Asunto- ja viestintäministeri Pia  Viitanen

Paljon kiitoksia, arvoisa puhemies! En ihan kuullutkaan, että oli jo kutsuttu tänne eteen.

Mutta todellakin tänään meillä on erittäin historiallinen ja tärkeä laki esiteltävänä. Meillä on käsiteltävänä hallituksen esitys eduskunnalle tietoyhteiskuntakaareksi sekä laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:n ja rikoslain 38 luvun 8 b §:n muuttamisesta. Eduskunnan käsittelyyn tämän myötä tuodaan nyt sekä kattavuudeltaan että merkittävyydeltään minun mielestäni ihan historiallinen lainsäädäntöhanke. Olen hyvin tyytyväinen, että olemme suhteellisen nopeassa aikataulussa saaneet tämän hallituksen esityksen eduskuntaan.

Tietoyhteiskuntakaareen on koottu keskeiset sähköistä viestintää koskevat säännökset. Päällekkäisyyksien poistamisen ja säännösten yhtenäistämisen jälkeen tietoyhteiskuntakaaressa on runsaat 350 pykälää nykyisin kahdeksassa eri laissa olevien 490 pykälän sijaan. Tällä tietoyhteiskuntakaarella halutaan varmistaa, että sähköisen viestinnän palveluja on saatavilla kaikkialla Suomessa. Palveluiden on oltava teknisesti kehittyneitä. Niiden on oltava turvallisia, helppokäyttöisiä ja kohtuuhintaisia. Lisäksi tällä lainsäädännöllä pyritään luomaan entistä paremmat edellytykset keskenään kilpailevalle liiketoiminnalle, viestintäteknologian kehitykselle ja innovaatioille.

Tässä tietoyhteiskuntakaaren valmistelussa on nykyaikaistettu lainvalmistelua ja sen avoimuutta, mikä mielestäni on erittäin tärkeä asia. Valmisteluun osallistui poikkeuksellisen laaja joukko eri sidosryhmien edustajia. Seurantaryhmään kuului noin 50 jäsentä, ja seitsemässä alatyöryhmässä oli kussakin 30—70 jäsentä. Nämä alatyöryhmät olivat avoimia kaikille yrityksille ja yhteisöille, jotka halusivat olla mukana tämän kaaren valmistelussa. On mielestäni todella tärkeää, että tämä valmisteltiin laajassa yhteistyössä, ja olen tyytyväinen tähän yhteistyöhön ja uskon, että avoimen valmistelun tulokset näkyvät myös hallituksen esityksen sisällössä.

Tässä yhteydessä, kun puhun tästä laista ja sen valmistelusta, haluan kyllä todella isosti kiittää minun kollegaani ja edeltäjääni ministeri Krista Kiurua siitä, että hän on luotsannut tätä laajaa hanketta sellaiseen pisteeseen jo minun tullessani ministeriksi, että oli kyllä siitä hyvä ja helppo jatkaa. Ministeri Kiuru teki tässä tärkeän ja ison työn, ja hänelle myös kiitokset lämpimät tässä haluan antaa.

Mutta, hyvä eduskunta, arvoisat kollegat, hallituksen esityksen keskeinen sisältö on kuluttajansuojan parantaminen. Kuluttaja, kansalainen on kuningatar, ja siitä lähdetään. Vaikka hallituksen esityksen lähtökohtainen tavoite oli hajallaan olevan lainsäädännön kokoaminen yksiin kansiin, me olemme sisällyttäneet tietoyhteiskuntakaareen merkittävän määrän selkeitä ehdotuksia kuluttajan aseman parantamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi vaatimus sopimusehtojen laatimisesta selkeällä, ymmärrettävällä kielellä, viestintäverkon rakennus- ja kunnossapitotyön korvauksettoman ajanjakson lyheneminen 48 tunnista 24 tuntiin — tarkoittaa siis, että häiriöitä vähemmän tulevaisuudessa — ja samoin esitetään myös teleyritysten ja palveluntarjoajan yhteisvastuuta.

Tällä viimeksi mainitulla yhteisvastuulla tarkoitetaan niin sanottua Visa-vastuuta tilanteessa, jossa kuluttaja maksaa tavaroita ja palveluita matkapuhelimella ja maksu peritään puhelinlaskun yhteydessä. Kuluttaja voisi tällöin kääntyä myyjän ja palveluntarjoajan lisäksi tulevaisuudessa myös teleoperaattorin puoleen esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, kun palvelu tai tuote on viallinen tai ei tule perille tai jos kuluttaja ei pysty keskeyttämään palvelutilausta. Esimerkkinä näistä voisi varmasti mainita paljon huomiota saaneet soittoäänen tilaukset, jotka eivät aina ihan ongelmattomia ole olleet. Tästedes, jos kuluttaja ongelmatilanteita kohtaa, hänen on helpompi löytää myös vastuullinen taho, joka on sitten velvollinen tästä korvauksia antamaan. Tämä on muutos, jota on pitkään valmisteltu, ja olen nyt hyvin tyytyväinen, että se on sisällytetty tähän esitykseen.

Arvoisa puhemies! Pidän myös erittäin tärkeänä kuluttajansuojaan liittyvänä päivityksenä verkon neutraliteettia säätelevän pykälän tarkentamista. Tarkoituksena ei ole muuttaa nykytilaa, ja jatkossakin internetin käyttäjillä on mahdollisuus valita mieleisensä internet-palvelu eikä teleyhtiöyritys saa estää, hidastaa tai esimerkiksi syrjivällä hinnoittelulla hankaloittaa kilpailevien palveluiden käyttöä. Tämä on tärkeä, hyvä periaate.

Ei ole sattumaa, että tämä esitys sisältää huomattavan määrän viestintäpalveluiden käyttäjän asemaa turvaavia muutoksia. Erityisesti yksityisyyden suojaa ja viestinnän luottamuksellisuutta koskevat ehdotukset ovat olennaisia tekijöitä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn edistämisessä sekä kansalaisten että yritysten näkökulmasta. Mielestäni tässä on kaksi semmoista hyvin tärkeää elävää elämää koskettavaa periaatetta tietoyhteiskuntakaaressa: äsken mainitsemani kuluttajan asian vahvistuminen, ja toinen on tämä viestinnän luottamuksellisuus ja yksityisyyden suojan vahvistaminen.

Yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan on siis kiinnitetty erityistä huomiota. Yksityisyyden suojaa koskeva sääntely ja tietoturvan varmistaminen ulotettaisiin nyt koskemaan kaikkia viestinnän välittäjiä. Nykyinen säätely kohdistuu teleyrityksiin, yhteisötilaajiin sekä lisäarvopalvelun tarjoajiin. Tämä uusi säätely koskisi esimerkiksi sosiaalisen median kuten Facebookin sisällä välitettyjä luottamuksellisia viestejä. Tätä tällaista niin sanottua toimijaneutraalia säätelyä on toivottu, jotta eri toimijoita kohdeltaisiin samalla tavoin. Uskoisin, että tämä on hyvin rohkea askel, jolla voimme osaltamme olla osoittamassa suuntaa myös Euroopan tasolla. Suomella tulee olemaan tämän uudistuksen myötä edelläkäyvää lainsäädäntöä tässä, ja todella, kuten sanoin, tämä ei ole välttämättä helppo tie mutta erittäin tärkeä, hyvä tie, jolla voimme saavuttaa myös kansainvälistä edistystä tämän asian puitteissa.

