Täysistunnon pöytäkirja 80/2011 vp

PTK 80/2011 vp

80. PERJANTAINA 2. JOULUKUUTA 2011 kello 13.00

Tarkistettu versio 2.0

6) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 8 a §:n muuttamisesta

 

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Kyse on energiaveroleikkurista. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia... (Hälinää)

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

(koputtaa)

Edustaja Kataja, pieni hetki. — Arvoisat edustajat, pyydän teitä jälleen rauhoittumaan, että edes täällä kuulisi, mitä edustaja Katajalla on sanottavaa.

Puhuja:

Kiitoksia, puhemies. — Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia. Energiaintensiivisen teollisuuden vuotuista energiaverojen palautusta eli niin sanottua veroleikkuria kasvatettaisiin noin 120 miljoonalla eurolla alentamalla palautuksen kynnysarvoa. Palautukseen olisi oikeutettu energiaintensiivinen yritys, jonka energiatuotteista maksamien valmisteverojen yhteenlaskettu määrä on enemmän kuin 0,5 prosenttia yrityksen jalostusarvosta, ja biopolttoöljy lisättäisiin palautuksen piiriin.

Hallituksen esitys on laajasti perusteltu, ja siitä ilmenevistä syistä ja saatujen selvitysten perusteella valtiovarainvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta myös katsoi, että hallituksen on syytä seurata energiaveron palautuksen omavastuuosuuden vaikutusta eräiden toimialojen kilpailuolosuhteisiin, joilla valiokunta viittasi erityisesti energiaintensiiviseen kasvihuoneviljelyyn.

Mietintöön sisältyy vastalause.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä asia, että hallitus on pystynyt osan raamiratkaisua toteuttamaan, tämän energiaveroleikkurin, ja ottaa sen käyttöön välittömästi. Suomessa on hyvin paljon energiaintensiivistä teollisuutta, ja sen kilpailukyvyn varmistaminen epävarmassa taloudellisessa tilanteessa, jossa vientimarkkinat ovat vaikeasti ennustettavia, on erittäin positiivinen signaali siitä, että Suomeen kannattaa myöskin investoida ja teollisella tuotan-nolla, nimenomaan paljon energiaa käyttävällä teollisella tuotannolla, on Suomessa myöskin tulevaisuutta. Tämä on yksi osa tätä kaikkineen hyvää raamiratkaisua, johon toki sisältyy muitakin kilpailukykyä parantavia asioita, kuten yhteisöveron alentaminen ja sitten tämä t&k-vähennys- ja bisnesenkeliratkaisu.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä on sinänsä ihan oikea ja välttämätön toimenpide, jota pyrittiin viemään eteenpäin jo ennen kuin näitä viimeisiä hallituksen veronkiristyksiä oli esitetty ja annettu, tässä tilanteessa aivan välttämätön. Minä haluan kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että Suomessa on itse asiassa todella suuri määrä sellaisia yrityksiä, joiden energiaverotaakka kuitenkin kasvaa ensi vuonna 2012, ja tämä esitys ei anna näille yrityksille yhtään mitään. Tästä syystä keskusta on esittänyt omissa energiaverolinjauksissaan pidättäytymistä niistä veronkorotuksista, jotka merkitsevät näiden muiden yritysten verotaakan edelleen kasvamista. Ja olisi toivottavaa, että hallitus, jos ei nyt sitten veroteitse katso olevan mahdollista tämän veron kautta ojentaa kättä näille pienille, keskisuurille yrityksille, muilla toimin myös näiden tietä tasoittaisi siinä kysynnän supistumisen maailmassa, jossa eletään edessä olevien vuosien aikaan.

Eilen jo täällä kävi ilmi, että paitsi energiaverot kiristyvät myöskin pääomavero kiristyy. Eilen jäi toteamatta se tosiasia, että pienille yrityksille, keskisuurille vieville yrityksille tärkeästä viennin rahoituksestakin leikataan. Vaikka hallitus ehkä korjaakin vähän sitä nyt näissä budjettitarkennuksissaan, niin myöskin näistä rahoista ollaan leikkaamassa.

