Täysistunnon pöytäkirja 8/2014 vp

PTK 8/2014 vp

8. TORSTAINA 13. HELMIKUUTA 2014 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen linja valtiontalouden sopeutustoimien jaksottamisessa

Jari Lindström /ps:

Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri, varapääministeri Urpilainen, pääministeri Katainen on kutsunut oppositiojohtajat keskustelemaan valtiontalouden sopeutustoimista. Onko hän kutsunut myös teidät?

Valtiosihteeri Hetemäen johtama talousviisaiden ryhmä esitti tarvittavien sopeutustoimien jaksottamista usealle vuodelle. Perussuomalaiset ovat esittäneet jaksottamista jo aiemmin, sillä katsomme, että liian suuret kertaleikkaukset tappaisivat talouskasvun. Hallituksen rivit sen sijaan näyttävät olevan tässäkin asiassa täysin sekaisin. Lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa riidellään avoimesti eikä päätöksiä saada tehtyä. Kysyn ministeri Urpilaiselta: mikä on hallituksen linja?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pääministerin sijainen, ministeri Urpilainen, olkaa hyvä.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Todella tänään valtiosihteeri Hetemäen asiantuntijaryhmä on julkistanut oman näkemyksensä siitä, miten finanssipolitiikka pitäisi virittää eli minkälaisia veronkorotuksia, myöskin menoleikkauksia, kuinka paljon, millä aikataululla hallituksen tulisi tehdä. Pidän tuota heidän näkemystään hyvin arvokkaana puheenvuorona tilanteessa, jossa me olemme hyvin haastavan taloustilanteen keskellä ja meidän täytyy löytää myöskin keinoja, joilla julkista taloutta puolustetaan ja valtion velkaantuminen pystytään pysäyttämään.

Hallitus on myös päättänyt kutsua oppositiojohtajat, oppositiopuolueiden puheenjohtajat, keskustelemaan hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa siitä, olisiko meidän mahdollista löytää yhteinen kansallinen näkemys valtion velkaantumisen taittamisesta, myöskin sitä koskevasta aikataulusta ja myöskin siitä sopeutuksen määrästä, jolla tuo tavoite tullaan saavuttamaan. Pidän hyvin tärkeänä sitä, että me voisimme löytää yhteisen kansallisen näkemyksen, ja uskon, että sillä olisi myöskin luottamusta vahvistava vaikutus sekä kansalaisiin Suomessa että myöskin kansainvälisesti niihin arvioitsijoihin, jotka seuraavat sitä, miten Suomessa taloutta hoidetaan.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat tästä aiheesta esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus on itse luopunut velkatavoitteistaan. Perussuomalaiset ovat tarjonneet hallitukselle yhteistyön kättä useita kertoja, mutta tähän saakka se ei ole kelvannut. Nyt, kun hallitus itsekin ymmärtää kyvyttömyytensä päätöstentekoon, se toivoo, että oppositio siunaisi sen epäonnistuneen talouspolitiikan ja sitoisi samalla omat kätensä hamaan tulevaisuuteen. Olemme tietysti aina valmiit keskustelemaan, kun pääministeri pyytää. Katsomme kuitenkin, että ennen kuin seuraavan hallituksen puolesta tehdään minkäänlaisia päätöksiä, pitäisi ensin käydä vaalit, jossa jokainen puolue tuo esiin oman talouspoliittisen vaihtoehtonsa. Perussuomalaisten linja on työ, yrittäminen ja välittäminen, ja kansa päättää.

Kysyn valtiovarainministeriltä, SDP:n puheenjohtaja Urpilaiselta: oletteko valmis lähtemään toimintakyvyttömästä hallituksesta, jotta uusien vaalien kautta voitaisiin saada aikaan sellainen hallitus, joka pystyy tekemään nykyisen taloustilanteemme vaatimia päätöksiä?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä hallitus on toimintakykyinen, ja voin sanoa, että töitä paiskitaan lähes kellon ympäri tässä itse kukin. Päätöksiäkin on tehty ja tullaan tekemään myöskin tänä keväänä, eli hallituksen kehysriihi on maaliskuun lopussa, ja olen hyvin luottavainen sen osalta, että siellä hallitus tulee tekemään talouskehykset myöskin seuraaville vuosille.

Mutta minusta meillä Suomessa on ollut sellainen hieno, vahva sopimisen kulttuuri. Meitä on sanottu jopa sopimusyhteiskunnaksi. Tästä hyvä esimerkki oli työmarkkinajärjestöjen saavuttama raamisopimus viime syksynä, jossa sovittiin maltillisista palkankorotuksista. Olisi varmasti hienoa myöskin yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna, jos me voisimme saavuttaa myöskin talouspolitiikassa raamisopimuksen eli ajatuksen siitä, että me yhdessä sitoudumme valtion velkasuhteen taittamiseen ja myöskin sitoudumme niihin toimenpiteisiin, siihen mittaluokkaan, jota tuo tavoitteen saavuttaminen edellyttää. Uskon, että sillä olisi aidosti myöskin luottamusta ja arvostusta Suomen taloutta kohtaan lisäävä vaikutus.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ensinkin iloitsen siitä, että vasemmiston ministerit vielä löytävät ministeriaitioon, sillä täällä eilen oli EU-selonteko, joka on tärkeä asia — ei yhtään vasemmistolaista ministeriä paikalla. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! On hienoa, että kutsu tulee, mutta kyllä sen toivoisi tulevan jotain muuta kautta kuin STT:n tiedotteena tekstiviestinä oppositiojohtajalle. Tapa olisi voinut olla korrektimpi.

