Täysistunnon pöytäkirja 80/2004 vp

PTK 80/2004 vp

80. MAANANTAINA 21. KESÄKUUTA 2004 kello 12

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys laiksi kunnallisen eläkelain muuttamisesta ja laiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 34 §:n muuttamisesta

 

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Käsittelyssä on kuntien ja valtion työntekijöitä ja viranhaltijoita koskevan eläkelainsäädännön uudistaminen toisessa käsittelyssä. En aio enää tässä yhteydessä käsitellä minkään puolueen vaaliohjelmia enkä kenenkään kansanedustajaehdokkaan vaalilupauksia. Jätän ne ed. Zyskowiczin huoleksi. Totean, että nyt, kun nämä esitykset tulevat käsitellyiksi ja hyväksytyiksi, koko ansioeläkejärjestelmä on uudistettu ja lait tulevat voimaan ensi vuoden alusta. Näissä uudistuksissa on kieltämättä paljon hyvää. Joustava eläkeikä ja eläkemenojen tulevaan kehitykseen vaikuttaminen ovat positiivisia asioita, tarpeellisia tulevaisuutta ajatellen.

Kuitenkin paljon keskustelua aiheuttanut taitettu indeksi, jonka edelliset hallitukset ottivat käyttöön eräiltä osin eli niin sanottuna ikärasistisena indeksijärjestelmänä, laajenee nyt Vanhasen hallituksen eteenpäin viemänä kaikkiin ansioeläkkeisiin. Tämä taitettu indeksi merkitsee sitä, että eläkeläiset jäävät joka vuosi tästä eteenpäin jälkeen yleisestä palkkakehityksestä, ja tämä eriyttää tietysti kansanryhmiä toisistaan epäoikeudenmukaisella tavalla siten, että eläkeläiset kärsivät, kun palkkaindeksi nousee enemmän kuin hintaindeksi: Tämä tie on valittu tarkoituksella, ja eläkeläisillä onkin kautta maan oikeastaan suruliputuksen aihetta, kun tämä paljon parjattu järjestelmä laajennetaan koskemaan kaikkia ansioeläkkeitä.

Eläkejärjestelmien erot meillä ovat merkittävät. Ansioeläkkeiden karttuma on huonosta indeksistä huolimatta parempi ... (Hälinää)

Puhemies:

(koputtaa)

Edustajat, emme ole kesälaitumilla täällä istuntosalissa. Pyydän rauhoittumaan.

Puhuja:

... kuin kansaneläkejärjestelmässä. Suuri vaara ja pelko onkin, että tämä uudistus, joka nyt viedään eteenpäin, tulee eriyttämään kansaneläkejärjestelmän ja ansioeläkejärjestelmän niin, että kansaneläkejärjestelmästä ei enää kanneta todellista huolta. Tähän johti jo kansaneläkkeen pohjaosan poistaminen sadoiltatuhansilta eläkeläisiltä viime vaalikaudella. Kuitenkin tiedämme, että juuri kansaneläkkeen varassa elävät ovat kaikkein heikoimmassa asemassa tässä maassa. Keskustan viimevuotinen vastalause toteaa, että meillä on 150 000—200 000 kansaneläkeläistä, jotka ovat köyhyysrajan alapuolella. Tilanne on siis huolestuttava tältä osin, ja nämä uudistukset vain lisäävät, kasvattavat, tätä järjestelmien eroa.

Meillä tarvitaan kiireesti kansaneläkkeisiin, pienimpiin eläkkeisiin, tasokorotus ja samanaikaisesti pitäisi mahdollisimman pian toteuttaa indeksijärjestelmien yhdenmukaistaminen näiden kahden eläkejärjestelmän kesken. Vain tällä tavalla voidaan saada aikaan kohtuullista tasa-arvokehitystä tässä maassa. Onko tähän valmiutta, se mitataan pian, koska ehdotan, herra puhemies, että eduskunta hyväksyisi perusteluissa lausuttavaksi: "Eduskunta edellyttää, että eläkejärjestelmiä kehitettäessä kansanvakuutuksen asema turvataan muun muassa yhdenmukaistamalla kansaneläkeindeksi työeläkeindeksin kanssa sekä pienimpiin eläkkeisiin tehtävillä tasokorotuksilla."

Herra puhemies! Tämä lausuma, jonka ehdotin, on sanasta sanaan sama, minkä Suomen keskustan ed. Rehula teki 16 kuukautta sitten, kun käsiteltiin edellistä osaa eli yksityisalojen eläkeuudistusta. (Ed. Zyskowicz: Nyt katsotaan, miten Rehula äänestää!) Tuolloin helmikuussa 2003 keskusta kannatti tätä ehdotusta, kokoomus vastusti. Nyt katsotaan, kuinka ovat osat muuttuneet ja onko näillä kaikkein pienimpien eläkkeitten varassa elävillä ihmisillä vielä ystäviä.

Herra puhemies! Ed. Seppo Lahtela muistaa aivan oikein yön yli nukuttuaan: Minulla on tässä Suomen keskustan eilen päättyneen puoluekokouksen laaja kannanotto, jossa todetaan, että suunnanmuutos on toteutunut, mutta nyt voidaan kysyä, onko suunnanmuutos todella toteutunut eläkeläisten osalta. Täällä minulla on kannanotto, jonka kohdassa 3.4 "Perusturvan on oltava kunnossa" -otsikon alla todetaan näin: "Keskustan puoluekokous muistuttaa hallitusta kansalaisten sosiaalisen perusturvan riittävyydestä. Kansaneläkkeisiin tehdään tasokorotus voimassa olevien päätösten mukaan vuonna 2006. Silloin myös siihen sidotut sosiaalietuudet nousevat. Jos myönteinen talouskehitys antaa mahdollisuuden, keskustan puoluekokous esittää, että kansaneläkkeitä korotetaan enemmän kuin nyt on sovittu."

Nyt on todella mietittävä, mihin ne voimavarat ohjataan, jotka tässä taloudessa on käytettävissä, annetaanko ne hyvätuloisten verokevennyksiin vai annettaisiinko niistä osa myös tämän puoluekokouksen kannanoton mukaisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien isiemme ja äitiemme vanhuudenturvan parantamiseksi. Kysymys on omantunnon kysymys varmasti meille kaikille, ja tuosta esittämästäni lausumasta äänestettäessä tämä punnitaan. Siinä on siis otettu esille sekä indeksijärjestelmien epäoikeudenmukaisuuden korjaaminen että tasokorotus pienimpiin eläkkeisiin. Molemmat ovat tärkeitä, kohtuullisia vaatimuksia.

Herra puhemies! Tässä yhteydessä haluan vielä ottaa esille tämän palomiesten eläkekysymyksen, josta ed. Rauhala tulee tekemään lausumaehdotuksen, joka on vastalauseessa. Palomiesten osalta 90-luvulla toteutettiin eläkeiän nosto 55 vuodesta, ja nyt se sitten on normaalissa 62—68:n liukumavälissä tämän uudistuksen jälkeen. On aivan selvää, niin kuin on monissa yhteyksissä todettu ja ministeritkin ovat myöntäneet muun muassa keskusteluissaan palomiesten kanssa — 17. helmikuuta 2004 ministeri Manninen ja ministeri Rajamäki ovat käyneet keskustelua asiasta, ja tuolloin on tullut heille varmasti täysin selväksi — että järjestelmä, jonka mukaan palomiehet joutuvat olemaan työssä yli 60-vuotiaaksi asti, on heidän ammatissaan kohtuuton.

Mikään muu ammattiryhmä ei ole niin pieni eikä niin vaativa, vaarallinen ja rasittava kuin palomiesten ammatti. Kun ammattiryhmä on pieni, siellä ei ole mahdollista järjestellä töitä niin, että voitaisiin ikä, terveys, fyysinen kunto, voimavarat ottaa työtehtävissä vastuullisella ja oikealla tavalla huomioon. Tähän päästään vain sillä, että eläkeikää alennetaan, ja tästä on tullut aivan selvä näyttö. Pyydän, että edustajat lukevat Pelastusalan ammattilainen -lehden numerosta 1 tältä vuodelta selvityksen tuosta ministerien ja ammattiliiton edustajien välisestä neuvottelusta. Siellä todetaan, että esimerkiksi aslak- ja tyky-toiminta eivät ole kunnissa onnistuneet, ei niitä ole harjoitettu riittävästi eikä ole muitakaan toimenpiteitä kyetty järjestämään, joilla palomiesten kyky selviytyä työtehtävistään voitaisiin taata.

Lopputulema on se, että eläkeiän tarkistaminen alaspäin on ainoa mahdollinen ja järkevä ratkaisu tämän ammattikunnan osalta. Totean, että on eräitä muitakin ammattiryhmiä, joissa tilanne on samantapainen, mutta ehkä ei aivan niin kärjistynyt, koska esimerkiksi hoitoalalla ja poliisienkin osalta työtehtäviä on monenlaisia ja silloin voidaan järjestellä paremmin, kun henkilöstömäärä kokonaisuudessaan on myös suurempi. Mutta tähän kohtaan on syytä paneutua ja ottaa kantaa sen mukaisesti, mitä ed. Rauhala tulee ehdottamaan.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kankaanniemi tässä arveli, että tulisin täällä lainaamaan keskustan vaaliohjelmia, mutta en ainakaan tässä puheenvuorossa ole sitä tekemässä. Olen sen sijaan lainaamassa omia aikaisempia puheitani. Sanoin nimittäin viime viikolla keskustan edustajille muun muassa seuraavaa: "Menkää sinne eläkeläisten eteen ja kertokaa. Ja minä tiedän, mitä kerrotte: ’Kyllähän me, mutku ei noi muut’. Eli varautukaa te, demarit, siellä. Kun ed. Viitanenkin menee Tampereen torille, kun huomaa, että siellä on ministeri Karpela maakuntamatkalla, niin kun ed. Viitanen menee sinne, niin huomaa, kun eläkeläiset ovat niin tyytyväisiä, kun heille on juuri kerrottu, että kyllä keskusta olisi tämän hoitanut, mutta kun demarit eivät suostuneet."

Ja kuin vastauksena tähän keskustan puoluekokous on nyt vaatinut, että kansaneläkkeitä korotetaan enemmän kuin mitä hallituksessa on yhdessä sovittu. Onko tämä, ministeri Mönkäre, nyt sitä uutta punamultaa vai sitä vanhaa punamultaa, missä keskusta aina repi sopimukset auki ja lypsäisi vielä vähän lisää? Mitä hallitus on tässä suhteessa tekemässä?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Hallitus toteuttaa ohjelmaansa, jossa on sovittu kansaneläkkeen tasokorotus ja mittavat panostukset palvelujen puolelle sosiaali- ja terveydenhuollossa, ja hankkeethan ovat hyvin etenemässä. Olen ollut niin kauan näissä tehtävissä, että olen nähnyt, että vaatimuksia esitetään aina, jopa hallituspuolueitten puoluekokousten ja erilaisten eduskuntaryhmien kokousten tiimoilta, mutta hallitus toteuttaa pitkäjänteistä linjaansa.

Tästä eläkeläisten indeksistä on syytä muistaa, että Suomi on ainoa EU-maa, joka korvaa eläkeläisille palkkakehitystä indeksissä. Muistanpa hyvin senkin ajan, jolloin eläkkeisiin ei tehty indeksikorotuksia. Niitä on nyt kuitenkin tehty vuodesta 96 lähtien säännöllisesti. Taitettu indeksi aiheutti pahaa mieltä eri-ikäisten eläkeläisten kesken, vaikka sen tarkoitus oli hyvä. Tarkoitushan oli silloin, että nuorena työkyvyttömäksi jääneille korvattaisiin sitä tulokehitystä, jossa he jäävät ikätovereistaan jälkeen, siis sitä korvattaisiin paremmin, mutta kun tuo oli hyvin vaikea ymmärtää, niin nyt tässä uudessa eläkeuudistuksessa sitten kaikenikäisille tulee sama indeksi, jossa myös palkkakehitystä korvataan, ja samalla näille nuorena työkyvyttömäksi jääneille taataan sitten heidän tulokehityksensä tietyillä uudenlaisilla järjestelyillä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olisin ministeri Mönkäreeltä vielä kysynyt: Kun sanoitte, että hallitus toteuttaa hallitusohjelmaansa, niin tarkoititteko tältä osin, että hallitusohjelmansa kirjaimellisesti, niin että kansaneläkkeisiin tulee tämä jo aikaisemmin mitättömän pieneksi todettu 7 euron tasokorotus vuonna 2006? Jos näin on, niin miten suhtaudutte asiasta vastaavana ministerinä siihen, että toinen päähallituspuolue keskusta on nyt puoluekokouksensa päätöksellä ilmoittanut, että se vaatii tähän tuntuvampaa korotusta kuin mitä on sovittu?

Katsotteko, kuten vastauksestanne voi päätellä, että tämä on tällaista poliittista, miten nyt sanoisi, loiskiehuntaa, johon ei hallituksessa pidä kovin vakavasti suhtautua, vai katsotteko, että tämä keskustan vaatimus on vakavasti otettava ja että se johtaa hallituksen sisällä neuvotteluihin aiheesta? Jos näin on, niin otatteko te sen mustanpekan omiin ja puolueenne käsiin, joka sitten torjuu ja estää nämä keskustan hyvät ja eläkeläisystävälliset vaatimukset?

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Todellakin, kysyn myös, pitääkö ministeri Mönkäre 7 euron kuukausikorotusta tasokorotuksena, kun otetaan huomioon esimerkiksi se, että kansaneläkeindeksi on kaikkein huonoin. Se on vielä paljon huonompi indeksisuojaltaan kuin on tämä taitettu indeksi, joka tulee ansioeläkkeitä korjaamaan ensi vuoden alusta lähtien. Mielestäni 7 euroa kuukaudessa ei ole kuin pieni korvaus siitä, mitä on tapahtunut jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi, ja silloin olisi kyllä teiltä, ministeri Mönkäre, odottanut, että te sanoisitte suoraan, yhdyttekö te keskustan puoluekokouksen kantaan, että tasokorotuksen pitää olla selvästi suurempi kuin suunniteltu ja luvattu, vai tyrmäättekö te sen, vai tyrmääkö sen mahdollisesti teidän puoluetoverinne valtiovarainministeri Kalliomäki, joka vetää äärimmäisen tiukkaa linjaa ja kävelee eduskunnan yli mennen tullen.

Ed. Unto Valpas merkitään läsnä olevaksi.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näistä indekseistä varmasti tulevaisuudessakin toistuen puhumme, ja sen takia minulla olisi ministeri Mönkäreelle kaksi kysymystä. Toinen koskee SDP:n puoluesihteerin Heinäluoman sanontaa jossain lehtihaastattelussa viime viikolla. Hän ilmoitti, että eläkeläisille pitäisi myös miettiä omaa kuluttajahintaindeksiä. Mikä on teidän mielipiteenne tästä?

Toinen asia, jota ehkä olen joskus aikaisemminkin kysynyt: Kuinka hyvin tunnette, ministeri Mönkäre, Sveitsin mallin, jolla eläkeläisten verokohtelua pidetään ajan tasalla? Sehän tapahtuu niin, että kahden vuoden välein valtioneuvostossa tarkastellaan palkkojen ja hintojen keskimääräistä kehitystä ja siitä otetaan joku luku, joka kahden vuoden välein voi olla erilainen, mutta tarkoitus on se, että myös eläkeläiset muistetaan kansakunnan yhtenä hyvin tärkeänä osana.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Työeläke on palkan jatke, ja työeläkkeen suuruus normaalistihan on 60 prosenttia palkasta.

Arvoisa ministeri Mönkäre, kuinka te selitätte näille eläkeläisille, jotka ovat esimerkiksi kymmenen vuotta olleet eläkkeellä, että eläkkeen reaaliarvo tällä hetkellä on keskimäärin noin 53 prosenttia, kun alun perin oli 60 prosenttia? Millä tavalla te turvaatte jatkossa eläkeläisten ostovoiman ja eläkkeen säilymisen siinä 60 prosentissa?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus tehdessään ohjelmaansa linjasi selkeästi, että nyt panostetaan palveluihin ja ne ovat kaikkien pienituloisimpien, niin palkansaajien kuin eläkeläistenkin, turvaa, se että sairastaessaan pääsee lääkäriin ja että saa ne lääkkeet, jotka tarvitsee. Sen lisäksi tietysti pyrimme yleisellä talouskehityksellä ja työllisyyden ylläpitämisellä myös turvaamaan ihmisille sen, että palvelut tulevaisuudessakin tuotetaan, eläkkeisiin voidaan tehdä indeksikorotukset ja voidaan tehdä jopa se pienenpieni tasokorotus kansaneläkkeisiin. Kertokaa se kuudella, ei se nyt ihan niin pienenpieni ole. Ja kun otetaan huomioon, kuinka useaa sataatuhatta ihmistä se koskee ja kuinka paljon se valtiontalouteen vaikuttaa, niin onhan se jotakin, kun muistamme aikoja, jolloin ei tehty edes indeksikorotuksia ja jolloin ei voitu tehdä tasokorotuksia eläkkeisiin, vaan päinvastoin piti valmistautua tulevaisuuden haasteisiin.

Eläkeläisten omaa kuluttajahintaindeksiä on laskettu, ja kun katsomme vuodesta 85 vuoteen 95 esimerkiksi kehitystä, niin todettiin, että se heidän oma indeksinsä olisi ollut epäedullinen. Jos nyt haetaan indeksiä, joka ikään kuin poimii rusinat pullasta kunakin vuonna eläkeläisille, niin sehän johtaa mahdottomaan tilanteeseen. Tänä vuonna meidän ongelmamme on ollut alkoholin hinnanalennus, mutta ei se samalla tavalla toimi seuraavina vuosina. Se oman kuluttajahintaindeksin luominen ei ole välttämättä eläkeläisten etu. Meidän täytyy katsoa pitemmällä aikavälillä ja varautua siihen ennen kaikkea, että palvelut turvataan ja että eläkkeisiin voidaan tehdä aina indeksikorotukset. Ne tietenkin elävät ajassa, mutta meidän täytyy vaikuttaa tähän toimintaympäristöömme niin, että ihmiset tulisivat toimeen. Sen lisäksi viimesijaisella yksilökohtaisella, syyperusteisella toimeentulotuella pystymme auttamaan niitä ihmisiä, jotka eivät tule sillä kansaneläkkeellä toimeen, joka on ilman muuta liian pieni, jotta sillä yksinomaan tulisi toimeen. Sen lisäksi sitten on asumislisät ja hoitotuet sellaisessa tilanteessa, jossa on paljon sairauksia.

Ed. Aulis Ranta-Muotio merkitään läsnä olevaksi.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz väheksyy sitä, mitä hallitus on jo tehnyt ja mitä se on luvannut tehdä ja minkä se tulee tekemään. Tämä hallitus kuitenkin toteuttaa indeksit, tämä hallitus on päättänyt nostaa alimpien eläkkeitten tasoa. Tämän pitäisi olla selvä.

Muutos, minkä tämä tuo siihen kauteen, jolloin ed. Zyskowicz oli hallituspuolueen edustaja, on radikaali muutos. Me emme leikkaa. Te otitte vanhassa rahassa 449 markkaa kuukaudessa pienituloisilta eläkeläisiltä leikkaamalla pohjaosan. Se oli iso leikkaus isolta määrältä ihmisiä, kuukautta kohti se oli suuri leikkaus. Mitään tällaista ei nyt tapahdu. Nyt nostetaan kuitenkin alimpia eläkkeitä.

Mitä tulee siihen sitten, että keskustan puoluekokous on päättänyt sitä ja sitä, että hallitusohjelmassa on sanottu sitä ja sitä, totta kai keskustan ministeriryhmä, näin ymmärrän, on sitoutunut hallitusohjelmaan ja pyrkii toimimaan sen ohjeistuksen mukaisesti. Yhtä lailla on ilman muuta selvää, että kun keskustan ministereitten taustana oleva poliittinen voima viestittää meille jostakin asiasta, totta kai ministeriryhmä yrittää kuunnella myöskin sitä, kuitenkin niin että sen selvät hallitustason sitoumukset on sanottu siinä asiakirjassa, mikä kulkee nimellä hallitusohjelma.