Summa summarum: sekä nämä energiaratkaisut että sitten monet muut pk-yritysten kannalta tärkeät asiat jättävät tämän työvaltaisen pienemmän sektorin nyt sitten paitsioon näistä kädenojennuksista, joita tarvittaisiin myöskin siellä.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Viime kaudella talousvaliokunta otti hyvin vahvasti kantaa tämän energiaveroleikkurin puolesta, että se ei saa syrjiä meidän hyvin energiaintensiivistä teollisuuttamme ja näin heikentää näiden toimijoiden kilpailukykyä maailmalla, mutta silloin sitä ei ollut mahdollista saada. Se saatiin hallitusohjelmaan, ja nyt tämä raamiratkaisu mahdollisti sen, että porkkanan ojentaminen myös tälle hyvin työllistävälle teollisuudelle, meidän kilpailukykymme kannalta erittäin tärkeälle alalle, saatiin läpi nyt jo aikaistetuksi, jo ensi vuoden alusta. Näen tämän todella tärkeänä, osaltaan myöskin työllistävänä näkökohtana.

Kalle  Jokinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Energiakustannukset ovat monen pk-yrityksen suuri kuluerä työvoimakustannusten jälkeen, monella suurimpia kustannuksia. Tämä energiaveroleikkuri on ajatuksena erinomainen. Se parantaa energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä tässä tiukassa taloustilanteessa, jota eletään. Se on myös viesti siitä, että tätä linjaa jatkettaessa Suomeen kannattaa edelleen investoida teollisuuteen ja kehittää näitä toimialoja.

Voidaan tietysti sanoa, että tämä taso ei ole vielä täysin riittävä: tässä osoitetaan energiaveron palautusta noin 120 miljoonaa euroa energiaveroleikkuriin. Mutta suunta on oikea.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Tästä energiaveroleikkurista keskusteltiin hallitusohjelmaneuvotteluissa ja sovittiin, että se toteutetaan. Sitten oli kysymys siitä, koska se toteutuu, vuoden 2012 alusta vai 2013 alusta. Kompromissi oli sitten se, että vuoden 2012 aikana. Nyt, kun me näemme, mihinkä suuntaan elinkeinoelämän ja varsinkin vientiteollisuuden tilanne on menossa, on hyvin perusteltua, että osana raamiratkaisua on päätetty siitä, että se astuu vuoden alusta voimaan. Tietysti se koskettaa kaikkein voimakkaimmin nimenomaan metsäteollisuutta, ja sielläkin on semmoisia tilanteita, että erilaisella laskentatavalla kuin on aikaisemmin käytetty on saattanut olla joitakin yksiköitä, jotka ovat jääneet ulkopuolelle, ja joitakin, jotka ovat nyt sisäpuolella. Nyt tällä järjestelmällä, joka tässä hyväksytään, päästään järjestelmään, joka on hyvin johdonmukainen metsäteollisuuden kannalta.

