2) Hallituksen esitys eduskunnalle tietoyhteiskuntakaareksi sekä laeiksi
maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:n
ja rikoslain 38 luvun 8 b §:n muuttamisesta
Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen
Paljon kiitoksia, arvoisa puhemies! En ihan kuullutkaan, että oli
jo kutsuttu tänne eteen.
Mutta todellakin tänään meillä on
erittäin historiallinen ja tärkeä laki
esiteltävänä. Meillä on käsiteltävänä hallituksen
esitys eduskunnalle tietoyhteiskuntakaareksi sekä laeiksi
maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:n
ja rikoslain 38 luvun 8 b §:n muuttamisesta.
Eduskunnan käsittelyyn tämän myötä tuodaan
nyt sekä kattavuudeltaan että merkittävyydeltään
minun mielestäni ihan historiallinen lainsäädäntöhanke.
Olen hyvin tyytyväinen, että olemme suhteellisen
nopeassa aikataulussa saaneet tämän hallituksen
esityksen eduskuntaan.
Tietoyhteiskuntakaareen on koottu keskeiset sähköistä viestintää koskevat
säännökset. Päällekkäisyyksien
poistamisen ja säännösten yhtenäistämisen
jälkeen tietoyhteiskuntakaaressa on runsaat 350 pykälää nykyisin
kahdeksassa eri laissa olevien 490 pykälän sijaan.
Tällä tietoyhteiskuntakaarella halutaan varmistaa,
että sähköisen viestinnän palveluja
on saatavilla kaikkialla Suomessa. Palveluiden on oltava teknisesti
kehittyneitä. Niiden on oltava turvallisia, helppokäyttöisiä ja
kohtuuhintaisia. Lisäksi tällä lainsäädännöllä pyritään
luomaan entistä paremmat edellytykset keskenään
kilpailevalle liiketoiminnalle, viestintäteknologian kehitykselle
ja innovaatioille.
Tässä tietoyhteiskuntakaaren valmistelussa
on nykyaikaistettu lainvalmistelua ja sen avoimuutta, mikä mielestäni
on erittäin tärkeä asia. Valmisteluun
osallistui poikkeuksellisen laaja joukko eri sidosryhmien edustajia.
Seurantaryhmään kuului noin 50 jäsentä,
ja seitsemässä alatyöryhmässä oli
kussakin 30—70 jäsentä. Nämä alatyöryhmät
olivat avoimia kaikille yrityksille ja yhteisöille, jotka
halusivat olla mukana tämän kaaren valmistelussa.
On mielestäni todella tärkeää, että tämä valmisteltiin
laajassa yhteistyössä, ja olen tyytyväinen
tähän yhteistyöhön ja uskon, että avoimen
valmistelun tulokset näkyvät myös hallituksen
esityksen sisällössä.
Tässä yhteydessä, kun puhun tästä laista
ja sen valmistelusta, haluan kyllä todella isosti kiittää minun
kollegaani ja edeltäjääni ministeri Krista Kiurua
siitä, että hän on luotsannut tätä laajaa hanketta
sellaiseen pisteeseen jo minun tullessani ministeriksi, että oli
kyllä siitä hyvä ja helppo jatkaa. Ministeri
Kiuru teki tässä tärkeän ja
ison työn, ja hänelle myös kiitokset
lämpimät tässä haluan antaa.
Mutta, hyvä eduskunta, arvoisat kollegat, hallituksen
esityksen keskeinen sisältö on kuluttajansuojan
parantaminen. Kuluttaja, kansalainen on kuningatar, ja siitä lähdetään.
Vaikka hallituksen esityksen lähtökohtainen tavoite
oli hajallaan olevan lainsäädännön
kokoaminen yksiin kansiin, me olemme sisällyttäneet
tietoyhteiskuntakaareen merkittävän määrän
selkeitä ehdotuksia kuluttajan aseman parantamiseksi. Näitä ovat
esimerkiksi vaatimus sopimusehtojen laatimisesta selkeällä,
ymmärrettävällä kielellä,
viestintäverkon rakennus- ja kunnossapitotyön
korvauksettoman ajanjakson lyheneminen 48 tunnista 24 tuntiin — tarkoittaa
siis, että häiriöitä vähemmän
tulevaisuudessa — ja samoin esitetään myös
teleyritysten ja palveluntarjoajan yhteisvastuuta.
Tällä viimeksi mainitulla yhteisvastuulla
tarkoitetaan niin sanottua Visa-vastuuta tilanteessa, jossa kuluttaja
maksaa tavaroita ja palveluita matkapuhelimella ja maksu peritään
puhelinlaskun yhteydessä. Kuluttaja voisi tällöin
kääntyä myyjän ja palveluntarjoajan
lisäksi tulevaisuudessa myös teleoperaattorin
puoleen esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, kun palvelu tai tuote
on viallinen tai ei tule perille tai jos kuluttaja ei pysty keskeyttämään
palvelutilausta. Esimerkkinä näistä voisi
varmasti mainita paljon huomiota saaneet soittoäänen
tilaukset, jotka eivät aina ihan ongelmattomia ole olleet.
Tästedes, jos kuluttaja ongelmatilanteita kohtaa, hänen
on helpompi löytää myös vastuullinen
taho, joka on sitten velvollinen tästä korvauksia
antamaan. Tämä on muutos, jota on pitkään
valmisteltu, ja olen nyt hyvin tyytyväinen, että se
on sisällytetty tähän esitykseen.
Arvoisa puhemies! Pidän myös erittäin
tärkeänä kuluttajansuojaan liittyvänä päivityksenä verkon
neutraliteettia säätelevän pykälän
tarkentamista. Tarkoituksena ei ole muuttaa nykytilaa, ja jatkossakin
internetin käyttäjillä on mahdollisuus
valita mieleisensä internet-palvelu eikä teleyhtiöyritys
saa estää, hidastaa tai esimerkiksi syrjivällä hinnoittelulla
hankaloittaa kilpailevien palveluiden käyttöä.
Tämä on tärkeä, hyvä periaate.
Ei ole sattumaa, että tämä esitys
sisältää huomattavan määrän
viestintäpalveluiden käyttäjän asemaa
turvaavia muutoksia. Erityisesti yksityisyyden suojaa ja viestinnän
luottamuksellisuutta koskevat ehdotukset ovat olennaisia tekijöitä Suomen
kansainvälisen kilpailukyvyn edistämisessä sekä kansalaisten
että yritysten näkökulmasta. Mielestäni
tässä on kaksi semmoista hyvin tärkeää elävää elämää koskettavaa
periaatetta tietoyhteiskuntakaaressa: äsken mainitsemani kuluttajan
asian vahvistuminen, ja toinen on tämä viestinnän
luottamuksellisuus ja yksityisyyden suojan vahvistaminen.
Yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan on siis kiinnitetty erityistä huomiota.