Mutta itse asiasta haluan sanoa: Mitkä ovat ne hallituksen suuntaviivat? Ovatko ne nyt tämän Hetemäen esityksen suuntaviivat, vai ovatko ne hallitusohjelman suuntaviivat? Ovatko ne kokoomuksen 3 miljardin suuntaviivat vai peräti Arhinmäen suuntaviivat, joista minä en tiedä, mitä ne ovat?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Meillä on olemassa se tieto, joka pohjautuu valtiovarainministeriön joulukuiseen ennusteeseen. Tuon ennusteen mukaan mikäli me haluamme taittaa valtion velkaantumisen ensi vuonna, joka on hallitusohjelman tavoite, se edellyttää 3 miljardin euron edestä sopeutustoimia eli veronkorotuksia ja menoleikkauksia. Ja koska taloustilanne on vaikeampi kuin esimerkiksi vielä viime syksynä, alkusyksystä, näytti ja tuo sopeutustarve on suurempi, niin hallitus halusi myöskin kuulla hyvin laajasti talouden asiantuntijaa ennen kuin se tekee päätöksiä ensi vuoden budjetin osalta, mutta myöskin kehyskauden osalta, koska me emme halua omin toimin olla lisäämässä työttömyyttä tai heikentämässä talouskasvua. Päinvastoin, me haluamme synnyttää uusia työpaikkoja, me haluamme luoda talouskasvulle edellytyksiä, mutta samaan aikaan me olemme huolestuneita, totta kai, myöskin valtion velkaantumisesta. Sen takia me olemme tällä vaalikaudella tehneet jo noin 5 miljardin euron edestä veronkorotus- ja menoleikkauspäätöksiä.

Mutta ajattelimme, että tässä muuttuneessa tilanteessa, eritoten kun vaalit ovat tulossa vuoden päästä ja kehyskausi koskee hyvin pitkälle myöskin seuraavaa vaalikautta, niin tällaiselle vuoropuhelulle olisi perusteita. (Puhemies koputtaa) Olen huomannut, että on myöskin talouden asiantuntijoiden keskuudessa aika laajasti tämän kaltaista vuoropuhelua esitetty.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomen ongelma on 9 miljardin euron suuruinen. Tuo 3 miljardia, mistä täällä puhutaan, on hallituksen ongelma, jonka hallitus on omalla toimettomuudellaan aiheuttanut ja josta hallitus itse joutuu vastaamaan. Me olemme koko vaalikauden esittäneet uudistuksia, miten Suomen suunta kääntyy. Olemme tarjonneet yhteistyötä isojen asioiden ratkaisemiseksi. Uudistusten välttämättömyys on päällimmäinen asia myös tänään julkistetussa Hetemäen työryhmän paperissa ja oli eilen OECD:n maaraportissa. Suomen talous on saatava kuntoon, kasvuun, työllisyys on saatava paranemaan ja palvelut on turvattava. Kysyn pääministerin sijaiselta: tarkoittaako yhteistyöhaluisuutenne kutsua juuri näiden Suomen suurten ongelmien ratkaisemiseen, ja jos näin on, palautatteko yhteistyön hengessä esimerkiksi sote-uudistuksen parlamentaariseen valmisteluun?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kaikella kunnioituksella, edustaja Tiilikainen, minun täytyy ihmetellä teidän puheenvuoroanne. 3 miljardia ei ole tämän hallituksen ongelma, se on Suomen ja suomalaisten ongelma. Se ei ole tämän hallituksen aiheuttama ongelma. Voin sanoa, että me emme olisi tässä tilanteessa, edustaja Tiilikainen, mikäli edellinen, keskustajohtoinen hallitus ei olisi jättänyt tälle hallitukselle 8 miljardin euron alijäämää. Eli on hyvä muistaa, että itse kukin tässä salissa on ollut myöskin vastuunkantajana eri aikoina.

Ihan samalla lailla voin myöskin todeta, että kestävyysvaje, johon viittasitte, on toinen iso ongelmamme sen ongelman ohella, että valtio velkaantuu. Meillä on julkisessa taloudessa kestävyysvaje, joka on noin 10 miljardin euron suuruinen. Me olemme tienneet sen olemassaolosta vuodesta 2007 lähtien, mutta edellinen hallitus ei kyennyt laittamaan liikkeelle minkäänlaisia uudistuksia, joilla kestävyysvajetta olisi umpeen kurottu. Eli minua hieman vaivaa tuo käsien pesemisen henki, jonka tässä puheenvuorossanne aistin.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kaikella kunnioituksella, valtiovarainministeri, ette vastannut kysymykseeni. Suomen ongelma on 9 miljardin suuruinen, ja sen ratkaisemiseksi tarvitaan suuria uudistuksia. Tarvitsemme palveluiden uudistuksen, niistä tärkeimpänä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen. Olemme esittäneet ratkaisua. Tarvitsemme talouden ja työllisyyden kääntämisen nousuun, yrittäjyyttä ja teollisuusohjelmaa konkreettisilla toimenpiteillä. Näissä tarjoamme teille yhteistyötä. 9 miljardin ongelman ratkaisu edellyttää myös työurien jatkamista. Siitä vaikenette täysin. Kysyn uudelleen yhteistyön hengessä: tarkoittaako yhteistyöhakuisuutenne, että ryhdymme ratkaisemaan Suomen tulevaisuuden kannalta isoja asioita yhdessä vai kutsutteko te meitä apuun oman epäonnistuneen kautenne paikkaajiksi? (Ben Zyskowicz: Voi, voi!)