Minä ymmärrän keskustan puoluekokouksen näkemyksiä tietyiltä osin jo senkin takia, että jos tehdään niin, että esimerkiksi tuloverotuksessa annetaan enemmän veronkevennyksiä palkansaajille kuin mitä hallitusohjelmassa on sovittu, voi hyvinkin ymmärtää sen, että keskustan puoluekokouksessa monet ovat sitä mieltä, että jos kerran palkansaajillekin annetaan enemmän kuin hallitusohjelmassa on sovittu, niin miksei sitten eläkeläisillekin jostakin kohdasta vähän enemmän. Mutta niin kuin sanoin, ministerit ja keskustan eduskuntaryhmä ovat sitoutuneet ilman muuta siihen, mitä hallitusohjelmassa on sanottu, ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset eivät ole jonkun puolueen muutoksia, vaan ne ovat yhteisiä muutoksia, jos edellytyksiä ja mahdollisuuksia talouden perustasta löytyy niiden muutosten tekemiselle.

Ed. Tapani Tölli merkitään läsnä olevaksi.

Matti  Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri täällä totesi, että ei panosteta eläkkeiden nostamiseen vaan palveluihin, eläkeläisille tarjotaan palveluita. Mutta kunnat ovat ajamassa palveluita alas, kunnat, jotka on tässä maassa velvoitettu palveluita antamaan, terveyspalvelut jne. eläkeläisille ja muillekin ihmisille. Muun muassa Jyväskylässä, kotikaupungissani, 3 prosentin leikkauksia tehtiin terveys- ja sosiaalipalveluihin.

Miten tämä yhtälö pitää? Aikooko hallitus antaa lisärahaa kunnille, että ne pystyvät nämä palvelut sitten antamaan, tai nostetaanko eläkkeitä, että eläkeläiset voivat ostaa yksityisiltä palveluita? Minun mielestäni 7 euron tasokorotus ei ole kyllä mikään tasokorotus, kun se vielä vuonna 2006 annetaan.

Mielihyvällä totesin myös sen, että keskusta kertoi puoluekokouksessa, että he potkivat aisan yli ja vaativat vähän reippaampaa tasokorotusta eläkeläisille.

Ahti  Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen nopeana miehenä ehti lähteä pois täältä, mutta hänen puheensa alkuosa oli saman sisältöistä kuin vaalien alla keskisuomalaisissa paneeleissa, toinen osa oli sisällöltään suurin piirtein niin kuin on hallitusohjelmassa ja kolmas osa sellainen kuin oli viikonvaihteen puoluekokouksessa. Minä jäin odottamaan neljättä osaa: mikä on keskustan linja tässä asiassa.

Kun ministeri Pekkarinen poistui niin kuin niistä maakunnan paneeleistakin yleensä totuuksia sanottuaan, niin minä pyytäisin nyt keskustapuolueen edustajia kertomaan, mikä teidän linjanne on tässä asiassa. Jos te julistatte, että haluatte, että vuonna 2006 korotetaan enemmän kuin hallitusohjelmassa oleva 7 euroa, niin mikä se määrä on, ja eikö olisi kohtuullista, ettei nyt tehdä jo vuoden 2007 vaalityötä puhumalla vuoden 2006 korotuksista? Mitä te aiotte tehdä ensi vuonna budjetin yhteydessä?

Ed. Jyrki Kasvi merkitään läsnä olevaksi.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos Tampereella nyt olisi ollut sosialidemokraattien puoluekokous, en olisi ollut kovin hämmästynyt, jos tämä asia olisi noussut myös siellä esille.

Ei nyt ole mikään salaisuus, ed. Zyskowicz, se, että niin sos.dem.puolue kuin eduskuntaryhmäkin on kantanut aidosti huolta kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten asemasta. Ymmärtääkseni tässä keskustan puoluekokouskannanotossa oli vielä todettu tästä kansaneläkkeen tasokorotuksesta, että se tehdään taloudellisen tilanteen niin salliessa. Eikä tämä nyt ole, ed. Zyskowicz, mikään ilakoinnin ja naurun asia, koska aivan niin kuin ministeri Mönkäre totesi, meillä on aidosti pienituloisia eläkeläisiä, joiden toimeentulo on hyvin paljon kiinni asumistuesta ja muista palvelujärjestelmistä. Sen vuoksi, vaikka hallitusohjelmaan on eräs taso kirjoitettu, niin jos taloudellinen tilanne sen mahdollistaa, toki se taso saa ja sen pitäisi olla korkeampi.

Pentti  Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todella keskustan edustajat siellä Tampereella olivat aivan oikeassa siinä, että tarvitaan tasokorotus. Yksi edustaja esiintyi myös televisiossa, hän oli rouva Ruokolahdelta. Hän sanoi, ettei kymmeniin vuosiin ole tehty tasokorotusta. Hän unohti tuon vuoden 2001 tasokorotuksen, mutta tästä kaikesta huolimatta lisää tarvittaisiin, ja sekin korotus, joka oli noin kaksi kertaa se, mikä tällä hetkellä hallitusohjelmassa on vuoden 2006 kohdalla, oli tietysti vaatimaton.

Puhemies! Kyllä jos katsotaan palveluja tällä hetkellä, virta on edelleenkin niin, että palvelut heikkenevät eivätkä suinkaan parane, tämän hetken tilanne. Se, mikä on suurin haaste nyt myös hallitukselle, on hoitohenkilökunnan palkkaus, ja siinä tulee nyt olemaan se kipupiste, ei niinkään lääkärinvirkojen täyttämättä jättämisessä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän, että ministeri Pekkarinen puhuu mieluummin menneistä kuin siitä, mitä se hallitus toteuttaa, jossa hän on itse mukana. Kysymykseen siitä, toteuttaako hän hallitusohjelmaa vai puoluekokouksen päätöstä, ymmärsin, että vastaus on se, että molempia. Kansalle kerrotaan, että kyllä me yritimme parhaamme, mutta kun emme voineet Kalliomäelle ja kylmille koville demareille ja muille mitään, niin pakko oli tyytyä siihen, mitä hallitusohjelmassa luki. Ed. Gustafsson yrittää tätä samaa politiikkaa demareitten sisällä, mutta ei onnistu. Teillä on Kalliomäet ja muut nyt sen salkun haltijoita, jotka joutuvat kertomaan, mikä on se totuus.

Mutta ministeri Pekkarinen on kyllä väärässä siinä, kun hän sanoi, että minä väheksyn hallitusohjelman eläkeläispanostuksia. En minä niitä väheksy, mutta se on pakko myöntää, että keskustan vaaliohjelman valossa hallituksen eläkeläispolitiikka kyllä näyttäytyy eläkeläisiä pilkkaavana piperryksenä. Siis niin huikeita olivat ne lupaukset, mitä keskusta vaaleissa eläkeläisille antoi, että niiden lupausten valossa hallitusohjelma joutuu aivan onnettomaan valoon. Ministeri Pekkarinen joutui poistumaan, mutta kun täällä on eturivin keskustavaikuttajia paikalla, niin vielä kysyn, että kun vaaliohjelmassa lupasitte, että yhtenäistetään eläkeindeksit, niin tarkoititteko todellakin sitä, että myös alle 65-vuotiaille tulee tämä huonompi, tämä taitettu, indeksi.

Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kangas käyttämässään puheenvuorossa kantoi huolta kuntien mahdollisuudesta tarjota ikääntyvälle väestölle palveluja. Haluaisin muistuttaa, että hallitus on hallitusohjelmansa mukaisesti sitoutunut pitkäjänteiseen ja vakaaseen kuntapolitiikkaan. Peruspalveluohjelma takaa kunnille lisää 655 miljoonaa euroa, josta Kansalliseen terveysohjelmaan ja sosiaaliohjelmaan menee 308 miljoonaa, plus hankerahat. On annettu hoidon saannin turvaamista koskeva laki, ja se on hyväksytty. Kyllä näiden toimenpiteiden tarkoitus on nimenomaan se, että jokaisessa kunnassa kansalaiset saavat palvelunsa ja kunnat selviytyvät tästä tilanteesta.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä on otettu esille, että keskustan puoluekokouksen kannanotoilla ja hallitusohjelmalla olisi ristiriita, jota ei ole. Ed. Kankaanniemi lainasi aivan oikein keskustan puoluekokouksen kannanottoa, jossa sanotaan: "Jos myönteinen talouskehitys antaa mahdollisuuden, keskustan puoluekokous esittää, että kansaneläkkeitä korotetaan enemmän kuin nyt on sovittu." Eli sidotaan siis myönteiseen talouskehitykseen, eli jos jaettavaa kakkua on enemmän, niin silloin puoluekokous esittää, että nostetaan enemmän kuin nyt on sovittu, näillä kahdella tekijällä tarkistettuna.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Lintilälle totean, että te panette kaikkein pienimmän eläketurvan varassa olevat joustajiksi, eli jos talouskehitys ei olekaan hyvä tai riittävän hyvä — kuka sen määrittelee, tietysti ministeri Kalliomäki — te toteatte, että eläkeläiset, jotka elävät köyhyysrajalla tai sen alapuolella teidänkin lausumienne mukaan, joutuvat joustamaan. Jos talouskehitys on huono, niin he joutuvat kantamaan sen huonon talouskehityksen kaikkein raskaimman taakan. Tämä on hyvin epäoikeudenmukaista.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! En minäkään 7:ää euroa minään ruhtinaallisena korotuksena pidä, mutta se on kuitenkin korotus, ja sen lisäksi tehdään indeksikorotukset. Sanon vielä kerran, että näin ei aina ole ollut mahdollista tehdä. Se, mitä SDP ja kokoomus yhdessä tekivät edellisten hallituskausien aikana, ne pohjaosaleikkaukset, ne lapsilisien leikkaukset, kotihoidon tuen leikkaukset, juuri niiden avulla on nyt saavutettu se tilanne, että vaikeitten talousvuosien yli on päästy kotimarkkinakysynnän vetäessä talouttamme. Emme ole joutuneet nyt vielä mitään uusia asioita leikkaamaan emmekä suunnittelemaan sellaisia leikkauksia. Ei ministeri Pekkarisella olisi nyt tutkimukseen ja kehitykseen niin paljon rahaa laitettavissa, jos emme silloin olisi huolehtineet näistä asioista. Se on vastuullista politiikkaa. Nyt me olemme voineet tämän hallituksen aikana antaa kunnille rahaa palveluihin ja huolehtia myös siitä, että tehdään indeksikorotukset ja tulee pienikin kansaneläkkeen tasokorotus.

Mutta se on ihan harhaluuloa, mitä täältä vasemmalta on kuultu, että kuntien palvelut nyt heikkenisivät. Se on ihan uskomaton asia suomalaisessa yhteiskunnassa, jos jotakin asiaa ryhdytään pontevasti korjaamaan: Annetaan rahaa, valtio on, niin kuin täällä salissa on todettu, pitänyt lupauksensa jokaisen sentin osalta Kansallisessa terveysohjelmassa ja Sosiaalialan kehittämisohjelmassa. Kentällä on virinnyt ammattilaisten selkeä innostus laittaa palveluja kuntoon, uusia innovaatioita syntyy. Se ei merkitse sitä, että aina tarvitaan lisää rahaa. Palvelujen kehittäminen on hyvässä käynnissä. Ei silloin pidä kansanedustajien puhua, että palvelut heikkenevät. Ihan varmasti pikkuhiljaa myös kaikissa Suomen kunnissa palvelut paranevat, tällä hetkellä hyvin monessa kunnassa.

Matti  Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kotikaupungissani Jyväskylässä näin tehtiin, leikattiin. Siellä vaadittiin 3 prosentin leikkauksia sosiaalibudjetissa ja tehtiinkin. Eivät palvelut parantuneet, vaan ne huonontuivat. Ihmiset eivät enää saa palveluja. Kotisairaanhoitoa heikennettiin ja monia muita asioita. Vanhainkodeissa ei ole tarpeeksi hoitajia, alimiehitys sielläkin. Ei pelaa tämä. Te esitätte täällä satojen miljoonien eurojen valtionapuja, mutta mihinkä ne sitten menevät, kun eivät kuntapäättäjille? Taikka kunnissa käytetään ne väärin sitten, mutta eivät ne näy siellä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomen Kuntaliiton mukaan nettovaikutus rahoitukseen sosiaali- ja terveydenhuollon alueella vuonna 2004 on -140 miljoonaa euroa, siis negatiivinen. Kotikaupunkini Kotka, joka kuuluu myös arvoisan ministerin vaalipiiriin, sulkee 7 viikoksi tänä kesänä terveyskeskuksen ajanvarausvastaanoton ja myös suljetaan potilasosastoja 5—6 viikoksi.

Näin ollen kun sanon, että jos tällä hetkellä katsotaan, arvoisa ministeri — käytin sanontaa "tällä hetkellä katsotaan" — niin tällä hetkellä palvelut heikkenevät valtakunnallisella tasolla keskimäärin eivätkä parane. Se on tämän hetken tilanne. Mutta ymmärrän kyllä, että valtiovalta ei pysty suoraan vaikuttamaan kuntiin, miten paljon ne sijoittavat rahaa terveydenhuoltoon, mutta esimerkiksi Anjanlankosken ja Kotkan kaupunginjohtajat ovat molemmat sanoneet, ettei senttiä eikä milliäkään tule lisää terveydenhoitoon siinä mielessä, mitä Kansallinen terveysohjelma ja -projekti vaatisi.

Ahti  Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Mönkäre aivan oikein peräänkuulutti vastuullista politiikantekoa. Näinhän periaatteessa pitää olla, että vastataan siitä, mitä tehdään ja päätetään. Mutta minusta on aika vastuutonta politiikantekoa, jos me puhumme vuonna 2006 eläkeläisten eläkkeitten korottamisesta 7 eurolla. Kun me käymme tuossa kahden lasioven takana syömässä, se 7 euroa menee sinne, yhteen ainoaan lounaaseen, ja nyt me vuonna 2004 kesäkuussa keskustelemme, korotammeko me kansaneläkkeitä vuonna 2006 tämän verran vai enemmän. Vielä vastuuttomampaa politiikantekoa se on, jos tuhannet ihmiset tulevat Tampereelle keskustan puoluekokoukseen keskustelemaan, nostammeko tätä hiukan vai emme. Tämä on vastuutonta politiikantekoa, ja me peräänkuulutamme nimenomaan vastuullista politiikantekoa, joka on vastuullisuutta eläkeläisiä kohtaan.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Nousiaiselle toteaisin muistelevani, että olette Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja. Muistelen myöskin, että sosiaali- ja terveysvaliokunta Kansallista terveysohjelmaa käsitellessään sai kyseiseltä yhdistykseltä lausunnon, jossa se totesi, että tähän tarkoitukseen perusteluissa mainitut valtionosuudet eivät tule riittämään, koska ne on suunnattu käytettäväksi pääosin kompensaatioihin ja vanhojen velkojen ja saatavien maksuun. Tekee tietysti mieli kysyä, kumpiko nyt mahtaa olla oikeassa, Kuntaliitto vai Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Ei pelkällä kansaneläkkeellä tämän päivän Suomessa kukaan tule toimeen. Ne ovat ne jälleenrakentajasukupolven naiset, jotka ovat tottuneet tulemaan vähällä toimeen, jotka osaavat senttiä ja euroa venyttää, mutta se ei ole tarkoitus. Tarkoitus on, että silloin, kun ihminen tarvitsee hätäänsä jotakin enemmän, niin hänelle se tulee tästä syyperusteisesta harkinnanvaraisesta sosiaaliturvasta. Totta kai se on ikävä tilanne, että se on sillä tavalla, mutta emme me voi kaikkien kansaneläkkeitä korottaa sellaiselle tasolle, että sillä tulisi jokainen toimeen, koska pelkällä kansaneläkkeellä eläviä on hyvin monenlaisessa taloudellisessa tilanteessa. On ihmisiä, joiden ei ole koskaan tarvinnut sillä tulla toimeen. Tämä on monimutkaista ja hankalaa, mutta pelkän kansaneläkkeen nostaminen niin korkealle, että sillä kuka tahansa tulisi toimeen, on mahdotonta meidän taloutemme kantokyvylle.

Kuntapalveluista vielä. Täällä on ihan oikeita asioita tullut esille siitä, että me emme voi määrätä kuntia. Mutta me voimme antaa hyviä esimerkkejä, miten asiat voidaan hoitaa. Yli 400 miljoonaa euroa tällä hallituskaudella tulee lisää sosiaali- ja terveysalan hankkeisiin kunnille, josta 110 miljoonaa euroa sosiaalialan kehittämiseen pelkästään ja lisäksi 82 miljoonaa euroa erilaisiin sosiaalialan kehittämishankkeisiin, joiden tarkoituksena on auttaa juuri Jyväskylän kaltaisissa tilanteissa löytämään uudenlaisia tapoja niitä palveluja järjestää, vaikka rahaa ehkä käytetään vähemmän kuin ennen. Meillä on tullut käyttöön palvelusetelit, meillä on henkilökunnan täydennyskoulutusvelvollisuus ja omaishoidon tuen parantamisjärjestelmät. Kyllä niitten toimenpiteitten tuloksia alkaa pikkuhiljaa näkyä.

Mikko  Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Kuuntelin mielenkiinnolla keskustelua. Tässä on mielenkiintoinen piirre se, että kun kaikista pienituloisimpien ihmisten asemaan vaaditaan parannuksia, niin silloin tulevat aina taloudelliset seikat eteen: Jos taloudelliset seikat antavat mahdollisuuden, silloin korotetaan kansaneläkkeen pohjaosaa, tehdään tasokorotus siihen, enemmän kuin esimerkiksi 7 euroa. Mutta kun tämän maan suurituloisimmille annetaan verohelpotuksia, ei puhuta lainkaan taloudellisista seikoista. Silloin kun oli nousukausi, annettiin suuret verohelpotukset; nyt kun on ollut laskukausi, annetaan suuret verohelpotukset, elikkä hyvätuloisille riittää rahaa aina, oli nousukausi tai laskukausi, aina samat perustelut. Näin ollen mielestäni tämä keskustelu on kyllä täysin hakoteillä, kun tosiaan pelkkää kansaneläkettä saavien ihmisten toimeentulo sidotaan taloudelliseen kehitykseen. Minun mielestäni pitäisi katsoa, että he saavat niin sanotun hyvinvointivaltion tarjoaman eläkkeen sellaisella tasolla, että sillä tulee toimeen.

Ministeri Mönkäreelle haluan huomauttaa, että jos oikein muistan, niin pelkällä kansaneläkkeellä eläviä on noin 130 000 Suomessa. Se määrä ei ole sen suurempi. Lisäksi on myöskin suuri joukko ihmisiä, jotka saavat kansaneläkettä ja pientä työeläkettä ja joitten toimeentulo on kanssa hyvin niukkaa.

Lisäksi tässä käytiin keskustelua myös niin sanotuista indekseistä. Työeläkehän on myöhennyttyä palkanmaksua, ja 70-luvulla tehtiin useita työehtosopimuksia, joissa osa palkankorotuksista siirrettiin työnantajan työeläkevakuutusmaksuun. Minun mielestäni on kohtuutonta, että nyt sitten leikataan tätä indeksiä elikkä tehdään tämmöinen taitettu indeksi, joka erottaa varsinaisen työeläkkeen palkkakehityksestä entistä enemmän. Tähänkin asti siinä on ollut vaan 50 prosenttia hinnat ja 50 prosenttia palkat elikkä puolet palkkakehityksestä. Näin ollen pidän tätä taitettua indeksiä täysin kohtuuttomana.

Kun täällä yksityisen eläkevakuutuksen osalta puhuttiin siitä, että jälkikäteen tehdään tällaisia muutoksia, joilla muutetaan sopimusehtoja, niin kyllä kansaneläkeläisten ja pelkkää työeläkettä saavien ihmisten kohdalla on tehty näin jo monta kertaa ja hyvin häikäilemättömästi. Mutta tietenkin nämä ihmiset, jotka saavat pelkkää kansaneläkettä tai pientä työeläkettä, ovat pienituloisia, ja jollakin tavalla katsotaan, niin kuin tässäkin, että on oikeudenmukaista, että heille voidaan tehdä tämmöinen leikkaus, mutta sitten ei kumminkaan niille, joilla on vähän paremmin asiat.