Arvoisa puhemies! Minä näen, että viestinnän luottamuksellisuuden turvaamisen merkitys vain korostuu ja tulee entistä tärkeämmäksi tulevaisuudessa. Varmasti viimeaikaiset tapahtumat ovat avanneet monen silmät ymmärtämään asian merkittävyyden aivan uudella tavalla.

Edellä mainitsemieni kuluttajien asemaa ja viestinnän luottamuksellisuutta edistävien muutosten lisäksi haluan vielä mainita esitykseen liittyvät toimilupia koskevat ehdotukset. Uudessa toimilupajärjestelmässä on otettu huomioon erityisesti median murros ja sen tuomat haasteet. Nykyistä järjestelmää yksinkertaistettaisiin siirtämällä merkittävä osa radion ja television ohjelmistotoimilupapäätöksistä Viestintävirastolle. Tämä on tarkoituksenmukaista, kun ottaa huomioon televisiokanavien määrän merkittävän kasvun sekä lisääntyneet uudet sisältöjen jakelumahdollisuudet.

Uudet matkaviestinnän käyttöön osoitettavat taajuusalueet voitaisiin jakaa jatkossa huutokaupalla. Sitähän meillä on jo tässä viime aikoina kokeiltu ja sitä kautta saatu uusia, nopeita yhteyksiä käyttöön, ei ehkä niin nopeasti, mutta nopeat yhteydet ovat ne tärkeimmät.

Tietoyhteiskuntakaaressa esitetyt muutokset nykytilaan verrattuna perustuvat valtioneuvoston maaliskuussa 2012 hyväksymään taajuuspoliittiseen periaatepäätökseen sekä valtioneuvoston eduskunnalle vuoden 2012 lopussa antamaan selontekoon sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta.

Erityissääntelyn piiriin kuuluvien yritysten hinnoittelun valvontaa tehostetaan. Teleyritysten markkinavalvonnan perimmäisenä tavoitteena ovat kilpaillut, kehittyneet ja edulliset viestintäpalvelut käyttäjille. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Viestintävirastolle annettaisiin muun muassa oikeus määrätä teleyrityksen tukkutuotteelle enimmäishinta silloin, kun kilpailuongelmia esiintyy. Teleyrityksille ei esimerkiksi suoraan aseteta uusia velvoitteita, vaan Viestintäviraston nykyistä työkalupakkia ajanmukaistetaan siten, että virasto voi markkinoiden häiriötilanteessa määrätä velvoitteita erillisellä päätöksellä.

Tärkeä kokonaisuus on myös sähköisen viestinnän jatkuvuuden turvaaminen. Viestintäpalveluiden häiriöttömyyttä edistetään luomalla häiriön hallinnassa tarvittavalle yritysten ja viranomaisten yhteistyölle entistä parempia edellytyksiä. Keskeisimmät verkon valvomot ja muut kriittiset järjestelmät olisi jatkossa ylläpidettävä siten, että ne voidaan poikkeusoloissa viipymättä palauttaa Suomeen.

Arvoisa puhemies! Esittelemieni ehdotusten lisäksi esitykseen sisältyy joukko pienempiä muutosehdotuksia, jotka ovat esimerkiksi yleispalveluun kuuluvien palveluiden saatavuutta tai televisiotoiminnan niin sanottua yhden kortin periaatetta koskevia. Näiden pienempien muutosten tavoitteena on pääsääntöisesti päivittää nykyistä lainsäädäntöä vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä.

Esitykseen liittyy myös kolme lausumaa. Ensimmäisen lausuman perusteella hallitus tulee jo ennakollisesti keventämään toimilupamenettelyä voimassa olevien lakien mahdollistamalla tavalla. Toisen lausuman perusteella perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on edistää tietoyhteiskuntakehitystä siten, että langattomien ja kiinteiden internetyhteyksien käyttäjät voivat mahdollisimman kustannustehokkaasti, laajasti ja yhtäaikaisesti vastaanottaa avoimessa internetissä tarjottavia audiovisuaalisia sisältöjä. Kolmannen lausuman mukaan niin sanottujen Lex Nokia -säännösten siirtämistä työelämän lainsäädäntöön jatketaan.

Nämä lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1. päivänä tammikuuta 2015. Uudistuksilla Suomi pystyy entistä paremmin tarttumaan digitaalisen maailman haasteisiin.

Haluan näillä sanoilla, arvoisa puhemies, toivottaa asiaa käsitteleville valiokunnille — liikenne- ja viestintävaliokunnalle, hallinto-, sivistys-, talous-, puolustus- sekä perustuslakivaliokunnalle — tuloksellista valiokuntakäsittelyä. Tehdään se hyvässä yhteistyössä.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tietoyhteiskuntakaari on mittava, iso paketti sähköisen viestinnän kokonaisuudistuksesta. Tällä paketilla teemme aimo harppauksen, ja toivottavasti hyvän sellaisen, lainsäädännössä 2000-luvulle.

Sähköisen viestinnän palveluiden kehittyminen on ollut todella nopeaa, ja ne kehittyvät koko ajan, ja sen myötä voidaankin kysyä, kuinka meidän lainsäädäntö ja säätely oikeasti pysyvät ajan tasalla ja ajan hermolla. Kehittäminen ja kehitys on huikeaa. Käytämme puhelinta, matkaviestimiä, internetiä, radiota, televisiota päivittäin, televisiota jopa kolme tuntia päivässä, varmaankin näin olympialaisten aikana hieman enemmän. Käytämme näitä kaikkia sähköisiä palveluita työssämme, kotona ja vapaa-ajalla eri harrastuksissa. Voidaan siis sanoa, että tietoyhteiskunta on kaikkialla ja aika lailla pysyvästi.

Meille sähköisten palveluiden käyttäjille erityisen tärkeää on se, että sovellettavan tekniikan osalta kaikki on ajan tasalla, se on turvallista ja helppoa käyttää ja myöskin kaikkien ulottuvilla, puhumattakaan siitä, että sähköiset palvelut ovat kohtuuhintaisia. Ymmärrän sen, että säätelyllä pyritään turvaamaan sähköisen viestinnän tarjonta, mutta edellä mainituista asioista on pidettävä kiinni, etenkin kohtuuhinnasta. Laajakaistat ja internetyhteydet eivät valitettavasti ole tällä hetkellä kaikkien ulottuvilla. Laajakaista kaikille -hanke esimerkiksi: toivon sille erityistä myötätuulta vielä eteenpäin. Me tarvitsemme valtion rahoitusta, jotta saamme maakunnissa toteutettua sen, että joka savuun internetyhteydet ja laajakaistat tavalla tai toisella on toteutettu. Matkapuhelinverkossakin meillä on paljon katvealueita ja siinä paljon tehtävää, että matkapuhelimetkin toimisivat joka puolella Suomea.