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että selkeästi huomaan oppositiopuolueiden välillä eron. Tulkitsin edustaja Lindströmin puheenvuoron niin, että perussuomalaiset ovat valmiita tulemaan keskusteluun hallituksen kanssa ja käymään keskustelua. Sen sijaan keskustan puheenvuoron tulkitsen niin, että vaikka puheenjohtaja Sipilä on edustanut ikään kuin uutta poliittista kulttuuria, silti keskusta ei ole valmis käymään keskustelua hallituksen kanssa, ja se on tietenkin hyvin valitettavaa.

Mutta on näin, että meillä on julkisessa taloudessa noin 10 miljardin euron suuruinen kestävyysvaje, ja hallitus on tehnyt itse asiassa elokuussa ensiksi raamisuunnitelman ja sitten täydentänyt sitä marraskuun lopussa toimenpiteillä, rakennepaketilla, jolla nimenomaan pystytään umpeen kuromaan tuo kestävyysvaje. Sitten tämä 3 miljardia euroa, joka nyt on meidän toinen ongelmamme, koskee nimenomaan sitä sopeutustarvetta: tarvetta veronkorotuksille, menoleikkauksille, jotta valtion velkaantuminen voidaan taittaa. Se tarjous, jonka hallitus on oppositiolle tehnyt, koskee nimenomaan valtion velkaantumisen taittamista.

Voinko minä tänä keväänä ilmoittaa luottoluokittajille, että kaikki Suomen poliittiset puolueet riippumatta siitä, ovatko ne oppositiossa vai hallituksessa, ovat sitoutuneita valtion velkaantumisen taittamiseen, ja voinko kertoa heille aikataulun, jolla siihen on sitouduttu, ja voinko kertoa, että me olemme sitoutuneet myös siihen suuruusluokkaan, jolla tuohon tavoitteeseen päästään? Tähän me haemme vastausta, (Puhemies koputtaa) ja toivon, että vastaus löytyy, koska mielestäni se olisi isänmaan etu.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Yritetään päästä myös vastauspuheenvuoroissa minuutin pituisiin vastauksiin.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tiilikainen, kyllä hallituksen syyttämisellä joku tolkku pitäisi olla ja synkistelyllä. Ette kai te vakavissanne väitä, että kaikki nämä ongelmat, missä Suomi tällä hetkellä painii, johtuvat hallituksesta? Tai jos johtuvat, niin varmasti ne johtuvat useiden hallitusten tekemistä toimista. Mutta nyt mielestäni me käymme avointa keskustelua ja tarjoamme mahdollisuuden myöskin oppositiolle osallistua pohtimaan niitä keinoja, joita Suomi nyt tarvitsee selviytyäkseen. Hallitus kokoontuu maaliskuun loppupuolella kehysriiheen tekemään merkittäviä päätöksiä. Tässä on erinomaista aikaa käydä keskustelua. Me toivomme todella, että te olisitte rakentavasti mukana, ettekä pelkästään syyttämällä ja haukkumalla, vaan rakentavasti mukana ottamassa kantaa niihin keinoihin, joita hallitus on esitellyt.

Kokoomuksen mielestä meidän pitää pystyä tekemään ne ratkaisut, välttämättömät ratkaisut, jotka takaavat Suomen uskottavuuden, ratkaisut, jotka uskottavasti vievät Suomea terveelle uralle, jotta ulkoa meitä arvioiden edelleen Suomeen uskotaan. Jos päädytään siihen, että sopeutustoimia jaksotetaan, haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä: onko tavatonta, että näin tehdään, ja miten ne päätökset tehdään riittävän sitovasti, jotta usko niiden vaikuttavuuteen tulevina vuosina säilyy?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Puhemies! Tämä on juuri se asia, josta halumme oppositionkin kanssa käydä keskustelua. Toisaalta tämä on myös se asia, johon olemme halunneet kuulla hyvin laajasti asiantuntijoita. Tänään Martti Hetemäen työryhmä on julkaissut oman näkemyksensä siitä, miten sopeutustoimia pitäisi jaksottaa ja miten valtion velkaantuminen voidaan taittaa. Eilen OECD:n pääsihteeri oli vierailulla Suomessa. OECD julkisti maaraporttinsa, ja siinä yhteydessä OECD kertoi, että heidänkin mielestään sopeutustoimien jaksottaminen olisi tässä tilanteessa viisasta, koska talouskasvu on niin haurasta, että jos me sijoittaisimme yhden vuoden budjettiin — eli ensi vuoden budjettiin — 3 miljardin menoleikkaukset ja veronkorotukset, niiden kielteiset vaikutukset olisivat niin suuret, että heidän mielestään sitä ei kannata tehdä.

Mutta mikä tulee olemaan hallituksen ratkaisu, miten nuo sopeutustoimet tehdään, miten ne jaksotetaan — näistä kaikista tehdään päätökset maaliskuun lopussa. Uskon, että hallitus sen pystyy tekemään, mutta sitä ennen olisi toivottavaa, että näistä tietyistä keskeisistä tavoitteista myöskin saavutettaisiin opposition kanssa yhteinen kansallinen näkemys.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Minusta on erinomainen asia, että hallitus tulee julkisuuteen, kertoo sen, missä se on epäonnistunut. Hallitus asetti itse itselleen tavoitteen kääntää valtionvelan kansantuoteosuus laskuun, ensin tasapainoon ja sitten laskuun. Me tiedämme nyt, että se on epäonnistunut tässä, ja on erinomainen asia, että Suomen kansa, äänestäjät ja tulevan hallituksen rakentajat, keitä ne ovatkin, tietävät tämän taakan suuruuden. Edelleen on tärkeää, että kansalaiset ja tulevan hallituksen rakentajat tietävät, kuinka suuri on se kestävyysvaje, mikä odottaa korjausta tulevien vuosien aikaan. Jos hallitus haluaa näistä asioista keskustella, minusta on äärimmäisen tärkeää, että näistä kysymyksistä löydetään yhteisymmärrys. (Ben Zyskowiczin välihuuto) — Minä olen ihan samalla kannalla kuin edustaja Tiilikainen. (Naurua)