Yksityisyyden suojaa koskeva sääntely ja tietoturvan
varmistaminen ulotettaisiin nyt koskemaan kaikkia viestinnän
välittäjiä. Nykyinen säätely
kohdistuu teleyrityksiin, yhteisötilaajiin sekä lisäarvopalvelun
tarjoajiin. Tämä uusi säätely
koskisi esimerkiksi sosiaalisen median kuten Facebookin sisällä välitettyjä luottamuksellisia
viestejä. Tätä tällaista niin
sanottua toimijaneutraalia säätelyä on toivottu,
jotta eri toimijoita kohdeltaisiin samalla tavoin. Uskoisin, että tämä on
hyvin rohkea askel, jolla voimme osaltamme olla osoittamassa suuntaa
myös Euroopan tasolla. Suomella tulee olemaan tämän
uudistuksen myötä edelläkäyvää lainsäädäntöä tässä,
ja todella, kuten sanoin, tämä ei ole välttämättä helppo
tie mutta erittäin tärkeä, hyvä tie,
jolla voimme saavuttaa myös kansainvälistä edistystä tämän
asian puitteissa.
Arvoisa puhemies! Minä näen, että viestinnän luottamuksellisuuden
turvaamisen merkitys vain korostuu ja tulee entistä tärkeämmäksi
tulevaisuudessa. Varmasti viimeaikaiset tapahtumat ovat avanneet
monen silmät ymmärtämään
asian merkittävyyden aivan uudella tavalla.
Edellä mainitsemieni kuluttajien asemaa ja viestinnän
luottamuksellisuutta edistävien muutosten lisäksi
haluan vielä mainita esitykseen liittyvät
toimilupia koskevat ehdotukset. Uudessa toimilupajärjestelmässä on
otettu huomioon erityisesti median murros ja sen tuomat haasteet.
Nykyistä järjestelmää yksinkertaistettaisiin siirtämällä merkittävä osa
radion ja television ohjelmistotoimilupapäätöksistä Viestintävirastolle.
Tämä on tarkoituksenmukaista, kun ottaa huomioon
televisiokanavien määrän merkittävän
kasvun sekä lisääntyneet uudet sisältöjen jakelumahdollisuudet.
Uudet matkaviestinnän käyttöön
osoitettavat taajuusalueet voitaisiin jakaa jatkossa huutokaupalla.
Sitähän meillä on jo tässä viime
aikoina kokeiltu ja sitä kautta saatu uusia, nopeita yhteyksiä käyttöön,
ei ehkä niin nopeasti, mutta nopeat yhteydet ovat ne tärkeimmät.
Tietoyhteiskuntakaaressa esitetyt muutokset nykytilaan verrattuna
perustuvat valtioneuvoston maaliskuussa 2012 hyväksymään
taajuuspoliittiseen periaatepäätökseen
sekä valtioneuvoston eduskunnalle vuoden 2012 lopussa antamaan
selontekoon sähköisen median viestintäpoliittisesta
ohjelmasta.
Erityissääntelyn piiriin kuuluvien yritysten hinnoittelun
valvontaa tehostetaan. Teleyritysten markkinavalvonnan perimmäisenä tavoitteena
ovat kilpaillut, kehittyneet ja edulliset viestintäpalvelut
käyttäjille. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi
Viestintävirastolle annettaisiin muun muassa oikeus määrätä teleyrityksen
tukkutuotteelle enimmäishinta silloin, kun kilpailuongelmia
esiintyy. Teleyrityksille ei esimerkiksi suoraan aseteta uusia velvoitteita,
vaan Viestintäviraston nykyistä työkalupakkia
ajanmukaistetaan siten, että virasto voi markkinoiden häiriötilanteessa
määrätä velvoitteita erillisellä päätöksellä.
Tärkeä kokonaisuus on myös sähköisen
viestinnän jatkuvuuden turvaaminen. Viestintäpalveluiden
häiriöttömyyttä edistetään
luomalla häiriön hallinnassa tarvittavalle yritysten
ja viranomaisten yhteistyölle entistä parempia
edellytyksiä. Keskeisimmät verkon valvomot ja
muut kriittiset järjestelmät olisi jatkossa ylläpidettävä siten,
että ne voidaan poikkeusoloissa viipymättä palauttaa
Suomeen.
Arvoisa puhemies! Esittelemieni ehdotusten lisäksi
esitykseen sisältyy joukko pienempiä muutosehdotuksia,
jotka ovat esimerkiksi yleispalveluun kuuluvien palveluiden saatavuutta
tai televisiotoiminnan niin sanottua yhden kortin periaatetta koskevia.
Näiden pienempien muutosten tavoitteena on pääsääntöisesti
päivittää nykyistä lainsäädäntöä vastaamaan
muuttunutta toimintaympäristöä.
Esitykseen liittyy myös kolme lausumaa. Ensimmäisen
lausuman perusteella hallitus tulee jo ennakollisesti keventämään
toimilupamenettelyä voimassa olevien lakien mahdollistamalla
tavalla. Toisen lausuman perusteella perustetaan työryhmä,
jonka tehtävänä on edistää tietoyhteiskuntakehitystä siten,
että langattomien ja kiinteiden internetyhteyksien käyttäjät
voivat mahdollisimman kustannustehokkaasti, laajasti ja yhtäaikaisesti
vastaanottaa avoimessa internetissä tarjottavia audiovisuaalisia
sisältöjä. Kolmannen lausuman mukaan
niin sanottujen Lex Nokia -säännösten
siirtämistä työelämän
lainsäädäntöön jatketaan.
Nämä lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1.
päivänä tammikuuta 2015. Uudistuksilla
Suomi pystyy entistä paremmin tarttumaan digitaalisen maailman
haasteisiin.
Haluan näillä sanoilla, arvoisa puhemies,
toivottaa asiaa käsitteleville valiokunnille — liikenne-
ja viestintävaliokunnalle, hallinto-, sivistys-, talous-,
puolustus- sekä perustuslakivaliokunnalle — tuloksellista
valiokuntakäsittelyä. Tehdään se
hyvässä yhteistyössä.
Mirja Vehkaperä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tietoyhteiskuntakaari on mittava, iso
paketti sähköisen viestinnän kokonaisuudistuksesta.
Tällä paketilla teemme aimo harppauksen, ja toivottavasti
hyvän sellaisen, lainsäädännössä 2000-luvulle.
Sähköisen viestinnän palveluiden
kehittyminen on ollut todella nopeaa, ja ne kehittyvät
koko ajan, ja sen myötä voidaankin kysyä,
kuinka meidän lainsäädäntö ja
säätely oikeasti pysyvät ajan tasalla
ja ajan hermolla. Kehittäminen ja kehitys on huikeaa. Käytämme
puhelinta, matkaviestimiä, internetiä, radiota,
televisiota päivittäin, televisiota jopa kolme
tuntia päivässä, varmaankin näin
olympialaisten aikana hieman enemmän. Käytämme
näitä kaikkia sähköisiä palveluita työssämme,
kotona ja vapaa-ajalla eri harrastuksissa. Voidaan siis sanoa, että tietoyhteiskunta
on kaikkialla ja aika lailla pysyvästi.
Meille sähköisten palveluiden käyttäjille
erityisen tärkeää on se, että sovellettavan
tekniikan osalta kaikki on ajan tasalla, se on turvallista ja helppoa
käyttää ja myöskin kaikkien
ulottuvilla, puhumattakaan siitä, että sähköiset
palvelut ovat kohtuuhintaisia. Ymmärrän sen, että säätelyllä pyritään
turvaamaan sähköisen viestinnän tarjonta,
mutta edellä mainituista asioista on pidettävä kiinni,
etenkin kohtuuhinnasta. Laajakaistat ja internetyhteydet eivät
valitettavasti ole tällä hetkellä kaikkien
ulottuvilla. Laajakaista kaikille -hanke esimerkiksi: toivon sille
erityistä myötätuulta vielä eteenpäin.
