, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä ja mitä merkitystä nuorten työttömyyden nujertamiselle annetaan ja mitä aiotte tehdä niitten nuorten eteen, joilla on esimerkiksi tutkinto, mutta töitä ei ole löydetty.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Se on totta, että meillä on 51 900 alle 25-vuotiasta työtöntä eli 5 000 enempi kuin vuosi sitten. (Mauri Pekkarinen: 10,6 prosenttia!) Ja tämäkin tarkoittaa... — Juuri näin. — Tämäkin tarkoittaa sitä, että sen ensimmäisen työpaikan saanti näinä aikoina on vaikeaa, vaikka nämä meidän tukitoimenpiteet ovat erittäin merkittäviä palkata nuori ensimmäiseen työpaikkaan. Meillä on kuitenkin 24 500 nuorta saanut nuorisotakuun aikana palkkatyöllä tai Sanssi-kortilla työpaikan. Se ei ole ihan pikkumäärä. Toiseksi, tämä nuorten työttömyyden kesto onneksi on vain 11—12 viikkoa, kun se keskimäärin on 42 viikkoa. Se on lyhytkestoista. Se on hyvä asia. Ja Suomessa on EU-maiden vähiten nuoria pitkäaikaistyöttömiä. Enkä halua sanoa, että tämä on kaikki hallituksen hyvää, mutta joka tapauksessa ne ovat kuitenkin tärkeitä lukuja. Se, missä me tarvitsemme lisätoimia, on se jalkatyö, jota Pohjois-Savossa tehdään: mennään yrityksiin, avataan ovia, kerrotaan, mitä voidaan tehdä nuorille, avataan piilotyöpaikkoja ja tehdään yhdessä alueellista ja paikallista yhteistyötä ja luodaan uusia työpaikkoja myös nuorille.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Työttömien määrä on todellakin 350 000, ja jos sinne lasketaan lisäksi piilotyöttömät, niin se määrä nousee vielä järkyttävämmäksi. On pitkäaikaistyöttömiä, on nuorisotyöttömiä, ja sitten on yli 50-vuotiaita työttömiä.

Nyt parasta aikaa työmarkkinajärjestöt keskustelevat tästä eläkeikäratkaisusta. Olisin ministeriltä kysynyt, että kun tätä eläkeikää nyt halutaan väkisin sorvata ylöspäin, niin mikä on se keino, jolla ne ikääntyneet työntekijät pidetään sitten kiinni siellä työpaikalla. Eihän tässä ole mitään järkeä, että nostetaan eläkeikää ja potkitaan yli viiskymppiset pihalle. Tämä on semmoinen ongelma, mihinkä en usko, että ministerillä on tyhjentävää vastausta, mutta jonkunlainen visio varmaan löytyy.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tässä tartuttiin toiseen syvälliseen ongelmaan. Minä äsken kerroin, että nuorten työttömyyden kesto on erittäin lyhytkestoista, hyvä näin. Keskimäärin 42 viikkoa. Mutta kun ihminen on 55 plus, niin se kesto työttömyyden jälkeen saada uusi työpaikka on keskimäärin 84 viikkoa. 84 viikkoa! Eli kynnys kasvaa hyvässä työiässä oleville ihmisille saada työpaikka. Ja tässä yhteiskunnassa on jotakin vähän pielessä, jos me asennoidumme niin, että näiden parhaassa työiässä olevien ihmisten kohdalla kynnystä nostetaan tässä vaiheessa.

Sen eteen hallitus on tekemässä erittäin paljon töitä. Me tuomme tänne eduskuntaan lakipaketin, joka nimenomaan tämän pitkittyvän työttömyyden suhteen tuo uuden konseptin, työvoimapalvelukeskusverkoston lakipohjalle, jossa sosiaalipalvelut, te-palvelut, kunnalliset palvelut, Kelan palvelut ovat yhtä aikaa, ja rupeamme rakentamaan sitä polkua myös vaikeimmin työllistettävien pääsyksi takaisin työmarkkinoille.

