6) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön
ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain
8 a §:n muuttamisesta
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Kyse on energiaveroleikkurista. Esityksessä ehdotetaan
muutettavaksi sähkön ja eräiden polttoaineiden
valmisteverosta annettua lakia... (Hälinää)
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
(koputtaa)
Edustaja Kataja, pieni hetki. — Arvoisat edustajat,
pyydän teitä jälleen rauhoittumaan, että edes
täällä kuulisi, mitä edustaja
Katajalla on sanottavaa.
Kiitoksia, puhemies. — Tässä esityksessä ehdotetaan
muutettavaksi sähkön ja eräiden polttoaineiden
valmisteverosta annettua lakia. Energiaintensiivisen teollisuuden
vuotuista energiaverojen palautusta eli niin sanottua veroleikkuria
kasvatettaisiin noin 120 miljoonalla eurolla alentamalla palautuksen
kynnysarvoa. Palautukseen olisi oikeutettu energiaintensiivinen yritys,
jonka energiatuotteista maksamien valmisteverojen yhteenlaskettu
määrä on enemmän kuin 0,5 prosenttia
yrityksen jalostusarvosta, ja biopolttoöljy lisättäisiin
palautuksen piiriin.
Hallituksen esitys on laajasti perusteltu, ja siitä ilmenevistä syistä ja
saatujen selvitysten perusteella valtiovarainvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta myös katsoi, että hallituksen
on syytä seurata energiaveron palautuksen omavastuuosuuden
vaikutusta eräiden toimialojen kilpailuolosuhteisiin, joilla
valiokunta viittasi erityisesti energiaintensiiviseen kasvihuoneviljelyyn.
Mietintöön sisältyy vastalause.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä asia,
että hallitus on pystynyt osan raamiratkaisua toteuttamaan,
tämän energiaveroleikkurin, ja ottaa sen käyttöön
välittömästi. Suomessa on hyvin paljon
energiaintensiivistä teollisuutta, ja sen kilpailukyvyn
varmistaminen epävarmassa taloudellisessa tilanteessa,
jossa vientimarkkinat ovat vaikeasti ennustettavia, on erittäin
positiivinen signaali siitä, että Suomeen kannattaa
myöskin investoida ja teollisella tuotan-nolla, nimenomaan
paljon energiaa käyttävällä teollisella
tuotannolla, on Suomessa myöskin tulevaisuutta. Tämä on
yksi osa tätä kaikkineen hyvää raamiratkaisua,
johon toki sisältyy muitakin kilpailukykyä parantavia
asioita, kuten yhteisöveron alentaminen ja sitten tämä t&k-vähennys- ja
bisnesenkeliratkaisu.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämä on sinänsä ihan
oikea ja välttämätön toimenpide,
jota pyrittiin viemään eteenpäin jo ennen
kuin näitä viimeisiä hallituksen veronkiristyksiä oli
esitetty ja annettu, tässä tilanteessa aivan välttämätön.
Minä haluan kiinnittää kuitenkin huomiota
siihen, että Suomessa on itse asiassa todella suuri määrä sellaisia
yrityksiä, joiden energiaverotaakka kuitenkin kasvaa ensi vuonna
2012, ja tämä esitys ei anna näille yrityksille
yhtään mitään. Tästä syystä keskusta
on esittänyt omissa energiaverolinjauksissaan pidättäytymistä niistä veronkorotuksista,
jotka merkitsevät näiden muiden yritysten verotaakan edelleen
kasvamista. Ja olisi toivottavaa, että hallitus, jos ei
nyt sitten veroteitse katso olevan mahdollista tämän
veron kautta ojentaa kättä näille pienille,
keskisuurille yrityksille, muilla toimin myös näiden
tietä tasoittaisi siinä kysynnän supistumisen
maailmassa, jossa eletään edessä olevien
vuosien aikaan.
Eilen jo täällä kävi ilmi,
että paitsi energiaverot kiristyvät myöskin
pääomavero kiristyy. Eilen jäi toteamatta
se tosiasia, että pienille yrityksille, keskisuurille vieville
yrityksille tärkeästä viennin rahoituksestakin
leikataan. Vaikka hallitus ehkä korjaakin vähän
sitä nyt näissä budjettitarkennuksissaan,
niin myöskin näistä rahoista ollaan leikkaamassa.