Mitä tulee taas siihen, mikä sisältö politiikalle pitää hakea: Tässä vaiheessa, kun teillä on hiekka tiimalasissa tippunut loppuun, ajatus siitä, että me tulemme kantamaan teidän taakkojanne tai sitoutumaan johonkin sellaiseen, mikä toteutuu seuraavalla vaalikaudella — eihän se nyt voi olla totta. Ettehän te vakavissanne sellaista esitä. (Puhemies koputtaa) Mitä te ihan tarkkaan ottaen esitätte? Kertokaa se vielä. Tästä ongelmasta, minkä olette aiheuttaneet, sen mitasta, keskustelua? Vaiko, ihan oikein, sisällöstä keskustelua? (Puhemies koputtaa) Se helpottaa meidän päätöksentekoa asiassa.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämän jälkeen sitten siirrytään absoluuttisesti minuutin mittaisiin puheenvuoroihin.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Täytyy rehellisesti todeta, että minulle kävi epäselväksi, mikä on keskustan linja. (Martti Korhonen: No ei sitä ole!) Olen todennut sen nyt monessa yhteydessä sekä viime viikolla että tällä viikolla, että edustajat Pekkarinen ja Tiilikainen puhuvat täysin eri tavalla. (Ben Zyskowicz: Kyllä!) Joten ehkä puheenjohtaja Sipilä sitten kertoo meille, onko keskusta valmis näihin keskusteluihin vai eikö keskusta ole valmis näihin keskusteluihin.

Mutta mitä tulee epäonnistumiseen, edustaja Pekkarinen, minusta on hyvä viitata OECD:n pääsihteeri Gurríaan, kun hän eilen kertoi, että hän voi hyvällä omallatunnolla myöntää, että kaikki tahot, kaikki ennustelaitokset, epäonnistuivat siinä, miten he ennustivat talouden kehittyvän. Kukaan ei pystynyt näkemään, että talouden kehitys olisi niin negatiivinen kuin se on itse asiassa viimeiset muutamat vuodet ollut. Ja tämä kuvaa myös hyvin Suomen talouden ongelmaa. Meidän bkt ei ole kasvanut niin kuin valtiovarainministeriö ennusti, (Puhemies koputtaa) niin kuin Suomen Pankki ennusti, niin kuin moni muu taho ennusti, vaan meidän bkt on tällä hetkellä vuoden 2006 syksyn tasolla, ja se kertoo paljon siitä, (Puhemies: Jaha!) minkä takia me olemme tässä tilanteessa, missä me olemme.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Arvon ministeri, tämä minuutti on tainnut tulla täyteen.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kertauksen vuoksi: Olemme esittäneet hallitukselle yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa. Olemme esittäneet yhteistyötä yrittäjyyden edistämisessä, kasvun käynnistämisessä, työllisyyden kohentamisessa. Kolme vuotta te olette viitanneet kintaalla yhteistyötarjouksillemme, ja nyt olemme edelleen valmiita yhteistyöhön. Kysyn teiltä kolmannen kerran, valtiovarainministeri Urpilainen: Tarkoittaako yhteistyötarjouksenne sitä, että haluatte yhdessä pohtia Suomen suuria kysymyksiä — talouden kääntämistä kasvuun, työllisyyden vahvistamista, palveluiden turvaamista kaikille? Kyllä vai ei?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Ehkä kaikista suurin kysymys Suomen tulevaisuuden kannalta on luottamus, koska me kaikki tiedämme, että jos luottamus Suomeen ja Suomen talouteen ja myöskin Suomen poliittisiin päätöksentekijöihin katoaa niin kansalaisten keskuudessa kuin myöskin kansainvälisten arvioitsijoiden keskuudessa, sen seuraukset tulevat kyllä sitten näkymään ja tuntumaan.

Sen takia meidän täytyy kaikilla toimin vahvistaa luottamusta, ja sitä hallitus on nyt tekemässä, kun hallitus haluaa käydä opposition kanssa keskustelun siitä, kykenemmekö me yhdessä sitoutumaan tavoitteeseen valtion velan taittamisesta. Kykenemmekö me yhdessä sitoutumaan siihen mittaluokkaan, jota tuo tavoite edellyttää, ja kykenemmekö me yhdessä asettamaan tuolle tavoitteelle myöskin aikataulun?

Minusta tässä on hyvin isosta kansallisesta asiasta kysymys, ja minä toivoisin ihan vilpittömästi, että me pystyisimme myöskin sellaiseen yhteisen ymmärryksen sanomaan, jotta voisin sen myöskin kertoa muun muassa luottoluokittajille, kun tulen heitä tänä keväänä tapaamaan. (Puhemies koputtaa)

Jouni Backman /sd:

Arvoisa puhemies! Kun kansakuntamme on ollut vaikeuksissa, ei ole ollut tapana hakea sitä, kuka on epäonnistunut, vaan hakea yhteistä onnistumista. Nyt tarvitsemme tällaista kansallista yhtenäisyyttä. Tässä tilanteessa tarvitaan vakautta, pitkäjänteisyyttä.

