Mats Nylund /r:

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Den föreslagna ändringen av fiskelagen ger NTM-centralerna möjlighet att bevilja lov åt fisketurismföretagare, så kallade fiskeguider, att ordna fisketurismtillställningar på annans vattenområde. Lagförslaget har alltså en betydande inverkan på vattenägarnas och fiskerättsinnehavarnas ställning och deras i grundlagens 15 § tryggade äganderätt. Det är helt klart att de föreslagna ändringarna innebär en betydande inskränkning i vattenägarnas äganderätt.

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta antoi vuonna 1996 yleisen viehekalastusoikeu-den eduskuntakäsittelyn yhteydessä lausunnon 8/1996. Valtionsääntöoikeudellinen edellytys yleiskalastusoikeuden laajentamiselle viehekalastukseen oli tällöin perustuslakivaliokunnan mukaan seuraava: yleiskalastusoikeus ei kata yrityksen järjestämää organisoitua viehekalastusta toisen vesialueella, ja tällainen viehekalastus jää riippuvaksi omistajan luvasta.

Arvoisa puhemies! On selvää, että nyt esillä olevassa lakiehdotuksessa on kyse juuri tällaisesta yrityksen järjestämästä organisoidusta viehekalastuksesta toisen vesialueella. Perustuslakivaliokunnan aikaisempi lausunto ei siten soveltune tähän lakiesitykseen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että lakiehdotuksen perustuslainmukaisuus arvioidaan perustuslakivaliokunnassa.

Värderade talman! Jag vill ytterligare understryka att de föreslagna ändringarna även är problematiska med tanke på grundlagens 6 § om jämlikhet. Den föreslagna ändringen sätter nämligen en grupp av näringsidkare, det vill säga fisketurismföretagarna, i en privilegierad ställning gentemot andra grupper av näringsidkare som avtalat med vattenägarna om rätten att idka näring på vattenägarnas vatten. Av dessa grupper kan framför allt yrkesfiskarna nämnas.

Värderade talman! Det är därför ytterst viktigt att grundlagsutskottet noggrant granskar detta lagförslag.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Kalastuslain kokonaisuudistushan on ollut vireillä jo useamman vuoden. Voi sanoa kyllä, että jo liiankin kauan, mutta kun on kyse äärimmäisen monisyisestä, monimutkaisesta asiasta, johon liittyy monenlaisia aineellisia ja aineettomia oikeuksia, on selvää, että valmistelu pitää tehdä huolella.

Kalastuslain kokonaisuudistuksesta tehty ensimmäinen luonnos oli sillä tapaa huolestuttava, että siinä ei tunnustettu eikä tunnistettu ollenkaan semmoista perinteistä ryhmää kuin kotitarvekalastajat, vaan aika lailla sen luonnoksen mukaan olisi menty sitten ammattimaisten kalastajien ja vapaa-ajankalastajien ehdoilla. Totta kai heidänkin etunsa pitää arvioida tässä lainsäädäntötyössä, valmistelutyössä, mutta kotitarvekalastajien kohdalla siinä oli se paha puute, että siellä olisi pyyntivälineitä, niiden käyttöä ja määrää rajoitettu hyvin oleellisella tavalla. Kotitarvekalastusta käsitteenä ei olisi tunnustettu ollenkaan.

Totta kai pitää olla selkeät lupajärjestelmät omistuksen suhteen, omistuksen kunnioittamisen suhteen, mutta samalla kalastuslain uudistamisen tavoitteena, näiden yksittäisten osien tai kokonaisuudistuksen tavoitteena, pitää olla kannustavuus myöskin kalavesien hoitoon ja se, että lupajärjestelmät ja oikeudet ovat kaikki läpinäkyviä. Tämä hallituksen esityshän liittyy siihen tilanteeseen, että kun aiemmin korkein oikeus on tulkinnut tilannetta, jossa kalastusoppaan seurassa on kolme henkilöä, niin se on rinnastettu kalastuskilpailua vastaavaksi järjestetyksi tilaisuudeksi, johon olisi pitänyt hankkia kalastusoikeuden haltijan lupa. Tähän yksittäiseen tilanteeseen haetaan nyt selkeyttä. Tosin en ymmärrä, mistä nämä kuusi mukana olevaa kalastajaa on saatu.

Peter Östman /kd:

Arvoisa herra puhemies, värderade talman! Alldeles som ledamot Nylund sade så borde man utvärdera den här frågan på nytt i grundlagsutskottet just ur jämlikhetsperspektiv. Åter en gång så har vi framför oss ett ärende där jag anser och tycker att yrkesfiskarna har ett sämre utgångsläge i förhållande till turismnäringarna.

Aivan niin kuin edustaja Nylund tuossa totesi, tämä asia tulisi perusteellisesti vielä tutkia perustuslakivaliokunnassa siitä näkökulmasta, kohdellaanko tässä ammattikalastajia ja turistikalastajia tasavertaisesti. Jälleen kerran ollaan vähän samassa tilanteessa kuin lohikiintiöissä, että turismikalastus meni ammattikalastajaryhmän edelle.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Täytyy kerrankin, kun siihen on tilaisuus, kiittää hallitusta edes suunnilleen oikean suuntaisesta työstä. Sehän tiedetään, että lohen hinta on parhaimmillaan just silloin, kun se on turistin uistimessa. Kalastusmatkailun mahdollisuudet pitää turvata, sillä se on iso ja kasvava työllistäjä paitsi pohjoisessa myöskin tuolla Kaakonkulmalla Kymijoella. Perinteisen teollisuuden työpaikkoja on tänäkin syksynä lopetettu ihan samoilta rannoilta, joiden viereen on noussut tällaisia kalastusmatkailuyrityksiä.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Tätäkin esitystä arvioidessa, kun miettii sitä, mitä tämän esityksen jälkeen sitten tulee, pitää muistaa se, että tilanne maan eri osissa on aika lailla erilainen, jos katsoo esimerkiksi merialueita ja sitten pohjoisinta Suomea. Pohjoisimmassa Suomessahan valtion omistus, maa-, metsä- ja vesiomistus, on hyvin laajaa. Siellä ovat saamelaisalueet, on kolttalaki. Senkin mukaan tulee tiettyjä oikeuksia eri väestöryhmille. Pohjoisessa kuitenkin nämä oikeudet ovat keskittyneempiä ja omistus keskittyneempää kuin jossain muualla.

Erityisperusteisten kalastusoikeuksien huomioon ottaminen kalastuslainsäädännössä on tärkeää, sillä esimerkiksi Lapissa monet oikeudet kulkevat mukana jo 1800-luvulta ja ne oikeudet ovat syntyneet nimenomaan silloin vanhojen talojen perustamisen yhteydessä osaksi kiinteistöjen käyttöä ja niiden elinkelpoisuutta. Kaikki tämän tyyppiset asiat olisi kyettävä huomioimaan tässä valmistelutyössä.