On tärkeää myöskin katsoa, että tässä tietoyhteiskuntakaaressa katsotaan tulevaisuuteen: voisivatko sähköiset palvelut, viestintäteknologia olla Suomen menestystarina, vientituote tulevina vuosina? Itse ainakin toivon näin. Uutta Nokiaa kaivataan vahvasti Suomeen, ja se voisi syntyä juuri tietoyhteiskunnan sovellusten kautta.

Arvoisa puhemies! Vastikään pidettiin uusista taajuusalueista huutokauppa, joka ei ollut menestystarina. Ministeri Viitanen, te melkein onnistuitte rakentamaan ikiliikkujan tästä huutokaupasta, mutta se saatiin tietysti onnellisesti loppuun, koska sitä hiukan avattiin muillekin kuin kahdelle toimijalle. Vastedes kun näitä uusia taajuusalueita huutokaupataan toimijoille, toivon, että pidetään mielessä se, että meillä on Suomessa erikokoisia, erilaisia toimijoita, joiden toiminta ei saa tökätä siihen, että taajuusalueita ei saada millään joko ostettua tai sitten järjestettyä toimijoille, joten taajuusalueiden huutokauppajärjestelmä tarvitsee varmasti uudenlaista otetta.

Yksityisyydensuoja, tietoturva on tärkeä asia, joka on otettu huomioon tietoyhteiskuntakaaressa ja sen käsittelyssä.

Arvoisa puhemies! Kun kävin aikanaan maanpuolustuskurssin, opin yhteiskuntamme uhkista ja haavoittuvuudesta erittäin paljon. Sotien sijaan on selvää, että meidän uhkamme ovat ihan toisaalla: kyberhyökkäysten ja sähköisten palveluiden teknisten ongelmien ehkäisemiseksi tarvitsemme yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. Pidän tärkeänä, että tietoyhteiskuntakaaressa on otettu askel siihen, että häiriötilanteet ja kriisiajan viestinnän yhteistyö ovat osa teleyritysten yhteistä toimintaa. Viestintävirasto tulee kokoamaan sähkö- ja televerkkojen ylläpitäjistä koostuvan häiriöhallinnan yhteistoimintaryhmän, ja tämä on erittäin hyvä, kun puhumme näistä uhkista ja tulevista mahdollisuuksista Suomessa.

Odotan itse mielenkiinnolla valiokuntakäsittelyä ja toimijoiden kanssa käytävää keskustelua, koska aivan kaikki tässäkään valmistelutyössä olleet tahot eivät olleet tyytyväisiä joka ikiseen hallituksen lainkirjauksiin, joten varmasti saamme tästä mielenkiintoisen paketin.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Suomen tulevaisuus ja hyvinvointi riippuvat ratkaisevasti tietoyhteiskuntakehityksestä. Jos onnistumme syventämään ja vauhdittamaan tietoyhteiskuntakehitystä, meidän on mahdollista kuroa umpeen merkittävä osa siitä valtiontalouden vajeesta ja julkisen talouden kestävyysvajeesta, joka tänään kyselytunnillakin meitä puhutti, ja jos vastaavasti epäonnistumme tässä tietoyhteiskuntakehityksessä, on meillä uhkana, että jäämme jälkeen muista maista yhä pahemmin. Siksi tämä tietoyhteiskuntakaari on hyvin tärkeä. On tärkeää koota pelisääntöjä yksiin kansiin, on tärkeää karsia päällekkäisyyksiä ja on tärkeää päivittää pelisääntöjä aikojen muuttuessa. Siksi on ehkä myös vähän yllättävää, että niinkin harva on osallistumassa näillä näkymin tähän tämän tärkeän hallituksen esityksen käsittelyyn.

Paljon pykäliä on nyt koottu samaan pakettiin, mutta paljon on edelleen jäänyt ulkopuolelle. Siis nimestään huolimatta tietoyhteiskuntakaari ei ole kattava tietoyhteiskunta-alan sääntelyn kokoelma, ja on toivottavaa, että tätä kokoamista voidaan tulevaisuudessa jatkaa ja todellakin saada yksi kattava sateenvarjo kaikelle keskeiselle tietoyhteiskunta-alan sääntelylle.

Toiseksi, tietoyhteiskuntakehitystä voi mahdollistaa sääntelyllä, mutta sitä ei voi luoda sääntelyllä. Meillä on pikkasen tässä talossa välillä sellaista huolestuttavaa tapaa, että yritämme lakeja säätämällä saada rakennettua maan valmiiksi. Kuitenkin parhaimmillaankin ne pykälät, joita tässä talossa sorvataan, voivat edesauttaa sitä työtä, jota muualla tehdään. Ja kun puhutaan tietoyhteiskunta-asioista, niin silloin teknologian kehitys on erityisen ripeää, markkinoiden kehitys on usein erityisen ripeää ja meidän lainsäätäjien on vaikea pysyä siinä vauhdissa mukana.

Sen takia usein mitä vähemmällä sääntelyllä tietoyhteiskunnassa pärjätään, sen enemmän vapauksia jää toimijoille kehittää, luoda, ottaa käyttöön uusia ratkaisuja ja sen parempi tietoyhteiskuntakehityksen kannalta. Sen takia itse toivon, että valiokunnassa voidaan käydä esitys tietoyhteiskuntakaareksi läpi aika kriittisessäkin valossa siitä näkökulmasta, tarvitaanko todella joka ainoaa kohtaa sääntelyssä ja tarvitseeko sen sääntelyn olla niinkin tarkkaa kuin nyt esitetään.

Kolmas huomio evästykseksi jatkokäsittelyyn on se, että viime aikojen tapahtumat ovat tärvelleet monien keskeisten maiden maineen tietoyhteiskuntina. Kyttääminen ja vakoilu, paraatiesimerkkinä toki Yhdysvalloissa mutta myös monissa muissa keskeisissä maissa, kuten Isossa-Britanniassa, Saksassa ja jopa naapurimaassamme Ruotsissa, ovat käytännössä pilanneet näiden maiden maineen turvallisina, yksityisyyden suojaa kunnioittavina, tietoturvaa kunnioittavina maina. Samalla se on avannut meille kansakuntana aivan uudenlaisen mahdollisuuden.