Mielestäni tämä eläkepolitiikka pitäisi ajatella uudelleen ja lähteä parannusta tekemään sieltä, missä tarve on kaikista suurin. Se on pelkkää kansaneläkettä ja pientä työeläkettä saavien ihmisten kohdalla. Erityisesti pientä työeläkettä saavien ihmisten kohdalla myöskin tämä taitettu indeksi on tulevaisuudessa se ruoska, joka pitää työeläkkeen jatkossakin pienenä ja syö pitkällä tähtäyksellä reaaliarvoa, pudottaa sitä. Näin ollen sitä ei voi hyväksyä. Nyt eduskunta on päättämässä lopullisesti tämän taitetun indeksin käyttöönotosta, ja pidän tätä eläkepoliittisesti täysin virheellisenä päätöksenä.

Kansaneläkkeen pohjaosan tarkistus, josta keskustan puoluekokous vaati, että se olisi suurempi kuin tämä 7 euroa, joka hallitusohjelmassa on sovittu; vaatimus on aivan oikea, ja se pitäisi tietenkin pystyä toteuttamaan. Nyt tietenkin vastuu on pitkälti myöskin sosialidemokraateilla, ovatko he valmiit siihen, että se suurempana toteutettaisiin. Mielestäni niin pitäisi tehdä.

Herra puhemies! Täällä on myöskin puhuttu palomiesten eläkeiästä. Yleisesti tässä salissa tunnustetaan, että palomiesten eläkeikä on kohtuuttoman korkea. Se vaarantaa pelastustoimen onnistumisen, ja se vaarantaa myöskin pelastustyöntekijöiden turvallisuuden. Näin ollen olisi välttämätöntä, että ryhdyttäisiin pikaisesti toimenpiteisiin, että palomiesten eläkeikä pudotetaan sille tasolle, joka vastaa tämän työn raskautta ja vaarallisuutta, jotta palomiehet voisivat omaa terveyttänsä vaarantamatta nämä vaativat pelastustehtävät suorittaa. Tämä ei tälle yhteiskunnalle ole kyllä taloudellinen kysymys. Jos halutaan, taloudellisesti se voidaan ratkaista. Se on ennen kaikkea poliittinen kysymys. Jos poliittista halua ei ole, ei palomiesten eläkeikä laske.

Jos poliittista halua ei löydy tässä maassa, ei myöskään kansaneläkeläisten toimeentulo parane. Taloudellisesti siihen kyllä mahdollisuudet löytyvät, jos poliittista tahtoa on.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Kuntien ja valtion eläkelakiasia on erittäin tärkeä ja koskettaa monia ihmisiä. Eläkkeitten tarkoituksena on turvata eläkkeelle jääneitten ihmisten toimeentulo pitkällä tähtäimellä. Eläkeläisten tulokehityksessä on otettava huomioon yleinen talouskehitys, tulotason nousu ja hintatason muutokset.

Hallituksen esityksessä on useita heikennyksiä, joista eläkeläiset joutuvat kärsimään. Nämä heikennykset ovat ratkaisevia, niin ratkaisevia, että ne on mielestäni oikaistava. Eläkeläisiä on muutenkin rokotettu aivan liikaa. Oppositiokaudella keskusta vaati parannuksia eläkeläisten etuihin, mutta nyt kun on hallituksessa, tarjoaa eläkeläisille hevoskuuria ja lisää leikkauksia.

Keskeinen epäkohta liittyy siihen, miten indeksi määritellään. Sen pitäisi olla 50—50 niin, että indeksin suuruus määräytyisi puoliksi ansiotason ja puoliksi hintatason mukaan. Tämä turvaisi eläkeläisten ostovoiman, jos hintatasossa tapahtuu suuria muutoksia. Monet eläkeläiset ovat valittaneet yleistä hintatason nousua euroon siirtymisen jälkeen. Näin on tapahtunut, vaikka tilastoilla yritetään osoittaa jotain muuta.

Taitettu eläkeindeksi on osa lamavuosien leikkauksia. Suomi nousi lamasta, ja eläkeläiset odottivat leikkausten hyvittämistä, mutta turhaan. Talous on kasvanut nopeasti, ja monien väestöryhmien tulot ovat kasvaneet voimakkaasti. Tällaisessa tilanteessa taitetun indeksin jatkaminen ei ole perusteltua. Ongelma on siinä, että taitetun indeksin käyttö eläketasoa tarkistettaessa johtaa siihen, että eläkkeitten ostovoima jää jatkuvasti jälkeen yleisestä ansiokehityksestä. Kansaneläkkeisiin tarvittaisiin tuntuva tasokorotus. Muistutan siitä, että Suomessa on edelleenkin leipäjonoja ja köyhyyttä.

Ihmiset on laskettava ajoissa eläkkeelle, niin että he vielä ehtivät nauttia elämänsä ehtoosta ja vanhuudesta. Varsinkin raskaissa ja vaativissa ammateissa, kuten vuorotöissä, toimivien eläkeiän nostaminen on väärin. Työpaikoilla ihmisistä puristetaan muutenkin jo kaikki irti. Sairaita ihmisiä pidetään väkisten työssä ja eläkeikää nostetaan. Tällä lykätään eläkepommia eteenpäin, ja työntekijät väsyvät ja kuluvat työssä entistä pahemmin.

Valiokunnan mietintöön tehdyssä vastalauseessa vaaditaan aivan oikein, että valtion palveluksessa oleville palkansaajille tulee antaa oikeudenmukainen eläketurva ja pitää pystyä takaamaan heille tasavertainen oikeus päästä eläkkeelle 63-vuotiaana. Valiokunnan mietinnössä näin ei tapahdu, koska siihen liittyy niin sanottu normeeraus, jolla oikeus päästä ansaitun suuruiselle eläkkeelle 63 vuoden iässä kumoutuu.

Hallituksen esityksen tavoitteena on yhtenäistää eläkejärjestelmä ja turvata eläkejärjestelmän kestävyys. Nämä ovat hyviä tavoitteita, mutta keinot, joilla näitä tavoitteita ajetaan, ovat väärät. Tässä maksumiehiksi joutuvat työntekijät, joiden ruuvia väännetään tiukemmalle ja lyhennetään eläkkeelläoloaikaa. Tässä ollaan tavallaan jälleen kerran eläkeläisten kukkarolla, enkä voi sitä hyväksyä.

Eero  Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksen laiksi kunnallisen eläkelain muuttamisesta toisessa käsittelyssä paneudun lähinnä vastalauseeseen 3 ja sen sisällä olevaan lausumaehdotukseen. Teen siis ensinnäkin tämän lausumaehdotuksen, joka kuuluu seuraavasti:

"Eduskunta edellyttää, että hallitus tiiviisti seuraa työkyvyttömyyseläkkeen myöntökäytäntöä alle 60-vuotiaiden osalta ja että hallitus tuo sosiaali- ja terveysvaliokunnalle tästä asiasta selvityksen kevään 2006 aikana."

Lyhyesti perustelen vielä tätä, miksi siis näin. Tämä kohdistuu ennen kaikkea palomiehiin, mutta toissijaisesti myöskin erityisesti terveydenhuollon henkilöstöön näiden molempien ammattiryhmien erilaisissa raskaissa työolosuhteissa nähtyjen ongelmien vuoksi. Vastalauseen sisällä on asiatekstissä perusteltu tätä asiaa, mutta haluan kuitenkin eduskunnan pöytäkirjoihin osan siitä lainata.

Nimittäin siitä, mikä koskee palomiehiä, on hämmästyttävän paljon tietoa Suomessa jo käytössä. Työterveyslaitoshan on tutkinut palomiesten terveyttä, fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä, työkykyä sekä työn kuormittavuutta laaja-alaisesti yli 20 vuoden ajan, siis tarpeeksi kauan, jotta sen perusteella pitäisi pystyä tekemään selkeitä päätöksiä. Näin ei jostain syystä meillä Suomessa haluta tehdä. Tämän tutkimuksen nojalla keskimäärin viimeistään 50 vuoden iässä monilla palomiehillä alkaa olla vaikeuksia selvitä savusukelluksen minimivaatimuksista. Varovaisen arvion mukaan yli 55-vuotiaista palomiehistä korkeintaan yksi tuhannesta voi selviytyä ylikuormittumatta ja terveyttä vaarantamatta vaativista savu- ja kaasusukellustilanteista. Kuitenkin operatiivisen yksikön jokaisen jäsenen täysi toimintakyky on edellytys kaikkien turvallisuudelle.

Tämä on täysin selvä fakta. Hälytysyksikkö saattaa joutua tämän laatuisiin tilanteisiin ja käyttämään savusukellusvälineitä hyvinkin yllättäen. Olen havainnut, että tästä jopa vähän hymähdellään, että kyllähän nyt muutaman viiden minuutin piikin tekee kuka tahansa ukko missä tahansa iässä. Asia yksinkertaisesti ei vain ole näin, ja sen on Työterveyslaitos virallisesti tutkinut. Itse en ymmärrä, miksi lainsäätäjä ja ministeri ei tätä asiaa voi asiallisesti ottaa huomioon. Aikaisemmin meillä ammatilliset eläkeiät turvasivat tämän vaihtoehdon.

Nyt tähän osittain turvaudutaan työkyvyn ja toimintakyvyn osalta niiden henkilöiden osalta, jotka ovat yli 60-vuotiaita, koska te tiedätte, että lainsäädäntöähän muutettiin niin, että yksilöllinen varhaiseläke lopetetaan näiden uusien lakien myötä, mutta sen yhteydessä tämän yksilöllisen varhaiseläkkeen hivenen liberaalimpi työkyvyttömyys-käsite otetaan voimaan niiden osalta, jotka ovat yli 60-vuotiaita. Mutta tähän jää hyvin kiistanalainen ryhmä, 55—58- ja ennen kaikkea 58—60-vuotiaat, joita tämä yve-myönteinen myöntökäytäntö ei tule koskemaan. Se on lakitekstistä luettavissa. Jään vain ihmettelemään, miten tämä ryhmä sitten savusukeltaa, kun se ei pysty savusukeltamaan.

Heitä ei muihin töihin pystytä sijoittamaan. Se tuli meille valiokuntakuulemisessa täysin selville. Tämmöisiä työpaikkoja ei esimerkiksi Helsingin palolaitoksella pelastuskomentajan mukaan lainkaan ole. Tämä on järjestämätön asia, ja meidän pontemme on sen takia liitetty tähän vastalauseeseen mukaan. Nimittäin pelastustehtävät yleensäkin asettavat — sen kaikki kansalaiset tietävät — erityisiä vaatimuksia suorittajiensa fyysiselle ja psyykkiselle työkyvylle ja toimintakyvylle muutoinkin eikä pelkästään näissä savusukellustehtävissä.

Tämä asia ei, arvon puhemies, ole uusi. Edellinen eduskunta vuonna 2002 teki jo lausumia tästä, joiden mukaan olisi luullut, että tähän lainsäädäntöön olisi näissä vajaassa kahdessa vuodessa keritty muutos tehdä. Ei ole haluttu. Ministeriössä tämä menee työryhmän asiana eteenpäin, ja tihkuneiden tietojen mukaan mitään oleellista uutta siellä ei ehkä ole todettavissa. Tämä on myös eduskunnalle näytön paikka sikäli, että edellistä pontta ei millään lailla ole otettu huomioon, kun nyt tämä kunnallinen eläkelaki tuli voimaan.

Jäämme kokoomusryhmänä kysymään, miksi asia on näin. Sen takia olemme tehneet kyseisen vastalauseen lausumaehdotuksen ja haluamme, että tämä asia ratkaistaan niin, että meillä väestön turvallisuutta sekä palomiesten turvallisuutta, työterveysasioita ja työolosuhteita kohdellaan ja käsitellään niin, kuin nykyinen moderni lainsäädäntö on tarkoittanut.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Aikaisemmassa puheenvuorossa ed. Kankaanniemi on tehnyt lausumaehdotuksen, joka on pöydälle jaettu. Se ei ole siis vastalauseessa, vaan on seurausta siitä, että täällä yksityiskohtaisessa käsittelyssä on käsitelty pykälät ja niistä on äänestetty. Niissähän äänestettiin indekseistä. Niinpä kannatan ed. Kankaanniemen tekemää lausumaehdotusta, jossa on nostettu uudelleen tämä indeksiasia eli kansaneläkeindeksin yhdenmukaistaminen työeläkeindeksin kanssa. Sitten siinä on toinen ehdotus pienempiin eläkkeisiin tehtävistä tasokorotuksista. Kannatan tätä.

Toiseksi ed. Akaan-Penttilä nosti jo valiokunnassa hyvin vahvasti käsittelyssä olleen asian ja vastalauseen 3 lausumaehdotuksen, joka koskettaa erityisammattiryhmiä. Todella tärkeitä asioita, ja niinpä kannatan niitä.

Seuraavaksi omasta vastalauseestani, jossa on muitakin allekirjoittaneita, nostan esille vielä erityisesti palomiesten eläkeiän.

Valiokuntahan teki kyllä mietinnössään lausumaehdotuksen, jossa puututtiin työelämän, työterveyshuollon ja työsuojelun järjestämiseen ja kehittämiseen ja siihen, millä tavalla sinänsä voitaisiin vaikuttaa siihen, että työssä jaksetaan. Mutta nämä lausumat mielestämme eivät ratkaise sitä ongelmaa, mikä on näissä erittäin vaativissa, erittäin raskaissa työtehtävissä. Niistä valiokuntakuulemisessa on noussut erityisesti savusukeltajat, palomiehet, ja niinpä vielä näiden jo edellä mainittujen lisäksi teen vastalauseessa 2 olevan lausumaehdotuksen: "Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi ehdotuksen, jolla palomiesten eläkeikää alennetaan nykyisestä." Tämän perusteluina on nimenomaan se, että kysymys tästä eläkeiästä on ollut aikaisemminkin käsittelyssä ja siitä on lausumaehdotuksia tehty ja selvityksiä edellytetty, mutta tässä ei ole edetty. Niinpä näen, että nyt jos koskaan siihen pitäisi mennä ja meillä on siihen velvollisuus, jotta uskottavuus ja luotettavuus politiikkaan säilyisi.

Vastalauseessani perustelen nimenomaan sillä, että eduskunta hyväksyi vuonna 2002 sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdottaman lausuman, jossa edellytettiin hallituksen selvittävän, miten kunnallisen eläkejärjestelmän eläkeikää koskevissa järjestelyissä otetaan huomioon, että tietyillä ammattialoilla tehtävien erityispiirteet edellyttävät suorituskyvyn täysimääräistä säilymistä. Perusteluissa valiokunta mainitsee tällaisena kunnallisena ammattialana palomiehet. Se on siis toisin sanoen siellä aikaisemmin mainittu. Eläkeikähän vuonna 94 palomiesten kohdalla nousi siihen huimaan 65:een.

Palo- ja pelastustoimi on todella erityisala, jossa työn asettamat vaatimukset yksilölliselle toimintakyvylle ovat poikkeuksellisen suuret fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kannalta. Hyvää toimintakykyä edellyttävät erityisesti hälytystilanteet, joissa vaaditaan tarkkaa huomiokykyä, nopeita ratkaisuja, varmaa, tehokasta, nopeaa toimintaa kuumassa ja savun seassa ja muutoin vaikeissa ja vaarallisissa olosuhteissa. Kysymyshän on siitä, että palomiehet ovat vastuullisia eivätkä halua näitä tehtäviä tietenkään tehdä huonosti, ja se, miksi ovat tämän asian nostaneet, on juuri heidän puoleltaan vastuullisuutta. Ikääntyminen on siis ongelma erityisesti pienissä ja keskisuurissa palokunnissa, joissa ei pystytä näitä tehtävien siirroilla ratkaisemaan.

Tässä ed. Akaan-Penttilän esiin nostamassa lausumassa oli tietysti nämä muutkin ammattiryhmät, mikä on todella tärkeä asia. Meillä on näillä muilla ammattiryhmillä ehkä jonkin verran mahdollisuus siirtyä toisiin tehtäviin ja sillä tavalla osa tästä ongelmasta tulee ratkaistua. Eli tätä todella toivoisin, että tähän eläkeikään nyt puututtaisiin.

Palomiesten määrä edellyttää sitä, että käytännössä kaikki heistä joutuvat työskentelemään palo- ja pelastustehtävissä, joissa vaaditaan täysimääräistä suorituskykyä ja ikääntyminen on todella ongelma. Näitä asioita, jotka liittyvät työsuojeluun, työterveyshuoltoon, niin aslak- kuin tyky-toiminta, tietenkin järjestetään, ja ne ovat hyviä asioita, mutta ne eivät ratkaise tätä problematiikkaa ja asiaa.

Toinen asia, jonka tässä vielä haluan myös ottaa esille ja joka on ehkä voimakkaammin noussut aikaisemmissa puheenvuoroissa, on tämä tasaindeksimalli, josta siis jo äänestimme. Todella näen, että taitettu indeksi on kohtuuton. Kun kysymyksessä ovat nimenomaan ne pieneläkeläiset, pienituloiset eläkeläiset, jotka ovat, voi sanoa, toimeentulonsa, selviämisensä alarajalla, siis köyhyysrajan alarajalla, ja kysymys on suuresta joukosta, niin heille nyt jos koska tulee saada oikeudenmukainen ratkaisu. Eli meillä on oikeastaan kunniavelka eläkeläisillemme, nimenomaan näille pienituloisille eläkeläisille, koska he ovat hyvin vaikeissa olosuhteissa monta kertaa tätä maata kuitenkin olleet rakentamassa.

Se, mihin täällä jo aikaisemmin on viitattu, on tietysti se, että vähän ihmetystä aiheuttaa nyt se, että tähän ei nyt puututtu, kun kuitenkin nyt hallituksessa oleva ryhmä eli keskusta silloin aikaisemmin hyvin vahvasti nosti esiin tämän indeksiasian.

Toinen asia, mikä on aikaisemmin täällä hyvin vahvasti nostettu esiin, on eläkkeitten tasokorotus. Vastalauseessa, mikä silloin hallituksen esitykseen 242/2002 esitettiin, luen sen täältä suoraan, tämä on mielestäni tosi hyvin sanottu: "Kansaneläke on Kansaneläkelaitoksen laskelmien mukaan 50 euroa jäljessä työeläkkeiden kehityksestä. Kansaneläkkeitä tarkistetaan pelkästään kuluttajahintaindeksin perusteella. Kansaneläkkeen jälkeenjääneisyyden yhtenä syynä on juuri se, että niitä korotetaan vain hintojen nousua vastaavasti." Sitten: "Kansaneläkkeen merkitys on suuri pienipalkkaisille, usein naisille, palkatonta kotityötä tekeville, pienyrittäjille ja niille, joilla on epäyhtenäinen, katkonainen työhistoria kuten pitkäaikaistyöttömät, omaishoitajat, kotiäidit, pätkätyön tekijät. Tällaisia epätyypillisiä työsuhteita on yhä enemmän, ja näin kansaneläke tulee olemaan edelleen merkittävä pienituloisten eläketurvan takaajana." Eli tässä on mielestäni todella hyvä perustelu sille, miksi meidän tulee saada tasokorotus ja nimenomaan aikaisemmin. Se, että pienen pientä korotusta tehdään, tavoitellaan ja sekin sitten vielä siirretään sinne vuoteen 2006, tuntuu kohtuuttomalta. Näin todella toivoisin, että eduskunta tämän huomioisi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan suurimmasta ryhmästä on paikalla yksi edustaja, ed. Hoskonen. Kuitenkin käsitellään eläkepolitiikkaa, eläkeindeksejä, ja on oletettavissa, että jos tämä käsittely olisi ollut edellisen hallituksen aikana, täällä olisi useampi keskustapuolueen kansanedustaja myös puhumassa, kantamassa huolta tilanteesta. Onhan toki niin, ettei tilanne ole parantunut vuoden aikana. Ne ongelmat ovat edelleenkin olemassa. Nyt ehkä vielä tulee lisää ongelmia, jos taitettu indeksi hyväksytään alle 65-vuotiaiden eläkeläisten kohdalla.