Kun asiantuntijat ovat todenneet, että välttämättömään velkaantumiskehityksen taittamiseen tarvitaan toimenpiteitä, jotka ulottuvat myös seuraavalle vaalikaudelle, pidän hyvänä, että hallitus kunnioittaa kansanvaltaa siten, että pyytää oppositiota, mahdollisia tulevia hallituspuolueita, mukaan tähän keskusteluun. Tältä osin on hyvin valitettavaa, jos nykyinen oppositio tästä kutsusta kieltäytyy, koska mielestäni silloin viitataan kintaalla kansanvallalle ja sen keskeisille periaatteille.

Haluan kysyä hallitukselta: onko nyt tässä kutsussa, jonka hallitus on esittänyt, kysymys siitä, mistä Tiilikainen puhuu, että pitäisi tulla neuvottelemaan seuraavasta hallitusohjelmasta, sen kokonaisuudesta, vai tämän velkaantumiskehityksen taittamisen toimenpiteistä?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! On selvä asia, että jokainen poliittinen puolue tulee menemään seuraaviin eduskuntavaaleihin omalla ohjelmallaan ja myöskin omalla visiollaan ja näkemyksellään, miten Suomea seuraavat vuodet tullaan kehittämään. Se on aivan selvä asia, se on osa demokratiaa, se on osa parlamentarismia.

Mutta tässä on kysymys siitä, kykenemmekö me kansallisesti rakentamaan yhteisen tahtotilan sille, että valtion velkaantuminen tulee tulevina vuosina taittumaan, kykenemmekö me asettamaan yhteisen aikataulun tälle tavoitteelle ja myöskin sopimaan siitä suuruusluokasta, jota tuon tavoitteen saavuttaminen edellyttää.

Ja niin kuin sanoin, sanon edelleenkin: uskon tämän yhteisen tavoitteen myöskin vahvistavan luottamusta poliittisiin päätöksentekijöihin riippumatta siitä, ovatko he oppositiossa vai hallituksessa, niin kansalaisten keskuudessa — koska ihmiset näkevät, että okei, meillä on sellaiset poliittiset päätöksentekijät, jotka sitoutuvat valtion velkaantumisen taittamiseen — kuin luottamuksen vahvistumisena myöskin kansainvälisesti, kun meitä arvioidaan ja katsotaan, haittaavatko eduskuntavaalit jollain lailla päätöksentekoa Suomessa vai onko täällä riippumatta tulevasta hallituspohjasta sellaiset päätöksentekijät, (Hälinää — Puhemies koputtaa) jotka tulevat velkaantumisen taittamaan.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Edustaja Soini sanoi, että hän ei tiedä, miten vasemmistoliitto suhtautuu tähän talouspoliittiseen tilanteeseen, ja minä kyllä ihmettelen sitä. Mutta sitten keksin, mistä se varmaan johtuu. Te, edustaja Soini, olette niin paljon ulkomailla, että teillä ei ole aikaa seurata Suomessa käytävää talouspoliittista keskustelua. (Välihuutoja)

Mutta minä voin teille nyt kertoa: Vasemmistoliitto ei hyväksy 3 miljardin euron leikkauksia, ja itse asiassa me kerroimme sen jo viime kesäkuussa melkein vuosi sitten, jolloin käytiin täällä talouspoliittista keskustelua kehyksistä. Silloin jo totesimme, että isojen leikkausten tekeminen lyhyellä aikataululla ei ole mahdollista. Meille ei ole mahdollista tehdä säästöjä kansalaisten arkipäivästä eikä oikeastaan myöskään mahdollista korottaa verotusta niin, että se leikkaa kulutuskysyntää. Mutta te, edustaja Soini, esititte, että 2 miljardia euroa voidaan leikata kouluista, terveyspalveluista, sosiaalipalveluista. Miksi te tällaista rankaisua haluatte tavalliselle suomalaiselle kansalaiselle?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tässä ei tainnut olla varsinaisesti hallitukselle kysymystä, vai? Ministeri Urpilainen avuliaasti löysi sellaisen, olkaa hyvä!

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Puheenjohtaja! En löytänyt tästä varsinaista kysymystä. Ehkä edustaja Soini haluaa vastata edustaja Lapintien kysymykseen.

Mutta ehkä sen verran otan tuosta kiinni, että olen edustaja Lapintien kanssa siitä samaa mieltä, että kun sopeutustoimia tehdään, niin totta kai täytyy myöskin huomioida sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Tästä puhui mielestäni hyvin myöskin tasavallan presidentti, kun hän totesi, että meidän täytyy myöskin huolehtia yhteiskunnan eheydestä, ja se tarkoittaa myös sitä, että kukin maksaa kykyjensä mukaan ja osallistuu myöskin kykyjensä mukaan näihin talkoisiin.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on hallituksen kyselytunti, mutta vasemmisto on epätoivoinen ja ahdistunut, enkä ihmettele ollenkaan, että näin on. Mutta kun katsotaan, mikä on tässä Suomessa ratkaisu näihin asioihin, niin se on talouskasvu, työ, yrittäminen, uusien työpaikkojen luominen, etenkin vanhojen työpaikkojen säilyttäminen, hyvän talousilmapiirin luominen ja nimenomaan myös maaseudun muistaminen eikä pelkästään kasvukeskusten palvominen. Tästä tässä on kysymys. Nyt kun puhutaan kunta- ja sote-uudistuksesta, haluan kysyä: Luopuuko hallitus nyt pakkoliitoksista? Luopuuko hallitus nyt pakkoliitoksista ja siitä, että kunta- ja sote-uudistuksessa ojennettaisiin se veljen käsi?