Suomella on nyt mahdollisuus nousta verkkopalveluiden turvasatamaksi. Meidän maastamme voi tulla maailman houkuttelevin kohde uusille palvelinkeskuksille, pilvipalveluille, verkkoalan startup-yrityksille, mutta se edellyttää määrätietoisia toimia. Meidän pitää onnistua takaamaan verkkopalveluille myös lain tasolla maailmanluokan tietoturva ja yksityisyyden suoja. Meidän pitää huolehtia siitä, että viranomaisten valta seurata liikennettä tietoverkoissa on äärimmäisen tarkkaan rajattu ja myös näitä valvojia valvotaan huolella.

Meidän on punnittava lakeja ja asetuksia siitä näkökulmasta, edistävätkö ne varmasti yksityisyyden suojaa ja tietoturvaa riittävästi. Samaan aikaan kaikki aikeet lisätä mahdollisuuksia kytätä ihmisten ja yritysten toimintaa pitää määrätietoisesti ja johdonmukaisesti torpata. Tämä koskee esimerkiksi suojelupoliisin esityksiä saada lisää valtuuksia vahtia tietoliikennettä. Samoin kyttäämisen mahdollistavia nykypykäliä, kuten ministerinkin mainitsema Lex Nokia, pitää karsia siinä määrin kuin se suinkin vain on mahdollista.

Mutta, arvoisa puhemies, arvoisa ministeri Viitanen, olen itse miettinyt sitä, olisiko tässä tietoturvan kehittämisessä tarpeen nyt sellainen lähestymistapa, että pikaisella aikataululla asetettaisiin vaikkapa selvityshenkilö, joka perkaisi kaiken meidän olemassa olevan sääntelyn siitä näkökulmasta, minkälaisia aukkoja ja puutteita meillä on yksityisyyden suojassa ja tietoturvassa ja miten näihin aukkoihin ja puutteisiin voitaisiin vastata, koska todella uskon, että jos onnistumme vahvistamaan asemaamme verkkopalveluiden turvasatamana, voidaan puhua miljardiluokan mahdollisuuksista yrityksille ja useista tuhansista uusista työpaikoista.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Sähköistä viestintää koskevien säädösten kokoaminen yhteen on varmasti perusteltavaa. 460 pykälää on tässä saatu tiivistettyä 343 pykälään. Niin kuin tässä keskustelussa on esille tullut, toivottavasti tämä selkeyttää ja edistää tietoyhteiskuntakehitystä hyvällä ja vastuullisella tavalla.

Tässä lakiesityksessähän on sisällä myös viime hallituskaudella SDP:n riveistä kovaa arvostelua kohdannut Lex Nokia. Sitä vastusti myös silloin vihreiden joukoista ainakin osa ja ymmärtääkseni vasemmistoliitto, jotka nyt ovat tämän lakikokonaisuuden hyväksyneet, ja näyttää siltä, että myös sosialidemokraatit ovat Lex Nokian taakse asettuneet. Vielä 24. helmikuuta 2009 SDP:n silloinen ryhmäpuheenjohtaja Filatov pyysi silloista viestintäministeriä vetämään Lex Nokian pois kokonaan ja hylkäämään tuon esityksen, ja vielä hetki sitten ministeri Viitasen edeltäjä ministeri Kiuru totesi, että jos laki on tarpeeton, hänen mielestään se voidaan kumota. Kysyisin nyt ministeri Viitaselta: mikä on muuttanut sosialidemokraattien kannan Lex Nokiaan, että te haluatte sen myös nyt tällä kertaa esittelevänä ministerinä allekirjoittaa ja pitää voimassa ettekä ole siitä luopumassa? Toki on hyvä, että nyt sen takana ovat näköjään myös yksimielisesti vihreät ja vasemmistoliittokin, jotka vielä edellisellä hallituskaudella sitä vastustivat.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin arvoisa ministeri Viitanen sanoi, niin kyse on todellakin tärkeästä laista, josta pitäisi käydä keskustelua laajaltikin, koska se vaikuttaa hyvin moneen eri suomalaisen yhteiskunnan lohkoon. Otan vain lyhyesti kolme erilaista näkökulmaa tähän lakiin.

Ensinnäkin yksi on tietynlainen tasa-arvon näkökulma siinä suhteessa, että on hirvittävän oleellista se, että eri toimijoilla on mahdollisuus toimia tietoyhteiskunnan verkossa. Tähän liittyy se kysymys, että on avoimet, selkeät säännöt, jolloin myöskin voidaan tuoda uusia ideoita tähän tietoyhteiskuntaan ja siihen liittyviin kysymyksiin, jolloin pitää myöskin tämä infrastruktuuripuoli olla kunnossa. Siinäkin täytyy olla toimijoita sen verran paljon, että löydetään jotain uusia. Kaikki monopolit siinä suhteessa ovat hankalia, koska ne yleensä johtavat siihen, ettei enää mietitä uudenlaisia ratkaisuja. Jos mietitään vaikka Koreaa ja Suomea tällä hetkellä, niin kuinka paljon se on edellä tietoyhteiskunnassa käytännössä myöskin sen takia, kun toimijoita on paljon.

Toisaalta on tällainen Suomen työpaikkojen ja talouden ja yritysten menestysnäkökulma. Nythän puhutaan hyvin paljon, että esimerkiksi eri teollisuuden sektorit yhdistyvät. Yksi on se, että muitten sektoreitten pitäisi yhdistyä tähän ict-puoleen. Sehän edellyttää sitä, että Suomessa olisi aidosti niin hyvät verkot, että se on kilpailutekijä eikä kilpailuhaitta. Tällöin tulee kysymykseen myöskin keskustelu avoimesta datasta ja muista, joilla me luomme tietynlaisia markkinoita. Se ei ole vain sitä verkkoa, mitä on perinteisesti tehty, vaan myöskin erittäin voimakkaasti sisältöä ja sitä kautta mahdollisuuksia. Toivottavasti tällainen selkeyttävä regulaatio antaa senkin tyylisiä mahdollisuuksia.

Kolmas on kuluttajansuojanäkökulma: miten tässä halutaan tehdä parannuksia. On aika hankala tehdä näihin tietoyhteiskunnan verkkoihin palveluita, jos ei kukaan niitä käytä ja kukaan niihin ei käytännössä luota. Silloin tämä yhdistävä tekijä myöskin parantaa sitä. Jos luotetaan verkkopalveluihin, niitä ruvetaan käyttämään, olkoon kysymys kaupallisista tai hallinnollisista tai kaikista muistakin palveluista. Itse olin tietyn aikaa sitten käymässä vaikka Iso-Britanniassa. He päättivät siirtää tietyissä kaupungeissa, kun rahat loppuivat, kaikki mahdolliset palvelut verkkoon, jolloin he saivat myöskin tietyllä tavalla tehokkuutta siihen toimintaan. Totta kai sitten oli palvelut puhelimessa ja myöskin henkilökohtaiset palvelut.