Kansaneläkkeen indeksi on siis kaikkein huonoin. Se lasketaan kaikkein epäedullisimmalla tavalla, kuten ed. Rauhala juuri totesi. Näin ollen tämä indeksikysymys on kaiken kaikkiaan hyvin tärkeä ajatellen tulevaisuutta, toimeentuloa ja nimenomaan pienituloisten eläkeläisten toimeen tulemista.

Toivottavasti Tampereen puoluekokous ei ottaessaan kantaa kansaneläkkeen tasokorotuksen puolesta suorittanut jonkunlaista kesäkuun hämäystä. Tunnelman nostattaminen ja mahdollisesti kunnallisvaalien äänimäärän nostattaminen toivon mukaan eivät olleet tässä tarkoituksena. Näin ollen onkin kannatettavaa ja onkin nimenomaan vaadittava, että keskusta nyt alkaa ajaa käytännössä hyvin konkreettisesti kansaneläkkeen tasokorotuksen nostamista. Edellisestä on siis aikaa kolme vuotta eikä vuosikymmeniä. Sitä ennen oli vuonna 1984 tasokorotus.

Mutta realismista muutama sana: Sen on vaikea kyllä päästä tähän taloon sisään. Sanoisin, että se on vaikeampaa kuin keskimäärin kansanedustajaehdokkaalla. Se, mitä tuolla ulkopuolella noiden niin sanottujen kaltereiden eli komeiden pylväiden ulkopuolella tapahtuu, se todellisuus, ei aina todellakaan täällä sisällä tiedostu. Sitä ei tiedetä tai sitä ei yksinkertaisesti käsitetä. Näin ollen se, mitä tapahtuu terveydenhuollon ja sairaanhoidon alueella tällä hetkellä, 21. kesäkuuta kesäpäivänseisauksen päivänä, on negatiivista.

Suljetaan osastoja, sairaalaosastoja, kärsitään sijaispulasta. Nimenomaan hoitohenkilökunnan sijaisuuksien täyttäminen on erittäin vaikeata. Suljetaan terveyskeskuksien vastaanottoja, nimenomaan ajantilausvastaanottoja, niin kuin Kotkassa: seitsemäksi viikoksi. Se tiedetään, että kun ei saa aikaa terveyskeskuksen ajantilaukseen ennen tätä niin sanottua sulkupäivää, ehkä kolmen viikon, neljän viikon aikana, vaan sanotaan, että soittakaa sitten, kun sulku on ohi, niin se kokonaisaikamäärä ja aikajänne, jonka aikana ei saa lääkärin vastaanottoaikaa, on pahimmillaan lähes kolme kuukautta. Se hidastaa diagnoosiin pääsyä, huonontaa hoitotulosta ja heikentää potilasturvallisuutta kaiken kaikkiaan. Tietysti on mahdollisuus hakeutua päivystysvastaanotolle, mutta niihinkin hakeutumismalleihin ollaan etsimässä tietynlaisia kynnyksiä, joihinka aina joku voi kompastua.

Täällä puhuttiin lyhyesti myös työkyvyttömyyseläkkeestä ja sille pääsemisestä. Koska lain mukaan pitää selvittää, kuinka paljon potilaalla tai asiakkaalla on jäljellä olevaa työkykyä, niin se tulee todella tehdä. Tästä puhuimme viime kaudella, kun laki muutettiin tämän suhteen. Aivan oikein, niin kuin myös ministeri Mönkäre on monta kertaa todennut, itse olen myös saman asian sanonut, B-lausunnot, eläkelausunnot, joita lääkärikunta tekee, eivät aina ole sen laajuisia, että niillä olisi mahdollisuus menestyä, niiden kanssa olisi mahdollisuus menestyä, kun haetaan työkyvyttömyyseläkettä.

Mutta, samalla on todettava, että esimerkiksi Kymenlaakson keskussairaalan kuntoutustutkimusyksikkö, jonka pitäisi olla se yksikkö, joka tarjoaa mahdollisuuden tämän jäljellä olevan työkyvyn määrittämiseen, on tukossa tai sinne ei ole lääkäreitä palkattu taikka saatu näitä töitä tekemään, ja kohta, niin kuin totesin, myös hoitohenkilökunnan saaminen keskussairaalaan vaikeutuu. Nämä kapeikot yksinkertaisesti hidastavat, vaikeuttavat asiallista työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä.

Lopuksi palomiesten eläkeikä. Olin silloin eduskunnassa ja äänestin sen eläkeiän nostamista vastaan ja totean, että asia ei ole miksikään muuttunut. Ongelmat ovat olemassa, ja niitä on nyt täällä varsin monella tavalla ja perusteellisesti tänäänkin tuotu esille. Näin ollen tämä asiahan ei täällä miksikään muutu, että palomiehen tehtävät vaativat hyvää fysiikkaa, jaksamista ja siihen huonosti 60—65 vuoden ikä soveltuu.

Anneli  Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Keskusteluissa kuntien ja valtion eläkeuudistuksesta on jo monta kertaa todettu, että näiden eläkeuudistusten yhtenä tarkoituksena on kannustaa ihmisiä jäämään nykyistä myöhemmin eläkkeelle. On ollut kuitenkin erilaista tulkintaa siitä, kannustaako tämä laki jäämään myöhemmin eläkkeelle vai koetaanko lakiuudistus pikemminkin epäoikeudenmukaisena ja osittain myös rankaisevana. Tässä yhteydessä on puhuttanut erityisesti eläkkeen normeeraus ja sen todelliset tai oletetut vaikutukset sekä myös se prosessi, kuinka lakiuudistusta on valmisteltu. Valiokunnan jäsenenä tämä on ollut minulle myös erittäin opettava ja osittain vaikeakin prosessi.

Tänä päivänä kunnallisessa eläkejärjestelmässä vanhuuseläkkeelle siirrytään alle 62-vuotiaana. Tosiasiassa, kun huomioidaan myös työkyvyttömyyseläkkeet ja osa-aikaeläkkeet, on keskimääräinen eläkeikä noin 58 vuotta. Tavoitetilaksi asetetaan jatkossa 62—68 vuotta. Hyvä niin, sillä työuria on pidennettävä, jotta pystymme ylläpitämään kilpailukykyämme ja hyvinvointiamme tulevaisuudessa. Ongelma kuitenkin on, että ihmiset eivät jaksa olla eivätkä kykene olemaan pitempään työelämässä. He siirtyvät työkyvyttömyyseläkkeelle ennen varsinaista eläkeikäänsä.

Esitys on nostanut esille työolosuhteiden merkityksen, ihmisten jaksamisen, työkyvyn ja työhyvinvoinnin. Tämä on mielestäni meille se suurin haaste, kuinka pystymme lainsäädännöllä tukemaan ihmisten jaksamista työpaikoilla ja ylläpitämään heidän työkykyään siten, ettei heikkenevä terveydentila johda ennenaikaiseen eläköitymiseen. Ei voi olla oikein, että työntekijän siirtyessä eläkkeelle hänen toimintakykynsä ja terveydentilansa on heikko. Tavoitteena tulisi olla, että ihmiset jaksaisivat töissä normaaliin eläkeikäänsä ja jäisivät mahdollisimman hyvävoimaisina eläkkeelle, jolloin he jaksaisivat nauttia vielä elämästään useita vuosia sekä huolehtia itsestään ja ehkä myös läheisistään. Tästä syystä lausuma, jossa puututaan myös työssäjaksamiseen ja työolosuhdekysymyksiin, on ensiarvoisen tärkeä sekä yksittäisen ihmisen että työelämän ja koko yhteiskunnan kannalta.

Arvoisa puhemies! Työelämä on muuttunut voimakkaasti viimeisten 15 vuoden aikana. Kunnallisen ja julkisen sektorin töiden luonne on erittäin henkilöstösidonnaista ja työvoimavaltaista. Kuntien taloudellinen tilanne on vaatinut säästöjä ennen kaikkea henkilöstöresursseista. Tehokkuutta on haettu vähentämällä henkilöstöä ja töitä on siirretty jäljelle jäävälle työvoimalle. Tämä on aiheuttanut sen, että julkisella sektorilla on ollut paljon pätkätöitä, työtekijöiden vaihtuvuus on ollut suurta, työn kuormittavuus on lisääntynyt, työolosuhteiden kehittäminen on ollut vaativaa ja vaikeaa. Palvelurakenteita on muutettu ja kehitetty, mikä sinällään on tärkeää ja kannustettavaa, mutta muutosprosessit ovat hyvin pitkälle jääneet henkilöstön tehtäväksi.

Se, kuinka nämä uudistukset ja muutokset on osattu johtaa ja toteuttaa, onkin sitten eri juttu. Valitettavasti liian usein kuulee, että henkilöstö, joka on valmiiksi ylikuormitettu, kokee myös työn ja organisaation uudistukset raskaiksi. Taustalla kummittelevat työsuhteen jatkuvuus ja mahdolliset pätkätyöt. Jos muutokset ja niihin liittyvät tavoitteet eivät onnistu toivotulla tavalla ja jos odotettuja taloudellisia säästöjä ei ole saavutettu, syyllistetään julkisen alan työntekijöitä, aivan kuin syy olisi heidän. Tämä ei ainakaan auta terveyskeskusten lääkäreitä ja sairaanhoitajia, opettajia, sosiaalityöntekijöitä tai kotipalvelun työntekijöitä jaksamaan, eikä jaksamista ainakaan auta se, kun sanotaan, että yksityisellä sektorilla vastaava työ tehdään tehokkaammin, paremmin ja edullisemmin.

Julkinen sektori tarvitsee arvostusta. Toivottavasti tämä muistetaan, kun niin sanottua hoitotakuuta aletaan toteuttaa ensi vuoden aikana. Julkisen sektorin työntekijät tarvitsevat meidän kaikkien kannustuksen ja tuen, jotta laki toteutuu mahdollisimman hyvin ilman, että henkilöstö ajetaan loppuun ja heitä syyllistetään, mikäli lain velvoitteet eivät toteudu heti toivotulla tavalla.

Arvoisa puhemies! Meidän tulee myös huolehtia siitä, että julkisen sektorin työpaikat ovat houkuttelevia vielä tulevaisuudessakin. Hyvät työolosuhteet ovat omalta osaltaan merkittävä houkutin kannustavan eläkeuudistuksen rinnalla. Meidän on muistettava, että vuoteen 2010 mennessä työvoimastamme poistuu pääosin eläköitymisen kautta noin 150 000 henkilöä. Kunta-alan työntekijöiden keski-ikä on korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Hyvä jaksaminen on keskeinen ikääntyvien ihmisten työssä pysymiseen vaikuttava tekijä. Hyvän työilmapiirin luomiseen, johtamiseen ja osaamiseen suunnatut panokset tulevat moninkertaisesti takaisin muun muassa tehokkaampana työskentelynä ja laadukkaampina työtuloksina sekä asiakastyytyväisyyden lisääntymisenä. Tästä syystä haluan edelleen toistaa, että toivon hallituksen yhä vahvemmin puuttuvan työolosuhteiden kehittämiseen sekä tekevän toimenpide-esitykset näiden toimintojen osalta vuoteen 2007 mennessä.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Anneli Kiljunen käytti erittäin hyvän puheenvuoron. Siitä kiitoksia hänelle oikein lämpimästi!

Ed. Tiusanen mainitsi edellisessä puheenvuorossa allekirjoittaneen ihan nimeltä. Siksi lyhyesti totean vain, että tämä hallituksen esitys laiksi kunnallisen eläkelain muuttamisesta on mielestäni linjassa sen eläkepolitiikan kanssa, mihin määrätietoisesti ollaan menossa, koska ikääntyvien ihmisten määrä Suomessa todella lisääntyy. Se ei ole tietenkään kenenkään vika, vaan se on historiallinen tosiasia, joka pitää meidän jotenkuten hoitaa pois ja niin hyvin kuin ikinä pystymme.

Tietysti tähän samaan asiaan liittyy myös kunnallisten palveluiden hoitaminen, siihen liittyy eräällä lailla aluepolitiikka, siihen liittyy koko suomalaisen yhteiskunnan iso rakennemuutos. Sen hoitamisestahan tässä on kysymys. Jos irrotamme täältä pelkkiä pieniä yksityiskohtia ja lähdemme niillä toisiamme heittelemään, se ei mielestäni aja tätä yhteistä isoa asiaa, joka meillä on lähivuosikymmeninä edessä, vaan mielestäni on, niin kuin ed. Kiljunen tässä ansiokkaasti totesi. Hänen tarkastelutapansa tässä asiassa oli erittäin kiitettävä.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä tietysti eläkejärjestelmää ollaan kehittämässä määrättyyn suuntaan, ja varmasti se on ihan, voisi sanoa, yleisesti hyvä linja, että väestön ikääntyminen on otettava huomioon. Mutta sitä ei nyt oikein voi hyväksyä enkä ymmärrä edellä olleessa puheenvuorossa, ettei nyt tässä pidä tarttua pieniin yksittäisiin asioihin. Jos nähdään, että esimerkiksi nämä palomieskysymykset ovat vain pieniä yksittäisiä asioita, en voi sitä ymmärtää, koska kyllä siinä on ihan vakavasta asiasta kyse, millä tavalla he työtehtävistänsä selviytyvät eläkkeelle ja sillä tavalla, että he vielä sen jälkeenkin olisivat terveitä eivätkä joutuisi mahdollisesti suuremmin pelkästään yhteiskunnan palvelujen varaan eli olisivat itsenäisiä ja voisivat nauttia elämästä. Ei pidä mielestäni aliarvioida niitä asioita, mitä täällä on nostatettu näistä erityisryhmistä ja myöskin näistä kysymyksistä, mitkä liittyvät tähän taitettuun indeksiin.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hoskoselle toteaisin, että puoli miljoonaa pienipalkkaista kunnallista työntekijää ei ole ihan pikkuasia, ihan erilleen eriytetty yksittäinen asia. Kysymys oli nimenomaan näitten ihmisten oikeudenmukaisesta kohtelusta, kun nostimme esiin kysymyksen normeerauksen oikeudenmukaisuudesta. Siitä siinä oli kysymys.

Sirpa  Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen ed. Anneli Kiljusen kanssa samaa mieltä siitä, että kunnallisen eläkelain uudistus nyt tämän eläkeiän suhteen on eräiden ihmisryhmien suhteen liian optimistinen. Jos sairaanhoitaja aikanaan jäi eläkkeelle 58-vuotiaana, nyt vähän alle 59-vuotiaana, on aivan liian suurta optimismia luulla, että he voisivat 1.1.2005 lähtien lain mukaan olla 65-vuotiaiksi töissä. Tämä normeeraus olisi ehdottomasti poistettava erään ihmisryhmän kohdalta, joka selvästi pakotetaan tällä normeerauksella sinnittelemään liian kauan työelämässä. Se on heille varmasti täysin mahdotonta. Olen erittäin pettynyt siitä, miten eduskunta ensimmäisen käsittelyn yhteydessä äänesti tämän normeerauksen poistamisessa.

Ed. Reijo Laitinen merkitään läsnä olevaksi.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee käytyyn keskusteluun, keskustelua voisi pitää hyvänä mutta vaisuna. Tietenkin ensimmäinen puheenvuoron käyttäjä ed. Kankaanniemi käsitteli melko hyvin asiaa mutta vähän pehmeässä mallissa, että vain se terävyys siitä puuttui, mitä olisi näin maanantaipäivältä odottanut ja jäänyt kuuntelemaan. Kyllä tietysti täytyy sanoa, että tämä hallituksen esitys ja nyt päätökseksi tuleva laki voi olla jopa hyväkin. Valtiontalouden kannalta se on ainakin hyvä; ihmisten kannalta en tiedä, miten lienee. Kaikki ovat ennen vaaleja, ainakin melkein kaikki, puhuneet tästä taitetun indeksin epäoikeudenmukaisuudesta ja poistamisesta lukuun ottamatta ed. Zyskowiczia ja muutamaa muuta kokoomuslaista. Sitten kuitenkin sieltä tultaessa tänne keskelle ja vasemmalle kaikki ovat siitä puhuneet.

Mutta kun ed. Tiusanen kantoi huolta, että suurista hallituspuolueista ei ole salissa juuri ketään, muistutan tässä asiassa, että ed. Tiusasen edustama puolue oli hallitusvastuussa silloin, kun taitettu indeksi luotiin, ja siinä mielessä vasemmistoliitollakaan ei tässä asiassa ole puhtaat jauhot olemassa. (Eduskunnasta: Ed. Tiusasella on!) — Jos voisi tätä asiaa todeta, kyllä hyvä havainto ed. Tiusasella on. Ed. Tiusanen muistaakseni on äänestänyt tätä vastaan, joten hänellä puheoikeus olkoon laajempi kuin muilla.

Mutta mitä tulee muuten tähän keskusteluun, voisi todeta, että tietenkin pienten eläkkeitten, kansaneläkkeen jne., osalta on tämä taitettu indeksi kyllä epäoikeudenmukainen. Siinä tarvittaisiin sellainen perälauta, millä tämä ihminen voisi eläkkeellänsä tulla toimeen, parempikin perälauta kuin sosialidemokraattien tavoittelema luukulta huolto.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Seppo Lahtela kaipasi hieman terävyyttä tähän eläkekeskusteluun. Hän voisi sitä myös näin maanantaipäivänä ihan itsekin tehdä, varsinkin kun on tulossa juuri keskustan puoluekokouksesta, missä eläkepolitiikkaan on otettu varmaan ihan vakavassa mielin perusteltuja kantoja. Esimerkiksi taitetusta indeksistä, kansaneläkkeiden pohjaosan tarkistuksista ja yleensä eläkeläisten aseman parantamisesta voisi nyt mielihyvin nähdä täällä myöskin hallituspuolueitten edustajien kannanottoja. Kyllä meillä on oppositiossa valmius ottaa niihin kantaa, mikäli terävyyttä vain halutaan.

Totean myöskin sen, että me olemme täällä lähinnä keränneet niitä vaalilupauksia, mitä ennen edellisiä eduskuntavaaleja annettiin, ja aiomme niitä varmasti myös 2,5 vuotta palauttaa mieleen, koska tuntuu, että kansalaiset eivät ole niistä vieläkään tietoisia.

Seppo Lahtela /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen vaalilupaukset siinä mielessä toteutuvat hyvin, että vaikka kokoomus ei ole hallituksessakaan, hallitus jakaa veronalennuksia niin paljon kuin vain löytyy, vähän enemmänkin kuin on varaa, joten ed. Salo on oikeassa: teidän on kyllä ylpeä olla.

Sen voisi sanoa, että keskustan vaalilupaukset taikka puoluekokouspäätökset, että eläkkeisiin puututaan, jopa ennen aikojaan kyllä toteutuvat, mutta varmasti etukäteen on tiedetty, että sosialidemokraatit kaatavat ne kuitenkin, ettei siihen ole mahdollisuutta.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiirehdin työhuoneesta.

Ed. Seppo Lahtela, odotan nyt samaa teiltä, että äänestätte huononnusta vastaan, niin kuin me teimme. Moni vasemmistoliiton ryhmän jäsenistä teki näin silloin, kun hallitus esitti. Tässä teillä on nyt mahdollisuus osoittaa hyvää kymenlaaksolaista suoraselkäisyyttä tässä asiassa. Tämä on joka tapauksessa vakava asia, kun heikennetään tilannetta.

Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana taloudellinen tilanne maassa ja valtiontaloudellisesti oli aivan toinen kaiken kaikkiaan, mutta myöhemmin nämä äänestykset, ed. Seppo Lahtela, on vielä käyty tästä indeksin leikkaamisesta.