Sitten täällä on myöskin valiokunnan mietinnössä kiinnitetty huomiota siihen, että kun siellä on tämä 50 000 euron omavastuuosuus, niin tietysti pienillä yrityksillä saattaa olla jonkin verran vaikeuksia. No, kun on katsottu, mitä sektoreita, niin se on lähinnä kasvihuone-elinkeino, jossa on näin, että on yrittäjiä, joittenka sähkölasku veroineen on yli 50 000 euroa, ja sitten suuri osa toimijoista on semmoisia, joitten on alle. Tältä osin on varmasti hyvin tärkeätä, että katsotaan, millä tavalla kilpailutilanne kehittyy. Pitää kuitenkin muistaa, että siihen 50 000:een asti pitää maksaa ja vasta yli menevä osa silloin välttyy tuolta verolta suurin piirtein kokonaisuudessaan. Tässä suhteessa täytyy sanoa, että se porras ei ole niin kauhean jyrkkä, mutta tietysti, jos se johtaa siihen, että yhtäkkiä pienyrittäjän asema heikkenee ja sitten tämmöiset selvästi palautusta saavat yritykset vahvistuvat merkittävästi, silloin kyllä varmasti hallituksen on syytä reagoida. Voidaanko sitä tehdä sektorikohtaisesti vai pitääkö se tehdä yleisesti, on jonkin verran hankalampaa. Mutta jos se 50 000 kokonaisuudessaan poistettaisiin, se tarkoittaisi sitä, että näitä palautusta saavia olisi niin suuri joukko, että niitten hallitseminen käytännössä olisi mahdotonta. Siltä osin on katsottu, että tämä 50 000 ainakin näissä olosuhteissa on tarkoituksenmukainen ja perusteltu.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Täytyy muutamalla sanalla palata historiaan. Silloin, kun työnantajilta poistettiin kansaneläkemaksu, edellinen hallitus päätti, että tämä maksu kerätään takaisin kiristämällä energiaverotusta erityisesti yrityksiltä ja teollisuudelta. Se on johtanut siihen, että energiaverot ovat nousseet. Me vasemmalla olemme vastustaneet sitä, että päinvastoin kuin edellinen hallitus lupasi, verotaakkaa on siirretty erittäin paljon tavallisille kansalaisille: eläkeläisille, työttömille jne., tavallisille palkansaajille. Viitaten nyt edustaja Pekkarisen äskeiseen puheenvuoroon: olisiko keskustan mielestä pitänyt entistä enemmän siirtää tätä kansaneläkemaksun poiston kompensaatiota eläkeläisille, tavallisille palkansaajille, tavallisille kansalaisille ja vähemmän teollisuudelle?

No, joka tapauksessa on käynyt, kuten on käynyt, ja nyt tämä energiaveroleikkuri on tarpeellinen, ja on hyvä, että siitä on päästy sopimukseen, koska tietenkin energiaintensiivisen yritystoiminnan ja energiaintensiivisen teollisuuden toimintaedellytyksiä pitää turvata samalla, kun meidän on kuitenkin kannettava kokonaisuudessa huolta siitä, että verotus on yksinkertaista, selkeää, se ei ole liian byrokraattista ja että me saamme kerättyä riittävästi verotuloja kaiken kaikkiaan sekä hyvinvointipalvelujen että tulonsiirtojen kustantamiseen ja tämän hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamiseen.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Uotila, tuo teidän retoriikkannehan minun suuntaani on sama suurin piirtein kuin että vieläkö hakkaatte vaimoanne, Pekkarinen. Pohjimmiltaan tällainen fiilis jää päälle. Minä vahvasti kannatan tätä energiaveroleikkuria. Niin kuin ehkä tiedätte, minun ministeriöni valmisti yhden mallin heti kohta tuon kelamaksun poistamisen jälkeen, millä tavalla tämä pitäisi kompensoida. Aika pitkälti nyt se sama idea on sisällä minun ymmärtääkseni tässä nyt hyväksyttävässä mallissa. Tämä leikkuri tarvitaan.

Minä vaan kiinnitän huomiota siihen, että kun kelamaksu poistui, niin se tarkoitti lähes 4 prosenttia kelamaksua pois suurilta yrityksiltä, näiltä samoilta yrityksiltä, mutta pieniltä yrityksiltä oli kevennystä vain 1,8 prosenttia. Nyt nämä samat pienet yritykset, jotka eivät saaneet kelamaksusta paljon mitään hyötyä, joutuvat maksamaan merkittävän verotaakan lisän. Ne eivät saa minkäänlaista huojennusta, monet niistä, ja päinvastoin käy vielä niin, että ne uudet energiaverot, mitkä nyt säädätte vuodelle 2012, kohdistuvat juuri näihin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin monta kertaa muita raskaammin. Tästä oli minun viestissäni kysymys. Itse asiassa minulla oli sama ajatus kuin täällä edustaja Jokisella (Puhemies koputtaa) ja mihin myöskin edustaja Sasi kiinnitti huomiota, että jatkossa vähintäänkin on pidettävä huolta siitä, että noiden mainittujen yritysten taakka ei kovin paljon lisäänny.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Täysistunto keskeytetään ja sitä jatketaan kello 14.30.