Mutta jos meillä eivät ole nämä perusasiat kunnossa, me emme pysty tällaisia muutoksia tekemään. Eli siinä suhteessa kannustan todella monipuoliseen keskusteluun tämän tietoyhteiskuntakaaren puitteissa.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nyt on TYKKI esillä, eli tämä tietoyhteiskuntakaarihan on saanut tuon TYKKI-lyhenteen, jolla tätä valmistelua on kutsuttu tietoyhteiskuntakaaren valmistelun aikana. On mittava työ jo tähän asti, että tietoyhteiskunnan sähköisen viestinnän lainsäädäntöä on koottu yhteen näin mittavassa kokonaisuudessa.

Tietoyhteiskunnan ja digitalisaation kehitykselle on luotava mahdollisuuksia ja on purettava lainsäädännön esteitä. Lakeja säätämällä ei kuitenkaan voida luoda toimivaa tietoyhteiskuntaa. Kyllä se on niin, että tietoyhteiskunta syntyy ja kehittyy aivan muualla kuin siellä lainsäädäntötyöryhmissä, mutta tällä lainsäädäntötyöllä voidaan luoda entistä paremmat edellytykset sähköisen viestinnän kehittymiselle ja myös digitalisaatiolle, jolla on monia, monia käyttömahdollisuuksia ja odotuksia koko yhteiskunnan toiminnan kannalta. Lainsäädännöllä edistetään sähköisen viestinnän palvelujen tarjontaa ja myös alan toimijoiden kilpailua niin, että siihen kilpailuun on ennustettavat säännöt ja toimintakenttä olemassa.

Tämän sääntelyn tarkoituksena oli alun perin koota tosiaan yhteen tämä sähköisen viestinnän lainsäädäntö ja keventää päällekkäistä sääntelyä. Tarkoitus oli myös selkiyttää, ajanmukaistaa ja parantaa sääntelyä. Odotukset siitä, että lainsäädäntö huomattavasti keventyisi, olivat korkealla, mutta kyllähän siinä niin helposti käy, kun lähdetään tarkastelemaan näin suurta kokonaisuutta, että ei se välttämättä kevene, vaan regulaatio on myös tämän esityksen myötä joiltain osin lisääntymässä.

Tässä esityksessä on otettu hyvin huomioon tietosuojaan ja tietoturvaan liittyviä kysymyksiä. On erittäin hyvä, että esillä on tämä kansalaisnäkökulma ja että tarjotaan puhelin-, matkaviestin-, internet-, radio- ja televisiopalveluja sekä muita sähköisen viestinnän palveluja niin, että se tekniikka voi aidosti kehittyä ja sen käyttö voi olla turvallista, sen käyttö helpottuu ja olisi myös sitten kohtuuhintaista kuluttajille. Nämä ovat erittäin kannatettavia ja hyviä tavoitteita.

Markkina- ja kilpailutilanteen muuttuminen sekä teknisesti että kansainvälisesti asettaa suuria haasteita lainsäädännölle, ja on aivan varmaa, että tämäkin lainsäädäntö, jota nyt ollaan tässä valmistelemassa, joutuu aika pysyväänkin stressitestiin tämän alan nopean kehityksen ja muutoksen myötä. Mutta lainsäädäntöä valmisteltaessa on ollut yksi hyvä johtava periaate, teknologianeutraalius, niin että tämä lainsäädäntö ei sulkisi pois mahdollisuuksia kehittää alan viestintää ja toimintaa.

Tämä esitys sisältää monia hyviä yksityiskohtia. Tuossa aikanaan, kun valiokunta käsitteli taajuushuutokauppalakia, siinä yhteydessä nousi esille yhtenä esimerkkinä kuluttajan oikeus saada häiriötöntä viestintää, esimerkiksi televisiolähetyksiä, ja kysymys siitä, mikä on kuluttajan oikeus ja suoja siinä tilanteessa, jos näitä häiriöitä ilmenee. Tässä lakiesityksessä tuodaan nyt uusia elementtejä myös näihin tilanteisiin, ja on hieno asia, että niihin löytyy uusia ratkaisuja ja asiaa on perusteellisesti pohdittu. Johtava periaate tässä on, että sähköisen viestinnän palveluja on saatavilla kaikkialla Suomessa koko Suomen alueella, ja niin sen tuleekin olla.

Tähän puheenvuoron loppuun vielä haluan osoittaa ministerille ja ministeriöön kiitokset tästä prosessista. Se on ollut erittäin osallistava, avoin, on ollut useita avoimia tilaisuuksia ja mahdollisuuksia kommentoida, ja se onkin edellytys sille, että voidaan luoda hyvää lainsäädäntöä, ja monilta alan toimijoiltakin on tullut palautetta jo tässä vaiheessa, että tämä osallisuus on mahdollistettu tässä vaiheessa. Nyt tietysti alkaa urakka tässä talossa, ja se on kova työ, mutta uskon, että lainsäädäntö tästä paranee.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tietoyhteiskuntakaari on todella laaja, varmaankin yksi laajimpia liikenne- ja viestintävaliokunnassa tällä eduskuntakaudella käsiteltäviä asioita. Tällä lainsäädännöllä on vaikutuksia laajalti kansalaisiin, sähköisen viestintäalan yrityksiin ja yhteiskuntaan. Oikeastaan ministeri Viitaselle heti alkuun kysymys: miten te näette, miten uudistukset vaikuttavat käytännössä kansalaisiin ja viestintäalan yrityksiin ja millaisia kustannusvaikutuksia tällä lailla on eri tahoille?

Hallituksen esityksen yleistavoitteet ovat kannatettavia. Esityksellä pyritään varmistamaan, että sähköisen viestinnän palvelut ovat teknisesti kehittyneitä, turvallisia, helppokäyttöisiä ja kohtuuhintaisia. Lisäksi esityksellä pyritään edistämään sähköisen viestinnän palveluiden tarjontaa. Viestintälainsäädännön kokonaisuudistuksen tulisi olla alan toimintaedellytyksiä ja investointeja tukeva, voidaanhan teleyritysten investoinneilla ja palveluilla nostaa julkisen sektorin sekä myös elinkeinoelämän tuottavuutta sekä parantaa kansalaisten hyvinvointia.

Hallituksen esityksessä todetaan, että tietoyhteiskuntakaaren tarkoituksena on poistaa sähköistä viestintää koskevan lainsäädännön päällekkäisyydet sekä selkeyttää, ajanmukaistaa ja parantaa sääntelyä. Hallituksen esitys kuitenkin todennäköisesti lisää huomattavasti alaan kohdistuvaa uutta sääntelyä ja kustannusrasitetta, vaikka tässä hallituksen esityksessä perusteluissa aivan oikein todetaan, että suomalainen viestintämarkkina on eurooppalaisittain kehittynyt ja kilpailtu.