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtelalle vaan sanoisin, kun hän valitti, että taitettu indeksi syö kansaneläkeläisen leipää, että ei siinä taida näin käydä. Siihen ei sovelleta taitettua indeksiä vaan vielä vähän huonompaa indeksiä eli puhdasta elinkustannusindeksiä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvostan sitä, että S. Lahtela täällä edustaa niin sanotusti johtavaa hallituspuoluetta eli keskustaa, mutta vaikka hän sitä täällä edustaa, en ole aivan vakuuttunut siitä, että hänen puheidensa sisältö on kovin edustava, mitä keskustan nykyisiin linjauksiin ja kantoihin tulee.

Olisin kuitenkin ed. Lahtelalle halunnut todeta, että vaaliohjelmassanne te, keskusta, lupasitte, että "yhtenäistetään eläkeindeksit". Onko tämä vaalilupaus todellakin tarkoittanut sitä, että eläkeindeksejä yhtenäistetään sillä, että kaikille työeläkkeellä oleville tulee se huonompi, niin sanottu taitettu indeksi, siis myös alle 65-vuotiaille? Tätäkö te todella tarkoititte? Tätä te ainakaan eläkeläisyleisöille ette kertoneet tavoittelevanne, siis keskusta. Päinvastoin siellä te annoitte ymmärtää, että tästä taitetusta indeksistä pitää päästä eroon ja tällainen puoliväli-indeksi pitää tulla kaikille. Nyt te teette 180 astetta erilaista politiikkaa kuin lupasitte, (Puhemies koputtaa) siis täysin päinvastoin kuin vaaleissa lupasitte. Se on hyvä huomata.

Seppo Lahtela /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Zyskowiczin puheenvuoro oli hyvä, ja onki on veteen heitetty, mutta kala ei nyt tartu matoon. (Naurua)

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ikuisuusasia eli eläkkeet ovat olleet käsittelyssä, ja keskusta heitti löylyä kiukaalle. Tosin tuntuu, että kiuas on kylmähkö, eli kun täällä nyt juuri päätetään niistä asioista ja on mahdollisuus huomenna tai keskiviikkona äänellään todistaa, mitä mieltä on, kuitenkin ryhmäkurin ahtaat länget tunkevat ed. S. Lahtelankin vankoille hartioille, ja on syytä seurata, kuinka selkäranka siellä voi sitten näissä ahtaissa längissä.

Tuntuu, että eläkeasiat kelpaavat aina vaalien alla ja nyt vielä vaalien välilläkin poliittisen kiihotuksen kohteeksi. Muistan viime kaudella, jolloin en itse ollut täällä vaan kuuntelin ryhmähuoneessa näitä puheita, kun keskusta rummutti oikein olan takaa, miten nämä vääryydet korjataan ja tämä vyörytys on aivan mahdoton ja aurinko paistaa, eläkkeet nousevat, ruoan arvonlisävero alenee ja monet muut asiat tulevat järjestykseen.

Kyllä, ed. Lahtela ja arvoisa keskusta, nyt 7 euroa ja sekin myöhään on ainoa, mitä tulee pienempiosaiselle, mutta te olette poistamassa varallisuusveron rikkaimmilta kokonaan ja suuret verohelpotukset tulevat rikkaille. Aivan kuten täällä ed. Kuoppa aikaisemmin totesi, silloin ei ole kysymys taloudellisesta tilanteesta, kun yhteiskuntamme hyväosaisille eli, niin kuin sanassa sanotaan, niillekin, joilla ennestään on, lapioidaan lisää, antoi taloustilanne silloin myöten eli ei. Mutta nyt sanotaan, kun on mahdollinen veronkevennysvara. Kuinkahan paljon siellä laatikolla on muita? Siellä ovat pätkätyöläiset, siellä ovat nuoret ja opiskelijat, ja siellä on maatalous- ja aluepolitiikka, jonka keskustajohtoinen hallitus myi Brysselin orjaksi ja nyt hykertelee tyytyväisyyttään sitten siellä orjuudessa ja sanoo olemattomasta sopimuksesta, joka on saavutettu, että tilanne muka paranee. Ei se parane.

Kun vasemmistoliitossa viime kaudella toimittiin ryhdikkäästi tässä asiassa, niin kuin edustajat Kuoppa, Tennilä ja muutamat muut tekivät, heidät erotettiin ryhmästä. Näin tehtiin vasemmistoliitossa silloin, kun ministeriauton kyyti ja mustan auton hurma oli korkeimmillaan. Silloin kun puolusti eläkeläistä, niin sitä huomasi puolustavansa käytävän puolella. Mutta nyt kun tilanne on toinen, kun ollaan oppositiossa, ei ole vastuuta, niin nyt voidaan elämöidä ja ilkamoida tällä asialla. Puhtaat jauhot ovat niitten pussissa, jotka ovat silloin äänestäneet niin kuin ovat äänestäneet.

Ja nyt — täältä on poissa viimeinenkin keskustalainen, ei anteeksi, ed. Seppo Lahtela on siellä ohjeistusta ottamassa kokoomukselta — tehdään puoluekokouspäätös tietoisesti juuri tämän käsittelyn alla, ja yhteiskunnan omistamat radioasemat ja tv-asemat monistavat tämän keskustan propagandan. Me tulemme tietämään totuuden. Ed. Kankaanniemi teki täällä esityksen, joka on täsmälleen se, mitä keskustan eduskuntaryhmä viime vaalien alla esitti. Mitä siitä pitäisi ajatella, kun koko ryhmä tulee äänestämään omaa esitystään vastaan? Mitä siitä pitää ajatella suomalaisen kansalaisen, pieneläkeläisen tai muun? Mitä tämä on? Tämähän on niin kuin kahdella tuolilla istumista. Olisi paljon rehellisempää olla kylmä ennen vaaleja ja vaalien jälkeen eikä harhauttaa tällä lailla ja käyttää poliittisen pelin osana, niin kuin tässä on käymässä. (Ed. Zyskowicz: Näin käy!)

Mutta, arvoisa herra puhemies, yksi asia, mikä on olennaisin, ja se on nämä kaikista pienimmät eläkkeet. Se on eduskunnan ja meidän edustajien yhteinen häpeä, että nämä ihmiset, joilla on kaikista matalin toimeentulo, saavat vanhaa noin 2 000:ta markkaa, 2 500 markkaa. Onhan se nyt yhteinen häpeä. Aivan kuin täällä ministeri Mönkärekin totesi, nämä ihmiset ovat niitä, jotka ovat jälleenrakentaneet Suomen, kasvattaneet isot ikäluokat, tehneet työtä, monet heistä kotiäitejä, monet muita väliinputoajia, mutta tätä ei saada kuntoon. Ne ovat vielä sellaisia henkilöitä, että vaikka, kuten ministeri sanoi, sitten on näitä täydentäviä toimenpiteitä eli voi hakea toimeentulotukea, asumistukea ja muuta, nämä ovat sen ikäluokan ihmisiä, että nämä eivät lähde hakemaan niitä. Niitä jää sen takia saamatta

Paljon rehellisempää olisi pistää se perustaso korkeammalle, että ihminen voisi kunniakkaasti kuitata sen eläkkeensä eikä tarvitse lähteä luukulta toiselle hakemaan sitä, mikä hänelle kuuluu. Tämän pitäisi olla yhteinen tavoite. Tämä olisi se, mikä on ensimmäinen asia, mikä pitäisi saada kuntoon. Näillä samoilla ihmisillä sitten, kun usein on ollut rankka elämä ja muu, on sairauksia, ja näistä pienistä ansioista on vielä lääkekuluja ja omavastuita. Täällä on lääkäreitä, esimerkiksi ed. Akaan-Penttilä ja muut, jotka tietävät, että kaikkia lääkkeitä ei edes saa yhteiskunnan kustantamiksi. Tämä on se vakavin ongelma, ja tämä olisi se yhteinen tehtävä, mitä meidän pitäisi tehdä. Mutta näissä asioissa on sitten näitä taitettuja indeksejä ja väliinputoajia ja monia muita.

Mutta tämä perusasia — sen voin sanoa, että keskusta otti puoluekokouksessa kantaa oikeaan asiaan, tähän kaikista alimpaan tasoon. Mutta kun siinä olisi nyt sitten huomenna tai ylihuomenna mahdollisuus pistää tämä täytäntöön, niin mitä tapahtuu? Äänestetään omaa esitystä vastaan. Onko mahdollista, että ed. Seppo Lahtela on ryhdikäs? Muussa kepun ryhmässä tuskin on ainakaan, mikäli on luottamista aikaisempiin käytöksiin. Puhutaan niin kuin käärme kaksihaaraisella kielellä. Täällä puhutaan toista kieltä ja sitten tuolla kekrijuhlissa puhutaan toista kieltä ja pahoitellaan tosiaan, että paha demari, sosialisti, ei antanut rahaa. Kuitenkin muistaakseni ed. Gustafsson juuri totesi näistä normeerauksesta ja kuntapuolesta, että taistelimme nyrkit savessa yötä myöten, mutta paha kepu ei antanut. (Ed. Laitinen: Kepu tyrmäsi!) Mitä tästä pitää ajatella pienen eläkeläisen? — Ed. Laitinen toteaa, että kepu tyrmäsi. No, mikä minä olen sitä kyseenalaistamaan. Jos ed. Laitinen sanoo, että kepu tyrmäsi, niin tyrmätyksi tuli.

Arvoisa herra puhemies! Ihan lopuksi, kyllä jotenkin tuntuu taas ... Kun syksyllä kunnallisvaalit tulevat, me kaikki, jotka olemme toreilla ja turuilla olleet, tiedämme, että eläkeläiset ovat siellä aktiivisimmin meidän kimpussamme, ja on oikein, että ovat, koska me olemme vastuussa näistä päätöksistä. Tehdäänkö niin, että kepulaiset näyttävät pöytäkirjaa Lipposen hallituksen ajalta ja sitten me muut näytämme Vanhasen hallituksen ajalta pöytäkirjaa, jossa eläkeläisiä on lyöty?

On tämä kyllä merkillistä, että ne meidät tänne aina valitsevat, jos tällä lailla toimitaan. Pitäisi olla rehelliseltä pohjalta eikä miltään venkulapohjalta, niin kuin kepu tässä asiassa venkuloi täydellisesti. Se taktiikka tosiaan on moninainen. Yleensä se on näin, että vaalien alla tullaan tosiaan kahvikärryjen kanssa: pahvimukista haaleata Saludoa ja HOK-Elannon pullaa, kuten olen kuullut. Ed. Zyskowicz tarkensi, kun sanoin viime viikolla "Elannon pullaa". Se on nykyään "HOK-Elannon pullaa". Sillä on kaikki kuitattu, ja jos ei meinaa kuittaantua, niin viimeisenä lauantaina vielä ruusu rintaan, niin kyllähän sillä taas neljä vuotta pieneläkeläinen jaksaa tukea vanhojen valtapuolueiden linjaa, jotka ovat vuorotellen kaikki eläkeläiset pettäneet. (Naurua)

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ettei edustajille jää väärää käsitystä, haluan todeta, että viimeksi, ed. Soini, helmikuussa 2003, kun vasemmistoliitto oli myös hallituspuolue, meitä oli monta vasemmistoliiton kansanedustajaa, jotka äänestimme eläkeläisten indeksin leikkausta vastaan. Vastustimme leikattua indeksiä tuolloin, ja se oli siis edellisen hallituksen aikana. On todella helppo pitää linja.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sanonpahan vaan ed. Soinille, että siinä oli puhe, joka ei yhtään auttanut työmiestä, mutta sosialidemokraattien, keskustan ja Rkp:n hallituksen pienetkin teot auttavat.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän siitä, että puhe on mennyt perille, että ed. Gustafsson vaivautui kuitenkin tuomitsemaan tämän puheenvuoroni täällä Suomen arvostetuimmalla kateederilla, vaikkei se mitään kuulemma merkitsekään. Merkitsee se sitä, että kansanedustaja, joka on kansan valitsema, tuo sen kritiikin, jonka tekin kuulette Tammelantorilla joka lauantai, kun sinne vaivaudutte menemään.

Erkki  Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Minä olin vielä ryhmähuonettakin kauempana silloin helmikuussa, kun tästä indeksistä viimeksi äänestettiin, enkä ole siitä täällä äänestänyt muulloin kuin nyt näiden lakien käsittelyn yhteydessä. Tekee mieli sanoa kuitenkin ed. Soinille, että toivon hartaasti, että me emme joudu koskaan niitten mustien autojen takapenkille yhdessä pohtimaan, mitä tulikaan puhuttua silloin täällä salissa.

Joka tapauksessa siinä ed. Soini oli oikeassa, että jonkinlaisia tyrmäyksiä erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tapahtui tämän normeerauksen yhteydessä, ja sen tyrmäyksen jälkiä ehkä ed. Anneli Kiljunen hieman tuossa edellä peitteli, kun käytti sinänsä ihan kauniin ja ansiokkaan puheenvuoron työntekijöitten terveyden vaalimisesta ja työkyvyn parantamisesta, että pystyisi säilymään työkykyisenä eläkeikään saakka.

Samaa mustelmien peittelyä ovat nämä valiokunnan mietintöön liitetyt kaksi pontta, jotka tulivat sinne aivan viime hetkillä. Näistähän ei nyt saa oikein tolkkuakaan, ellei ole hallituspuolueen kansanedustaja. Mutta jälkimmäisessä sanotaan, jos tätä oikein tarkasti lukee, että palomiehet itse asiassa joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle. Tähän implisiittisesti sisältyy se viesti, että palomiehillä ei ole edes edellytyksiä pysyä kunnossa, erityisesti savusukeltajilla, loppuun saakka, ja siksi pitää tässä yhteydessä ikään kuin nyt sitten selvittää ja seurata sitä, miten työkyvyttömyyseläkkeelle pääsy tapahtuu, kun sitä kautta voi päästä eläkkeelle. Tämä on kohtuullisen nurinkurinen lähtökohta. Eihän niin voi olla. Eläkeiän pitäisi olla sellainen, että sen pystyy saavuttamaan, mutta palomiesten osalta näin ei ole.

Kun tässä edellä normeerausta pyhitetään sillä, että seurataan, miten pienipalkkaiset, raskaassa työssä olevat naiset pystyvät selviytymään normeerauksesta, toivon todella hartaasti, että hallitus sitä ihan oikeasti seuraa eikä tämä jää tänne tällaiseksi seinäruusuksi tai miksi ruusuksi tämä nyt lienee tarkoitettukaan. Tässä katsannossa ...

Puhemies:

Pyydän edustajaa siirtymään puhujakorokkeelle, jos aikoo jatkaa.

Puhuja:

Esitän vaan kannatuksen enää eli kannatan ed. Rauhalan vastalauseessa 2 esittämää lausumaa ja ed. Akaan-Penttilän vastalauseessa 3 esittämää lausumaa.

Eero  Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Rauhalan tekemää lausumaehdotusta.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Hoskonen mainitsi, että täällä ei pidä puhua pikkuasioista. Minusta ei ole kysymys pikkuasioista, kun me vaadimme nyt täällä monelta taholta eläkeläisille oikeutta. Näyttää siltä, että tähän keskusteluun on tullut vähän sitä terävyyttäkin, jota ed. Seppo Lahtela kaipasi. En tiedä, onko enää kuulemassakaan. (Ed. Seppo Lahtela: Kyllä kuulee!) — Hyvä!

Mutta haluaisin tässä myöskin todeta, mitä jo ed. Tiusanenkin sanoi, että todella viime vuoden helmikuussa äänestimme taitetusta indeksistä ja lähes puolet vasemmistoliiton ryhmästä ei ollut valmis hyväksymään tätä. Me, jotka puhumme täällä tästä taitetusta indeksistä, kyllä me olemme linjassa pysyneet; samoin on myös ed. Zyskowicz. Hän oli edellisellä kaudella tätä parempaa indeksiä vastaan ja on edelleen. Hän on edelleen epäystävällinen eläkeläisille. Se on tiettyä suoraselkäisyyttä, mutta näin on. (Ed. Salo: Mutta hän on mitannut kannatuksensa vaaleissa!) — Kyllä. — Mitä sitten ed. Gustafssonin pieniin tekoihin tulee, niin palaan niihin tämän puheeni lopussa ja esitän kysymyksiä ed. Gustafssonille.

Mutta, arvoisa puhemies, täällä on monta kertaa puhuttu eläkeasioista tämän vuoden aikana, jatkuvasti on näitä debatteja. Minusta tämä kertoo siitä tosiasiasta, että nämä asiat eivät ole kunnossa lähitulkoonkaan. Erityisesti pelkän kansaneläkkeen varassa olevat eläkeläiset on mielestäni unohdettu tämän hallituksen aikana. Näinhän ei pitänyt käydä, kun kuunteli erityisesti keskustan vaalilupauksia. Monta kertaa täällä on sanottu sekin, että silloin jopa luvattiin 300 euron korotusta kuukaudessa näihin pieniin eläkkeisiin. (Ed. Seppo Lahtela: Ei se väärin olisi ollutkaan!) — Ja lupaajana taisi muuten, ed. Seppo Lahtela, silloin olla nykyinen ministeri Hyssälä, joka nyt voisi ryhtyä lupauksiaan toteuttamaan.

Minusta on valitettavaa, että eläkeläisiä petetään jatkuvasti tyhjillä lupauksilla. Varsin monet kansanedustajat nimittäin näyttävät suhtautuvan eläkeasioihin ihan sen mukaisesti, onko edustajan puolue hallituksessa vai oppositiossa, esimerkkeinä vain monet keskustan kansanedustajat, jotka ennen vaaleja lupasivat vaalipaneeleissa ja tupailloissa eläkeläisille kaikkea hyvää. Nyt kun ollaan hallituksessa, niin niitä edustajia, jotka eläkeläisille näitä lupauksia antoivat, ei juuri täällä salissa näy. Ehkä ed. Seppo Lahtela taitaa olla ainoa. (Ed. Seppo Lahtela: Ed. Gustafsson myös!) — Minä puhuin keskustan kansanedustajista. Tietääkseni ed. Gustafsson kuuluu demariryhmään. — Mutta, arvoisa puhemies, politiikka on menettänyt paljon uskottavuuttaan juuri tällaisten vastuuttomien lupausten seurauksena.

Jos näitä lupauksia lähtee tarkastelemaan, niin pieniin eläkkeisiin olisi lupaukset huomioiden pitänyt tulla paljon suurempi korotus kuin nyt hallituksen lupaama 7 euroa kuukaudessa ja vasta vuonna 2006. Totta kai tämä on aivan liian vähän, kun tiedetään, että muun muassa roima viinaveron alennus pienentää eläkkeiden korotustarvetta sen takia, että viinavero alentaa tätä huonoa indeksiä, joka on elinkustannuksiin hyvin voimakkaasti sidottu.

Arvoisa puhemies! Tämä taitetun indeksin poisto oli myös yksi keskustan vaalilupauksista, ja miten tällekin on nyt käynyt? Tämä huono indeksi tulee nyt kaikkiin eläkkeisiin, ja on selvää, että eläkkeiden ostovoima jää jälkeen muusta tulokehityksestä koko ajan tällä indeksillä. Eli tässäkin asiassa eläkeläiset on petetty täydellisesti ja takinkääntäjiä on kyllä löytynyt jälleen.

Lopuksi sitten, arvoisa puhemies, on eräs asia, joka myöskin voi kääntyä turhiksi lupauksiksi eläkeläisille. Mielestäni ed. Gustafsson teki hyvän lakialoitteen, joka olisi kohtuullistanut pankkipalvelumaksut siten, että maksuille olisi tullut yläraja. Pankithan ovat varsin kohtuuttomia maksuja perineet. Mutta nyt näyttää kuitenkin siltä, että hallituspuolueet estävät tämänkin aloitteen toteutumisen, vaikka yli 120 edustajaa on aloitteen allekirjoittanut. Kysynkin ystävältäni ed. Gustafssonilta, joka on täällä myös ollut hyvin ansiokkaasti paikalla ja osallistunut myöskin hyvin keskusteluun: Onko tällä aloitteella jälleen tarkoitus pettää eläkeläisiä, vai hoidammeko me tämän asian täällä eduskunnassa sillä tavalla kuin me kuvittelimme, kun me laitoimme nimemme tähän tekemäämme lakialoitteeseen, vai kävelläänkö tässäkin asiassa jälleen eduskunnan enemmistön yli, niin kuin kävi ihan äskettäin?

