Osmo Kokko /ps:
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan on kirjattu maininta "työllisyyttä ja kasvua",
mutta siitä lähtien, kun hallitus on muodostettu
2011, työttömyys on vain kasvanut. Tällä hetkellä työttömiä on
noin 10 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Tutkijoiden
mukaan voidaan puhua jo massatyöttömyydestä.
Työttömyysmenot ovat kasvaneet tänä vuonna
arvioidun 5 prosentin sijaan 15 prosenttia. Ensi vuonnakin
työttömyysmenot kasvavat ja Työttömyysvakuutusrahasto
joutuu ottamaan velkaa satoja miljoonia euroja säilyttääkseen
maksukykynsä. Kysyn ministeri Ihalaiselta: mitä hallitus aikoo
tehdä lupaustensa täyttämiseksi, jotta
suomalaisille riittää ja löytyy jatkossa
töitä?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Kysymyshän on sillä tavalla
hyvin ajankohtainen, että meillä on 350 000
ihmistä nyt työttömänä.
Tässä salissa on tullut kannettua huolta siitä,
että näitten työttömien joukosta
alkaa nyt olla puolet sellaisia, jotka ovat vaikeimmin työmarkkinoille
takaisin pääseviä, tarvitsevat siis koulutuksellisia
ja muita tukitoimia, jotta ylimalkaan tie avautuu avoimille työmarkkinoille,
ja tämä on tämmöinen rakenteellinen
iso haaste, 90 000 pitkäaikaistyötöntä tässä joukossa. Kaikkihan
tämä viime kädessä pohjautuu
siihen, että jos me emme saa vientiä vetämään,
me emme saa kasvua liikkeelle. Jos me emme saa investointeja Suomeen,
niin tämä tilanne johtaa siihen, että meillä on
hidasta kasvua ja meillä on vaikeuksia työllisyyden
kanssa, ja tämä on se perussyy, jonka pohjalta
voidaan rakentaa parempaa työllisyyttä.
Hallitus on tietysti tehnyt erittäin paljon sen eteen,
että näitä investointiedellytyksiä Suomeen
ja kasvun edellytyksiä Suomeen parannetaan ja että me
myös panostamme niiden ihmisten turvaan, jotka ovat jääneet
työttömiksi. Ja tässä työssähän
me teemme erittäin paljon. 120 000 ihmistä on
nytkin (Puhemies koputtaa) näitten toimenpiteitten piirissä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän niitä edustajia, jotka tästä aiheesta
haluavat esittää lisäkysymyksiä,
ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.
Osmo Kokko /ps:
Arvoisa puhemies! Maamme nuorisotyöttömyys
kasvaa nopeinta vauhtia unionin alueella. Työttömyys
koskettaa joko suoraan tai välillisesti suurta määrää suomalaisia.
Tämän seurauksena nuorten syrjäytyminen lisääntyy
sekä tunne yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä kasvaa.
Hallitus on luvannut toteuttaa niin sanotun nuorisotakuun. Tämä ei
ole kuitenkaan käytännössä toiminut
eikä toteutunut. Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksen
mukaan nuorten työttömien määrä kasvoi
edelliseen vuoteen verrattuna. (Mauri Pekkarinen: 10 prosenttia!)
Kysynkin asianomaiselta ministeriltä, mihin toimiin hallitus
aikoo ryhtyä ja mitä merkitystä nuorten
työttömyyden nujertamiselle annetaan ja mitä aiotte
tehdä niitten nuorten eteen, joilla on esimerkiksi tutkinto,
mutta töitä ei ole löydetty.
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Se on totta, että meillä on
51 900 alle 25-vuotiasta työtöntä eli
5 000 enempi kuin vuosi sitten. (Mauri Pekkarinen: 10,6
prosenttia!) Ja tämäkin tarkoittaa... — Juuri
näin. — Tämäkin tarkoittaa sitä,
että sen ensimmäisen työpaikan saanti
näinä aikoina on vaikeaa, vaikka nämä meidän
tukitoimenpiteet ovat erittäin merkittäviä palkata
nuori ensimmäiseen työpaikkaan. Meillä on
kuitenkin 24 500 nuorta saanut nuorisotakuun aikana palkkatyöllä tai
Sanssi-kortilla työpaikan. Se ei ole ihan pikkumäärä.