Hallituksen esityksessä tietosuojan ja tietoturvan osalta perustellusti pyritään huomioimaan myös kansainvälisten toimijoiden tuloa viestintämarkkinoillemme. Kannattaa varmaan myöskin valiokuntakäsittelyssä tutkia sitä, huomioiko esitys kaikilta osilta kuitenkaan riittävästi markkina- ja kilpailutilanteen mahdollista muuttumista tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Toivon, että valiokuntakäsittelyissä keskustellaan ainakin seuraavista kolmesta asiasta: taajuuksien sääntely ja sen perusteet, toisena Viestintäviraston toimivaltuudet ja se, onko ne tässä tarkasti ja oikein määritelty, ja kolmantena liikenteen hallinnan välttämättömyys ja sen periaatteet.

Arvoisa puhemies! Tietoyhteiskunnan mahdollisuudet ovat tärkeitä myös ajateltaessa työllisyyttä. Nokia on ollut alan johtotähti maassamme viimeiset parikymmentä vuotta aina lähes tähän päivään asti. Alan uudesta yrittäjyydestä on Suomessa myös lupaavia esimerkkejä. Meidän ei pidä katsoa tässä taaksepäin vaan myös rohkeasti eteenpäin. Kysyisinkin ministeri Viitaselta: miten uudistettu lainsäädäntö palvelee yrittäjyyden nousua myös tällä alalla?

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tiedonsaanti ja pääsy häiriöttömiin, nopeisiin yhteyksiin, olivatpa ne liikenneyhteyksiä tai tietoliikenneyhteyksiä, ovat nykymaailmassa, nopeassa maailmassa ja kaupanteon maailmassa perusoikeuksia ihmisille. Minusta on hyvä, että ministeri on myös huolehtinut siitä, että nämä valokuituprojektit sitten pyritään rahoittamaan ja viemään eteenpäin ja loppuun, koska on todennäköistä kuitenkin myös asiantuntijoiden näkemysten mukaan, että tämmöinen pelkkä mobiiliyhteys ei tule olemaan riittävä vaan tämä häiriötön tiedonsaanti ja kulku ja isojen tietomäärien vieminen näissä kuiduissa vaatii tämän valokuidun.

Toinen iso asia EU:n alueella minun mielestäni on se, että me voisimme käyttää näitä meidän itse kunkin mobiilivehkeitä häiriöttä koko EU:n alueella ilman, että täytyy miettiä, mitä se missäkin maassa maksaa, ja mitä siitä seuraa. Se on kyllä todella iso projekti, ja ellemme me tätä saavuta, niin meidän on vaikea olla mukana Euroopan laajuudessa digi- ja muussa kilpailussa.

Mutta yksi pienempi asia, joka koskee paikallisuutta ja ehkä vähän näitä pienempiä paikkakuntia, on tämä paikallisradiotoiminta. Toivoisinkin, että ministeri kiinnittäisi huomiota siihen, että paikallisradiolupia myös annetaan helpommin, jotta sitä kilpailua ja ammatinharjoittamisen vapautta riittää ja esiintyy, ja toisaalta, että nämä ketjuradiot eivät sitten liian mitättömällä paikallisella ohjelmalla valtaa näitä kanavia siinä määrin, että kilpailu tappaa ne pienemmät, todelliset paikalliset radiot. Tämä paikallisradiotoiminta on äärimmäisen iso ja tärkeä tekijä, koska se vahvistaa paikallista identiteettiä.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen ei ehkä kuullut sitä puheeni kohtaa, jossa totesin vastustavani Lex Nokiaa.

Minkä takia hallituksen esitys nyt sitten näyttää siltä kuin se näyttää? Syy on se, jonka edustaja Heinonenkin hyvin tietää, eli demokratiassa kaikki joutuvat vuorollaan tekemään kompromisseja. Aina omat ja ryhmäni edustamat näkemykset eivät saa enemmistön tukea, ja näin myös tässä Lex Nokian tapauksessa on käynyt.

Onneksi edustaja Heinoselle ja meille kaikille muille tarjoutuu nyt tämän hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä ensiluokkainen tilaisuus puuttua Lex Nokiaan ja evästää hallitusta, että sen pitää nopeasti ryhtyä toimenpiteisiin, jotta tämä ihmisten kyttäämistä tarpeettomasti edistävä lain elementti saadaan nopeasti poistettua.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Näin kansainvälisenä Unescon julistamana maailman radiopäivänä pitää ottaa vielä esille tuo paikallisradioiden kysymys tässä lähetekeskustelussa. Kysynkin ministeriltä: tukeeko tämä lakiesitys mielestänne riittävästi paikallisradiotoiminnan kehittymistä — ei pelkästään nykyisellään säilymistä vaan kehittymistä — koska paikallisella viestinnällä on asukkaille hyvin suuri merkitys? Mielestäni kysymykset paikallisen ohjelmatuotannon osuudesta ohjelmamäärässä ja samoin tuo mainonnan prosentti tai määrä, paljonko mainontaa radio-ohjelmissa saa olla, ovat sellaisia keskeisiä kysymyksiä. Myös tietysti näihin toimilupa-asioihin liittyvät kysymykset ovat niitä. Onko tässä lainsäädännössä nyt mielestänne riittävästi elementtejä, jotta paikallisradiotoiminta voi aidosti kehittyä?

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on kuitenkin yksimielinen hallituksen esitys, ja jos oikein ymmärrän, niin liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä on tämän hyväksynyt ja siellä vihreitä edustaa puolueen puheenjohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistö. Ymmärtääkseni tämä on yksimielinen esitys, ja näin ollen myös vihreät ovat hyväksyneet tuon Lex Nokia -osan. Mutta oikeastaan nyt kiinnostaa tuo ison hallituspuolueen, SDP:n, linjanmuutos tähän Lex Nokiaan.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tele- ja tietoliikenneyhteydet sekä sähköverkot ovat osa nykyistä infraa Suomessa. Myrskyt ja muut ongelmat aiheuttavat pitkiäkin katkoksia näiden nykyään elintärkeiden verkkojen toimintaan, kuten viime aikoina olemme huomanneet. Kysyisin ministeriltä: miten tässä lainsäädännössä on tarkoitus huomioida kriisitilanteet ja erilaiset väliaikaiset poikkeusolot, jotta kansalaisille, yrityksille ja yhteiskunnalle yleensä syntyy mahdollisimman vähän vahinkoa ja toiminnat pystyvät pyörimään?

Toinen asia, jonka haluan nostaa vielä esille, on nopeat tietoliikenneyhteydet, jotka ovat tätä päivää. Suomessa on tavoitteena saada koko maahan nopeat yhteydet vuoden 2015 loppuun mennessä. Kysynkin ministeriltä: miten nyt tämä käsiteltävä laaja lakihanke vaikuttaa laajakaistahankkeen etenemiseen, ja onko hanke mielestänne aikataulussa?

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen

Arvoisa puhemies! Tässä tuli niin paljon hyviä kommentteja ja kysymyksiä, että täytyy puhua nopeasti, että 5 minuuttia riittää.