Summa summarum: sekä nämä energiaratkaisut
että sitten monet muut pk-yritysten kannalta tärkeät
asiat jättävät tämän
työvaltaisen pienemmän sektorin nyt sitten paitsioon
näistä kädenojennuksista, joita tarvittaisiin
myöskin siellä.
Marjo Matikainen-Kallström /kok:
Arvoisa puhemies! Viime kaudella talousvaliokunta otti hyvin
vahvasti kantaa tämän energiaveroleikkurin puolesta,
että se ei saa syrjiä meidän hyvin energiaintensiivistä teollisuuttamme
ja näin heikentää näiden toimijoiden
kilpailukykyä maailmalla, mutta silloin sitä ei
ollut mahdollista saada. Se saatiin hallitusohjelmaan, ja nyt tämä raamiratkaisu
mahdollisti sen, että porkkanan ojentaminen myös
tälle hyvin työllistävälle teollisuudelle,
meidän kilpailukykymme kannalta erittäin tärkeälle
alalle, saatiin läpi nyt jo aikaistetuksi, jo ensi vuoden
alusta. Näen tämän todella tärkeänä,
osaltaan myöskin työllistävänä näkökohtana.
Kalle Jokinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Energiakustannukset ovat monen pk-yrityksen
suuri kuluerä työvoimakustannusten jälkeen,
monella suurimpia kustannuksia. Tämä energiaveroleikkuri
on ajatuksena erinomainen. Se parantaa energiaintensiivisen teollisuuden
kilpailukykyä tässä tiukassa taloustilanteessa,
jota eletään. Se on myös viesti siitä,
että tätä linjaa jatkettaessa Suomeen
kannattaa edelleen investoida teollisuuteen ja kehittää näitä toimialoja.
Voidaan tietysti sanoa, että tämä taso
ei ole vielä täysin riittävä:
tässä osoitetaan energiaveron palautusta noin
120 miljoonaa euroa energiaveroleikkuriin. Mutta suunta on oikea.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Tästä energiaveroleikkurista
keskusteltiin hallitusohjelmaneuvotteluissa ja sovittiin, että se
toteutetaan. Sitten oli kysymys siitä, koska se toteutuu, vuoden
2012 alusta vai 2013 alusta. Kompromissi oli sitten se, että vuoden
2012 aikana. Nyt, kun me näemme, mihinkä suuntaan
elinkeinoelämän ja varsinkin vientiteollisuuden
tilanne on menossa, on hyvin perusteltua, että osana raamiratkaisua
on päätetty siitä, että se astuu
vuoden alusta voimaan. Tietysti se koskettaa kaikkein voimakkaimmin
nimenomaan metsäteollisuutta, ja sielläkin on
semmoisia tilanteita, että erilaisella laskentatavalla
kuin on aikaisemmin käytetty on saattanut olla joitakin
yksiköitä, jotka ovat jääneet
ulkopuolelle, ja joitakin, jotka ovat nyt sisäpuolella.
Nyt tällä järjestelmällä,
joka tässä hyväksytään,
päästään järjestelmään,
joka on hyvin johdonmukainen metsäteollisuuden kannalta.
Sitten täällä on myöskin
valiokunnan mietinnössä kiinnitetty huomiota siihen,
että kun siellä on tämä 50 000
euron omavastuuosuus, niin tietysti pienillä yrityksillä saattaa
olla jonkin verran vaikeuksia. No, kun on katsottu, mitä sektoreita, niin
se on lähinnä kasvihuone-elinkeino, jossa on näin,
että on yrittäjiä, joittenka sähkölasku
veroineen on yli 50 000 euroa, ja sitten suuri osa toimijoista
on semmoisia, joitten on alle. Tältä osin on varmasti
hyvin tärkeätä, että katsotaan,
millä tavalla kilpailutilanne kehittyy. Pitää kuitenkin muistaa,
että siihen 50 000:een asti pitää maksaa ja
vasta yli menevä osa silloin välttyy tuolta verolta
suurin piirtein kokonaisuudessaan. Tässä suhteessa
täytyy sanoa, että se porras ei ole niin kauhean
jyrkkä, mutta tietysti, jos se johtaa siihen, että yhtäkkiä pienyrittäjän
asema heikkenee ja sitten tämmöiset selvästi
palautusta saavat yritykset vahvistuvat merkittävästi,
silloin kyllä varmasti hallituksen on syytä reagoida.
