Täysistunnon pöytäkirja 79/2014 vp

PTK 79/2014 vp

79. TORSTAINA 11. SYYSKUUTA 2014 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Osallistava sosiaaliturva

Anna Kontula /vas:

Arvoisa puhemies! Tulottomien kotitalouksien määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana yli kaksinkertaistunut noin 8 000:sta lähes 21 000:een. Kehitystä selittävät muun muassa sosiaaliturvan vastikkeellisuuteen tehdyt tiukennukset, kun karenssit ja sanktiot pudottavat ihmisiä työttömyysturvalta. Tästä huolimatta hallituksen piirissä on esitetty toiveita vastikkeellisuuden kiristämisestä ja sosiaaliturvan työryhmältä odotetaan toimia tämän eteen. Kysynkin ministeri Rädyltä: miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että sen osallistavan sosiaaliturvan hanke ei entisestään lisää osattomuutta ja sosiaaliturvan alikäyttöä?

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys. Nythän tällä hallituskaudella ei ole odotettavissa lainsäädäntömuutoksia osallistavan sosiaaliturvan puitteissa, mutta meillä on tällä hetkellä käynnissä kokeiluja kunnissa ja joissakin järjestöissä osallistavasta sosiaaliturvasta. Asia on sinänsä erittäin tärkeä. Meillähän jo nykyisen lainsäädännön puitteissa osallistava sosiaaliturva Suomessa on mahdollinen. Meillä on tiettyjä elementtejä, joilla voidaan edellyttää esimerkiksi työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistumista, joten siinä mielessä nämä kokeilut, joita nyt kunnissa on käynnissä, eivät millään tavalla poikkea siitä sosiaaliturvan linjasta, mikä meillä tällä hetkellä on.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Onko tästä aiheesta halua esittää jatkokysymyksiä?

Anna Kontula /vas:

Niin, siitä linjasta, joka niitä tulottomia kotitalouksia tuottaa.

Näissä tulottomien tilastoissa on selvä piikki 20—25-vuotiaiden kohdalla. Tätä puolestaan selittää viranomaisten oikeus evätä työmarkkinatuki nuorelta, jolla ei ole ammatillista tutkintoa ja joka ei hakeudu koulutukseen. Hallitus on luvannut kattavan nuorisotakuun, mutta se kuitenkin toteutetaan lähinnä työvoimapalveluiden kautta, jonne monet näistä nuorista eivät enää löydä. Tästä syystä myöskään nuorten työttömyystilastot eivät kerro koko totuutta. Kysynkin: miten tällainen nuoria syrjäyttävä ja syrjivä vastikkeellisuus sopii yhteen nuorten syrjäytymisen vastaisen taistelun kanssa?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Se on totta, että työttömyysturvalainsäädäntöön tehtiin muutos, että alle 25-vuotiaan vailla toisen asteen koulutusta ja tutkintoon johtavaa koulutusta täytyy hakea koulutukseen, ja minusta tämä kuulostaa aika järkevälle: on velvollisuus hakea koulutukseen. Toiseksi lähdettiin siitä, että ei tarvitse enää kahta kertaa hakea, että riittää, kun keväällä hakee.

Työmarkkinatukeen on tehty jo aikaisemmin tällainen muutos. Nyt puhutaan ansioturvasta. Ja yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeätä, että se on molemmissa turvissa. Mutta tähän voi tulla myöskin poikkeuksia siinä tilanteessa, että kun suunnitellaan sitä henkilöstön työllistämissuunnitelmaa, niin jos käy ilmi, ettei pysty ottamaan vastaan töitä terveyssyistä tai työllisyyssyistä, niin voidaan tapauskohtaisia poikkeuksia ja harkintoja tehdä te-toimiston tasolla. Eli tämä ei ole niin kuin sillä tavalla aukoton. Tehdään järkevää harkintaa, jos on mahdollista.