Edustaja Vehkaperä hyvin kiinnitti huomiota muun muassa tähän kohtuuhintaan, mistä itsekin esittelypuheenvuorossani puhuin. Yksi semmoinen konkreettinen asia — mitä en siinä maininnut, mutta haluan tuoda esiin, kun tätä kuluttajan näkökulmaakin minulta kysyttiin — joka edelleenkin edistää kohtuuhintaa, on esimerkiksi tämä yleispalveluvelvoite, joka on olemassa. Kun kaikilla on oikeus häiriöttömään puhelimeen ja yhden megan nettiyhteyteen, niin tästä tulee selkeitä säännöksiä näille yleispalveluyhteisöille, että he joutuvat tiedottamaan näistä yleispalveluistaan nykypäivää paremmin ja edistämään siten niiden käyttöä. Tässä on monta pientä esimerkkiä, jotka yhteisesti toimivat kyllä, minä väitän että nimenomaan kuluttajan hyväksi.

Tämä Laajakaista kaikille -hanke tuli esille. Pidän sitä erittäin tärkeänä. Sillä on saatu hyviä tuloksia aikaan. Meillä on nyt toinen väliarviointi valmistunut, mutta meillä on siinä haaste, jonka olen todennut. Eli eduskunnan tiedossa on tämä EU-puoli, josta rahoitus tällä tulevalla rahoituskaudella loppuu, ja se aiheuttaa hankkeelle omalta osaltaan haasteellisen tilanteen. Mutta se on erittäin tärkeä, ja sillä on saatu jo hyviä tuloksia kaiken kaikkiaan aikaiseksi.

Täällä puhuttiin monessa puheenvuorossa siitä, miten sähköiset palvelut saadaan uudeksi menestystekijäksi — edustaja Tynkkynen, Vehkaperä, Jaskari ja moni muu. Se on ajatus, jonka jaan teidän kanssanne täydellisesti. Kaiken kaikkiaan me olemme tehneet Suomessa viime aikoina paljon sellaisia satsauksia ja päätöksiä, jotka edistäisivät sitä, että meille syntyisi uutta osaamista kaiken tämän tietoliikenneosaamisemme ympärille. Jotta sen ympärille syntyisi — kun piuhat ovat kunnossa, niin sen jälkeen — palvelut ja erilaiset palveluinfrastruktuurit. Siellä on sitten myös niitä tulevaisuuden työpaikkoja. Meillä on satsaus tähän Itämeren kaapeliin, joka on erittäin tärkeä. Olemme pistäneet sen alulle. Datakeskuksia houkuttelemme tänne Suomeen. Varmasti tämä investointipäätös on yksi sellainen. Myös sähköveron alennus datakeskusten osalta on yksi sellainen. Olemme edistäneet avointa dataa.

Yksi asia, joka nousee nimenomaan tämän lainsäädännön yhteydestä ja josta puhuin tuossa avauspuheenvuorossa, oli nimenomaan myös viestinnän luottamuksellisuuden vahvistaminen. Sen lasken tähän samaan sarjaan asioita, jotka tekevät Suomesta kilpailuvaltin. Olen täsmälleen samaa mieltä, että viestinnän luottamuksellisuus tässä yhtälössä, jossa satsaamme datakeskusten sijoittumiseen, on todella tärkeä, tärkeä asia. Meillä on osaavaa työvoimaa. Meillä on kylmä ilmasto. On monia hyviä seikkoja, miksi tänne olisi syytä tulla. Kyllä tämän Snowden-tapauksen jälkeen USA:n markkinoilla tapahtui selviä romahduksia tämän suhteen, eli kyllä tätä viestinnän luottamuksellisuutta kaivataan yritysmaailmassa. Tämä on todella tärkeä asia, ja olen iloinen, että yhdeltä osalta tämä lainsäädäntö sitä pystyy kaiken kaikkiaan vahvistamaan.

Täällä puhuttiin, puhemies, huutokauppajärjestelmästä. Tässä uudessa laissahan nyt sitten tämä valuvika, joka siinä oli, on poistettu. Se on iloinen asia. Tästedes on tehty myös päätös siitä, että nämä uudet taajuudet tulevat jatkossakin huutokaupattaviksi.

Täällä edustaja Tynkkynen kysyi sitä, aiommeko vielä edelleen selvittää näitä puutteita tietoturvan osalta. Minulle se sopii mainiosti. Minusta on hyvin tärkeää, että tätä työtä jatketaan. Puhuitte myös kaiken kaikkiaan tietynlaisesta tarpeesta katsoa tätä lakia kokonaisuutena valiokuntakäsittelyssä ja sen kehittämistä. Kaikille teille, jotka siellä valiokunnassa olette, haluan sanoa yhteisesti, että ilman muuta kaikkia näitä seikkoja voidaan pohtia myös jatkossa siinä käsittelyssä ja käydä läpi yhdessä, mitä voimme tehdä.

Lex Nokia täällä nousi edustaja Heinosen toimesta esille. Tämä on nyt sitten ponsi, että se siirretään tästä laista pois työelämän lainsäädäntöön. Tämähän ei ole yksistään toimintaperiaatteena ollut meidän edustajien ja hallituksen ja eduskunnan asia, vaan tässähän on tätä asiaa aika vahvasti myös parttien kesken eli kolmikannassa tehty. Ja tämä nyt sitten on kolmikantainen neuvottelu, mikä tässä jatkuu. Minulle sopii, että jos edustaja Heinosen edustama taho haluaa tämän pistää roskakoppaan, niin sitten me voimme siitä keskustella, mutta nyt tilanne on tämä. Minun mielestä ihan asiallisesti, rauhallisesti työryhmässä katsotaan, mitä voimme tehdä sen periaatteen eteen, mistä olemme täysin yhteisesti sopineet, että tämä siirtyisi nyt sitten tuonne työelämän lainsäännön puolelle.

Tässä oli myös kysymyksiä tästä tv- ja radiopuolesta, niiden... — Puhemies! Saanko jatkaa hieman yli 5 minuuttia? (Puhemies: Kyllä!) — Täällä on niin paljon kysymyksiä, huomaan, että se 5 minuuttia täyttyy ihan juuri! (Puhemies: Ei tässä mitään rajoja ole!) — Hienoa, kiitos, arvoisa puhemies, arvostan kovasti tätä jatkoaikaa. — Eli tuosta tv- ja radiopuolesta kyseltiin erilaisia asioita, mitä positiivista sieltä tulee. Yksi esimerkki voisi olla vaikka toimilupajärjestelmän yksinkertaistaminen, helpottaminen ja kaikki tämä. Se on nykyaikaa. Se vastaa sitä, että alalla päästään paljon helpommin kiinni tietynlaiseen joustavuuteen. Tässä on monia erilaisia mahdollisuuksia siellä.