Voidaanko sitä tehdä sektorikohtaisesti vai pitääkö se
tehdä yleisesti, on jonkin verran hankalampaa. Mutta jos
se 50 000 kokonaisuudessaan poistettaisiin, se tarkoittaisi
sitä, että näitä palautusta
saavia olisi niin suuri joukko, että niitten hallitseminen
käytännössä olisi mahdotonta.
Siltä osin on katsottu, että tämä 50 000
ainakin näissä olosuhteissa on tarkoituksenmukainen
ja perusteltu.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa puhemies! Täytyy muutamalla sanalla palata
historiaan. Silloin, kun työnantajilta poistettiin kansaneläkemaksu,
edellinen hallitus päätti, että tämä maksu
kerätään takaisin kiristämällä energiaverotusta
erityisesti yrityksiltä ja teollisuudelta. Se on johtanut
siihen, että energiaverot ovat nousseet. Me vasemmalla
olemme vastustaneet sitä, että päinvastoin kuin
edellinen hallitus lupasi, verotaakkaa on siirretty erittäin
paljon tavallisille kansalaisille: eläkeläisille,
työttömille jne., tavallisille palkansaajille.
Viitaten nyt edustaja Pekkarisen äskeiseen puheenvuoroon:
olisiko keskustan mielestä pitänyt entistä enemmän
siirtää tätä kansaneläkemaksun
poiston kompensaatiota eläkeläisille, tavallisille
palkansaajille, tavallisille kansalaisille ja vähemmän
teollisuudelle?
No, joka tapauksessa on käynyt, kuten on käynyt,
ja nyt tämä energiaveroleikkuri on tarpeellinen,
ja on hyvä, että siitä on päästy
sopimukseen, koska tietenkin energiaintensiivisen yritystoiminnan
ja energiaintensiivisen teollisuuden toimintaedellytyksiä pitää turvata
samalla, kun meidän on kuitenkin kannettava kokonaisuudessa huolta
siitä, että verotus on yksinkertaista, selkeää,
se ei ole liian byrokraattista ja että me saamme kerättyä riittävästi
verotuloja kaiken kaikkiaan sekä hyvinvointipalvelujen
että tulonsiirtojen kustantamiseen ja tämän
hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamiseen.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Uotila, tuo teidän retoriikkannehan
minun suuntaani on sama suurin piirtein kuin että vieläkö hakkaatte
vaimoanne, Pekkarinen. Pohjimmiltaan tällainen fiilis jää päälle.
Minä vahvasti kannatan tätä energiaveroleikkuria.
Niin kuin ehkä tiedätte, minun ministeriöni
valmisti yhden mallin heti kohta tuon kelamaksun poistamisen jälkeen,
millä tavalla tämä pitäisi kompensoida.
Aika pitkälti nyt se sama idea on sisällä minun
ymmärtääkseni tässä nyt
hyväksyttävässä mallissa. Tämä leikkuri
tarvitaan.
Minä vaan kiinnitän huomiota siihen, että kun kelamaksu
poistui, niin se tarkoitti lähes 4 prosenttia kelamaksua
pois suurilta yrityksiltä, näiltä samoilta
yrityksiltä, mutta pieniltä yrityksiltä oli
kevennystä vain 1,8 prosenttia. Nyt nämä samat
pienet yritykset, jotka eivät saaneet kelamaksusta paljon
mitään hyötyä, joutuvat maksamaan merkittävän
verotaakan lisän. Ne eivät saa minkäänlaista
huojennusta, monet niistä, ja päinvastoin käy
vielä niin, että ne uudet energiaverot, mitkä nyt
säädätte vuodelle 2012, kohdistuvat juuri
näihin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin monta kertaa
muita raskaammin. Tästä oli minun viestissäni
kysymys. Itse asiassa minulla oli sama ajatus kuin täällä edustaja
Jokisella (Puhemies koputtaa) ja mihin myöskin edustaja
Sasi kiinnitti huomiota, että jatkossa vähintäänkin
on pidettävä huolta siitä, että noiden
mainittujen yritysten taakka ei kovin paljon lisäänny.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Täysistunto keskeytetään ja sitä jatketaan
kello 14.30.
