Täysistunnon pöytäkirja 8/2008 vp

PTK 8/2008 vp

8. TORSTAINA 14. HELMIKUUTA 2008 kello 16

Tarkistettu versio 2.0

Omaishoitajat

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Viime vaalikaudella säädettiin omaishoitajalaki. Sillä oli tarkoitus vahvistaa omaishoitoa, mutta lain tavoitteet eivät nyt kuitenkaan ole toteutuneet, sillä tuen kriteerit täyttävillä ihmisillä ei ole subjektiivista oikeutta omaishoidon tukeen ja palveluihin. Ongelmana on myös, että kunnissa tukea myönnetään hyvin eri tavoin. Tällöin on tietysti kyseessä ihmisten eriarvoinen kohtelu. Kysyn:

Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä toteuttaakseen omaishoitajien tasapuolisen kohtelun ja omaishoitopalvelujen tasapuolisen saatavuuden koko maassa?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! On todella totta, että omaishoidon tuki ei ole subjektiivinen oikeus. Vastauksena kysymykseen, mihin konkreettisiin toimenpiteisiin on ryhdytty, totean, että me olemme laatusuosituksessa juuri eilen ottaneet kantaa tähän asiaan ja myöskin käynnistetään selvitys, kuten hallitusohjelmassa todetaan, tulisiko omaishoidon tuki siirtää Kelalle valtion maksettavaksi.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Eilen julkistettiin ikäihmisten palveluiden laatusuositus, joka koskee myöskin omaishoitoa. Sinänsä on hyvä, että laitospainotteisuudesta yritetään päästä pois, ja omaishoidon tukihan on tähän mitä parhain keino. Nyt näyttää vaan valitettavasti siltä, että näitten suositusten toteuttaminen ollaan sysäämässä kuntien kontolle tilanteessa, jolloin kuntien palvelurahoitus on hyvin epävarmalla pohjalla ja samalla väestön palvelutarve tulee lisääntymään. Haluankin kysyä teiltä, arvoisa ministeri:

Miten konkreettisesti aiotaan toteuttaa näiden omaishoidon palvelujen uudistusten rahoitus? Siis mitä konkreettisia esityksiä teillä on tämän tilanteen parantamiseksi?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! On todella kaikilla tiedossa se, että valtionosuudet ovat lisääntyneet jo tänä vuonna, ja sitten myöskin se, että meillä on ihan tähän vanhustenhuoltoon erillisiä määrärahoja. Myöskin Kaste-hankkeessa, joka on tällainen kansallinen kehittämisohjelma, on vuosittain noin 25 miljoonaa käytössä erilaisiin kehittämishankkeisiin. Kyllä olen aivan varma siitä, että järkevät kunnat ovat satsaamassa nimenomaan vanhustenhuoltoon. Ja kun viittasitte siihen, mistä löytyy nyt sitten rahat, niin on se kyllä kovin kummallista, että laitoshoito kuitenkin maksaa enemmän kuin se, mihin tässä nyt ollaan pyrkimässä, ja laitoshoitoon on kyllä varaa, mutta ei sitten tähän uudempaan vaihtoehtoon, jota nyt on ajateltu ja joka olisi inhimillisempi ja joka olisi myös edullisempi.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on arvioitu olevan noin 300 000 omaishoitajaa, jotka hoitavat päivittäin läheisiään kotona. Heitä tukevat vahvasti Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto sekä eri puolilla Suomea olevat paikallisyhdistykset. Nämä yleishyödylliset yhdistykset ja siellä työskentelevät ihmiset tekevät todella tärkeää työtä näitten ihmisten eteen. Nyt rahoitusta on vähennetty, kuten täällä on todettu. Se on tarkoittanut muun muassa sitä, että liiton kehittämistyötä on jouduttu supistamaan, mikä on omaishoidon kehittämisen kannalta todella harmillinen asia. Tämä on tarkoittanut myös sitä, että Keski-Uudeltamaalta ja Savonlinnasta toiminta loppuu kokonaan, Pääkaupunkiseudulta on irtisanottu useita työntekijöitä, sijais- ja tilapäishoitoon, kuntoutukseen ja jaksamiseen liittyvät projektit päättyvät eri puolilla Suomea. Arvoisa puhemies! Kysynkin ministeri Risikolta:

Aikooko hallitus korjata asian lisäämällä rahoitusta näihin toimintoihin eikä heikentämällä entisestään omaishoitajien asemaa Suomessa?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Raha-automaattiyhdistys on tässä kilpailutilanteessa. Tiedätte, mitä tämä kilpailuoikeudellinen säännöstö tarkoittaa Raha-automaattiyhdistyksen kannalta. Se ei voi rahoittaa niitä hankkeita, jotka ovat selkeästi kunnan toimintoja. Näin on käynyt nyt näitten omaishoitoyhdistysten hakemusten niiltä osin, kuin ne ovat koskeneet esimerkiksi omaishoitajien vapaa-ajan sijaispalvelua. Tätä ei voi rahoittaa näitten nykysäännösten puitteissa. Nyt me olemme Raha-automaattiyhdistyksen kanssa neuvottelemassa siitä, mikä on jatkossa se tapa, jolla voitaisiin näitä yhdistyksiä rahoittaa. Olen samaa mieltä kuin kysyjä. Ne tekevät erittäin tärkeää työtä, ja olisi hyvä, että me voisimme myöskin Raha-automaattiyhdistyksen kautta edelleen rahoittaa tätä kolmannen sektorin työtä. Mutta näin on käynyt tässä tällä jakokierroksella.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Omaishoitajien arvokas työ on mielestäni asia, johon pitäisi soveltaa myös yhdenvertaisuuslakia. Ja vaikka ilmeisesti jälleen kerran selvitetään jo moneen kertaan selvitettyä siirtoa Kelaan, niin eikö olisi syytä jo nykykäytäntöä katsoa yhdenvertaisuuslain hengessä, koska riippuen siitä, onko omaishoitaja tietyn kunnan asukas, hän todennäköisemmin on saamassa? Mutta mikä vielä on huolestuttavampaa, yhtenäinen linja koko maassa on se, että mielenterveyskuntoutujista ja heidän omaisistaan, jotka siis täyttävät nämä kriteerit, vain 20 prosenttia on omaishoidon tuen piirissä. Mielestäni tämä on selkeää syrjintää ja vastoin yhdenvertaisuuslakia.

Aikooko siis hallitus jo nykyisen järjestelmän puitteissa huolehtia siitä, että eri sairausryhmiä kohdellaan myös tasa-arvoisesti?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Hyssälä vastaa sitten Sata-komitean näkökulmasta tähän asiaan.