Sitten puhuttiin näistä radioista ihan erikseen, tämä paikallisuus nousi muun muassa valiokunnan puheenjohtaja Jokisen ja edustaja Eestilän kysymyksissä esiin. Juuri jokin aika sitten viime vuoden puolella jaettiin näitä uusia radiotoimilupia ja siinä korostui komeasti tämä paikallisuus. Se oli oikeastaan sinänsä hieno asia. Yleensä aina, kun näitä lupia jaetaan, on varmasti selvää, että vähän jää pettymystä niille, ketkä eivät sitten lupia mahdollisesti saa. Tässä aika hyvin, aika yhteisesti, saatiin sellainen kokonaisuus näiden radiotoimilupien suhteen, että nimenomaan paikallisuutta korostaen ne jaettiin. Tämä on tärkeä periaate myös kaiken kaikkiaan jatkossa.

Tämän radiotoiminnan osalta, paitsi että toimilupasysteemit helpottuvat jatkossa, myös mainonnan kiintiöihin tulee sitten uudistusta, se nousee siellä radiopuolella. Se on varmasti myös positiivinen asia alan toimijoille.

Sitten tuli erikseen tämä kysymys tästä ketjutuksesta. Tässähän uuden lain myötä ketjuttaminen vaikeutuu. Siksi juuri tässä radiotoimilupien myöntämisprosessissa rohkaistiin niitä, jotka ovat käyttäneet näitä ketjutuksia, hakemaan pysyvää toimilupaa. Tätä kauttahan moni saikin sen pysyvän toimiluvan.

Mutta sitten sinne jäi vielä näille lyhytaikaisille radioille sellainen kritiikin paikka, mihin he eivät ole ihan tyytyväisiä: se, että sitä mainontaa rajoitetaan tässä laissa. Alussa se piti kieltää kokonaan, mutta teimme siihen nyt matkan varrella sellaisen joustoelementin, että jatkossakin näillä lyhyillä toimiluvilla saa mainostaa sponsoriluonteisesti ja saa myös sellaista mainontaa harrastaa, joka kuuluu ikään kuin sen toimiluvan luonteeseen. Kokonaista mainoskieltoa ei enää tässä esityksessä ole esillä, niin kuin oli kaiken kaikkiaan matkan varrella.

Luulen, että tässä nyt tuli suurimmalta osin vastauksia teidän kysymyksiinne, arvoisat edustajat. Haluaisin lopuksi vielä valiokunnan puheenjohtajan, edustaja Jokisen hengessä todeta, että varmasti teillä on edessänne kova työ, mutta uskoisin, että sen seurauksena me saamme kyllä kaiken kaikkiaan parempaa lainsäädäntöä Suomeen aikaiseksi kuin aiemmin.

Myös minä olen iloinen siitä, että kuulen terveisenne tästä valmistelun osallistavasta ja avoimesta prosessista. Olen kuullut tuolla matkan varrella, vaikka itse en ihan alkuvaiheessa puikoissa ollutkaan, että siitä oli ollut paljon tyytyväisyyttä. Varmasti on niin kuin täälläkin sanottiin, että kaikki toimijat eivät ole suinkaan vielä kaikilta osin tyytyväisiä. Se on aivan selvä, etteivät voikaan olla, koska intressitahoja on monia, intressit vastakkaisia. Mielestäni sekin on aika kova tai hyvä saavutus, että näin lukuisat intressit yhteensovittamalla on saatu sellainen paketti, jonka kanssa kaikki kuitenkin voivat kohtuuhyvin elää. Sillä tavalla tuntuu, että yleinen suunta on eteenpäin ja myönteisissä merkeissä. Näillä sanoilla, arvoisa herra puhemies.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiitos ensinnäkin ministeri Viitaselle hyvistä vastauksista ja hyvin rakentavasta ja yhteistyökykyisestä suhtautumisesta. Meillähän on Suomessa paljon osaajia nimenomaan tietoyhteiskunta-asioissa, ja uskon, että jos tartutte tähän ajatukseen selvityshenkilön asettamisesta miettimään keinoja edistää yksityisyydensuojaa ja tietoturvaa, niin siihen varmasti löydetään sopivia henkilöitä, ajatellaan vaikka Petteri Järvisen tai Jyrki Kasvin kaltaisia henkilöitä.

Jos vielä tästä Lex Nokiasta yhden asian sanoo: mehän valitettavasti menetimme perinteisen Nokian, niin kuin hyvin tiedetään, ja kun tämä perinteinen Nokia lähti, niin kyllä myös sen nimeä kantavan Lex Nokian on aika lähteä.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Lainsäädännön on aina luotava alalle, alalla toimijoille, luottamusta ja ikään kuin varmuus siitä toiminnan jatkuvuudesta, että kannattaa jatkaa toimintaa, kannattaa kehittää sitä, kannattaa tehdä investointeja, ja jossain vaiheessa tätä valmistelua oli esillä kysymys siitä, että nykyiset taajuudet alistettaisiin huutokauppaan. Siitä onneksi on luovuttu, ja se on hyvä. Tämä luo sitä jatkuvuutta, että ei lähdetä lyhytjänteiseen jaksotukseen, joka sitten hidastaa alan kehittymistä.

Vielä muutama sana tuosta kiinteän valokuituverkon merkityksestä. Tietoyhteiskunnan kehittyminen ja varsinkin niiden palveluiden kehittyminen on pitkälti kiinni siitä kiinteästä valokuituverkosta. Mobiili kehittyy tällä hetkellä vauhdilla, 4G-verkkoja rakennetaan, ja tuon taajuushuutokaupan myötä se kehitys onneksi on päässyt eteenpäin, ja siellä tapahtuu paljon. Mutta kun ollaan menossa siihen vaiheeseen, että yhteiskunnallisia ja julkisia palveluja täytyy viedä verkkoon ja saada niitä sovelluksia sinne ja ne tulevat tietysti sitten rasittamaan ja käyttämään sitä kapasiteettia paljon, niin siinä mielessä voi kannustaa edelleen tuon valokuituverkon kehittämiseen.

Eihän voi olla niin, että tämän tietoverkon pääasiallisin käyttötarkoitus on viihde, että katsotaan televisiota, koska televisiolle on myös muitakin tapoja lähettää se asiakkaalle perille. Eihän voi olla niin, että rajalliset taajuudet ikään kuin täytetään sitten viihteellä, kun julkisella palvelupuolella, terveyspuolella ja muualla, on kasvavia tarpeita ja kehitystä täytyy tapahtua.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Jokinen nosti yhden näkökannan esille. Mielestäni kuitenkin tässä on katsottava pitkälle tulevaisuuteen ja ajateltava se muutos, mikä voi olla tulossa, ja kehittää myöskin sen televisiokuvan lähettämistä. Tässä alkuvaiheessa se toki on este, mutta tätä isoa pakettia käsitellessämme meidän pitää katsoa nimenomaan tulevaisuuteen, ettei tässä tule tehtyä mitään semmoista kehitystä estävää pykälää tai liikettä. Eli katse kauas tulevaisuuteen ja hymyillen eteenpäin!