Sitten vain sen verran sanon, että on se nyt ihme, jos ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ei saa virkatyötään hoitaa vieläpä sillä ajalla, kun eduskunta on istuntovapaalla. Millä ajalla se voitaisiin tehdä? (Puhemies koputtaa) Sivistysporvari, edustaja Salolainen, on hoitanut tätä erittäin... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Löysin asian, josta olen edustaja Soinin kanssa samaa mieltä, ja se on se, että me tarvitsemme talouskasvua ja työllisyyttä. Se on ihan selvä asia. Sen takia hallitus on myöskin tehnyt kaksi työllistävää lisäbudjettia, joissa on sekä homekoulujen että päiväkotien korjaamiseen rahaa, mutta olemme myöskin käynnistäneet merkittävässä määrin liikennehankkeita ja sitä kautta pyrkineet lisäämään Suomeen työpaikkoja, kuten olemme myöskin tukeneet teollisuutta. Se on tärkeää. Suomi elää viennistä. Me tarvitsemme perusteollisuutta, me tarvitsemme uutta teollista perustaa, ja hallitus on lähes 2 miljardilla eurolla tukenut myöskin teollista toimintaa.

Yksi hyvä esimerkki siitä, mikä on työttömyyden tai työllisyyden vaikutus julkiseen talouteen: Jos me pystyisimme alentamaan 1 prosenttiyksiköllä rakenteellista työttömyyttä, sillä olisi noin miljardin euron vaikutus julkiseen talouteen. Kaikki toimet, joilla me pystymme synnyttämään uusia työpaikkoja, myöskin alentamaan työttömyyttä, ennen kaikkea rakenteellista työttömyyttä, ehdottomasti vahvistavat julkista taloutta ja ovat kannatettavia.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Vastuunkannon näkökulmasta valtiovarainministeri Urpilaisen alkuperäinen viesti kolmesta seikasta on erittäin tärkeää, ja kiitos niistä. Ensinnäkin on saatava 3 miljardin sopeutuksesta näkymä ja todettava ainakin sen 3 miljardin olemassaolo viimeistään kehysriihessä. Toisekseen on kaikki viisaus siinä, että se sopeutus jaksotetaan pidemmäksi aikaa ja yli vaalikauden. Kolmanneksi, koska se jaksotetaan yli vaalikauden, on tehtävä kaikki, että luottamus siihen, että Suomi pystyy sen tekemään, syntyy myös maailmalla ja ulkopuolella.

Tästä näkökulmasta kysyisin valtiovarainministeriltä: Jos käy niin, että tämä sinänsä viisas yhteistyötarjous ei saa aikaiseksi sitä, mitä toivotaan, niin eikö ole kuitenkin niin, että tämän vastuunkannon ja näiden teidän kaikkien kolmen kohtanne ohjelman näkökulmasta hallituksen pitää uskaltaa olla hyvin selkeä, tarkka ja mennä vaaleihin myös näkemyksellään tästä jaksotuksesta, sen yksityiskohdista, sen aikataulusta? Sehän ei estä sitä, että seuraava hallitus tekee sitten jotain toista, mutta vastuunkannon (Puhemies koputtaa) näkökulmasta meidän hallituksessa on uskallettava käydä läpi kaikki kolme kohtaa.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Hallitus joutuu joka tapauksessa tekemään vastuullisia päätöksiä. Minusta se on selvä asia. Minusta on rehellistä sanoa se, että ensi vuoden budjettiin tulee sisältymään veronkorotuksia ja menoleikkauksia. Se on selvä asia. Nyt on kysymys siitä, kuinka paljon niitä tullaan ensi vuonna tekemään eli mikä on tuo viisas jaksotus, kuinka paljon sisällytetään ensi vuoden budjettiin ja kuinka paljon sitten tehdään tulevilla vaalikausilla. Mutta haluan olla optimisti, haluan uskoa siihen, että myöskin keskustapuolue, joka on ollut kantamassa vastuuta, monina vaikeina aikoina ollut rakentamassa hyvinvointiyhteiskuntaa, haluaa omalta osaltaan olla kantamassa vastuuta tänä päivänä ja tulee mukaan näihin keskusteluihin ja on myöskin rakentamassa sitä yhteistä kansallista tahtotilaa, jota hallitus tässä peräänkuuluttaa.

Pentti Kettunen /ps:

Herra puhemies! Tosiasiahan on se, että kun tämä hallitus muodostettiin, tämä Kataisen—Urpilaisen hallitus täydennettynä sitten näillä pönkkäpuolueilla, niin te olitte, kun lähditte touhuamaan, hyvin ylimielisiä (Hälinää — Puhemies koputtaa) ja ylpeitä. Minä ymmärrän sen, että näin oli. Silloin tuntui, että jos maapallossa olisi rivat, niin te kääntäisitte sen pois paikoiltaan. Mutta nyt, kun te olette epäonnistuneet politiikassanne, te huudatte oppositiolta neuvoja ja sitä tulemaan apuun. Me otamme tämän haasteen kyllä vastaan, ei siinä mitään. Niin kuin edustaja Soini, puheenjohtaja Soini, ilmoitti, niin perussuomalaiset ovat valmiit tulemaan hallituksen kanssa samaan pöytään ja keskustelemaan asioista. Siitä me emme ole varmoja, pääsemmekö yhteisymmärrykseen. Kysynkin ministeri Urpilaiselta: oletteko te todella nyt tehneet parannuksen ja edustatte myöhäisempää herännäisyyttä ja olette valmiit kuuntelemaan myöskin oppositiota?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Olen oppinut viisaalta mummoltani, pohjalaiselta naiselta, että nöyryys on hyve elämässä, ja sitä olen pyrkinyt myöskin omalta osaltani noudattamaan ja seuraamaan.