Seppo Lahtela /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Valpas on oikeilla jäljillä, mutta esitystapa on vähän vaisu. Sen verran voisi vastata, että kun ed. Valpas kiinnitti huomiota siihen, mitä on luvattu vaaleissa, niin kaivan täältä oman vaalilupaukseni esille ja toistan sen tässä näin, että tulisi selväksi. Täällä lukee: "Veteraanit ja maamme rakentaneet eläkeläiset ansaitsevat nykyistä paremmat elinolot ja tulotason." Seison edelleenkin tämän lupaukseni takana, taistelen sen puolesta ja sen eteen. (Ed. Virtanen: Antakaa se ed. Zyskowiczin arkistoon varmuuden vuoksi!)

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kollegat! Ed. Valppaan puheenvuoron alun johdosta olisin ensin todennut, että aivan kuten hän sanoi, olen johdonmukainen suhtautumisessani näihin eläkeasioihin kuten muihinkin asioihin täällä eduskunnassa. Olen ollut valmis puoltamaan sekä eläkeläisyleisöjen edessä että täällä eduskunnassa niitä välttämättömiä ratkaisuja, joita on tehty eläkkeisiin ja jotka ratkaisut eivät ole olleet eläkeläisten mieleen.

Ainoaksi virheeksi ja virheelliseksi ratkaisuksi jälkeenkinpäin näen tämän kansaneläkkeen pohjaosan niin sanotun kaksinkertaisen leikkauksen, ja siihen eduskunta päättikin muun muassa kokoomuksen eduskuntaryhmän ja allekirjoittaneenkin toiminnan vuoksi tehdä hyvityksen, joka ei ollut kaikilta osin täysimääräinen hyvitys, mutta oli kuitenkin aika ainutkertainen ratkaisu. Eduskunta myönsi tehneensä virheen ja korjasi virheen siitä eteenpäin. Viime vuoden lokakuun alusta ovat hyvin monet eläkeläiset, jotka ovat aikanaan joutuneet tämän niin sanotun kaksinkertaisen leikkauksen kohteeksi, saaneet tuntuvan korotuksen eläkkeisiinsä.

Mutta esimerkiksi tätä niin sanottua taitettua indeksiä, huonompaa indeksiä, jossa ansiokehityksen osuus on vain 20 prosenttia ja hintakehityksen osuus 80 prosenttia, olen tukenut ja puoltanut edellisessä eduskunnassa ja tässä eduskunnassa sen vuoksi, että näen, että jotta tulevaisuudessa pystymme huolehtimaan sekä eläkkeistä että hyvinvointiyhteiskunnan muista tarpeista, hyvistä palveluista, työllisyydestä sen edellytyksenä, niin meidän on ehkäistävä työeläkemaksuihin kohdistuvaa nousupainetta. Sitä voidaan ehkäistä muun muassa näillä eläkkeisiin kohdistuvilla ratkaisuilla. Jos emme hillitse työeläkemaksuihin kohdistuvaa nousupainetta, se tarkoittaa sitä, että tämä niin sanottu verokiila, johon työeläkemaksukin on luettava, nousee hyvin korkeaksi ja muodostuu esteeksi ja hidasteeksi työllisyyden kehitykselle. Jos emme työllisyyttä pysty jatkossakin parantamaan, niin koko hyvinvointiyhteiskunta on vaakalaudalla.

Olen myös ja samoin on puolueeni kantanut poliittisen vastuun näistä tehdyistä ratkaisuista. Esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa ei ollut ainuttakaan sellaista eläkeläisten edessä pidettyä paneelia tai, voi sanoa, ei ollut ainuttakaan sellaista toritilaisuutta, jossa eivät nämä eläkkeisiin tehdyt, eläkeläisten kannalta kielteiset ratkaisut olisi olleet esillä, oli sitten kyse niin sanotusta taitetusta indeksistä tai pohjaosan leikkaamisesta. Näissä keskusteluissa kokoomuslaiset kansanedustajat, niin kuin muutkin hallituspuolueiden kansanedustajat, ainakin ne, jotka olivat hallituksen esityksiä täällä eduskunnassa tukeneet näissäkin asioissa, joutuivat altavastaajiksi ja kantoivat poliittisen vastuun tehdyistä ratkaisuista. Sehän on sinänsä ihan oikein ja demokratiaan kuuluvaa.

Mutta se, mihin olen tämän asian käsittelyn yhteydessä sekä ensimmäisessä että nyt toisessa käsittelyssä kiinnittänyt huomiota, on Suomen keskustan kaksinaamainen peli tässä asiassa. Sillä tarkoitan sitä, että kaikissa näissä keskusteluissa — eläkeläisten edessä, toritapahtumissa, muidenkin yleisöjen edessä — keskusta ei pelkästään tyytynyt tuomitsemaan tehtyjä ratkaisuja, siis pohjaosan leikkausta, taitetun indeksin käyttöönottoa ja sen käyttöönoton laajentamista, vaan se nimenomaan lupasi näille eläkkeensaajille, että jos äänestätte keskustaa ja annatte sille luottamuksenne, niin keskusta tulee nämä virheet korjaamaan.

Takeeksi ja osoitukseksi siitä, että he ovat tosissaan, he levittivät tätä vaaliohjelmaansa, jossa nämä lupaukset on toistettu. On luvattu yhtenäistää eläkeindeksit, on luvattu palauttaa kansaneläkkeiden leikattu pohjaosa. Ja vielä varmemmaksi vakuudeksi yksittäiset edustajaehdokkaat, kuten silloinen kansanedustaja ja nykyinen ministeri Hyssälä, panivat edelleen paremmaksi, lupasivat tietysti kaiken tämän, mutta kun täällä vain luvataan tasokorotus pienimpiin eläkkeisiin, niin hän lupasi sen kuuluisan, etten sanoisi eläkeläisten kannalta surullisenkuuluisan, 300 euron tasokorotuksen kansaneläkkeisiin.

Olen halunnut täällä peräänkuuluttaa politiikan rehellisyyttä ja politiikan moraalia. Miten esimerkiksi te, ed. Pentti, kehtaatte täällä eduskunnassa huomisessa äänestyksessä äänestää 180 astetta toiseen suuntaan kuin mitä lupasitte vaalien alla? Miten te ja teidän kolleganne, teidän ryhmätoverinne, joista on paikalla ainoastaan ed. Seppo Lahtela — ja arvostan sitä, että te kaksi edes olette paikalla, muut ovat ymmärrettävistä syistä luikkineet tiehensä — miten te kehtaatte, kun olette eläkeläisille luvanneet, että taitettu indeksi poistetaan, laajentaa sen käytön kaikille eläkkeensaajille, myös alle 65-vuotiaille eläkkeensaajille, joilla tähän saakka on ollut se parempi indeksi, se puoliväli-indeksi? Kyllä minä tiedän, että tämähän on vain jatkoa sille politiikalle, minkä Lipposen kakkoshallitus teki, ja yksityissektorin osalta tämähän on jo toteutettu ja tulee voimaan ensi vuoden alussa. Mutta kun te nimenomaan vaaleissa lupasitte, että loppuu se Lipposen hallituksen eläkeläisiä kurittava politiikka, kun te nimenomaan lupasitte, että nyt suunta muuttuu, tulee turvallinen muutos ja tulee valoisampi vaihtoehto, niin miten te sen jälkeen voitte tulla tähän saliin ja jatkaa sitä samaa politiikkaa, tehdä niitä samoja ratkaisuja, jotka itse tuomitsitte ja jotka lupasitte korjata?

Jos te olisitte johdonmukaisia, niin te voisitte nyt päättää, että tätä taitettua indeksiä ei laajenneta ensinnäkään alle 65-vuotiaisiin julkiselle sektorille. Se olisi silloin päänavaus, se pakottaisi pikkuhiljaa purkamaan tämän myös muilta alle 65-vuotiailta, joille se on jo päätetty laajentaa yksityissektorin osalta ensi vuoden alusta, ja se pakottaisi varmasti teidän voimakkaan toimintanne ja vaalilupaustenne mukaisen toiminnan seurauksena sitten myös yli 65-vuotiaille toteuttamaan sen paremman indeksin, sen puoliväli-indeksin, jonka te lupasitte siis palauttaa, kun te lupasitte, että tämä taitettu indeksi poistetaan. Mitä tämä tämmöinen politiikka on, jossa tehdään täysin päinvastoin kuin mitä vaalikentillä on luvattu? En pysty tällaista politiikkaa ymmärtämään.

Mitä tulee näihin muihin lupauksiin, että palautetaan pohjaosa, te tiedätte ihan hyvin ja tiesitte vaalikentillä ja ed. Hyssäläkin tiesi, että pohjaosa ei palaa, ja kuitenkin kehdataan mennä eläkeläisille tämmöisiä lupaamaan. Kuinka paljon poliitikko ja puolue voi pettää vaalilupauksensa, ennen kuin se menettää uskottavuutensa? Ilmeisesti hyvin paljon, ja mistäs se sitten johtuu? Se johtuu siitä, että ei Suomen kansa tiedä tätä teidän takinkäännöstänne, ei Suomen kansa tiedä, että te olette kääntäneet täysin kelkkanne näissä asioissa.

Ja nyt muutama kriittinen sana mediasta, vaikka on aina poliitikolle hyvin uhkarohkeata arvostella mediaa. Siis jokainen sanomalehti tässä maassa on kertonut, että keskusta vaatii kansaneläkkeeseen suurempaa korotusta kuin hallitusohjelmassa on luvattu. (Ed. Soini: Juuri näin!) Sen Suomen kansa nyt tietää. Mitä siinä tulee tapahtumaan? Voi olla, että siihen tulee euro tai kaksi lisää, siihen naurettavaan 7 euroon, jonka te olette sopinut, joka on hirveän kaukana siitä 300 eurosta, jonka te lupasitte. Mutta se on nyt Suomen kansalle kerrottu, että keskusta ajaa suurempaa korotusta kansaneläkkeeseen kuin mitä hallitusohjelmassa on sovittu.

Mutta mikä lehti, kuka toimittaja, mikä kanava on kertonut, että tänä päivänä tässä toisen käsittelyn keskustelussa ja huomenna äänestyksessä keskusta tekee täysin päinvastoin kuin mitä se on vaalikentillä luvannut eli laajentaa taitettua indeksiä, kun se lupasi taitetun indeksin poistaa? Missä lehdessä tämä on tähän saakka kerrottu, vaikka pykälät on äänestetty jo ensimmäisessä käsittelyssä ja vaikka tätä keskustelua on tässä salissa käyty jo useampana päivänä? Käytiin sitä sitten päiväsaikaan niin kuin nyt tai iltasaikaan niin kuin muutama päivä sitten, medialehteri on tyhjä ja yksikään lehti ei kerro tästä teidän takinkäännöksestänne, tästä teidän lehmänkäännöksestänne.

Jos tämä on tilanne, että te saatte rauhassa rikkoa vaalilupauksenne ja tehdä täysin päinvastaista politiikkaa kuin mitä te vaaleissa lupasitte ja sitä ei media Suomen kansalle kerro, mutta media kertoo teidän puoluekokouksenne uusista lupauksista, niin kyllä te voitte tuolla tiellä jatkaa. Tämä on kritiikkiä ei teitä kohtaan, hyvät ystävät ja kollegat, vaan mediaa kohtaan, ja otin tämän tietoisen riskin, että uskalsin mediaa arvostella, vaikka meitä poliitikkoja siitä aina varoitetaan. Eli toivon, että kerrotaan Suomen kansalle, että riippumatta siitä, mitä hienoja päätöksiä te olette tehneet puoluekokouksissanne, täällä käytännön politiikassa te teette täysin toisin kuin mitä te vaaleissa eläkeläisille lupasitte. Te ette tee tuntuvaa korotusta kansaneläkkeisiin, te ette palauta kansaneläkkeen pohjaosaa ettekä te poista taitettua indeksiä, vaan huomisissa äänestyksissä te laajennatte taitetun indeksin käyttöalaa.

Herra puhemies! Aivan lopuksi toivoisin todella, että media selostaisi esimerkiksi sitä äänestystä ed. Kankaanniemen lausumasta, josta hän tänään ensimmäisessä puheenvuorossa teki ehdotuksen ja jonka äänestys huomenna toteutetaan. Se on siis äänestys, jossa esitetään sellaista lausumaa, joka on sanasta sanaan sama kuin mitä te itse esititte tässä salissa vajaa pari vuotta sitten. Ja te äänestätte joka iikka, ehkä ed. Seppo Lahtelaa lukuun ottamatta, tätä lausumaa vastaan. Te käännätte täysin takkinne, te teette täydellisiä lehmänkäännöksiä, ja teidät pelastaa vain se, että suomalainen media nukkuu eikä kerro tästä Suomen kansalle.

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi totean, että jos tästä keskustelusta jotain on opiksi otettavaa, tästä ja vastaavista eläkeläiskeskusteluista, joita tällä vaalikaudella tulee riittämään, niin toivottavasti se on se, että puolueet eivät todellakaan enää seuraavien vaalien alla kehtaisi mennä eläkeläisten eteen lupaamaan ummet ja lammet ja sitten kääntämään takkinsa vaalien jälkeen ja pettämään kaikki antamansa lupaukset. Olisi paljon parempi, jos puolueet edes kohtuullisessa rehellisyydessä pysyen kilpailisivat myös eläkeläisten äänistä ja tekisivät sellaisia vaatimuksia ja lupauksia, vaikka vaalilupauksilla on huono maine, jotka edes jollain tavoin voidaan toteuttaa myös käytännön poliittisessa työssä. Mutta sellainen tilanne, että puolueet vuorotellen vaaleissa käyvät eläkeläisille lupaamassa pohjaosan palauttamista tai taitetun indeksin poistamista, joita kumpaakaan ei tule tapahtumaan ainakaan lähivuosina, sellainen vuorotellen käydään eläkeläiset pettämässä -politiikka, on kyllä väärää politiikkaa eikä ainakaan mitenkään lisää luottamusta poliitikkoja kohtaan. Eivätkä poliitikot sitä luottamusta ansaitsekaan, jos tällä tavoin menettelevät.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Zyskowiczin puheenvuoroon ei ole kyllä paljoa lisäämistä. Mutta kyllä minä luulen, että tämänkin päivän toisen käsittelyn keskustelun jälkeen tilanne on se, että ei kaikille eläkeläisille vieläkään ole kristallisoitunut tämä tilanne. Ainut vaihtoehto siinä lienee se, että tätä samaa viestiä täytyy puhua koko kaksi ja puoli vuotta, seuraaviin eduskuntavaaleihin asti, jos se jossakin vaiheessa lipsahtaisi heille, mitä täällä salissa on todella tapahtunut.

Viime kaudesta kuitenkin sanoisin sen, että eiväthän nämä ratkaisut, mitä jouduttiin hallitusvastuussa tekemään, myöskään täällä oikealla laidalla välttämättä niin miellyttäviltä tuntuneet. Mutta se johtui siitä, että me olimme yhdessä sitoutuneet siihen hallitusohjelmaan ja siihen politiikkaan, mihin ymmärsin, että myöskin vasemmistoliiton kaksi ministeriä, jotka olivat valtioneuvoston jäseniä, sitoutuivat ja toivat sen esityksen tänne saliin. En minä tiedä sitten, onko paljon parempaa politiikkaa se, että kerrotaan, että meistä osa liukesi siitä yhteisesti tehdystä ministerien välisestä sopimuksesta ja me äänestimme toisin kuin enemmistö meidän ryhmästämme ja sanoisimme, että me olemme niitä parempia vasemmistoliiton kansanedustajia, kun me emme olleet rivissä sen yhteisen sovitun politiikan kanssa, mitä Lipposen hallituksessa tehtiin. Silloin tulee äänestäjille erittäin vaikea miettiminen: Hallituspuolue vasemmistoliiton vähemmistö oli tätä mieltä, eli se oli samaa mieltä kuin keskusta siellä vaalikentillä. Mutta mitä sanotaan sille äänestäjälle, joka haluaisi äänestää sitä vasemmistoliiton enemmistöllä ollutta ja ministereitten hyväksymää poliittista linjaa, joka tuki sitä hallituksen esitystä?

Nämä ovat kaikki sellaisia asioita, joista seitsemänkymppisen, siellä Tammelantorilla olevan mummon on vaikea yhtäkkiä ratkaista, mitä mieltä oli virallinen vasemmistoliitto tai vasemmistoliiton vähemmistöliitto ja sitten keskustan eduskuntaryhmä, joka tuki nimenomaan tätä vähemmistöä.

Minä haluaisin vaan jatkaa tätä poliittisen vastuun keskustelua myöskin siihen, että jos ollaan jotakin mieltä, niin ollaan sitten ja pysytään loppuun asti, ja olen aivan samaa mieltä, että jos keskusta puoluekokouksessaan on ottanut nyt irtioton ja kertonut, että me haluamme paremmat korotukset ja paremmat etuudet eläkeläisille, kertokaa, mitä tämä hallitus tekee (Puhemies: Aika!), ja tuokaa se keskeisesti saliin.

Unto Valpas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Salolle vain toteaisin, että olin edellisten vaalien alla luvannut eläkeläisille, etten tule tänne leikkaamaan kansaneläkkeen pohjaosaa enkä heikentämään heidän indeksiään. Minun äänestämiskäyttäytymiseni johtui juuri tästä. En halunnut pettää lupauksiani.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Ilkka Kanerva.

Jukka  Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Niin kauhean kamalaa kuin on kuunnellakin ed. Zyskowiczin ankaraa kritiikkiä keskustan suuntaan, niin täytyy kyllä todeta, että siihen valitettavasti pitää pääosin yhtyä.

Myöskin tuota, mitä ed. Zyskowicz median kohdalta totesi, voitaisiin kyllä vähän laajentaa muihinkin yhteyksiin, ei yksin nyt tähän esimerkkiin, jonka nostitte esille. Mutta en nyt halua kuumentaa keskustelua tuomalla esimerkkejä, joihin se myöskin sopisi, koska kyllä esimerkiksi sosialidemokraattien kohdalta, vaikka olen sitä jäävi arvioimaan, uskaltaisin sanoa näin, että meidän, nimenomaan puolueemme ja pääosin yksittäisten kansanedustajaehdokkaittenkin, vaalitavoitteet olivat pääosin hyvin realistisia ja maltillisia.

En tiedä, onko ed. Zyskowiczin sisäinen logiikka tämmöinen viha—rakkaus-suhde, kun välillä tuntuu, että kun ed. Zyskowicz niin rajulla kädellä keskustaa kurittaa, jos siellä on kuitenkin takana joku rakkauskin, tämmöinen viha—rakkaus-suhde, mutta tämä on enemmän tämmöinen retorinen kysymys.

Arvoisa puhemies! Asia, joka tässä keskustelussa on ollut ihan ansaitun paljon esillä, koskee näitä ammatillisia eläkeikiä. Kun olin aikanani sos.dem. eduskuntaryhmän puolesta vastaanottamassa tuolla eduskuntatalon rappusilla sata-, jollei tuhatpäisen pelastushenkilöstön mielenosoituksen, jolloin siellä oli kymmeniä paloautoja ja ambulansseja, niin olen niistä vuosista lähtien erityisesti tätä palomiesten eläkeikäproblematiikka seurannut ja olen itse nyt tyytyväinen siltä osin, että käsitykseni mukaan kyllä ministeri Kari Rajamäki, sos.dem., on vakavissaan laittanut työryhmän selvittämään, mitä vaikutuksia ikääntymisestä nimenomaan pelastustoiminnalle on.

Niin kuin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössäkin todetaan, "Tarkoituksena on kartoittaa nykyinen pelastuslaitosten henkilöstö- ja tehtävärakenne sekä palomiesten nykyinen työssäselviytyminen. Lisäksi selvitetään ne käytännön toimenpiteet, joita pelastuslaitokset voivat tehdä niiden palomiesten osalta, jotka eivät kykene vaativampiin pelastustehtäviin". Tämä on minusta kyllä tämmöinen laajempi yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus- ja kohtuuskysymys, niin että itse toivon, että tämän työryhmän selvitystyön pohjalta voitaisiin myös tehdä aikanaan täällä eduskunnassa konkreettisia päätöksiä erityisesti pelastushenkilöstön, palomiesten ja heitä lähellä olevien työntekijäryhmien, osalta.