Me tarvitsemme valtion rahoitusta, jotta saamme maakunnissa toteutettua
sen, että joka savuun internetyhteydet ja laajakaistat
tavalla tai toisella on toteutettu. Matkapuhelinverkossakin meillä on
paljon katvealueita ja siinä paljon tehtävää,
että matkapuhelimetkin toimisivat joka puolella Suomea.
On tärkeää myöskin katsoa,
että tässä tietoyhteiskuntakaaressa katsotaan
tulevaisuuteen: voisivatko sähköiset palvelut,
viestintäteknologia olla Suomen menestystarina, vientituote
tulevina vuosina? Itse ainakin toivon näin. Uutta Nokiaa
kaivataan vahvasti Suomeen, ja se voisi syntyä juuri tietoyhteiskunnan
sovellusten kautta.
Arvoisa puhemies! Vastikään pidettiin uusista
taajuusalueista huutokauppa, joka ei ollut menestystarina. Ministeri
Viitanen, te melkein onnistuitte rakentamaan ikiliikkujan tästä huutokaupasta,
mutta se saatiin tietysti onnellisesti loppuun, koska sitä hiukan
avattiin muillekin kuin kahdelle toimijalle. Vastedes kun näitä uusia
taajuusalueita huutokaupataan toimijoille, toivon, että pidetään
mielessä se, että meillä on Suomessa
erikokoisia, erilaisia toimijoita, joiden toiminta ei saa tökätä siihen,
että taajuusalueita ei saada millään
joko ostettua tai sitten järjestettyä toimijoille,
joten taajuusalueiden huutokauppajärjestelmä tarvitsee
varmasti uudenlaista otetta.
Yksityisyydensuoja, tietoturva on tärkeä asia, joka
on otettu huomioon tietoyhteiskuntakaaressa ja sen käsittelyssä.
Arvoisa puhemies! Kun kävin aikanaan maanpuolustuskurssin,
opin yhteiskuntamme uhkista ja haavoittuvuudesta erittäin
paljon. Sotien sijaan on selvää, että meidän
uhkamme ovat ihan toisaalla: kyberhyökkäysten
ja sähköisten palveluiden teknisten ongelmien
ehkäisemiseksi tarvitsemme yhteistyötä alan
toimijoiden kanssa. Pidän tärkeänä,
että tietoyhteiskuntakaaressa on otettu askel siihen, että häiriötilanteet
ja kriisiajan viestinnän yhteistyö ovat osa teleyritysten yhteistä toimintaa.
Viestintävirasto tulee kokoamaan sähkö-
ja televerkkojen ylläpitäjistä koostuvan
häiriöhallinnan yhteistoimintaryhmän,
ja tämä on erittäin hyvä, kun
puhumme näistä uhkista ja tulevista mahdollisuuksista
Suomessa.
Odotan itse mielenkiinnolla valiokuntakäsittelyä ja
toimijoiden kanssa käytävää keskustelua, koska
aivan kaikki tässäkään valmistelutyössä olleet
tahot eivät olleet tyytyväisiä joka ikiseen hallituksen
lainkirjauksiin, joten varmasti saamme tästä mielenkiintoisen
paketin.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Suomen tulevaisuus ja hyvinvointi riippuvat
ratkaisevasti tietoyhteiskuntakehityksestä. Jos onnistumme
syventämään ja vauhdittamaan tietoyhteiskuntakehitystä,
meidän on mahdollista kuroa umpeen merkittävä osa
siitä valtiontalouden vajeesta ja julkisen talouden kestävyysvajeesta, joka
tänään kyselytunnillakin meitä puhutti,
ja jos vastaavasti epäonnistumme tässä tietoyhteiskuntakehityksessä,
on meillä uhkana, että jäämme
jälkeen muista maista yhä pahemmin. Siksi tämä tietoyhteiskuntakaari
on hyvin tärkeä. On tärkeää koota
pelisääntöjä yksiin kansiin,
on tärkeää karsia päällekkäisyyksiä ja
on tärkeää päivittää pelisääntöjä aikojen
muuttuessa. Siksi on ehkä myös vähän
yllättävää, että niinkin
harva on osallistumassa näillä näkymin
tähän tämän tärkeän
hallituksen esityksen käsittelyyn.
Paljon pykäliä on nyt koottu samaan pakettiin,
mutta paljon on edelleen jäänyt ulkopuolelle.
Siis nimestään huolimatta tietoyhteiskuntakaari
ei ole kattava tietoyhteiskunta-alan sääntelyn
kokoelma, ja on toivottavaa, että tätä kokoamista
voidaan tulevaisuudessa jatkaa ja todellakin saada yksi kattava
sateenvarjo kaikelle keskeiselle tietoyhteiskunta-alan sääntelylle.
Toiseksi, tietoyhteiskuntakehitystä voi mahdollistaa
sääntelyllä, mutta sitä ei voi
luoda sääntelyllä. Meillä on
pikkasen tässä talossa välillä sellaista
huolestuttavaa tapaa, että yritämme lakeja säätämällä saada
rakennettua maan valmiiksi. Kuitenkin parhaimmillaankin ne pykälät,
joita tässä talossa sorvataan, voivat edesauttaa
sitä työtä, jota muualla tehdään.
Ja kun puhutaan tietoyhteiskunta-asioista, niin silloin teknologian kehitys
on erityisen ripeää, markkinoiden kehitys on usein
erityisen ripeää ja meidän lainsäätäjien
on vaikea pysyä siinä vauhdissa mukana.
Sen takia usein mitä vähemmällä sääntelyllä tietoyhteiskunnassa
pärjätään, sen enemmän
vapauksia jää toimijoille kehittää,
luoda, ottaa käyttöön uusia ratkaisuja
ja sen parempi tietoyhteiskuntakehityksen kannalta. Sen takia itse
toivon, että valiokunnassa voidaan käydä esitys
tietoyhteiskuntakaareksi läpi aika kriittisessäkin
valossa siitä näkökulmasta, tarvitaanko
todella joka ainoaa kohtaa sääntelyssä ja
tarvitseeko sen sääntelyn olla niinkin tarkkaa
kuin nyt esitetään.
Kolmas huomio evästykseksi jatkokäsittelyyn on
se, että viime aikojen tapahtumat ovat tärvelleet
monien keskeisten maiden maineen tietoyhteiskuntina. Kyttääminen
ja vakoilu, paraatiesimerkkinä toki Yhdysvalloissa mutta
myös monissa muissa keskeisissä maissa, kuten
Isossa-Britanniassa, Saksassa ja jopa naapurimaassamme Ruotsissa,
ovat käytännössä pilanneet näiden maiden
maineen turvallisina, yksityisyyden suojaa kunnioittavina, tietoturvaa
kunnioittavina maina. Samalla se on avannut meille kansakuntana
aivan uudenlaisen mahdollisuuden.
Suomella on nyt mahdollisuus nousta verkkopalveluiden turvasatamaksi.