Mitä tulee perussuomalaisten kykyyn kantaa vastuuta tai valmiuteen käydä keskustelua, tässä maassa on tämän kaltainen hallitus sen takia, että perussuomalaiset eivät olleet halukkaita tulemaan tähän hallitukseen. (Välihuutoja) Minusta tämä hallitus on kantanut vastuuta, tehnyt todella isänmaallisia päätöksiä (Välihuutoja) erittäin paljon viimeisen kolmen vuoden aikana, ja niistä varmasti tuleviin historiankirjoituksiin tullaan kirjoittamaan myöskin pitkät pätkät.

Mitä tulee sitten edustaja Kettusen puheenvuoroon epäonnistumisesta, niin tämän hallituksen talouspolitiikka ei ole epäonnistunut. Maailma ympärillä on muuttunut, edustaja Kettunen, maailma ympärillä on muuttunut. Se on aivan toisenlainen kuin arvioimme sen olevan vielä 2011, ja sen takia on tietenkin tärkeätä, että tähän muuttuneeseen tilanteeseen myöskin reagoidaan, ja siitä tässä hallituksen pohdinnassa on kysymys.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä me kaikki tiedämme, mistä tämä kiinni jäi. Se jäi Euroopan unionin tukipolitiikasta kiinni. Siitä se kiinni jäi.

Kokoomukselle pisteet johdonmukaisuudesta. Vaikka politiikka on ollut väärää, se on ollut johdonmukaista. Joka tukipakettia olette kannattaneet. SDP vastusti Kreikka ykköstä, vastusti Irlannin pakettia ja nyt sitten on niitä ollut tekemässä, vasemmistoliitosta nyt puhumattakaan.

Mutta mennään sinne tulevaisuuteen. Kreikka kolmonen on oven edessä. Se todennäköisesti yritetään keplotella eurovaalien yli. Onko tämä hallituksen tukipolitiikka edelleen sama, mennäänkö tukemaan vai eikö mennä tukemaan? Tästä se jäi kiinni viimeksi, ja tästä se tulevaisuudessakin kiinni jää, jos ei tästä hulluudesta eroon päästä. Katsokaa Eurooppaa. Se on henkitoreissaan. Kaikki muut alueet maapallolla kasvavat kuin Eurooppa. Voidaanko tämä muuttaa? Sitten rupeaa tapahtumaan?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Euroryhmässä ei ole käyty minkäänlaista keskustelua Kreikka kolmosen tukipaketista. Tämä on ehkä hyvä tässä yhteydessä myöskin todeta.

Mitä tulee sitten tämän hallituksen Eurooppa-poliittiseen linjaan, niin se on ollut hyvin selkeä ja johdonmukainen. Me olemme olleet valmiita omalta osaltamme osallistumaan eurooppalaisiin taloustalkoisiin, mutta puolustamalla samaan aikaan suomalaisten etuja sillä, että olemme saaneet sekä Kreikalta että Espanjalta vakuudet. Me olemme ainoa valtio, ainoa kansakunta, joka on vakuudet saanut, ja nuo vakuudet myöskin turvaavat meitä siinä tilanteessa, etteivät nämä maat kykene lainojansa takaisin maksamaan. Me olemme myöskin olleet vaatimassa erittäin laajaa sijoittajavastuuta, jota toteutettiin muun muassa Kyproksen tapauksessa aivan historiallisella, poikkeuksellisella tavalla. Nyt tätä sijoittajavastuuta viedään eteenpäin pankkiunionissa, josta tällä hetkellä on neuvottelut. Se on oikea periaate. Veronmaksajien ei pidä siivota pankkien sotkuja, vaan sijoittajien, pankkien, osakkeenomistajien tulee jatkossa myöskin huolehtia itse ongelmansa, mikäli pankkikriisiä tulevaisuudessa syntyy.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyritään pitämään keskustelu alkuperäisen kysymyksen talousteemassa.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä asiassa ei ole kyse nykyisen hallituksen ongelmista eikä seuraavan tai sitä seuraavan hallituksen ongelmista. Kyse on yhteisen isänmaamme ongelmista. Tähän nähden on surullista, että eräissä opposition puheenvuoroissa on kyllä kukkinut sellainen venkoileva pikkupolitikointi alastomimmillaan. Ehkä puheenjohtaja Sipilän tervehtyminen ja paluu riviin tässä suhteessa vähän parantaa keskustelun tasoa.