Minä toivon, että työuraneuvotteluissa ei ole pelkästään kysymys siitä, mitä tapahtui tässä eläkkeitten ikäkeskustelussa (Puhemies koputtaa) ja elinajanodotteessa, vaan että sitä työelämää laadullisesti parannetaan niin, että ihmiset todellisuudessa pystyvät olemaan pidempään.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys lisääntyy hälyttävää vauhtia nuorisotakuusta huolimatta. Syitä on monia, miksi nuorisotakuu ei ole yltänyt sille asetettuihin tavoitteisiin. Yhtenä syynä pidetään sitä, että tieto eri viranomaisten välillä ei kulje toivotulla tavalla ja yhteistyöstä ei ole kehittynyt sujuvaa, vaan palvelut ovat edelleen hajallaan. Nuoret tarvitsevat selkeää tietoa oman polkunsa seuraavasta askeleesta, heille itselleen henkilökohtaisesti räätälöityä ohjausta työnhaussa sekä koulutukseen hakeutumisessa. Kysynkin ministeriltä: kuinka te-toimistot ovat selvinneet nuorten asiakasohjauksesta, kun samaan aikaan on toteutettu te-palveluiden uudistus sekä vähennetty henkilöstön määrää?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Varmaan enempikin käsipareja te-toimistoissa voisi olla tekemässä sitä henkilökohtaista ohjausta, jota nuoretkin kaipaavat. Nythän me lisäsimme sata henkilötyövuotta tämän budjettiriihen yhteydessä näitä tehtäviä hoitamaan, mutta sekin on tietysti rajallinen määrä.

Tämä tutkimus, joka äsken tehtiin tarkastusviraston toimesta: hekin totesivat, että ilman nuorisotakuuta tämä työttömyys voisi olla paljon suurempi Suomessa. (Mauri Pekkarinen: Ei tuo riitä selitykseksi!) Ja olette siinä oikeassa, että me tarvitsemme paikallista yhteistyötä. Siellä ei kaikki pelitä niin kuin me toivoisimme siinä viranomaisten ja paikallisten toimijoitten yhteistyössä. Mutta me tarvitsemme ennen kaikkea varhaisemman puuttumisen ja matalamman kynnyksen palveluita ja toimia nuorille, ja se on se iso asia, mihin pitää tässä nuorisotakuun seuraavassa vaiheessa tarttua. Nythän ESR-rahoituksen kautta meillä on jo tämmöisiä pilotteja, ja tullaan vähän ennen kuin tullaan toiselle asteelle tavoittamaan ja rinnalla kävelemään nuorten kanssa. Siihen suuntaan tätä uudistusta pitää tehdä, kuten te äsken esititte.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kuten useissa puheenvuoroissa on käynyt ilmi, nuorisotyöttömyys on se iso ongelma tänä päivänä yhteiskunnassamme. Uskon, että ministeri tietää, mitä byrokratiaa ja mitä lainsäädäntöä on esteenä sille, että esimerkiksi alle 18-vuotiaat eivät voi osallistua oppisopimuskoulutukseen ja sitä kautta työllistyä myöhemmin.

Arvoisa puhemies! Voisiko ministeri kertoa, onko tulossa sellaisia lainsäädännöllisiä uudistuksia, jotka helpottaisivat kyseisten nuorten työllistymistä?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tässä viitattiin nuorten mahdollisuuksiin oppisopimuskoulutuksessa. 18 prosenttia kaikista oppisopimuskoulutuksista on alle 25-vuotiaille suunnattuja nyt. Sitä on tämän hallituskauden aikana merkittävästi lisätty vanhaan menoon nähden. Siellähän on tällaisen tuetun oppisopimuskoulutuksen malli, jota aikanaan edustaja Jukka Gustafsson ollessaan ministerinä kovasti ajoi, ja siinähän tullaan siihen, että me tuemme 800 eurolla yritystä, joka palkkaa toisen asteen koulutusta vailla olevan nuoren, ja se saa myös Sanssi-rahan sen koko oppisopimuskoulutuksen ajan. Eli merkittävää yhteiskunnan tukea, jos yritykset järjestävät nimenomaan näille nuorille, joilta puuttuu toisen asteen koulutus, oppisopimuskoulutusta. Tämä on nyt lähtenyt kyllä aika hyvin vetämään, ja minä toivon, että tähän tartutaan ja tämäkin kuullaan niissä yrityksissä, jotka miettivät, miten ne palkkaavat nuoria, ja ne käyttäisivät tätäkin mahdollisuutta hyväkseen.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.

​​​​