Meidän maastamme voi tulla maailman houkuttelevin kohde
uusille palvelinkeskuksille, pilvipalveluille, verkkoalan startup-yrityksille,
mutta se edellyttää määrätietoisia
toimia. Meidän pitää onnistua takaamaan
verkkopalveluille myös lain tasolla maailmanluokan tietoturva
ja yksityisyyden suoja. Meidän pitää huolehtia
siitä, että viranomaisten valta seurata liikennettä tietoverkoissa
on äärimmäisen tarkkaan rajattu ja myös
näitä valvojia valvotaan huolella.
Meidän on punnittava lakeja ja asetuksia siitä näkökulmasta,
edistävätkö ne varmasti yksityisyyden
suojaa ja tietoturvaa riittävästi. Samaan aikaan
kaikki aikeet lisätä mahdollisuuksia kytätä ihmisten
ja yritysten toimintaa pitää määrätietoisesti
ja johdonmukaisesti torpata. Tämä koskee esimerkiksi
suojelupoliisin esityksiä saada lisää valtuuksia
vahtia tietoliikennettä. Samoin kyttäämisen
mahdollistavia nykypykäliä, kuten ministerinkin
mainitsema Lex Nokia, pitää karsia siinä määrin
kuin se suinkin vain on mahdollista.
Mutta, arvoisa puhemies, arvoisa ministeri Viitanen, olen itse
miettinyt sitä, olisiko tässä tietoturvan
kehittämisessä tarpeen nyt sellainen lähestymistapa,
että pikaisella aikataululla asetettaisiin vaikkapa selvityshenkilö,
joka perkaisi kaiken meidän olemassa olevan sääntelyn
siitä näkökulmasta, minkälaisia
aukkoja ja puutteita meillä on yksityisyyden suojassa ja
tietoturvassa ja miten näihin aukkoihin ja puutteisiin
voitaisiin vastata, koska todella uskon, että jos onnistumme
vahvistamaan asemaamme verkkopalveluiden turvasatamana, voidaan
puhua miljardiluokan mahdollisuuksista yrityksille ja useista tuhansista
uusista työpaikoista.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Sähköistä viestintää koskevien
säädösten kokoaminen yhteen on varmasti
perusteltavaa. 460 pykälää on tässä saatu
tiivistettyä 343 pykälään. Niin
kuin tässä keskustelussa on esille tullut, toivottavasti
tämä selkeyttää ja edistää tietoyhteiskuntakehitystä hyvällä ja
vastuullisella tavalla.
Tässä lakiesityksessähän
on sisällä myös viime hallituskaudella
SDP:n riveistä kovaa arvostelua kohdannut Lex Nokia. Sitä vastusti
myös silloin vihreiden joukoista ainakin osa ja ymmärtääkseni
vasemmistoliitto, jotka nyt ovat tämän lakikokonaisuuden
hyväksyneet, ja näyttää siltä, että myös
sosialidemokraatit ovat Lex Nokian taakse asettuneet. Vielä 24.
helmikuuta 2009 SDP:n silloinen ryhmäpuheenjohtaja Filatov pyysi
silloista viestintäministeriä vetämään
Lex Nokian pois kokonaan ja hylkäämään
tuon esityksen, ja vielä hetki sitten ministeri Viitasen edeltäjä ministeri
Kiuru totesi, että jos laki on tarpeeton, hänen
mielestään se voidaan kumota. Kysyisin nyt ministeri
Viitaselta: mikä on muuttanut sosialidemokraattien kannan
Lex Nokiaan, että te haluatte sen myös nyt tällä kertaa
esittelevänä ministerinä allekirjoittaa
ja pitää voimassa ettekä ole siitä luopumassa?
Toki on hyvä, että nyt sen takana ovat näköjään
myös yksimielisesti vihreät ja vasemmistoliittokin,
jotka vielä edellisellä hallituskaudella sitä vastustivat.
Harri Jaskari /kok:
Arvoisa herra puhemies! Niin kuin arvoisa ministeri Viitanen
sanoi, niin kyse on todellakin tärkeästä laista,
josta pitäisi käydä keskustelua laajaltikin,
koska se vaikuttaa hyvin moneen eri suomalaisen yhteiskunnan lohkoon.
Otan vain lyhyesti kolme erilaista näkökulmaa
tähän lakiin.
Ensinnäkin yksi on tietynlainen tasa-arvon näkökulma
siinä suhteessa, että on hirvittävän oleellista
se, että eri toimijoilla on mahdollisuus toimia tietoyhteiskunnan
verkossa. Tähän liittyy se kysymys, että on
avoimet, selkeät säännöt, jolloin
myöskin voidaan tuoda uusia ideoita tähän tietoyhteiskuntaan
ja siihen liittyviin kysymyksiin, jolloin pitää myöskin
tämä infrastruktuuripuoli olla kunnossa. Siinäkin
täytyy olla toimijoita sen verran paljon, että löydetään
jotain uusia. Kaikki monopolit siinä suhteessa ovat hankalia,
koska ne yleensä johtavat siihen, ettei enää mietitä uudenlaisia
ratkaisuja. Jos mietitään vaikka Koreaa ja Suomea
tällä hetkellä, niin kuinka paljon se
on edellä tietoyhteiskunnassa käytännössä myöskin
sen takia, kun toimijoita on paljon.
Toisaalta on tällainen Suomen työpaikkojen
ja talouden ja yritysten menestysnäkökulma. Nythän
puhutaan hyvin paljon, että esimerkiksi eri teollisuuden
sektorit yhdistyvät. Yksi on se, että muitten
sektoreitten pitäisi yhdistyä tähän
ict-puoleen. Sehän edellyttää sitä,
että Suomessa olisi aidosti niin hyvät verkot,
että se on kilpailutekijä eikä kilpailuhaitta.
Tällöin tulee kysymykseen myöskin keskustelu
avoimesta datasta ja muista, joilla me luomme tietynlaisia markkinoita.
Se ei ole vain sitä verkkoa, mitä on perinteisesti
tehty, vaan myöskin erittäin voimakkaasti sisältöä ja
sitä kautta mahdollisuuksia. Toivottavasti tällainen
selkeyttävä regulaatio antaa senkin tyylisiä mahdollisuuksia.
Kolmas on kuluttajansuojanäkökulma: miten tässä halutaan
tehdä parannuksia. On aika hankala tehdä näihin
tietoyhteiskunnan verkkoihin palveluita, jos ei kukaan niitä käytä ja
kukaan niihin ei käytännössä luota.
Silloin tämä yhdistävä tekijä myöskin
parantaa sitä. Jos luotetaan verkkopalveluihin, niitä ruvetaan
käyttämään, olkoon kysymys kaupallisista
tai hallinnollisista tai kaikista muistakin palveluista. Itse olin
tietyn aikaa sitten käymässä vaikka Iso-Britanniassa.
He päättivät siirtää tietyissä kaupungeissa,
kun rahat loppuivat, kaikki mahdolliset palvelut verkkoon, jolloin
he saivat myöskin tietyllä tavalla tehokkuutta
siihen toimintaan. Totta kai sitten oli palvelut puhelimessa ja
myöskin henkilökohtaiset palvelut.
Mutta jos meillä eivät ole nämä perusasiat kunnossa,
me emme pysty tällaisia muutoksia tekemään.