Toiseksi, tämä nuorten työttömyyden
kesto onneksi on vain 11—12 viikkoa, kun se keskimäärin
on 42 viikkoa. Se on lyhytkestoista. Se on hyvä asia. Ja Suomessa
on EU-maiden vähiten nuoria pitkäaikaistyöttömiä.
Enkä halua sanoa, että tämä on kaikki
hallituksen hyvää, mutta joka tapauksessa ne ovat
kuitenkin tärkeitä lukuja. Se, missä me tarvitsemme
lisätoimia, on se jalkatyö, jota Pohjois-Savossa
tehdään: mennään yrityksiin,
avataan ovia, kerrotaan, mitä voidaan tehdä nuorille,
avataan piilotyöpaikkoja ja tehdään yhdessä alueellista
ja paikallista yhteistyötä ja luodaan uusia työpaikkoja
myös nuorille.
Jari Lindström /ps:
Arvoisa herra puhemies! Työttömien määrä on
todellakin 350 000, ja jos sinne lasketaan lisäksi
piilotyöttömät, niin se määrä nousee
vielä järkyttävämmäksi.
On pitkäaikaistyöttömiä, on
nuorisotyöttömiä, ja sitten on yli 50-vuotiaita
työttömiä.
Nyt parasta aikaa työmarkkinajärjestöt
keskustelevat tästä eläkeikäratkaisusta.
Olisin ministeriltä kysynyt, että kun tätä eläkeikää nyt
halutaan väkisin sorvata ylöspäin, niin
mikä on se keino, jolla ne ikääntyneet
työntekijät pidetään sitten
kiinni siellä työpaikalla. Eihän tässä ole mitään
järkeä, että nostetaan eläkeikää ja
potkitaan yli viiskymppiset pihalle. Tämä on semmoinen
ongelma, mihinkä en usko, että ministerillä on
tyhjentävää vastausta, mutta jonkunlainen
visio varmaan löytyy.
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Tässä tartuttiin toiseen
syvälliseen ongelmaan. Minä äsken kerroin,
että nuorten työttömyyden kesto on erittäin
lyhytkestoista, hyvä näin. Keskimäärin
42 viikkoa. Mutta kun ihminen on 55 plus, niin se kesto työttömyyden
jälkeen saada uusi työpaikka on keskimäärin
84 viikkoa. 84 viikkoa! Eli kynnys kasvaa hyvässä työiässä oleville
ihmisille saada työpaikka. Ja tässä yhteiskunnassa
on jotakin vähän pielessä, jos me asennoidumme
niin, että näiden parhaassa työiässä olevien
ihmisten kohdalla kynnystä nostetaan tässä vaiheessa.
Sen eteen hallitus on tekemässä erittäin
paljon töitä. Me tuomme tänne eduskuntaan
lakipaketin, joka nimenomaan tämän pitkittyvän
työttömyyden suhteen tuo uuden konseptin, työvoimapalvelukeskusverkoston
lakipohjalle, jossa sosiaalipalvelut, te-palvelut, kunnalliset palvelut, Kelan
palvelut ovat yhtä aikaa, ja rupeamme rakentamaan sitä polkua
myös vaikeimmin työllistettävien pääsyksi
takaisin työmarkkinoille.
Minä toivon, että työuraneuvotteluissa
ei ole pelkästään kysymys siitä,
mitä tapahtui tässä eläkkeitten
ikäkeskustelussa (Puhemies koputtaa) ja elinajanodotteessa,
vaan että sitä työelämää laadullisesti
parannetaan niin, että ihmiset todellisuudessa pystyvät
olemaan pidempään.