Täysistunto keskeytettiin kello 13.26.
Täysistuntoa jatkettiin
kello 14.48
Puhetta johti toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Jatkamme päiväjärjestyksen 6) kohdan
käsittelyä.
Heikki Autto /kok:
Arvoisa puhemies! Niin kuin me jokainen aivan tuolta lukion
fysiikantunneilta muistamme, niin energia on kykyä tehdä työtä,
ja työllä hyvinvointi on rakennettava tulevaisuudessakin.
Siksi suuri kiitos hallitukselle siitä, että hallitus
on tuomassa tämän esityksen, joka turvaa suomalaisia
työpaikkoja ennen kaikkea energiaintensiivisessä teollisuudessa.
Haluan tuoda eduskunnalle tässä myös
huomioon sellaisen tosiasian, että kun katsotaan kuvaajina
työttömyyttä ja investointeja, niin nämä kuvaajat
ovat täysin toistensa peilikuvia, se korrelaatio on aivan
ilmeinen. Koska eduskunta tietysti on sitoutunut siihen, että Suomessa
työttömyyttä vähennetään — tämä on
meille jokaiselle tärkeää — niin
haluan todella korostaa investointien merkitystä tässä työssä.
Tämän esityksen kautta hallitus on luomassa energiaintensiiviselle
teollisuudelle edullisemman investointi-ilmapiirin Suomessa, joten
siitä työstä, jota hallitus on nyt tekemässä,
jotta Suomessa tulevaisuudessa on työpaikkoja ja sitä kautta
hyvinvointia, suuri kiitos hallitukselle.
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Kasvihuonetuotanto on menestynyt Suomessa varsin
hyvin, voi sanoa jopa yllättävän hyvin, EU-jäsenyyden
aikana. Tämä johtuu siitä, että viljelyteknologia
ja muu teknologinen kehitys on ollut alalla varsin vahvaa. Hallituskin
voisi ottaa paremmin huomioon tämän tuotannonalan.
Keskusta tulee esittämään toisessa käsittelyssä asiaan
liittyvää lausumaa ja ehdottaa, että eduskunta
edellyttäisi, että "hallitus seuraa energiaveron palautuksen
omavastuuosuuden vaikutusta kasvihuone- ja puutarhayrittäjien
kohdalla ja ryhtyy kiireellisesti riittäviin toimenpiteisiin
energiakustannusten leikkaamiseksi" myös näiden
yrittäjien osalta.
Paljon energiaa käyttävät kasvihuone-
ja puutarhaviljelijät käytännössä jäisivät
tämän hallituksen esityksen mukaan energiaintensiivisen toiminnan
palautuksen ulkopuolelle. Vain muutama kasvihuone pääsisi
palautuksen piiriin, koska veronpalautuksena maksetaan vain 50 000
euroa ylittävä osuus. Palautuksen alarajaksi tulisi asettaa
5 000 euroa, jotta korkea alaraja ei sulkisi pois tyypillisiä energiavaltaisia
kasvihuoneyrityksiä.
Mats Nylund /r:
Arvoisa herra puhemies! Juuri kuten edustaja Kiviranta sanoi,
tämä esitys on vähän ongelmallinen
kasvihuoneviljelijöille. Siksi valtiovarainvaliokunta on
myös perustelutekstissä, joka muuten on tehty
lyhyemmän kaavan mukaan, sanonut näin: "Valiokunta
katsoo, että hallituksen on syytä seurata energiaveron
palautuksen omavastuuosuuden vaikutusta eräiden toimialojen
kilpailuolosuhteisiin." Tämä tarkoittaa käytännössä nimenomaan,
että suurin piirtein ne kymmenet suurimmat kasvihuoneyritykset saavat
veroedun ja valtaosa niistä jää ilman.
Haluan painottaa, että tulemme vaikuttamaan hallituksen
suuntaan, että tämä myös toteutuu
ja että sitä seurataan. Parempi vaihtoehto minun
mielestäni olisi ollut laskea myös omavastuuosuus, mutta
aikaa oli vähän, ja muuten tämä on
hyvä lakiesitys.
Yleiskeskustelu päättyi.