Tämä on juuri se ongelma, mihin edustaja viittasi. Elikkä meillä on eri kunnissa erilaiset kriteerit. Huolimatta siitä, että me olemme valtakunnan tasolta antaneet niitä yhtenäisiä kriteerejä, niin eri kunnat käyttävät eri kriteerejä. Mutta sitten on vielä sekin ongelma, että vaikka todella on kriteerit täyttävä, ei pääse sen omaishoidon tuen piiriin, jos kunta ei ole varannut niitä rahoja. Kannustankin teitä, hyvät kuntapäättäjinä olevat, että varattaisiin rahoja nimenomaan omaishoidon tukeen, koska se on erittäin järkevää. Tähän tulee valtionosuuksissa kyllä apua kunnille.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä on lisäksi selvitettävänä Sata-komitean puitteissa omaishoidon tuen, hoitotuen ja kotitalousvähennyksen osalta, voitaisiinko niistä muodostaa tavallaan sellainen yhtenäinen, pienessä eläkkeessä mukana oleva perusturvamalli. Nämä tuet ovat kuitenkin erittäin pieniä, ja jos ne olisivat pienissä eläkkeissä mukana, niin katsottaisiin sitä kokonaisuutta, miten voitaisiin parhaiten auttaa juuri näitä omaishoitoa tekeviä ihmisiä, jotka usein ovat juuri eläkeläisiä.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Ihmettelen sitä, ministeri Risikko, kun sanoitte, että aiotte käynnistää selvityksen siitä, kannattaisiko omaishoidon tuki siirtää Kansaneläkelaitokseen niin, että se yhdenvertaisin perustein voitaisiin sitten jakaa tarvitseville. Tällainen selvityshän on jo tehty. Viime kaudella selvitysmies Elli Aaltonen antoi varsin kattavan selvityksen, ja näitä hänen ehdotuksiaan ei ole toteutettu. Miksi ihmeessä ette käytä tätä Elli Aaltosen selvitystyötä hyväksi? Nyt ei ole enää selvitysten aika. Nyt on lakiesitysten ja toimenpiteiden aika. Mielestäni todellakin ainoa selkeä ratkaisu on siirtää omaishoidon tuki Kansaneläkelaitokseen hallinnoitavaksi samaan tapaan kuin kotihoidon tuki, jolloin se maksetaan yhdenvertaisin perustein niille omaishoitajille, jotka täyttävät kriteerit.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Elli Aaltonen teki esityksen, että siirrettäisiin Kelalle, mutta sitä ei ole selvitetty, onko se oikeudenmukainen. Nimittäin siinä on sellainen vaara, se kolikon toinen puoli, että joillakin omaishoidon tukea nyt tällä hetkellä saavilla voisi alentua se summa, ja eihän se ole järkevää, että jollakin alentuisi se. Pitää todella tarkasti katsoa, onko siitä riittävästi hyötyä. Minä itse arvelen, että on hyötyä, mutta se täytyy katsoa. Viitaten siihen, mitä ministeri Hyssälä sanoi, niin todella Sata-komiteassakin tätä asiaa pohditaan, ja kyllä tämä on todella iso haaste ja iso ongelma meillä Suomessa, ja ymmärrän teidän huolenne oikein hyvin.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Omaishoidon tuen tarve on kiistaton, ja täällä salissa on valtava määrä kuntapäättäjiä. Meillä kaikilla on siitä omakohtaisia kokemuksia omissa kunnissa. Anjalankoskella tästä asiasta päädyttiin siihen, että pidetään vähän aikaa niin sanotusti piikki auki ja selvitetään, kuinka paljon sitä todella tarvitaan. Näkisin näin, että ainoa vaihtoehto siinä on, että se tulee Kelan maksettavaksi, ja toivon, että hallitus toimii niin, että nämä kyseiset päätökset saadaan tällä hallituskaudella aikaiseksi ja päästään tässä asiassa todellakin eteenpäin.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Aivan juuri näin on, eikä missään nimessä sitä selvitystä pitkitetä. Mutta kyllä meidän on pakko allokoida hieman näitä, mitä teemme, koska myös ministeriössä on resurssit rajalliset.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Jokainen viisas kunta toimii sillä tavalla, että se ottaa tämän omaishoidon tuen ykkösasiakseen. Me Vammalassa jo ajat sitten teimme niin, että tämä piikki on niin sanotusti auki, ja satojatuhansia euroja on vuositasolla säästetty laitospaikkakuluissa. Eli tämän pitäisi itsestään tapahtua jo kuntatasolla, mutta koska kaikkialla ei näin tapahdu, niin sikäli perusteet tästä Kela-asian selvittämisestä ovat myöskin tärkeät.

Olennainen kysymys on kuitenkin se, kuinka moni voi toimia omaishoitajana. Nyt entistä useammin käy niin, että ikääntynyttä vanhusta voisi hoitaa hänen lapsensa, mutta silloin pitäisi olla oikeus jäädä pois töistä määräajaksi. Kysynkin ministeri Cronbergilta, kun tiedän, että työryhmä selvittää asiaa:

Millä aikataululla mahdollistetaan tällainen tilaisuus hoitaa omaa vanhempaansa?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Olemme nimenomaan asettaneet tässä ennen joulua työryhmän, joka nopealla aikataululla kevään kuluessa miettii sitä, miten järjestetään niiden, jotka haluavat toimia omaishoitajina, poissaolo töistä. Vuorotteluvapaatahan on käytetty hyvin paljon tähän, se on ollut yksi mahdollisuus. Jotkut ovat ottaneet virkavapaata. Tässä on hyvin erilainen tämä käytäntö. Koska nyt eduskunnassa vielä yli sata kansanedustajaa on allekirjoittanut tämmöisen esityksen, että tätä asiaa pitää viedä eteenpäin, niin viemme sen todellakin eteenpäin nopealla aikataululla. Tuloksia ei vielä ole selvillä.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Ihmettelen ministeri Risikon kiemurtelua tässä, miksi asiaa ei voi siirtää Kelan hoidettavaksi, mutta ehkä se sitten joskus selviää, miksi sitä ette halua tehdä.

Mutta olisin kysynyt tästä omaishoitajien mahdollisuudesta saada sijainen kotiin, jotta voi viettää sen vapaapäivän. Nyt monet kunnat ovat lähteneet siihen, että ei olekaan kunnan palkkaamaa henkilöä, joka voisi tulla kotiin ja järjestää sen vapaapäivän, vaan omaishoitajillekin annetaan palveluseteleitä. Eli tällä tavalla kunnan vastuuta siirretään yksityisille firmoille ja sitten myös näille ihmisille itselleen järjestettäväksi.

Mitä suunnitelmia teillä nyt on, jotta omaishoitajat jaksaisivat ja pystyisivät viettämään ne vapaapäivänsä eikä sitä hoidettavaa tarvitsisi viedä pois kotoa vaan sinne kotiin tulisi hoitaja?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Totean, että tästä nyt on kiemurtelu kaukana, kun minä sanon, että kyllä se selvitys sieltä tulee ja aivan varmasti siinä katsotaan ne molemmat puolet siitä.

Tämä ongelma, että meillä ei ole sijaisia, on ihan todellinen. Mutta mitä voitaisiin sitten tehdä, että omaiset voisivat pitää ne lakisääteiset vapaapäivänsä? Paras-hankkeessa on tähän suunnitelmia ja kunnissa, mutta myöskin tässä perusterveydenhuollon kehittämisessä ja ylösnostamisessa meillä on ajatuksena, että voitaisiin tarjota sille omaiselle vapaapäivä ottamalla esimerkiksi intervallipaikkoihin jne. näitä hoidettavien omaisia. (Ed. Lapintie: Sijainen kotiin!) — Ja sijainen kotiin. — Meillä on myös erilaisia hankkeita, niin sanottuja kotimieshankkeita ja kotiapuhankkeita, ja näiden avulla kehitetään niitä hyviä käytäntöjä.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Tämä omaishoitokysymys on sellainen, missä inhimillisyys ja taloudellisuus lyövät kättä. Tässä on vain voittajia silloin, kun tämä asia oikein hoidetaan. Arvoisat ministerit, jos säännöt ovat ristiriidassa käytännön elämän ja elämäntilanteitten kanssa, niin kumpi joustaa, ne sadattuhannet omaishoitajat, jotka tänä päivänäkin tekevät sitä arvokasta, vaativaa työtä, vai me byrokraatit, jotka voimme sääntöjä, lakeja ja asetuksia kirjoittaa? Ongelma on ilmiselvä. Se on täällä tänään monessa monessa kodissa. Ei enää selvityksiä, vaan toimenpiteitä.

Kertokaa meille, milloin te ryhdytte konkreettisiin toimenpiteisiin. Eivät ihmiset ole kiinnostuneita poliitikkojen, ei meidän eikä teidän, selityksistä. He seuraavat päätöksiä ja haluavat ratkaisun.

Ed. Kari Rajamäki merkittiin läsnä olevaksi.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen kysyi, milloin on ryhdytty toimenpiteisiin. Silloin kun tämä hallitus aloitti ensimmäisenä päivänä toimintansa, silloin on alettu kehittää omaishoitoa. Silloin on alettu kehittää vanhustenhuoltoa. Kyllä ne toimet sieltä tulevat, mutta totta kai on paljon tehtävää, ja me aivan varmasti huolehdimme omaishoitajista. Mutta on hienoa, että myös te olette niistä kiinnostuneita. (Hälinää)

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.