Arvoisa puhemies! Sitten kiinnitän siihen huomiota, ja se on syytä eduskunnan pöytäkirjoihin todeta, että ed. Akaan-Penttilä täällä käytti puheenvuoron, jossa meni välillä sekaisin se, puhuuko hän sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoomuksen ryhmävastaavana ja ryhmän puolesta vaiko ei. Nimenomaan tässä lausumassa, joka sisältyy vastalauseeseen 2 edellytetään, että "hallitus antaa viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi esityksen, jolla palomiesten eläkeikää alennetaan nykyisestä". Tämän on allekirjoittanut kokoomuksesta vain ed. Eero Akaan-Penttilä, ja vastalauseeseen on yhtynyt ed. Raija Vahasalo. Sen sijaan kokoomuksen muut valiokunnan jäsenet, ed. Sirpa Asko-Seljavaara ja ed. Paula Risikko, ainakaan, eivät ole tähän vastalauseeseen yhtyneet. Tästä nyt valistunut kuulija voi tehdä sitten johtopäätöksen tai kysymyksen, miksi näin on käynyt. Voisin ainakin itse toivoa ja ajatella, että ehkä nämäkin kaksi kokoomuksen valiokuntajäsentä myöskin malttavat sitten odottaa tämän ministeri Kari Rajamäen työryhmän selvityksiä.

Sitten vielä lyhyesti, arvoisa puhemies, lopuksi. Täällä ed. Valpas teki allekirjoittaneelle kysymyksen, joka koski lakialoitetta, jonka allekirjoitti 123 kansanedustajaa, koskien näitä ylisuuria pankkimaksuja. Koska asian käsittely ainakin tämänpäiväisten tietojeni mukaan on vielä kesken valiokunnassa, niin olen itse optimisti. Joka tapauksessa jo nyt on selvää, että tämä meidän yhteinen lakialoitteemme jo sellaisenaan on vaikuttanut pankkien käytäntöihin. Mutta samaan hengenvetoon totean sen, että koska nykyisen pankkilain perusteluissa on todettu se, että pankkimaksujen tulee olla kohtuullisia ja ei-syrjiviä, ja kun ne ovat suuruusluokaltaan olleet ja ovat 4:ää, 6:ta ja olivat myöskin jopa 8:aa euroa, niin tilanne ei ole ollut hallinnassa eikä meidän, eduskunnan, tekemien päätösten mukainen.

Sen vuoksi itse edellytän ja uskallan sanoa näin: Eduskunnan selvä enemmistö edellyttää, että tästä asiasta tulee eduskunnan päätettäväksi selvä lainsäädännöllinen esitys. Se on ehdoton oma näkemykseni ja tahtoni, ja edelleen pidän myöskin itse kiinni, totta kai, koko siitä lakialoitteestani ja sen esityksistä, jotka laaja eduskunnan enemmistö allekirjoitti. En minä nyt lähtisi vielä syyllistämään ja syyttämään ketään, koska me sen asian täällä toivottavasti aikanaan päätämme.

Unto  Valpas /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Oli hyvä, että ed. Gustafsson selvitti tätä pankkipalvelumaksuasiaa, ja jos minä nyt ihan oikein ymmärsin, niin asia hoitunee sen aloitteen mukaisesti, koska sen takanahan on eduskunnan selvä enemmistö. Minusta sitä ei pidä millään tavoin vesittää.

Sirpa  Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin puolustella itseäni ja ed. Risikkoa siitä, miksi me emme olleet mukana tässä vastalauseessa 2. Se johtui yksinkertaisesti siitä, että siinä valiokunnan mietinnössähän oli erittäin hyvin perusteltu, että palomiesten eläkeikä on tämän eläkelain mukaan liian korkea. Jäämme todella odottamaan ministeri Rajamäen esitystä siitä, miten se eläkeasia pitää oikeasti järjestää. Luotamme siihen ja toivomme, että se tulee nopeammin.

Mutta niin kuin ensimmäisen käsittelyn yhteydessä ed. Gustafsson jo puolusti sitä normeerauksen poistamista, niin olemme edelleenkin vahvasti sitä mieltä, että se täytyy poistaa, koska tässä on nyt semmoiset ihmiset kyseessä, joita pakotetaan yhtäkkiä olemaan 65-vuotiaaksi töissä — ja se on heille täysin mahdotonta — jotta he saisivat täyseläkkeen, ja heidän eläkkeensä tulee olemaan pienempi kuin nykyisen eläkelain mukaan, jos he jäävät 63-vuotiaana eläkkeelle. Se on täysin kohtuutonta! Tästä myös ed. Gustafsson viimeksi käytti puheenvuoron.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Gustafsson piti hyvän puheenvuoron, joka ei auttanut työmiestä eli palomiestä eikä myöskään pieneläkeläistä, aivan kuten hän totesi omasta puheenvuorostani samanlainen vaikutus on ollut siihen eläkkeellepääsyyn ed. Gustafssonin puheella kuin ed. Soinin puheella ja samoin tähän kansaneläkkeen pohjaosan nostamiseen, tähän kaikista pienimpään. Mutta haluaisin tiedustella, että jos nyt keskusta taloustilanteen niin salliessa alkaa ajaa tätä korotusta, niin kannattavatko sosialistit ja ed. Gustafsson sitten tätä yli 7 euron menevää korotusta, jos tämmöinen tilanne mahdollisesti tulee, mitä suuresti EU-Suomessa epäilen tulevaksi.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastaan nyt kuitenkin totisen toverin tavoin, vaikka ymmärrän, että ed. Soinin tehtävä tässä yhteydessä on enemmän naljailla kuin puhua asiaa. Varmaan hallituspuolueet lähikuukausina keskustelevat ja neuvottelevat, mitä tämän kansaneläkkeen tasokorotuksen kanssa tehdään. Niin kuin aiemmin totesin, varmaan sosialidemokraateilla, keskustalla ja Rkp:lla, kaikilla, on tämän tasokorotuksen kohdalta pyrkimyksiä, jotka olisivat suurempia kuin se 7 euroa. Sen nyt jokainen ymmärtää.

Mitä tulee siihen puheenvuoroon, jonka eilen käytin, niin en tiedä, onko ed. Asko-Seljavaara sitten ymmärtänyt väärin. Minä nimenomaan siinä puheenvuorossani ajoin ja peräsin sitä ministeri Mannisen lempeämpää mallia, joka niissä joulukuun työmarkkinaparttien neuvotteluissa oli esillä, ja se ei valitettavasti sitten edennyt hallituspuolueitten neuvotteluissa.

Mitä ylipäätänsä tulee kansanedustajien puhumiseen täällä, niin toki arvostan sitä, ja ed. Soinikin sen tietää. Viitatessani siihen, että ed. Soinin puhe ei auttanut työmiestä, jokainen, joka oli paikalla, ymmärsi sen, kun se oli sellainen ed. Soinin puheenvuoro, jossa ammuttiin kaikkea liikkuvaa. Siitä ei jäänyt mitään käteen. Tarkoitin siis sitä, että tämän tyyppinen puhe ei juurikaan auta työmiestä. Muuten tietysti jokainen täällä voi puhua ihan mitä haluaa ja vastaa siitä sitten aikanaan Suomen kansalle.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Soinille totean, että ainakin vasemmistoliiton sosialistit kannattavat sitä esitystä. Vasemmistoliiton sosialistit eivät kannata pohjaosan palauttamista, koska se jättää juuri kaikkein pienimmät eläkeläiset ilman mitään korotusta. Sen sijaan kannatamme kansaneläkkeen tasokorotusta. Taisimme viime syksynä esittää 16 euron korotusta, joka olisi hyvin sopinut budjettiin, jos veronkevennykset olisi jätetty tekemättä. Sitä kannatamme kyllä jatkossakin.

Tuula  Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Eläkkeellejäänti yleensä on aina oma prosessinsa, ja varsinkin silloin jos joutuu jäämään eläkkeelle ennenaikaisesti työolosuhteitten tai työstä johtuvan heikentyneen terveydentilan vuoksi, se saa aikaan sen, että ihminen on silloin aika monimuotoisen prosessin edessä ja eläkkeelle sopeutuminen voi kestää sitten hyvin pitkään ja joskus eivät ihmiset toivu koko eläkkeelle jäämisestä. Työkykyyn kuitenkin vaikuttavat hyvin monet asiat. Täällä on puhuttu paljon työolosuhteista, työssä olevista ihmissuhteista, mutta siihen vaikuttavat myös sitten tietysti perhesuhteet, oma terveys ja myös läheisten terveys.

Tässä salissa on perustellusti kannettu huolta siitä, miten kuntasektorilla ja erityisesti terveydenhuollossa jaksetaan olla työssä viralliseen eläkeikään saakka. Uskallan kuitenkin toivoa, että näillä mollisävytteisillä puheenvuoroilla ei saataisi aikaan sitä, että terveydenhuollossakin ei voitaisi jonakin päivänä olla niin pitkään töissä kuin muillakin aloilla. Terveydenhuollossa on oikeus saada sellaiset työolosuhteet ja sellainen hyvä työterveyshuolto, että muiden alojen työntekijöiden tapaan me voimme olla eläkkeellä ihan normaalissa järjestyksessä ja sillä tavalla jäädä sitten oikea-aikaisesti eläkkeelle. Ei voida ajatella niin, että terveydenhuoltoala on jotenkin sellainen ala, joka on aivan toivoton yksikkö näitten työolosuhteiden ja työmäärien järkeistämisen suhteen. Minä luulen, että siellä on paljon tehtävissä nimenomaan tältä puolelta, jos me haluamme auttaa ihmisiä jaksamaan töissä.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies, värderade herr talman! Hallituspuolueiden tahto käy ilmi hallitusohjelmasta, budjettikehyksistä ja varsinaisesta budjetista. Niistä näkee, mikä on hallituspuolueiden tahto. Siitä hallituspuolueen edustaja ei pääse eroon. Riippumatta siitä, mitä vaaleissa on sanottu, tahto käy ilmi hallitusohjelmasta, budjettikehyksistä ja budjetista.

Opposition tahto käy ilmi vaihtoehtobudjeteista. (Ed. Salo: Vastalauseista!) — Lähinnä vaihtoehtobudjetista. — Siinä uskallan kyllä sanoa, että kristillisdemokraateilla on hyvä omatunto. Me olemme oppositiopuolueena aina esittäneet vaihtoehtobudjetin, johon on sisältynyt myöskin jotakin eläkkeistä. Me olemme toistuvasti esittäneet tasokorotusta pienimpiin eläkkeisiin, ja me olemme myöskin osoittaneet, mistä raha voidaan ottaa.

Kyllä uskottavuus kärsii, jos vaalikentällä puhuu yhtä ja sitten, kun tulee päätöksenteon paikka, toimitaan päinvastoin. Kyllä uskottavuus kärsii myöskin, jos ollaan hallituspuolueen kansanedustajia ja häivytään salista silloin, kun ikävistä asioista päätetään. On helppo lähteä täältä pois, tulla saliin silloin, kun on äänestys, painaa nappia, lähteä kotiin, kirjoittaa kolumneja ja puhua kentällä, että kyllä me olemme sitä mieltä, että pitäisi korottaa minimieläkkeitä, kyllä pitäisi indeksiä korjata parempaan suuntaan. Minä en ole huomannut, että tänä päivänä yksikään hallituspuolueen edustaja olisi puolustanut hallituksen esitystä. Minä toivon, että täällä käytäisiin kunnon debattia, hallituspuolueet puolustaisivat, miksi hallitus on tällaisia esityksiä tehnyt: Ne ovat paljon paljon parempia kuin opposition esitykset, opposition esitykset eivät ole uskottavia; ne ovat populistisia, jos ne eivät sisälly johonkin vaihtoehtobudjettiin. (Ed. Gustafsson: Tuo keskustelu käytiin ensimmäisessä käsittelyssä!) Tällaista debattia tulisi käydä, ja silloin myöskin uskottavuutta saataisiin.

Mutta toistan vielä kerran: Kun hallituksen esitystä käsitellään, karataan, mennään salista pois, ja tullaan sitten nappia painamaan ja painetaan sitten aina hallituksen puolesta. Minä ymmärrän ja pidän oikeana, että hallituksen rivit pysyvät ja säilyvät ja puolustetaan hallituksen esitystä. Ei minusta ole oikein, että hallituspuolueen edustaja äänestää hallituksen esitystä vastaan. Silloin kun me olimme hallituksessa, se oli hyvin hyvin harvinaista. Joskus kävi valitettavasti niin, että joku meidän edustajistamme äänesti hallituksen esitystä vastaan, mutta en pidä sitä hyvänä. Pitää olla hallituksen kannalla, pitää hallituksen esityksiä puolustaa ja pitää osallistua debatteihin.

Miten tähän saadaan muutosta? En minä tiedä. Minä luulen, että ainoa mahdollisuus on se, että vaaleissa esitetään selkeitä hallitusohjelmia ja niissä myöskin ilmoitetaan, mikä on kynnyskysymys: Tämä on kynnyskysymys meille. Jos me voitamme vaalit, jos me olemme mukana muodostamassa hallitusta, niin nämä kaksi kolme asiaa toteutuvat. Muuten emme ole hallituksessa. (Ed. Gustafsson: Auttaisivatko pitkät listat?) Tämä on yksi tapa: asetetaan selkeä hallitusohjelma ja kynnyskysymys. Toinen tapa on pitkät listat, mutta siihen hyvin harva haluaa lähteä.

Kun tässä on kerrottu, mitä Tammelantorilla on lausuttu ja puhuttu ja miten on siellä sanottu sitä ja tätä, kyllä minäkin muistan, ilmeisesti niin kauan kuin elän, yhden vaalitilaisuuden, missä eräs silloisen hallituspuolueen edustaja sanoi, että pohjaosan leikkaaminen on anteeksiantamaton teko. Vieressä seisoi saman puolueen puheenjohtaja, joka oli lisäksi pääministeri, ja ehdokas esitti, että kansaneläkkeen pohjaosan leikkaaminen on anteeksiantamaton teko. Kun ihmettelemme, minkä takia äänestysvilkkaus, äänestysprosentti, on niin alhainen, kun ihmettelemme sitä, että poliitikkoihin ei luoteta, niin syy on juuri tässä. Syy on siinä, että puhutaan yhtä ja sitten tehdään jotakin muuta. Syy on siinä, että vaikka äänestetään nytkin tästä asiasta ja ilmeisesti hallitusrivit pitävät sataprosenttisesti, eihän se estä hallituspuolueitten edustajia ja hallituspuolueita esittämästä sellaista, mikä on ristiriidassa hallitusohjelman kanssa. Tämä on erittäin valitettava asia, ja toivon todella, että siihen joskus saataisiin muutosta.

Uskon — kun ei pitkiin listoihin kukaan halua mennä, en minäkään halua mennä — että me kuitenkin ymmärtäisimme jatkossa asettaa kynnyskysymyksiä silloin, kun vaaleihin mennään, ja myöskin silloin, kun hallitusohjelmia kirjoitetaan, ja pysyä niissä kynnyskysymyksissä. Silloin päästään kunnon parlamentarismiin.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Pienituloiset eläkeläiset eivät varmasti tarvitse meidän puheitamme, joilla ei ole katetta, ja niinpä tietysti hallitusohjelmissa asioiden pitäisi olla hyvin betoniin kirjoitettuina ja lupaus myös niiden loppuun saakka viemisestä. Jos siellä ei ole tarkasti sanottu, paljonko korotetaan mahdollisesti, jos se jätetään hyvin avoimeksi, niin tietenkin silloin korotukset jäävät myös hyvin pieniksi, niin kuin se 7 euroa, mistä täällä on nyt puhuttu. Se on todella mitätön korotus ollut.

Kun tässä nyt ollaan esittämässä tätä lausumaa, me joudumme nyt sen eteen — me olemme jo yksityiskohtaisessa käsittelyssä indeksistä äänestäneet, ja taitetun indeksin laajentuminen jatkuu yksityiskohtaisen myötä — että saisimme toivottavasti edes lausumaan tämän indeksin uudelleen ja että lausuma tasokorotuksesta olisi myös selkeä kannanotto siitä, että nyt ollaan vakavasti asialla eikä vain puhuta.

Vielä, kun täällä on nostettu nämä palomiehet ja sitten luotettu tähän selvitykseen, jota sisäasiainministeriössä ollaan nyt tekemässä, niin kyllä minä kuuntelen hyvin vakavasti niitä asiantuntijoita, jotka kysyvät, miksei mikään tieto riitä vakuuttamaan päättäjiä, vaan aina perustetaan uusia työryhmiä selvää asiaa tutkimaan. Vain yksi tuhannesta 55-vuotiaasta palomiehestä pystyy ylikuormittumatta savusukeltamaan. Nyt näissä erilaisissa vastaustilanteissa ratsastetaan sisäministeriön työryhmällä, jolla vain siirretään ikääntymisongelmaa eteenpäin. Eli sitä tarttumista nopeasti asiaan nyt nämä eri ammattiryhmät, yhtä hyvin tietenkin myös muut vaikeissa, raskaissa töissä olevat kuin palomiehet, sosiaali- ja terveysalalla, odottavat meiltä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua on kuunnellut, niin tässä on hiukan välillä tuntunut kuin olisi ydin hävinnyt. Jos puhutaan itse asiasta, taitetusta indeksistä, kyllä minun opposition edustajana olisi helppo olla sitä mieltä, varsinkin kun en ole täällä aikaisemmin ollut, että aikaisemmin on tehty paljon virheitä ja nyt voidaan kaikki korjata, ja kertoa tämä kaikille eläkeläisille. Kuten täällä paikalla olevat Pirkanmaan edustajat hyvin tietävät, näin en ole missään sanonut, en myöskään tule missään sanomaan, vaan pidän täysin välttämättömänä sitä, että tämä asia menee eteenpäin siinä muodossa kuin hallitus on esittänyt, vaikka se tuntuu kornilta, kun sen itse täällä sanon. Kuitenkin tilanne on se, että indeksin muuttaminen tässä tilanteessa, kun me tiedämme, kuinka paljon eläkeläisväestön määrä tulee kasvamaan, on taloudellisesti täysin mahdotonta.

Täällä vasemmistoliiton taholta on moneen otteeseen verrattu tätä tuloveronalennuksiin. Ei niitä tuloveronalennuksia ole sen takia tehty, että tässä olisi jokin tulonjakokysymys — tätä on myös kristillisten taholta puhuttu — vaan kyse on nimenomaan siitä, että sillä saadaan talouteen dynamiikkaa, pystytään pitämään tämä hyvinvointivaltio pystyssä. Se on se asia. Sama koskee opiskelijoita, kun vaaditaan opiskelijoille rahaa sen takia, että he valmistuisivat, menisivät töihin ja pitäisivät tätä järjestelmää pystyssä. Nämä ovat kaksi eri asiaa, ja sen haluan tässä sanoa.

Sinänsä en ed. Penttiä halua tässä mollata, koska hän ei ole täällä myöskään ollut aikaisemmin, mutta onhan se niin, että jos niillä puheilla, mitä tuolla kentällä puhutaan, ja sillä, mitä ihmisille sanotaan, ja sillä, mitä täällä tehdään, ei ole mitään yhteyttä, niin eihän koko tällä järjestelmällä ole mitään merkitystä. Eihän se näin voi toimia. Kyllähän sen täytyy toimia niin, että me kannamme vastuuta siitä, miten tämä maa ylipäätään pääsee eteenpäin, ja kannamme vastuuta myös omista puheistamme. Sen takia pidän loukkaavana niitä puheenvuoroja, joissa sanotaan, niin kuin täällä ed. Valpas sanoi, että ovat kylmiä eläkeläisiä kohtaan ne, jotka eivät näihin vaatimuksiin yhdy. Se on minun mielestäni vastuutonta puhetta.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni ei ollut käyttää tästä aiheesta puheenvuoroa, mutta koska ed. Zyskowicz nimenomaan nimeltä minutkin mainitsi ja rinnasti minut vaalilupausten pettäjiin, haluan jonkin verran tätä syytöstä kommentoida.