Eli siinä suhteessa kannustan todella monipuoliseen keskusteluun
tämän tietoyhteiskuntakaaren puitteissa.
Kalle Jokinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Nyt on TYKKI esillä, eli tämä tietoyhteiskuntakaarihan
on saanut tuon TYKKI-lyhenteen, jolla tätä valmistelua
on kutsuttu tietoyhteiskuntakaaren valmistelun aikana. On mittava työ jo
tähän asti, että tietoyhteiskunnan sähköisen
viestinnän lainsäädäntöä on
koottu yhteen näin mittavassa kokonaisuudessa.
Tietoyhteiskunnan ja digitalisaation kehitykselle on luotava
mahdollisuuksia ja on purettava lainsäädännön
esteitä. Lakeja säätämällä ei
kuitenkaan voida luoda toimivaa tietoyhteiskuntaa. Kyllä se
on niin, että tietoyhteiskunta syntyy ja kehittyy aivan
muualla kuin siellä lainsäädäntötyöryhmissä,
mutta tällä lainsäädäntötyöllä voidaan
luoda entistä paremmat edellytykset sähköisen
viestinnän kehittymiselle ja myös digitalisaatiolle,
jolla on monia, monia käyttömahdollisuuksia ja
odotuksia koko yhteiskunnan toiminnan kannalta. Lainsäädännöllä edistetään
sähköisen viestinnän palvelujen tarjontaa
ja myös alan toimijoiden kilpailua niin, että siihen
kilpailuun on ennustettavat säännöt ja
toimintakenttä olemassa.
Tämän sääntelyn tarkoituksena
oli alun perin koota tosiaan yhteen tämä sähköisen
viestinnän lainsäädäntö ja
keventää päällekkäistä sääntelyä. Tarkoitus
oli myös selkiyttää, ajanmukaistaa ja parantaa
sääntelyä. Odotukset siitä,
että lainsäädäntö huomattavasti
keventyisi, olivat korkealla, mutta kyllähän siinä niin
helposti käy, kun lähdetään
tarkastelemaan näin suurta kokonaisuutta, että ei
se välttämättä kevene, vaan
regulaatio on myös tämän esityksen myötä joiltain
osin lisääntymässä.
Tässä esityksessä on otettu hyvin
huomioon tietosuojaan ja tietoturvaan liittyviä kysymyksiä. On
erittäin hyvä, että esillä on
tämä kansalaisnäkökulma ja että tarjotaan
puhelin-, matkaviestin-, internet-, radio- ja
televisiopalveluja sekä muita sähköisen
viestinnän palveluja niin, että se tekniikka voi
aidosti kehittyä ja sen käyttö voi olla
turvallista, sen käyttö helpottuu ja olisi myös sitten
kohtuuhintaista kuluttajille. Nämä ovat erittäin
kannatettavia ja hyviä tavoitteita.
Markkina- ja kilpailutilanteen muuttuminen sekä teknisesti
että kansainvälisesti asettaa suuria haasteita
lainsäädännölle, ja on aivan
varmaa, että tämäkin lainsäädäntö,
jota nyt ollaan tässä valmistelemassa, joutuu
aika pysyväänkin stressitestiin tämän
alan nopean kehityksen ja muutoksen myötä. Mutta
lainsäädäntöä valmisteltaessa
on ollut yksi hyvä johtava periaate, teknologianeutraalius,
niin että tämä lainsäädäntö ei
sulkisi pois mahdollisuuksia kehittää alan viestintää ja
toimintaa.
Tämä esitys sisältää monia
hyviä yksityiskohtia. Tuossa aikanaan, kun valiokunta käsitteli
taajuushuutokauppalakia, siinä yhteydessä nousi esille
yhtenä esimerkkinä kuluttajan oikeus saada häiriötöntä viestintää,
esimerkiksi televisiolähetyksiä, ja kysymys siitä,
mikä on kuluttajan oikeus ja suoja siinä tilanteessa,
jos näitä häiriöitä ilmenee.
Tässä lakiesityksessä tuodaan nyt uusia elementtejä myös
näihin tilanteisiin, ja on hieno asia, että niihin
löytyy uusia ratkaisuja ja asiaa on perusteellisesti pohdittu.
Johtava periaate tässä on, että sähköisen
viestinnän palveluja on saatavilla kaikkialla Suomessa
koko Suomen alueella, ja niin sen tuleekin olla.
Tähän puheenvuoron loppuun vielä haluan osoittaa
ministerille ja ministeriöön kiitokset tästä prosessista.
Se on ollut erittäin osallistava, avoin, on ollut useita
avoimia tilaisuuksia ja mahdollisuuksia kommentoida, ja se onkin
edellytys sille, että voidaan luoda hyvää lainsäädäntöä,
ja monilta alan toimijoiltakin on tullut palautetta jo tässä vaiheessa,
että tämä osallisuus on mahdollistettu
tässä vaiheessa. Nyt tietysti alkaa urakka tässä talossa,
ja se on kova työ, mutta uskon, että lainsäädäntö tästä paranee.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Anssi Joutsenlahti.
Ari Torniainen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tietoyhteiskuntakaari on todella laaja,
varmaankin yksi laajimpia liikenne- ja viestintävaliokunnassa
tällä eduskuntakaudella käsiteltäviä asioita.
Tällä lainsäädännöllä on
vaikutuksia laajalti kansalaisiin, sähköisen viestintäalan
yrityksiin ja yhteiskuntaan. Oikeastaan ministeri Viitaselle heti
alkuun kysymys: miten te näette, miten uudistukset vaikuttavat
käytännössä kansalaisiin ja
viestintäalan yrityksiin ja millaisia kustannusvaikutuksia
tällä lailla on eri tahoille?
Hallituksen esityksen yleistavoitteet ovat kannatettavia. Esityksellä pyritään
varmistamaan, että sähköisen viestinnän
palvelut ovat teknisesti kehittyneitä, turvallisia, helppokäyttöisiä ja
kohtuuhintaisia. Lisäksi esityksellä pyritään
edistämään sähköisen
viestinnän palveluiden tarjontaa. Viestintälainsäädännön
kokonaisuudistuksen tulisi olla alan toimintaedellytyksiä ja
investointeja tukeva, voidaanhan teleyritysten investoinneilla ja
palveluilla nostaa julkisen sektorin sekä myös
elinkeinoelämän tuottavuutta sekä parantaa
kansalaisten hyvinvointia.
Hallituksen esityksessä todetaan, että tietoyhteiskuntakaaren
tarkoituksena on poistaa sähköistä viestintää koskevan
lainsäädännön päällekkäisyydet
sekä selkeyttää, ajanmukaistaa ja parantaa
sääntelyä. Hallituksen esitys kuitenkin todennäköisesti
lisää huomattavasti alaan kohdistuvaa uutta sääntelyä ja
kustannusrasitetta, vaikka tässä hallituksen esityksessä perusteluissa
aivan oikein todetaan, että suomalainen viestintämarkkina
on eurooppalaisittain kehittynyt ja kilpailtu.
Hallituksen esityksessä tietosuojan ja tietoturvan
osalta perustellusti pyritään huomioimaan myös
kansainvälisten toimijoiden tuloa viestintämarkkinoillemme.