Täysistunto keskeytettiin kello 13.26.
Täysistuntoa jatkettiin kello 14.48 Puhetta johti toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Jatkamme päiväjärjestyksen 6) kohdan käsittelyä.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Niin kuin me jokainen aivan tuolta lukion fysiikantunneilta muistamme, niin energia on kykyä tehdä työtä, ja työllä hyvinvointi on rakennettava tulevaisuudessakin. Siksi suuri kiitos hallitukselle siitä, että hallitus on tuomassa tämän esityksen, joka turvaa suomalaisia työpaikkoja ennen kaikkea energiaintensiivisessä teollisuudessa.

Haluan tuoda eduskunnalle tässä myös huomioon sellaisen tosiasian, että kun katsotaan kuvaajina työttömyyttä ja investointeja, niin nämä kuvaajat ovat täysin toistensa peilikuvia, se korrelaatio on aivan ilmeinen. Koska eduskunta tietysti on sitoutunut siihen, että Suomessa työttömyyttä vähennetään — tämä on meille jokaiselle tärkeää — niin haluan todella korostaa investointien merkitystä tässä työssä. Tämän esityksen kautta hallitus on luomassa energiaintensiiviselle teollisuudelle edullisemman investointi-ilmapiirin Suomessa, joten siitä työstä, jota hallitus on nyt tekemässä, jotta Suomessa tulevaisuudessa on työpaikkoja ja sitä kautta hyvinvointia, suuri kiitos hallitukselle.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Kasvihuonetuotanto on menestynyt Suomessa varsin hyvin, voi sanoa jopa yllättävän hyvin, EU-jäsenyyden aikana. Tämä johtuu siitä, että viljelyteknologia ja muu teknologinen kehitys on ollut alalla varsin vahvaa. Hallituskin voisi ottaa paremmin huomioon tämän tuotannonalan. Keskusta tulee esittämään toisessa käsittelyssä asiaan liittyvää lausumaa ja ehdottaa, että eduskunta edellyttäisi, että "hallitus seuraa energiaveron palautuksen omavastuuosuuden vaikutusta kasvihuone- ja puutarhayrittäjien kohdalla ja ryhtyy kiireellisesti riittäviin toimenpiteisiin energiakustannusten leikkaamiseksi" myös näiden yrittäjien osalta.

Paljon energiaa käyttävät kasvihuone- ja puutarhaviljelijät käytännössä jäisivät tämän hallituksen esityksen mukaan energiaintensiivisen toiminnan palautuksen ulkopuolelle. Vain muutama kasvihuone pääsisi palautuksen piiriin, koska veronpalautuksena maksetaan vain 50 000 euroa ylittävä osuus. Palautuksen alarajaksi tulisi asettaa 5 000 euroa, jotta korkea alaraja ei sulkisi pois tyypillisiä energiavaltaisia kasvihuoneyrityksiä.

Mats Nylund /r:

Arvoisa herra puhemies! Juuri kuten edustaja Kiviranta sanoi, tämä esitys on vähän ongelmallinen kasvihuoneviljelijöille. Siksi valtiovarainvaliokunta on myös perustelutekstissä, joka muuten on tehty lyhyemmän kaavan mukaan, sanonut näin: "Valiokunta katsoo, että hallituksen on syytä seurata energiaveron palautuksen omavastuuosuuden vaikutusta eräiden toimialojen kilpailuolosuhteisiin." Tämä tarkoittaa käytännössä nimenomaan, että suurin piirtein ne kymmenet suurimmat kasvihuoneyritykset saavat veroedun ja valtaosa niistä jää ilman. Haluan painottaa, että tulemme vaikuttamaan hallituksen suuntaan, että tämä myös toteutuu ja että sitä seurataan. Parempi vaihtoehto minun mielestäni olisi ollut laskea myös omavastuuosuus, mutta aikaa oli vähän, ja muuten tämä on hyvä lakiesitys.

Yleiskeskustelu päättyi.