Minusta tässä mielessä se perusidea on se, että jokaisen nuoren pitää käydä vähintään toisen asteen koulutus, (Puhemies koputtaa) jotta pärjää tulevaisuuden työelämässä.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! On tullut jo selväksi, että nuorisotakuun vaikutukset ovat pyöreä nolla, jos mitataan nuorten työllistymistä. (Vasemmalta: No, no!) Nuorethan eivät pääse työvoimatoimiston asiakkaiksi, kuten ministeri äsken mainitsi, ellei heillä ole ammatillista koulutusta tai työkokemusta, ja heidät ohjataan käytännössä sosiaaliviranomaisten asiakkaiksi. Kuitenkin on tapana, ainakin pääkaupunkiseudulla, että sosiaaliviranomaiset eivät välttämättä tapaa koskaan nuorta aikuista myöntäessään hänelle etuuksia. Kysynkin ministeriltä: voidaanko jollakin lainsäädännöllä taata se, että joku ottaa kopin näistä nuorista? Nimittäin he eivät niissä nuorisotakuun toimissa välttämättä päädy kuin tilastomerkinnäksi sinne. Kaikkia ei pystytä yksilöllisesti ohjaamaan eteenpäin, koska nuoria on niin paljon, mutta sosiaaliviranomaisten tulisi tavata jokainen asiakas, ja kun pääkaupunkiseudulla tähän ei pystytä, voisiko ministeri tälle asialle jotakin tehdä?

Työministeri Lauri Ihalainen

Tämä hallitus tekee varmaan kaikkensa sen eteen, että yksikään nuori ei tässä yhteiskunnassa syrjäydy koulutuksesta ja työstä. Kyllä nämä nuoret te-toimiston palveluja saavat ja ovat sinne tervetulleita. Kysymys tässä uudistuksessa on vain siitä, että jos sinulta puuttuu koulutus, on tärkeätä, että sinä pyrit siihen koulutukseen, koska se on sen nuoren pitkän aikavälin tulevaisuus. Se on selvää, että meillä on paljon sellaisia nuoria, jotka eivät ole nyt töissä, eivät ole koulutuksessa. Näitä on kaikkiaan ehkä 40 000, ja heitä pitää auttaa sinne koulutukseen ja työpolun päähän, ja siinä olette oikeassa, että tässä joukossa on suuri riski syrjäytyä, ja meidän pitää tehdä voitavamme, että nämä ihmiset vedetään myöskin koulutukseen ja heidän itseluottamustaan nostetaan, koska siinä on myös kysymys siitä, että se on rapistunut.

Minä voisin kertoa: Sain eilen sähköpostin, joka oli tosi liikuttava, melkein alkoi tippa tulla silmään. Nuori, 25-vuotias ihminen on hakenut yli sataan työpaikkaan, ja sitten hän kertoo, että hän on pitänyt elämäänsä ja itseluottamustaan kasassa harrastuksillaan ja se ei ole hänelle suuri asia, että hän on taloudellisesti vaikeuksissa, vaan se, että hänen henkinen kanttinsa ei kohta kestä, kun ei ole täyttä elämän rytmiä, työtä ja koulutusta ja ihmisarvoa.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ihan olennainen kysymys tässä nuorten osalta on niin sanottu nivelvaihe. Omassa kotikunnassani Sastamalassa oli jo kymmenen vuotta sitten ja on edelleen käytössä järjestelmä, että joka ikisen nuoren, joka yläkoulusta valmistuu, tilanne selvitetään syksyn aikana: onko hän ammattikoulussa, lukiossa, kauppaopistossa, missä tahansa? Jos ei ole, tulee kutsu työpajalle, ja siellä henkilökohtaisesti asiaa selvitetään: tarvitseeko hän erilaista kuntoutusta, mitä tarvitsee tehdä, jotta tämä nuori pääsee joko koulutukseen tai työelämään? Yhtään ainutta nuorta me emme auta sillä, että me annamme vastikkeetonta rahaa, vaan me autamme nimenomaan antamalla apua siihen, että hän pääsee kiinni elämään, kiinni koulutukseen ja kiinni työelämään. Kysynkin: onko tämä hallituksen linja, että yhtään nuorta ei jätetä yksin?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Se on juuri hallituksen linja, ja luulen, että se on tässä salissa meidän kaikkien linja, että näin käy. Tämä aika vain on sellainen työpaikan saannin suhteen, että kun on paljon lomautuksia, irtisanomisia, se kynnys palkata uusi työntekijä on korkea, ja vaikka meillä näitä tukia on monenlaisia, se ei aina onnistu. Minäkin olen sitä mieltä, niin kuin tässä edellinen puhuja kertoi, että kyllähän ennen kuin työmarkkinatuenkaan piiriin pääsee, jonkun viranomaisen kanssa pitäisi olla tekemisissä, joko sosiaaliviranomaisen tai jonkun, joka auttaa sitä ihmistä joko koulutus- tai työpolun päähän, eikä se ole automaattisesti vain, että joutuu sen työmarkkinatuen varaan ja sitten äkkiä käy niin, että sen varassa eletään ja sitten ei olekaan enää edellytyksiä palata takaisin työmarkkinoille.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.

​​​​