Kannattaa varmaan myöskin valiokuntakäsittelyssä tutkia
sitä, huomioiko esitys kaikilta osilta kuitenkaan riittävästi
markkina- ja kilpailutilanteen mahdollista muuttumista tulevaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Toivon, että valiokuntakäsittelyissä keskustellaan
ainakin seuraavista kolmesta asiasta: taajuuksien sääntely
ja sen perusteet, toisena Viestintäviraston toimivaltuudet
ja se, onko ne tässä tarkasti ja oikein määritelty,
ja kolmantena liikenteen hallinnan välttämättömyys
ja sen periaatteet.
Arvoisa puhemies! Tietoyhteiskunnan mahdollisuudet ovat tärkeitä myös
ajateltaessa työllisyyttä. Nokia on ollut alan
johtotähti maassamme viimeiset parikymmentä vuotta
aina lähes tähän päivään
asti. Alan uudesta yrittäjyydestä on Suomessa
myös lupaavia esimerkkejä. Meidän ei pidä katsoa
tässä taaksepäin vaan myös rohkeasti
eteenpäin. Kysyisinkin ministeri Viitaselta: miten uudistettu
lainsäädäntö palvelee yrittäjyyden
nousua myös tällä alalla?
Markku Eestilä /kok:
Arvoisa puhemies! Tiedonsaanti ja pääsy häiriöttömiin,
nopeisiin yhteyksiin, olivatpa ne liikenneyhteyksiä tai
tietoliikenneyhteyksiä, ovat nykymaailmassa, nopeassa maailmassa
ja kaupanteon maailmassa perusoikeuksia ihmisille. Minusta on hyvä,
että ministeri on myös huolehtinut siitä,
että nämä valokuituprojektit sitten pyritään
rahoittamaan ja viemään eteenpäin ja
loppuun, koska on todennäköistä kuitenkin
myös asiantuntijoiden näkemysten mukaan, että tämmöinen
pelkkä mobiiliyhteys ei tule olemaan riittävä vaan
tämä häiriötön tiedonsaanti
ja kulku ja isojen tietomäärien vieminen näissä kuiduissa
vaatii tämän valokuidun.
Toinen iso asia EU:n alueella minun mielestäni on se,
että me voisimme käyttää näitä meidän itse
kunkin mobiilivehkeitä häiriöttä koko
EU:n alueella ilman, että täytyy miettiä,
mitä se missäkin maassa maksaa, ja mitä siitä seuraa.
Se on kyllä todella iso projekti, ja ellemme me tätä saavuta,
niin meidän on vaikea olla mukana Euroopan laajuudessa
digi- ja muussa kilpailussa.
Mutta yksi pienempi asia, joka koskee paikallisuutta ja ehkä vähän
näitä pienempiä paikkakuntia, on tämä paikallisradiotoiminta.
Toivoisinkin, että ministeri kiinnittäisi huomiota
siihen, että paikallisradiolupia myös annetaan
helpommin, jotta sitä kilpailua ja ammatinharjoittamisen
vapautta riittää ja esiintyy, ja toisaalta, että nämä ketjuradiot
eivät sitten liian mitättömällä paikallisella
ohjelmalla valtaa näitä kanavia siinä määrin,
että kilpailu tappaa ne pienemmät, todelliset
paikalliset radiot. Tämä paikallisradiotoiminta
on äärimmäisen iso ja tärkeä tekijä,
koska se vahvistaa paikallista identiteettiä.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen ei ehkä kuullut
sitä puheeni kohtaa, jossa totesin vastustavani Lex Nokiaa.
Minkä takia hallituksen esitys nyt sitten näyttää siltä kuin
se näyttää? Syy on se, jonka edustaja
Heinonenkin hyvin tietää, eli demokratiassa kaikki
joutuvat vuorollaan tekemään kompromisseja. Aina
omat ja ryhmäni edustamat näkemykset eivät
saa enemmistön tukea, ja näin myös tässä Lex
Nokian tapauksessa on käynyt.
Onneksi edustaja Heinoselle ja meille kaikille muille tarjoutuu
nyt tämän hallituksen esityksen käsittelyn
yhteydessä ensiluokkainen tilaisuus puuttua Lex Nokiaan
ja evästää hallitusta, että sen
pitää nopeasti ryhtyä toimenpiteisiin,
jotta tämä ihmisten kyttäämistä tarpeettomasti
edistävä lain elementti saadaan nopeasti poistettua.
Kalle Jokinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Näin kansainvälisenä Unescon
julistamana maailman radiopäivänä pitää ottaa
vielä esille tuo paikallisradioiden kysymys tässä lähetekeskustelussa.
Kysynkin ministeriltä: tukeeko tämä lakiesitys
mielestänne riittävästi paikallisradiotoiminnan
kehittymistä — ei pelkästään
nykyisellään säilymistä vaan
kehittymistä — koska paikallisella viestinnällä on
asukkaille hyvin suuri merkitys? Mielestäni kysymykset
paikallisen ohjelmatuotannon osuudesta ohjelmamäärässä ja samoin
tuo mainonnan prosentti tai määrä, paljonko
mainontaa radio-ohjelmissa saa olla, ovat sellaisia keskeisiä kysymyksiä.
Myös tietysti näihin toimilupa-asioihin liittyvät
kysymykset ovat niitä. Onko tässä lainsäädännössä nyt
mielestänne riittävästi elementtejä,
jotta paikallisradiotoiminta voi aidosti kehittyä?
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Tämä on kuitenkin yksimielinen
hallituksen esitys, ja jos oikein ymmärrän, niin
liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä on
tämän hyväksynyt ja siellä vihreitä edustaa
puolueen puheenjohtaja, ympäristöministeri Ville
Niinistö. Ymmärtääkseni tämä on
yksimielinen esitys, ja näin ollen myös vihreät
ovat hyväksyneet tuon Lex Nokia -osan. Mutta oikeastaan
nyt kiinnostaa tuo ison hallituspuolueen, SDP:n, linjanmuutos tähän
Lex Nokiaan.
Ari Torniainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tele- ja tietoliikenneyhteydet sekä sähköverkot ovat
osa nykyistä infraa Suomessa. Myrskyt ja muut ongelmat
aiheuttavat pitkiäkin katkoksia näiden nykyään
elintärkeiden verkkojen toimintaan, kuten viime aikoina
olemme huomanneet. Kysyisin ministeriltä: miten tässä lainsäädännössä on
tarkoitus huomioida kriisitilanteet ja erilaiset väliaikaiset
poikkeusolot, jotta kansalaisille, yrityksille ja yhteiskunnalle
yleensä syntyy mahdollisimman vähän vahinkoa
ja toiminnat pystyvät pyörimään?
Toinen asia, jonka haluan nostaa vielä esille, on nopeat
tietoliikenneyhteydet, jotka ovat tätä päivää.
Suomessa on tavoitteena saada koko maahan nopeat yhteydet vuoden
2015 loppuun mennessä. Kysynkin ministeriltä:
miten nyt tämä käsiteltävä laaja
lakihanke vaikuttaa laajakaistahankkeen etenemiseen, ja onko hanke
mielestänne aikataulussa?
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Nyt ministeri Viitanen haluaa vastata. 5 minuuttia ainakin on
tuossa mahdollista.
Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen
Arvoisa puhemies! Tässä tuli niin paljon hyviä kommentteja
ja kysymyksiä, että täytyy puhua nopeasti,
että 5 minuuttia riittää.
Edustaja Vehkaperä hyvin kiinnitti huomiota muun muassa
tähän kohtuuhintaan, mistä itsekin esittelypuheenvuorossani
puhuin. Yksi semmoinen konkreettinen asia — mitä en
siinä maininnut, mutta haluan tuoda esiin, kun tätä kuluttajan näkökulmaakin
minulta kysyttiin — joka edelleenkin edistää kohtuuhintaa,
on esimerkiksi tämä yleispalveluvelvoite, joka
on olemassa. Kun kaikilla on oikeus häiriöttömään
puhelimeen ja yhden megan nettiyhteyteen, niin tästä tulee
selkeitä säännöksiä näille
yleispalveluyhteisöille, että he joutuvat tiedottamaan
näistä yleispalveluistaan nykypäivää paremmin
ja edistämään siten niiden käyttöä.
Tässä on monta pientä esimerkkiä,
jotka yhteisesti toimivat kyllä, minä väitän
että nimenomaan kuluttajan hyväksi.
Tämä Laajakaista kaikille -hanke
tuli esille. Pidän sitä erittäin tärkeänä.
Sillä on saatu hyviä tuloksia aikaan. Meillä on
nyt toinen väliarviointi valmistunut, mutta meillä on
siinä haaste, jonka olen todennut. Eli eduskunnan tiedossa
on tämä EU-puoli, josta rahoitus tällä tulevalla
rahoituskaudella loppuu, ja se aiheuttaa hankkeelle omalta osaltaan
haasteellisen tilanteen. Mutta se on erittäin tärkeä,
ja sillä on saatu jo hyviä tuloksia kaiken kaikkiaan
aikaiseksi.
Täällä puhuttiin monessa puheenvuorossa
siitä, miten sähköiset palvelut saadaan
uudeksi menestystekijäksi — edustaja Tynkkynen,
Vehkaperä, Jaskari ja moni muu. Se on ajatus, jonka jaan
teidän kanssanne täydellisesti. Kaiken kaikkiaan
me olemme tehneet Suomessa viime aikoina paljon sellaisia satsauksia
ja päätöksiä, jotka edistäisivät
sitä, että meille syntyisi uutta osaamista kaiken
tämän tietoliikenneosaamisemme ympärille.
Jotta sen ympärille syntyisi — kun piuhat ovat
kunnossa, niin sen jälkeen — palvelut ja erilaiset
palveluinfrastruktuurit. Siellä on sitten myös
niitä tulevaisuuden työpaikkoja. Meillä on
satsaus tähän Itämeren kaapeliin, joka on
erittäin tärkeä. Olemme pistäneet
sen alulle. Datakeskuksia houkuttelemme tänne Suomeen. Varmasti
tämä investointipäätös
on yksi sellainen. Myös sähköveron alennus
datakeskusten osalta on yksi sellainen. Olemme edistäneet avointa
dataa.
Yksi asia, joka nousee nimenomaan tämän lainsäädännön
yhteydestä ja josta puhuin tuossa avauspuheenvuorossa,
oli nimenomaan myös viestinnän luottamuksellisuuden
vahvistaminen. Sen lasken tähän samaan sarjaan
asioita, jotka tekevät Suomesta kilpailuvaltin. Olen täsmälleen samaa
mieltä, että viestinnän luottamuksellisuus tässä yhtälössä,
jossa satsaamme datakeskusten sijoittumiseen, on todella tärkeä,
tärkeä asia. Meillä on osaavaa työvoimaa.
Meillä on kylmä ilmasto. On monia hyviä seikkoja,
miksi tänne olisi syytä tulla. Kyllä tämän
Snowden-tapauksen jälkeen USA:n markkinoilla tapahtui selviä romahduksia
tämän suhteen, eli kyllä tätä viestinnän
luottamuksellisuutta kaivataan yritysmaailmassa. Tämä on
todella tärkeä asia, ja olen iloinen, että yhdeltä osalta
tämä lainsäädäntö sitä pystyy
kaiken kaikkiaan vahvistamaan.
Täällä puhuttiin, puhemies, huutokauppajärjestelmästä.
Tässä uudessa laissahan nyt sitten tämä valuvika,
joka siinä oli, on poistettu. Se on iloinen asia. Tästedes
on tehty myös päätös siitä, että nämä uudet
taajuudet tulevat jatkossakin huutokaupattaviksi.
Täällä edustaja Tynkkynen kysyi sitä,
aiommeko vielä edelleen selvittää näitä puutteita
tietoturvan osalta. Minulle se sopii mainiosti. Minusta on hyvin
tärkeää, että tätä työtä jatketaan. Puhuitte
myös kaiken kaikkiaan tietynlaisesta tarpeesta katsoa tätä lakia
kokonaisuutena valiokuntakäsittelyssä ja sen kehittämistä.
Kaikille teille, jotka siellä valiokunnassa olette, haluan sanoa
yhteisesti, että ilman muuta kaikkia näitä seikkoja
voidaan pohtia myös jatkossa siinä käsittelyssä ja
käydä läpi yhdessä, mitä voimme tehdä.
Lex Nokia täällä nousi edustaja Heinosen
toimesta esille. Tämä on nyt sitten ponsi, että se
siirretään tästä laista pois
työelämän lainsäädäntöön.
Tämähän ei ole yksistään
toimintaperiaatteena ollut meidän edustajien ja hallituksen
ja eduskunnan asia, vaan tässähän on
tätä asiaa aika vahvasti myös parttien
kesken eli kolmikannassa tehty. Ja tämä nyt sitten
on kolmikantainen neuvottelu, mikä tässä jatkuu.
Minulle sopii, että jos edustaja Heinosen edustama taho
haluaa tämän pistää roskakoppaan,
niin sitten me voimme siitä keskustella, mutta nyt tilanne
on tämä. Minun mielestä ihan asiallisesti,
rauhallisesti työryhmässä katsotaan,
mitä voimme tehdä sen periaatteen eteen, mistä olemme
täysin yhteisesti sopineet, että tämä siirtyisi
nyt sitten tuonne työelämän lainsäännön
puolelle.
Tässä oli myös kysymyksiä tästä tv-
ja radiopuolesta, niiden... — Puhemies! Saanko jatkaa hieman
yli 5 minuuttia? (Puhemies: Kyllä!) — Täällä on
niin paljon kysymyksiä, huomaan, että se 5 minuuttia
täyttyy ihan juuri! (Puhemies: Ei tässä mitään
rajoja ole!) — Hienoa, kiitos, arvoisa puhemies, arvostan
kovasti tätä jatkoaikaa. — Eli tuosta
tv- ja radiopuolesta kyseltiin erilaisia asioita, mitä positiivista
sieltä tulee. Yksi esimerkki voisi olla vaikka toimilupajärjestelmän yksinkertaistaminen,
helpottaminen ja kaikki tämä. Se on nykyaikaa.
Se vastaa sitä, että alalla päästään
paljon helpommin kiinni tietynlaiseen joustavuuteen. Tässä on
monia erilaisia mahdollisuuksia siellä.