Minusta ed. Zyskowiczin olisi ihan hyvä seurata vähän, mihin nämä väitteet perustuvat. Mihin teidän väitteenne perustuu, että minä olisin vaalikentillä luvannut näinkin suuria kuin 300 euron tasokorotuksia taikka ylipäätään tähän asiaan puuttunut? Minä olen enemmänkin kantanut huolta nimenomaan pienistä eläkkeistä ja pienten eläkeläisten asemasta. Edustan itse maanviljelijäyrittäjiä ja MYEL-vakuutettuja, joitten eläkkeet parhaassa tapauksessa, todella hyvin, nousevat 500 euroon kuukaudessa. Ei näiltä ole edes pohjaosaa leikattu, näiltä pientä eläkettä saavilta.

Olen reilun vuoden ollut eduskuntatyössä, ja silloin kun keskusteltiin hallitusohjelmasta, siinä keskustelussa yritin tuoda esiin, että meidän pitäisi nimenomaan näitä pieniä eläkkeitä korottaa. Siellähän on nyt tämä 7 euron tasokorotus, ja pidän sitä itsekin riittämättömänä. Jos voisin asioihin vaikuttaa, (Ed. Salo: Hallituspuolueen kansanedustaja!) niin ehdottomasti näitä eläkkeitä olisin korottamassa. — Omalta osaltani yritän tähän suuntaan vaikuttaa.

Mutta mitä tulee sitten näitten pienituloisten eläkeläisten asemaan, niin omissa puheenvuoroissani niin tässä salissa kuin viimeksi puoluekokouksessa lauantaina toin esiin ruuan arvonlisäverokysymyksen. Nämä ovat semmoisia asioita, joilla näitten pienituloisten eläkeläisten asemaa voitaisiin parantaa, ja näissä voidaan tehdä paljon enemmän. Minä ymmärrän kovin hyvin, että meidän pitäisi koettaa eläkeläisten asemaan vaikuttaa laajemminkin, mutta eihän meillä ole resursseja.

Kun ed. Kallis totesi, että tässä salissa kukaan ei ole puolustanut hallituksen esitystä niin kunnallisen eläkelain muuttamisesta kuin valtion eläkelain muuttamisesta, niin kyllä minä puolustan. Minä näen, että tässä yhteiskunnassa ei ole kerta kaikkiaan varaa lisääntyvää osaa kansasta pitää eläkkeellä niin, ettemme tähän eläke-etuuteen puutu jollain tavoin, kun me tiedämme, että ihmisten elinikä on noussut, ja tässä uudistuksen tavoitteenakin on ensisijaisesti turvata koko eläkejärjestelmän kestävyys. Tämän puolen minä ymmärrän kovin hyvin.

Ed. Zyskowicz, minä olen joutunut itse olemaan tämmöisen Eläkekassa Maan hallituksen puheenjohtajana vaikuttamassa siihen, että tämän kassan piirissä olevien työntekijöitten eläkeikää on nostettu, eläkkeitä on jouduttu pienentämään, ja taustalla oli se, että sen eläkekassan varat eivät olisi riittäneet tulevaisuudessa. Taustalla oli se, että näitten työntekijöitten määrä tässä maatalouden rajussa rakennekehityksessä on pienentynyt ja eläkkeitten maksutulot olivat pienenemässä. Oli pakko kantaa vastuu tämmöisestäkin asiasta. Tämä oli epämiellyttävä tehtävä, mutta olen tämmöisen ajanut. Olen joutunut ajamaan kaksi vastuunsiirtoa lävitse, työeläkkeitten vastuunsiirrosta ja lisäeläkkeitten vastuunsiirron. Tunnen siltä osin nämä murheet. Tämä oli hyvin samanlainen järjestelmä, mikä meillä on Kunnallisessa eläkelaitoksessa, ja tiedän siltä osin kovin hyvin, mikä tämä tulevaisuus on, jollei näihin asioihin puututa.

Elikkä olen hallituksen esityksen taustalla ja näen, että meidän ihmisten keski-ikä pitenee ja kyllä tosiasia on, että meidän pitää kantaa vastuu myös omasta terveydestä ja työkyvystäkin ja siltä osin pitää vaikuttaa tähän yhteiskunnan vastuun kasvattamiseen. Kyllä meidän pitää koettaa löytää sitten keinoja, millä me nimenomaan näitten kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa parannamme. Se ei parane näitä lakeja korjaamalla. Ymmärrän kritiikin hyvin, ja jos meillä olisi resursseja, niin en varmaan tämmöistenkään esitysten takana olisi, mutta tässähän on taustalla nimenomaan, että me voisimme turvata jatkossakin ihmisten eläkkeet ja hyvinvointi tässä yhteiskunnassa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pentti käytti hyvän ja asiallisen puheenvuoron, jonka asiasisällössä minulla ei varmasti ole mitään huomautettavaa. Kun mainitsin puheenvuorossani hänen nimensä, niin se johtui kyllä siitä, että hän oli ed. S. Lahtelan kanssa ainoa keskustalainen kansanedustaja, joka sattui olemaan salissa. (Ed. Gustafsson: Kannattaako syyllistää?) Eli kun olen puhunut yksittäisistä edustajista, niin ei näitä puheenvuorojani tältä osin tietystikään ole tarkoitettu sananmukaisesti otettavaksi. Olen halunnut yleisesti tarkoittaa keskustan vaaliohjelmaa ja niitä kansanedustajaehdokkaita ja valittuja kansanedustajia, jotka tuon vaaliohjelman mukaisesti ovat täysin katteettomia lupauksia eläkkeensaajille ja muillekin ryhmille antaneet vaalikampanjan aikana. Eli sanon nyt ja sanon vastaisen varalle, että jos otan esimerkiksi edustajan, joka istuu salissa, niin se ei tarkoita sananmukaisesti juuri välttämättä häntä, vaan yleensä sitä puolueryhmää.

On hienoa, että ed. Pentti tukee tätä esitystä, jota minäkin pidän tältä osin perusteltuna. Näen perusteet ihan siinä samassa valossa kuin hänkin näki. Ei ongelma ole se, etteivätkö keskustan edustajat täällä salissa nyt tällä vaalikaudella tukisi järkeviä esityksiä ja asioita eläkeongelmien lievittämiseksi. Ongelmahan ovat tietysti ne hulvattomat lupaukset, jotka vaaleissa annettiin. Nyt, jotta en tässä suhteessa moiti ketään muuta, niin sanon, että kun ed. Hyssälä, nykyinen ministeri Hyssälä, menee puhumaan 300 euron tasokorotuksista kansaneläkkeeseen tai pohjaosan palauttamisesta tai taitetun indeksin poistamisesta, niin luuleeko joku tässä salissa, ettei ministeri Hyssälä, silloinen ed. Hyssälä, tiennyt, että ne ovat katteettomia lupauksia. Tämä on se homma, että mennään eläkeläisille puhumaan täyttä puppua (Puhemies koputtaa) ja antamaan täysin katteettomia lupauksia ja täysin tietoisesti.

Bjarne  Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Pentti antoi ymmärtää, että kyllä näin tehtäisiin, jos resursseja olisi, niin haluan muistuttaa, että Suomi on tänä päivänä rikkaampi kuin koskaan aikaisemmin. Joka ikinen vuosi budjettikäsittelyn yhteydessä tulee oppositiolta vaihtoehtobudjetti, jossa osoitetaan, että resursseja voidaan käyttää monella tavalla. Viime vuonna esitimme 16 euroa lisää minimieläkkeisiin. Meillä oli myöskin kohta, mistä ne eurot otetaan. Se on loppujen lopuksi aika pieni summa. Mikäli en aivan väärin muista, niin noin 20 miljoonaa euroa eli summa, joka löytyy kyllä, jos tahtoa löytyy.

Eli kun näistä asioista päätetään, ei voi kyllä syyttää sitä, että resursseja ei olisi. Se on poliittisesta tahdosta kiinni. Niin kuin omassa puheenvuorossani sanoin, ymmärrän kyllä, että hallituspuolueitten edustajat ovat hallituksen esityksen takana, niin teidän tuleekin olla, mutta kyllä teidän pitäisi voida paremmin perustella kuin väittämällä, ettei resursseja ole, koska resursseja on. Niitä vain käytetään eri tavalla.

Petri  Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minunkin mielestäni, kun tarkkaan kuunteli ed. Zyskowiczin puheenvuoron, niin hän kohdisti pahimman arvostelun nimenomaan ed. Hyssälään, silloisen opposition sosiaalijohtajaan, joka tässä salissa käytti kymmenittäin hyvin populistisia puheenvuoroja viime kaudella ollessaan oppositiossa. Kun tämä esite on vielä painettu nelivärisenä ja jaettu jokaiseen varsinaissuomalaiseen kotiin (puhuja näyttää ministeri Hyssälän vaaliesitettä), niin onhan tämä nyt kaikkien käytettävissä; tämä on myöskin faktaa. Kaikilla tällaista esitettä ei ole edes käytettävissäkään.

Mitenkä sitten vaalikulttuuri esimerkiksi Pirkanmaalla poikkeaa Etelä-Pohjanmaasta, niin sen voin kyllä sanoa, ja sen varmasti ed. Vistbackakin vahvistaa, että ei sellaista eläketilaisuutta ollut Etelä-Pohjanmaalla eikä Pohjanmaan alueella, missä eivät keskustapuolueen edustajat antaneet minulle ja ed. Vistbackalle 4—0 turpiin näissä asioissa. (Ed. Vistbacka: Joka ainoassa!) — Niin, ja oli aika lohdutonta olla ja puolustaa siellä hallituksen linjaa. — Sellaista ymmärrystä, mitä ed. Pentti täällä keskustapuolueen edustajana edustaa tällä hetkellä, ei löytynyt keneltäkään, vaan kysymys oli siitä, että nyt vaalivoitto meille, äänet meille, valta meille. Ja niin saivat muut turpiinsa, ja toiset ottivat petoksella vaalivoiton.

Leena  Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin puutun näihin resursseihin. Mielestäni se, millä tavalla näitä euroja jaetaan eri lakien yhteydessä budjeteissa, on mielestäni selkeä poliittinen valinta. Näin ymmärrän, että sitä on tässä tehty. Hallitus on ottanut selkeän poliittisen linjan, jossa nyt näyttää aivan selkeästi, että nämä pienituloiset häviävät ja sellaiset, joittenka oma ääni heikommin kuuluu ja jotka ehkä on helpompi sitten syrjäyttää muitten ryhmien edeltä. Näin toivoisin, että me voisimme lähteä myös tätä katsomaan arvovalintana, mitkä asiat ovat meille tärkeitä.

Nimittäin asiantuntijakuulemisessa ja meille yksittäisille kansanedustajille on niitä laskelmia esitetty esimerkiksi normeerauksesta tai jos ajattelee ammattiryhmäkohtaisiakin eläkkeitä, ja kyllä ymmärrän, että niihin olisi voitu eurot löytää, jos poliittista tahtoa olisi vain yhteisesti meillä kaikilla. Näin toivoisin, että ne puheet, että resursseista on pulaa, eivät olisi tämän ratkaisun takana.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämän eläkekeskustelun alkuvaiheessa ministeri Mönkäre peräänkuulutti vastuullista politiikantekoa. Tuohon vaatimukseen on erittäin helppo yhtyä. Miten tuon vastuullisuuden sitten tulisi näkyä tässä salissa ja muualla päätöksiä tehtäessä? Sen tulisi näkyä siinä, että käytännön teot vastaisivat niitä lupauksia, joita poliitikot ovat eläkeläisille antaneet. Tästä on yksinkertaisesti kysymys.

Keskustan politikointi on tältä osin pahin mahdollinen esimerkki ala-arvoisesta politiikanteosta. Väläyksen siitä saimme tämän keskustelun alussa, kun ministeri Pekkarinen pyörähti salissa ja käytti puheenvuoronsa. Puheenvuoron alkuosa oli juuri samanlaista populistista lupailua kuin vaalien alla. Toinen osa puheesta oli hallituksen ohjelman tukemista eli 7 euron tarkistuksen vuonna 2006. Kolmas osa oli katsaus viikonvaihteen keskustan puoluekokoukseen, jossa vaaditaan vuonna 2006 suurempaa korotusta kuin tuo 7 euroa. Neljäs osa näytelmää oli se, että ministeri Pekkarinen käveli nopeasti ovesta ulos. Tämä on tyypillistä politiikantekoa myöskin tuolla Keski-Suomessa. Arvoisa puhemies! Voiko politikointi olla enää karkeampaa äänestäjien aliarvioimista kuin tällainen on?

Viides osa tuohon ministeri Pekkarisen puheeseen oli, että ed. Lintilä totesi, että vuoden 2006 korotuksen suuruus riippuu talouden kehityksestä. Siis ed. Lintilä kertoi keskustan näkemyksen, että tämä riippuu lähinnä ministeri Kalliomäen kannanotosta, ja senhän me tiedämme sitten, miten siinä käy. Se nähtiin rautatie- ym. hankerahoituksessa jo viime viikolla, ja pienimpien eläkkeiden saajat tulevat tästä kaikesta kärsimään. Nyt sopii kysyä, mikä on keskustan linja? Se ei ole varmaankaan ed. Seppo Lahtelan eikä ed. Pentin linja, jotka on täällä kuultu, mutta me emme yksinkertaisesti tiedä, mikä se linja on. Kun julkisuudessa sanomalehtien etusivuilla on, että keskusta vaatii suurempaa korotusta kuin hallitusohjelmassa, niin me vaan peräänkuulutamme, milloin se tulee ja kuinka suuri se on.

Pienimpien kansaneläkkeitten saajien mielialan voitte kuvitella ja arvata ja tietää, mikä se on tällaisten puheitten jälkeen. Ei tarvitse kuin 10—15 minuuttia seisoa esimerkiksi Jyväskylän kaupungin keskustassa, ja tulee pienimmän kansaneläkkeen saaja ja näyttää sairauskulunsa, mitä hänellä on kuukaudessa, ja vuokramenonsa, niin että jokaiselle tervejärkiselle tulee mieleen, että tuon ihmisen asioita täytyy hoitaa. Mutta ei niitä hoideta sillä tavalla, että turuilla ja toreilla luvataan maat ja mannut ja sitten tullaan tänne ja toimitaan täsmälleen päinvastoin. Jos nyt johonkin asiaan julkisuudessa pitäisi lehtien, tiedotusvälineitten yleensä kiinnittää huomiota, niin tähän. Minä en halua arvostella julkisuutta enkä tiedotusvälineitä, mutta minä toivon, että totuus tavalla tai toisella tulee ilmi aikanaan. Niin kauan ainakin minä tulen tämänkin eduskuntakauden aikana puhumaan, että tämä totuus pumpataan julki keskustapuolueelta.

Huomenna se sitten nähdään, mikä se totuus on, kun tulee äänestys näistä asioista. Kun on vuosikausia arvosteltu sitä, että on taitettu indeksi ja leikattu pohjaosa ym., huomenna taitettua indeksiä laajennetaan ja keskusta on hallituksessa ja tulee painamaan nappia, joka laajentaa vaan sitä indeksin käyttöä. Ensi viikonvaihteessa varmaan on tilaisuuksia sitten maakunnissa, missä kerrotaan, että me teimme teille, eläkeläiset, hyvää työtä, ja sitten se on taas tiedotusvälineissä ensi viikon alussa. Mutta kuten sanoin, joskus totuus pumpataan ulos sieltä. Minä kysyn, keskustan edustajat, onko tämä vastuullista politiikantekoa, jota ministeri Mönkäre täällä peräänkuulutti? Kun titteli on kansan edustaja jokaisella, joka täällä istuu, me olemme kansan edustajia emmekä bluffipuheitten pitäjiä turuilla ja toreilla — ja täällä sitten pelataan monella eri tavalla juuri päinvastoin, mitä luvataan. (Ed. Rönni: Onhan siinä kansassakin niitä bluffinpelaajia!)

Tämä päivän seniorit ovat tämän maan rakentaneet, pitää muistaa, ovat kaikki sen ikäistä porukkaa ja vanhimmasta päästä vielä sotinutta porukkaa ja ovat sen eläkkeensä ansainneet. Pitää kunnioittavasti kohdella kaikkia näitä henkilöitä ja puhua varovaisesti kaikista näistä asioista, milloin korotetaan ja miten korotetaan, eikä tällä tavalla harrastaa nenästävetopolitiikkaa, niin kuin keskusta tekee.

Nyt pitää muistaa, että me puhumme vuoden 2006 asiasta kesäkuussa 2004 ja me puhumme 7 euron korottamisesta eläkeläisille, keskustalaiset, 45 vanhan markan rahasta. Kun avaatte nuo kaksi lasiovea ja menette ja ostatte lihapullat, voileivän ja maidon, se korotus menee siihen vuonna 2006. Se menee nyt jo siihen. On halpahintaista politikointia tehdä tästä puoluekokouksessa, jossa on 1 000—1 500 ihmistä, sellainen numero kuin keskusta teki viime viikonvaihteessa. Sen haluan selkeästi sanoa.

Sitten lopuksi palomiesten eläkeiästä. Ammattini puolesta olen 30 vuotta katsellut ja ollut heidän kanssaan tekemisissä. Sanon rehellisesti, mitä olen mieltä: Eläkeikä on liian korkea. Ei yli kuuskymppistä miestä — ne ovat kaikki miehiä, joille pannaan pullot selkään ja kypärät päähän ja kaikki varusteet päälle — voi enää pistää tulen keskelle. Jokainen järki-ihminen sen tajuaa. Sitten tulee eteen kysymys, mitä heille, hyvin työnsä tehneille ihmisille, sitten tehdään, jotta heitäkin käsitellään kunniallisesti. Yksinkertainen vastaus on se vaan, että päästetään heidät riittävän ajoissa terveinä eläkkeelle, mikä on kaikkien meidän tavoitteemme. Eläkeiästäkin pitää nauttia niin palomiesten kuin meidän ja kaikkien muiden.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! On arvovalinta tietysti se, kenelle annetaan ja keneltä otetaan pois. Tässä tilanteessa näyttää siltä, että hallitus luo häviäjiksi nimenomaan pieneläkeläiset.

Arvoisa herra puhemies! Kun on kuunnellut nyt näitä puheita lupauksista ennen vaaleja ja jälkeen: Minulla nyt sattuu olemaan henkilökohtaista kokemusta siitä, toki vuoden 90 elokuulta, jolloin yritin budjettineuvotteluissa pitää kiinni siitä, mitä lupasin. Arvoisa puhemies muistaa, joka itse oli silloin muistaakseni paikalla ministerinä, kuinka siinä silloisen ministeri Vistbackan kävi: Ei saanut pitää edes budjettineuvotteluissa kiinni lupauksistaan, vaan silloin sanottiin, että on käveltävä ulos. Toki on myönnettävä, että se oli hyvä avaus sikäli kansaneläkeuudistuksen neljännestä vaiheesta, että runsaan kuukauden päästä hallitus toi kyllä samanlaisen ehdotuksen sitten, kun julkisuudessa asiasta oli riittävästi puhuttu.

Mutta minusta vaan valitettavasti tuntuu siltä, että kun puhutaan vaalilupauksista jne. ja kun ne petetään, tilanne saattaa olla se, että luotetaan siihen, että kansan niin sanottu poliittinen muisti on lyhyt eli — niin kuin väitetään — kolme kuukautta. Tähän minun mielestäni, arvoisa herra puhemies, kaikki pohjautuu.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ei oikein tiedä, miten tässä pitäisi käyttäytyä, kun pitäisi kuitenkin totuuteen pyrkiä, kun hallitusta pitäisi puolustaa taikka, jos oppositio on oikeassa, päinvastoin. Kun kuuntelin nämä kaksi äskeistä puheenvuoroa, ed. Vistbackan ja ed. Vielman, täytyy sanoa, että sanattomana kuuntelin. En voi ottaa kantaa puolesta enkä vastaan.

Keskustelu päättyy.