Suomi on maailman paras maa. Kyse on siitä, että Suomi olisi maailman paras maa myös jatkossa. Kun hallitus on tarjonnut tätä yhteistyön kättä, niin minä olen ymmärtänyt niin, että kyse ei ole siitä, että kuviteltaisiin, että nykyinen oppositio sitoutuisi tulevien säästöjen sisältöön. Kyse on siitä, sitoutuisiko nykyinen oppositio tulevien tasapainotustarpeiden määrään. Tästäkö on kyse, ministeri Urpilainen?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Juuri tästä on kysymys. Varmasti olisi ehkä jossain kuvitellussa maailmassa ihanteellista, että me pystyisimme kaikki eduskuntapuolueet yhdessä sopimaan myöskin niistä sisällöistä, joilla nuo sopeutustoimet tullaan seuraavien vuosien aikana tekemään. Ehkä joistain niistä olisi helpompi löytää yhteisymmärrys, ja sitten uskon, että aika paljon on sellaisia asioita, joissa mielipiteet todella eroavat. Mutta ennen kaikkea hallituksella on tavoite löytää yhteinen näkemys velkasuhteen taittamisesta, että kaikki puolueet sitoutuvat siihen, sitoutuvat myöskin yhdessä sovittuun aikatauluun ja myös siihen sopeutusmäärään, jota tuon tavoitteen saavuttaminen edellyttää. Tästä on yhteistyötarjouksessa kysymys, ja tähän haemme myöskin yhteistä kansallista näkemystä.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Varmaan kaikki ymmärrämme selvityksillä ja ilman selvityksiä, että kolmea miljardia ei voida yhdessä vuodessa sopeuttaa, mutta haluaisin hieman laajentaa ja kohdentaakin tätä kysymyksenasettelua. Uskoisin, että jos saamme voimaa ja uutta otetta asioihin, niin oppositiokin tempautuu mukaan korjaustalkoisiin.

Ministeri Stubb, mihin toimenpiteisiin hallitus on valmis ryhtymään, että Suomi-kuva parhaiten vahvistuu maailmalla ja että saamme kasvuyritykset kohdistamaan tarjouspyyntömme juuri meille? Ministeri Risikko, miten hallitus on valmis ryhdistäytymään, ottamaan lisätoimenpiteitä, että saamme erilaisia syrjäytymisen estotoimenpiteitä aikaiseksi, ennenaikaisia eläköitymisiä korjatuksi? Nämähän ovat miljardiluokan juttuja tässä meidän miinusmerkkisessä tulevaisuudessamme.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Suomi-kuva kuuluu kyllä ulkoministerille, mutta miten olemme sitä vahvistaneet: olemme kehittäneet uuden konseptin nimeltä Team Finland, jossa on yritetty saada kaikki viranomaistoiminta yhteen ja sitä kautta kiillottaa Suomi-leijonan kilpeä ympäri maailmaa. Me teemme tämän muun muassa vienninedistämismatkojen kautta.

Mutta ehkä se paras tapa edistää Suomen mainetta on se, että me pysymme kolmen A:n luottoluokituksen maana ja että kaikissa niissä mittareissa, jotka antavat viestin vähiten korruptoituneesta maasta, eniten kilpailukykyisestä maasta tai hyvästä koulutuksesta, Suomi pysyy edelleen kärjessä.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! On todella surullista, jos arvioidaan, että meillä on 60 000 syrjäytynyttä nuorta ja heistä erityisesti 30 000 sellaisia, joista ei edes tiedetä, missä he ovat. Mitä pitää tehdä? Pitää olla nimenomaan sitä koulutusta, pitää olla työpaikkoja ja pitää olla sitten myöskin tarvittaessa kuntoutusta, kuten päihde- ja mielenterveyskuntoutusta.

Työ on parasta sosiaaliturvaa, mutta jotta nuori voi mennä työhön, tarvitaan ammatillinen koulutus ja tarvitaan niitä työpaikkoja. Näillä kaikilla toimenpiteillä, mitä tämä hallitus tekee, pyritään estämään myös nuorten syrjäytymistä.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomen suurimpana ongelmana on se, että suomalaisille ei ole riittävästi työpaikkoja, joilla tulee hyvin toimeen. Hallitus aloittaessaan loi itselleen hallitusohjelman, jossa se lähti siitä, että se tulee taittamaan velkaantumisen, ja yhtenä kärkenä tässä oli nimenomaan uuden työn ja uusien työpaikkojen luominen.

Itse tapasin istuntotauon aikana yritysjohtajia, ja he kertoivat toistuvasti siitä, että heille on tulossa tilauksia luotettavilta toimijoilta ja he eivät pysty ottamaan vastaan näitä tilauksia. Onko hallitus silloin onnistunut, jos emme kykene tekemään kannattavia tilauksia luotettaville toimijoille, joissa valmiit suomalaiset kädet olisivat odottamassa? Sen tähden hallituksen pitää tehdä ajassa politiikkaa. Näihin asioihin olisi pitänyt puuttua jo kolme vuotta sitten, mutta viimeistään niihin pitää puuttua nyt.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Olen tästä itse tavoitteesta edustaja Kallin kanssa täysin samaa mieltä. Me tarvitsemme lisää työpaikkoja, ja yksi syy siihen, että meidän kansantaloutemme on siinä tilassa, missä me tällä hetkellä olemme, on tietenkin meidän teollisuutemme rakennemuutos, meidän elektroniikkateollisuutemme romahdus, myöskin meidän metsäteollisuutemme vaikeudet.

Mutta minulle jäi hieman epäselväksi, miten hallitus voisi näitä yrittäjiä auttaa ottamaan näitä tilauksia vastaan. Jos tarkoitatte yritysrahoitusta, niin viimeksi tänään olen keskustellut myöskin pankkisektorin edustajien kanssa. Heidän viestinsä on se, että ei ole ollut kysyntää rahoitukselle, joten tämä on vähän ristiriitainen viesti aina riippuen siitä, mistä tätä viestiä tulee ja keneltä sitä kysyy. Mutta hallitus on myöskin tehnyt Finnveran kautta toimenpiteitä, joilla yritysrahoitusta on lisätty, niin että näitäkin toimenpiteitä on tehty, kuten myöskin luotu nämä rahastot, joista muun muassa viime viikolla yksi otettiin käyttöön.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.

​​​​