Sitten puhuttiin näistä radioista ihan erikseen, tämä paikallisuus
nousi muun muassa valiokunnan puheenjohtaja Jokisen ja edustaja
Eestilän kysymyksissä esiin. Juuri jokin aika
sitten viime vuoden puolella jaettiin näitä uusia
radiotoimilupia ja siinä korostui komeasti tämä paikallisuus. Se
oli oikeastaan sinänsä hieno asia. Yleensä aina,
kun näitä lupia jaetaan, on varmasti selvää, että vähän
jää pettymystä niille, ketkä eivät
sitten lupia mahdollisesti saa. Tässä aika hyvin, aika
yhteisesti, saatiin sellainen kokonaisuus näiden radiotoimilupien
suhteen, että nimenomaan paikallisuutta korostaen ne jaettiin.
Tämä on tärkeä periaate myös
kaiken kaikkiaan jatkossa.
Tämän radiotoiminnan osalta, paitsi että toimilupasysteemit
helpottuvat jatkossa, myös mainonnan kiintiöihin
tulee sitten uudistusta, se nousee siellä radiopuolella.
Se on varmasti myös positiivinen asia alan toimijoille.
Sitten tuli erikseen tämä kysymys tästä ketjutuksesta.
Tässähän uuden lain myötä ketjuttaminen
vaikeutuu. Siksi juuri tässä radiotoimilupien myöntämisprosessissa
rohkaistiin niitä, jotka ovat käyttäneet
näitä ketjutuksia, hakemaan pysyvää toimilupaa.
Tätä kauttahan moni saikin sen pysyvän
toimiluvan.
Mutta sitten sinne jäi vielä näille
lyhytaikaisille radioille sellainen kritiikin paikka, mihin he eivät
ole ihan tyytyväisiä: se, että sitä mainontaa rajoitetaan
tässä laissa. Alussa se piti kieltää kokonaan,
mutta teimme siihen nyt matkan varrella sellaisen joustoelementin,
että jatkossakin näillä lyhyillä toimiluvilla
saa mainostaa sponsoriluonteisesti ja saa myös sellaista
mainontaa harrastaa, joka kuuluu ikään kuin sen
toimiluvan luonteeseen. Kokonaista mainoskieltoa ei enää tässä esityksessä ole
esillä, niin kuin oli kaiken kaikkiaan matkan varrella.
Luulen, että tässä nyt tuli suurimmalta
osin vastauksia teidän kysymyksiinne, arvoisat edustajat.
Haluaisin lopuksi vielä valiokunnan puheenjohtajan, edustaja
Jokisen hengessä todeta, että varmasti teillä on
edessänne kova työ, mutta uskoisin, että sen
seurauksena me saamme kyllä kaiken kaikkiaan parempaa lainsäädäntöä Suomeen
aikaiseksi kuin aiemmin.
Myös minä olen iloinen siitä, että kuulen
terveisenne tästä valmistelun osallistavasta ja
avoimesta prosessista. Olen kuullut tuolla matkan varrella, vaikka
itse en ihan alkuvaiheessa puikoissa ollutkaan, että siitä oli
ollut paljon tyytyväisyyttä. Varmasti on niin
kuin täälläkin sanottiin, että kaikki
toimijat eivät ole suinkaan vielä kaikilta osin
tyytyväisiä. Se on aivan selvä, etteivät
voikaan olla, koska intressitahoja on monia, intressit vastakkaisia.
Mielestäni sekin on aika kova tai hyvä saavutus,
että näin lukuisat intressit yhteensovittamalla
on saatu sellainen paketti, jonka kanssa kaikki kuitenkin voivat
kohtuuhyvin elää. Sillä tavalla tuntuu,
että yleinen suunta on eteenpäin ja myönteisissä merkeissä.
Näillä sanoilla, arvoisa herra puhemies.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kiitos ensinnäkin ministeri Viitaselle
hyvistä vastauksista ja hyvin rakentavasta ja yhteistyökykyisestä suhtautumisesta.
Meillähän on Suomessa paljon osaajia nimenomaan
tietoyhteiskunta-asioissa, ja uskon, että jos tartutte
tähän ajatukseen selvityshenkilön asettamisesta
miettimään keinoja edistää yksityisyydensuojaa
ja tietoturvaa, niin siihen varmasti löydetään
sopivia henkilöitä, ajatellaan vaikka Petteri
Järvisen tai Jyrki Kasvin kaltaisia henkilöitä.
Jos vielä tästä Lex Nokiasta yhden
asian sanoo: mehän valitettavasti menetimme perinteisen
Nokian, niin kuin hyvin tiedetään, ja kun tämä perinteinen
Nokia lähti, niin kyllä myös sen nimeä kantavan
Lex Nokian on aika lähteä.
Kalle Jokinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Lainsäädännön
on aina luotava alalle, alalla toimijoille, luottamusta ja ikään
kuin varmuus siitä toiminnan jatkuvuudesta, että kannattaa
jatkaa toimintaa, kannattaa kehittää sitä,
kannattaa tehdä investointeja, ja jossain vaiheessa tätä valmistelua
oli esillä kysymys siitä, että nykyiset taajuudet
alistettaisiin huutokauppaan. Siitä onneksi on luovuttu,
ja se on hyvä. Tämä luo sitä jatkuvuutta,
että ei lähdetä lyhytjänteiseen
jaksotukseen, joka sitten hidastaa alan kehittymistä.
Vielä muutama sana tuosta kiinteän valokuituverkon
merkityksestä. Tietoyhteiskunnan kehittyminen ja varsinkin
niiden palveluiden kehittyminen on pitkälti kiinni siitä kiinteästä valokuituverkosta.
Mobiili kehittyy tällä hetkellä vauhdilla,
4G-verkkoja rakennetaan, ja tuon taajuushuutokaupan myötä se
kehitys onneksi on päässyt eteenpäin,
ja siellä tapahtuu paljon. Mutta kun ollaan menossa siihen
vaiheeseen, että yhteiskunnallisia ja julkisia palveluja
täytyy viedä verkkoon ja saada niitä sovelluksia
sinne ja ne tulevat tietysti sitten rasittamaan ja käyttämään
sitä kapasiteettia paljon, niin siinä mielessä voi
kannustaa edelleen tuon valokuituverkon kehittämiseen.
Eihän voi olla niin, että tämän
tietoverkon pääasiallisin käyttötarkoitus
on viihde, että katsotaan televisiota, koska televisiolle
on myös muitakin tapoja lähettää se
asiakkaalle perille. Eihän voi olla niin, että rajalliset
taajuudet ikään kuin täytetään
sitten viihteellä, kun julkisella palvelupuolella, terveyspuolella
ja muualla, on kasvavia tarpeita ja kehitystä täytyy
tapahtua.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Jokinen nosti yhden näkökannan
esille. Mielestäni kuitenkin tässä on
katsottava pitkälle tulevaisuuteen ja ajateltava se muutos,
mikä voi olla tulossa, ja kehittää myöskin
sen televisiokuvan lähettämistä. Tässä alkuvaiheessa
se toki on este, mutta tätä isoa pakettia käsitellessämme
meidän pitää katsoa nimenomaan tulevaisuuteen,
ettei tässä tule tehtyä mitään
semmoista kehitystä estävää pykälää tai
liikettä. Eli katse kauas tulevaisuuteen ja hymyillen eteenpäin!
Keskustelu päättyi.