Johanna Jurva /ps:
Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys lisääntyy
hälyttävää vauhtia nuorisotakuusta
huolimatta. Syitä on monia, miksi nuorisotakuu ei ole yltänyt
sille asetettuihin tavoitteisiin. Yhtenä syynä pidetään
sitä, että tieto eri viranomaisten välillä ei
kulje toivotulla tavalla ja yhteistyöstä ei ole
kehittynyt sujuvaa, vaan palvelut ovat edelleen hajallaan. Nuoret
tarvitsevat selkeää tietoa oman polkunsa seuraavasta
askeleesta, heille itselleen henkilökohtaisesti räätälöityä ohjausta
työnhaussa sekä koulutukseen hakeutumisessa. Kysynkin
ministeriltä: kuinka te-toimistot ovat selvinneet nuorten
asiakasohjauksesta, kun samaan aikaan on toteutettu te-palveluiden
uudistus sekä vähennetty henkilöstön määrää?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Varmaan enempikin käsipareja te-toimistoissa
voisi olla tekemässä sitä henkilökohtaista
ohjausta, jota nuoretkin kaipaavat. Nythän me lisäsimme
sata henkilötyövuotta tämän
budjettiriihen yhteydessä näitä tehtäviä hoitamaan, mutta
sekin on tietysti rajallinen määrä.
Tämä tutkimus, joka äsken tehtiin
tarkastusviraston toimesta: hekin totesivat, että ilman
nuorisotakuuta tämä työttömyys
voisi olla paljon suurempi Suomessa. (Mauri Pekkarinen: Ei tuo riitä selitykseksi!)
Ja olette siinä oikeassa, että me tarvitsemme
paikallista yhteistyötä. Siellä ei kaikki pelitä niin
kuin me toivoisimme siinä viranomaisten ja paikallisten
toimijoitten yhteistyössä. Mutta me tarvitsemme
ennen kaikkea varhaisemman puuttumisen ja matalamman kynnyksen palveluita
ja toimia nuorille, ja se on se iso asia, mihin pitää tässä nuorisotakuun
seuraavassa vaiheessa tarttua. Nythän ESR-rahoituksen kautta meillä on
jo tämmöisiä pilotteja, ja tullaan vähän ennen
kuin tullaan toiselle asteelle tavoittamaan ja rinnalla kävelemään
nuorten kanssa. Siihen suuntaan tätä uudistusta
pitää tehdä, kuten te äsken
esititte.
Inkeri Kerola /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kuten useissa puheenvuoroissa on käynyt ilmi,
nuorisotyöttömyys on se iso ongelma tänä päivänä yhteiskunnassamme.
Uskon, että ministeri tietää, mitä byrokratiaa
ja mitä lainsäädäntöä on
esteenä sille, että esimerkiksi alle 18-vuotiaat eivät
voi osallistua oppisopimuskoulutukseen ja sitä kautta työllistyä myöhemmin.
Arvoisa puhemies! Voisiko ministeri kertoa, onko tulossa sellaisia
lainsäädännöllisiä uudistuksia,
jotka helpottaisivat kyseisten nuorten työllistymistä?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Tässä viitattiin nuorten
mahdollisuuksiin oppisopimuskoulutuksessa. 18 prosenttia kaikista
oppisopimuskoulutuksista on alle 25-vuotiaille suunnattuja nyt.
Sitä on tämän hallituskauden aikana merkittävästi
lisätty vanhaan menoon nähden. Siellähän
on tällaisen tuetun oppisopimuskoulutuksen malli, jota
aikanaan edustaja Jukka Gustafsson ollessaan ministerinä kovasti
ajoi, ja siinähän tullaan siihen, että me
tuemme 800 eurolla yritystä, joka palkkaa toisen asteen koulutusta
vailla olevan nuoren, ja se saa myös Sanssi-rahan sen koko
oppisopimuskoulutuksen ajan. Eli merkittävää yhteiskunnan
tukea, jos yritykset järjestävät nimenomaan
näille nuorille, joilta puuttuu toisen asteen koulutus,
oppisopimuskoulutusta. Tämä on nyt lähtenyt
kyllä aika hyvin vetämään, ja
minä toivon, että tähän tartutaan
ja tämäkin kuullaan niissä yrityksissä,
jotka miettivät, miten ne palkkaavat nuoria, ja ne käyttäisivät
tätäkin mahdollisuutta hyväkseen.